RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU
|
|
- Laura Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 2012
2 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Päivämäärä Laatija Kimmo Salokannel, Eerik Järvinen, Sanna Ojala Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun seurantaraportti, Raahe 2012 Viite
3 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. ILMANLAATU LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ilmanlaadun ohjearvot Raja-arvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Raja-arvot kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi Tavoitearvot Arviointikynnykset 6 3. MITTAUKSET JA MENETELMÄT 7 4. TULOSTEN LAADUNVARMISTUS 9 5. PÄÄSTÖT Teollisuuden päästöt Energiantuotannon ja liikenteen päästöt ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten koostumus Metallipitoisuudet Muutos määritysmenetelmässä PAH-yhdisteet Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet Rikkidioksidi SO Typenoksidit Laskeumat SÄÄTIEDOT YHTEENVETO 38 LIITTEET Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Liite 2 metallipitoisuudet näytteittäin Liite 3 PAH-yhdisteiden pitoisuudet näytteittäin 2012
4 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU JOHDANTO Ilman laatu koostuu paikallisten päästölähteiden ilmaan vapauttamista epäpuhtauksista, sekä kaukokulkeumasta. Kaukokulkeuma saattaa aiheuttaa poikkeustilanteissa merkittävää haittaa jopa hyvin kaukana päästölähteestä, kuten esimerkiksi laajojen metsäpalojen tai tulivuorenpurkausten aikana. Taajama- ja kaupunkialueella ilmanlaadun määräytyy kuitenkin hyvin pitkälle paikallisista päästöistä. Näitä vapautuu muun muassa teollisuuden ja energiantuotannon toiminnoista, liikenteen pakokaasuista, sekä ajoviiman ja tuulen nostattamasta tiepölystä. Erityisen selvästi tiepölyn vaikutus näkyy keväällä, maalis-toukokuussa, jolloin talven aikana tielle jauhautunut hiekka, suola, asfaltti ja kumi yhdessä muiden epäpuhtauksien kanssa kohoaa ilmaan, heikentäen ilmanlaatua liikennöidyillä alueilla. Väestön kannalta liikenteen päästöt ovat merkittävimmät, sillä päästöt vapautuvat lähes suoraan hengityskorkeudelle. Energiantuotannon- ja teollisuuden piippupäästöt vapautuvat korkealta, jolloin ne voivat esiintyä hengityskorkeudella vasta hieman kauempana. Teollisuuden luonteesta riippuen osa päästöistä saattaa vapautua ns. hajapäästönä, jonka päästökorkeus on piippupäästöjä matalampi. Hajapäästöjä ovat esimerkiksi teollisuusalueen kestopäällystettyjen kenttien pölyäminen ja yleispoistokanavat. Suomessa teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat vuosien mittaan vähentyneet, johtuen puhdistin- ja tuotantotekniikan kehittymisestä yhdessä kiristyneen lainsäädännön kanssa. Pientaloalueilla puun poltto voi heikentää ilman laatua merkittävästi. Koko Suomen tasolla pienhiukkaspäästöistä noin neljännes muodostuu pientulisijoista. Ongelmallista pientulisijojen päästöille on niiden vapautuminen suhteellisen matalalta, mikä näkyy usein mm. alueen bentso(a)pyreenipitoisuuksissa. Raahen ilmanlaadun tarkkailu on tyypillisiin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna kattavampi, johtuen paikkakunnalla toimivan teollisuuden luonteesta. Mitattavia komponentteja ja mittauspisteitä on enemmän, sillä teollisuuden ympäristölupavelvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat mittaukset toteutetaan yhdessä kaupungin ilmanlaadun mittausten kanssa. Mittausten perustella Raahen ilmanlaatu on pääosin hyvää. Vuoden 2011 tuloksiin verrattuna ilmasta ja erityisesti laskeumasta mitattujen metallien pitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suuntaus. Muun muassa laskeuman lyijypitoisuudet ovat laskeneet ja lähestyvät tehdasalueen läheisissä mittauspisteissä vertailuna toimivan tausta-aseman pitoisuuksia. Myös raudan pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2011 tasosta. Raahessa raja- tai tavoitearvojen suhteen merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat nikkeli, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja typenoksidit.
5 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU ILMANLAATU LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ilmanlaadun seurantavelvoite on säädetty kunnille joiden tulee huolehtia siitä, että pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Vastaavasti toiminnanharjoittajalla on velvoite olla selvillä oman toimintansa vaikutuksesta ympäristölle. 2.1 Ilmanlaadun ohjearvot Valtioneuvoston asetuksessa 480/1996 "Ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta" esitetään ohjearvoja tietyille ilman epäpuhtauksille ulkoilmassa alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joissa ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Oheisessa taulukossa (Taulukko 1) esitetään kyseiset ohjearvot. Taulukko 1. Ulkoilman epäpuhtauksien tavoitteelliset ohjearvot VNa 480/1996 "Ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista" mukaisesti. Epäpuhtaus Laskennallinen määrittely Ohjearvo, 20 C / 1 atm Rikkidioksidi, SO 2 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 250 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 80 µg/m 3 Typpidioksidi, NO 2 Hiilimonoksidi, CO Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 150 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 70 µg/m 3 1 h 20 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 120 µg/m 3 vuosikeskiarvo 50 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä 10 µg/m 3 Ohjearvojen ylittyminen tulisi estää ennakolta. VNa 480/1996 asetetut ohjearvot on otettava huomioon ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi suunnittelussa, kuten maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. 2.2 Raja-arvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Alueille, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, on Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 "Ilmanlaadusta" asetettu raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten, lyijyn, hiilimonoksidin, hiukkasten ja bentseenin pitoisuuksille ulkoilmassa. Raja-arvot esitetään taulukossa 2.
6 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Taulukko 2. Ulkoilman epäpuhtauksien raja-arvot VNa 38/2011 mukaisesti. Epäpuhtaus Keskiarvon Raja-arvo 2), laskenta-aika 1) µg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa (vertailujakso) Rikkidioksidi, SO 2 1 h h Typpidioksidi, NO 2 1 h kalenterivuosi 40 - Hiilimonoksidi, CO 8 h 3) Bentseeni, C 6 H 6 kalenterivuosi 5 - Lyijy, Pb kalenterivuosi 0,5 - Hengitettävät 24 h hiukkaset, PM 10 kalenterivuosi 40 - Pienhiukkaset PM 2,5 kalenterivuosi 25-1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa noudatettava asetuksen VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita 2) Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. Eri raja-arvojen lisäksi rikkidioksidille ja typpidioksidille on annettu varoituskynnysarvot. Rikkidioksidin varoituskynnysarvo on 500 µg/m 3 (kolmen peräkkäisen tunnin arvo) ja typpidioksidin 400 µg/m 3 (kolmen peräkkäisen tunnin arvo). 2.3 Raja-arvot kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 "Ilmanlaadusta" asetetaan taulukon 3 mukaiset raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi rikkidioksidin ja typen oksidien pitoisuuksille ulkoilmassa. Taulukko 3. Rikkidioksidin ja typen oksidien raja-arvot kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi VNa 38/2011 mukaisesti. Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika 1) Kriittinen taso 2), µg/m 3 Rikkidioksidi, SO 2 kalenterivuosi ja talvikausi ( ) Typen oksidit, NO x kalenterivuosi 30 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa noudatettava asetuksen VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa Tavoitearvot voimaan astuneet, VNa 164/2007 "ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä", tavoitearvot ilman arseeni-, kadmium-, nikkeli- ja bentso(a)pyreenipitoisuuksille esitetään taulukossa 4. Tavoitearvojen tarkoituksena on, että terveyshaittoja ja ympäristöön kohdistuvia haittoja saataisiin ehkäistyä. Luvanvaraisessa toiminnassa tavoitearvojen ylittymistä tulee pyrkiä estämään käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudattamalla ympäristön kannalta parasta käytäntöä siten kuin ympäristönsuojelulaissa (86/2000) säädetään.
