KAUPUNGIN TEKNILLISET, LAITOKSET

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V KAUPUNGN TEKNLLSET, LATOKSET VUOSKERTOMUS JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOS:TEN HALLTUS HELSNK 942;

2 STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V. SERVCESTECHNQUE'S MUNCPAUX RAPPORTS AN,NUELS PUBLES PAR L'l\DMNS'TBl\TON DES SEBVCES TECHNOUES MUNCPl\UX HELSNK 942, TYÖVÄEN KRJAPANO

3 SSÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungiri teknillisten laitosten hallitus V!:t... :::::::::::::... ::::::::.. :::::::::::.:::::::::::.':::::: :.':::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::.l Sähkölaitos Siv. TABLE DES MATERES Page Administration des services techniques municipaux... V Service des eaux...,. Usine a. gaz...;...:... 7 Usine d'electricite... 35

4 Helsingin ka upungin teknillisten kertomus vuodelta laitosten 94. hallituk sen Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajana, seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja autonkuljettaja Edvin Karlsson. Autonkuljettaja Karlssonin kaaduttua itärintamalla valittiin hänen tilalleen koneenkäyttäjä Kalle Oskari Laakso. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Hallituksen sihteerinä on toiminut kaupunginkanslian notaari, varatuomari Eino Uski saakka, jolloin hänet kutsuttiin sotapalvelukseen, minkä jälkeen hallituksen v. t. sihteerinä vuoden loppuun kaupunginhallituksen määräyksestä toimi varatuomari Herrick Arvidson. Kertomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 8 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 44 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä oli 457 ja lähetettyjen kirjelmien 22. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tiihä.n liitetyissä vesijohto-, aasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, huhtikuussa 942. B. Wuolle. Herrick Arvidson. v. t.

5 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 94. Kertomusvuoden aikana suoritetuista uudistöistä mainittakoon seuraavaa: - Edellisenä vuonna aloitettu 32" painejohdon laskeminen Siltasaarelle tuli muuten loppuunsuoritetuksi, paitsi että erää t Saksasta tilatut, mutta vielä saapumattomat pakoventtiili ja venturimittariin kuuluvat laitteet jäivät asentamatta. Mainitun keskeneräisyyden takia ei tätä painejohtoa ole vielä otettu käytäntöön kaupunginvaltuusto myönsi 4,40,000 mk lw läpimittaisen vesijohdon rakentamiseen Sörnäisten satamasta Kulosaaren kautta Herttoniemeen. Myönnetty määräraha oli tarkoitettu yksinomaan putkitöihin, kun taas kaivantotyöt suoritettaisiin varatöinä. Johtoa laskettiin 572 m Kulosaarella ja 54 m Herttoniemen alueella Hopeasalmen itäpuolella. - Munkkiniemestä Pitäjänmäelle laskettiin 0--8'" vesijohto, joka valmistuttuaan otettiin käyttöön Sen jälkeen on m.m. Strömberg Oy;n tehdas Pitäjänmäellä saanut veden kaupungin vesijohtoverkosta. - Siltasaaren pumppuasemalla asennettiin paikoilleen uusi 28,000 litr.jmin. keskipakoispumppu. Sähköjohtotyöt olivat vuoden vaihteessa vielä keskeneräiset. mujohtoon tuleva pohjaventtiili, joka on tilattu Saksasta, puuttui myös.. Laitoksen ensimmäinen kemisti, insinööri Knut Altthan, kuoli sydänhalvauksen kohtaamana nsinööri Alfthan, joka oli syntynyt , tuli vesijohtolaitoksen palvelukseen apulaiskemistinä ja oli siis mukana veden kemiallisen puhdistusmenetelmän' käytäntöön ottamisessa. vuonna 909 ja sen edelleen kehittämisessä. Laitoksen ensimmäiseksi kemistiksi ins. Alfthan tuli Kertomusvuonna kuoli myös laitoksen entinen, vuonna 937 eläkkeelle siirtynyt kamreeri Otto Ferdinand Kurt/n. Kamreeri Kurten oli syntynyt ja toiminut laitoksen palveluksessa lähtien, ensin kirjanpitäjänä ja sittemmin,!.!. 9 alkaen, kamreerina. - Kesällä alkaneeseen sotaan ogaaottaneista laitoksen palveluksessa olleista henkilöistä ovat kaatuneet aputyöläiset Niilo Olavi Aaltonen, Yrjö Nikolai Lehtonen ja Vie'no) Oskari Pyyskönen. Näiden lisäksi on lähtien Hangon rintamalla taistellut aputyöläinen Veikko Valtonen ollut kateissa.. Käyttö. Ve4enkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Kuukausi Vedenkorkeu. Vantaas Helsingin kaupungin ja Haagan sa padonkynnyksestä Laitoksen koskivoi sähkölaltokslta ostettu enermitattuna, ml) malla kehitetty ja gla, josta kulutettiin Vanhanltaupungln latoksella kulutet- Vanhankaup. Pohjavesltu energia, kwh laitoksella, laitoksilla, Keskiarvo surln arvo kwh kwh Tammikuu ,20 402,700 7,870 Helmikuu , ,600 6,482 Maaliskuu... ' ,00,70 498,200 5,760 Huhtikuu , ,200 5,274 Toukokuu... : , ,200 5,5 Kesäkuu , ,300 5,375 Heinäkuu , ,00 6,366 Elokuu , ,000 4,842 Syyskuu ,90 288,00 4,2 Lokakuu , ,300 3,98 Marraskuu , ,30'0 4,435. ' Joulukuu ,0 9, ,900 6,34 Koko vuosi ,320 4,266,900 65,899, ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääntelyn alaisia. 9) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0. mm. Sade- Sade Keskpäiviä') määrä, lämpl!, mm C ' 3. ö , ,

