Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneenasentaja valmistava koulutus

Transkriptio

1 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 1 / 28 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneenasentaja valmistava koulutus Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hyväksytty, toimialajohtaja Olli-Pekka Tuomi Hyväksytty johtokunnan kokouksessa

2 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 2 / 28 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä Koneenasennus Tutkintojen perusteet Opetussuunnitelman tarkoitus Tutkinnon järjestämissopimus Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen Koulutuksen tavoite Näyttötutkinnon muodostuminen ja ammatilliset tutkinnon osat koulutuksessa Hakeutuminen näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen Hakeutuminen Henkilökohtaistaminen Koulutuksen toteutuksen periaatteet TAKKin yhteiset toimintaperiaatteet Työelämäyhteistyö Hyvinvointi ja turvallisuus Yrittäjyys Kestävä kehitys Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Koulutuksen toteutus Oppimisen arviointi Tutkinnon suorittaminen Todistukset Laadun varmistus ja toiminnan kehittäminen... 8 Liite 10

3 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 3 / 28 1 Yleistä 1.1. Koneenasennus Kone- ja metallialan perustutkintoon kuuluva koneenasentajankoulutus kuuluu Teknologiatoimialaan sijoittuvan koulutusalan ohjelmaan. Koneenasennuksen koulutusala antaa opetusta kunnossapitoalan ja koneenasennuksen perus-, ammatti ja erikoisammattitutkintoon. Koulutuksessa otetaan huomioon teollisuuden tarpeet niin lyhyellä- kuin pitkällä tähtäimellä. Koneenasennuksen toimintaympäristö on kansainvälinen ja verkostoitunut. Alalla tarvitaan monenlaisia ja monipuolisia osaajia. Asiakaslähtöisyys ja palvelun laadun merkitys korostuu kaikissa tehtävissä. Edellytyksinä ovat alan monipuolinen osaaminen, teknisten taitojen soveltaminen sekä hyvät asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidot. Haasteina ovat uuden tekniikan jatkuva seuraaminen ja soveltaminen sekä materiaalien uudelleenkäyttö Tutkintojen perusteet Opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen julkaisemiin tutkinnon perusteisiin (OPH:n määräys 50/011/2014) Opetussuunnitelman tarkoitus Opetussuunnitelman tarkoituksena on antaa alalle hakeutuville henkilöille, alalla opiskeleville opiskelijoille, alan kouluttajille ja työelämän edustajille tiedot koulutuksen tavoitteista ja sisällöstä, arvioinnista ja valmistavan koulutuksen toteutuksesta. Opetussuunnitelma ohjaa koulutuksen ja tutkintojen järjestämisen kokonaisvaltaista prosessia koulutuksen markkinoinnista tutkinnon suorittamiseen ja alalle työllistymisen edistämiseen Tutkinnon järjestämissopimus Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksella (TAKK) on Kone- ja metallialan perustutkinnon järjestämissopimus Opetushallituksen asettaman Kone- ja metallialan perustutkintotoimikunnan (8437) kanssa Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen Koneenasentajan perustutkintoon valmistavan koulutuksen sisällön laadinnassa on otettu huomioon tutkinnon perusteiden vaatimukset sekä työelämän tarpeet huomioiden alan viimeisimmät kehitysnäkymät. Kouluttajat ovat jatkuvassa kanssakäymisessä alan yritysten kanssa mm. työssä oppimisen järjestämisessä, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Myös työelämän edustajat osallistuvat säännöllisesti tutkintotilaisuuksien arviointiin, joiden yhteydessä saadaan tietoa työelämän asettamista vaatimuksista ja tarpeista koulutuksen kehittämiseksi. Opetussuunnitelman sisältö päivitetään 1-3 vuoden välein vastaamaan työelämän sen hetkisiä tarpeita. Sisällön päivitykseen osallistuvat kouluttajat ja työelämän edustajat. Opiskelijoilta kerättävän opiskelijapalautteen perusteella teemme myös muutoksia sisältöön tarvittaessa. 2 Koulutuksen tavoite Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laajaalaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa

4 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 4 / 28 käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. 3 Näyttötutkinnon muodostuminen ja ammatilliset tutkinnon osat koulutuksessa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kone- ja metallitekniikan perustutkintoon, valmistustekniikan osaamisalaan sijoittuvan koneenasentajan koulutusohjelmaan valmistavassa koulutuksessa tutkinto koostuu seuraavista neljästä pakollisesta osasta. Pakolliset tutkinnon osat asennuksen ja automaation perustyöt koneistuksen perustyöt levytöiden ja hitsauksen perustyöt koneenasennus TAKKin tarjoamat ammatilliset tutkinnon osat valmistavassa koulutuksessa Valinnaisia ammatillisia osia valitaan neljä. automaatioverkkoasennukset hydrauliikka-asennukset logiikkaohjaukset pneumatiikka-asennukset asennushitsaus manuaalikoneistus Aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella valinnainen tutkinnon osa voi olla myös jokin seuraavista: Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 4 Hakeutuminen näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen Kone- ja metallialan perustutkintoon valmistavaa koulutusta toteutetaan työvoimakoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena ja omaehtoisena koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksessa TAKK järjestää tietopuolisia opintoja ja tutkintoja. Hakeutumismahdollisuudesta Kone- ja metallialan perustutkintoon ja osatutkintoihin tiedotetaan TAKKin www-sivuilla, koulutusesitteissä, informaatiotilaisuuksissa ja tutkinnon ja koulutusten rahoittajatahojen kautta. Yhteistyötä tehdään myös työnantajien ja työntekijöiden kanssa mm. kartoittamalla osaamista ja koulutustarvetta ja suunnittelemalla työpaikkakohtaisia koulutuksia Hakeutuminen Kone- ja metallialan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka soveltuu alalle ja jolla on riittävät valmiudet ja edellytykset sekä motivaatio. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät.

