KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIL1AS TO IV KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSINKI 1943

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS IV SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX RAPPORTS ANNUELS PUBLIES:PAR L'JlDMINISTRJlTION DES SEBVICES nchnioues MUNICIPIlUX HRLSINKI 1943, TYÖVÄeN KIRJAPAINO

3 SISÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... IV Vesijohtolaitos... :... 1 Kaasulaitos Sähkölaitos Siv. TABLE DES MATIERES Page Administration des. services techniques municipaux... IV Service des eaux... :... 1 Usine å gaz Usine d'electricite... 41

4 Helsingin ka upungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta Hallitukseen ovat;. kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajana,!;leppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja koneenkäyttäjä Kalle Oskari Laakso. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Hallituksen sihteerinä on, kaupunginkanslian notaarin varatuomari Eino Uskin ollessa estettynä hoitamasta sihteerin tehtäviä, kaupunginhallituksen määräyksestä toiminut varatuomari Herrick Arvidson. Kertomusvuoden aikana hallitus on kokoontunut 18 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 404 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä oli 415 ja lähetettyjen kirjelmien Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tähän liitetyissä vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä huhtikuussa B. Wuolle. Herrick Arvidson.

5 Kertomus Helsingin kaupungin vesijohtolaitokseri toiminnasta vuonna Kertomusvuoden aikana suoritetuista uudistöistä mainittakoon seuraavaa. - Edellisenä vuonna aloitettua Herttoniemen päävesijohdon rakennustyötä jatkettiin. ]ohtotyöt tulivat sekä Kulosaarella että Herttoniemen alueella samoin kuin näiden välillä olevassa Hopeasalmessa loppuunsuoritetuiksi, mutta jäivät vielä siinä suhteessa keskeneräisiksi, ettei Sörnäisten sataman ja Kulosaaren välistä vedenalaista johtoa eikä Sörnäisten alueelle tulevaa johdon alkuosaa ole vielä laskettu. Vesijohtoverkon laajennustöitä suoritettiin kertomusvuonna pääasiallisesti Meilahden, Ruskeasuon, Pitäjänmäen ja Herttoniemen alueilla. Laitoksen ensimmäiseksi kemistiksi edellisen vuoden lopulla kuolleen insinööri Alfthahin jälkeen tekt:tillil'ten laitosten hallitus nimitti maaliskuun 20 p:nä fii. maisteri Sakari Rannan, joka astui virkaansa kesäkuun 1 p:nä. Laitoksen palveluksessa olleista henkilöistä on Kannaksen rintamalla kaatunut aputyöläinen Eero Lennart Stenroos. 1. Käyttö. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä. eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: I Vedenkorkeus Van- Helsingin kaupungin ja ta"ssa padonkyn- Haagan säbkluaitoksunyksestä mitat- Laitoksen koski- ta ostettu energia, tuna, m 1) voimalla kehitetty josta kulutettiin ja Vanhankaupun- Sade- Sade- Keskl- Kuukausi gin laitoksella päiviä ') määrä, Iämpll, kulutettu energia, Vanhan- Pohjavesl- mm C KeskI- SuurIn kwh kaup. lal- laitoksilla, arvo arvo toksella, kwh - kwh Tammikuu... - Helmikuu , ,250 6, , I , ,382 6, Maaliskuu , ,460 7, Huhtikuu , ,160 6, Toukokuu... : , ,990 5, Kesäkuu , ,306 4, Heinäkuu , ,948 4, Elokuu , ,872 4, Syyskuu O.OB 60, ,444 4, , Lokakuu D9 133, ,876 4, Marraskuu , ,664 4, Joulukuu ; ,968 5, Koko vuosi..., ,033, ,578, , I ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääntelyn alaisia. 1) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0.1 mm.

6 2 Vantaanjoen vesimäärä oli kevättalvella aina huhtikuun alkupäiviin saakka verraten vähäinen, viikkokeskiarvon vaihdellessa 1,589 ja 989 litr./sek. välillä ja saavuttaen viimeksimainitun alimman arvon ja välisellä viikolla. Tämän jälkeen oli vesimäärä vuoden loppuun saakka yleensä yli 2,000 litr./sek., alittaen tämän ainoastaan 2 viikon aikana heinäkuun alkupuolella. Jää lähti Vantaanjoesta sillan ja padon väliltä huhtikuun 17 p:nä sekä sillan yläpuolelta saman kuun 21 p:nä, sen jälkeen kuin sitä oli räjähdyttämällä autettu. Joki jäätyi marraskuun 22 p:nä ilman suppohäiriöitä. Vedenpuhdistus ja -suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä' tavalla. Vettä on steriloitu kloorilla koko vuoden aikana. Vume vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 20,928,352 mao Kun painejohtojen vesimlttarit Vanhassakaupungissa olivat osoittautuneet epävarmoiksi, on pumppuaminen Vanhastakaupungista huhtikuusta alkaen määrätty suodattimien antoisuuden perusteella. Veden puhdistus. Vedenpumppuamlnen. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteessä n:o 2.. Eripumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksis1:a pum7 putut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonai~pumppuaminen vuorokau-' dessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: I, VanhankaupungIn Kokonalspumppuamlnen laitos, vuorokaudessa, ml, Yhteensä PohjavesI- KaIkkiaan Kuukausi pintavettä, laitokset, pumputtu, Turbllnl- Kesklpakolspumput. pumput, Keskl- Suurin Pieni!! m a ma må ma ma määrä määrä m!l.ll.rä 1 Tammikuu ,768,751 1,768,751 8,559 1,777,310 57,333 80,027 42,248 Helmiku u _. _ ,022,577 2,022,577 9,339 2,O~I,916 72,568 92,225 59,004 Maaliskuu ,633,490 2,633,490 10,474 2,643,964 85, ,275 71,833 Huhtikuu ,775 2;134,826 2,299,601 10,824 2,310,425 77,014 88,418 58,665 Toukokuu ,256 1,459,179 1,717,435 9,628 1,727,063 55,712 67,954 41,064 Kesäkuu... 10,078 1,459,496 1,469,574 9,022 1;478,596 49,287 60,869 32,624 Heinäkuu ,416,958 1,416,958 9,201 1,426,159 46,005 51, ,354 Elokuu... 37,104 1,427,277 1,464,381 8,836 1,473,217 47,523 58,026 35,705 Syyskuu ,439,906 1,439,909 8,170 1,448,076\48,269 63,629 36,872 Lokakuu... 97,339 1,467,193 1,564,532 8,984 1,573,516 50,759 63,409 39,280 Marraskuu ,096 1,396,444 1,497,540 9,442 1,506,982 50,233 66,471 41,687 Joulukuu ,116 1,381,457 1,520,573 10,555 1,531, ,391 66,670 35,906 Koko vuosi , ,007, ,815,318\ 113,034\ 20,928,352\ 57,338\ 100,275\ 32,624 Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa vähentynyt 15:sta ja oli niitä Vesimittarit. vuoden lopussa 4,799 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta... '.' mm Lukumäärä , kpl

