Arviointikertomus 2015

Transkriptio

1 Arviointikertomus 2015 Tarkastuslautakunta

2 Tarkastuslautakunta Kuvassa vasemmalta Anna Turunen, Johanna Auranen, Marja-Liisa Strengell-Sääski, tilintarkastajat Johanna Mäkelä ja Antti Kärkkäinen, tarkastuspäällikkö Anitta Vilkko, puheenjohtaja Kullervo Lehtonen, sisäinen tarkastaja Marja Liljenbäck, Kirsti Lamminpää, Markku Huotarinen, Pekka Suonsivu, Tarja Vahtokari-Sahari ja Hannes Ruokokoski.

3 1 Sisällysluettelo 1. Tarkastuslautakunnan kokoonpano, tehtävät, toiminnan tavoitteet ja arvioinnin painopisteet vuonna Yhteenveto vuoden 2015 arvioinnissa tehdyistä keskeisimmistä havainnoista ja kehittämisehdotuksista Arviointiprosessi ja kriteerit Edellisen vuoden arviointikertomuksessa tehtyjen havaintojen ja kehittämisehdotusten seuranta Lappeenrannan taloudellinen asema Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen Valtuustoon nähden sitovien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutuminen Konsernijohto ja hallinto Sosiaali ja terveyspalvelut Kasvatus ja opetustoimi Kulttuuritoimi Nuoriso ja liikuntatoimi Tekninen toimi Kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt Lappeenrannan liiketoiminnat Oy Etelä Karjalan Jätehuolto Oy Lappeenrannan Energia Oy Investointien toteutuminen Henkilöstöhallinto Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Etelä Karjalan hankintapalvelut/eksoten hankintojen ja logistiikan nykytila Työllisyydenhoito Johtopäätökset kaupunkikonsernin toiminnasta ja taloudesta tilikaudelta Arviointikertomuksen allekirjoitukset LIITE takakansi: Tiivistelmä keskeisistä havainnoista vuonna 2015

4 2 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS Tarkastuslautakunnan kokoonpano, tehtävät, toiminnan tavoitteet ja arvioinnin painopisteet vuonna 2015 Tarkastuslautakunnan jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninä ovat kertomusvuonna olleet: Jäsenet Kullervo Lehtonen, puheenjohtaja Tanja Karppinen, varapuheenjohtaja Markku Huotarinen Kirsti Lamminpää Hannes Ruokokoski Marja Liisa Strengell Sääski Pekka Suonsivu Anna Turunen Tarja Vahtokari Sahari Varajäsenet Ahti Nuottimäki Johanna Auranen Toni Sarviaho Sari Lepistö Kimmo Heinonen Raila Oksanen Aapo Ahtiainen Merja Virtanen Arto Lyijynen Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä on toiminut tarkastuspäällikkö Anitta Vilkko. Valtuuston valitsemana tilintarkastajana on toiminut JHTT yhteisö BDO Audiator Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHT, HT Johanna Mäkelä. Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toiminnan tavoitteet Tarkastuslautakunnan päätehtävät ovat kuntalain 121 :n mukaan tilintarkastuksen järjestäminen, hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelu ja valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa sekä kunnan toiminnan järjestämisen arviointi so. onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuusto hyväksyy kuntalain 110 :n mukaan toiminnan ja talouden tavoitteet talousarviossa ja suunnitelmassa. Valtuusto asettaa tavoitteita myös esimerkiksi erilaisten strategioiden ja toimenpideohjelmien hyväksymisen yhteydessä. Tarkastuslautakunta on kokoontunut 15 kertaa suorittaessaan kertomusvuoden 2015 arviointia. Tarkastuslautakunnan työ on tapahtunut suunnitelmallisesti vuosille hyväksytyn tarkastussuunnitelman mukaan. Vuoden 2015 arviointia varten on laadittu erillinen työohjelma. Tarkastuslautakunnan arviointi on kaupungin toiminnan tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden arviointia, jossa korostuu kuntalaisen näkökulma. Tarkastuslautakunnan jäsenet eivät ole osallistuneet sen toimialan tai lautakunnan arviointiin, jonka jäseniä tai varajäseniä he ovat tai johon he ovat työ tai virkasuhteessa.

5 3 Tarkastuslautakunnan työn painopisteet tilikaudella 2015 Tarkastuslautakunnan arviointityön painopisteet tilikaudella 2015 kohdistuivat: Lappeenranta 2028 strategian toteutumisen arviointiin kasvatus ja opetustoimeen: Lauritsalan päiväkoti teknisen toimen työmaakierroksen yhteydessä: kaupunginteatteri, P City, P Pormestari kasvatus ja opetustoimen, teknisen toimen, kulttuuritoimen, nuoriso ja liikuntatoimen sekä konsernihallinnon tuloksellisuuteen Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiirin (Eksote) palvelusopimuksen toteutumiseen ja tuloksellisuuteen Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:n, Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n, Lappeenrannan Energia Oy:n sekä Etelä Karjalan Työkunto Oy:n toiminnan tuloksellisuuteen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointiin työllisyyden hoidon arviointiin Yllä olevat arviointikohteet ja niistä tilikauden aikana tehdyt tarkastushavainnot ja johtopäätökset on dokumentoitu arviointimuistioissa ja muussa tarkastuslautakunnan asiakirja aineistossa ja ne on nostettu tiivistetysti esille tässä arviointikertomuksessa. Ulkoisen tarkastuksen talousarvion toteutuminen ja tilintarkastuksen raportointi Valtuuston ulkoiselle tarkastukselle (tarkastuslautakunnan toiminta + tilintarkastus) vahvistama toimintakate oli euroa ja toteuma oli euroa. Tilintarkastusta on suoritettu ennalta laaditun työsuunnitelman mukaan. Tarkastuslautakunnalle on annettu väliraportteja tilikauden aikaisen tarkastuksen havainnoista. Sisäisen tarkastuksen toteutuminen Sisäinen tarkastus on toteuttanut kaupunginjohtajan vahvistaman työsuunnitelman mukaiset tarkastukset sekä yksittäisinä toimeksiantoina pyydetyt tarkastukset ja selvitykset.