5 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 5 / 28 Kone-ja metallialan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: epilepsia, muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet näön tai kuulon heikkous sydän- ja verenkiertosairaus tasapainoelimistön toiminnan häiriö tuki- ja liikuntaelimistön sairaus käsi-ihottuma tai vaikeaoireinen, laaja ihottuma 4.2. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisella mahdollistetaan ja varmistetaan joustavat aikuisopiskelijalähtöiset tutkinto- ja opiskelupolut koneenasentajan ammattiin. Hakeutumisvaiheessa selvitetään näyttötutkintoon hakeutuvan henkilön lähtötilanne ja tunnistetaan aiemmin hankittu osaaminen hakeutujan osaamisestaan tekemien suullisten ja kirjallisten kartoitusten ja selvitysten, itsearvioinnin ja haastattelun perusteella. Valmistavan koulutuksen vastuukouluttaja vastaa näyttötutkintoon hakeutuvan henkilön perehdyttämisestä tutkintoon ja opiskeluun sekä osaamisen ja erityistarpeiden tunnistamisesta ja tutkintopolun suunnittelusta yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa. Vastuukouluttaja tekee yhteistyötä muiden kouluttajien, tutkintovastaavan sekä tarpeen mukaan erityisopettajan sekä TAKKin opiskelijapalveluiden ja oppisopimuskeskuksen kanssa. Työssäoppimisen ja näyttötutkinnon suorittamisen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös työnantajien kanssa. Hakeutumisvaiheen selvitysten perusteella vastuukouluttaja tekee johtopäätökset ja suunnittelee yhdessä hakeutujan kanssa, miten näyttötutkinto suoritetaan ja miten tarvittava ammattitaito hankitaan ottaen huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, hänen tarpeensa ja mahdollisuutensa itsensä kehittämiseen ja osaamisensa osoittamiseen. Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan kirjataan henkilötietojen lisäksi seuraavat asiat: Hakeutumisvaiheen lähtötilanne, osaaminen ja selvitykset toimenpiteistä, tutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen rahoitusmuoto Näyttötutkinnon suorittaminen: suunnitelma työpaikoista tutkinnon osittain, aiemmin hankitun osaamisen dokumentointi, muut mahdolliset selvitykset osaamisesta, tutkintotilaisuuksien ajankohdat, arvioijat ja tarvittavat erityisjärjestelyt Valmistava koulutus: tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikataulu, oppimisen tavoitteet ja opiskelun toteutustapa oppimisympäristöineen ja -menetelmineen sekä oppimisen seuranta ja arviointi. Ohjaus ja tuki: ohjauksen ja tuen tarve ja toteutus valmistavassa koulutuksessa ja näyttötutkinnon suorittamisessa. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan StudentaPlus toiminnanohjausjärjestelmään. Opiskelijaliittymän kautta opiskelija voi suunnitella ja seurata henkilökohtaisia opintojaan ja tutkintosuorituksiaan. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja on virallinen hakeutumisvaiheen asiakirja, joka tulostetaan ja jonka tutkinnon suorittaja ja vastuukouluttaja allekirjoittavat. Tutkinnon suorittaja ja vastuukouluttaja seuraavat henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan toteutumista ja tarkentavat sitä tutkinnon osittain ja tarpeen mukaan ohjaus- ja palautekeskusteluissa. Muutokset kirjataan StudentaPlussaan.