6 2 Vantaanjoen vesimäärä, joka koko kevättalven aikana oli yli 2,000 litr.jsek, alkoi heinäkuussa vähentyä, saavuttaen alimman viikkokeskiarvon, 77 litr. jsek, heinäja elokuun vaihteessa. Tästä s(; kuitenkin nopeasti lisääntyi elokuussa alkaneiden runsaiden sateiden vaikutuksesta. Jää lähti Vantaanjoesta sillan ja padon' väliltä huhtikuun 27 p:nä sekä sillan yläpuolelta saman kuun 30 p:nä senjälkeen kun sitä oli räjähdyttämällä autettu,. Joki jäätyi lokakuun 28 p:nä ilman suppohäiriöitä. Vedenpuhdlstul. Vedenpuhdistus ja. -suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on steriloitu kloorilla koko vuoden aikana. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteessä n:o 2. Vedenpumppuamlnen. Viime. vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 9,295,660 ml, Kun painejohtojen vesimittarit Vanhassakaupungissa olivat osoittautuneet epävarmoiksi, on pumppuaminen Vanhastakaupungista heinäkuuhun saakka määrätty suodattimien antoisuuden perusteella sekä tämän jälkeen taasen vesimittarien mukaan, joille oli määrätty uudet kertoimet. Eri pumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Kuukausi Vanhankaupungln laitos, Yhteensä Turbn- pintavettä, Kesklpakols- pumput, pumput, ma ma ma Tammikuu ,382,472,333,697,75 Helmikuu... 36,649,624,403,76,052 Maaliskuu... 42,78,89,57,96,335 Huhtikuu... 94,256,633,466,827,722 Toukokuu ,535,543,828,84,363 Kesäkuu... 27,58,235,489,452,647 Heinäkuu... 02,094,249,637,35,73 Elokuu... 26,94,24,702,34,66 Syyskuu ,735,25,960,373,695 Lokakuu... 22,306,327,999,549,305 Marraskuu... 77,702,307,70,484,872 Joulukuu... 90,638,486,338, Koko vuosi... / 2,52,547/ 7,040,482/ 9,93,029/ Poh,lavesllaitokset, ma Kaikkiaan pumputtu, ma Kokonalspumppuamlnen vuorokaudessa, ma Kesk- Suurin Pienin määrä määrä määrä 8,888,706,603 55,052 68,843 36,040 7,82,768,864 63,74 77,273 44,778 8,520,969,855 63,544 76,268 44,92 8,568,836,290 6,20 76,075 44,59 9,762, ,843 73,453 4,440 9,062,46,709 48,724 66,78 33,486 0,244,36,975 43,935 55,24 29,846 8,65,350,267 43,557 58,605 3,246 7,449,38,44 46,038 64,475 25,986 7,208,556,53 50,20 69,202 37,636 7,33,492,85 49,740 70,75 37,46 9,54,586,30 5,65 67,493 39,09 02,63 / 9,295,660 / 52,865/ 77,273/ 25,986 V-eslmlttarlt. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 36:lla ja oli niitä vuoden lopussa 4,84 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä... :..., kpl Näistä oli 8 kpl. 50 mm, 48 kpl. 75 mm ja kpl. 00 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli,802. Syyt vaihtoon olivat seuraavat:

