Koneenasentaja (+Sähköasentaja)

Transkriptio

1 Tampereen seudun ammattiopisto Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto, 180 osp Valmistustekniikan osaamisala Koneenasentaja (+Sähköasentaja) Hyväksytty Näyttötoimikunnassa Kome Sähkö , Ammatillisen koulutuksen johtaja Voimassa alkaen

2 Tampereen seudun ammattiopisto Kone- ja metallitekniikan pt ja sähköautomaatiotekniikan pt Sisällys JOHDANTO Kone- ja metallialan perustutkinto ja muodostuminen Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti Ammatilliset tutkinnon osat (Kone- ja metallialan pt, Koneenasentaja) Pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaatio perustyöt, 15 osp Koneistuksen perustyöt, 15 osp Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Koneenasennus, 30 osp Valinnaiset tutkinnon osat Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta (Sähkö- ja automaation pt.), 45 osp Yhteiset tutkinnon osat (35 osp) Vapaasti valittavat tutkinnon osat Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan pt, Sähköasentaja Sähköasentajan pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osp Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osp Sähkö ja energiatekniikka 30 osp (sis. raportoinnin ) Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp (Sähköasentajan koulutuksessa) Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnonosa, 15 osp Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ( TOP) Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ( TOP) Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito, Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ( TOP) Sähkölaitteiden kokoonpano, Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ( TOP) Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) (Sähköasentajan koulutuksessa) Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia Perehdyttämissuunnitelma Liite PERUSTUTKINNON OPISKELU Tutkintojen kuvaus, arvoperusta ja alojen ammattitaitovaatimukset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Alan osaamistarpeet Pirkanmaan alueen sähköalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Liite 2. Jatkavien (2012, 2013, 2014) ryhmien opintojen ajoitustaulukot

3 JOHDANTO Tampereen seudun ammattiopiston antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (koulutuksen järjestäjän yhteinen osa ja nuorten koulutuksen yhteinen osa) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman yhteisten tutkinnon osien opetuksen järjestämisestä. Opetuksen suunnittelu ja toteutus perustuu osaamisen kasvuun. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitospaatimukset ja tavoitteet. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. 3

4 1. Kone- ja metallialan perustutkinto ja muodostuminen Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (perustutkintoa yksilölliset laajentavat tutkinnon osat). 1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Taulukko 1. Koneenasentajan opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan osaamisala Koneenasentaja (Sähköasentaja) 135 osp Ammatilliset tutkinnon osat opiskeluvuosi Tunn. 75 osp 2.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt, Näyttö x Asennus- ja automaatiotekniikka Sähkötekniikka *) Tuotannolliset valmiudet ja tekninen pirtäminen, asennustekniikka N Asennuksen ja automaation perustyöt, ammattiosaamisen näyttö KONEISTUKSEN PERUSTYÖT, Näyttö x Manuaalityöstö Tuotannolliset valmiudet ja tekninen piirtäminen, koneistus N Koneistuksen perustyöt, ammattiosaamisen näyttö x LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT, Näyttö x Levy- ja hitsaustöidenperusteet Tuotannolliset valmiudet ja tekninen piirtäminen, levytyöt ja hitsaus x Levytöiden ja hitsauksenperustyöt, ammattiosaamisen näyttö 3 x 3 3 x 30 osp Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat osp Koneenasennus (sis. 15 osp TOP), Näyttö x Koneenasennus Koneenasennus, TYÖSSÄOPPIMINEN 15 N Koneenasennus, ammattiosaamisen näyttö x 4

5 60 osp 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Ohjausjärjestelmien asennus Ohjausjärjestelmien asennus 15 N Ohjausjärjestelmien asennus, ammattiosaamisen näyttö Tutkinnonosa ammatillisesta perustutkinnosta Valitaan tutkinnosa sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinnosta Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen Tietotekniikka (Tiedon- ja PC-tietokoneen hallinta) Tiedon- ja PC-tietokoneen hallinta Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka Sähkötekniikka, TYÖSSÄOPPIMINEN Elektroniikka Digitaalielektroniikan perusteet 3 x Mekaaniset perusteet **) Mekaaniset perusteet x Tekninen piirtäminen x x x Työturvallisuuskurssi, tulityökurssi x x x Ensiapukurssi x x Asennustekniikka Sähköasennustekniikka x Sähkötyöturvallisuus SFS Sähköasennustekniikka, TYÖSSÄOPPIMINEN 7 7 N Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, ammattiosaamisen näyttö x 35 osp 3. Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen osp Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 10 osp 4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.1 Ammattitaitoa syventävät opinnot tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia + näytöt osp Valinnat tehdään komen tarjottimelta osp Valinnat tehdään komen tarjottimelta 10 5