6 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 6 / 28 5 Koulutuksen toteutuksen periaatteet 5.1. TAKKin yhteiset toimintaperiaatteet Työelämäyhteistyö Kone- ja metallialan tutkinnot antavat erinomaiset valmiudet työllistymiseen tai jatko-opiskeluun. Monipuolinen koulutustarjonta ja alan laajin yhteistyöverkosto takaavat kunnon edellytykset ammattitaidon kehittämiseen. Yhteistyöyrityksiämme ovat mm. Sandvik Mining and Construction Oy, Bend Finland Oy ja Caverion Oy. Kone- ja metallialan koneenasentajan perustutkintoon valmistavan koulutuksen sisällön laadinnassa on otettu huomioon tutkinnon perusteiden vaatimukset sekä työelämän tarpeet huomioiden alan viimeisimmät kehitysnäkymät. Kouluttajat ovat jatkuvassa kanssakäymisessä alan yritysten kanssa mm. työssä oppimisen järjestämisessä, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Myös työelämän edustajat osallistuvat säännöllisesti tutkintotilaisuuksien arviointiin, joiden yhteydessä saadaan tietoa työelämän asettamista vaatimuksista ja tarpeista koulutuksen kehittämiseksi. Kouluttajat osallistuvat myös vuosittain tutkintotoimikunnan ja tutkintoja järjestävien oppilaitosten kehityspäiville, jossa voidaan kehittää ja edistää koulutuksen ja tutkintojen järjestämistä. Työelämän asiantuntijoiden osaamista hyödynnetään koulutuksissa mm. luennoitsijoina. Oppimisvierailut ja opintokäynnit työpaikoille kuuluvat olennaisena osana koulutukseen. Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laatimisessa hyödynnetään työelämän yhteistyökumppaneiden näkemyksiä ja kommentteja. Koulutuksen ja tutkinnon kehittämiseksi pyydetään palautetta kone- ja metallialan työnantajilta ja työntekijöiltä esim. arvioijien perehdytystilaisuuksissa ja työssäoppimisen ohjauskäynneillä Hyvinvointi ja turvallisuus Työturvallisuus on olennainen osa koneenasentajan ammatin hallintaa. Opiskelijan on osattava huomioida ja noudattaa kaikissa toimissaan yleisiä työturvallisuusohjeita, henkilökohtaisia työturvallisuusohjeita, sähkötyöturvallisuus-ohjeita ja koneenasennuksessa mahdollisesti vaadittavia erityistyöturvallisuusohjeita. Opiskelijoille annetaan työ-, palo-, henkilö-, trukki-, radio-ohjattu nosturi- ja tarvittaessa sähkötyöturvallisuuteen liittyvät koulutukset tai opastukset. Työturvallisuuskoulutus ja opastus annetaan koulutuksen aikana siten, että työtä tehdessään hänet on opastettu ja koulutettu kyseiseen työhön. Opiskelijoita kannustetaan kehittämään toimintaansa turvallisemmaksi ja ergonomisemmaksi sekä havaitsemaan ja tunnistamaan työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittamaan niistä. Koulutuksen orientointijaksolla vastuukouluttaja perehdyttää opiskelijat TAKKin turvallisuusohjeisiin ja toimintaohjeeseen tapaturmatilanteissa.

7 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 7 / 28 6 Koulutuksen toteutus Opiskelijoita kannustetaan huolehtimaan omasta kunnostaan ja asettamaan tavoitteita myös sen suhteen. Koulutuksiin sisältyy konkreettista työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvää opetusta sekä koko TAKKin yhteisiä verkkoluentoja. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita voidaan käsitellä henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa sekä ryhmissä Yrittäjyys Yrittäjyys on tutkinnon osiin sisältyvä ammattitaidon osa-alue. Koulutuksessa teemoina ovat sisäinen yrittäjyys, asiakaslähtöisyys ja palveluasenne, yrittäjyys koneenasennus- ja kunnossapitoalalla, oman osaamisen tuotteistaminen ja laatutyö. Oma kokonaisuutensa on valinnainen tutkinnon osa Yritystoiminnan suunnittelu, jossa keskeistä on liiketoimintaan perehtyminen ja sen suunnittelu. Yrittäjyyteen liittyviä yhteistyökumppaneita ovat TAKKin liiketalousala ja yrittäjyysala HiOMO sekä alan yritykset Kestävä kehitys Kone- ja metallialalla on työsuoritukset osattava tehdä tehokkaasti ja taloudellisesti työturvallisuutta edistävin menetelmin, energiankulutusta ja ympäristöhaittoja minimoiden. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. TAKKin sähköisessä oppimisympäristössä on kestävän kehityksen kurssi jota hyödynnetään opetuksessa. Opinoissa opetetaan pitämään työympäristö puhtaana ja järjestyksessä huomioiden kierrätys ja lajittelu Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kone- ja metallialan opiskelija noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Opiskelijaryhmissä on monenlaista erilaisuutta ja kouluttajien (erityisesti vastuukouluttajan) tehtävänä on varmistaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen. Yksilöllisillä tukitoimilla turvataan tarvittaessa opintojen ja tutkintojen eteneminen suunnitellusti. Opiskelijoiden opiskeluryhmässä tai työpaikalla mahdollisesti kokemaa epäoikeudenmukaista tai epätasa-arvoista kohtelua kehotetaan tuomaan esille ohjauskeskusteluissa ja kirjallisissa palautekyselyissä. Vastuukouluttaja käsittelee asiaa opiskelijan kanssa ja hänen luvallaan asiasta voidaan keskustella esim. työpaikalla. Opetuksessa ja oppimisen ohjauksessa käytetään monimuotoisia oppimismenetelmiä. Vastuukouluttaja huolehtii siitä, että opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt ovat tavoitteiden mukaiset ja tutkinnon suorittajan/opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaiset. Ammatillinen osaaminen hankitaan yhdistämällä käytäntö ja teoria toisiinsa. Opiskelussa hyödynnetään verkko-opiskelua mahdollisuuksien mukaan. Tietopuolinen opetus lähi- ja etäjaksoineen, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja itsenäinen opiskelu muodostavat koulutuksen kokonaisuuden, joka täsmentyy jokaisen opiskelijan henkilö-kohtaisen suunnitelman mukaisesti. Koulutussisältö, oppimismenetelmät ja oppimistavoitteet on esitetty tutkinnonosittain liitteessä 1.