7 3 Vaihdettu sännöllisen vaihdon takia.... isompiin tai pienempiin mittareihin.... halutun kokeen takia.... epävarman käynnin takia.... t pysähtymisen takia.... vian takia osoittimessa tahi taulussa.... vuodon takia.... jäätymisen takia.... Poistettu lakkautetun käytön takia....,072 kpl. eli 22.3% kaikista asetetuista mittareista 99 $ 2. 0» ) 4» 0. ) 3» 0.» 92» 3» 57» 03» 359» »» )»»»» ) ) Yhteensä,802 kpl. eli 37., % kaikista asetetuista mittareista Vedenkulutus. Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputusta kokonaisvesimäärästä): Yksityiskulutus. -9 kaupunginosassa kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja Toukolaan rajoittu-. valla alueella... Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu... Suomenlinnassa Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (60,58 m a ), Herttoniemessä (2,760 m 3 ), Lauttasaaressa (204,056 m a ), Munkkiniemessä ja Talissa (38,840 m a ), Haagassa (43,555 m a ) sekä Pirkkolassa (8,994 m a) ,87,69 ml, 4,888,263» 436,54 t 3,687,49 53,656» 85,452» eli 37.6 % t 25.3&»» 2.» 9.» 0.28»» 0.44» 638,723 3,8 ) Yksityiskulutus 6,977,403 ml, eli 87,99% Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus.... Laitoksen oma kulutus... ;....,033,703 ml, eli '» t 5.38% 0.40 t Mittarien mukaan 8,088,99 m 8, eli 93.7;' % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä...,206,669 m 8, eli 6.25 % Yhteensä 9,295,660 m a, eli % Mittaamatta kulutettu vesimäärii, joka on edellisen mukaan 6. ö % pumputusta kokonaisvesirnäärästä, on prosenttiluvultaan 2.0 pienempi kuin edellisenä vuonna ja aikaisempiin. vuosiin verrattna normaalinen. Pumputtu kokonaisvesimäarä on sodasta johtuneesta kulutuksen rajoittumisesta huolimatta ollut 7.8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 94 kulutettiin...:...» 940» Lisäys vuonna 94...;.... 'Keskikulutus vuorokaudessa...:.... Suurin kulutus t Ula Pienin 7/ :... :.... 9,295,660 ml 8,003,232»,292,428» 52,865» 77,273 t 25,986»

8 4 Seuraavassa taulukess esitetään tuleksia viime ja edellisiltä vuesilta: Vo 0. Vedenkulutus. m a Mttarlen mttaama kulutus Yksityis kulutus... E t!! =..- KeskJkulutU8 henkel!. Plo i : Maksavat kuluttajat <D kohti vuorokaudessa. l l\co ';' E o ::; ';'0;>! ;.. E.';' [[ 0 i..!... co..! co g i "".. 0 '!!.... Flr co Kaupungin Laitoksen co maksama <D oma kulutua kulutus P:.. F <D <D... 'd , ,0,478, , ,3,556-70,348 2,02, , ,786, ,665 2,595, , ,83, ,423,943 4,255, , ,963,329 54, ,956 6,382, , ,36,52 470,77 40, , , , ,898,46 623,307 49, ,737 8,338, , ,372,483 62,748 50, ,649 9,034, , ,956, , , , , ,36,22 2,355, , ,587,07 78,542 74,57 870,053 2,250, , ,562, ,934 63, ,222 2,367, n , ,80, ,43 87, ,065 2,647, l , :... 0,92,940 90,47 73,44 755,096 2,660, "" , ,385, ,54 77, ,462 3,207, l , ,027,683 99,678 89, , , ,004,808,043,729 92,485 98,083 5,059, ,364,668,37, ,6 6, ' 3, ,683,506, , ,530, , ) ,400,08,94,836 93, ,562 8,32, ,97 ) ,306,948,37,53 70,259,488,52 8,003, , ,977,403,033,703 77,885,206,669 9,295, , "" "". Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvonlsäykset. Vuenna 94 en tehtyallamainitut työt, jeista.ovat keituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesimittarien este.... Vanhankaupungin Siltasaaren pumppulaiteksen täydennys.... Saestuslaiteksen viemärin pidennys turbiinipumppurakennuksen.ohitse... ;.... Putkiverken laajentaminen Pirkkelassa, teinen rakennusvaihe 3).... Yhdysjehte Munkkiniemen sen Puistetien melemmissa ajeteissä.olevien vesijehtejen välille Puistetien itäpäähän 3).... Vesijehte Puusepänkatuun Degeröntieltä Kirvesmiehenkadulle päin (37 m 5 r jehtea).., Vesijehte Peltetiehen Kaarelantieltä Pirkk.olantielle (402 m 5' joht.oa)... :..... Vesijeht.o Lampuedintiehen Peltetieltä Pakilan tielle (45 m 5" j.oht.oa) Vesijohte M.onsaksentiehen Pirkkelantieltä Lampuedintielle (72 m 5' jehtea).... Vesijohte Uudentuvantiehen Pakilantieltä itään päin (45 m 6" j.oht.oa).... Vesijeht.o s.on Puistetien itäpäästä Pitäjänmäelle 0,867 m 0', 266 m 8' ja 43 m 6 r jehtea) ,8: 30 39,968: 0 50,826: 75,989,988: 85 70,724: 30 47,335: ,75: 40 58,907: 30 72,490: 60 23,54: 35 3,284,244: 05 6,88,356: 35 ) Jcukkc kicskeja.on pidetty yhtenä kuluttajana. - D) Pchjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. - S). Tehty v. 940, vain täydennystöitä v. 94.

