Tarkastuslautakunta Kuvassa vasemmalta Anna Turunen, Johanna Auranen, Marja-Liisa Strengell-Sääski, tilintarkastajat Johanna Lundström ja

Transkriptio

1

2 Tarkastuslautakunta Kuvassa vasemmalta Anna Turunen, Johanna Auranen, Marja-Liisa Strengell-Sääski, tilintarkastajat Johanna Lundström ja Antti Kärkkäinen, tarkastuspäällikkö Anitta Vilkko, puheenjohtaja Kullervo Lehtonen, sisäinen tarkastaja Marja Liljenbäck, Kirsti Lamminpää, Markku Huotarinen, Pekka Suonsivu, Tarja Vahtokari-Sahari ja Hannes Ruokokoski.

3 1 Sisällysluettelo 1. Tarkastuslautakunnan kokoonpano, tehtävät, toiminnan tavoitteet ja arvioinnin painopisteet vuonna Yhteenveto vuoden 2014 arvioinnissa tehdyistä keskeisimmistä havainnoista ja kehittämisehdotuksista Arviointiprosessi ja kriteerit Edellisen vuoden arviointikertomuksessa tehtyjen havaintojen ja kehittämisehdotusten seuranta Lappeenrannan taloudellinen asema Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Konsernijohto ja hallinto Sosiaali ja terveyspalvelut Kasvatus ja opetustoimi Kulttuuritoimi Nuoriso ja liikuntatoimi Tekninen toimi Yleistä teknisen toimen arviointia Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito Kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt Lappeenrannan liiketoiminnat konserni Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy Saimaan Tukipalvelut Oy Investointien toteutuminen Henkilöstöhallinto Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Lappeenrannan kaupungin tietoturvatarkastus Johtopäätökset kaupunkikonsernin toiminnasta ja taloudesta tilikaudelta Arviointikertomuksen allekirjoitukset... 42

4 2 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS Tarkastuslautakunnan kokoonpano, tehtävät, toiminnan tavoitteet ja arvioinnin painopisteet vuonna 2014 Tarkastuslautakunnan jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninä ovat kertomusvuonna olleet: Jäsenet Kullervo Lehtonen, puheenjohtaja Tanja Karppinen, varapuh. johtaja, alkaen Matti Alatalo, varapuh. johtaja, saakka Markku Huotarinen Kirsti Lamminpää Hannes Ruokokoski Marja Liisa Strengell Sääski Pekka Suonsivu Anna Turunen Tarja Vahtokari Sahari Varajäsenet Ahti Nuottimäki Johanna Auranen Toni Sarviaho Sari Lepistö Kimmo Heinonen Raila Oksanen alkaen Liisa Pellinen saakka Aapo Ahtiainen Merja Virtanen Arto Lyijynen Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä on toiminut tarkastuspäällikkö Anitta Vilkko. Valtuuston valitsemana tilintarkastajana on toiminut JHTT yhteisö BDO Audiator Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, HTM Johanna Lundström. Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toiminnan tavoitteet Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toiminnan tavoitteet perustuvat kuntalain 71 :ään, jonka mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuusto hyväksyy kuntalain 65 :n mukaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviossa ja suunnitelmassa. Valtuusto asettaa tavoitteita myös esimerkiksi erilaisten strategioiden ja toimenpideohjelmien hyväksymisen yhteydessä. Tarkastuslautakunta koordinoi myös tilintarkastuksen yhteensovittamista kaupunkikonsernissa. Tarkastuslautakunta on kokoontunut 17 kertaa suorittaessaan kertomusvuoden 2014 arviointia. Tarkastuslautakunnan työ on tapahtunut suunnitelmallisesti vuosille hyväksytyn tarkastussuunnitelman mukaan. Vuoden 2014 arviointia varten on laadittu erillinen työohjelma. Tarkastuslautakunnan arviointi on kaupungin toiminnan tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden arviointia, jossa korostuu kuntalaisen näkökulma. Tarkastuslautakunnan jäsenet eivät ole osallistuneet sen toimialan tai lautakunnan arviointiin, jonka jäseniä tai varajäseniä he ovat tai johon he ovat työ tai virkasuhteessa.

5 3 Tarkastuslautakunnan työn painopisteet tilikaudella 2014 Tarkastuslautakunnan arviointityön painopisteet tilikaudella 2014 kohdistuivat: Lappeenranta 2028 strategian toteutumisen arviointiin kasvatus ja opetustoimeen: arviointikäynti Kimpisen lukio kasvatus ja opetustoimen, teknisen toimen (mukaan lukien sisäilmaongelmaiset rakennukset), kulttuuri ja nuoriso sekä liikuntatoimen ja konsernihallinnon tuloksellisuuteen Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiirin (Eksote) palvelusopimuksen toteutumiseen ja tuloksellisuuteen Saimaan Tukipalvelut Oy:n toiminnan tuloksellisuuteen Lappeenrannan liiketoiminnat konsernin sekä Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n toiminnan tuloksellisuuteen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointiin tietoturvan arviointiin Yllä olevat arviointikohteet ja niistä tilikauden aikana tehdyt tarkastushavainnot ja johtopäätökset on dokumentoitu arviointimuistioissa ja muussa tarkastuslautakunnan asiakirja aineistossa ja ne on nostettu tiivistetysti esille tässä arviointikertomuksessa. Ulkoisen tarkastuksen talousarvion toteutuminen ja tilintarkastuksen raportointi Valtuuston ulkoiselle tarkastukselle (tarkastuslautakunnan toiminta + tilintarkastus) vahvistama toimintakate oli euroa ja toteuma oli euroa. Määrärahan lisäksi tarkastuslautakunta saavutti valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset tavoitteet. Tilintarkastusta on suoritettu ennalta laaditun työsuunnitelman mukaan. Tarkastuslautakunnalle on annettu väliraportteja tilikauden aikaisen tarkastuksen havainnoista. Sisäisen tarkastuksen toteutuminen Sisäinen tarkastus on toteuttanut kaupunginjohtajan vahvistaman työsuunnitelman mukaiset tarkastukset sekä yksittäisinä toimeksiantoina pyydetyt tarkastukset ja selvitykset.