8 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 8 / 28 7 Oppimisen arviointi Oppimisen aikainen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa on ei-numeerista suullista ja kirjallista palautetta, jota opiskelijalle annetaan. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua. Arvioinnin tavoitteena on oppimisen etenemisen seuraaminen, ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittäminen. Kun opiskelijaa ohjataan arvioimaan itseään suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kriteereihin, samalla opiskelijaa autetaan myös sisäistämään tutkinnon suorittamisessa vaaditut ammattitaitovaatimukset ja osaamisen taso. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Valmistavan koulutuksen suoritukset kirjataan StudentaPluS- opiskelijahallintojärjestelmään. Oppimisen arvioinnista ei voi vaatia oikaisua, koska numeerista arviointia ei tehdä. 8 Tutkinnon suorittaminen 9 Todistukset Näyttötutkinnot suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan tutkintotoimikunnan kanssa solmitun näyttötutkintojen järjestämissuunnitelman ja tutkintotoimikunnan ohjeiden sekä TAKKin näyttötutkintostrategian mukaisesti. Tutkintojärjestelyistä vastuu on sopimuksessa nimetyllä tutkintovastaavalla. Hän arvioi näyttöympäristöjen soveltuvuuden ja vastaa arvioijien koulutuksesta sekä siitä että jokaisen tutkinnonsuorittajan kanssa on laadittu henkilökohtainen näyttösuunnitelma. Vastuukouluttaja kerää näyttötutkintoon ilmoittautumiset ja vastaa näyttötutkintoihin perehdyttämisestä sekä varmistaa ennen tutkinnon osan suorittamista, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet ja että hän on perehtynyt arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Opiskelija saa todistuksen näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta (osallistumistodistus ja opintorekisteriote) oppilaitokselta sekä tutkintotodistuksen tutkintotoimikunnalta, kun kaikki näyttötutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Osatutkintotodistuksen saa tutkintotoimikunnalta, kun suorittaa tutkinnosta osia. TAKKin tapa toimia on, että koko näyttötutkinnon suoritettuaan opiskelija saa myös kansainväliseen käyttöön tarkoitetun ammatillisen tutkintotodistusliitteen (Europass Certificate Supplement). Liitteessä on tietoa suoritetusta tutkinnosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. 10 Laadun varmistus ja toiminnan kehittäminen Opiskelijoilta ja työpaikoilta säännöllisesti kerättävät palautteet ovat tärkeä osa laadunvarmistusta ja toiminnan kehittämistä. Sähköinen OPAL-palaute kerätään työvoimakoulutuksesta ja omaehtoisesta sekä oppisopimuskoulutuksesta kerätään sähköinen AIPAL-palaute. Palautteet kerätään vähintään kaksi kertaa koulutuksen aikana ja ne käsitellään koulutusalan kokouksissa. Tavoitteena on toiminnan parantaminen ja kehittäminen saadun palautteen pohjalta. Koulutuksen ja tutkinnon kehittämiseksi pyydetään palautetta myös työnantajilta ja työntekijöiltä esim. arvioijien perehdytystilaisuuksissa ja työssäoppimisen ohjauskäynneillä. Laadun varmistaminen ja kehittäminen ovat osa jokaisen TAKKilaisen työtä. TAKKin laatutyö perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteeseen, jonka mukaan kaikkiin toimintoihin liittyvät suunnittelu-, toteutus-, arviointi- ja parantamisvaiheet (laatuympyrä).

9 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 9 / 28 TAKKin laadunhallinta ja itsearviointi pohjautuvat Euroopan laatupalkinto (EFQM) -malliin. Ensimmäinen EFQM-mallin mukainen itsearviointi ja ulkoinen auditointi suoritettiin vuonna Ulkoisia auditointeja on tehty TAKKissa noin 3 vuoden välein ja viimeisimmässä Inspectan vuonna 2013 tekemässä auditoinnissa saimme 515 pistettä. Tavoitteena arvioinneissa on tunnistaa organisaation vahvuudet ja kehittämiskohteet.

10 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 10 / 28 Liite TUTKINNON OSA/SISÄLTÖ ASENNUKSEN JA AUTO- MAATION PERUSTYÖT Piirustusdokumentaation ja valmistuksen laadunhallinta Asennustöiden hallinta Hydrauliikka- ja pneumatiikka asennukset Asennus- ja kokoonpanopiirustusten hallinta. Sähkö-, hydrauliikka- ja pneumatiikka kytkentäkaavioiden hallinta. Käyttö-, huolto- ja työohjeiden lukeminen ja ymmärtäminen. Osaa ja tuntee laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Käsityövälineiden käytön hallinta ja niiden turvallinen käyttö. Osaa tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa. Osaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti. Osaa tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä Hallitsee peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet. Osaa asentaa OPPIMIS- MENETELMÄT OPPIMIS- MENETELMÄT Oppikirja. Luentomonisteet. Harjoitustehtävät Työpajaharjoitukset-kansio. Oppikirja. Työpajan erilaiset koneet ja laitteet Luentomonisteet, Internet, Eri tuote valmistajien esitteet ja kirjallisuus. Harjoitustaulut koe. Työssäoppimien. Työssäoppimien.