7 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Taulukko 4. VNa 164/2007 "ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä" asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Epäpuhtaus Keskiarvon laskentaaika Tavoitearvo 1), ng/m 3 Arseeni, As kalenterivuosi 6 Kadmium, Cd kalenterivuosi 5 Nikkeli, Ni kalenterivuosi 20 Bentso(a)pyreeni 2) kalenterivuosi 1 1) Pitoisuus määritetän hengitettävien hiukkasten massapitoisuudesta kalenterivuoden keskiarvona. Tulokset ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 2) Bentso(a)pyreeni on polysyklinen aromaattinen yhdiste, jota käytetään näiden yhdisteiden syöpävaarallisuuden merkkiaineena Taulukossa 5 esitetään VNa 38/2011 "Ilmanlaadusta" asetetut tavoitearvot otsonipitoisuudelle ulkoilmassa. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys (180 µg/m 3 ) ja varoituskynnys (240 µg/m 3 ), tuntikeskiarvona. Taulukko 5. Otsonin tavoitearvopitoisuudet. Peruste Terveyshaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Kasvillisuuden suojeleminen Keskiarvon laskenta-aika 1) Pitkän ajan tavoite 2) 8 h 3) 120 µg/m 3 kalenterivuoden aikana AOT40 4) µg/m 3 h 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa noudatettava asetuksen VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. 4) AOT40 lasketaan välisen ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on klo Suomen kesäaikaa 2.5 Arviointikynnykset Ilmanlaadun jatkuvia mittauksia tulee tehdä seuranta-alueilla, joilla VNa 164/2007 asetettu ylempi arviointikynnys ylittyy. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritetään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnys katsotaan ylittyvän, kun kynnyksen lukuarvo on ylittynyt vähintään kolmena edellisenä vuotena kyseisen viiden vuoden ajanjakson aikana. Ylemmät ja alemmat arviointikynnykset esitetään taulukossa 6.
8 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Taulukko 6. VNa 164/2007 asetetut ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ilman komponenteille. Epäpuhtaus Alempi arviointikynnys (% tavoitearvosta) Ylempi arviointikynnys (% tavoitearvosta) Arseeni, As 40 % (2,4 ng/m 3 ) 60 % (3,6 ng/m 3 ) Kadmium, Cd 40 % (2 ng/m 3 ) 60 % (3 ng/m 3 ) Nikkeli, Ni 50 % (10 ng/m 3 ) 70 % (14 ng/m 3 ) Bentso(a)pyreeni 2) 40 % (0,4 ng/m 3 ) 60 % (0,6 ng/m 3 ) 3. MITTAUKSET JA MENETELMÄT Kuvassa 1 esitetään v mittauspisteiden ja asemien sijainnit. Mittauspisteet olivat samat kuin myös aiempina vuosina. Laskeumatuloksia mitattiin Sarkalassa, Saloisissa ja Välikylässä. Hengitettävät hiukkaset ja kaasumaiset komponentit analysoitiin Merikadun, Lapaluodon ja Keskustan mittauspisteistä. Taulukossa 7 esitetään mittauspisteet Raahen alueelta vuonna 2012 ja analysoidut parametrit. Kuva 1. Mittauspisteet vuonna 2012.
9 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Taulukko 7. Vuonna 2012 Raahen alueen mittauspisteet ja analysoitavat parametrit. Mittauspiste Kuvaus Määritettävä parametri Määritystiheys Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Raahen keskusta Liikenne Typen oksidit, NO x Typpidioksidi, NO 2 Typpioksidi, NO Säätiedot PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) Jatkuva 1 näyte/2 vko Merikatu Lapaluoto Liikenne ja teollisuus Teollisuus Hengitettävät hiukkaset, PM 2,5 Rikkidioksidi, SO 2 PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) PM 10 Rikkidioksidi, SO 2 PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) PM 10 Jatkuva 1 näyte/vko* 5 näytettä/vko Jatkuva 1 näyte/vko* 3 näytettä/vko *Merikadulla ja Lapaluodossa on tihennetty näytteenotto raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden osalta. Kuva 2. Merikadun mittauspiste. Katolla näytteenottopäät vasemmalta oikealle: kaasumaisten komponenttien (SO 2), hiukkasten (PM 10) ja hiukkasten (PM 2,5) näytteenottopäät. Merikadun asema oli ennen Varikon mittausasema. Näillä kahdella paikalla on eroa noin 200 metriä. Siirto tehtiin vuonna Taulukossa 8 esitetään ilmanlaadun mittausnäytteiden analysoinnissa käytetyt menetelmät.
10 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Taulukko 8. Mittausnäytteiden analysoinnissa käytetyt menetelmät vuonna Parametri Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO x Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Pienhiukkaset PM 2,5 Leijuma Laskeuma Rauta (Fe), sinkki (Zn), lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As), nikkeli (Ni), kromi (Cr), kupari (Cu), Vanadiini (V) PAH-yhdisteet Menetelmä Jatkuvatoiminen SO 2 -analysaattori, Thermo Electron model 43 C Jatkuvatoiminen NO-NO 2-NO x Thermo Electron model 42 C Jatkuvatoiminen PM 10 analysaattori: TEOM RP 1200 C Jatkuvatoiminen PM 2.5 analysaattori: TEOM 1400 AB SFS 3863, Leijuvan pölyn määrittäminen ilmasta. Tehokeräysmenetelmä, soveltaen SFS 3865 Laskeuman määrittäminen SFS-EN perustuen Ambient air quality. Standard method for the measurement of Pb, Cd, As and Ni in the PM 10 fraction of suspended particulate matter. Alkuaineiden uutto ja analysointi on akkreditoitu mukautuvalla pätevyysalueella ICP-MS ja ICP- OES tekniikoille, perustuen mm. seuraaviin standardeihin: ISO :2003 ja SFS-EN ISO 11885:2009 Analysointi on akkreditoitu perustuen menetelmiin Nordtest Report NT Tech Report 329 ja ISO Näytteenotto SFS-EN soveltaen: Ilman laatu. Standardimenetelmä ympäröivän ilman benso[a]pyreenipitoisuuden mittaamiseen. Kuva 3. PAH-näytteiden analysointia Ramboll Analyticsin laboratoriossa 4. TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Ilmanlaadun mittaus sisältää päivittäisiä että pitemmän aikavälin toimenpiteitä mittausten laadun varmistamiseksi ja jatkuvaksi parantamiseksi. Laadunvarmistustoimenpiteet noudattavan Ilmanlaadun mittausohjetta, Ilmatieteen laitos, Mittauksissa tai laitteissa havaitut ongelmat ja poikkeamat, esimerkiksi sähkökatkot, mittaustuloksiin vaikuttava toiminta mittausaseman ympäristössä, tiedonsiirto-ongelmat, mahdolliset kaukokulkeumat ja muut vastaavat kirjataan. Lisäksi
11 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU laitteiden toimintaa ja niihin liittyviä parametreja seurataan säännöllisesti. Laitehäiriöiden ja kalibrointien vaikutukset korjataan raportoitaviin mittaustuloksiin. Jatkuvatoimisista analysaattoreista SO 2 - ja NO x -pitoisuudet nolla- ja aluetaso kalibroidaan automaattisesti kerran vuorokaudessa. Aluetaso kalibroidaan suhteessa laitteen permeaatioputken antamaan pitoisuuteen. Tämän lisäksi SO 2 - ja NO x -analysaattoreiden kalibrointi suoritetaan neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen kalibroijan toimesta käyttäen kansalliseen mittanormaaliin jäljitettävää kalibrointikaasua, jonka analyysitarkkuus on ±3% SO 2 ja ±2% NO. Jatkuvatoimisen hiukkasmittarin virtaukset ja vaakavakion arvo tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Mittausten yleistä tasoa ja vertailukelpoisuutta muiden mittaajien tuloksiin seurataan osallistumalla kansallisiin vertailumittauksiin. Vertailumittaukset toteutetaan yleensä vain kaasumaisten epäpuhtauksien osalta. Vuoden 2011 vertailumittauksessa Ilmatieteen laitoksen edustajat kävivät syöttämässä mittausasemien analysaattoreihin mittaajille tuntematonta kaasupitoisuutta. Mittausryhmät ilmoittivat syötetyn näytekaasun pitoisuudet ja ilmoittivat tulokset vertailun järjestäjälle. Vuoden 2011 vertailumittauksissa vertaillut komponentit olivat NO ja SO 2. Vertailun perusteella Raahen mittausten laatu on valtakunnallisesti erinomaisella tasolla. Alla olevissa kuvissa on esitetty eri vertailumittauksiin osallistuneiden ryhmien tulokset NO:n ja SO 2 :n osalta. Kuva 4. NO poikkeamat vertailuarvoista 140 ja 440 ppb