7 3 Näistä oli 7 kpl. 50 mm, 51 kpl. 75 mm ja 14 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 1,298.Syyt vaihtoon olivat.seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia kpl. eli 11.7 % kaikista asetetuista mittareista isompiin tai pienempiin mittareihin t halutun kokeen takia I I epävarman käynnin takia... 6 I pysähtymisen takia I vian takia osoittimessa tahi taulussa... '9 t vuodon takia I I I 1.1 I jäätymisen takia I I I Poistettu lakkautetun käytön takia I 6. I I ~ Yhteensä 1,298 kpl. eli 27.0 % kaikista asetetuista mittareista Vedenkulutus. Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputusta kokonaisvesimäärästä): Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa... ; kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja Toukolaan rajoittuvalla alueella..... Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla.... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu.... Suomenlinnassa.... Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (80,635 ml), Herttoniemessä (6,630 ml), Lauttasaaressa (211,586 ml), Munkkiniemessä ja Talissa (307,191 ml), Haagassa (44,533 ml) sekä Pirkkola sa (10,792 ml).... 7,014,853 ml, eli 4,707,962 I 478,771 3,459,521 81,758 I 84, '3 % ~ 16.51» O. at ~ O.U 661,367. l) Yksityiskulutus 16,488,241 ml, eli 78." % Yleinen kul'!-dus. Kaupungin maksama kulutus... 1,038,943 ml, eli 4... % Laitoksen oma kulutus... 69,437 ~ 0.88 Mittarien mukaan 17,596,621 ml, eli % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä... 3,331,731 ml, eli 15.,1 0/0 Yhteensä 20,928,352 ml, eli Olo

8 4' Mittaamatta kulutettu vesimäärä, joka edellisen muk~n on 15: 119 % pumputusta:kokonaisvesimäärästä., on huomattavasti suurempi kuin yleensä edellisinä vuosina. Tämä on aiheutunut pääasiassa harvinaisen kylmästä. kevättalvesta, jolloin oli pakko katujohtojen ja palopostien jäätymisen estämiseksivuodattaa'.paloposteista vettä. runsaammin, kuin mitä., aikaisempina talvina on ollut tarpeellista. Tästä. johtuu myöskin. pumputun kokonaisvesimäärän huomattava. lisääntymin'en, 8; U % edellisen' vuoden määrästä.. Vuonna 1942 kulutettiin...:... ~...;... 20,928,352 ml t 1941 J) :... ; 19,295,660 Lisäys vuonna ;...;... Keskikulutus vuorokaudessa...:...;..'.:; 1,632,692 57,338 SuuriIi kulutus vuorokaudessa 13/3... ioo,275 PieniIi _... _ 24/6...,..,... ~.,...".:...:...:... 32,624. Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä. vuosilta: Vedenkulutus. m a MIttarlen mlttaama kulutus.. Keskikulutus ~~ henkeä kohti Maksavat ii!. 10 :1 vuorokau- kuluttajat.. ti O'I dessa, 1 ;0;' Vu os I o ;:;: ;0;' 0 1'1 Muu'.~. = ;o;'~ ;0;' ~ ~ B II> KaupungIn Laitoksen Yhteen,!lä ~ YksItyIs- kulutus B B ~.~ Sm ~,~ ~ 1:11> c - maksama oma ku' ~ ti.. kulutus ti. ; ~ ~ 10 kulutus.. < lutus "".. 'l' i~ ~. Ö '!9. ~ ~ ti ; , ,101. 1;478, , ,311, ,348 2,012, , ,786, ,665 2,595,QI , ,831, ,423,943 4,255, , ,963, ,703 19, ,956 6,382, , ,361, ,717 40, , , , ,898, , , ,737 8,338, ' , ,372, ,748 50,808 ~89,6.9 9,034, & 2, ,956; ,908 '53, ,786 9,442, t' , ,161, ,724 46,910 1,144,616 10,954, , ,994, ,261 55,084 1, ,355, ,587, ,542 74, ,053 12,250, , ,562, ,934 63, ,222 12,367, '7 2, ,801, ,413 87, ,065 12,647, ! , ,921, ,471 73, ,096 12,660, , ,385, ,514 77, ,462 13,207, , ,027, ,678 89, ,947 14,007,~ , ,004,808 1,043,729 92, ,083 15,059, , ,364,868 1,137,840 95, ,611 16,534, , ,683,506 1,163, , ,565 17,530, '7 3, ) ,400,018 1,194,836 93, ,562 18,132, ,917 1 ) ,306,948 1,137,513 70,259 1,488,512 18,003, , ,977,403 1,033,703 77,885 1,206,669 19,295, , ,488,241 1,038,943.69,437 3,331,731 20,928, ) ) 1) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - 1) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää.- 8) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. B