6 osp Valinnat tehdään komen tarjottimelta osp Valinnat tehdään komen tarjottimelta osp Valinnat tehdään komen tarjottimelta osp 5.0 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnonosat Sähkö- ja automaatiotekniikan pt, Sähköasentaja 180 osp yhteensä *) 3osp opiskellaan valinnaisten tutkinnon osien sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tutkinnon osan sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen mukaisesti **) 8osp osaamista tunnustetaan Levytyöt ja hitsaus tutkinnon osan opinnoista. Huomioitava työturvallisuuskortti-, tulityökortti- ja ensiapukorttikoulutukset. Tunn. 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. a ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. a ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. lla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tässä tutkinnossa opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisen vaihtoehdon mukaan: 6

7 Taulukko 2. Ammatillinen perustutkinto, Koneenasentajan opintopolku (sis. Sähköasentajan opintoja) PAKOLLISET TUTKINNON OSAT JA VALMISTUSTUSTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA VALINNAISET TUTKINNON OSAT YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 osp Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp Koneistuksen perustyöt 15 osp Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp Koneenasennus 30 osp Tutkinnon osa ammatilisesta perustutkinnosta; Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 45 osp Ohjausjärjestelmi en asennus 15 osp Pakolliset tutkinnon osat, 19 osp Valinnaiset tutkinnon osat, 16 osp Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 10 osp Taulukko 3. Ammatillinen tutkinto, Koneenasentajasta Sähköasentajaksi opintopolku SÄHKÖASENTAJAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Sähkö- ja automaatioasennuks et 30 osp Sähkö- ja energiatekniikka 30 osp Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta; Ohjausjärjestelmien asennus, osaamista tunnustetaan kone- ja metallialan perustutkinnosta 15 osp Paikallisesti tarjottavat tutkinnonosat; Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 15 osp, TOP TAI Sähkölaitteiden kokoonpano 15 osp, TOP TAI Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito 15 osp, TOP TAI Teollisuuden sähkö- ja auto-maatioasennukset 15 osp, TOP Pakolliset tutkinnon osat, 19 osp Valinnaiset tutkinnon osat, 16 osp 10 osp osaamista tunnustetaan kone- ja metallialan perustutkinnosta Vapaasti valittavat -tutkinnon osasta 7

8 Taulukko 4. Koneenasentajasta sähköasentajaksi opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähköasentaja 135 osp Ammatilliset tutkinnon osat 75 osp 2.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat osp Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (sis. 15 osp TOP, Näyttö x ***) Tietotekniikka (Tiedon- ja PC-tietokoneen hallinta) opiskeluvuosi Tunn Tiedon- ja PC-tietokoneen hallinta Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka Sähkötekniikka, TYÖSSÄOPPIMINEN Elektroniikka Digitaalielektroniikan perusteet Mekaaniset perusteet ***) Mekaaniset perusteet x Tekninen piirtäminen x x x Työturvallisuuskurssi, tulityökurssi x x x Ensiapukurssi x x Asennustekniikka Sähköasennustekniikka x Sähkötyöturvallisuus SFS6002 x Sähköasennustekniikka, TYÖSSÄOPPIMINEN 7 7 N Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, ammattiosaamisen näyttö osp Sähkö- ja automaatioasennukset, Näyttö x Asennustekniikka 2 (sis. sähköpienkojekorjaus) Teollinen kokoonpano Hydrauliikka ja pneumatiikka ****) 3 3 N Sähkö- ja automaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö x x 30 osp Sähköasentajan pakolliset tutkinnon osat osp Sähkö- ja energiatekniikka (sis. 15 osp TOP, Raportti), Näyttö x Dokumentointi ja asennusten varmennus Verkostoasennukset Kiinteistöasennukset 18 N Sähkö- ja energiatekniikka, ammattiosaamisen näyttö x 8

9 30 osp Valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta Ohjausjärjestelmien asennus *****) Ohjausjärjestelmien asennus N Ohjausjärjestelmien asennus, ammattiosaamisen näyttö x Paikallisesti tarjottavat tutkinnonosat Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, TYÖSSÄOPPIMINEN 15 osp N Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, TYÖSSÄOPPIMINEN 15 osp N Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö Sähkölaitteiden huolto- ja kunnossapito Sähkölaitteiden huolto- ja kunnossapito, TYÖSSÄOPPIMINEN 15 osp N Sähkölaitteiden huolto- ja kunnossapito, ammattiosaamisen näyttö Sähkölaitteiden kokoonpano Sähkölaitteiden kokoonpano, TYÖSSÄOPPIMINEN 15 osp N Sähkölaitteiden kokoonpano, ammattiosaamisen näyttö 15 x 15 x 15 x 15 x 35 osp Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa *******) osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen osp Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat / Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon 4.2 Ammattitaitoa syventävät opinnot ******) osp Komen tarjottimelta osp Komen tarjottimelta osp Komen tarjottimelta osp Komen tarjottimelta osp Komen tarjottimelta 9