12 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Kuva 5. SO 2 poikkeamat vertailuarvoista 40 ja 140 ppb Vertailumittausten yhteydessä suoritettiin järjestelmä-auditointi, jossa katselmoitiin mittausasemaan, sen sijaintiin, henkilöstöön, näytteenottopaikkaan ja näytelinjaan, analysaattoreihin, huoltoon ja laadunvarmennustoimenpiteisiin, tiedonkeruuseen sekä mittausten dokumentointiin liittyviä asioita. Metallien ja PAH-yhdisteiden analysoinnissa analysoidaan säännöllisesti tunnetun pitoisuuden sisältävä referenssinäyte, jonka saannon tulee olla hyväksyttävää tasoa, lisätietoja kappaleessa PÄÄSTÖT Ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat ilman epäpuhtauksien päästömäärät ja -korkeudet sekä niiden lisäksi sääolot, ympäristön maastonmuodot ja avoimuus. Päästölähteinä ovat mm. teollisuus, energiantuotanto ja liikenne. Ensimmäiseksi päästöt joutuvat ilmakehän alimpaan kerrokseen, josta päästöt sekoittuvat ympäröivään ilmaan ja epäpuhtauspitoisuudet laimenevat. Päästöt voivat levitä liikkuvien ilmamassojen mukana laajoille alueille. 5.1 Teollisuuden päästöt Raahen alueella merkittävimmät teollisuuden päästöt muodostuvat Ruukki Metals Oy:n ja Nordkalkin toiminnoista. Alla on esitetty teollisuuden merkittävimmät päästöt vuodelta Edeltäviin vuosiin verrattuna päästöt ovat pienentyneet merkittävästi, johtuen Ruukin toimintojen muutoksista vuonna 2011, jolloin uusittiin masuunin pölynpoistojärjestelmät ja suljettiin sintraamo.
13 kg/tuotettu terästonni RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Kuva 6. Ruukki Metals Oy, Raahen tehdas ( Ruukki Metals Oy) 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, Pöly 0,87 0,96 0,70 0,62 0,85 0,73 0,70 0,64 0,69 0,10 NOx 0,97 0,99 0,89 0,80 0,83 0,92 1,08 1,06 0,97 0,73 SO2 1,69 1,46 1,79 1,61 1,60 1,93 2,33 1,76 2,08 0,44 Kuva 7. Pöly- ja kaasumaiset päästöt tuotettua terästonnia kohden. SO 2 -pitoisuuksien väheneminen 2012 johtuu sintraamon sulkemisesta.
14 kg/a RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Arseeni Kadmium Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Koboltti Elohopea Kuva 8. Raahen terästehtaan raskasmetallipäästöt (kg/vuosi) vuosina Erityisesti lyijypitoisuuksien väheneminen vuonna 2012 johtuu sintraamon sulkemisesta.
15 t/vuosi RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Pöly Raahen tehdas Pöly Nordkalk NOx Raahen tehdas NOx Nordkalk SO2 Raahen tehdas SO2 Nordkalk Kuva 9. NO x, SO 2 ja pölypäästöt 5.2 Energiantuotannon ja liikenteen päästöt Liikenteen päästöt edustavat merkittävää osaa ilman epäpuhtauksista. Liikenteen päästöjen merkitystä lisää se, että ne vapautuvat lähellä ihmisten hengityskorkeutta. Päästömäärien kehitykseen vaikuttavat mm. uusien henkilöautojen pienemmät päästöt, biopolttoaineet ja yleinen talouden tilanne. Liikenteen kehitystä voidaan seurata liikennesuoritteen avulla. Liikenneviraston vastuulla olevista maanteistä on saatavilla liikennesuoritetilastoja. Oheisessa kuvassa on otettu huomioon Raahen ja Vihannin kuntaliitos joka vaikuttaa tilastointiin siten, että jo vuoden 2012 tilastot ovat näiden kahden osalta yhdistetty. Kuvan luvuissa on esitetty myös aikaisempina vuosina Raahen ja Vihannin yhteen lasketut liikennesuoritteet jotta lukuja olisi helpompi verrata. Liikennesuorite ei peräkkäisiä vuosia verratessa ole muuttunut merkittävästi. Liikennesuorite on kasvanut vuodesta 2011 noin 0,5 prosenttia vuoteen Tämän voidaan ajatella kuvastavan myös katuliikenteen kehitystä. Vaikka liikennesuorite näyttäisi olevan hienoisessa kasvussa, VTT:n LIPASTO-järjestelmän mukaan päästöjen ennustetaan kuitenkin pääosin olevan laskussa. Muutokset peräkkäisten vuosien välillä ovat niin pieniä, että niiden vaikutusta ilmanlaatuun on vaikea nähdä ilmanlaadun epäpuhtauksien mittauksissa. Liikenteen päästötietoja ei ole Raahen alueelle vielä tätä kirjoitettaessa julkaistu mutta vuoden 2011 luvut on esitetty edellisvuoden raportissa (Ilmanlaatu Raahessa 2011).
16 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Liikennesuorite, maantiet milj. km/v Kuva 10. Liikennesuorite maanteillä, Raahe ja Vihanti 6. ILMANLAATU 6.1 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on laskennallinen arvo, joka koostuu rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten, pienihiukkasten, otsonin, hiilimonoksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista. Ilmanlaatuindeksi lasketaan tunneittain mittausasemaa kohden ja se kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Koska mittausasemilla ei pystytä mittaamaan kaikkia ilmanlaatuindeksiin vaikuttavia parametreja, lasketaan indeksi vain mitattavista parametreista. Tästä syystä eri mittausasemien ilmanlaatuindeksit eivät ole välttämättä suoraan vertailukelpoisia keskenään. Merikadun ilmanlaatuindeksit on laskettu rikkidioksidi- ja PM 2,5 pitoisuuksien tuntikeskiarvojen perusteella ja keskustan mittausaseman ilmanlaatuindeksi typpidioksidi- ja PM 10 -pitoisuuksien perusteella. Lapaluodossa tuntipohjaista mittausdataa on saatavilla vain rikkidioksidipitoisuuksista, joten kyseisen mittausaseman ilmanlaatuindeksiä ei ole tässä raportissa tarkemmin esitelty. Vuonna 2012 Lapaluodon ilmanlaatuindeksi oli 99 prosenttisesti hyvä. Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä tiedotuksessa ilmanlaadusta. Indeksin avulla mittausasemakohtainen ilmanlaatuindeksi voidaan ilmaista havainnollisella väriasteikolla sekä laatusanoilla (hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono). Tässä raportissa on ilmanlaatuindeksin laskennassa käytetty Ilmanlaatuportaalissa kuvattua menetelmää. Indeksiarvot eivät ole suoraan verrannollisia vuoden 2011 raportin arvoihin. Vuonna 2012 Raahessa ilmanlaatuindeksi oli hyvä tai tyydyttävä suurimman osan ajasta. Merikadun mittausasemalla ilmanlaatuindeksi oli välttävä tai huono vain alle prosentin ajasta ja keskustan mittausasemalla alle kaksi prosenttia ajasta. Indeksi ei ollut erittäin huono yhtään kertaa vuonna Ilmanlaatuindeksejä on esitetty kuvissa 11 ja 12. Merikadun indeksin arvoon vaikuttivat eniten PM 2,5 -pitoisuudet. Rikkidioksidin alaindeksi ei ollut koskaan tyydyttävää huonompi. Keskustan mittausasemalla PM 10 -pitoisuuksien kohotessa usein myös NO 2 -pitoisuus kohosi.