9 5 b) Edelliseltä vuodelta siinetyillä määrärahoilla: Painejohdon jatko Siltasaarella, maantieltä pumppulaitokseen (23 m 32"' ja 34 m 24"' johtoa)l).... Vesijohto Heikinkatuun Kansallismuseon kohdalta Arkadiankadulle 2).... Vanhankaupungin pumppulaitosten, muuntaja-asemien ja kojeistusten täydennys 8).... Vesijohto Porthaninkatuun ja Kolmanteen linjaan korttelin n:o 32 edustlie (92 m 6" johtoa laskettu ja 93 m 4'" johtoa hylätty).... Vesijohto Koskelantiehen Keijontieltä Mäkelänkadulle (42 m 5" ja 2 m 4" johtoa)..... Vesijohto Hernesaarelle Munkkisaaren Mylly O.Y:n tontin kohdalta (80 m 8" johtoa) 8)... Vesimittarien osto... :.... Tasoituksia ja istutuksia Vanhassakaupungissa 8)... :.... Vesijohdon uusiminen Toisessa linjassa Porthaninkadulta Hämeentielle (68 m 8'" johtoa laskettu ja 23 m 4" johtoa hylitty) 8)... :..... Vesijohdon uusiminen Kanavarannassa Päävartiontorilta Aleksanterinkadulle (8 m 2" ja 8 m 6" johtoa laskettu ja 64 m 6# johtoa hylätty) ).... Vesijohto Mäkelänkadun itäpuoleen Koskelantieltä Otavankujalle (78 m 8# ja 64 m 5# johtoa)... ;.... Vesijohto Tursontiehen Koskelantieltä Marjatantielle (53 m 5# johtoa).... Vesijohto ]oukolantiehen Untamonkujalta Pellervontielle päin (77 m 8'" ja 2 m 6# johtoa).... Vesijohto ja satamaposteja Makasiinirantaan satamaradan itäpuolelle 8) Vesijohdon uusiminen Kanavakadussa Satamakadulta Ankkurikadulle (38 m 0" joh-' toa laskettu ja 295 m 6 johtoa hylätty) 8)... :.... Vesijohto Lampuodintiehen Peltotieltä viemäriveden puhdistuslaitokselle (3 m 5" johtoa) 8) ,000: - 23,00: 60 90,83: 60 26,407: ,29: 85 26,884: 80 2,266: 65 4,428: 80 76,984: - 29,822: ,049: : 80 86,625: 60 " 9,029: 40 88,706: 90 29,64: 05 2,872,66: 5 mk 9,753,522: 50 c) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla on vielä tehty osia seuraavista töistä: Kaksi vesijohtoa Vantaanjoen poikki Koskelantieltä maantielle Siltasaarelle ')......,590,860: - mk,590,860:- Tätä. erää ei ole viety pääoma-arvoon, koska työt olivat vielä keskeneräiset. d) Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla: Vesijohto nvaliidisäätiön tontille Ruskeasuolle vanhalta Turuntieltä (326m 8" ja 62 m "6" johtoa).... Vesijohto Onnentiehen Tähtitieltä Taivaskalliontielle päin {4 m 8" ja 2 m 5" johtoa).... Vesijohto Sörnäisten satamasta Kulosaaren kautta Herttoniemeen (726 m 6'" johtoa)... VesijOhto Pihlajatiehen Kuusitieltä Turuntielle päin (57 m 5" johtoa) ,723: - 47,048: 90 53,63: 25 3,02: 60 mk.,302,397: 75 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa 'käytännössä olleiden vesijohtojen pituudet ja läpi mitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät näkyvät seuraavista taulukoista: ) Osa tehty v ) Tehty v. 940, vain täydennystöitä v , Tehty myös v ') Tehty v. 939 ja 940, vain täydennystöitä v. 94.