10 0-30 osp Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnonosat 180 osp yhteensä Osaamisen tunnustaminen: ***) 45 osp osaamista tunnustetaan kone ja metallialan perustutkinnon kaikille valinnaisesta tutkinnonosasta Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen ****) 3 osp osaamista tunnustetaan kone ja metallialan perustutkinnon tutkinnonosasta asennuksen ja automaation perustyöt opintojaksolta asennus- ja automaatiotekniikka *****) 15 osp osaamista tunnustetaan kone- ja metallialan perustutkinnon valinnainen tutkinnon osa Ohjausjärjestelmien asennus ******) 10 osp osaamista tunnustetaan kone- ja metallialan perustutkinnon vapaasti valittavista opinnoista opiskelijan henkilökohtaisten valintojen mukaisesti *******) 35 osp osaamista tunnustetaan kone- ja metallialan perustutkinnon yhteisistä tutkinnon osista. Tunn. Vuosina 2013 ja 2014 aloittaneiden taulukot löytyvät liitteestä Työssäoppiminen Työssäoppimispaikka ja valmistelut työssäoppimisjaksolle Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisesta sovitaan aina koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisellä kirjallisella sopimuksella. Sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja osaamisen arvioinnin sekä siihen sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä. Käytännössä opiskelija voi itse hankkia paikan (ja on toivottavaakin), mutta opettajan vastuulla on varmistaa, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi. Lisäinfoa työssäoppimisesta löytyy Tredun opetussuunnitelman yhteisestä osasta ja Opetushallituksen julkaisemasta sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon perusteista Työssäoppimisen sijoittuminen opintoihin esitetään taulukossa 1. Koneenasentajan opintojen jakautuminen opiskeluajalle 1.4 Yrittäjyys Yrittäjyyskasvatusta ja asennetta pyritään opettamaan siten, että yrittäjyyskasvatuksen elementtejä sovelletaan eri opintojaksoissa. Järjestetään esim. yritysvierailuja, teemapäiviä, työssäoppiminen tai tehdään projekteja huomioiden yrittäjyyden näkökulma. Tavoitteena on kokonaisvaltainen asenteiden, oma-aloitteellisuuden, taitojen ja elämänhallinnan kehittäminen, sisäinen yrittäjyys. Kone- ja metallialan perustutkinnossa yrittäjyyttä opetetaan kaikille opiskelijoille seuraavilla opintojaksoilla. 10

11 Opintojakso / Tutkinnon osa Opintojakson laajuus / josta yrittäjyyden osuus Arviointikriteerit Opetusmenetelmiä (esimerkiksi) Työelämätaidot / YTO 1/0,5 osp Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteet Vierailut erilaisiin työpaikkoihin, yrittäjien vierailut koululla ja yrittäjätarinoihin tutustumista, kirjallisia tehtäviä Paikalinen tutkinnon osa (työssäoppiminen( 15/2,5 osp Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteet Oikean asiakkaan kohtaaminen, tapahtumien järjestäminen, kirjalliset tuotetiedustelut asiakkaan näkökulmasta, yritysvierailut, haamuasiakaskäynnit, oman tuotteen myynti esim. tapahtumassa, kirpputorilla tai verkkosivuilla Koneenasennus 25/1 osp Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteet Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys, kilpailijoiden toiminnan selvittäminen Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa TOP 10/1 osp Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteet Oikeat tai simuloidut tuotetilaukset asiakkailta, tilaukseen liittyvät dokumentit, hinnoittelu, asiakaspalvelu ja tuotanto 11

12 2. Ammatilliset tutkinnon osat (Kone- ja metallialan pt, Koneenasentaja) 2.1 Pakolliset tutkinnon osat Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Tutkinnon osien näyttösuunntelmat löytyvät kone- ja metallitekniikan perustutkinnon tutkintokohtaisesta osasta Asennuksen ja automaatio perustyöt, 15 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. 12