17 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu % kuukauden tunneista RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Taulukko 9. Ilmanlaatuindeksien kuvaukset Ilmanlaatuindeksi Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Välttävä Tyydyttävä Hyvä Epätodennäköisiä Hyvin epätodennäköisiä Ei todettuja Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 10. Ilmanlaatuindeksin alaindeksien laskennassa käytettävät rajat tuntikeskiarvoille (μg/m³) Ilmanlaatuindeksi CO NO 2 SO 2 O 3 PM 10 PM 2.5 TRS Erittäin huono >31 >201 >351 >181 >201 >76 >51 Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä <4 <40 <20 <60 <20 <10 <5 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuva 11. Merikadun ilmanlaatuindeksi kuukausittain vuonna 2012
18 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu % kuukauden tunneista RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuva 12. Keskustan mittausaseman ilmanlaatuindeksi kuukausittain vuonna Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten esiintyminen kuvaa hyvin ilman terveydellistä laatua, koska alle 10 μm hiukkaset pystyvät tunkeutumaan nenäonteloa ja kurkunpäätä syvemmälle hengitysteihin. Aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 μm pienhiukkaset pystyvät puolestaan tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin, aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasia pidetään länsimaissa merkittävimpänä terveyshaittaa aiheuttavana ilman epäpuhtautena. Vuonna 2012 hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ja PM 2,5 ) mitattiin Raahen Keskustassa, Lapaluodossa ja Merikadulla. Keskustan mittausasemalla mitattava PM 10 ja Merikadun PM 2,5 tulokset on mitattu jatkuvatoimisesti. Merikadun ja Lapaluodon PM 10 -pitoisuudet on mitattu näytteenottimilla, jotka antavat suodattimelle kerätyn pölyn määrän vuorokauden ajalta μg/m Lapaluoto PM10 Varikko PM10 Merikatu PM10 Keskusta PM Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot (PM 10). Vuoden 2009 lopulla Varikon mittausasema siirrettiin Merikadulle, jossa mittaustoiminta jatkuu.
19 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Keskusta PM10 Merikatu PM10 Lapaluoto PM10 Merikatu PM2,5 Kuva 14. Hengitettävät hiukkaset kuukausikeskiarvot Taulukko 11. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) vuosikeskiarvot Rajaarvo Mittausasema μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 Lapaluoto 20,2 16,1 19,3 12,5 18,8 18,9 18,6 16,1 40 Varikko 16,4 16,4 16,3 11,3 22,5* Merikatu ,0** 17,5 16,6 14,2 40 Keskusta 18,5 19,9 19, ,7 13,9 10,7 40 *mittausaika 9 kk **mittausaika 3 kk Taulukko 12. PM 10 vuorokausikeskiarvojen raja-arvojen ylitykset vuoden 2012 mittauksissa. Hengitettävät hiukkaset PM 10 (µg/m³) Raja-arvo 50 µg/m 3 Mittausaika Merikatu Lapaluoto Keskusta , , , ,8 - - Hengitettävien hiukkasten raja-arvojen ylitysten määrä on pienentynyt vuoden 2011 mittauksista. Vuonna 2011 Merikadulla ylityksiä oli 9 kpl ja Lapaluodossa 8 kpl. Vuonna 2012 PM10 mittaukset ylittivät vuorokausikeskiarvon Merikadulla kolme kertaa ja Lapaluodossa yhden kerran. Keskustan mittausasemalla raja-arvo ei ylittynyt. Asetuksen VNa 38/2011 mukaan raja-arvon saa ylittää korkeintaan 35 kertaa. Ylitykset on listattu oheisessa taulukossa. Kalenterivuodelle on annettu raja-arvo, 40 µg/m³, eikä se ylittynyt millään mittausasemalla. Ilmanlaadun ohjearvoissa annettu raja, 70 µg/m3 kuukauden toisiksi suurimmalle vuorokausiarvolle, ei vuonna 2012 ylittynyt. Vuonna 2012 suurin vuorokausiarvo PM2,5-pitoisuudelle oli helmikuussa mitattu 31 µg/m³. Rajaarvo 25 µg/m³ on annettu kalenterivuodelle eikä se ylittynyt.
20 µg/m3 µg/m3 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Keskusta PM Merikatu PM2, Kuva 15. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuorokausikeskiarvot PM10 ja PM2,5 6.3 Hengitettävien hiukkasten koostumus Metallipitoisuudet Hengitettävistä hiukkasista tutkitaan metallipitoisuuksia. Lyijylle (Pb), arseenille (As), kadmiumille (Cd) ja nikkelille (Ni) on annettu raja- ja tavoitearvoja. Näiden lisäksi mitataan kromi (Cr), kupari (Cu), nikkeli (Ni), rauta (Fe), sinkki (Zn) ja vanadiini (V) -pitoisuuksia. Lapaluodossa ja Merikadulla hiukkasia kerätään (PM 10 ) suodattimelle, josta metallipitoisuus määritetään laboratoriossa. Keräysjaksot ovat 24 tunnin mittaisia ja vuonna 2012 niitä oli molemmilla asemilla 52 kpl. Keskustan mittausasemalla metallit kerätään seitsemän päivän jaksoissa ja niitä oli vuonna kpl. Lyijyn kalenterivuoden keskiarvo oli korkeimmillaan keskustan mittausasemalla, 0,013 μg/m³. Raja-arvo lyijyn vuosikeskiarvolle on 0,5 μg/m³, joten lyijyn pitoisuudet Raahessa vuonna 2012 tehdyissä mittauksissa eivät ylitä raja-arvoa. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuuksien vuosikeskiarvoille on Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 annettu tavoitearvoja ja arviointikynnyksiä (As, Cd ja Ni). Tavoitearvot ja arviointikynnykset astuvat voimaan vuoden 2013 alusta. Arseenin (6 ng/m³) ja kadmiumin (5 ng/m³) osalta Raahen vuoden 2012 mittaustulokset ovat selvästi alle tavoitearvon eikä alempi arviointikynnys ylity. Nikkelin osalta Merikadun 19,4 ng/m³ on juuri tavoitearvon alla, kun tavoitearvo on 20 ng/m³. Nikkelin ylempi arviointikynnys on 60 % tavoitearvosta ja se ylittyy. Nikkelipitoisuus on edellisten vuosien tasossa ja sen pitoisuuksiin on