6 4 2. Yhteenveto vuoden 2015 arvioinnissa tehdyistä keskeisimmistä havainnoista ja kehittämisehdotuksista Edellisessä arviointikertomuksessa esitettyjen kehittämisehdotusten toteutuminen tilikaudella 2015 Edellisessä arviointikertomuksessa esille nostetut kehittämisehdotukset on kokonaisuutena otettu hyvin huomioon kaupungin johtamisessa ja operatiivisessa toiminnassa. Annetut vastineet olivat asiallisia ja hyvin perusteltuja. Investoinnit kyettiin rahoittamaan tulorahoituksella ja kaupungin velkamäärä laski. Tavoiteasettelua kehitettiin. Kaupungin taloudellinen asema 2015 Kaupungin tilikauden tulos oli hyvä. Kaupungin taloudellinen asema parani hieman edellisvuodesta ja velkamäärää saatiin vähennettyä n. 15,5 milj. euroa. Kaupungin tulorahoitus riitti investointien kattamiseen. Menokehitys jatkui maltillisena ja toimialat pysyivät talousarvioissaan. Tilikauden tulos sisälsi kertaluonteisia myyntivoittoja 1,6 milj. euroa. Kaupungin taseessa oli kertyneitä ylijäämiä tilikauden päättyessä yhteensä 56,8 milj. euroa. Suhteellinen velkaantuneisuusaste ja omavaraisuusaste parantuivat ja omavaraisuusaste nousi kriittisenä pidetyn 50 % yli. Konsernin taloudellinen asema parani edellisvuoteen verrattuna. Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteiden muutoksen myötä konsernitaseessa oli vuoden päättyessä kertyneitä ylijäämiä n. 444 euroa asukasta kohden. Konsernilainojen määrä oli euroa asukasta kohden. Taseen tunnusluvuista omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus olivat edelleen varsin heikot. Toimintamenojen kasvuun tulee edelleen suhtautua maltillisesti. Kaupungilla ja konsernilla on merkittäviä investointipaineita, jotka uhkaavat kääntää lainamäärän kasvuun tulevina vuosina. Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen Lappeenranta 2028 strategiaa on toteutettu hyvin. Strategian toteutumisesta on raportoitu valtuustolle puolivuosittain. Strategian tiivistys ja raportointi on edennyt valtuuston päätösten mukaisesti. Strategian tavoitteet on sisällytetty kaupunkiorganisaation toimintaan entistä paremmin, mutta konserniyhtiöiden sitouttamista kaupungin strategian toteuttamiseen tulisi vahvistaa. Strategian merkitystä koko konsernin toimintaa ohjaavana yhteisenä tahtotilana on syytä korostaa. Valtuuston asettamien sitovien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutuminen toimialoilla tilikaudella 2015 Toimialat saavuttivat toiminnan ja talouden tavoitteensa kiitettävästi. Palvelut järjestettiin edelleen laadukkaasti ja säilyivät monipuolisina, vaikka määrärahoista säästettiin. Eksoten tilikauden tulos oli ylijäämäinen ja kuntayhtymä lyhensi taseeseen kertyneitä alijäämiään. Kaupungin osuus kertyneistä alijäämistä oli tilikauden päättyessä n. 10 milj. euroa. Tarkastuslautakunta arvioi perhe ja sosiaalipalveluita vuonna Toimintaan kohdistuu laaja alaisia haasteita, joissa onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lastensuojelussa painopistettä on siirretty ennaltaehkäisevään työhön ja tätä on jatkettava edelleen. Ennaltaehkäisevän työn aloittaminen varhaisella puuttumisella perheiden tai lasten ongelmiin

7 5 säästää pitkällä aikavälillä merkittävästi kustannuksia ja ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymisen riskiä. Toiminta on hyvä rakentaa koskemaan myös neuvoloita ja varhaiskasvatusta entistä enemmän. Nuoriso ja liikuntatoimella on tärkeä rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Liiallinen määrärahoista säästäminen voi aiheuttaa suhteessa suurempia kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kaupungin omia palveluita tukevat yksityiset toimijat (esim. järjestöt) tekevät arvokasta työtä ja täydentävät kaupungin järjestämiä palveluita. Järjestöt käyttävät yleisesti kaupungin tiloja ja niiden vuokrien hinnoittelu tulee säilyttää kohtuullisena, jotta tiloissa on mahdollista toimia. Tilavuokrien perustumista tältä osin esim. vain muuttuviin kustannuksiin on hyvä selvittää. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat jatkuivat edelleen. Museon kokoelmatilojen ongelmiin saatiin pientä parannusta, joskin kokonaisratkaisua ei ole edelleenkään löydetty. Asiaa on hyvä selvittää myös Museoviraston kanssa sekä maakunnan tai tarvittaessa maakuntarajan ylikin. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että investoinneissa siirryttäisiin tarkastelemaan enemmän elinkaariajatteluun pohjautuvaa rakentamista. Kaupungissa on rakennettu esim. päivähoitoa varten tiloja, jotka ovat osoittautuneet jo alkuvaiheessa liian ahtaiksi. Arvioinnin erityiset painopistealueet 2015 Kaupungin työttömyysaste nousi edelleen vuoteen 2014 verrattuna. Keskimääräinen työttömyysaste oli 15,2 % ja on jatkanut nousua myös vuoden 2016 ensimmäisinä kuukausina. Kaupungin osarahoittaman pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset olivat n. 6 milj. euroa vuodelta Työllisyyden hoito on koko maakunnan yhteinen haaste ja edellyttää tiivistä yhteistyötä toimijoiden kesken sekä innovatiivistenkin ratkaisujen etsimistä. Työllistämistoimenpiteillä on onnistuessaan mahdollisuus saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Eksote irtaantui Etelä Karjalan hankintapalveluista vuoden 2015 alussa. Eksoten hankintapalvelujen järjestäminen on kuntayhtymän vastuulla ja toimivallassa, mutta kuntayhtymän suurimpana omistajana Lappeenrannan kaupungin tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa siitä, että Eksoten toiminnan muutoksen käynnistäminen ja läpivienti tapahtui kiireellä ja puutteellisin ennakkosuunnitelmin. Asiasta on syytä käydä keskustelua omistajaohjauksen näkökulmasta ja saada varmuus siitä millaisia säästöjä kuntayhtymässä toimenpiteellä saavutettiin. Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on järjestetty asianmukaisesti. Kaupungin sopimusrekisterin ajantasaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. 3. Arviointiprosessi ja kriteerit Tarkastuslautakunnan niin tilikauden aikaisessa arviointityössä kuin tässä arviointikertomuksessakin olevat havainnot, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset perustuvat tarkastuslautakunnan arviointityössään käyttämiin arviointikriteereihin (mainittu seuraavalla sivulla). Valtuuston asettamat sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet ovat kuntalain 121 :n mukaisesti arvioinnin ensisijaisena lähtökohtana. Tarkastuslautakunnan tekemä arviointityö on suunnitelmallista ja jatkuvaa, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen arvioinnin tekemisen ja lisäksi tilikausittaisiin painopistealueisiin syventymisen ja niiden esille nostamisen arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta myös valvoo, että edellisinä vuosina arviointikertomuksessa esille tulleisiin havaintoihin ja niihin liittyviin kehittämisehdotuksiin on reagoitu ja tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty.

8 6 Arviointikriteerit Lappeenranta 2028 strategia Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Tilinpäätös 2015 Henkilöstökertomus 2015 Osavuosikatsaukset Tarkastuslautakunnan tarkastussuunnitelma tarkastuskaudelle Tarkastuslautakunnan työohjelma tarkastuskaudelle 2015 Tarkastuslautakunnan tilivuoteen 2015 kohdistuvat arviointikäynnit, haastattelut, haastatteluihin liittyvät arviointimuistiot ja muu haastattelujen yhteydessä saatu arviointimateriaali Arviointikertomus 2014: keskeisimpien havaintojen ja niiden pohjalta tehtyjen kehittämisehdotusten toteutuminen tilikauden 2015 aikana Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri: Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa , kuntakohtainen palvelusopimus 2015 Arviointiprosessi Arviointi on toteutettu neljässä eri vaiheessa. 1. Pääluvuissa 5 ja 6 on arvioitu talousarvion ja Lappeenranta 2028 strategian toteutumista koko kaupunkikonsernin tasolla. 2. Pääluvussa 7 on arvioitu valtuuston vuodelle 2015 asettamien sitovien tavoitteiden toteutumista toimialoittain ja yhtiöittäin. 3. Yllä mainittujen lisäksi on toteutettu jatkuvaa seurantaa kappaleessa 4 arvioimalla sitä, miten vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitetyt kehittämisehdotukset ovat toimialoilla kokonaisuutena toteutuneet. 4. Lopuksi on laadittu arviointivuoden 2015 yhteenveto (kappale 2) ja johtopäätökset keskeisten tavoitteiden toteutumisesta tilikaudella 2015 sekä siitä, miten kaupunkikonserni on kokonaisuutena edennyt kaupunkistrategian viitoittamaan suuntaan. 4. Edellisen vuoden arviointikertomuksessa tehtyjen havaintojen ja kehittämisehdotusten seuranta Tarkastuslautakunta antoi vuoden 2014 arviointikertomuksessa toimialoille useita kehittämisehdotuksia. Kaupunginhallitus ja lautakunnat ovat antaneet vastineensa kertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Kaupunginvaltuusto on merkinnyt vastineet tiedoksi Seuraavana on lueteltu tarkastuslautakunnan esittämät vuoden 2014 keskeisimmät kehittämisehdotukset (kursiivilla) sekä niihin saadut selvitykset (sitaateissa): 1) Kaupungin tilikauden tulos oli hyvä. Kaupungin taloudellinen asema pysyi edellisvuoden tasolla eikä velkamäärä kasvanut tilikauden aikana. Kaupungin tulorahoitus riitti investointien kattamiseen. Menot kehittyivät maltillisesti ja toimialat pysyivät muutetuissa talousarvioissaan. Tilikauden tulos sisälsi kertaluonteisia myyntivoittoja 4,1 milj. euroa. Kaupungin taseessa oli kertyneitä ylijäämiä tilikauden päättyessä yhteensä 52,1 milj. euroa. Suhteellinen velkaantuneisuusaste ja omavaraisuusaste olivat edelleen heikkoja.