10 6 Helsingin kaupungin putkiverkko ) Yhteensäposteja, venttl! Palo- Sulku 40' 32' 24" 8' 2' 0' 6' 5' 4' lejä, mm mm mm m mm mm m kpl. kpl. ]ouluk. 3 p:nä ,686,577,0674,885,639, ,39950,375 65,43 ll,596r3,75,64 Lisäys v , , , Vähennys v ] ouluk. 3 p:nä ,686,807,,04,886,33920,038 2,3539,33550,26967,003,3828,83,679 2,057, Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 297 mm ja tilavuus 5,78 ml. Eläintarhan vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä n. 27,500 ml ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN. M unkhiniemen putkiverkko. Yhteen- Palo- Sulkuali, poateja, venttl!- 0'" 8' 6' 5'" 4' lejä, m m m m m m kpl. kpl. Jouluk.3 p:na Lisäys v , , ,226,92 2,844 8,069 Jouluk. 3 p:na 94..., ,259,92 2,844 9,78, Talin putkiverkko. Yhteen- Palo- Sulkuaä, posteja, venttll- 0' 8' 6' 4' lejä, m m m m m kpl kpl. Jouluk. 3 p:na Lisäys v Joulak. 3 p:na , Haagan putkiverkko. Palo- Sulku- posteja. venttlllejä. m m m m kpl. kpl 6' 5' 4' ali, Yh Jouluk.3 p:nä ' d! 3 Lisäys v Jouluk.3 p:na J 3 25 Herttoniemen putkiverkko. Yhteen Palo- Sulkuoä, posteja. venttl!- 6' 5' lejä, m m m kpl. kpl ,4: lrl 3 jouluk_ 3 p:nä Usäys v ,. 37 jouluk. 3 p:nä 94, ,) Tilastoon on otettu myöskin seuraavat lasketl<t ja hylätyt johdot: a) Rakennustoimiston kustantamat: vesijohto Maurinkadulta Liisanpuistikon halki (9 m 5' johtoa laskettu); vesijohdon uusiminen Meritullinkadussa Kirkkokadulta Rauhankadulle päin (39 m 6" johtoa laskettu ja 38 m 6# johtoa hylätty); vesijohdon uusiminen Pääskylänrinteessä Pääskylänkadulta Kulmavuorenkadulle päin (7 m 5' johtoa laske&t'l ja 7 m 5" johtoa hylätty). b) Hylätyt johot: Unioninkadun vesijohto Hallituskadulta etelään päin (8 m 2' johtoa hyldtty).

11 7 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä ,826,50.0.:- Uudisrakennukset vuonna ,753,522: ,580.,0.22: 50. Kuoletukset... : ,22: 50. Pääoa-arvo joulukuun 3 p:nä ,0.0.5,90.0: -- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... S:n varapato... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa.... Vanha pumppuhuone tiilistä kpl. pumppuja ynnä turbiinit hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen, ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle... Hiilivaja y.m..... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (745 m' suodatuspinta-alaa).... Sähkömoottorit ja keskipakoispumput... Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto.... Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella.... Kloorikaasukojeet..., Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot, sääntelykaivot, vedenottamo ja putki- Arvo / 940,0.0.0.,0.0.0.: -,79,20.0.: - 869,50.0.: ,0.0.0.: - 5,0.0.0.: - 5,0.0.0.: - 984,30.0.: - 264,50.0.: - 38,30.0.: - 6,80.0.: - 734,30.0.: - 43,aO.O.: - 333,30.0.: - 24,70.0.: -- 2,989,50.0.: - 45,0.0.0.: - 22,55,0.0.0.: - 5,70.0.: - 34,30.0.: - Lisäykset Kuoletukset Arvo 8/ 94,0.0.0.,0.0.0.: - 23,20.0.: -,56,0.0.0.: - 4,428: : ,90.0.: ,0.0.0.: - 5,0.0.0.: - 39,968: ,83: ,0.0.0.: - 72,60.0.: - 26,30.0.: -,0.0.0.: - 39,50.0.: - 30.,368: 0. 24,483: ,0.0.0.: - 89,60.0.: - 6,40.0.: - 8,30.0.: - 5,0.0.0.: - 946,30.0.: - 9,90.0.: - 292,0.0.0.: -- 5,80.0.: - 694,80.0.: - 43,0.0.0.: - 442,90.0.: ,40.0.: - 2,856,50.0.: - 45,0.0.0.: - 2, : - 9,30.0.: ,0.0.0.: - johtosillat...,749,0.0.: ,826: ,626: 75 2,388,30.0.:- Varastorakennukset Siltasaarella...,... 4,0.0.0.: - 4,30.0.: -' 36,70.0.:- Myllyrakennus... 9,20.0.: - 3,40.0.: - 5,80.0.: - Kemistin asuinrakennus hirsistä... 54,70.0.: - 7,70.0.: - 47,0.0.0.:- Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä ,0.0.0.: - 8,0.0.0.: - Asuinrakennus tiilistä ,70.0.: -,30.0.: - 69,40.0.: - Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... 97,50.0.: - 3,50.0.: - 84,0.0.0.: - Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus)... 9,20.0.: -,40.0.: _. 7,80.0.:- Pesutupa ja sauna tiilistä ,0.0.0.: - 2,40.0.: -,60.0.: - Väestönsuoja Siltasaarella ,0.0.: -:- 9,60.0.: - 495,50.0.: - S:n saostuslaitoksen luona ,0.0.: - 8,60.0.: - 44,50.0.:- Vesisäiliö Eläintarhassa, nelikulmainen ,880.,50.0.: - 248,0.0.0.: - 8,632,50.0.: - pyöreä...,28,40.0.: - 232,0.0.0.: - 0.,896,40.0.:- Vartijn asuinrakennus hirsistä : : - tiilistä ,90.0.: - 8,0.0.0.: - 326,90.0.: -. Väestönsuoja vesisäiliön alueella ,40.0.: - 3,70.0.: - 87,70.0.: - Vesijohtotyöpaja tiilistä korttelissa. n:o ,30.0.: - 92,00.: ,20.0.:- Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista ,70.0.: - 2,70.0.: - Vesipostit satamissa." ,30.0.: - 59,90.0.: - 358,40.0.: - Vapaakaivot... 7,0.0.: - 0.,476: 55 3,676: 55 23,90.0.:- Putkiuerkko ,86,0.0.0.: - 8,322,90.: 75 2,832,790.: ,30.5,40.0.:- Vesimittarit ,37,80.0.: - 245,447: ,947: 95,340.,30.0.: - Kalustot, työkalut ja autot ,70.0.: - 58,40.0.: - 68,30.0.: mk 60.,826,50.0.: - 9,753,522: 50. 5,574,22: ,0.0.5,90.0.:-