21 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU tulevina vuosina kiinnitettävä erityistä huomiota. Valtioneuvoston asetuksen (164/2007) neljännessä pykälässä sanotaan, että alueilla joilla säädetty tavoitearvo ylittyy tai on vaarassa ylittyä, on toteutettava kaikki tarvittavat toimet, joista ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia, ja joilla pyritään estämään tavoitearvojen ylittyminen säädetyssä määräajassa. Lisäksi sanotaan että toimet tulee kohdistaa merkittävimpiin päästölähteisiin Muutos määritysmenetelmässä Metallien analysoiminen siirtyi Ramboll Analyticsin ympäristölaboratorioon toukokuussa Samassa yhteydessä metallien uutossa ja analysoinnissa siirryttiin vuonna 2006 julkaistun standardin SFS-EN Standard method for the measurement of Pb, Cd, As and Ni in the PM10 fraction of suspended particulate matter pohjautuvan menetelmän käyttöön. Aikaisempina vuosina analyysit on tehty käyttäen mm. modifioituja standardeja SFS 5008: Ilmansuojelu. Leijuvan pölyn sisältämän lyijyn massakonsentraation määritys. Atomiabsorptiospektrometrinen menetelmä, vuodelta 1984, sekä SFS 3047 Veden, lietteen ja sedimentin metallipitoisuudet. Määritys atomiabsorptiospektrometrisesti liekkimenetelmällä. Erityisohjeita kadmiumille, koboltille, kuparille, lyijylle, nikkelille, raudalle ja sinkille vuodelta Menetelmien keskeinen ero liittyy suodatinnäytteessä olevan pölyn liuottamiseen. Aiemmin käytetyssä menetelmässä liuottaminen tapahtui olosuhteissa, jossa pöly ei kaikkien komponenttien osalta liuennut täydellisesti uuttoliuokseen. Uudessa menetelmässä käytetään vahvempaa happoa yhdistettynä mikroaaltohajotukseen, jolloin kaikki suodattimella oleva pöly liuotetaan. Tästä johtuen pitoisuudet ovat useiden metallien osalta huomattavasti korkeammat verrattuna saman näytteen analysoimiseen vanhalla menetelmällä. Menetelmien eroa selvitettiin halkaisemalla kymmenen pölyä sisältävää suodatinta kahtia. Toinen puolikas lähetettiin laboratorioon, jossa analyysit on tehty aikaisemmin ja se analysoitiin vanhalla menetelmällä. Toiset puolikkaat analysoitiin Ramboll Analyticsin ympäristölaboratoriossa uutta menetelmää käyttäen. Vertailun tulokset on esitetty alla, Taulukko 13. Taulukko 13, Uuden ja vanhan menetelmän vertailukokeen tulokset, RA = uusi (Ramboll Analytics); LAB = vanha (Labtium) Vertailunäyte RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB 1 0,055 0,05 <0,010 <0.01 1,50 0,43 0,74 0,57 0,24 0,17 0,98 0,36 54,0 12,1 2,10 1,81 0,50 0,43 2 0,047 0,04 0,32 0,28 0,38 0,17 0,11 0,09 1,40 1,19 0,33 0,14 150,0 16,6 12,0 9,91 1,70 1,05 3 0,062 0,04 0,011 0,01 7,00 1,95 2,20 1,71 0,38 0,33 4,10 1,78 150,0 36,7 2,40 2,07 0,53 0,37 4 0,065 0,05 0,015 0,01 5,20 0,80 1,30 0,74 0,52 0,43 4,90 1,11 270,0 30,5 3,40 2,79 0,99 0,62 5 0,053 0,03 <0,010 <0.01 0,58 0,24 0,76 0,59 1,10 0,86 0,39 0,17 36,0 7,81 1,20 1,17 0,10 0,08 6 0,019 0,02 <0,010 <0.01 0,12 0,05 0,32 0,16 0,31 0,19 0,17 0,06 60,0 <5 3,80 1,29 0,28 0,17 7 0,041 0,04 0,01 0,01 0,31 0,10 0,24 0,20 0,24 0,22 0,36 0,12 36,0 8,24 2,30 1,59 0,20 0,18 8 0,064 0,04 0,13 0,11 0,29 0,10 0,54 0,53 2,20 1,92 0,41 0,22 260,0 19,0 44,0 34,6 0,69 0,46 9 0,027 0,02 0,034 0,03 0,29 0,12 0,32 0,22 1,20 0,99 0,46 0,17 150,0 10,3 15,0 11,1 0,71 0, ,056 0,05 0,015 0,01 0,31 0,19 0,08 0,08 0,57 0,50 0,19 0,08 160,0 18,0 1,40 1,35 1,10 0,90 Keskiarvo: 0,049 0,038 0,076 0,066 1,60 0,42 0,66 0,49 0,82 0,68 1,23 0,42 132,60 17,69 8,76 6,77 0,68 0,48 Saanto % (vanha/uusi): As Cd Cr 78 % 86 % 26 % 74 % 83 % 34 % Cu Pb Ni Fe Zn 13 % 77 % 71 % V Näytteitä analysoitaessa Ramboll Analyticsin menetelmän tulosten oikeellisuutta seurattiin analysoimalla referenssisuodattimia, joiden sisältämät alkuainemäärät tunnetaan ja joiden pitoisuus on jäljitettävissä kansainvälisiin mittanormaaleihin. Taulukko 14. Viiden referenssinäytteen tulokset Ramboll Analyticsin analysoimana. Arseeni (As) Kadmium (Cd) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Nikkeli (Ni) Rauta (Fe) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) µg/näyte Lyijy (Pb) Referenssin ilmoitettu pitoisuus 7,55±0,08 14,8±0,1 47,2±0,5 74±0,7 36,5±0,4 59,5±0,6 514±5 223±2 15,3±0,2 Ramboll Analyticsin analysoiman viiden referenssinäytteen keskiarvopitoisuus 7,34 15,4 48,8 78,4 40, ,2 Poikkeama referenssistä -2,8 % 4,1 % 3,4 % 5,9 % 11,8 % 4,2 % -1,6 % -0,4 % -0,7 %
22 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Taulukon 13 tuloksista on nähtävissä, että aiemmin käytössä ollut menetelmä antaa kaikille alkuaineille uutta menetelmää pienemmät tulokset. Erityisen merkittävää tämä on raudan, kromin ja nikkelin osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aikaisempien vuosien hengitettävistä hiukkasista analysoidut metallipitoisuudet eivät ole suoraan verrattavissa vuonna 2012 mitattuihin tuloksiin. Alla olevissa kuvissa on esitetty yhtenäisellä viivalla pitoisuudet, joissa aikaisempien vuosien tulokset on korjattu taulukon 13 saannolla, jolloin pitoisuuksien muutosta suhteessa aiempiin vuosiin voidaan suuntaa-antavasti verrata. On korostettava, että korjaus saannolla ei muuta aiempien vuosien pitoisuuksia täysin vertailukelpoiseksi. Pisteviivalla on esitetty vuotta 2012 aiemmat tulokset, kuten ne ovat vuosittain raportoitu. 5,00 Merikatu* 4,50 Merikatu*, 4,00 korjaamaton 3,50 Keskusta 3,00 Rauta [µg/m³] 2,50 Keskusta, korjaamaton2,00 Lapaluoto 1,50 1,00 Lapaluoto, 0,50 korjaamaton 0, Merikatu* 2,85 3,52 3,00 3,97 1,32 Merikatu*, korjaamaton 0,38 0,47 0,4 0,53 0,83 Keskusta 2,17 1,27 1,35 1,20 0,38 Keskusta, korjaamaton 0,29 0,17 0,18 0,16 0,18 Lapaluoto 2,10 2,70 3,37 3,97 1,53 Lapaluoto, korjaamaton 0,28 0,36 0,45 0,53 0,87 Kuva 16. Rauta hengitettävistä hiukkasista, vuosikeskiarvot (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) Merikatu* Merikatu*, 0,200 0,180 0,160 Sinkki [µg/m³] korjaamaton 0,140 Keskusta 0,120 0,100 Keskusta, korjaamaton 0,080 Lapaluoto 0,060 0,040 Lapaluoto, 0,020 korjaamaton 0, Merikatu* 0,063 0,078 0,078 0,097 0,117 Merikatu*, korjaamaton 0,049 0,06 0,060 0,075 0,10 Keskusta 0,027 0,028 0,041 0,063 0,031 Keskusta, korjaamaton 0,021 0,022 0,032 0,049 0,03 Lapaluoto 0,063 0,109 0,096 0,160 0,180 Lapaluoto, korjaamaton 0,049 0,084 0,074 0,124 0,15