9 7 Konsernin taloudellinen asema säilyi niin ikään vuoden 2013 tasolla. Konsernilla oli vuoden päättyessä kertyneitä alijäämiä n. 150 euroa asukasta kohden ja lainaa euroa asukasta kohden. Konsernin kertynyt lainamäärä asukasta kohden ei sisällä kaupungin ja sen tytäryhteisöjen välisiä lainoja (esim. kaupungin myöntämät lainat Lappeenrannan Energia Oy:lle on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä pois.) Taseen tunnusluvuista omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus olivat edelleen varsin heikot. Toimintamenojen kasvuun tulee edelleen suhtautua maltillisesti ja toimintatuottojen osuutta tulopohjasta kasvattaa. Kaupungilla ja konsernilla on investointipaineita, jotka uhkaavat kääntää lainamäärän kasvuun tulevina vuosina. Kaupungin strategian talous ja palvelurakenneohjelma ja taloussuunnitelma ohjaavat kaupungin toimintaa ja taloutta tasapainoon. Vuoden 2014 tilikauden tulos oli tasapainoinen. Tulorahoitus riitti poistoihin. Vuoden 2015 tulosennuste on myös lievästi positiivinen. Menokehitys on hyvin maltillinen, mikä osaltaan kattaa käyttöomaisuuden myyntituottojen heikkoa toteumaa. Taseen tunnusluvut omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat edelleen heikohkot, mutta tasapainoiset vuodet parantavat niitä vähitellen. Tunnusluvut eivät välttämättä kuvaa eri kaupunkien tilannetta vertailukelpoisella tavalla toimintojen erilaisten organisoitumisten vuoksi. 2) Lappeenranta 2028 strategian tavoitteiden toteutumisen ensimmäistä vuotta haittasi yleinen taloudellinen tilanne ja Venäjän ruplan heikentyminen sekä ostosmatkailun vähentyminen. Strategian tavoitteita on toteutettu kuitenkin hyvin. Strategian toteutumista on arvioitu puolivuosittain valtuustolle raportoimalla. Raportointi on ollut varsin laajaa ja sitä tulee kehittää tiiviimmäksi. Strategian raportoinnissa on kolme tasoa, joista taso 1 eli strategian päätaso on hyvin tiivis. Toimenpideohjelmat sen sijaan ovat varsin laajoja. Raportointiin on toivottu myös konkreettisia toimia, jotka kaupungin toiminnan laajuuden vuoksi esiintyvät hyvin runsaslukuisina, kun tavoitteita on paljon. Toimenpideohjelmien osalta on tarkoitus tiivistää tavoiteasetantaa (taso 2) ja tuoda se käsittelyyn syksyn 2015 aikana. Strategian laadinnan yhteydessä tavoitteita tuli monista tiivistysyrityksistä huolimatta varsin runsaasti toimenpideohjelmiin. Tasolle 3 on koottu hyvin konkreettisella tasolla eri toimialojen ja konserniyhteisöjen toimenpiteitä, jotta valtuutetut voivat halutessaan seurata heille tärkeimpien pienempienkin asiakokonaisuuksien edistymistä. Taso 3 on esitetty valtuustolle oheismateriaalina, jotta tietoon voi halutessaan porautua syvemmälle, eikä valtuusto ohjaa sen avulla vaan valtuuston ohjaustyökaluna toimivat tasolle 2 asetetut tavoitteet toimenpideohjelmissa. Jos tämän tiivistämisessä onnistuttaisiin, niin ohjausmalli selkeytyisi huomattavasti. 3) Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteita on asetettu määrällisesti paljon ja jaettu pieniin osakokonaisuuksiin esim. kasvatus ja opetustoimen sekä teknisen toimen toimialueilla. Tilinpäätöksessä tulee toimialojen arvioida tavoitteiden toteutumista nykyistä selkeämmin ja täsmällisemmin.

10 8 Kasvatus ja opetustoimen tavoitteet vuoden 2015 talousarvioon on asetettu samalla tarkkuustasolla kuin vuoden 2014 tavoitteet ja tunnusluvut. Tarkastuslautakunnan toivomaa toiminnallisten tavoitteiden yhdistämistä voidaan tehdä vuoden 2016 talousarviota laadittaessa ja vuoden 2015 tavoitteiden toteutumista raportoitaessa, mikäli kaupunginhallitus ja konsernihallinto näin ohjeistavat. Kulttuuritoimi kiinnittää huomiota tavoiteasetannan kehittämiseen seuraavan talousarvion laadinnan yhteydessä Tekninen toimi kiinnittää jatkossa tarkempaa huomiota tavoiteasetannan kehittämiseen seuraavan talousarvion laadinnan yhteydessä. Toimialalla (nuoriso ja liikuntatoimi) on pyritty selkeään ja konkreettiseen tavoitteiden asetantaan, eikä tavoitteita lukumääräisesti ole paljon. Tärkeimpänä toimintaa ohjaavana tekijänä vuonna 2014 oli talouden säästöohjelma ja vuonna 2014 toimiala pysyi selkeästi sille annetussa talouden raamissa. 4) Kiinteistöjen sisäilmaongelmat jatkuivat vuoden 2014 aikana. Sisäilmaongelma on laaja ja iso kustannuskysymys kaupungille. Kiinteistöjen kunnossapitoon on turvattava riittävät resurssit. Kiinteistöjen kuntoselvityksiä on syytä jatkaa. Investointien suunnitteluun ja rakentamiseen tulee jäädä riittävästi aikaa. Suunnittelemattomat ja äkilliset rakennushankkeet muodostuvat usein kustannuksiltaan kalliiksi Tilakeskuksen organisaatiomuutoksen ja kasvaneiden kunnossapitomäärärahojen myötä on parempi mahdollisuus huolehtia rakennusten kunnossapidosta. 5) Museon kokoelmatilojen sisäilmaongelmaa ei ole edelleenkään ratkaistu. Tilat ovat terveydelle vaaralliset eivätkä sovellu arvoesineiden säilytykseen. Ongelmaan on saatava pikaisesti ratkaisu. Museon kokoelmatilojen kunto on ollut jo pitkään kulttuuritoimen huolenaiheena, ja asiaa on sekä museotoimen että kulttuuritoimen puolesta hoidettu ja pidetty esillä kaikin toimialan käytössä olevin keinoin. Ongelman ratkaiseminen on haasteellista, koska se edellyttää mittavia taloudellisia resursseja, joita ei ole irrotettavissa toimialan sisältä. Museotoimen ja tilakeskuksen neuvottelut korvaavan pitkäaikaistilan käyttöön saamisesta ovat paraikaa meneillään. 6) Kaupungin henkilöstölle suunnatun työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat hyvät, vaikkakin vastausprosentti jäi melko alhaiseksi. Kaupungissa toteutettu konsernipalveluiden organisaatiomuutos onnistui hyvin. Hallinnolle asetetusta 2,8 milj. euron säästötavoitteesta saatiin vuoden 2014 aikana toteutettua 0,4 milj. euroa. Säästötavoite ulottuu vuoden 2016 loppuun. Konsernipalveluiden organisaatiomuutoksen ei tule lisätä hallinnollisia raja aitoja tai vaikeuttaa tehtävien sujuvaa hoitoa toimialojen kanssa. Organisaation ketteryyttä on lisätty prosesseja, toimintatapoja ja työnkuvia uudistamalla sekä päätöksiä delegoimalla.