11 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 11 / 28 pneumatiikkajärjestelmiä Työturvallisuus ja ensiapu Hallitse tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon. Työturvallisuuskortti, tulityöklortti, trukkikortti ja radio-ohjatun nosturin käyttökoulutus. Teoriaopetus. Ryhmätehtävät. harjoitukset Luentomonisteet. DVD:t. Harjoitustehtävät Case-tapausten tekeminen. koe. ASENNUKSEN JA AUTO- MAATION PERUSTYÖT OPPIMISMENETEL- MÄT Sähkön perusteet Hallitsee sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta. Hallitsee tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS-6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat. SFS-6002 sähkötyöturvallisuuskoulutus Oppikirja. Luentomonisteet. Harjoitustehtävät, Internet koe. Hallitsee perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista sekä osaa suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla. Osaa varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen sekä osaa tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella.

12 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 12 / 28 Kielitaito Osaa lukea myös englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita. Tunnistaa työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvät termit englannin kielellä sekä osaa kertoa työstään ja esittää kysymyksiä englannin kielellä. Kielistudio. harjoituksia, käännöstehtäviä Luentomonisteet, harjoitustehtävät koe, harjoitustehtävän tuotos KONEISTUKSEN PERUS- TYÖT OPPIMISMENETEL- MÄT Koneenpiirustuksen hallinta Osaa piirtää CA- Dillä yksinkertaisen koneenpiirustuksen ja hallitsee teknisen piirustuksen standardit. Hallitse teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen. Hallitsee koneenpiirustuksen mittakaavat ja osaa piirtää leikkauskuvannon. Oppikirja. Luentomonisteet. Harjoitustehtävät (AutoCad 2011) koe. Työstökoneiden rakenne ja toiminta Tuntee porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen. Teoriaopetus. Työstökoneisiin tutustuminen työsalissa. Luentomonisteet. Työstökoneet Terät ja työstöarvot Tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstapahtumassa ja osaa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä hallitsee terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet. Teoriaopetus. Tutustuminen eri terätyyppeihin. Pikaterästerien hiontaharjoitukset. Työstöarvojen laskentaharjoitukset. Luentomonisteet. Erityyppiset terät. Harjoitustehtävät koe. KONEISTUKSEN PERUS- TYÖT OPPIMISMENETEL- MÄT

13 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 13 / 28 Sorvauksen hallinta Jyrsinnän hallinta Porauksen hallinta Kiertettämisen hallinta Osaa sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä. Osaa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein sorviin. Osaa käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa. Osaa jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja ja osaa asettaan jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu. Osaa valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein. Osaa käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja ja osaa kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen. Osaa valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein. Osaa tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti. Osaa valita oikean poranterän kierrereikään ja valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla. Työstöarvojen laskentaharjoitukset. Työstöarvojen laskentaharjoitukset. Työstöarvojen laskentaharjoitukset. Luentomonisteet. Terätoimittajien luettelot. Työpajan työstökoneet. Luentomonisteet. Terätoimittajien luettelot. Työpajan työstökoneet. Luentomonisteet. Työpajan työstökoneet. Luentomonisteet. Työpajan työstökoneet. koe. koe. koe. koe.

14 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 14 / 28 Mitoituksen ja mittaamisen hallinta Osaa mitottaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle ja osaa mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä. harjoitukset. koe. Muut taidot Osaa teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella sekä viimeistellä valmistamansa kappaleen. Hallitsee tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Työturvallisuuskortin suorittaminen Luentomonisteet. Työpajan työstökoneet. koe. LEVYTÖIDEN JA HITSAUK- SEN PERUSTYÖT OPPIMISMENETEL- MÄT Työpiirustuksien hallinta ja mitoittaminen Osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia ja osaa hahmottaa kappaleen kuvannoista sekä ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät. Osaa piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista ja osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa ne. Osaa piirrottaa ja hallitsee keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin. Oppikirja. Luentomonisteet. Työpajan koneet ja laitteet. koe.

15 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 15 / 28 Levytöiden ja levytyökoneiden hallinta Osaa leikkata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti Osaa leikkata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan sekä osaa kulmata ja pyöristää levyaihioita. Osaa käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-,katkaisu- ja poraustöissä. Osaa tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla sekä osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä. Osaa tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia Oppikirja. Luentomonisteet. Työpajan koneet ja laitteet. koe. Hitsauksen ja liittämisen hallinta Osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hallitsee levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä. Hallitsee Oppikirja. Luentomonisteet. Työpajan koneet ja laitteet. koe.