23 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Kuva 17. Sinkki hengitettävistä hiukkasista (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) Merikatu* Merikatu*, korjaamaton Keskusta Keskusta, korjaamaton Lapaluoto 0,016 0,014 0,012 0,010 0,008 0,006 0,004 Lyijy [µg/m³] Lapaluoto, korjaamaton 0,002 0, Merikatu* 0,014 0,010 0,008 0,007 0,007 Merikatu*, korjaamaton 0,012 0,008 0,007 0,006 0,006 Keskusta 0,010 0,011 0,008 0,007 0,013 Keskusta, korjaamaton 0,008 0,009 0,007 0,006 0,012 Lapaluoto 0,014 0,012 0,011 0,012 0,009 Lapaluoto, korjaamaton 0,012 0,010 0,009 0,010 0,0078 Kuva 18. Lyijy hengitettävistä hiukkasista (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) Merikatu* Merikatu*, korjaamaton Keskusta Keskusta, korjaamaton Lapaluoto 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Kadmium [ng/m³] Lapaluoto, korjaamaton 0,50 0, Merikatu* 0,48 2,45 0,30 0,42 0,23 Merikatu*, korjaamaton 0,41 2,11 0,26 0,36 0,22 Keskusta 0,13 0,17 0,30 0,44 0,13 Keskusta, korjaamaton 0,11 0,15 0,26 0,38 0,12 Lapaluoto 0,49 1,35 0,40 0,79 0,34 Lapaluoto, korjaamaton 0,42 1,16 0,34 0,68 0,31 Kuva 19. Kadmium hengitettävistä hiukkasista (*Varikon mittauspiste 2009 saakka)
24 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Merikatu* Merikatu*, korjaamaton Keskusta Keskusta, korjaamaton Lapaluoto 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 Arseeni [ng/m³] Lapaluoto, korjaamaton 0,20 0, Merikatu* 0,90 0,76 0,00 0,00 0,68 Merikatu*, korjaamaton 0,7 0, ,61 Keskusta 0,39 0,51 0,49 0,68 0,46 Keskusta, korjaamaton 0,3 0,4 0,38 0,53 0,41 Lapaluoto 0,77 0,95 0,60 1,54 0,76 Lapaluoto, korjaamaton 0,6 0,74 0,47 1,20 0,68 Kuva 20. Arseeni hengitettävistä hiukkasista (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) Merikatu* Merikatu*, korjaamaton Keskusta 25,0 20,0 15,0 Nikkeli [ng/m³] Keskusta, korjaamaton 10,0 Lapaluoto 5,0 Lapaluoto, korjaamaton 0, Merikatu* 29,5 8,2 17,2 24,2 19,4 Merikatu*, korjaamaton 10,1 2,8 5,9 8,3 17,3 Keskusta 7,6 5,8 6,4 4,1 2,3 Keskusta, korjaamaton 2,6 2 2,2 1,4 1,5 Lapaluoto 16,9 5,8 6,4 9,0 3,6 Lapaluoto, korjaamaton 5,8 2 2,2 3,1 2,3 Kuva 21. Nikkeli hengitettävistä hiukkasista. (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) PAH-yhdisteet PAH-yhdisteitä, eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, syntyy kun orgaaninen aine palaa epätäydellisesti. PAH-pitoisuudet voivat kohota pientaloalueilla kun rakennuksia lämmitetään polttamalla puuta tai jopa jätteitä. Tästä johtuen PAH-pitoisuuksissa usein näkyy talven pakkasten aiheuttaman lämmityksen vaikutus.
25 ng/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU PAH-yhdisteiden määrää ilmassa tarkkaillaan, koska monet niistä ovat syöpää aiheuttavia. Erityisen kiinnostuksen kohteena on Bentso(a)pyreeni jonka tulokset ilmoitetaan erikseen, koska sen on havaittu olevan PAH-yhdisteistä todennäköisimmin syöpää aiheuttava. Raahessa PAH-yhdisteitä mitataan Merikadun, Lapaluodon ja keskustan mittausasemilla. Keskustan mittausasemalla näytettä otetaan seitsemän vuorokauden ajan joka toinen viikko. Suodattimen läpi virtaa seitsemässä vuorokaudessa noin 137 m³ ilmaa. Muilla asemilla näytettä otetaan joka viikko 24 tunnin keräysajalla. Yhden näytteenoton aikana suodattimen läpi virtaa noin 55 m³. Näytteistä määritetään 16 eri PAH-yhdistettä, joiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot on esitetty oheisessa taulukossa (). Vuoden 2012 mittauksissa Bentso(a)pyreenin vuosikeskiarvo oli Merikadulla 0,59 ng/m³, Lapaluodossa 2,14 ng/m³ ja keskustan mittausasemalla 0,43 ng/m³. Bentso(a)pyreenille on astunut voimaan tavoitearvo 1 ng/m³ vuosikeskiarvolle (VNa 164/2007). Vuoden 2012 tulos Lapaluodon mittausasemalta ylittää tavoitearvon. Tulos ylittää siten myös ylemmän arviointikynnyksen joka on 60 prosenttia tavoitearvosta. Merikadun ja keskustan mittausasemien tulokset ylittävät alemman arviointikynnyksen. Lisätietoja tavoitearvosta ja arviointikynnyksestä on saatavilla kappaleissa 2.4 ja 2.5. Verrattaessa vuosikeskiarvoja vuoden 2011 vastaaviin huomataan, että Merikadun osalta vuoden 2012 arvo on pienempi (2011: 1,00 ng/m³), Lapaluodon arvo on vuodelta 2012 korkeampi (2011: 1,19 ng/m³) ja keskustassa pienempi (2011: 0,65 ng/m³). Korkein vuorokausipitoisuus oli Merikadulla 5,12 ng/m³. Lapaluodossa korkein vuorokausipitoisuus oli 20,79 ng/m³ ja toisiksi suurin 9,92 ng/m³. Pitoisuuksien keskiarvoja on esitetty kuvassa 23. Helmikuun alussa erityisesti Lapaluodon tuloksissa näkyvän pitoisuuspiikin aikaan (kuvat 23 ja 24) vallitseva tuulensuunta on ollut kaakon suunnalta. Seurantajakson alkuvuosina mitatut pitoisuudet olivat nykyistä tasoa korkeammat, minkä jälkeen pitoisuudet ovat laskeneet nykyiselle tasolle. PAH-yhdisteiden pitoisuuksien laskua selittää osaltaan teollisuuden siirtyminen suljetumpiin systeemeihin. 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Varikko 0,8 0,3 0,5 1,4 0,4 1,0 0,3 0,9 0,6 0,6 Keskusta 0,4 0,5 0,3 0,3 0,3 0,4 0,3 0,4 0,3 0,5 0,7 0,7 0,4 Lapaluoto 1,0 0,6 0,9 0,8 1,6 1,7 1,5 1,5 1,5 1,1 2,1 Saloinen 1,2 1,1 1,2 0,3 Merikatu 0,9 1 0,6 Kuva 22. Bentso(a)pyreenin pitoisuus
