Vaikuttavaan tuottavuustyöhön uusi yritys tehokkuuteen paremmalla suunnittelulla ja tietoon perustuvalla johtamisella

Transkriptio

1 Vaikuttavaan tuottavuustyöhön uusi yritys tehokkuuteen paremmalla suunnittelulla ja tietoon perustuvalla johtamisella Ylijohtaja Vesa Jatkola Ylimmän virkamiesjohdon VTV -foorumi

2 Tuloksellisuustarkastus arvioi tuloksellisuusketjua Takaisinkytkentä tavoiteasetteluun Avoimuus ja vastuu Tarve ja tavoite Organisointi ja rahoitus Tavoitteiden saavuttaminen ja panos tuotos - vaikutus suhteet Toiminnan vaikutukset Toiminnan tuotokset ja tulokset Toiminnan ohjaus ja toiminta Tuloksellisuustarkastus suuntautuu vaikuttavuuteen

3 Strategiset teema-alueet Tuottavuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus sekä palvelukyky Luotettavaan tietoon perustuva finanssipolitiikka ja sen osana vero- ja maksupolitiikka Vaikuttava ja kilpailukykyinen infrastruktuuri sekä osaamis- ja innovaatiojärjestelmä Laadukas lainsäädäntö osana valtiontaloudellista päätöksentekoa Ympäristöriskien ja ympäristömuutosten hallinta taloudellisesta näkökulmasta Valtion toiminnan ja omaisuuden hyvä hallinta Tehokas ja vaikuttava Euroopan unioni ja sen mahdollisuuksien kansallinen hyödyntäminen 3

4 Vuosikertomuksen 2009 raportointi Valtion tuottavuusohjelma Väyläinfrastruktuurin kehittäminen Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä yliopistojen inhimilliset voimavarat Lainsäädännön laatu säätiöiden viranomaisvalvonnassa ja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa Valtion toiminnan ja omaisuuden hyvä hallinta Politiikkaohjelmat ohjausvälineenä Yhdyskuntarakenteen vaikutus ilmastomuutokseen Tehokas ja vaikuttava Euroopan unioni: Euroopan unionin maataloustukien vaikuttavuus Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahaston vaikuttavuus ja tukihallinnon tehokkuus 4

5 Vuosikertomuksen 2009 havainnot Valtion tuottavuusohjelma vastaa tarpeeseen vähentää valtionhallinnon henkilöstöä tulevaisuudessa uhkaavan työvoimapulan lieventämiseksi. Henkilötyövuosivähennysten taustalla ei kuitenkaan kaikilta osin ole tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä. Jos tuotosmäärä vähenee henkilöstön vähentyessä, riskinä on, että palvelujen laatua ja saatavuutta ei hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti pystytä turvaamaan. Paremman tuotos panos -suhteen tavoittelu voi olla epätarkoituksenmukaista, jos tuotokset eivät aikaansaa haluttuja vaikutuksia. Kustannusvaikuttavuuden näkökulmaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, että halutut vaikutukset saataisiin aikaan mahdollisimman pienin kustannuksin 5

6 Vuosikertomuksen 2009 havainnot Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voi arvioida luotettavasti väyläinfrastruktuurin välttämättömän kunnossapidon edellyttämää resurssitarvetta ja ovatko väyläinvestoinnit kohdistuneet optimaalisesti väyläinfrastruktuuriin valtion- ja kansantalouden näkökulmasta Valtiontaloudellisen kokonaisohjauksen näkökulmasta tulisi tietää, kuinka kannattavia investointihankkeet ovat ja millä perusteilla ne kannattaa toteuttaa. Väylähankkeiden hyötykustannuslaskelmissa ei ole ollut riittävää laadunvarmistusta eikä laskelmien toteutumista ole järjestelmällisesti seurattu. Tarkastetuista hankkeista vain harvoin on tehty vaikuttavuuden arviointi. Saatavilla oleva tieto ei anna riittävää pohjaa arvioida jaa tehdä päätöksiä väylänpidon laajemmista toimintalinjauksista 6