11 9 7) Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty, eikä tarkastuslautakunta ole vuoden aikana havainnut puutteita niissä. Riskienhallintatyön osalta tarkastuslautakunta painottaa, että resursseja on myös suunnattu riittävästi organisaation omaan toimintaan. Riskienhallinnan tavoitteita on hyvä talousarviossa selkeyttää. Kaupungin tietoturvaa tarkasteltiin tilintarkastusyhteisön toimesta ja siinä ei todettu olennaisia puutteita. Tietoturvaohjeistusten ajantasaisuus on hyvä selvittää ja käyttäjien riittävästä tietoturvatietämyksestä varmistua. Riskienhallinnan osalta on viime vuosina tehty määrätietoista kehittämistyötä laatimalla mm. kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymä Riskienhallintaohjelma. Keskeisillä toimialoilla ja tärkeimmissä yhtiöissä on myös tehty laajapohjaisia riskikartoituksia. Vuoden 2016 talousarvion valmisteluun liittyen arvioidaan kaupungin johtoryhmässä myös kaupungin konsernitason riskejä, joiden valmistelusta vastaa riskienhallinnan ohjausryhmä. Tietoturvaohjeistusten läpikäynti on suoritettu ja ohjeet uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi tullaan toteuttamaan sähköinen tietoturvakoulutus henkilöstölle. 5. Lappeenrannan taloudellinen asema 2015 Lappeenrannan kaupungin taloudellinen asema 2015 Lappeenrannan kaupungin toimintakulujen kasvu vuoteen 2014 verrattuna oli n. 1,2 % ja käyttötaloutta kuvaava tunnusluku toimintakate 381,6 milj. euroa toteutui muutettua talousarviota parempana ( 388,6 milj. euroa). Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot ja kaupungin tilikauden ylijäämäksi muodostui 4,7 milj. euroa. Toteutumaan vaikutti verotulojen ennakoitua parempi kehitys sekä toimintamenojen maltillinen kehitys. Toimialat noudattivat talousarviota hyvin eikä lisämäärärahoja tarvittu. Tilikauden tulokseen oli vaikuttamassa myyntivoittoja yhteensä 1,6 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa kiinteistöjen myynnin tuottotavoitteeksi asetettiin 6,5 milj. euroa, joten toteutuma on tästä n. 25 %. Alkuperäistä tuottotavoitetta alennettiin lisätalousarvion yhteydessä 1,2 milj. euroon. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 % ja ylittivät talousarvion 5,7 milj. eurolla. Etenkin yhteisövero kehittyi suotuisasti (+15,3 %), kunnallisveron tuotto kasvoi 1,0 %. Valtionosuuksissa oli vähennystä 2,0 milj. euroa eli 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteisöverojen tilitysten yhteydessä kompensoitiin kuntien osarahoittamaan työttömyysturvaan tulleita muutoksia, mikä ei ole vuosittain toistuva erä. Kaupungin menojen kehitys oli yli kuntien keskimääräisen menojen kasvun. Kunnissa menot laskivat Kuntaliiton julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan n. 1 %. Kaupungin menokehitystä tarkasteltaessa on huomioitava, että kaupunki lyhensi Eksoten kertyneitä alijäämiä osana sovittua alijäämän kattamisohjelmaa. Toimintatuotot laskivat 4,4 %. Tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen muodostui noin 4,7 milj. euroa (2014: 2,4 milj. euroa) ylijäämäiseksi. Kaupungin taseessa on kertyneitä ylijäämiä tilikauden 2015 tulos huomioiden yhteensä 56,8 milj. euroa (779 euroa/asukasta kohden).

12 10 Seuraavassa taulukossa tarkastuslautakunta on vertaillut Lappeenrannan kaupungin taloudellista asemaa muutaman keskeisen taloudellista ja rahoituksellista asemaa kuvaavan tunnusluvun näkökulmasta. Vertailuryhmänä ovat tilastoluokittelun mukaisesti asukkaan kaupungit sekä Etelä Karjalan alueen kunnat. * Vertailuluvut perustuvat Kuntaliiton arvioon kuntien vuoden 2015 tilinpäätöksistä (vahvistamattomat tilinpäätökset). Lappeenrannalla on lainaa 217 /asukas enemmän kuin Etelä Karjalan alueen kunnilla keskimäärin. Vuonna 2014 Lappeenrannalla oli lainaa Etelä Karjalan alueen kuntia enemmän noin 606 /asukas, joten tilanne parani huomattavasti. Vuosikate /asukas oli selvästi samankokoisia kuntia parempi ja ylitti Etelä Karjalan alueen kuntien keskiarvon. Lainamäärä alitti samankokoisten kuntien yhteenlasketun keskiarvon. Lappeenrannan kaupungin taloudellista asemaa voidaan kuvata sekä kaupungin että kaupunkikonsernin näkökulmasta seuraavaan taulukkoon otettujen keskeisten tulos ja rahoituslaskelman sekä taseen tunnuslukujen avulla: Tunnusluku Tunnusluku Lappeenranta (pl. Konserniyhtiöt) Kaupunki, asukkaan kunnat Kaupunki, 2014 *Kaupunki, muutos , % Etelä Karjalan alueen kunnat Vuosikate /asukas Vuosikate/poistot % Lainat /asukas Konserni, 2015 Konserni, 2014 *Konserni, muutos , % Toimintatuotot/toimintakulut % 10,3 10,9 5,5 49,5 49,7 0,5 Vuosikate/poistot % ,9 9,6 136,4 153,5 11,1 Vuosikate/asukas, 366,7 357,3 2,6 976,7 1005,1 2,8 Investointien tulorahoitus % 101,3 108,9 7,0 93,2 93,1 0,1 Kassan riittävyys, pv , ,8 Omavaraisuusaste % 51,1 48,9 4,5 26,1 25 4,4 Suhteellinen velkaantuneisuus % 59,8 64,7 7,6 96,3 97,4 1,1 Kertynyt yli /alijäämä, /asukas ,8 443,5 289,2 53,4 Lainat, /asukas ,1 7355,9 7446,8 1,2 *Huom. Vertailu on tehty suhteellisena eli prosentteina, ei prosenttiyksikköinä. Omavaraisuus, suhteellinen velkaantuneisuus, sekä lainat /asukas on ilmoitettu ilman konsernitiliä. Kassan riittävyys ilman konsernitiliä oli vuonna pv ja pv. Vertailun perusteella voidaan todeta, että tulos ja rahoituslaskelman keskeiset tunnusluvut ovat parantuneet edellisestä tilinpäätöksestä. Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus paranivat selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernitilinpäätöksen tunnusluvut paranivat myös edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin tunnuslukuihin vaikutti muuttuneet laskentakäytännöt konserniin merkittävien poistoerojen ja vapaaehtoisten varausten osalta. Näiden tilinpäätössiirtojen vaikutus peruutetaan uusien ohjeiden mukaan konsernitilinpäätöksessä. Laskentakäytännön muutoksista johtuen konsernilla on kertyneitä ylijäämiä 444 euroa asukasta kohden. Kaupungin kassavarat ilman konsernitiliä riittivät vuoden lopussa vain 0 päivän kassasta maksuihin.