16 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 16 / 28 hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla sekä hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla Muut taidot KONEENASENNUS Työpiirustuksien- ja mittamisen hallinta Asennustöiden hallinta Osaa mitata pituus- ja kulmamittoja sekä hallitsee tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. koe. Työturvallisuuskortin suorittaminen Osaa lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjaita ja käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla. Osaa mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen ja suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla. Osaa tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuusvaatimuksia. Osaa valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila ja liimaliitoksia sekä asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin. Osaa asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien OPPIMISMENETEL- MÄT Luentomonisteet. Työpajan mittavälineet. Luentomonisteet. Eri mittavälineet kuten, työntömitat, mikrometrit, mittakellot, lasermittavälineet ja vaaituslaittet. Luentomonisteet, Internet, Eri tuotevalmistajien esitteet ja kirjallisuus. Pajatyöharjoituskansio. Työpajan koneet ja laitteet koe. koe.

17 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 17 / 28 avulla sekä asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille. Hallitsee voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä. Laakeroinnin hallinta Osaa mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta- arvoihin sekä käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetelmiä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia. Osaa tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakerointeja. Luentomonisteet, Internet, Eri tuotevalmistajien esitteet ja kirjallisuus. Pajatyöharjoituskansio. Työpajan koneet ja laitteet suoritus, kirjallinen koe. Työssäoppiminen, Tehonsiirron hallinta Osaa asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä. Hallitsee tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien koneelimien toimintaperiaatteet. Luentomonisteet, Internet, Eri tuote valmistajien esitteet ja kirjallisuus. Pajatyöharjoituskansio. Työpajan koneet ja laitteet suoritus, kirjallinen koe. Työssäoppiminen, Muut taidot Osaa valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet. Osaa tehdä nostot ja siirrot turvallisesti ja suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan. Tunnistaa yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä. Luentomonisteet, Internet, Eri tuote valmistajien esitteet ja kirjallisuus. Pajatyöharjoituskansio. Työpajan koneet ja laitteet suoritus, kirjallinen koe. Työssäoppiminen,

18 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 18 / 28 AUTOMAATIOVERKKO- ASENNUKSET OPPIMISMENETEL- MÄT Rakenteen ja toimintaperiaatteen hallinta Opiskelija ymmärtää hajautetun ohjausjärjestelmän rakenteen ja toimintaperiaatteen. Tuntee ja hallitsee yleisimmät järjestelmissä käytettävien tietoliikenneratkaisujen periaatteet. Hallitsee tietoliikennetekniikan ja langattoman tiedonsiirron periaatteet sekä periaatteen, miten valvomo-ohjelmistot liittyvät automaatioverkkoihin. harjoitukset. Oppikirja. Luentomonisteet. Harjoitustehtävät koe. Asennustöiden hallinta Osaa asentaa laitteita ohjauskaappeihin ja ohjattaviin laitteisiin sekä osaa asentaa kaapeleita ja johtimia kaapelireiteille ja huomioida asennuksissa mahdolliset häiriölähteet. Osaa suorittaa kaapeloinnin ja laitteiden maadoituksen ja osaa asentaa antureita ja toimilaitteita eri ohjausyksiköihin. harjoitukset. Oppikirja. Luentomonisteet. Harjoitustehtävät koe.

19 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 19 / 28 Järjestelmien tarkistuksen ja analysointi Osaaa käyttää mittalaitteita kaapeloinnin laadun varmistamiseksi sekä käyttää ohjelmistoa, vianetsintää ja toimintojen monitorointia. Osaa ottaa huomioon sähkömagneettisten häiriöiden mahdollisuuden järjestelmien laitteille ja kaapeloinnille. harjoitukset. Oppikirja. Luentomonisteet. Harjoitustehtävät koe. HYDRAULIIKKA- ASENNUKSET OPPIMISMENETEL- MÄT Hydrauliikan toimintaperiaatteen-, turvallisuusasioiden- ja piirosmerkkien hallinta Osaa huomioida yleiset ja erityisesti hydraulitekniikkaan liittyvät työturvallisuusasiat ja hallitsee keskeisemmät hydrauliikan piirrosmerkit. Hallitsee hydraulitekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella eri suureiden vaikutusta matematiikan avulla. harjoitukset. Toimittajien luettelot. harjoitukset. koe. HYDRAULIIKKA- ASENNUKSET OPPIMISMENETEL- MÄT Hydraulijärjestelmän rakenteen- ja toiminnan hallinta Osaa tulkita hydrauliikkakaavioita asentaessaan laitteita ja vikojen etsinnässä ja osaa suunnitella yksinkertaisen hydraulisen toimilaitteen sähköisen ohjauksen. Hallitsee avoimen- ja suljetun hydraulijärjestelmän toimintaperiaatteen ja tietää harjoitukset. Hydrauliikan harjoituspenkit. harjoitukset. koe.