12 Huhtikuun 29 p:nä 936 kaupunginvaltuusto vahvisti laitoksen viimeisen taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta kulutuksesta kaupungin alueella on 2: 20 mk kultakin m 8 :ltä, kulutuksen ollessa enintään,000 ml vuosineljänneksessä, 2: 0 mk kultakin ml:ltä,00 8. Taloudellinen tulos. Hinta. ja 2,000 m a välllä. 2: - mk kultakin ml:ltä 2,00 ja 4,000 ml välillä sekä : 90 mk kultakin ml:ltä 4,00 ml:stä ylöspäin. Sama on vedenhinta Herttoniemessä. - Munkkiniemessä, Talissa ja Haagassa ovat hinnat kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun 26 p:ltä 939 samat kuin miksi M. G. Stenius AfB aiemmin oli määrännyt ne, s.o. Munkkiniemessä ja Talissa, 3: 50 mk m 8 :tä, riippumatta kulutuksen suhrulldesta,. sekä Haagassa 5: -:- mk ml:ltä, kulutuksen ollessa enintään 75 ml kuukaudessa, 4: 50 mk ml:ltä, kulutuksen ylittäessä 75 ml, mutta ollessa korkeintaan 50 m a. kuu 'kaudessa, 4: - mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 50 ml, mutta ollessa korkeintaan 225 m 8 kuukaudessa. ja 3:.50 mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäe!'sä 225 ml kuukaudessa. Poikkeuksen tästä taksasta tekee Haagan kauppalan suorittama hinta. joka eri välikirjan mukaan on : 50 mk ml:ltä kauppalan putkiverkkoon syötetystä vedestä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (: 50 mk), jonka laitos maksaa Haagan kauppalalle ve!djohtolaitoksen käyttöön saadusta sähkövirrasi'a kwh:ta. Yksityiskulutuksesta... Satamaposteista jaellusta vedestä...:... Kaupungin kulutuksesta. Vapaakaivoista y.m. jaellusta vedestä.... Laitoksen omasta veden, 35,70,752: 45 93,847: 60 2,063,405: 20 27,269: 60 o kulutuksesta ,/90: 90 38,02,065: 75 Vesimittarien vuokrat ,034: - Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista ,387: 50 Voitto tehdyistä a!'ennustöistä: Tulot ,780,229: 85 Menot.... 2,76,846: ,383: 55 --'-===-=.:::.:...:::.:: Siirto 39,43,870: 80 Tulot. Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta jakunnossapidosta.... Menot s:n s:n s:n.... Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta.... Menot s:n s:n s:n ,083: 35 20,86: ,908: 25 38,645: 20 Maa-alueiden vuokrat.... Siirto 39,43,870: 80 4,897: - 89,263: 05 5,600: _. Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksista... : 2,846:- Luontoisedut ,268:- Sekalaiset tulot... 75,355: mk 39,754,099: 95 penniä Vedestä Mittarien vuokrista... '" Tehdyistä asennustöistä Muut tulot Tulot Jokaiselta pumputulta vesikuutiometrtä. Yhteensä Jos tulot vesimittarejsta jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra 6: 83 mk vuodessa kultakin mittarilta. A. Hallinto. Osa hallituksen menoista.... Palkat.... Tarverahat: Kaluston kunnossapito... 3,230: 55 Painatus ja sidonta.. '... 24,537: 40 Puhelinmaksut... 30,38: 80 5,455: - 340,00: Siirto 57,906: ,555: - Menot. Siirto 57,906: ,555:- Autokulut... 5,825:- Sekalaista... 62,275: 80 Mittaukset y.m.s... 2,883: 50 Sodan aiheuttamat suojelutoimenpiteet ja kcrjaukset... :.. - 5,836: 45.44,727: 50 mk 500,282: 50