13 11 Tarkastuslautakunta on lisäksi koonnut alla olevaan taulukkoon Lappeenrannan vertailukaupunkien tuloslaskelman ja taseen tunnuslukuja. Tunnusluku Lappeenranta Joensuu Hämeenlinna Mikkeli Kuopio Imatra Kouvola Lahti Vero % (v. 2016) 21 20,5 20, , ,75 20,25 Vero % (v. 2015) 21 20,5 20, , ,5 20,25 Verotulot /asukas Vuosikate /asukas Vuosikate %/poistoista ,8 141,4 69,7 65,8 Investointien tulorahoitus % ,4 46, ,2 Lainat /asukas Konsernilainat /asukas Omavaraisuusaste % 51,1 59,5 57,3 47,8 56, ,9 40,9 Suhteellinen velkaantuneisuus % 59,8 40,2 54,8 59,2 52,5 50,9 50,1 115,5 Kertynyt yli /alijäämä /asukas Kertynyt yli /alijäämä /asukas Konserni Asukasmäärä Vertailun perusteella voidaan todeta, että kaupungin taloudellinen asema säilyi vertailukaupunkeihin nähden hyvänä. Veroaste on Lappeenrannassa korkein, mikä osaltaan näkyy verotulojen määrässä asukasta kohden. Lappeenrannan verotulot euroa/asukas olivat vertailukaupunkien toiseksi suurimmat. Lappeenranta oli vertailukaupungeista ainoa, jonka tulorahoitus riitti kattamaan investoinnit. Lainamäärä asukasta kohden laski ja oli vertailuaineiston neljänneksi pienin. Tästä huolimatta suhteellinen velkaantumisaste säilyi toiseksi huonoimpana. Konsernilainoja asukasta kohden oli neljänneksi eniten. Kaupungin toimintatuotot (mm. myyntituotot, maksutuotot) kattoivat toimintamenoista vain 10,3 %. Loppuosa katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla, joiden merkitys kaupungin kannalta on siten erityisen suuri. Verotulopohjassa mahdollisesti tapahtuvat muutokset ovat siten kaupungin tulojen kertymisessä tärkeässä roolissa. Valtionosuudet laskivat edelleen. Kaupungin toimintamenojen kehitys tuleekin säilyttää maltillisena ja etsiä mahdollisuuksia kasvattaa toimintatuottojen osuutta tulopohjasta. Toimintakuluista säästäminen voi olla haasteellista ilman palvelutasossa tapahtuvia heikennyksiä. Haasteisiin voisi osaltaan vastata toimintatapoja kehittämällä (hyvänä esimerkkinä toteutettu konsernihallinnon uudelleenorganisointi).

14 12 Yllä olevassa kaaviokuvassa on kuvattu investointien, vuosikatteen ja suunnitelmapoistojen välistä epätasapainoa vuosien ajalta. Vuodet 2014 ja 2015 olivat tasapainoisia, joten kaupungin lainamäärää kyettiin lyhentämään ilman konsernitiliä n. 15,5 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot, mutta poistotaso on edelleen selvästi tulevaa investointitasoa alhaisempi. Vuosikatteen ennustetaan jatkossakin riittävän suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen. Talousarviossa 2016 ja suunnitelmassa investointimäärän on ennakoitu kasvavan takaisin vuoden 2013 tasolle, mikä merkitsee velkaantumisen kasvua. Taseen keskeiset tunnusluvut olivat edelliseen vuoteen verrattuna paremmat. Kaupungin lainamäärää saatiin lyhennettyä ja investoinnit katettiin tulorahoituksella. Tulorahoitus riitti kattamaan kaupungin investointimenot, ja kaupungin lainamäärää saatiin vähennettyä tilikauden aikana. Tilanne on todennäköisesti kuitenkin väliaikainen ottaen huomioon tulevat investointipaineet. Velkaantumisen kääntymistä laskuun ja investointien sopeuttamista tulorahoitukseen on syytä jatkossakin tavoitella. Talouden tasapainottamistoimenpiteissä on talouslukujen perusteella edistytty. Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ja kaupunkikonsernin lainakehitys vuosilta sekä talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman pohjalta ennuste kaupungin lainakannan kehityksestä. Kaupungin lainakanta nousee ennusteen mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä 229,6 milj. euroon, joka olisi siten vertailujakson korkein arvo. Konsernin osalta lainakannan kehitystä ei ole arvioitu talousarviokirjassa, mutta konsernilainojen osalta kasvupaineita esiintyy esim. Lappeenrannan Energia Oy:n investointipaineista johtuen. Kaupungin lainakannan kehitys heijastuu konsernilainoihin suoraan.

15 13 Lappeenrannan kaupungin taloudellinen tilanne säilytti tuloslaskelman osalta edellisvuoden tason. Vuosikate riitti suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tilikauden tulokseen on kuitenkin ollut vaikuttamassa kertaluonteisia myyntivoittoja yhteensä noin 1,6 milj. euroa ja verotulokertymä oli 5,7 milj. euroa ennakoitua parempi. Lappeenrannan osuus Eksoten kertyneistä alijäämistä oli tilikauden päättyessä 10,0 milj. euroa. Tarkastuslautakunta korostaa, että kaupungin taloudellinen asema on kokonaisuutena tilikauden 2015 hyvästä tuloksesta huolimatta haastava, joten toiminnan tehostaminen ja säästöjen hakeminen on edelleen tärkeää. Lainakannan ja investointimenojen ennustetaan jälleen kääntyvän nousuun vuosien aikana. Taseen tunnuslukujen osalta tilanne parani selvästi vuoteen 2014 verrattuna johtuen lainamäärän laskusta ja positiivisesta tuloksesta. Kaupungin omavaraisuusaste nousi yli kriittisenä pidetyn 50 % ja oli 51,1 %. Suhteellinen velkaantuneisuus ylittää edelleen 50 % rajan, mutta laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkikonsernin taloudellinen asema 2015 Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste on vain 26,1 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 96,3 %. Lainakanta /asukas on 7356 euroa. Tunnusluvuissa tapahtui parannusta edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kaupunkikonsernin taloudellista tilannetta voidaan edelleenkin pitää huolestuttavana. Kaupunkikonsernin vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Arvonalentumiset ja satunnaiset kulut sekä tilinpäätössiirrot huomioiden konsernin tulos tilikaudelta 2015 oli ylijäämäinen 14,6 milj. euroa. Ylijäämään vaikutti erityisesti kaupungin sekä Eksoten hyvät tulokset. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa tapahtuneen muutoksen myötä konsernilla on tilikauden päättyessä kertynyttä ylijäämää asukasta kohden 444 euroa. Lainarasitus on edelleen merkittävä.