20 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 20 / 28 hydraulijärjestelmien painetasoon vaikuttavat tekijät. Osaa käyttää hydraulijärjestelmien kunnonvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita ja tunnistaa paineiskujen, kavitaation ja lämmön vaikutukset hydraulijärjestelmän toimintaan. Hydrauliikkakomponenttien tuntemus Hallitsee logiikkaventtiilien toimintaperiaatteet ja hydraulinergian varastoinnin periaatteen paineakkuihin. Osaa asentaa hydraulienergian ohjauksessa käytettäviä suunta-, paine-, virta-, proportionaaliventtiileitä. Osaa asentaa johdotuksen ohjauslaitteelta hydraulikomponenteille. Osaa asentaa hydraulipumppuja, moottoreita sekä sylintereitä ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä suorittaa niiden huoltotoimenpiteitä. harjoitukset. Hydrauliikkakomponentit. harjoitukset. koe. Hydrauliikan asennus- ja huoltotehtävien hallinta Osaa suorittaa hydraulijärjestelmän ylläpitotehtäviä ja käyttää hydraulijärjestelmien kunnonvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita. Osaa käyttää putkistojen ja letkujen valmistuksessa käytettäviä tavallisimpia työkoneita ja laitteita ja osaa asentaa hydraulienergian siirrossa käytettäviä standardien mukaisia putkistoja ja harjoitukset. Hydrauliikan harjoituspenkit luokassa. harjoitukset. koe.

21 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 21 / 28 letkuja. Osaa suojata komponentit epäpuhtauksilta asennuksen aikana ja osaa tulkita englanninkielisiä ohjekirjoja ja dokumentteja. Osaa suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöön ottoon liittyvät toimenpiteet sekä puhdistaa putki- ja letkujärjestelmät ennen käyttöönottoa. LOGIIKKAOHJAUKSET OPPIMISMENETEL- MÄT Toimintaperiaatteen hallinta Osaa ohjelmoitavien logiikoiden ja teollisuus-pc:n toimintaperiaatteet ja erot. harjoitukset. koe. Asennustöiden hallinta Osaa asentaa modulaariseen logiikkaan tai teollisuus- PC:n eri tulo- ja lähtöyksiköitä sekä kytkeä tehonsyötön keskusyksikölle sekä tuloihin että lähtöihin. Osaa huomioida asennuksessa häiriösuojauksen ja maadoituksen ja kytkeä tulo- ja lähtösignaalit ja tietää standardin mukaiset signaalityypit. Kytkentäharjoitukset. Valmistajan ohjeet, luentomonisteet, erilaisia logiikkayksiköitä suoritus, kirjallinen koe. Työssäoppiminen,

22 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 22 / 28 Ohjelmistojen hallinta Osaa määritellä ohjelmiston avulla laitekokonaisuuden ja osaa tulkita IEC standardin mukaisia ohjelmia. Osaa laatia IEC standardin mukaisia yksinkertaisia ohjelmia logiikkaohjelmien ohjelmointiohjelmalla. Osaa syöttää ohjelman logiikan tai teollisuus- PC:n muistiin sekä käynnistää logiikkaohjelman ja ottaa siitä varmuuskopion. Osaa suorittaa vianhakutehtäviä ohjelmointiohjelmaa apuna käyttäen. Teoriaopetus, harjoitukset Luentomonisteet, STEP-7 logiikkaohjelmointi-ohjelma suoritus, kirjallinen koe. Työssäoppiminen, Pneumatiikka järjestelmien asennustöiden hallinta Osaa asentaa pneumatiikkaventtiileitä, venttiiliterminaaleja ja toimilaitteita puhtausvaatimukset huomioiden. Osaa liittää ohjausventtiilit, venttiiliterminaalit ja pneumaattiset paikoituslaitteet ohjausjärjestelmään ja osaa valita oikeat putket, letkut sekä letkujen- ja putkistojen liitososat. Osaa kannakoida ja kiinnittää putket ja letkut ja osaa käyttää pneumatiikkaputkistojen ja letkujen rakentamisessa tarvittavia taivutus- ja katkaisulaitteita. Osaa liittää pneumatiikan komponentit ja tarvittavat anturit ohjausjärjestelmään. Teoriaopetus, harjoitukset Luentomonisteet, Internet, Eri tuote valmistajien esitteet ja kirjallisuus suoritus, kirjallinen koe. Työssäoppiminen,

23 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 23 / 28 PNEUMATIIKKA- ASENNUKSET OPPIMISMENETEL- MÄT

24 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 24 / 28 Pneumatiikan toimintaperiaatteen-, turvallisuusasioiden- ja piirrosmerkkien hallinta Hallitsee ja tietää pneumatiikkajärjestelmän energiansiirtoketjussa käytettävät yleisimmät laitteet, komponentit ja paineilman siirtojärjestelmän osat. Hallitsee pneumatiikan fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella matematiikkaa apuna käyttäen eri suureiden vaikutuksia. Hallitsee paineilman tuottamiseen käytettävien laitteiden perusominaisuudet ja toimintatavat sekä yleisimmät pneumatiikkajärjestelmissä käytettävät ohjaustapojen periaatteet. Hallitsee paineilman tuottamiseen sekä paineilmatekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa liittää pneumatiikkajärjestelmän ja käytettävän ohjausjärjestelmän toimivaksi kokonaisuudeksi. Hallitsee pneumatiikan- ja ohjaustekniikan keskeisimmät piirrosmerkit ja osaa selvittää kaavioiden avulla laitteen toiminnan. Osaa käyttää kytkentä- ja ohjauskaavioita vikojen selvittämisessä ja tunnistaa paineilman siirrossa käytettävien putkistojen-, letkujen- ja liittimien materiaalit sekä niiden merkinnät. harjoitukset. Luentomonisteet, Internet, Eri tuote valmistajien esitteet ja kirjallisuus. Työpajan koneet ja laitteet suoritus, kirjallinen koe. Työssäoppiminen,