6 4 2. Yhteenveto vuoden 2014 arvioinnissa tehdyistä keskeisimmistä havainnoista ja kehittämisehdotuksista Edellisessä arviointikertomuksessa esitettyjen kehittämisehdotusten toteutuminen tilikaudella 2014 Edellisessä arviointikertomuksessa esille nostetut kehittämisehdotukset on kokonaisuutena otettu hyvin huomioon kaupungin johtamisessa ja operatiivisessa toiminnassa. Investoinnit kyettiin rahoittamaan tulorahoituksella ja kaupungin velkamäärä ei siten lisääntynyt tilikauden aikana. Kaupungilla on edelleen investointipaineita, jotka voivat kuitenkin tulevina vuosina lisätä lainamäärää. Kaupungin kiinteistökannan kunto heikkeni edelleen vuoden aikana. Kaupungin taloudellinen asema 2014 Kaupungin tilikauden tulos oli hyvä. Kaupungin taloudellinen asema pysyi edellisvuoden tasolla eikä velkamäärä kasvanut tilikauden aikana. Kaupungin tulorahoitus riitti investointien kattamiseen. Menot kehittyivät maltillisesti ja toimialat pysyivät muutetuissa talousarvioissaan. Tilikauden tulos sisälsi kertaluonteisia myyntivoittoja 4,1 milj. euroa. Kaupungin taseessa oli kertyneitä ylijäämiä tilikauden päättyessä yhteensä 52,1 milj. euroa. Suhteellinen velkaantuneisuusaste ja omavaraisuusaste olivat edelleen heikkoja. Konsernin taloudellinen asema säilyi niin ikään vuoden 2013 tasolla. Konsernilla oli vuoden päättyessä kertyneitä alijäämiä n. 150 euroa asukasta kohden ja lainaa euroa asukasta kohden. Konsernin kertynyt lainamäärä asukasta kohden ei sisällä kaupungin ja sen tytäryhteisöjen välisiä lainoja (esim. kaupungin myöntämät lainat Lappeenrannan Energia Oy:lle on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä pois.) Taseen tunnusluvuista omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus olivat edelleen varsin heikot. Toimintamenojen kasvuun tulee edelleen suhtautua maltillisesti ja toimintatuottojen osuutta tulopohjasta kasvattaa. Kaupungilla ja konsernilla on investointipaineita, jotka uhkaavat kääntää lainamäärän kasvuun tulevina vuosina. Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen Lappeenranta 2028 strategian tavoitteiden toteutumisen ensimmäistä vuotta haittasi yleinen taloudellinen tilanne ja Venäjän ruplan heikentyminen sekä ostosmatkailun vähentyminen. Strategian tavoitteita on toteutettu kuitenkin hyvin. Strategian toteutumista on arvioitu puolivuosittain valtuustolle raportoimalla. Raportointi on ollut varsin laajaa ja sitä tulee kehittää tiiviimmäksi. Valtuuston asettaminen sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen toimialoilla tilikaudella 2014 Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteita on asetettu määrällisesti paljon ja jaettu pieniin osakokonaisuuksiin esim. kasvatusja opetustoimen sekä teknisen toimen toimialoilla. Tilinpäätöksessä tulee toimialojen arvioida tavoitteiden toteutumista nykyistä selkeämmin ja täsmällisemmin.

7 5 Kiinteistöjen sisäilmaongelmat jatkuivat vuoden 2014 aikana. Sisäilmaongelma on laaja ja iso kustannuskysymys kaupungille. Kiinteistöjen kunnossapitoon on turvattava riittävät resurssit. Kiinteistöjen kuntoselvityksiä on syytä jatkaa. Investointien suunnitteluun ja rakentamiseen tulee jäädä riittävästi aikaa. Suunnittelemattomat ja äkilliset rakennushankkeet muodostuvat usein kustannuksiltaan kalliiksi. Museon kokoelmatilojen sisäilmaongelmaa ei ole edelleenkään ratkaistu. Tilat ovat terveydelle vaaralliset eivätkä sovellu arvoesineiden säilytykseen. Ongelmaan on saatava pikaisesti ratkaisu. Arvioinnin erityiset painopistealueet 2014 Kaupungin henkilöstölle suunnatun työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat hyvät, vaikkakin vastausprosentti jäi melko alhaiseksi. Kaupungissa toteutettu konsernipalveluiden organisaatiomuutos onnistui hyvin. Hallinnolle asetetusta 2,8 milj. euron säästötavoitteesta saatiin vuoden 2014 aikana toteutettua 0,4 milj. euroa. Säästötavoite ulottuu vuoden 2016 loppuun. Konsernipalveluiden organisaatiomuutoksen ei tule lisätä hallinnollisia raja aitoja tai vaikeuttaa tehtävien sujuvaa hoitoa toimialojen kanssa. Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty, eikä tarkastuslautakunta ole vuoden aikana havainnut puutteita niissä. Riskienhallintatyön osalta tarkastuslautakunta painottaa, että resursseja on myös suunnattu riittävästi organisaation omaan toimintaan. Riskienhallinnan tavoitteita on hyvä talousarviossa selkeyttää. Kaupungin tietoturvaa tarkasteltiin tilintarkastusyhteisön toimesta ja siinä ei todettu olennaisia puutteita. Tietoturvaohjeistusten ajantasaisuus on hyvä selvittää ja käyttäjien riittävästä tietoturvatietämyksestä varmistua. 3. Arviointiprosessi ja kriteerit Tarkastuslautakunnan niin tilikauden aikaisessa arviointityössä kuin tässä arviointikertomuksessakin olevat havainnot, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset perustuvat tarkastuslautakunnan arviointityössään käyttämiin arviointikriteereihin (mainittu alla). Valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat kuntalain 71 :n mukaisesti arvioinnin ensisijaisena lähtökohtana. Tarkastuslautakunnan tekemä arviointityö on suunnitelmallista ja jatkuvaa, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen arvioinnin tekemisen ja lisäksi tilikausittaisiin painopistealueisiin syventymisen ja niiden esille nostamisen arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta myös valvoo, että edellisinä vuosina arviointikertomuksessa esille tulleisiin havaintoihin ja niihin liittyviin kehittämisehdotuksiin on reagoitu ja tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Arviointikriteerit Lappeenranta 2028 strategia Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Tilinpäätös 2014 Henkilöstökertomus 2014 Osavuosikatsaukset Tarkastuslautakunnan tarkastussuunnitelma tarkastuskaudelle Tarkastuslautakunnan työohjelma tarkastuskaudelle 2014