26 ng/m³ ng/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Keskusta Lapaluoto Merikatu kk Kuva 23. Bentso(a)pyreeni vuonna Keskusta Lapaluoto Merikatu kk Kuva 24. PAH-yhdisteiden (16 yhdistettä) summapitoisuudet eri mittausasemilla v
27 Lapaluoto Merikatu Keskusta Lapaluoto Merikatu Keskusta Lapaluoto Merikatu Keskusta Lapaluoto Merikatu Keskusta RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Taulukko 15. PAH-yhdisteiden vuosikeskiarvot v PAH-yhdiste (ng/m³) Antraseeni 1,07 0,34 0,24 0,54 0,58 0,10 0,44 0,55 0,10 0,71 0,24 0,09 Asenafteeni 0,36 0,31 0,59 1,58 1,82 0,69 1,63 2,43 0,68 1,80 1,66 0,94 Asenaftyleeni 15,46 7,53 2,65 31,40 20,40 7,10 28,60 29,30 8,90 45,80 38,60 11,38 Bentso(a)antraseeni 3,73 0,97 0,47 2,08 1,93 0,79 2,52 1,80 0,90 2,76 0,97 0,58 Bentso(a)pyreeni 2,14 0,59 0,43 1,19 1,00 0,65 1,45 0,89 0,72 1,48 0,58 0,50 Bentso(b)fluoranteeni 3,06 0,87 0,86 1,29 1,37 1,07 1,82 1,13 1,13 2,15 0,86 0,78 Bentso(ghi)peryleeni 1,70 0,58 0,49 0,77 0,88 0,74 0,99 0,78 0,74 1,28 0,59 0,57 Bentso(k)fluoranteeni 1,33 0,40 0,34 0,63 0,67 0,50 0,89 0,55 0,53 0,98 0,41 0,35 Dibentso(ah)antraseeni 0,32 0,10 0,07 0,15 0,16 0,11 0,21 0,14 0,11 0,34 0,12 0,09 Fenantreeni 5,06 1,91 0,87 4,09 3,65 1,04 3,32 3,91 0,97 4,13 2,37 0,88 Fluoranteeni 8,53 3,63 0,89 5,80 5,54 1,62 4,41 6,81 0,90 5,37 2,79 1,41 Fluoreeni 0,52 0,25 0,35 0,50 0,47 0,14 0,32 0,36 0,11 0,50 0,37 0,15 Indeno(123cd)pyreeni 2,64 0,84 0,79 1,31 1,48 0,85 1,71 0,91 0,72 1,12 0,67 0,45 Kryseeni 3,91 1,10 0,66 2,15 2,14 0,88 2,53 1,83 0,95 2,99 1,08 0,63 Naftaleeni 1,47 1,14 1,05 1,37 1,65 0,69 1,31 1,92 0,72 1,49 1,57 0,63 Pyreeni 6,79 2,45 1,02 4,48 4,43 1,57 4,91 4,91 1,79 5,21 2,36 1, Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet Rikkidioksidi SO 2 Rikkidioksidi (SO 2 ) on peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti Raahen alueella 80-luvulta, mikä johtuu teollisuuden prosessipäästöjen, sekä energiantuotannon ja liikenteen päästöjen vähenemisestä. Merkittävä osa tästä on aiheutunut siirryttäessä rikittömiin tai vähärikkisiin polttoaineisiin. Vuonna 2012 rikkidioksidia mitattiin Merikadulla ja Lapaluodossa. Aikaisemmin Raahessa on rikkidioksidia mitattu myös muissa pisteissä. Niiden mittausten tuloksia ei enää tässä raportissa esitetä, sillä viimeisimmät niistä on tehty vuonna luvun pitoisuudet olivat merkittävästi suurempia verrattuna viime vuosien pitoisuuksiin. Lisätietoja löytyy aiemmista Raahen ilmanlaaturaporteista. Vuonna 2012 kummallakaan mittausasemalla ei ollut merkittäviä katkoksia, joten tulokset niiltä osin ovat edustavia. Pisimmät katkot olivat Merikadulla 30.7 kello 16: kello 11:08 jolloin sähkökatko aiheutti tietokoneen rikkoutumisen ja Lapaluodossa kello 13: kello 9:56 joka oli ukkosen aiheuttama. Mittauskopin katolle rakennettiin tikkaita. Raja-arvot kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi eivät ylittyneet (VNa 38/2011). Raja-arvo sekä vuoden keskiarvolle että talvikauden keskiarvolle on 20 µg/m 3. Vuosikeskiarvo oli Merikadulla 1,95 µg/m 3 ja Lapaluodossa 2,59 µg/m 3. Talvikauden ( ) keskiarvo oli Merikadulla 1,7 µg/m 3 ja Lapaluodossa 3,9 µg/m 3. Tuntikeskiarvoista suurin yksittäinen tulos oli Lapaluodossa 44,1 µg/m 3 ja Merikadulla 43,4 µg/m 3. Kumpikaan tuntikeskiarvoista ei ylitä rikkidioksidille asetettua raja-arvoa 350 µg/m 3 (VNa 38/2001). Suurimpien keskiarvojen perusteella myöskään ohjearvo kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteelle, 250 µg/m 3, ei ylity kummassakaan pisteessä (VNa 480/1996). Suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat Lapaluodossa 22,6 µg/m 3 ja Merikadulla 5,1 µg/m 3. Vuorokausikeskiarvot eivät ylitä raja-arvoa 125 µg/m 3 (VNa 38/2001). Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo jää siten selvästi ohjearvon 80 µg/m 3 alle.
28 µg/m³ µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU ,0 4,0 3,0 2,0 Lapaluoto Merikatu Varikko 1,0 0, Kuva 25. Rikkidioksidi (SO 2) vuosikeskiarvot. Vuonna 2009 Varikon piste siirtyi ja nimettiin Merikadun pisteeksi kesken vuotta. Lähde: Ilmanlaatuportaali Kuva 26. (SO 2) tuntikeskiarvot Lapaluodossa
29 µg/m³ µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Kuva 27. SO 2 tuntikeskiarvot Merikadulla Merikadun mittausaseman suurin kuukausikeskiarvo oli vuoden 2011 tapaan toukokuussa. Kuukausikeskiarvo oli 2,46 µg/m³ (2011 toukokuu, 3,34 µg/m³). Lapaluodon asemalla suurin kuukausikeskiarvo oli tammikuussa 5,41 µg/m³ kun vuoden 2011 suurin kuukausikeskiarvo oli joulukuussa 6,14 µg/m³ Lapaluoto Merikatu Kuva 28. SO 2 kuukausikeskiarvot Typenoksidit Typenoksideilla (NO X ) tarkoitetaan ilmanlaadusta puhuttaessa typpioksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Suurin osa typenoksidien (NO x ) pitoisuudesta tulee liikenteen päästöistä. Teollisuuspäästöjen vaikutus näkyy lähinnä typpidioksidi (NO 2 )-pitoisuudessa. Yleensä kaupunki-ilman NO- ja NO 2 -pitoisuudet ovat korkeampia talven aikana (kuvat 30 ja 31). Korkeimmat NO 2 -pitoisuudet pitoisuudet ovat tuulettomalla ja pakkassäällä talviaikaan. Myös NO-pitoisuus on riippuvainen sääolosuhteista ja talven pitoisuushuiput yleensä tulevat liikenteen aiheuttamista päästöistä. Kuvassa 29 näkyy kuinka NO 2 pitoisuus on pienempi yöllä.