9 5 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset Ja arvon lisäykset. Vuonna 1942 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seur:aavat kustant:lukse~, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesijohto Invaliidisäätiön tontille Ruskeasuolle vanhalta Turuntieltä 1).. ~... :., ,823:-, Vesijohto Onnentiehen Tähtitieltä Taivaska.1liontielle päin 1).:.. :... 47,048: 90 Vesijohto Herttoniemeen Lautturinkujalta l?egeröntielle ja Degeröntiehen Herttoniementieltä Raidekadulle '(1,656 m 16", 70 m 12", 138 ~ 8" ja 3 m 5" johtoa).)... 2,106,512: 75 Vesijohto Naurissaaresta Hopeasalmen alitse Herttoniemen rantaan (74 m 12" teräsjohtoa) ,625: 95 Vesijohto Mäntytiehen Kuusitieltä Munkkiniemenkadulle (224 m 12" johtoa)... :; ,793: 85 Vesijohto Kuusitiehen Mänty tieltä Pihlajatielle (245 m 12" johtoa) ,375: 85 Vesijohto Pihlajatiehen Kuusitieltä Mannerheimintielle (211 m 5" johtoa) 1)... Vanhankaupungin sähkö- ja pumppulaitteiden täydennys... Herttoniemen päävesijohdon maatyöt 1)...:.... Herttoniemen päävesijohdon vedenalaiset johdot... Vesijohto Verkkosaaren- ja Lautatarhankatujen risteyksestä Ison 491,492: ,561: 05 2,957,069: ,54~: - Verkkosaaren kala$atamaan (174 m 6" ja 2 m 5" johtoa) ,454: - Vesijohto Kornetintiehen '(142 m 5" ja 1 m 4" johtoa) ,649: - Vesijohto Kutomontiehen (katu 1) Kehräämöntieltä Pitäjänmäentielle päin (320 m 5" johtoa)." ,005: 35 Vesijohto Kehräämöntiehen (katu 3) Kutomontieltä Pitäjänmäentielle päin (6 m 6" ja 7 m 5" johtoa) ,342: 65 Vesijohto Valimontiehen (katu 4) 8)... 24,142: 85 Vesijohto Konemestarinkatuun Raidekadulta Asem'akadulle 8)... 90,552: 95 9,514,993: 10 b) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Vesijohto Koskelantiehen Keijontieltä Mäkelänkadulle ')... 4,316: 60 Tasoituksia ja istutuksia Vanhassakaupungissa ')... 36,804: 95 Vesimittarien osto ,271: 70 Vanhankaupungin Siltasaaren pumppulaitoksen täydennys 1)... 10,860: - Vesijohto Kuortaneenkatuun Jämsänkadulta länteen päin 8)...:... 12,199: 75 Vesijohdon uusiminen Isossa Puistotiessä Laajalahdentieltä Läntiselle Pitkälletielle (150 m 6" valurautajohtoa laskettu ja 150 m 6" teräsjohtoa hylätty)...; ,748: 10 Vesijohto Raidekatuun Konemestarinkadulta Työnjohtajankadulle päin (106 m 5' johtoa)... 87,770: 60 Vesijohto Konemestarinkatuun Raidekadulta Lämmittäjänkadulle (62 m 6" johtoa)... 41,200: - Vesijohto Lämmittäjänkatuun Konemestarinkadulta Lämmittäjänkujalle (198 m 5' johtoa) ,189: 10 Vesijohto Puusepänkatuun Degeröntieltä Kirvesmiehenkadulle päin (52 m 5" johtoa)... 16,926: ,287: 75 mk 10,187,280: 85 1) Tehty v ) Tehty myös v ) Vain maatöitä. - ') Tehty v.194l, vain täydennys~ töitä v &) Tehty myös v ja 1941.

10 c) Keskene,diset uudis,akennukset. Kaksi vesijohtoa Vantaanjoen poikki Koskelantieltä SiU:a.saaren yli kulkevalle maantielle 1) : 75 Suodatinlå.itoksen laajentaminen Vanhankaupungin Siltasaarella : mk :- Tätä erää ei ole viety pääoma-arvoon. d) Uudistyöt kaupunginvaltuuston myijntämillä etuantiva,oilla mk 7.178: 85 Laitteet lisäveden siirtämiseksi Hiidenvedestä Vantaanjokeen (tutkimukset) : 85 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olleiden vesijohtojen pituudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät näkyvät seuraavista taulukoista: Helsingin kaupungin putkiverkko D),...: ",p, 40' 32' 24' 18' 16" 12' 10' 8' 6' 5' 4' ~s &.>1 ~å~!l. o ~~.,j m m m m m m m m m m m ~~ 'i!" ~: ' to>: ' Jouluk.. 31 p:nä Lisäys v Vähennysv l'3~ 218'83~ J f~~~'.. ~~.. ~~~~ Jll Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 297 mm ja tilavuus ml. Eläintarhan vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä n ml ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN. Munkkiniemen putkiverkko. Yhteen- Palo- 10' 8' 6' 5' 4'" Bä, posteja, venttii I Sulku lejä, m m m m m m kpl. kpl. Jouluk. 31 p:nä ,' , Lisäys v Vähennys v Jouluk. 31 p:nä / / , ,17J/ ) Tehty vuosina J) Tilastoon on otettu myöskin seuraavat lasketut ja hylätyt johdot: a) Rakennustoimiston kustantamat: vesijohdon muutos Unioninkadussa Hallituskadulta etelään päin (27 m 12" johtoa laskettu); vesijohdon uusiminen PääSkylänrinteessä Kulmavuorenkadulta Pääskylänkadulle päin (25 m 5" johtoa laskettu ja 21 m 4# johtoa hylätty). b) Johtoverkon korjaus: vesijohdon uusiminen Pitkänsillanrannassa (46 m 5' johtoa lasktttu ja 45 m 5' teräsjohtoa hylätty). 2'M~

11 7 Talin putkiverkko. Yhteen- Palo- Sulku~ I 10' 8' 6' 5" 4' sä. posteja. venttlllejlt. m m m m m m kpl. kpl. Jouluk. 31 p:nä Lisäys v : ill ;1 4 Jor~~~'.~.~.. ~~~ ' Haagan putkiverkko. Yhteen- Palo- Sulku- d Jouluk p:nä dl o Herttoniemen putkiverkko. I n:;~.- II Palo- 6' 5' 4' alt. posteja. venttl!- lejlt. m m m m kpl. kpj. Jouluk. 31 p:nä 1941 Lisäys v Sulku " 6" 5" posteja. venttillejlt. m m m m m m II kpl. kp1. Jouluk. 31 p:nä , ~~II Lisäys v , I Jouluk. 31 p:nä , , , Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä ,005,900: ~ Uudisrakennukset vuonna 1942: ,187,280: ,193,180: 85 Kuoletukset... ;... 5,578,680: 85 Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä mk 169,614,500: ~ jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanbankaupungin putous sekä kiinteä pato... S:n varapato... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Arvo 81/ ,000,000: - 1,156,000: -. Llsllykset Xuoletukset 22,900:- Arvo 81/ ,000,000: - 1,133,100: - Vanhassakaupungissa ,900: - 36,804: 95 4: ,700: - Vanha pumppuhuone tiilistä ,000: - 100,000: - 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... 5,000: - 5,000: ~--- Siirto 3,134,900: - 36,804: 95 22,904: 95 3,148,800: -