8 6 Tarkastuslautakunnan tilivuoteen 2014 kohdistuvat arviointikäynnit, haastattelut, haastatteluihin liittyvät arviointimuistiot ja muu haastattelujen yhteydessä saatu arviointimateriaali Arviointikertomus 2013: keskeisimpien havaintojen ja niiden pohjalta tehtyjen kehittämisehdotusten toteutuminen tilikauden 2014 aikana Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri: palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa , kuntakohtainen palvelusopimus liite Arviointiprosessi Arviointi on toteutettu neljässä eri vaiheessa. 1. Pääluvuissa 5 ja 6 on arvioitu talousarvion ja Lappeenranta 2028 strategian toteutumista koko kaupunkikonsernin tasolla. 2. Pääluvussa 7 on arvioitu valtuuston vuodelle 2014 asettamien sitovien tavoitteiden toteutumista toimialoittain ja yhtiöittäin. 3. Yllä mainittujen lisäksi on toteutettu jatkuvaa seurantaa kappaleessa 4 arvioimalla sitä, miten vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitetyt kehittämisehdotukset ovat toimialoilla kokonaisuutena toteutuneet. 4. Lopuksi on laadittu arviointivuoden 2014 yhteenveto (kappale 2) ja johtopäätökset keskeisten tavoitteiden toteutumisesta tilikaudella 2014 sekä siitä, miten kaupunkikonserni on kokonaisuutena edennyt kaupunkistrategian viitoittamaan suuntaan. 4. Edellisen vuoden arviointikertomuksessa tehtyjen havaintojen ja kehittämisehdotusten seuranta Tarkastuslautakunta antoi vuoden 2013 arviointikertomuksessa toimialoille useita kehittämisehdotuksia (alla kursiivilla). Kaupunginhallitus ja lautakunnat ovat antaneet vastineensa kertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Kaupunginvaltuusto on merkinnyt vastineet tiedoksi Seuraavana on lueteltu tarkastuslautakunnan esittämät vuoden 2013 keskeisimmät kehittämisehdotukset (kursiivilla) sekä niihin saadut selvitykset (sitaateissa): 1) Taseen lainamäärä tulee saada laskuun. Investointien sopeuttaminen tulorahoitukseen on tässä tavoitteessa avainasemassa. Kaupungin taloudellinen tilanne on kokonaisuutena katsoen haastava. Konsernitaseen lainamäärä tulee myös huomioida osana koko konsernin talouden tasapainottamista. Tarkastuslautakunta pitää erityisen tärkeänä, että talouden tasapainottamisohjelmaa toteutetaan suunnitellusti. Käyttötalouden tasapainottamisohjelma on viety kaupungin toimialojen budjettikehyksiin. Jos kehyksissä pysytään, tulee talousohjelma toteutettua suunnitellusti. Taseen lainamäärä tullee laskemaan hieman vuonna On kuitenkin selvää, että muutamien lähivuosien aikana lainamäärä hiukan kasvaa, koska sisäilmaongelmaiset koulurakennukset on saatava kuntoon. Valtuusto on hyväksynyt vuoteen 2028 ulottuvan investointien puiteohjelman. Ohjelma lähtee siitä, ettei velkamäärä kasva vuoden 2013 tasosta Konsernilainojen osalta on syytä huomioida, että Energia konsernin on varauduttava jätevesiratkaisuun ja täytettävä lain määrittämä velvoite sähköverkon jakelun häiriöttömyydestä, joka

9 7 käytännössä tarkoittaa maakaapeloinnin toteuttamista. Investointien mittaluokka on niin suuri, ettei maksuja voi nostaa kerralla sellaiselle tasolle, joka mahdollistaisi niiden tekemisen pelkällä tulorahoituksella. Lappeenrannan Asuntopalvelun lainamäärä ei tule nykynäkymillä kasvamaan. On kuitenkin syytä muistaa, että sen asuntokohteiden käyttöaste on erittäin korkea. Lisäksi asuntopalvelulla on keskeinen rooli väestön ikääntymisen mukanaan tuoman vanhusten kotona asumisen mahdollistamisessa. Tämä vaatii investointeja. Muilta osin konsernilainat koskevat lähinnä Lappeenrannan Yritystila Oy:tä, jonka osalta valtuusto on tehnyt ohjaavan tavoitepäätöksen kaupungin takausvastuiden pienentämisestä lähivuosina. 2) Lappeenranta 2028 strategia valmistui loppuvuodesta Tarkastuslautakunta arvioi vuoden 2013 osalta strategian valmistelutyötä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan strategiatyö toteutettiin asiantuntevasti ja riittävän laajasti valmisteltuna. Strategia tuo kaupungin johtamiseen suunnitelmallisuutta ja luo toiminnan kehittämiselle pidemmän aikajänteen. Tarkastuslautakunta korostaa, että strategian toteutumista tulee seurata. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että myös kaupungin tytäryhtiöt on kytketty strategian tavoitteisiin. Ei erikseen annettua vastinetta (kulttuuritoimea lukuun ottamatta, joka on todennut seuraavansa strategian toteutumista). Strategian toteutumista on seurattu puolivuosittain ja strategiaa muutettu tarvittaessa. 3) Kaupungin toimintamenot kasvoivat maltillisesti ja toimialat pysyivät talousarvioissaan pääosin hyvin. Tarkastuslautakunta ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että kaupungin taloudellinen tilanne on tuotu realistisemmin esille vuoden 2013 aikana. Talouden tasapainottamisesta on tehty hyvät suunnitelmat, joiden noudattamista tarkastuslautakunta seuraa. Henkilöstön työhyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota säästöpaineiden ja organisaatiomuutosten keskellä. Henkilöstön työhyvinvointiin on panostettu käytettävissä olevin resurssein. Hallinnon organisaatiomuutos on pyritty viemään läpi säännöllisesti asiasta tiedottaen ja henkilöstön mukana ollen. Henkilöstön edustaja on ollut hallintotyön ohjausryhmän jäsenenä. Hallinnon prosessien virtaviivaistaminen jatkuu yhteistyössä läpi organisaation. KAARI laskuri on otettu käyttöön työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi. Henkilöstön työkyvyn edistämiseksi ja henkilöstötiedon hallitsemiseksi on otettu käyttöön sähköisiä työvälineitä. 4) Kiinteistöjen kunto on heikentynyt edelleen ja uusia tiloja jouduttiin jälleen asettamaan sisäilmaongelmien vuoksi käyttökieltoon. Sisäilmaongelmiin tulee puuttua riittävän ajoissa. Tarkastuslautakunta toteaa lisäksi, että museotoimen kokoelmatilojen kunto tulee selvittää ja varmistua, että tilat ovat turvalliset työskennellä. Museotoimen kokoelmatila asia on edelleen työn alla. Kulttuuritoimen tiloissa on tehty sisäilmaselvityksiä, ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin selvitysten tulosten johdosta. (kulttuuritoimi) Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt useana vuonna huomiota kiinteistöjen kuntoon ja sisäilmaongelmiin. Teknisen toimen tilakeskus on huomioinut tarkastuslautakunnan havainnot. Lap