16 14 Yhteenveto kaupungin ja kaupunkikonsernin vuoden 2015 taloudellisesta asemasta Kuntaliiton tulkintaohjeiden perusteella kaupungin taloutta kuvaavien tunnuslukujen (s.10) yleisarvosana on tyydyttävä. Edellisiltä vuosilta kertynyt ylijäämä on edelleen hyvää tasoa (>300 /asukas) ja muut tunnusluvut ovat tyydyttäviä. Kaupunkikonsernin taloudellinen asema on tunnuslukujen osalta edelleen heikko. Velkaantuminen saatiin pysäytettyä tilikauden 2015 aikana ja lainamäärä kääntyi laskuun vuonna 2015, mutta uhkaa jälleen kasvaa tulevina vuosina investointimenojen kasvaessa. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste oli vain 26,1 %. 6. Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen Strategian toteutumisesta raportoidaan valtuustolle puolivuosittain. Strategian seuranta on jaettu eri tasoihin, joista valtuustolle raportoidaan tason 1 ja 2 mukainen yhteenveto. Toimialat antoivat raportoinnin yhteydessä omat tilannearvionsa strategiaan kuuluvien toimenpideohjelmien etenemisestä ja niihin liittyvistä muutostarpeista. Strategiaa seurataan tarkasti ja raportoidaan säännönmukaisesti valtuustolle. Tarkastuslautakunta on koonnut seuraavaan taulukkoon arvionsa Lappeenranta 2028 strategiaan liittyvien toimenpideohjelmien/näkökulmien toteutumisesta. Taulukossa on esitetty toimenpideohjelma, tiivistetysti kaupungin omat arviot ohjelmien toteutumisesta sekä tarkastuslautakunnan arvio asiasta. Toimenpideohjelma Hyvinvointiohjelma Toimialojen arvio strategian päivittämistarpeesta Ei esiinny tarpeita muutoksiin. Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty strategiassa asetetusta tavoitteesta. Lappeenrannan vuoden 2015 keskimääräinen työttömyysaste oli 15,2 %, kun se vuonna 2013 oli 12,9 %. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne on kuitenkin hieman keskimääräistä parempi pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Uudessa hallitusohjelmassa linjattujen itsehallintoalueiden tehtäväkenttä tulee ratkaisevasti vaikuttamaan siihen, Tarkastuslautakunnan arvio/kommentit Toiminta on edennyt hyvinvointiohjelman suuntaisesti. Yleinen taloudellinen tilanne, Venäjän ruplan heikkeneminen ja työttömyyden kasvu ovat edelleen lisänneet haasteita hyvinvointiohjelman toteuttamisessa. Kaupungin työttömyysluvut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2015 alusta tuli voimaan työmarkkinatukiuudistus, jonka seurauksena kaupungin maksuosuus työmarkkinatuen kuntaosuudesta kasvoi yli 2,2 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen, menojen ollessa yhteensä noin 6,0 milj. euroa vuonna Tarkastuslautakunta korostaa tukityöllistämistoimenpiteiden tärkeyttä.

17 15 Kaupunkirakenneohjelma Talous ja palvelurakenneohjelma Elinkeino ohjelma Kansainvälistymis ja Venäjä ohjelma mitkä ovat kunnan tehtävät tulevaisuudessa. Kaupunki joutunee ensi vaalikaudella määrittelemään roolinsa osana julkista hallintoa kokonaan uudelleen. Toimintaympäristössä on tapahtumassa lyhyen aikavälin muutoksia esim. kaupan ostovoiman hiipumisen ja väestön ikääntymisen yhteydessä. Strategian tavoitteita ei kuitenkaan ole tarvetta muuttaa. Vuoden 2015 tilinpäätös on hyvä ja keskeiset talouden tunnusluvut parantuivat. Verotuloennusteessa alkaa näkyä talouden pitkään jatkunut hiipuminen ja Venäjän talousongelmat. Vuoden 2015 tilinpäätöstietojen perusteella näyttää siltä, että valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma pystytään viemään läpi. Talouskriisi, Venäjän vastapakotteet sekä Venäjä suhteiden yleinen epävarmuus vaikuttavat osaltaan edelleen teollisuuden, matkailun ja kaupan näkymiin. Talouskriisi, Venäjän vastapakotteet sekä Venäjä suhteiden yleinen epävarmuus vaikuttavat osaltaan edelleen teollisuuden, matkailun ja kaupan näkymiin. Itsehallintoalueiden mahdollinen perustaminen vaikuttaa kaupungin strategiaan ja kaikkiin sen painopisteisiin. Kaupunkirakenneohjelmaa on toteutettu suunnitellusti. Kaupan ostovoiman hiipuminen, väestön ikärakenteen heijastuminen palvelurakenteeseen sekä teollisuuden rakennemuutokset voivat pitkällä aikavälillä asettaa tarpeita strategian tavoitteiden tarkasteluun. Talous ja palvelurakenneohjelmaa on noudatettu vuoden 2015 osalta ja taloudellinen kokonaistilanne parani verrattuna edelliseen vuoteen. Taseen lainamäärä kääntyi laskuun. Investointipaineita on edelleen niin kaupungin kuin kaupunkikonsernin osalta. Toimialat noudattivat talousarviota hyvin ja ovat kyenneet sopeuttamaan toimintansa käytettävissä oleviin määrärahoihin. Uusien työpaikkojen määrä on kasvussa, toisaalta työttömyysluvut ovat nousseet. Kansainvälinen heikko taloustilanne on vaikuttanut tämän ohjelman toteuttamiseen. Tarkastuslautakunta toteaa, että strategiaa on tiivistetty ja sen toteutumisen raportointia on kehitetty tarkastuslautakunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaisesti. Valtuustossa strategian toimenpideohjelmien tilannekatsauksen yhteydessä todettiin, että tiivistämiset tehdään virkatyönä. Vuoden 2015 tilinpäätöksen raportointi on tehty uuden tiivistetyn rakenteen mukaisesti ja eroaa sen vuoksi vuoden 2015 puolivuotisraportoinnista.

18 16 Kaupungin strategialta ja sen seurannalta edellytetään joustavuutta ja reagointikykyä toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa. Siksi osana strategian toimeenpanoa tarkastellaan puolivuosittain, onko kaupungin toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta tarkastaa strategian tavoiteasetantaa tai sen toimenpideohjelmia. Talven aikana strategian raportoinnin tiivistämiseksi viiden toimenpideohjelman tavoitteet ryhmiteltiin uudelleen neljän näkökulman alle: - Kuntalaisten hyvinvointi - Kaupungin elinvoima - Osallistava toimintatapa - Tasapainoinen talous Mitään toimenpiteitä ei ole poistettu vaan ne on ryhmitelty uuden painopistejaottelun mukaisesti. Tiivistyksen jälkeen valtuustotason (taso 2) painopisteitä on 12 aiemman 27 sijaan. Painopisteiden mittareita on tarkennettu ja lisäksi jokaiselle avaintoimenpiteelle on asetettu mitattava tulostavoite. Näin valtuusto ja kaupunginhallitustason seuranta helpottuu jatkossa. Toimiala ja lautakuntatasolla yksityiskohtaisten toimenpiteiden etenemistä voidaan seurata samalla tarkkuustasolla (taso 3) kuin aiemminkin. 7. Valtuustoon nähden sitovien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on arvioinut tässä kappaleessa talousarviossa esitettyjen toimialan perustehtävän mukaisten talousarviotavoitteiden toteutumista. Arvioinnissa on käytetty avuksi tilinpäätöksessä kerrottuja toteumatietoja. Kuntastrategian mukaisten tavoitteiden toteutuminen toimialoittain on otettu arvioinnissa huomioon kohdassa 6 Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen. 7.1 Konsernijohto ja hallinto Konsernijohdon ja hallinnon toimintakate alitti talousarvion 3,3 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa on arvioitu valtuustoon nähden sitovien tuottavuus ja muiden tavoitteiden toteutumista tilikaudella Valtuustoon nähden sitova toiminnan tavoite Toteutetaan hallinnon rakenne ja prosessiuudistus, jonka tavoitteena on 2,8 miljoonan euron säästöjen toteutuminen vuoden 2016 loppuun mennessä. Uudistetaan elinkeinorakennetta tukemalla osaamispohjaisten ja matkailua tukevien palvelualojen työpaikkojen syntymistä Toteuma/toimialan perustelut tilinpäätöksen mukaan Toteutuneella henkilöstön vähenemisellä ja tilojen käytön tiivistämisellä saavutetaan vuoden 2016 loppuun mennessä tavoiteltu säästö. 70 ohjelmistoalan uutta työpaikkaa ja useita sijoittuneita yrityksiä. Iso Kristiinan ja kaupunginteatterin investointien toteutuminen. Tarkastuslautakunnan arvio/kommentti Tavoitteessa edetään suunnitellusti. Tavoitteessa on edetty.