7 Vuosikertomuksen 2009 havainnot Yliopistojen HR-strategiat, suunnitelmat ja lainsäädäntö-muutokset ovat hyvää vauhtia etenemässä. Tarkastuksen perusteella tämä "onnistuminen paperilla" ei kuitenkaan kerro kokonaisuudessaan sitä, mitä elävässä elämässä tapahtuu. Ihmisten johtamisen haasteisiin on myös yliopistoissa vähitellen havahduttu. Perinteisestä henkilöstöhallinnosta on vähitellen edetty jäsentyneempään henkilöstöpolitiikkaan. Inhimillisten voimavarojen hallintaa ja johtamista tukevat strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat ovat lisääntyneet. Siitä, mihin ihmisten johtamisella ja hallinnalla tulisi yliopistoissa päästä ja mihin sillä voidaan päästä, ei kuitenkaan tällä hetkellä ole laajaa ymmärrystä ja yksimielisyyttä. Tarkastuksen perusteella yliopistojen muutosta kokonaisuudessaan ei tällä hetkellä seurata ja arvioida ihmisten ja inhimillisen voimavaran näkökulmasta riittävän kokonaisvaltaisesti. Relevantin tiedon puuttumisen vuoksi korjaustoimien tarvetta ei välttämättä tiedosteta riittävän ajoissa

8 Vuosikertomuksen 2009 havainnot Säätiölaki (109/1930) ja tuloverolain (1535/1992) yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskeva sääntely on otettava uudistettavaksi, sillä sääntely ei enää täytä niihin kohdistettavia vaatimuksia eikä takaa kilpailuneutraliteetin toteutumista. Säätiöitä koskeva tietoperusta on yleisemminkin heikko, sillä tilastot, tutkimukset ja viranomaisten rekisterit tuottavat vain vähän ja hajanaista tietoa säätiöistä, niiden taloudesta, toiminnasta ja julkisista tuista Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään loogisesti liittyvät kantarekisterit ovat niin toiminnaltaan kuin hallinnoltaan eriytettyjä sovelluksia. Rekisterien eriyttäminen vaikeuttaa yritysten ja yhteisöjen valvontaa ja niitä koskevien tietojen laadunvarmistamista. 8

9 Vuosikertomuksen 2009 havainnot Nykymuodossaan politiikkaohjelmat eivät kykene täyttämään odotuksia poliittisen ohjauksen tehostumisesta ja hallinnon sektorirajat ylittävän valmistelun ja politiikkatoimien toteutuksen parantamisesta. Ohjelmilta puuttuu selkeä strateginen ydin, ohjelmatoiminnan suhde rinnakkaisiin uudistushankkeisiin on epäselvä, ohjelmien vaikutuskeinot ovat varsin rajoitetut ja usein toimenpiteet olisi toteutettu ohjelmista huolimatta. Politiikkaohjelmien avulla on kyetty luomaan yhteydenpito- ja viestintäkanavia, jotka ovat lisänneet sektorirajat ylittävien toimenpiteiden hyväksyntää sekä kannustaneet ministeriöitä yhteistyöhön niiden valmistelussa ja toteutuksessa Tarkastusviraston arvion mukaan politiikkaohjelmia ei ole perusteltua jatkaa nykyisenlaisin toteutusedellytyksin. 9

10 Vuosikertomuksen 2009 havainnot Suurimpien kasvukeskusten kehyskunnissa runsas asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle suuntautuva rakentaminen hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Tästä koituu merkittäviä kustannuksia julkiseen talouteen. Yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat useiden eri sektoreiden toimet, mutta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on vain ympäristöministeriön vastuulla ja valtiolta puuttuu horisontaalinen ote yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. 10

11 Vuosikertomuksen 2009 havainnot Itämeren ja sisävesien rehevöityminen on yksi suurimmista kansallisista ympäristöongelmistamme. Maatalousteemasta tehtyjen tuloksellisuustarkastusten havainnot tukevat käsitystä, jonka mukaan myös maataloussektorilla voitaisiin tehdä nykyistä enemmän vesiensuojelun hyväksi. Ympäristönsuojelun tehostaminen voitaisiin toteuttaa tuotannon kannattavuutta tai omavaraisuustavoitteita olennaisesti vaarantamatta Jotta maatalouden tuet kohdentuisivat eri tavoitteiden kannalta mahdollisimman tehokkaasti, hallinnon tulisi varmistaa, että päätöksentekijöiden käytettävissä olevat maatalouden tunnusluvut ovat luotettavia. Tuloksellisuustarkastusten perusteella maatalouden virallinen kannattavuuslaskenta antaa turhankin pessimistisen kuvan tuotannon kannattavuudesta. 11