12 8 300 hv., säätäjällä varustettu ~rbiini sekä sähkögeneraattori... Kon~huone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu.... Turbogeneraattori kojeistoineen ja k!l-ttiloineen... :... Höyry johto Vanbankaupungin vedenottamolle.... Hiilivaja y.m.... Konehuone- ja pikasuodatinraken I\I.ls sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (745 ml suodatuspinta-alaa).... Säbkömoottorit ja keskipakoispumput..... Säbkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto.... Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen.... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella.... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella..... Kloorikaasukojeet.... Kivisilta Vantaanjoen yli..... Putkijohdot, sääntelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat.... Varastorakennukset Siltasaarella.... Myllyrakennus..... Kemistin asuinrakennus hirsistä.... Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä.... Asuinrakennus tiilistä..... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen..... Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus)..... Pesutupa ja sauna tiilistä.... Väestönsuoja Siltasaarella..... S:n saostuslaitoks~n luona..... Vesisäiliö Eläintarhassa, nelikulm. ~ pyöreä.... Vartijan asuinrakennus hirsistä..... tiilistä.... Väestönsuoja ves,isäiliön alueella.... Vesijohtotyöpaia tiilistä korttelissa n:o ,:.'..,.... Arvo 81/ Siirto 3,134,900: - 15,000: - 91,900: - 946,300:- 292,000:- 5,800: - 694,800:- 143,000: - 442,900: - 407,400: - 2,856,500: - 45,000: - 21,263,400: - 9,300:- 306,000: - 2,388,300: - 36,700: - 15,800: - 47,000: - 8,000:- 69,400:- 84,000:- 7,800: - 11,600: - 495,500: - 441,500: - 8,632,500: - 10,89~,400: - 400:- 326,900:- 187,700: - Lisäykset.36,804: ,561: 05 Xuoletukllet Arvo 81/ ,904: 95 3,148,800: - 38,000: - 503,200:- 191,900: - 311,300: - Siirto 54,806,900: - 149,226: - 2,241,726: - 52,714,400:- 10,860:- 1,200:- 26,300:- 1,000: - 39,500:- 15,000:- 908,300:-,90,700:- 265,700:- 4,800:- 655,300:- 143,000: - 43,660: - 410,100:- 42,361: ,600:- 133,500: - 2,723,000:- 45,000:- 241,600: - 4,300: - 3,400: - 7,700: - 11,300: - 13,500: - 891,200: - 20,372,200:- 6,400: - 2,900: - 8,300: - 297,700:- 1,400:- 2,400:- 9,600:- 8,600:- 248,000:- 232,000:- 8,000:- 3,700:- 2,146,700: - 32,400:- 12,400: - 39,300: - 8,000:- 58,100: - 70,500:- 6,400: - 9,200: - 485,900: - 432,900:- 8,384,500: - 10,664,400: - 400:- 318,900: ,000:-

13 9 Ulkohuonerakennus pstikkohirsistä ja laudoista... Vesipostit satamissa...,... Vapaakaivot...,.... Putkiverkko... :... Vesimittarit..' Kalustot, työkalut ja autot... Arvo 81/ Siirto 54,806,900: 2,700:- 358,400: --:-: 23,900:- 108,305,400: - 1,340,300: - 168,300: - Ll.säykaet."KuoJetukset Arvo 31/U ,226: - 2,241,726: -'-.52,7)4,400:- 2,700: - 59,200: - 299,200: -. 6,241: 95 4,741: 95 25,400: - 9,899,541: 20 2,992;041: ,212,900:- 132,271: ,371: 70 1,218,200:- 26,600: - 141,700: ~ mk 165,005,900: - 10,1'87,280: 85 5,578,680: ,614,500: Taloudellinen tulos. Hinta. Huhtikuun 29 p:nä 1936 kaupunginvaltuusto vahvisti laitoksen nykyisen taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta kulutuksesta kaupungin alueella on 2: 20 mk kultakin ml:ltä, kulutuksen ollessa enintään 1,000 ml vuosineljänneksessä, 2: 10 mk kultakin ml:ltä 1,001 ja 2,000' m a välillä, 2: - mk kultakin m a :ltä 2,001 ja 4,000 ml välillä sekä 1: 90 mk kultakin m 8 :ltä 4,001 m 8 :stä ylöspäin. Sama on vedenhinta Herttoniemessä. - Munkkiniemessä, Talissa ja Haagassa hinnat ovat kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun 26 p:ltä 1939 samat kuin miksi M. G. Stenius A/B aiemmin oli määrännyt ne, s.o. Munkkiniemessä ja Talissa, 3: 50 mk m 8 :1tä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, sekä Haagassa 5: - mk ml:ltä, kulutuksen ollessa enintään 75 ml kuukaudessa, 4: 50 mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 75 ml, mutta ollessa korkeintaan 150 m 8 kuukaudessa, 4: - mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 150 m a, mutta ollessa korkeintaan 225 ml kuukaudessa, ja 3: 50 mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 225 m 8 kuukaudessa. Poikkeuksen.tästä taksasta tekee Haagan kauppalan suorittama hinta, joka eri välikirjan mukaan on 1: 50 mk mll:ltä kauppalan putkiverkkoon syötetystä vedestä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (1: 50 m,k), jonka laitos maksaa Haagan kauppalalle tältä laitoksen käyttöön saadusta sähkövirrasta kwh:lta. Yksityiskulutuktuksesta... 34,701,883: 70 Satamaposteista. jaellusta vedestä ,611: 40 Kaupungin kulutuksesta... 2,053,815: 40 Vapaakaivoista y.m. jaellusta vedes~... 25,495: 50 Laitoksen omasta vedenkulu-. tuksesta ,655: 20 37,067A61: 20 Siirto 37,067,461: 20 Tulot. Siirto 37,067A61: 20 Vesimittarien vuokrat ,494: - Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksutliian suurista mittareista... 10,387: 50 Voitto tehdyistä asennustöistä: Tulot... 3,120,607: 60 Menot... 2,203,142: ,465:- :ru1ot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta ,574: 95 Menot s:n s:ns:n ,175: 40 6,399: 55 ===~---=.:.:..:..:..:..:.:. Siirto 38,761,207: 25