10 8 peenrannan kaupungissa toimii aktiivisesti sisäilmatyöryhmä. Se kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Sisäilmatyöryhmä käsittelee kaikki sille ilmoitetut sisäilmaepäilyt. Tilakeskus teettää tarvittavat tutkimukset ja selvitykset ja suorittaa niiden perusteella tarvittavat ensisijaiset toimenpiteet, joilla saataisiin rakennuksille lisää käyttöaikaa. (tekninen toimi) Museon kokoelmatilat sijaitsevat Kanavakodissa, jossa työntekijöillä esiintyy sisäilmastosta johtuvaa oireilua. Korvaavia tiloja on selvitetty yhdessä museotoimen kanssa, mutta vaatimukset asianmukaisine kostutus, jäähdytys ja lämpötilavaatimuksineen eivät ole mahtuneet investointiohjelmaan. Yhtenä vaihtoehtona on museotoimi ilmoittanut selvittävänsä vuokratilojen kartoittamista yhdessä muiden kaupunkien kanssa. (tekninen toimi) 5) Kaupungissa on rakennettu ja rakenteilla uusia toimitiloja ja entisiä jouduttu myös peruskorjaamaan. Uusien toimitilojen rakentamisen tai vanhojen peruskorjaamisen rakennusaikaiseen valvontaan tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Lisäksi hankkeiden läpivieminen edellyttää hallinnonalojen tiivistä yhteistyötä. Uusien toimitilojen suunnittelussa lähtökohtana tulee olla toiminnallisuus ja suunnittelussa tulee huolehtia myös siitä, ettei tavoitteita aseteta ylimitoitetuiksi. Uudet päiväkodit ja koulut suunnitellaan ja rakennetaan tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Päiväkotien tilojen suunnittelussa, mitoituksessa ja rakentamisessa noudatetaan päiväkotien suunnittelusta annettua RT korttia, joka pohjautuu sosiaali ja terveysministeriön ohjeisiin ja suosituksiin. Koulurakennusten mitoituksessa käytetään Opetushallituksen ohjeita. Määrärahojen niukkuuden vuoksi Opetushallituksen ohjeita on sovellettu joustavasti ja suositusten mukaisista tilamitoituksista on jossain määrin tingitty. Rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään yhteiseen käyttöön muiden toimialojen kanssa. Koulut pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan tarkoituksenmukaisiksi, monikäyttöisiksi ja tehokkaiksi useita vuosikymmeniä tarkoitustaan palveleviksi rakennuksiksi. (kasvatus ja opetustoimi) Uusien tilojen mitoituksessa noudatetaan RT kortin tilamitoitusohjeita. Koulu ja päiväkotitilojen mitoitus perustuu käytettävissä oleviin väestöennusteisiin. Uusien toimitilojen hankesuunnitteluvaiheesta lähtien toimialojen edustajat osallistuvat kokouksiin ja hankkeista käyttäjät laativat toiminnan kuvauksen. Tilakeskuksen tärkeä painopistealue on suunnitteluvaiheessa huolehtia siitä, että rakentamisen tavoitteita ei aseteta ylimitoitetuiksi. Tilakeskus määrää jokaiseen hankkeeseen rakennuttajan/rakennustyön valvojan. Lisäksi hankkeeseen määrätään erikoisvalvojat lämpö, vesi, ilmastointi, automaatio ja sähkötöihin. Valvontaa ja sopimusten mukaisuutta näissä erikoistöissä valvovat kaupungin LVI insinööri ja sähköinsinööri ja tarvittaessa ostetaan valvonta vuosisopimuskonsulteilta. (tekninen toimi) 6) Tarkastuslautakunta kiinnitti edellisessä arviointikertomuksessa huomiota määräaikaisten työsuhteiden korkeaan määrään joillakin toimialoilla. Määräaikaisten määrä on jonkin verran vähentynyt vuonna Tarkastuslautakunta toteaa edelleen, että määräaikaisuuksille tulee olla selvä peruste.

11 9 Kasvatus ja opetustoimessa on jatkuvasti suuresta henkilöstömäärästä johtuen sijaistarpeita. Varahenkilöillä ei voida hoitaa toimialan koko sijaistarvetta, vaan määräaikaisia tarvitaan aina melko paljon. Henkilöstömäärä pyritään vakauttamaan siten, että kysynnän vähentyessä ei tule tarpeita irtisanoa tai lomauttaa henkilöstöä. Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena, kun määräaikaisuudelle on perusteltu syy. Sijaisuuden on katsottu olevan asianmukainen peruste määräaikaiselle palvelussuhteelle. 7) Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota talousarviotavoitteiden asettamiseen. Sosiaali ja terveyspalveluiden tavoiteasettelua Eksoten osalta tulee kehittää ja avata selkokielelle. Kulttuuritoimen tulosalueet tulevat jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota tavoiteasetannan täsmällisyyteen ja kehittämiseen tarkastuslautakunnan kehittämisehdotusten mukaisesti. Sosiaali ja terveystoimen tavoiteasetantaa tullaan konkretisoimaan. Eksote on kehittänyt talouden ja toiminnan seurantajärjestelmän ja tätä tullaan hyödyntämään tulevassa tavoiteasetannassa. Omistajaohjauksen näkökulmasta on jo nyt tehostettu Eksoten tavoitteiden asetantaa ja seurantaa. Moni tähän asti käytössä olleista mittareista on linkitetty valtakunnallisiin seurantaindikaattoreihin, joiden seuranta aikataulu ei noudata talousarvioaikataulua. Tukeutumalla talouden ja toiminnan konkreettisiin seurantamittareihin pystytään konkretisoimaan talousarvion tavoiteasetantaa. 8) Kaupungin investointimenot toteutuivat kokonaisuutena muutetun talousarvion mukaisina. Toimintakatteiden ylityksiä oli kuitenkin yksittäisten investointikohteiden osalta. Tilinpäätöksen investointiosan toteutumisvertailussa tulee tarkemmin esittää mahdollisten poikkeamien perustelut. Lisäksi tarkastuslautakunta suosittelee, että talousarviossa ja toteutumavertailussa mainitaan uudisrakennus ja korvausinvestointien välinen suhde. Ei annettua vastinetta. 9) Tarkastuslautakunta arvioi vuoden 2013 aikana Etelä Karjalan hankintapalvelujen toimintaa. Hankintapalvelut tuottaa palveluita maakunnallisesti. Eniten hankintapalveluita käyttää Eksote kuntayhtymä. Eksoten mahdollinen irtaantuminen hankintapalveluista aiheuttaisi tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Etelä Karjalan hankintapalveluiden toiminnan uudelleen tarkastelun kokonaisuudessaan. Eksote on päättänyt hoitaa sairaalatarvikkeiden hankinnat oman organisaationsa kautta yhteistyössä HUS logistiikan kanssa. Kaksi sote hankinnoista vastannutta hankinta asiantuntijaa on siirtynyt hankintapalveluista Eksoten palvelukseen. Parhaillaan selvitetään tästä muutoksesta johtuvia muita toimenpiteitä hankintapalvelujen ja kuljetuskeskuksen toimintaan ja päätökset asiasta on tehtävä kuluvan vuoden aikana Tarkastuslautakunta kuuli kaupunginsihteeriä ja hankintajohtajaa kokouksessaan Eksoten tekemän päätöksen vaikutuksista ja hankintapalveluiden organisoimisesta sen jälkeen. Eksote käytti hankintapalveluiden resursseja merkittävässä määrin. Tarkastuslautakun