13 9 B. Kassa- ia tilivirasto. Palkat...,206,544: 90 Huoneistomenot ,437: 85 C. Käyttö. mk,443,982: 75 Siirto 4,423,094: 40 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesu kustannukset... 3,660: 25 S:n menot laitoksen valaistuks, 58,793: 40 s:i kemiallisesta puhdistuks... 4,77: 55 S:n sähkökattilan lämmityksestäy.m... ' 53,29: 05 58,462: 25 ="'" ;...-- mk 4,264,632: 5 ) La b 0 ra tor i 0 : Kahden kemistin sekä laboraattorin palkat 222,40: 5 Bensiini, kemikaaliat, tarve aineet ja muut menot... 4,676: 25 mk 237,086: 40 Mitä laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) V e den p u m p p u a tn i n e n Van h a s t a k a u p u n g i s t a: a) Turbiinipumpu t. Osa konemestarien palkoista... '2,000:- Asemapäivystäjät ja apulaiset... :,... 24,252: 90 Muut käyttö- ja hoitokustannukset ,766: 50 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito... 43,845: 45 '" mk 304,864: 85 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu senraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta. 4,266,900 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta ,320 Yhteensä 4,752,220 kwh Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin ,60 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiin... 3,75,476 Suodatinhiekan pesuun... 33,920 Koko laitoksen valaistukseen... 48,846 Pikku moottoreihin... 5,768 Sähkökattilan lämmitykseen... 50,870 Erinäisiin muihin tarpeisiin... 9, Yhteensä 4,752,220 kwh Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,52,547 ml vettä, on tämä pumppuammen maksanut 4.83 penniä kuutiometriitä. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta oflaksi Vanhankaupungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset... Öljy, trassi, muut aineet sekä päivät yöt... Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito...,... öyryturbiiilaitoksen käyttökustannukset... '... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 93,62: ,663: 45 62,252: 75 56,355: 90 4,09: 85.,,4,266,900 kwb:sta... 3,982,639: Siirto 4,423,094: 40 Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön, koko laitoksen valaistukseen ja erinäisiin muihin tarpeisiin (68,584 kwh) on maksanut 58,462: 25 markkaa, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin ,739: 33 Pumppuaminen kaupunkiin... 3,456,892: mk 4,264,632: 5 eli 20.2 a 8 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 7,040,482 ml vettä ja penniin kuutiometriitä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 9,93,029 ml, joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin.. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta Vanhassakaupungissa v. 94 oli penniä kuutiometriltä, kun vuosikustannukset, 4,569,497: - mk, Jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimäärälle.