14 10 Siirto 38,761,207:-25 Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta ,850: 65 Menot s:n s:ns:n ,522: 65 84,328:- Maa-alueiden vuokrat... 11,100: Siirto 38,856,635: 25 Siirto 38,856,635: 25 Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksista Luontoisedut... :..... Sekalaiset tulot ,507: - 154,038: - 81,676: 35 mk 39,103,856: 60 Vedestä Mittarien vuokrista..... Tehdyistä asennustöistä..... Muut tulot..... Tulot Jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä. Yhteensä pennlll. 177,118 3.lu 4, Jos tulot vesi mittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra 158: 26 mk vuodessa kultakin mittarilta. Menot. 1 ) A. Hallinto. Siirto 193,852: 35 Osa hallituksen menoista... 8,217: 65 Bensiini, kemikaaliat, tarveaineet Palkat ,815: - ja muut menot... 32,693: _... Tarverahat: mk : 90 Kaluston kunnossapito... (274,814: 40) Painatus ja sidonta. Puhelinmaksut... Autokulut... Sekalaiset menot... Mitä laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. Mittauksety.m.s ,378: 45 --;;:==---=~...:...:..;"..:.:. mk 498,411: 10 Palkat Huoneistomenot B. Kassa- ja tilivirasto. C. Käyttö. (559,074: 10) 1,182,006: ,829: 30 mk 1,417,836: 25 (1,681,899: 80) 1) La b 0 r a tor i 0 : Kahden kemistin sekä laboraattorin palkat ,852: 35 Siirto 193,852: 35 2) V e den p u m p p u a m i n e n hastakaupungista: Vana) Turbiinipumput. Osa konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset... Muut käyttö- ja hoitokustannukset... Pumppu laitoksen korjaus ja kun- '12,000: - 220,717: - 2,179: 55 nossapito... 15,972: mk 250,869: 05 (314,052: 75) Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 807,764 ml vettä, on tämä pumppuaminen maksanut & 7 ( ) penniä kuutiometriltä. 1) Viranhaltijoille ja osaksi työntekijöille maksetut kalliinajanlisäykset on viety yleisiin sekalaismenoihin (kohta F). Eri menoryhmien loppusummien alle ja laskettujen yksikköhintojen viereen on sulkumerkkien sisään merkitty vastaavat erät, kun otetaan huomioon menoryhmän osalle kuuluvat kalliinajanlisäykset.

15 11 b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi Vanhankau-' pungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista, mutta pääasiallisesti kaupungin sähkölaitoksesta.. Menot ovat olleet seuraavat: Osa 'konemestarien palkoista... 87,920: - Asemapäivystäjät ja apulaiset ,211: 75 Öljy, trasseli, muut aineet sekä päivä työt :... 46,393: 35 Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito ,295: 45 Höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset... 36,767: 15 Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 4,578,320 kwh:sta... 4,307,395: 25 mk 4,941,982: 95 Tästä. vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset 27,815: 35 S:n menot laitoksen valaistuksesta... 50,523: 10 S:n kemiallisesta puh-. distuksesta... 10,391: 35 S:n väestönsuojien lämmityksestä y.m. '" 30,850: ,580: 05 mk 4,822,402: 90 (4,900,330: 20) Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu sähkö... 4,578,320 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä sähkö... 1,033,230 Yhteensä 5,611,550 kwh Sähköä on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin ,571 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiin... 4,521,569 Siirto 5,476,140 kwh Siirto 5;476,140 kwh Suodatinhiekan pesuun 29,565 ~ Koko laitoksen valaistukseen... Pikku moottoreihin... 52,601 20,374 ~ Väestönsuojien lämmitykseen.. 18,700 t Erinäisiin muihin tarpeisiin... 14, Yhteensä 5,611,550 kwh Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön, koko laitoksen valaistukseen ja erinäisiin muihin tarpeisiin (135,410 kwh) on maksanut 119,580: 05 mark. kaa, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin. 840,615: 10 ( 854,198: 97) Pumppuaminen kaupunkiin 3,981,787: 80 (4,046,131: 23) mk 4,822,402: 90 (4,900,330: 20) eli (20. BZ 3) penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 20,007,554 ml vettä ja (4.10&) penniin kuutiometriltä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 20,815,318 m S, joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhasta kaupungista kaupunkiin.. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta Vanhassakaupungissa v oli 24, S 7 3 (25.051) penniä kuutiometriitä, kun vuosikustannukset, 5,073,271: 95 (5,214,382: 95) mk, jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimäärälle. 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n gissa: Osa konemestarien palkoista... 8,000: - Suodattimien hoitajat ,373: 50 Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... 27,815: 35 Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... 63,401: 70 Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito... 65,210: mk 270,800: 80 (299,236: 15)

16 12 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimäärälle,l. 101 (1. U 8) penniä kuutiometriltä. 4) K e m i a 11 i n e'n puh d i s' t u 5 j a se.1key~ys.: " Tästä övät vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset... Kemiallisetpäivystäjät... Apurityöt, kuljetukset ja sekalaista... Vedenkulutus '" Aluminiumsulfaatti... Sammuttamaton kalkki,... Kloori... Aktiivihiili..:... Sähköenergia... Altaiden ja niihin kuuluvien' johtojen korjaus ja kunnossa- 8,000:- 292,933:- 297,440: ,506: 95 44,769: 50 2,678,901: ,712: 45 79,705: 85 5,622: 40 10,391: 35 pito... 56,840: mk 3,866,824: 05 (3,974,257: 70) Jos tämä kustannus jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat 18. & 77 (19.09 a) penniin kuutiometriltä. 5) Muu t m eno t Van h a s 5 a k a u p u n g is 5 a: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... 17,674: 75 Laitosrakennusten ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus...,... 74,182: 20 Siltain, raitioteiden, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... 25,199: 45 Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... 7,597: 20 Tasoitukset ja istutukset... 95,994: 75 Puhtaanapito ulkona ja sisällä.. 238,228: Siirto 458,877: 25 Siirto 458,877: 25 Asuinrakennusten polttoai~eet, ja lämmitys... ~...,82,809: 45 Selkeytys.Iaitoksen polttoaineet ja lämmitys..,.,.,.'... ' 156,524: 30 Siltasaare~ iaitoksen polttoaineet ja lämmitys... 83,428: 75 Vesi- ja hö:fryturbiinilaitoksen ja muitten rakennusten polttoaineet ja lämmitys... 60,799: 55.. Sähkövalaistuslaitteet." ~.;... 10,373: 95 Sähköva:lovirta... 54,778: 90 Vedenkulutus :...,... 1,775: 50 Yövartiointi... 88,896: 50 Sekalaiset kus1;annukset..:.;... 6,349: 60 Sodan aiheuttamat suojelutoimenpiteet ja korjaukset... 22,333: mk 1,026,946: 80 tehden 4. 3 & pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta v~sikuutiometriltä. Vanhankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 10,464,389: 50 (10,789,638: -) markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriltä ( ) penniin. 6) P 0 h j av e s i l a i t 0 k s e t: :Hoitajat... 57,600:- Käyttökustannukset ,154: 15 Korjaukset ja kunnossapito... 9,615: mk 167,369: 25 (187,833: 25) Kun pohjavettä on pumputtu kaikkiaan 113,034 ml niin edellinen kustannus; jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee (166.17&) penniä. D. Putkiverkot ja vesisäiliöt: Putkiverkkoinsinööri, palkka... Asennusinsitiööri, palkka... Tarkastusinsinööri, palkka... Työnjohto... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojelemi- 93,960:- 73,800:- 78,440:- 315,530: 40 nen sekä putkiverkon huuhtelu 417,038: Siirto 978,768: 90