12 10 ta pitää kuntayhtymän tekemää päätöstä valitettavana maakunnan kokonaisedun kannalta. Hankintapalveluiden organisaatiota ja tehtäviä on syytä nyt tarkastella kaupungissa uudestaan ja varmistaa, että mitoitus on oikeanlainen muuttuneeseen tilanteeseen. Eksote on myös tehnyt päätöksen hoitaa omat jakelukuljetukset itse. Päätöksen johdosta kuljetuskeskuksen toiminta on purettu Tarkastuslautakunta toteaa, että toimijoiden yhteistyöllä olisi saavutettavissa todennäköisiä kustannushyötyjä ja toivoo maakunnallisen yhteistyön kuljetusten järjestämisessä jatkuvan. 10) Kaupungin riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevat ohjekokonaisuudet ovat tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan riittävät ja niillä on toimintaa ohjaava vaikutus. Tarkastuslautakunta kuitenkin suosittelee, että kaupungille laadittaisiin erilliset omistajapoliittiset ohjeet ja lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota sopimushallinnan riittävyyteen. Lappeenrannan kaupungin konserniohjeessa 2013 viitataan kaupungin omistajapolitiikkaan. Kaupungin omistajapolitiikan laajempi kuvaaminen voi olla tarpeellista. Asia tulisi käsitellä kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Lappeenrannan kaupungilla on käytössä Dynasty sopimushallinta järjestelmä. Toimialoja on ohjeistettu tallentamaan sopimushallintaan lukien kaikki voimassaoloajaltaan yli vuoden mittaiset sopimukset, ellei sopimusta tallenneta johonkin muuhun, erityiseen järjestelmään. Sopimushallinta on lähes ajan tasalla. Vain vähäinen määrä jälkeen tehtyjä sopimuksia on tallentamatta järjestelmään. Ennen tehtyjä sopimuksia ei ole resurssisyistä systemaattisesti tallennettu sopimushallintaan. Sopimushallintaa voidaan järjestelmänä pitää jo nykytilaisenakin täysin riittävänä. Edellä mainittu viivästys sopimusten tallentamisessa saatetaan ajan tasalle, jolloin sopimushallinta täyttää riittävyyden edellytykset myös tässä suhteessa. 5. Lappeenrannan taloudellinen asema 2014 Lappeenrannan kaupungin taloudellinen asema 2014 Lappeenrannan kaupungin toimintakulujen kasvu vuoteen 2013 verrattuna oli 1,2 % ja käyttötaloutta kuvaava tunnusluku toimintakate 373,9 milj. euroa toteutui muutettua talousarviota parempana ( 380,0 milj. euroa). Tilikauden aikana talousarviota muutettiin n. 1,3 milj. eurolla (netto). Toteuma oli n. 6,1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Toteutumaan vaikutti verotulojen ennakoitua parempi kehitys sekä toimintamenoissa saadut kustannussäästöt. Kustannussäästöjen kertymistä edesauttoi kuntasektorin maltillinen palkkaratkaisu ja kaupungin sopeuttamistoimet. Tilikauden tulokseen oli vaikuttamassa myyntivoittoja yhteensä 4,1 milj. euroa. Vuonna 2013 myyntivoittojen määräksi kirjattiin 6,3 milj. euroa. Kaupungin menojen kehitys oli yli kuntien keskimääräisen menojen kasvun (0,4 %). Kaupungin menokehitystä tarkasteltaessa on huomioitava, että kaupunki lyhensi Eksoten kertyneitä alijäämiä lä

13 11 hes 7,5 milj. euroa osana tilikauden 2014 maksuosuuksia. Kaupungin vuosikatteeksi muodostui 26,0 milj. euroa, mikä riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen muodostui noin 2,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Kaupungin taseessa on kertyneitä ylijäämiä tilikauden 2014 tulos huomioiden yhteensä 52,1 milj. euroa. Lappeenrannan verotulojen kasvu 9,2 % edellisestä vuodesta on selvästi yli valtakunnan keskiarvon, sillä verotulot kasvoivat koko kuntasektorilla keskimäärin vain 1,4 %. Verotulokertymään vaikutti tuloveroasteen 1,5 % korotus vuoden 2014 alusta. Jatkossa verotulojen arvioidaan kaupungissa kuitenkin kertyvän huomattavasti maltillisemmin. Valtionosuudet laskivat valtionosuusleikkausten seurauksena 1,0 % eli n. 1,0 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa tarkastuslautakunta on vertaillut Lappeenrannan kaupungin taloudellista asemaa muutaman keskeisen taloudellista ja rahoituksellista asemaa kuvaavan tunnusluvun näkökulmasta. Vertailuryhmänä ovat tilastoluokittelun mukaisesti asukkaan kaupungit sekä Etelä Karjalan alueen kunnat. Tunnusluku Lappeenranta (pl. Konserniyhtiöt) asukkaan kunnat Etelä Karjalan alueen kunnat Vuosikate /asukas 357, Vuosikate/poistot % 133, Lainat /asukas * Vertailuluvut perustuvat Kuntaliiton arvioon kuntien vuoden 2014 tilinpäätöksistä (vahvistamattomat tilinpäätökset). Lappeenrannalla on lainaa 606 /asukas enemmän kuin Etelä Karjalan alueen kunnilla keskimäärin. Vuonna 2013 Lappeenrannalla oli lainaa Etelä Karjalan alueen kuntia enemmän noin 605 /asukas, joten tilanteessa ei tapahtunut muutosta vuoden 2014 aikana. Vuosikate /asukas oli selvästi samankokoisia kuntia parempi ja lähes Etelä Karjalan alueen kuntien keskiarvon mukainen. Lappeenrannan kaupungin taloudellista asemaa voidaan kuvata sekä kaupungin että kaupunkikonsernin näkökulmasta seuraavaan taulukkoon otettujen keskeisten tulos ja rahoituslaskelman sekä taseen tunnuslukujen avulla: Tunnusluku Kaupunki 2013 Kaupunki, 2014 *Kaupunki, Konserni muutos % Konserni 2014 *Konserni, muutos % Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/poistot % 12,3 113,3 10,9 133,9 11,4 18,2 48,8 105,5 49,7 153,5 2,0 45,5 Vuosikate/asukas, , ,3 Investointien tulorahoitus % 47,7 108,9 128,3 48,6 93,1 91,6 Kassan riittävyys, pv , ,0 Omavaraisuusaste % 48,9 48,9 0,0 23,3 25,5 9,4 Suhteellinen velkaantuneisuus % 67,2 64,7 3,7 100,7 96,7 4,0 Kertynyt ali/ylijäämä, /asukas , ,7 Lainat, /asukas , ,6 *Huom. Vertailu on tehty suhteellisena eli prosentteina, ei prosenttiyksikköinä. Omavaraisuus, suhteellinen velkaantuneisuus, kassan riittävyys (kaupunki) sekä lainat /asukas on ilmoitettu ilman konsernitiliä.