19 17 Vähennetään työttömyyttä kannustamalla aktiiviseen työelämään ja koulutukseen Ohjaamo toimintamalli on käynnistynyt syyskuussa Työllisyyden monialainen johtoryhmä aloittanut toiminnan ja toimii lainsäädäntöä laajemmalla valtuudella työllisyydenhoidon kokonaisuuden koordinoijana. Työllisyystilanne on edelleen heikko ja työttömyysprosentti noussut 17 %:iin. Etsitään aktiivisesti uusia keinoja yritysyhteistyöhön. Työllisyyttä tukevista toimenpiteistä huolimatta työttömyysluvut ovat kasvussa. Tilanteen eteen tehdään toimia, jotka ovat tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan oikeanlaisia. Vahvistetaan yhteiseksi koettua strategian mukaista Lappeenranta brändiä Parannetaan rajanylityksen sujuvuutta ja alueen saavutettavuutta edunvalvonnan, alueellisen ja viranomaisyhteistyön keinoin. Edistetään avoimuutta ja lähidemokratiaa sekä lappeenrantalaisten aktiivista osallistumista. Toteutetuilla toimenpiteillä kaupungin brändi elinvoimaisena, tapahtumarikkaana ja vihreänä kaupunkina, jossa mahdollisuus työllistyä on vahvistunut. Nuijamaalla ja Vainikkalassa ei rajaliikenteen ruuhkia. Lentoliikenteessä on väliaikaisesti hiljentynyt kansainvälisten lentojen tarjonta. Kuntalaisten osallistuminen asukastilaisuuksiin kasvoi 1146 (1004). Tehtyjen aloitteiden määrä kasvoi 29 (24). Perustettiin kaksi uutta asukasraatia; hajaasutus ja monikulttuurinen. Tavoitteessa edetään. Tavoite on saavutettu rajaliikenteen osalta. Tosin venäläisten ostosmatkailu on hiipunut. Tavoite on saavutettu. Tarkastuslautakunnan kuultavana konsernihallinnon tuloksellisuudesta olivat kaupunginsihteeri, hankintajohtaja, kehitysjohtaja ja elinkeino ja hankeasioiden kehittämispäällikkö. Arvioinnin painopisteenä oli elinkeinopolitiikka, hankeasiat, asukas ja aluetoiminta sekä Eksoten hankinnat ja logistiikka. Eksoten hankintojen ja logistiikan nykytilaa on arvioitu erikseen kappaleessa 11. Haastattelujen pohjalta tarkastuslautakunta nostaa esille seuraavat kehittämiskohteet valtuuston asettamien sitovien toiminnan ja talouden tavoitteiden lisäksi: Lappeenranta on mukana Sitran hankkeessa, jossa kokeillaan uusia toimintamalleja aluetalouden vahvistamisessa, kestävässä elinkeinotoiminnassa ja hyvinvoinnissa vähemmän haitallisilla ympäristövaikutuksilla. Lappeenrannan lisäksi mukana on kolme muuta kaupunkia, jotka Sitra on katsonut sopivaksi hankkeeseen. Nämä ns. resurssiviisaat kaupungit luovat osaltaan mallia luontoa säästävästä kaupunkikehittämisestä uusilla toimintatavoilla. Lappeenranta onkin profiloitunut ympäristötietoiseksi kaupungiksi. Green Lappeenranta kehitysprojektissa on asetettu pitkän aikavälin tavoitteet ympäristöystävällisyyttä tukemaan. Tavoitteet on mitoitettu realistisen aikataulun mukaisena ja ne ovat saavutettavissa. Green Lappeenrannan ja resurssiviisas kehitysprojektien edistymisestä on hyvä tiedottaa kuntalaisia riittävästi. Lappeenrannan seutu panostaa vahvasti energia ja ympäristöalan innovaatioihin sekä toimii energiatehokkaiden ratkaisujen pilottina. Näissä tavoitteissa onnistuminen edellyttää myös konserniyhtiöiden mukanaoloa ja osaamisen ulottamista myös yhtiöihin. Vuonna 2015 toteutetussa Arttu kuntalaiskyselyssä lappeenrantalaiset antoivat kunnallisille palveluille vertailussa mukana olleista kaupungeista huonoimman kokonaisarvosanan. Kokonaisuudessaan palveluihin ollaan kuitenkin kyselyn perusteella tyytyväisiä. Kuntalais

20 18 kyselyn tuloksia on kuitenkin hyvä analysoida ja ottaa huomioon tarkasteltaessa mahdollisia kehityskohteita. Kysely on toistuva ja sen perusteella saadaan kuvaa kuntalaisten tyytyväisyydestä palveluihin sekä käyttökelpoista vertailutietoa muista kunnista. Kysely lähetettiin 1200 asukkaalle ja Lappeenrannan vastausprosentti oli 39,8 %. Ohjelmassa on mukana 42 tutkimuskuntaa. Asteikolla 1 5 kuntalaisten antama keskimääräinen palvelutyytyväisyyden arvosana on koko kunta aineistossa 3,74, kun se Lappeenrannassa oli 3,60. Arttu kuntalaiskyselyn arviointikohdassa Hyvä asua ja elää Lappeenranta arvioitiin menestyvän keskiarvoa huonommin (3,4/5). Kyselyn perusteella muuttohalukkuus Lappeenrannasta on kuitenkin vähäistä. Kuntalaiset seuraavat kyselyn perusteella kaupungin toimintaa myös sanomalehtien, radion ja TV:n välityksellä, mikä on hyvä ottaa huomioon tiedottamisessa ja viestinnässä. Arttu kyselyn tyytyväisimmät arviot kohdistuivat kirjastopalveluihin ja kierrätykseen. Eniten tyytymättömyyttä esiintyi sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että heidän mielipiteitään ei kuunnella. Palveluista tiedottamiseen ja elämisen edellytysten parantamiseen toivottiin panostuksia. Kuntalaiset karsisivat tai tehostaisivat mieluummin palveluja kuin korottaisivat kunnallisveroa. Kyselyn tulosten tarkastelussa on huomioitava, että vastanneista palveluja käyttäneet olivat kuitenkin antaneet poikkeuksetta merkittävästi myönteisemmän arvion kuin ne, joilla ei ollut omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä. Nykyinen EU ohjelmakausi painottuu pk yritystoiminnan ja tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen, mikä on vähentänyt kaupungin mahdollisuuksia hakea rahoitusta mm. rakennerahasto ohjelmista. Kaupungissa on vireillä useita EU tai kansallista rahoitusta saavia hankkeita. Kaupungin oman elinkeinotoiminnan määrärahoja on supistettu käyttötalous ja investointiosassa. Hankkeista oli ajantasaiset seurannat kaupungilla ja niiden tuloksia on arvioitu hyvin. Kaupungilta edellytettävä omarahoitusosuuksien puute rajoittaa kuitenkin mahdollisuuksia hyödyntää täysimääräisesti EU tai kansallista rahoitusta mahdollisesti saavien hankkeiden käynnistämistä. Vuoden 2015 talousarviossa elinkeinojen kehittämistoimiin osoitettavaa kaupungin rahoitusosuutta varten varattiin käyttö ja investointiosassa yhteensä n. 5 milj. euroa, joka pitää sisällään Wirma Lappeenranta Oy:n kanssa solmitun palvelusopimuksen kustannuksia n. 1,5 milj. euroa. Käyttösuunnitelman toteuma oli 3,5 milj. euroa. Työllisyyttä koskevat määrärahat on keskitetty EU ja elinkeinopoliittisiin määrärahoihin vuoden 2015 alusta. Määrärahoista oli myös euroa sidottu perustettuun lentokenttäsäätiöön. Tarkastuslautakunta sai katsauksen asukastoimintaan. Toiminta on järjestetty hyvin ja kaupungin asukasyhteyshenkilöön ollaan laaja alaisesti tyytyväisiä. Asukastoiminnalla on saatu kuntalaisten ääntä kuuluviin päätöksenteossa. Hankkeiden ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukeminen edesauttaa uusien yritysten sijoittumista alueelle ja työpaikkojen lisääntymistä. EU ja elinkeinopoliittista määrärahaa koskeva hankekatsaus antaa hyvän kokonaiskuvan ja selvityksen määrärahan käytöstä. Hankkeiden vaikuttavuuden ja toteuttamisen jälkiarviointiin on suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota. Hankkeissa on hyödynnetty Kuntaliiton suositusta vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa. Määrärahoja on leikattu valtuuston