13 TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Asennus- ja automaatiotekniikka Tutkinnon osan suorittaja osaa osaa lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita osaa koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä osaa käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta osaa tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa osaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti osaa tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä osaa laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa huolehtii ympäristön suojelusta ja kierrätyksestä huolehtii työvälineiden ja ympäristön siisteydestä sekä kunnossapidosta laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. osaa peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet osaa asentaa pneumatiikkajärjestelmiä Sähkötekniikka Opiskellaan sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tutkinnon osan sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen mukaisesti Tuotannolliset valmiudet ja tekninen piirtäminen, asennustekniikka Tutkinnon osan suorittaja osaa Tuntee keskeiset materiaaleihin liittyvät ominaisuudet, kuten lämpölaajeneminen, kovuus, lujuus osaa tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon (ensiaputaidot) OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: Ammattiopisto, muut oppilaitokset, verkkoympäristöt ja työssäoppimispaikat. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä. 13

14 Osaamisen arviointi on kuvattu Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) Asennuksen ja automaation perustyöt, arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Mekaaniset asennukset tekee kierreliitoksia asentaa pyörivän liikkeen koneenosia Sähköasennukset suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset Työvälineiden käyttö käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tekee tarkoituksen mukaiset työvälinevalinnat huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta - tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita 14

15 Laadun hallintataidot tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset saa aikaan laadukkaan lopputuloksen Matematiikan ja luonnontieteiden taidot ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisien suureiden merkityksen päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 noudattaa työturvallisuusmääräyksiä työskentelee ergonomisesti oikein huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä Oppiminen ja ongelmanratkaisu kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä Vuorovaikutus- ja yhteistyö ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti on aktiivinen Ammattietiikka selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii työvälineidenhuollosta hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä toimii laatujärjestelmän mukaisesti 15

16 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Manuaalityöstö Tutkinnon osan suorittaja osaa osaa porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen osaa eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille 16

17 tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa osaa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet osaa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein sorviin osaa mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä osaa sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä osaa käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa osaa asettaan jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu osaa jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja osaa valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein osaa käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja osaa mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle osaa kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti osaa valita porakoneeseen työstötilanteen mukaan oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein osaa teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella osaa valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla osaa valita oikean poranterän kierrereikään osaa viimeistellä valmistamansa kappaleen huolehtii työvälineiden ja ympäristön siisteydestä sekä kunnossapidosta Tuotannolliset valmiudet ja tekninen piirtäminen, koneistus Tutkinnon osan suorittaja osaa osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen, osa opetuksesta voidaan antaa CAD:lla osaa teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen osaa koneenpiirustuksen mittakaavat osaa piirtää leikkauskuvannon osaa tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen (työturvallisuuskortti) tietää yleisempien metallien valmistamisen ja seostamisen huolehtii ympäristön suojelusta ja kierrätyksestä 17

18 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: Ammattiopisto, muut oppilaitokset, verkkoympäristöt ja työssäoppimispaikat. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä. Osaamisen arviointi on kuvattu Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) 18

19 Koneistuksen perustyöt, arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteitys Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakonetta ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa valmistaa kuvan mukaan levylle piirroittamansa kappaleen itsenäisesti, missä on kierrereikiä ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reistä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä 19

20 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä..) tarvitsee ohjausta laadunvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisien suureiden merkityksen ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät, piirustuksen lukemisen ja piirtämisen tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla erisuureiden vaikutusta toimintaan Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä Vuorovaikutus- ja yhteistyö ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä Ammattietiikka käyttää työvälineitä oikein työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta 20

21 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Levytöt- ja hitsaustöiden perusteet Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia; osaa hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla 21

22 käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG -hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja Tuotannolliset valmiudet ja tekninen piirtäminen, Levytöt- ja hitsaus Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia; osaa hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista; osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa tietää metallien valmistamisen ja lämpökäsittelyn osaa tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen (tulityökortti) OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: Ammattiopisto, muut oppilaitokset, verkkoympäristöt ja työssäoppimispaikat. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä. Osaamisen arviointi on kuvattu Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) 22

23 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1.Työprosessien hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta työn aloituksessa tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa pyrkii työskentelemään itsenäisesti työskentelee itsenäisesti työskentelee oma-aloitteisesti Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta piirrottaa itsenäisesti tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan osaa käyttää työvälineitä leikkaa piirrotuksen mukaan tekee siistin leikkausjäljen osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan materiaalin mukaan Suuntaisleikkurin käyttö tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattava levyn asettelussa ja kiinnittämisessä tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti Levyjen kulmaus ja pyöristäminen osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmaus ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaisesti tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen Hionta osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti osaa valita työhön sopivan hioma/katkaisulaikan osaa valita sopivan hioma/katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan/katkaistavan raakaaineen ominaisuudet Poraus osaa käyttää pylväs- ja/tai säteisporakonetta tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen poraa reiän tarkkamittaisia ja siistejä reikiä Polttoleikkaus osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan osaa asentaa happiasetyleenipoltto-leikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon tekee siistin polttoleikkausjäljen osaa tehdä oma-aloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät Hitsaus osaa käyttää MAGhitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä säätää tarvittaessa omaaloitteisesti jännitettä ja induktanssia osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti osaa hitsata levyjen liitoshitsejä kaasuhitsauksella ja MAG - hitsausprosessilla tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit 23