14 12 Vertailun perusteella voidaan todeta, että tulos ja rahoituslaskelman keskeiset tunnusluvut ovat parantuneet edellisestä tilinpäätöksestä. Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus säilyivät edellisen vuoden tasolla. Konsernitilinpäätöksen tunnusluvut paranivat myös edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernilla on kertyneitä alijäämiä 150,70 euroa asukasta kohden. Kaupungin kassavarat ilman konsernitiliä riittivät vain 3 päivän kassasta maksuihin. Tarkastuslautakunta on lisäksi koonnut alla olevaan taulukkoon Lappeenrannan vertailukaupunkien tuloslaskelman ja taseen tunnuslukuja. Tunnuslukuvertailua vuoden 2014 tilinpäätöksiin Tunnusluku Lappeenranta Joensuu Hämeenlinna Mikkeli Kotka Imatra Kouvola Lahti Vero % (v. 2015) 21 20,5 20, , ,5 20,25 Vero % (v. 2014) 21 20,5 20, ,5 19, ,25 Verotulot /asukas Vuosikate /asukas Vuosikate %/poistoista 133,9 136, ,9 115, ,5 Investointien tulorahoitus % 108,9 72,3 26,2 94, ,9 7,6 68,1 Lainat /asukas Konsernilainat /asukas Omavaraisuusaste % 48, ,6 49,6 45,4 60,7 53,7 44 Suhteellinen velkaantuneisuus % 64,7 41,2 55,4 56,4 80,1 44,4 47,1 103,9 Kertynyt yli /alijäämä /asukas Asukasmäärä Taulukon perusteella voidaan todeta, että Lappeenrannan tilinpäätöksen 2014 tunnusluvut ovat yleinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen hyviä. Verotulokehitys oli vertailukaupunkien parhainta ja Lappeenranta pystyi ainoana kattamaan tulorahoituksellaan investointimenot. Kaupungin verotuloaste on vertailukaupunkien korkein. Lainakanta euroa/asukas niin konsernin kuin kaupungin osalta ylittää edelleen samankokoisten Joensuun ja Hämeenlinnan luvut. Lisäksi kaupungin omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus säilyivät kolmanneksi heikommalla tasolla. Kertynyt ylijäämä asukasta kohden oli puolestaan edellisvuoden tavoin vertailukuntien kolmanneksi parasta luokkaa. Kaupungin toimintatuotot (mm. myyntituotot, maksutuotot) kattoivat toimintamenoista vain 10,9 %. Loppuosa katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla, joiden merkitys kaupungin kannalta on siten erityisen suuri. Verotulopohjassa mahdollisesti tapahtuvat muutokset ovat siten kaupungin tulojen kertymisessä tärkeässä roolissa. Valtionosuudet laskivat ja niiden ennustetaan laskevan edelleen valtionosuusleikkausten vuoksi. Kaupungin toimintamenojen kehitys tuleekin säilyttää maltillisena ja etsiä mahdollisuuksia kasvattaa toimintatuottojen osuutta tulopohjasta.

15 13 Yllä olevassa kaaviokuvassaa on kuvattu investointien, vuosikatteen ja suunnitelmapoistojen välistää epätasapainoa vuosien ajalta. Poistosuunnitelmaa muutettiin m tilikaudella 2013 ja sen li nii den taloudellista pitoaikaa.. Tilikauden 2014 osaltaa lisäpoistojaa kirjattiin yhteensä 2,0 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelmann mukaiset poistot, mutta poistotasoo on edelleen selvästi tu levaa investointitasoa alhaisempi. Vuosikatteen ennustetaan jatkossa riittävän suunnitelman mu kaisten poistojen kattamiseen. Talousarviossa 2015 ja suunnitelmassa investointi määrän on ennakoitu kasvavan takaisin vuoden 2013 tasolle, mikä merkitsee velkaantumisenn kasvua. säksi tehtiin lisäpoistoja 4,9 milj. euroa, joilla tarkastettiin omaisuuden tasearvoja vastaamaan Tuloslaskelman tuottoihin sisältyy lisäksi kertaluonteisia myyntivoittoja yhteensä 4,1 milj. euroa. Lappeenrannann osuus Eksote kuntayhtymän kertyneistä alijäämistä on peruspääomaosuuden mu kaan laskettunaa yhteensä n. 16,8 milj. euroa. Kertyneet alijäämät katetaann vuosien ai kana jäsenkuntalaskutusten yhteydessä. Taseen tunnusluvut säilyivät lähes ennallaan verrattuna vuoteen Kaupungin lainakannassa ei tapahtunut juurikaan muutosta verrattuna edelliseen vuoteen ja lainamäärää säilyikin ennallaan. In tulorahoi tuksella. Investointien ennakoidaan kuitenkin kasvavan ja niiden rahoittamiseksi on kaupungin lai nakannan ennakoitu kasvavan vuoteen vestointitaso oli selvästi edellisvuotta alhaisempi ja investoinnitt kyettiinkin rahoittamaan Tulorahoitus riitti kattamaan kaupungin investointimenot, joten kaupungin lainamäärä ei kasva Vel kaantumisen kääntymistä laskuun l ja nvestointien sopeuttamista tulorahoitukseen on syytä edel leen nut tilikauden aikana. Tilanne on väliaikainen ottaen huomioon tulevat investointipaineet. tavoitella.