21 19 hyväksymän talouden tasapainotusohjelman mukaisesti yhteensä 2 milj. euroa, joten omarahoitusosuuksien osoittaminen EU tai kansallisille hankkeille edellyttääkin enemmän hankkeiden kokonaisvaltaista arviointia ja keskinäistä arvottamista. 7.2 Sosiaali ja terveyspalvelut Sosiaali ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu kuntien yhteiseen strategiseen palveluverkkosuunnitelmaan ja kuntakohtaiseen palvelusopimukseen. Palvelujen järjestämisvastuu on Eksote kuntayhtymällä. Palvelusopimuksen mukaan Lappeenrannan kaupungin vuoden 2015 kiinteä maksuosuus oli 241 milj. euroa. Eksoten taseeseen kertyneet alijäämät on päätetty kattaa vuosien aikana jäsenkuntien maksuosuuksien yhteydessä. Kuntayhtymä teki päättyneellä tilikaudella 10,5 milj. euroa ylijäämäisen tuloksen, joka oli selvästi talousarviossa ennakoitua parempi (2,0 milj. euroa). Kuntayhtymän taseessa on kertyneitä alijäämiä tilikauden päättyessä yhteensä 14,3 milj. euroa, josta Lappeenrannan kaupungin osuus on 10,0 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa ovat valtuuston toimialalle asettamat sitovat tavoitteet, niiden toteutuminen sekä tarkastuslautakunnan oma arvio siitä, miten ja missä määrin tavoite on saavutettu. Tavoite talousarviossa Eksoten tuottavuusohjelma vuosina lähtee toteutumaan suunnitellusti jäsenkuntien kanssa päätetyllä tavalla. Sosiaali ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoito ja palvelutakuun mukaisesti Toteuma/toimialan perustelut tilinpäätöksen mukaan Eksoten tulos on 1,9 miljoonaa euroa käyttösuunnitelmaa parempi. Vuoden 2015 toteuma on 10,5 miljoonaa ylijäämäinen. Nettotoimintamenot kasvoivat 2,7 %. Talouden raportointi on toteutunut suunnitellusti kaupungin esittämällä talousseurannan lomakkeella ja raportointiaikataululla. Kattamatonta alijäämää vuoden lopussa on 14,3 miljoona euroa. Etelä Karjalan terveyskeskuksessa keskimääräinen odotusaika kiireettömään hoitoon sairaanhoitajan vastaanotolle on 1 2 viikkoa ja lääkärin vastaanotolle 3 viikkoa. Keskimääräinen odotusaika hammaslääkärille on 7,5 viikkoa ja suuhygienistille 6 viikkoa. Erikoissairaanhoidon puolella kiireetön hoito on pystytty turvaamaan. Suurimmat jonotusajat ovat silmäpolille ja ortopedin vastaanotolle. Tarkastuslautakunnan arvio/kommentti Tuottavuusohjelman noudattamisessa on edetty ja kuntayhtymän talous on selvästi parantunut ja kertyneitä alijäämiä on saatu vähennettyä kahtena edellisenä vuotena. Nettomenojen kasvu on maltillinen. Hoito ja palvelutakuu on toteutunut alueittain vaihtelevasti. Yleisesti ottaen tilanne on parantunut.

22 20 Sosiaali ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan Laitoshoitoa on purettu suljettiin Joutsenon vuodeosasto. Matalankynnyksen integroidut toimintamallit ovat kehittyneet ja yhteistyötä tiivistetty eri toimijoiden kesken. Aikuistentalon toimintamalli ja prosessi ovat vielä kehittymässä. Isoapu palvelukeskus on tiivistänyt yhteistyötä erityisesti kuntoutuksen ja 3.sektorin kanssa. Lasten ja nuorten palvelussa on tehostettu perhetyötä ja erityisen tuen palveluita. Ennaltaehkäisevän työn ote näkyy muun muassa lastensuojelussa. Lasten lukumäärä, joista lastensuojeluilmoitus on tehty, on hieman noussut (919), mutta huostaanottoja oli Lappeenrannassa ja koko Eksoten alueella 2. Kuntayhtymä on toiminut tavoitteen mukaisesti. Armilan sairaalan hyödyntäminen kehitettäessä palveluasumista tulee selvittää purkamisen vaihtoehtona. Tarkastuslautakunta arvioi sosiaali ja terveyspalvelujen tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunnan kuultavana olivat hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö sekä sosiaali ja terveystoimikunnan puheenjohtaja. Eksoten edustajana perhe ja sosiaalipalvelujen johtaja. Painopistealueena tarkastuslautakunnan arvioinnissa oli perhe ja sosiaalipalvelut sekä omistajaohjauksen toteutuminen. Haastattelujen pohjalta tarkastuslautakunta nostaa esille seuraavat havainnot: Eksoten talouskehitys jatkui suotuisana. Kuntayhtymän tilikauden tulos oli ylijäämäinen 10,5 milj. euroa ja kuntayhtymän taseeseen kertyneitä alijäämiä onnistuttiin kattamaan. Kertyneitä alijäämiä oli jäljellä tilikauden päättyessä 14,3 milj. euroa. Lappeenrannan osuus kertyneistä alijäämistä on n. 10 milj. euroa. Tarkastuslautakunta sai kattavan katsauksen arviointialueisiin ja niiden sekä tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että kaupungin oma sosiaali ja terveyspalvelujen toiminta on toteutunut suunnitellusti. Eksoten toiminta on toteutunut palvelusopimuksen mukaisena. Tarkastuslautakunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota omistajaohjauksen toteuttamiseen, Eksoten talouden seurantaan ja toiminnan raportointiin. Näissä on tapahtunut kehitystä. Kuntayhtymän talousseuranta on tarkkaa ja kustannusseurantaa toteutetaan kuukausitasolla. Kuntayhtymän alijäämää onkin katettu suunniteltua nopeammin. Yhteistyö kaupungin ja Eksoten välillä on kehittynyt ja tiedon vaihto on avoimempaa. Palvelusopimusprosessista on muodostunut sujuvampaa. Kaupungin on suositeltavaa selvittää, että sen oma sosiaali ja terveyspalvelujen organisaatio on riittävä. Lappeenrannan maksuosuuksista kuntayhtymälle lastensuojeluun kuluu n. 14 milj. euroa. Ennaltaehkäisevään työhön tulee suunnata riittävästi resursseja, koska onnistuessaan niillä on saavutettavissa selkeitä säästöjä. Ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää korostaa varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden roolia vanhempien tukemisessa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Eksoten perhe ja sosiaalipalvelujen painopiste on lasten ja nuorten ehkäisevissä palveluissa ja perhepalveluissa tavoitteena on painopisteen siirtäminen korjaavasta lastensuojelusta ehkäisevän ja varhaisen tuen työhön. Tämä suunta on oikeanlainen ja sitä on