24 Juottaminen saa aikaan juotosliitoksen tekee vettä pitävän juotoksen tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen Mittaaminen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ymmärtäminen Materiaalituntemus Levytyökoneiden hallinta Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus Hitsaus Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 osaa lukea kuvantoja ja hahmottaa kappaleen piirustuksista tunnistaa teräs, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella osaa lukea projektioita ja hitsausmerkintöjä tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä hitsauksessa osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia osaa itsenäiset lukea työpiirustuksia ja ymmärtää mitoitukset ja merkinnät tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja osaa mitoittaa taivutus ja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden 24

25 2.2. Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. lla tulee olla Kone- ja metallialan pakollisten tutkinnon osien -osaaminen hallussaan Koneenasennus, 30 osp Opintojaksoon sisältyy työssäoppimista 15 osp, joka toteutetaan 2. vuoden työssäoppimisjaksolla Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja asentaa työpiirustusten ja asennusohjeiden avulla koneiden runkorakenteita ja koneissa yleisesti esiintyviä mekaanisia rakenneosia, kuten laakereita, kytkimiä, johteita ja erilaisia tehonsiirron komponentteja. Hän osaa tehdä tarvittavat nostot ja siirrot ja kiinnittää laitteita perustuksille sekä suorittaa asennuksissa vaadittavat mittaukset. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksia käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla suorittaa tasapainotuksia asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakerointeja käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetelmiä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta-arvoihin tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuusvaatimuksia tehdä nostot ja siirrot turvallisesti suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä arvioida työhön kuluvaa aikaa ja laskea työkustannuksia 25

26 tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita selviytyy työtilanteista englannin kielellä. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: Ammattiopisto, muut oppilaitokset, verkkoympäristöt ja työssäoppimispaikat. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä. Osaamisen arviointi on kuvattu Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) 26

27 Koneenasennus arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 / tutkinnon suorittaja Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ajoittain ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun työskentelee suunnitelmallisesti pääsyssä Työn kokonaisuuden hallinta osaa koneenelinten asennuksen, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta hallitsee asennuskokonaisuuden, mutta joutuu ajoittain kysymään neuvoa tekee asennuskokonaisuuden työpiirustusten ja asennusohjeiden mukaan Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työssään säästäväisyyteen ja joutuisuuteen. työskentelee oma- aloitteisesti ja kustannustehokkaasti. ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Asennustyöt Työvälineiden käyttö ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 / tutkinnon suorittaja suorittaa osien mekaanisia kiinnityksiä suorittaa ryhmän apuna asennuskohteen tai osien nostoja ja siirtoja käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita koneenosia tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia asennuksia tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat suorittaa itsenäisesti laitteiden käyttöönotossa tarvittavat mekaaniset säädöt huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta Mittaukset ja säädöt tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden materiaalit tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti valitsee oikeat mittavälineet ja suorittaa mittauksia. tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein varmistaa mittaamalla asennuksen onnistumisen säätää mekaanisia laitteita. ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta tekee laitteiden säädöt itsenäisesti toiminta-arvoihin. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Englannin kielen taito ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 / tutkinnon suorittaja tuntee asennus-piirustuksissa käyttää asennuspiirustuksia apuna käytetyt esitystavat työtehtävässään selvittää asennuspiirustuksen ja ohjauksen avulla asennettavan laitteen toiminnan tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. päättelee piirustuksen avulla laitteen toiminnan tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. 27 selvittää piirustusten avulla laitteen toiminnan ja asennusjärjestyksen saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 / tutkinnon suorittaja noudattaa huolehtii kaikissa tilanteissa pitää työpaikan siistinä sekä työturvallisuusmääräyksiä ja työpaikan työsuojelusta koneet ja laitteet järjestyksessä ohjeita käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja käyttää henkilönsuojaimia käyttää kaikissa tilanteissa koneiden ja laitteiden suojavarusteita varmistaa koneiden ja laitteiden kunnon ennen työn aloitusta