17 "Siirto Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito...;... Säiliön ja vartijanasunnon kun, nossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... Vesisäiliöiden ja vartijanasun-' non lämmitys ja valaistus... Vedenkulutus... Sekalaiset kustannukset... Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito... ~ 978,768: 90 1,991,365: ,452: SHrto 872,618: 55 Lämmitys ja polttoaineet... 88,187: 80 Vedenkulutus ,076: 50. Yövartija ja.sekal.ajse.t men~t... '22,601: 65...:...:...:..._;",,-.-'- mk.986,484: 50 (1,137,774: 50) Paitsi muita töitä on. viime vuonna tehty 142,215: ~O 26 liittymistä putki~erkkoon seuraavan eritte. l~ mukac!-n:'. 56,561: 35. _ 99,951: 10 Suojelutoimenpiteet ja korja-. ukset sodan johdosta... 35,048: 20 15,652:- 7,673: ,;,.--- mk 3,449,688: 75 (3,815,664: 90) Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 54 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Vuotojen suur; lukumäärä johtui pääasiallisesti harvinaisen kylmästä talvesta. Suorastaan jäätymisen tai roudan aiheuttamia vuotoja oli yhteensä 42. Muutamat vuodot olivat sangen vaikeita ja tuhoisia, aiheuttaen tulvavahinkoja läheisten talojen kellareissa. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 35 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto. Mittarityöpajan hoitaja, palkka Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu..... Työpajarakennusten ja aitojen korjaus.ja kunnossapito... Tontin ja rakennusten puhtaana- 67,040:- 408,100: ,185: 75 14,195: 95 pito... 61,732: 55 Valaistus ,363: Siirto 872,618: 55 Liittymisen läpimitta mm. Lukumäärä F.. Yleiset" sekalaismenot. Osa kaupungin suorittamista eläkkeistä... Vuokra ja verot... Työkalujen ja kaluston hankinta Vakuutusmaksut... Työntekijäin erinäiset edut... Korot konttokuranttitilistä kau- 473,690: ,445: 90 92,965: - 2,230: - 1,732,409: 20 pungin kassassa ,368: 15. Kalliinajanlisäykset... 1,187,705: 20 -_...:..._;",,-.-- mk 4,407,813: 95 G. Kuoletukset ja korko. Kuoletukset sekä korko pääomavelalle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 1927 ja tammikuun 28 p:nä 1931 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukset, siv ,578,680: 85 7 % korko pääomavelalle... 11,661,773: mk 17,240,454: 05 Jos yhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannukset, jaettuina jokaiselle pumputulle pinta- ja pohjavesikuutiometrille (20,928,352 m S ), saadaan seuraava taulukko:

18 14' Menot sekä kustannus jokaiselta pumputulta. veslkuutjometrlltä. A. Hallinto... ~... ~... '... : ,411: 10 B. Kassa- ia tilivirasto... 1,417,836: 25 C. Käyttö: 1) laboratorio... 2) vedenpumppuaminen Vanhassakaupungissa. 3) suodatus t 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanhassa- 226,545: 90 5,073,271: ,800: 80 kaupungissa... 3,866,824: 05 5) muutmenotvanhassakaupungissa... 1,026,946: 80 6) pohjavesikustannukset (sekä jaettuina mk. Penniä veslkuutiometriltä 1, &1 1. au. 18." a ~ 20,928,352 m 3 :1Ie) ,369: 25 10,631,758: 75~ D. f'utkiverkot ia vesisäiliöt...:...,'... 3,449,688: E. Mittari- ia asennusosasto, työpaja"ja varasto ,484: , F. Yhteiset sekalaismenot... 4,407,813: mk 21,391,993: 30 G. Kuoletukset ia korko... :... 17,240,454: 05 Yhteensä mk 38,632,447: " & Voltto- ja tappfotill. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv mk 39,103,856: 60 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv ,391,993: 30 Kuoletukset ja korko, siv ,240,454: 05 Vuoden nettovoitto.. ' ,409: mk 39,103,856: 60 Tila joulukuun 31 p:nä Varat. Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan ,614,500:- Keskeneräiset uudisrakennukset,... 1,655,124: - Uudistyöt kaupungin valtuuston myöntämillä etuantivaroilla,... 7,178:' 85 Tarvikevarasto... Kassa... Saatavat... Ennakkomenot., ,276,802: 85 11,364,418: ,317: 65 9,892,437: 35 23,538: 40 Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut... 1,018,730: mk 193,721,244: 65

19 15 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka ,205,360:- Konttokuranttitili... 20,167,090: ,372,450: 95 Menojäämät... ~ ,274: 05 Kansaneläke- y.m. maksuja... :... 6,280: 05 Talletetut vakuudet ,061,830: ,249,835: 40 Nettovoitto ,409: 25 mk 193,721,244: 65 Menot ja tulot kirjanpäätöksessä. vuonna 1942 sek~ muutamina aikaisempina vuosina on yhdistelty liitteeseen n:o 1. Helsingissä, maaliskuussa John 1.. W. 1.1IlJa.