16 14 Seuraavaan taulukkoon on koottu kaupungin ja kaupunkikonsernin lainakehitys vuosilta sekä talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman pohjalta ennustee kaupungin lainakannann kehityksestä. Kaupungin lainakanta nousee ennusteen mukaan vuoden 2017 loppuun mennessä 245,3 milj. euroon. Konsernin osalta lainakannankehitystä ei olee arvioitu talousarviokirjassa. Tarkastuslautakunta sai katsauksen Lappeenrannann kaupungin ja konsernin lainasalkun hallintaann arviointivuodenn aikana. Lainasalkkuun sisältyvä korkoriski on suojattu etupainotteisesti ja salkun keskikorko oli maltillinen (kaupunki 5/ 2014 tilanteessa 2,16 % ja konserni tilanteessaa 2,06 %). Kaupungin lainoista 82 % oli nostettu Kuntarahoitus Oyj:ltä. Konsernilainojenn osalta 71 % oli sidottu kiinteään korkoon 2013 lopun tilanteessa. Konsernilainoista 63 % oli kaupun gin osuutta ja Lappeenrannan Energian osuus konsernilainoista oli yhteensää 23 % lainasalkusta. Lappeenrannann kaupungin taloudellinen tilanne parani tuloslaskelman osalta edellisvuoteen ver kuitenkin ol lut vaikuttamassa kertaluontoisia myyntivoittoja yhteensä noin 4,1 milj. euroa. Lappeenrannann osuus Eksoten kertyneistä alijäämistä oli tilikauden päättyessä 16,8 milj. euroa. Tarkastuslauta kunta korostaa, että kaupungin taloudellinen asema on kokonaisuutena ajatellen erittäin haas tava, joten toiminnan tehostaminen jaa säästöjen hakeminen on edelleenn ehdottoman tärkeätä. Lainakannan ja investointimenojen ennustetaan jälleen kääntyvän nousuun vuosien aikana. rattuna. Vuosikate riitti suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tilikauden tulokseen on Tarkastuslautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että suhteellista velkaantumista mittaavaa suhteellinen velkaantumisaste ylittää valtioneuvoston asetuksessa kunnan talouden tunnusluku jen eräistä raja arvoista (205/2011)( määritellyn kriisikunnann tunnusmerkin (yli 50 %). Lisäksii omavaraisuusaste on alle kriisikunnann tunnusmerkkinä pidetyn 50 %. Kriteeristöä on muutettuu kuntalain uudistuksessa ja vuodesta 2017 lähtien kriisikuntakriteerit lasketaan konsernitilinpää töksen tunnuslukujen perusteella.

17 15 Kaupunkikonsernin taloudellinen asema 2014 Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste on vain 25,5 %, suhteellinen velkaantuneisuus 96,7 %. Lainakanta /asukas on euroa. Tunnusluvuissa tapahtui pientä parannusta edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kaupunkikonsernin taloudellista tilannetta voidaan edelleenkin pitää huolestuttavana. Kaupunkikonsernin vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Arvonalentumiset ja satunnaiset kulut sekä tilinpäätössiirrot huomioiden konsernin tulos tilikaudelta 2014 oli ylijäämäinen 14,6 milj. euroa. Ylijäämään vaikutti erityisesti kaupungin sekä Eksoten hyvät tulokset. Konsernilla on kertynyttä alijäämää tilikauden päättyessä asukasta kohden 151 euroa. Konsernin lainarasitusta voidaan pitää edelleen merkittävänä. Yhteenveto kaupungin ja kaupunkikonsernin vuoden 2014 taloudellisesta asemasta Kuntaliiton tulkintaohjeiden perusteella kaupungin taloutta kuvaavien tunnuslukujen (s.11) yleisarvosana on tyydyttävä. Edellisiltä vuosilta kertynyt ylijäämä on edelleen hyvää tasoa (>300 /asukas) ja muut tunnusluvut ovat tyydyttäviä. Omavaraisuusaste ja lainat/asukas tosin ovat heikkoja, sillä alle 50 % omavaraisuusaste tulkitaan heikoksi ja samoin yli euron lainakanta asukasta kohden. Kaupunkikonsernin taloudellinen asema on tunnuslukujen osalta heikko. Velkaantuminen saatiin pysäytettyä tilikauden 2014 aikana, mutta uhkaa jälleen kasvaa tulevina vuosina investointimenojen kasvaessa. Kaupungin omavaraisuusaste on alle 50 % ja kaupunkikonsernin omavaraisuusaste oli vain 25,5 %. Tarkastuslautakunta toteaa, että lainasalkun hallinta on saatujen selvitysten perusteella asianmukainen ja mahdollisten korkoriskien varalta on suojauduttu. 6. Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen Strategian toteutumisesta raportoidaan valtuustolle puolivuosittain. Strategian seuranta on jaettu eri tasoihin, joista valtuustolle raportoidaan tason 2 mukainen yhteenveto. Viimeisessä seurantaraportissa oli yhteensä 133 sivua. Toimialat antoivat raportoinnin yhteydessä omat tilannearvionsa strategiaan kuuluvien toimenpideohjelmien etenemisestä ja niihin liittyvistä muutostarpeista. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että strategiaa seurataan tarkasti ja raportoidaan säännönmukaisesti valtuustolle. Raportointi on kuitenkin varsin laaja ja vaarana on, että strategian ydin tätä myötä katoaa, joten tarkastuslautakunta suosittelee raportoinnin kehittämistä. Strategiaa seurataan erillisellä seurantatyökalulla (IMS järjestelmä), josta tarkastuslautakunta sai katsauksen arviointivuoden aikana. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungilla on hyvä työväline strategian seuraamiseksi, mutta organisaatiossa on syytä varmistaa, että raportoinnin taso on tarkoituksenmukainen ja ettei toimialoilla tehdä mahdollista päällekkäistä työtä toteutumisen arvioinnissa.

18 16 Tarkastuslautakunta on koonnut seuraavaan taulukkoon arvionsa Lappeenranta 2028 strategiaan liittyvien toimenpideohjelmien toteutumisesta. Taulukossa on esitetty toimenpideohjelma, tiivistetysti kaupungin arvioista ohjelmien toteutumisesta sekä tarkastuslautakunnan oma arvio asiasta. Tarkastuslautakunta on käyttänyt arvioinnissa apuna kaupunginjohtajan sekä strategia ja rahoitusjohtajan valtuustolle esittelemiä yhteenvetoja. Toimenpideohjelma Hyvinvointiohjelma Kaupunkirakenneohjelma Talous ja palvelurakenneohjelma Toimialojen arvio strategian päivittämistarpeesta Hyvinvointiohjelmassa ei esiinny erityisiä muutostarpeita. Toimintaympäristössä on tapahtumassa lyhyen aikavälin muutoksia esim. kaupan ostovoiman hiipumisen ja väestön ikääntymisen yhteydessä. Strategian tavoitteita ei kuitenkaan ole tarvetta muuttaa. Vuoden 2014 tilinpäätös on hyvä ja keskeiset talouden tunnusluvut parantuivat. Verotuloennusteessa alkaa näkyä talouden pitkään jatkunut hiipuminen ja Venäjän talousongelmat. Kriisikuntakriteerien tarkastelu tulee muuttumaan uuden kuntalain myötä vuoden 2017 alusta ja ulottuu koskemaan konsernitilinpäätöksen kokonaisuutta. Lappeenrannan Energiakonsernilla esiintyy suuria investointipaineita. Tarkastuslautakunnan arvio/kommentit Toiminta on edennyt hyvinvointiohjelman suuntaisesti. Yleinen taloudellinen tila, Venäjän ruplan heikkeneminen ja työttömyyden kasvu ovat kuitenkin lisäämässä hyvinvointiohjelman toteuttamisessa haasteita. Kaupungin työttömyysluvut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 9,6 %. Vuoden 2015 alusta tuli voimaan uudistus, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömyyden raja laski 500 kalenteripäivästä 300:aan. Kaupunki osallistuu puolella pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksiin. Tarkastuslautakunta korostaa tukityöllistämistoimenpiteiden tärkeyttä. Kaupunkirakenneohjelma on toteutettu suunnitellusti. Kaupan ostovoiman hiipuminen, väestön ikääntymisen heijastuminen palvelurakenteeseen sekä teollisuuden rakennemuutokset voivat pitkällä aikavälillä asettaa tarpeita kaupunkirakenneohjelman tavoitteiden tarkasteluun. Talous ja palvelurakenneohjelmaa on noudatettu vuoden 2014 osalta ja taloudellinen tilanne parani verrattuna edelliseen vuoteen. Taseen lainamäärässä ei tapahtunut muutoksia, joskin lainakanta ei myöskään kääntynyt laskuun. Investoinnit kyettiin sopeuttamaan tulorahoitukseen. Investointipaineita kuitenkin esiintyy edelleen niin kaupungin kuin kaupunkikonsernin osalta. Hallinnon 2,8 milj. euron säästötavoitteesta vuoden 2016 loppuun on 0,5 milj. euroa avoinna. Säästötavoitteesta toteutui 0,4 milj. euroa vuonna 2014.