12 Vuosikertomuksen 2009 havainnot Rakennerahastojen seurantaan ja valvontaan käytettäviin tietojärjestelmiin on liittynyt ongelmia. Järjestelmien tietosisällöissä havaittiin puutteita, jotka ovat vaikeuttaneet hankkeiden tuloksellisuuden ja ohjelmien vaikuttavuuden luotettavaa arviointia. Suomessa rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmä on tarpeettoman raskas ja monimutkainen, mikä vaikeuttaa tehokasta toimintaa ja nostaa hallintokustannuksia. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan olisi lisäksi syytä arvioida, olisivatko alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet Suomen osalta toteutettavissa tehokkaammin kansallisin toimenpitein kuin unionin talousarvion ja ohjelmien kautta toteutetulla tuella. 12

13 Tietojohtamisen tehostaminen Tietojohtamisella on merkittävää potentiaalia julkisen hallinnon ja julkisen toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamisessa Tietojohtamisen menettelyiden systemaattinen käyttöönotto ja kehittäminen on välttämätön osa julkishallinnon kestävää tuottavuustyötä Tietojohtamisella voidaan toteuttaa pohjoismaisen demokratiaideaalin ja julkisuusperiaatteen kantavia arvoja ja tavoitteita: 2010 luvun aktiivisten kansalaisten kansalaisyhteiskuntaa Tietojohtamisen tiellä valtionhallinnossa on kuitenkin lukuisia esteitä

14 Informaatiohallinnon ominaispiirteitä Julkishallinnon työ- ja toimintatapa on informaation hakua, kokoamista, muokkausta ja levittämistä: informaatio on raakaaine, hyödyke ja vaikuttamisväline Hallinto- ja lainsäädäntömenettely on ensisijaisesti informaatioprosessi Hierarkkisesta hallinnosta siirrytään useiden kansainvälisten ja kansallisten, julkisten ja yksityisten toimijoiden verkostossa tapahtuvaan riskien, prosessien ja informaation hallintaan Julkishallinnon työ tapahtuu tietoverkossa ja tietojärjestelmissä Organisaatiot eivät ole enää paikkaan sidottuja Hyvä suomalainen esimerkki tästä muutoksesta on verohallinto ja uusi verohallintolaki (237/2008) sekä verotusmenettelyä koskeva lainsäädäntö.

15 Mitä on tietojohtaminen valtionhallinnossa Tietojohtaminen tarkoittaa periaatteita sekä tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toiminta- ja yhteistyöverkostoissa on järjestetty Ei siis ole pelkästään tietohallintoa ja IT järjestelmiä koskeva kysymys Tietojohtamisen kehittäminen on välttämätön osa organisaation yleistä kehittämistä Ulkoinen ja sisäinen näkökulma tietojohtamiseen Valtioelinten, hallinnon ja kansalaisten sekä sidosryhmien välinen suhde: informaatiohallinnon aktiivinen kansalaisuus (e-demokratia, i-demokratia) Hallinnon sisällä toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantaminen tietojohtamisen menettelyillä

16 Tietojohtamisen kehittäminen on olennainen osa kestävää tuottavuustyötä Päällekkäisen ja kaksinkertaisen työn sekä hitaan manuaalisen työn poistaminen Informaation ja tietojohtamisen avulla voidaan laajempia kokonaisuuksia hallita nykyisellä tai jopa vähemmällä henkilöstömäärällä Tuottavuuskehitys on riippuvainen sijoituksista taloudelliseen kompetenssiin, johon kuuluvat muun muassa tietovarannot Hierarkia ja sektoroituminen ovat perinteisen byrokratian toimintamalli Siirtyminen verkkomaiseen toimintatapaan ja logiikkaan edellyttää uudenlaista, yhteisiä näkökohtia ja tietovarantoja korostavaa näkökulmaa Valtioneuvoston ja muun valtionhallinnon resurssien käytön ja vaikuttavuuden haasteet ovat horisontaalisia: sektorirajat ylittäviä

17 Tietojohtamisellako ruusuinen tulevaisuus? Tietojohtaminen ei ole mikään patenttiratkaisu tai ihmelääke. Tietojohtaminen ei ole mikään kokonaisvaltainen johtamisidea Tietojohtaminen voi parhaimmillaankin tarjota vain osavastauksia edellä esitettyihin haasteisiin - vrt. rationalismi poliittisessa päätöksenteossa. Tietojohtamisen menettelyiden soveltamisen ja tuloksellisen hyödyntämisen tiellä on monia esteitä ja vaikeuksia Tietojohtamisen esteet ovat voitettavissa vain osittain. Mutta osittainen onnistuminenkin jo nostaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä uuden kansalaisyhteiskunnan toimivuutta huomattavasti.