20 16 Liite n:o 1. I Otteita vesijohtolaitoksen vuosikeriomuksista...:..utdrag ur vafteilledning!verkets Arsberlittelser.... Me Pumputtu Laitoksen. plllln 0 t.,-- U t S.I f t.e r UudisrakenveslmlLlLrlL oma-arvo 1ft nukset vuoden Kuoletukset ja'korkol ) -.. kuluessa Hallinto, kllyttö y. m. YhteenslL menoja. Amorterlngar oeh Förvaltnlng, "rlft ete. Summa utglfter Vuosi Uppfordrad Verkets kapltal- NyanllLggnln- rllnta1 ) Ar vatten- vllrde den.ft gar under året '. mllngd p p p m8 :JtIL m8 :JtIL ma:ltil mk p per mk p per mk p per m8 ml, mk ma ma ina,.,. :, ,382,613 7,583, , , , ,027, ,663,349 7,405,705-1,295, ,600, , ,151, ab ,338,022 12,845, ,194, ,267, , ,245, ) 12,250, ,715,000-9,057, ,877, ,373, " 18,251, :. 12,367, ,358, ,011, ,030, &7 11,888, U1 18,918, ,647, ,075, ,623, ,225, Dl8 12,416, ,642, ,660, ,524, , ,481, ,294, ,775, ,207, ,069,500-1,038, ,508, ~ ,077, '9 18,586, ,007, ,375, ,408, ,395, ,945, ,340, ,059, ,160, ,321, ,877, ,778, ,656, ,534, ,994,600-7,111, ,696, ,285, ,981, ,530, ,998, ,445, ,808, ,515, ,324, ,132, ,443, ,475, ,721, &5 14,672, ,393, ,003, ,623,400-23,305, ,923, ,786, ,709, on ,295, ,826,500-9,753, ,660, &1 16,970, &8 33,630, ,928, ,005,900 10,187, ,391, ,240, ,632, & Vuosi Ar Tulot - Inkomster Nettovoitto Vedenmyyntl Muut tulot YhteenslL tu10ja Nettovlnst VattenförsILljnlng övrlga Inkomster Summa Inkomster % piid.- oma-arp p p vosta mk m8:ltil mk m8:ltil mk m8:ltil mk % av p perm& kapl- pperm8 pperma talvllr- det ,525, , ,608, ,21Q ,198, , ,551, U8 399, ,952, , ,773, ,52R, )... 20,811, ,111, ,923, ,671, u ,911, ,069, ,981, ,062, ,884, ,070, ,955, ,313, u ,977, ,104, ,082, ,306, ,044, ,168, ,212, ou 8,625, ,578, ,320, &u 28,898, ,557, ,630, ,243, U8 30,873, ,216, ,275, ,502, ,778, ,796, ,130, ,601, ,731, ,406, ,010, ,845, ,855, ,462, ,715, ,075, ,790, ,081, u ,021, ou 1,733, ,754, ou 6,123,567 25\ ,067, ,036, ,103, " 471, ) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja F.o.m. andra bokslutet å.t 1926 äro amorteringarna beräknade på det korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - förhöjda kapitalvärdet och räntan.7 %; därförinnan endast 5 % ränta.

21 17 Liite n:o 2. ~elostus Vanhankaupungin Vedenpuhdlst~sralto)(sen' toiminnasta vuonna Saostus, selkeytys Ja sterllolntl., 'Vuon~a tyhjennettiin ja-puhdistettiin saostusaltaiu;, 7 kertaa ja rileni tällöin 99,850 m 8 kemiallisesti käsiteltyä vettä hukkaan. Kertomusvuonna puhdistettu kokonaisvesimäärä oli 21,334,654 m 8, eli keskimäärin 58,451 m 8 vuorokautta kohden. Suurin vuorokau:tlnen vesimäärä, '103,400 m 8, puhdistettiin maalis~ kuun 13 p:nä ja pienin, 33,600 m 8, heinäkuun 19 p:nä. Kun vuonna 1941 puhdistettu v:esi-. määrä oli 19,794,000 m 8, niin lisäys kertomusvuonna oli 1,540,654 m 8, eli 0.8. %' lisäyksen edellisenä v~onna ollessa 6: 8 0/0' Vedenpuhdistukseen kä ytettiln kemikaalioita seuraavat määrät: Aluminiumsulfaattia 1,226,149 kg...'., Kalsiumoksiidia 331,511 kg : ", Klooria 13,640 kg... 0." Aktiivihiiltä 1,432 kg. Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 17.8 % alumi}liumoksiidia. Suodatus. Suurempien suodattimien pinta-ala on ml ja pienempien ml. Kumpiakin suodattimia on 14 kpl. ja niiden kokonaispinta-ala on siis ml. Suodatusnopeus on alkuvuodesta ollut n. 5. a a. 5., m tunnissa, ja 23. 2, 42 lähtien 6., a m tunnissa. Pesu- ja huuhtelu vesi mukaanlaskettuina suodatettiin kertomusvuonna 21,234,804 ml vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään seuraavassa yhdistelmässä: Suodattimien käyttöaika... Suodatettu vesimäärä (pesu- Pienet suodattlmet Suuret suodattlmet vesi.. D;lukaanluettunå)... 6,607,009 m 8 '14,561,915 ml Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden 'tunnissa m' Suodattimen pesujen luku... 1,807 1,537 Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä.. 3,656 m' 9,474 m S Kahden pesun. välillä suodatettu ml' kohden, suo- Grammaa m" kohden datinpinta---- Keskl- Suurin Pienin määrä määrä määrä ~.laa..' m' ml Käyttöaika kahden pesun välillä h 47 h 26' Pesuaika kerral-' laan, keskimäärin... 10' 59' 10' 41" Pesuvesimäärä 147,689 m 8 205,917 m' Pesuvettä pesua kohden m' m a Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesi määrästä 1. u 0/0 Suodattimien huuhtelujen luku... 1,607 1,470 Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin.. 9' 26' 9' 26' Otaksuttu huuhtelu vesi- Pienet suodattlmet su::~~!.~t määrä... 27,072 m 8 38,808 ml 50,948 h Otaksuttu 72,920 h huuhteluvesimäärä huuhtelua kohden 16.8 m' 26., m a

22 18 Suurien ja pienien suodattimien yhteinen pesu vesimäärä on 1. 7 % suodatetusta vedenpaljoudesta. Tämä verraten alhainen arvo johtuu m.m. siitä, että pienet suodattimet, joilla on korkeampi pesuvesiprosentti, ovat 4. lö. 42 lukien olleet poissa käytöstä, lukuunottamatta sitä yhteensä n. 300 tunnin aikaa, jolloin suuremmat suodattimet eivät yksinään ole riittäneet. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: P~mputtu kaupunkiin... 20,815,318m l eli 97...% Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä ,850 mieli O. n % Suodattimien käyttöön: pesu- ja huuhteluvettä ,486 m ~ eli 1. t7 % Yhteensä 21,334,654 m 8 eli % Laboratoriotyöskentely. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 1942 sekä. lähinnä edellisinä vuosina käyvä.t selville seuraavasta taulukosta: Vuosi Valon läpälsykyky Perman LIuennalta Alkall-' Vapaata Vetylonl Tehokasta 100 mm Väri. ganaatln- suoloja, teettu, hllllhap- ekspo- klooria, kerroksen kulutus, poa, nenttl, läpi, cm1fl. % mgfl Pt mgflkmno, mgfl nl.. HCI mgfl CO, ph mgjl CI KoVllusaste (aaksalainan) Vantaan v e s i & ' I ~ 82., ~ & Suurin & Pienin ] 11' Suodatettu v e s i >90 O.~ >90 l.~ 17.& > > > > Suurin Pienin > ~ ~ & ] & I " " " Vantaan veden vapaan' hiilihapon, sekä Vantaan ja' suodatetun veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 19 ana:' lyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista tutkimustuloksista. Vuosikeskiarvot 19 täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä selviävät seuraavasta yhdistelmästä: Lämpöaste, c.... Valon läpäiseväisyys %:ssa 100 mm kerroksen läpi.... Väri, mgfl Pt.... Liuennutta happea, 0., mgfl Kyllästysaste %:ssa.... Sähkönjohtokyky, )(18 0 X 10'8 Vantaan vesi Suodatattu vesi 6.5 >