30 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Kuva 29. NO x-pitoisuudet viikolla 51/2012 keskustan mittausasemalla. Raahen keskustan mittausasemalla mitataan NO x ja NO jatkuvatoimisella mittalaitteella ja niiden pitoisuus ilmoitetaan laskettuna NO 2 :ksi. Vuoden 2012 mittaukset onnistuivat hyvin eikä merkittäviä katkoksia ollut. Katkoksia oli heinäkuun lopulla (30.7. kello 18: kello 18:40), lokakuussa (24.10) ja marraskuussa (8.11.). Katkokset olivat niin lyhyitä, että niillä ei ole merkittävää vaikutusta tulosten edustavuuteen kello 7:00-16:00 mittausaseman läheisyydessä tehtiin hulevesiputken kaivuutöitä. Kaivuut nostivat kyseisen päivän pitoisuuskeskiarvoa. Vuonna 2012 Raahen keskustan mittausasemalla NO 2 pitoisuuskeskiarvo oli 17,2 µg/m³ mikä ei ylitä raja-arvoa. Kalenterivuoden raja-arvo on 40 µg/m³. Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo saa asetuksen mukaan olla 70 µg/m³. Tämä raja ei keskustan mittausasemalla ylittynyt. Myöskään kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste ei ylittänyt ohjearvoa. Typpidioksidin suurin mitattu tuntiarvo oli 108,4 µg/m³ joka ei ylitä sille asetettua raja-arvoa 200 µg/m³. Taulukko 16. Keskustan mittausasema, NO kuukausien tuntiarvojen 99. prosenttipiste. Ohje-arvo on 150 µg/m³. Kuukausi µg/m³ Tammikuu 65 Helmikuu 89 Maaliskuu 76 Huhtikuu 53 Toukokuu 32 Kesäkuu 22 Heinäkuu 40 Elokuu 45 Syyskuu 39 Lokakuu 39 Marraskuu 68 Joulukuu 62
31 µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Taulukko 17. Keskustan mittausasema, NO , kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo. Ohje-arvo on 70 µg/m³. Kuukausi µg/m³ Tammikuu 43 Helmikuu 53 Maaliskuu 48 Huhtikuu 27 Toukokuu 18 Kesäkuu 14 Heinäkuu 21 Elokuu 23 Syyskuu 26 Lokakuu 21 Marraskuu 25 Joulukuu Kuva 30. Keskustan NO 2-tuntikeskiarvot vuonna 2012
32 µg/m³ µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Kuva 31. Keskustan NO tuntikeskiarvot vuonna Kuva 32. Keskustan NO 2-pitoisuuden vuorokausikeskiarvot
33 µg/m³ µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU Kuva 33. Keskustan NO-pitoisuuden vuorokausikeskiarvot NO x -pitoisuuksien kalenterivuoden keskiarvo ei saisi ylittää 30 µg/m³. Tämä arvo kriittiselle tasolle on annettu kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi. Vuonna 2012 keskustan mittausaseman tuntiarvojen keskiarvo oli 32,6 µg/m³ mikä ylittää kriittisen tason. Vuosikeskiarvon ylittävä pitoisuus voi aiheuttaa suoria haitallisia vaikutuksia kasvillisuudessa tai ekosysteemeissä Kuva 34. Keskustan NOx-pitoisuuden vuorokausikeskiarvot 6.5 Laskeumat Laskeumana mitataan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka laskeutuu kuukauden aikana painovoiman vaikutuksesta maanpinnalle. Laskeumassa sisältää sateen ja tuulien mukana kulkeutuvia ilmansaasteita pitkienkin matkojen takaa, tämän lisäksi paikalliset päästölähteet aiheuttavat alueellisia pitoisuustason nousuja. Laskeuman mittauspaikkojen sijainnissa on kiinnitetty huomiota teollisuuden metalli-päästöihin suurimman päästölähteen ollessa Ruukin terästehdas. Mittauspisteistä Välikylä (3 km) ja Saloinen (2 km) edustavat lähellä suurinta päästölähdettä olevaa laskeumatasoa. Kolmas laskeumamittauspaikka on taustapitoisuutta ja mahdollista kaukokulkeuman tasoa edustava Sarkala, joka sijaitsee noin 12 km päässä Raahen keskustasta. Las-
34 mg/m²/kk RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU keuman keräysaika on 12 kuukautta vuodessa ja laskeumakeräin vaihdetaan kuukausittain (Kuva 35. Laskeumakeräin). Laskeumista määritettävät raskasmetallit ovat lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As), nikkeli (Ni), kromi (Cr), vanadiini (V), rauta (Fe), sinkki (Zn) ja kupari (Cu). Alla olevissa taulukoissa on esitetty kuukausilaskeumien vuosikeskiarvojen kehitys eri mittauspisteissä raudan, lyijy, sinkin ja kadmiumin osalta, sekä vuoden 2012 kuukausikertymät. Laskeumanäytteiden tulosten perusteella raudan laskeuma vuonna 2012 oli noin puolet vuoden 2011 laskeumaa pienempi. Kuva 35. Laskeumakeräin tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Sarkala 1,1 1,3 0,9 1,6 2,2 5,4 8,5 1,6 4,5 0,6 1,0 1,376 Saloinen Välikylä Kuva 36. Rautalaskeuma eri mittauspisteissä kuukausittain vuonna 2012
RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014
RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008
ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun
LisätiedotRAAHEN ALUEEn ILMANLAATU 2013
RAAHEN ALUEEn ILMANLAATU 2013 RAAHEN ALUEEn ILMANLAATU 2013 Päivämäärä 23.6.2014 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Eerik Järvinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun
LisätiedotRAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015
RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015 Päivämäärä 24.3.2016 Laatijat Toni Keskitalo, Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Janne Nuutinen Hyväksyjä Eerik Järvinen
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 2010
ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 2010 ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 2010 Pekka Parvinen Anitta Massinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe Kansi Anitta Massinen, Leena Junnila JOHDANTO 4 1. ILMANLAADUN SEURANNAN
LisätiedotILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 2011
ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 211 ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 211 Pekka Parvinen Anitta Massinen Labtium Oy Rantakatu 4 921 Raahe Kansi Leena Junnila, Anitta Massinen, Juri Klemanski 3 JOHDANTO 5 1. ILMANLAADUN
LisätiedotRAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015
RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015 Päivämäärä 24.3.2016 Laatijat Toni Keskitalo, Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Janne Nuutinen Hyväksyjä Eerik Järvinen
LisätiedotRAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016
RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016 Päivämäärä 5.5.2017 Laatijat Toni Keskitalo, Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Janne Nuutinen Hyväksyjä Eerik Järvinen
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotKAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004
KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotRAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2017
RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2017 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2017 Päivämäärä 5.6.2018 Laatijat Toni Keskitalo, Leena Junnila, Anne Kiljunen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Eerik Järvinen Kuvaus Ilmanlaadun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin
Lisätiedotmaaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotAM 2010 AM 2010 ILMANLAADUN MITTAUKSET
AM 2010 AM 2010 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2009 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2009 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 4 1. ILMANLAADUN SEURANNAN LÄINSÄÄDÄNNÖLLINEN
Lisätiedotmarraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla
Lisätiedottammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotKOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Kuva: Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2010 Kouvolan
Lisätiedotsyyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2013
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
Lisätiedotmaaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
Lisätiedotheinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan
LisätiedotMITTAUSSUUNNITELMA. Soran murskauksen aiheuttaman hengitettävien hiukkasten pitoisuuden mittaus. Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo. Rudus Oy Liisa Suhonen
Ilmanlaatu Suunnitelma PR3698 TY02 Sivu 1 (5) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 MITTAUSSUUNNITELMA Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotKuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015
Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotUusi yhteistuotantovoimalaitos Savukaasujen leviämismallinnus
Elokuu 2014 Oulun Energia, Toppila / Laanila Uusi yhteistuotantovoimalaitos Savukaasujen leviämismallinnus 1 (31) Tekijät Arto Heikkinen Oulun Energia, Toppila / Laanila Uusi yhteistuotantovoimalaitos
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2015
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 212 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut
LisätiedotRAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015
RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2
LisätiedotOULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009
OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/21 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 29 Hiilimonoksidipitoisuudet Oulussa v. 29 (mg/m³). Otsonipitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo korkein 8 tunnin
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.9.2012
1 (3) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 147962 (WVELKUA/Verkosto), saapunut 15.8.2012, näytteet otettu 15.8.2012 (12:10) Näytteenottaja: Pirjo Stark
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotRAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2013
RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2013 Yhteenveto PM 10 - ja NO 2 -mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Laura Pokka 11.7.2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 ILMANLAADUN
LisätiedotHarjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä
27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli
LisätiedotLyhenteiden selitykset:
Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-
LisätiedotEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok
Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotHengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa
Hengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus Ilmatieteen laitos/ilmanlaadun asiantuntijapalvelut HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotHarjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014
Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017
LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN
LisätiedotILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010
ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun
LisätiedotRIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA
LisätiedotTURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3
LisätiedotKuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä
Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
Lisätiedot