19 17 Elinkeino ohjelma Venäjä ohjelma Syksyllä 2015 tehdään pääsuuntaviivoja seuraavaa valtuustokautta varten ottaen huomioon veropohja, energian tilanne, Eksoten näkymät ja kaupungin toiminnan kustannuskehitys. Metsäteollisuuden luonne Lappeenrannan seudulla on muuttumassa. Kauppa ja muiden palvelualojen liikevaihto jäi vuoden 2012 tasolle etupäässä Venäjän taloustilanteen vaikutuksesta. Ostosmatkailu väheni. Keskustan rakentaminen jatkui vilkkaana. Elinkeino ohjelman uusiksi mittareiksi asetettiin: Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntyä Aktiivisen työelämään ja koulutukseen kannustaminen Venäjä ohjelma uudistetaan Kansainvälistymis ja Venäjäohjelmaksi vuosille Pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2028 säilytetään ennallaan. Venäjän taloustilanne on asettanut haasteita elinkeino ohjelman toteutumiselle suunnitellusti. Päivittäistavarakaupan myynti laski 20 % edellisvuoteen verrattuna. Työttömyysluvut kasvoivat kaupungissa. Venäjän taloustilanteen kehitys on vaikuttanut suoraan ohjelman toteutumiseen. Ruplan kurssin alamäki ja Venäjää koskevat talouspakotteet lienee kuitenkin väliaikaisia, joten pitkällä aikavälillä tilanne parantunee ja ohjelman tavoitteita voidaan toteuttaa paremmin. Tarkastuslautakunta toteaa, että on hyvä ottaa ohjelmaan laaja alaisempi näkökulma kuin Venäjä. Yhteenvetona tarkastuslautakunta toteaa, että strategian tavoitteet on sisällytetty organisaation toimintaan hyvin ja tavoitteiden toteutumista tarkastellaan ja sen pohjalta myös muutetaan tarvittaessa. Yleinen taloustilanne ja Venäjän taloustilanteen kehittyminen ovat vaikeuttaneet ensimmäisen strategiavuoden tavoitteiden saavuttamista, mutta pitkällä aikavälillä taloustilanteen vaihtelut tasoittunevat. Strategian raportointia valtuustolle on hyvä kehittää, jotta strategiakokonaisuuksien ydin on poliittisessa päätöksenteossa selkeä.

20 18 7. Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 7.1 Konsernijohto ja hallinto Konsernijohdon ja hallinnon toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista on vaikeuttanut yleinen taloudellinen tilanne sekä Venäjän taloustilanteessa tapahtunut heikentyminen. Toimintakate alitti muutetun talousarvion 1,8 milj. euroa. Alitukseen vaikutti etenkin toimintatuottojen ennakoitua suurempi kertymä. Alla olevissa taulukoissa on arvioitu valtuustoon nähden sitovien tuottavuus ja muiden tavoitteiden toteutumista tilikaudella Valtuustoon nähden sitova toiminnallinen tavoite Toteutetaan hallinnon rakenne ja prosessiuudistus, jonka tavoitteena on 2,8 miljoonan euron säästöjen toteutuminen vuoden 2016 loppuun mennessä. Uudistetaan elinkeinorakennetta tukemalla osaamispohjaisten ja matkailua tukevien palvelualojen työpaikkojen syntymistä. Vähennetään työttömyyttä kannustamalla aktiiviseen työelämään ja koulutukseen. Vahvistetaan yhteiseksi koettua strategian mukaista Lappeenranta brändiä. Parannetaan rajanylityksen sujuvuutta ja alueen saavutettavuutta edunvalvonnan, alu Toteuma/toimialan perustelut tilinpäätöksen mukaan Konsernihallinnon uudistunut organisaatio aloitti toimintansa elokuussa Prosesseja hiotaan yhdessä toimialojen kanssa. Säästöjä on vielä löytämättä 0,5 Meur vuoden 2016 loppuun. Toimenpiteet tähän löydetään vuoden 2015 aikana. T. Aron muutos ja kehitysdynamiikan vertailussa Lappeenrannan suhteellinen muutos pohjalaiskaupunkien jälkeen 26 suuren kaupungin joukossa maan 4. paras. Vuoden 2014 osalta tilanne on kuitenkin heikentynyt ja kesäkuun loppuun 2014 mennessä työpaikkojen määrä supistunut 700:lla. Työttömyys kasvanut n. 2 % yksikköä, mikä on samaa tasoa valtakunnallisen kehityksen kanssa. Toteutettu Live Lappeenranta kampanja WWF Green Lappeenranta kampanja Uudet nuoret PR lähettiläät valittu Joukkoliikennekampanja Aktiivinen tiedotus ja mediayhteistyö kotimaassa ja ulkomailla VT 6 Lappeenranta Luumäen rakentuminen 2015 alkaen voitiin varmistaa. Nuijamaalla on lisätty tarkastuspisteitä ja Tarkastuslautakunnan arvio/kommentti Tavoitteessa on edetty ja organisaatiomuutos vaikuttaa onnistuneen hyvin. Säästötavoite on haastava. Yleinen taloudellinen tilanne on heikentänyt tavoitteen saavuttamista. Tarkastuslautakunta edellisen arvionsa. Tavoitteessa on edistytty. toistaa Kiinteistöliitto vertaili tutkimuksessaan kerrostaloasumisen kustannuksia Suomessa. Lappeenranta oli tutkimuksessa Suomen kallein kaupunki kerrostaloissa asuville. Lappeenranta päätyi kalleimmaksi lähinnä kiinteistöveron ja kaukolämmön hinnan perusteella. Asumiskustannukset 60 m2 kaksiossa olivat euroa/vuosi ja noin sata euroa keskimääräistä enemmän. Tavoitteessa on edistytty.