23 19 Vantaan vesi Bnodatetto. vesi Vantaan Suodatettu vesi vesi ]ohtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja; mgfl Nitraatti-ioneja. NOa'. mg/l Nitriitti-ioneja, NO.'.mgfl.: Haihdutusjäännös 180. o :ssa. Bikarbonaatti~ioneja. HCO a '. mgfl mgfl I Hehkutusjäännös. mgfl... Hehkutushäviö. mgfl a 98.( 28.9 Metyyliorallssialkaliteetti. em a /l.nf10.. : Permanganaatinkulutus, Vapaata hiilihappoa. CO z KMn.o., mgfl... AlbuminoidiaIIUUoiliakkia. NH. mgfl... Tehokasta klooria, CI. mgfl Piihappoa. SiO t mgfl... Alu'miniumia. AI, mgfl.... Rautaa, Fe. mgfl... Kalsiumioneja. Ca", mgfl... Magnesiumioneja. Mg", mgfl 73.3 O.u Z G ' , mgfl... Vetyionieksponentti. ph... Kokonaiskovuus saksal. asteissa... Karbonaattikovuus saksa!. asteissa..... Kivennäishappokovuus saksa!. asteissa ' Ammoniumiopeja. NH'" mgfl... Sulfaatti-ioneja, 50,". mgfl Kloori-ioneja. CI'. mgfl a O. B , Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyv~t seuraavasta taulukosta: Vuosi ja kuukausi Kesklm. cm" Vanta.a.n 'vesi Suo datettu vesi Suurin Pienin Kesklm. Suurin Pienin 1942 Tammikuu... Helmikuu... Maaliskuu... Huhtikuu... Toukokuu... Kesäkuu... Heinäkuu... Elokuu... Syyskuu... Lokakuu... Marraskuu... Joulukuu... Koko vuosi ,839 14, , , , , , , ,000' , 4 0 6, " , , , , Baeterillffi eolin tutkimuksia suoritettiin 50 kertaa sekä jokivedestä että suodatetusta vedestä. Tutkimusten tulokset käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä:

24 20 MylJnleisill tuloksia %:SSIJ. VuoSi 100 I 50 I 25 I 10 I 5 I 2.11 I 1.0 I 0.6 I I 0.10 I 0.06 I 0.0l1li I Kemiallisia vedenanalyysejä: Täydellisiä analyysejä näytteestä Muita vedenanalyysejä... 4 Analyysejä käyttötarkkailun vuoksi... 10,650 Yhteensä 10,692 näytteestä Bakteriologisia vedenanalyysejä y. m.: Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden lulmmäärä näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Bakteeriluvun määräämisiä 2,267 näytteestä Bakterium colin määräämisiä..., Analyysejä kemikalioista... 4 t Yhteensä 2,816 näytteestä Sakari Ranta.

25 Selostus Helsingin kaup~ngin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna V:n 1942 alussa ja vuoden kuluessa jatkui sota heikentymättömällä voimalla ja painoi lei mansa myöskin kaasu laitoksen toimintaan. Kaasulaitoksen uunirakennustyö, jonka sopimuksen mukaan olisi pitänyt valmistua jo syksyllä 1941, on jatkunut koko vuoden eikä sitä myöhästyneiden materiaalitoimitusten takia ole myöskään kertomusvuonna voitu saada valmiiksi. Kaasulaitoksen vanbemmat käytössä olevat uunit, sekä vanhemmat pystyuunit että uudemmat suuret viistokammiouunit ovat kaikki olleet käytössä ja on niitä mitä ankarimmin kuormitettu. Kaikki ovat olleet milloin suurempien, milloin pienempien korjausten tarpeessa~ Kun sitäpaitsi kaasunkulutus, joka jo v osoitti 18. u %:n lisäystä verrattuna v:een 1940, yhä lisääntyi, kävi ilmeiseksi, ettei laitos enää voinut tyydyttää lisääntynyttä kaasun tarvetta, ryhty ~ättä aivan erikoisiin toimenpiteisiin. Jatkuva kulutuksen kasvu pitäisi estää ja kun laitoksen vuoden kuluessa oli suoritettava muutamia aivan välttämättömiä korjauksia rikkikäytetyissä uuneissa, oli 'jopa välttämätöntä koettaa supistaa kaasunkulutusta. Laitoksen ehdotuksesta. kaupunginvaltuusto päätti , että kaasunkulutus oli säännösteltävä. Helmikuun 1 p:nä voi maantulleen säännöstelyn pääasiallisena tarkoituksena oli myöntää yksityisille kaasunkulutta jille määrätty kaasuannos päivässä silmälläpitäen henkilölukua taloudessa. Sitäpaitsi kaasulai tos oikeutettiin valvomaan teollisuuden ja ravintoloiden kaasunkulutusta sekä kieltämään uusien kuluttajien liittäminen kaasuverkostoon, mikäli kaupunginhallitus ei ollut antanut tähän erityistä suostumusta. Sallittu kaasuannos henkilöä kohti käy selville allaolevasta taulukosta: Ainoastaan talouteen Talouteen ja kylpyyn HenklIOluku Päivien luku, jo Päivien luku, jotaloudessa rahakkelta hon 10 kaasura- rahakkelta hon 10 kaasu ram S päivässä viikossa haketta riittää m S plllvässä viikossa haketta riittää säännostelyä sll- säännhstelyä silmälläpitäen mälläpltäen n n t La , , 4 1., t a , t t I 13.a , ~ ~ 4.0 D , t D 4., t 18., I