25 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 25 / 28 Järjestelmän käyttöönoton hallinta Osaa tehdä pneumaattisen järjestelmän käyttöönoton ja osaa suorittaa pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaa ja pitää järjestelmän toimintakuntoisena. Osaa tulkita englanninkielisiä käyttöohjeita ja dokumentteja harjoitukset. Pneumatiikan harjoituslaitteistot. Eri tuotevalmistajien esitteet ja kirjallisuus. suoritus. ASENNUSHITSAUS OPPIMISMENETEL- MÄT Asennushitsaustöiden perusteiden kuten asennuspiirustukset, hitsausmerkit, eri hitsausmenetelmät ja niiden hallinta Hallitsee ja osaa hitsausmerkinnät ja osaa lukea työpiirustuksia. Osaa hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG - hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa. Teoriaopetus luokkatiloissa ja oppiminen internetin avulla. Harjoitustehtävät ja esimerkit. Työssäoppiminen Opiskelumonisteet, internet, DVD:t Hitsauslaitteistot suoritus. Näyttö ASENNUSHITSAUS OPPIMISMENETEL- MÄT Työmenetelmien hallinta Osaa ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet ja osaa valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan. Osaa esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä kuten railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta. Osa havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään sekä osaa ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja Teoriaopetus, harjoitukset. Eri materiaalien hitsaus ja juottaminen. MAG, MIG ja TIG hitsauslaitteet. Kaasuhitsauslaitteet

26 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 26 / 28 sen seuraukset hitsattavalle materiaalille. Osaa ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen ja hallitsee päälleja täyttöhitsauksen suoritustekniikan. Tietää kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja. Hitsauslaitteistojen hallinta Hallitsee kaasupoltinlaitteiston käytön, -kovajuottamisen, -kaasuhitsausprosessin ja tietää teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset asiat. Teoriaopetus sisältäen kaasuturvallisuusluennon. Materiaalioppia. harjoitukset Luentomonisteet. Internet. harjoitukset Yleistaidot ja niiden hallinta Hallitsee hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan. Hallitsee korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot. Hallitsee korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja osaa tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä. Hallitsee tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla. Teoriaopetus, harjoitukset harjoitukset

27 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 27 / 28 MANUKONEISTUS Koneistuksen perusteiden hallinta Mittaamisen ja piirustuksien lukeminen Terien ja raaka-aineiden tuntemuksen hallinta Hallitsee terien valinnat ja teräasetusten teon ja osaa sorvata ulkoja sisäpuolisia kierteitä. Hallitsee työkappaleen oikean kiinnittämisen sekä valmistuksessa tarvittavien asetusten tekemisen ja pehmeiden leukojen koneistamisen. Osaa suorittaa kaikki työaikaiset ja valmiin työn tarkastusmittaukset ja osaa tarkistaa työkappaleen mitat mitta-, muotoja sijaintitoleransseineen ja verrata niitä piirustuksen asettamiin vaatimuksiin. Osaa mitata eri mittavälineillä monipuolisesti ja osaa valmistaa kappaleen sovittamalla sitä vastakappaleeseen. Osaa mitata pinnankarheuden valmistetusta kappaleesta. Hallitsee terien valinnat ja teräasetusten teon sekä valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuudet. Osaa tehdä pikateräsmuototeriä OPPIMISMENETEL- MÄT Teoriaopetus. Työssäoppiminen Teoriaopetus. Työssäoppiminen Teoriaopetus. Työssäoppiminen Luentomonisteet. Internet. Työpajan työstökoneet ja eri laitteet Oppikirja. Luentomonisteet. Eri mittavälineet kuten, työntömitat, mikrometrit, mittakellot, lasermittavälineet ja vaaituslaittet. Luentomonisteet. Eri terätoimittajien käsikirjat. Työpajan eri työstökoneet ja välineet koe. koe. koe.

28 TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 28 / 28 sekä osaa kunnostaa terät ja teräpäät ja osaa käyttää avarrustyökaluja jyrsinkoneessa. Jyrsinnän hallinta Osaa valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella välillistä jakoa hyväksi käyttäen ja osaa käyttää jyrsinkoneen jakopäätä ja hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan. Osaa laskea tarvittavat mitat hammaspyörän mittaamista varten ja osaa mitata hammaspyörän. Teoriaopetus. Työssäoppiminen Luentomonisteet. Hammaspyörien mitoituksen laskentaharjoitukset. Hammaspyörän jyrsintäharjoitus koe. Muut ammatilliset valmiudet Hallitsee valmistettavan kappaleen lämpökäsittelyn sekä osaa työvaiheiden suunnittelussa ottaa huomioon kappaleen kiinnityksen vaikutuksen valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumiseen. Teoriaopetus. Työssäoppiminen Luentomonisteet, Internet, Eri tuote valmistajien esitteet ja kirjallisuus. Pajatyöharjoituskansio. Työpajan koneet ja laitteet koe.