14 0 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n g i s s a: Osa konemestarlen palkoista... Suodattimien hoitaja... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... Suodattimien ja konehuoneessa olevien put- 8,000: - 96,068: 35 3,758: 35 6,76: ; mk 2S7,636: 45 kijohtojen korjaus ja kunnossapito... 90,433: 35 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimääräle, l., g penniä kuutiometriltä. 4) K e m i a i ne n puh d i s t u s ja se k ey t y: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista... 8,000: - Asemapäivystäjät ja apulaiset ,543: 30 Kemialliset päivystäjät ,940: - Apurltyöt, kuljetukset ja sekalaista ,649: 45 Vedenkulutus." ,957: 50 Aluminiumsulfaatti...,850,060: 90 Sammuttamaton kalkki ,748: 5 Kloori ,259: 30 Aktiivihiili... 44,827: 5 Sähköenergia ,77: 55 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito... 73,94: 20 mk 3,030,644: 50 Jos tämä kustannus jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat 5,7 g 0 penniin kuutiometriitä. 5) Muu t me n G t Van h a s s a k a u p u n g i s s.a: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... Konehuone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korja s... Siltain, raitioteiden, aitojen ja rantalaitrlen kunnossapito ja korjaus... Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Tasoitukset ja istutukset.;... Puhtaanapito ulkona ja sisällä.'... Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys Selkeytyslaitoksen polttoaineet ja lämmi- 20,66: 40 5,385: 5 65,562: 75 7,608: 20 69,00: 35 76,53: 45 79,083: 60 tys... 74,063: 05 Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys... : ,048: 0 Vesi- ja höyryturbiinilaitoksen ja muitten rakennusten polttoaineet ja lämmitys... 60,407: 20 Sähkövalaistuslaitteet :..;..:.:'..:..:..::..:.:. Siirto 80,854: 45 Siirto Sähkövalovirta... Vedenkulutus.... Yövartiointi... 80,854: 45 58,793: 40,85: 50 72,984: 90 5,448: - Sekalaiset kustannukset.... Sodan aiheuttamat suojelutoimenpiteet ja korjaukset... :... 96,584: mk;,037,56: 35 tehden 5. &oe pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä. Vanhankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 9,62,380: 70 markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungi.sta pumputulta vesikuutiometriltä penniin. 6) P 0 h j a v e s i a i t 0 k s e t: Hoitajat... 66,480: - Käyttökustannukset... 94,596: 50 Korjaukset ja kunnossapito ,897: mk 92,974: 05 Kun pohjavettä on pumputtu kaikki;tan 02,63 m 3 niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee penniä. D. Putkiverkot ja vesisäiliöt: Putkiverkkoinsinööri, palkka... Asennusinsinööri, palkka... Tarkastusinsinööri, palkka... Työnjohto... Sulkuventtiilien j'a palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien 96,000: - 7,640: - 8,50: - 338,500: ,466: 40 korjaus ja kunnossapito ,022: 50 Säiliön ja vartijanasunnon kunnvssapito... 80,999: 35 Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... 23,996: 90 Vesisäiliöiden ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus... Vedenkulutus.'... Sekalaiset kustannukset... Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito Suojelutoimenpiteet ja korjaukset sodan 55,259: 05 7,734: -,984: 40,35: johdosta... 73,732: 70 mk,920,836: 50 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 5 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 78 piirustlsta yksityisten vesi- ja. viemärijohojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta.

15 E. MittaYi- ja asennusosasto, työpaja ja varasto. Mittarityöpajan hoitaja, palkka... 67,230: - Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus ,305: 50 Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu ,256: 85 Työpajarakennusten ja aitojen korjaus ja kunnossapito... 24,39: 65 Tontin ja rakennusten puhtaanapito ,529: 70 Valaistus ,75: 05 Lämmitys ja polttoaineet... 76,624: 60 Vedenkulutus... 4,059:- Yövartija ja sekalaiset menot ,636: 05 mk,056,532: 40 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 78 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta mm Lukumäärä kpl F. Yleiset se'kalaismenot. Osa kaupungn suorittamista eläkkeistä ,66: - Vuokra ja verot.. '... 37,374: 60 Työkalujen ja kaluston hankinta... 48,072: Siirto 586,08: 30 Siirto 586,08: 30 Vakuutusmaksut...;...,993: 60 Työntekijäin erinäiset edut..., : 95 Korot konttokuranttii:ilistä kaupungin kas-. sassa... :.... Vantaan vesimäärän säännöstelytutkimukset... ;... Sekalaiset menot G. Kuoletuset ja korktj. 707,: 5 80,000: - 27:- mk 2,383.33:- Kuoletukset sekä korko päii-omavelalle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 ja tammikuun 28 'p:nä 93 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoetukset, siv ,574,22: 50 7 % korko pääomavelalle...,396,288: 30 mk 6,970,40: 80 Jos yhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannukset; jaettuina jokaiselle pumputulle pinta- ja pohjavesikuutiometrille (9,295,660 m i ), saadaan seuraava taulukko: Menot sekä kustannus Jokaiselta pumpulta vesikuutiometrtä. A..H allinto..., ,282: 50 B. Kassa- ja tiliviyasto.....,443,982: 75 C. Käyttö: ) laboratorio... 2) vedenpumppuaminen Vanhassa$aupungissa.... 3) suodatus ) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanhassakaupungissa... 5) muut menot Vanhassakaupungissa.... 6) pohjavesikustannukset (sekä jaettuina 9,295,660 m l :lle) ,086: 40 4,569,497: - 287,636: 45 3,030,644: 50,037,56: 35 92,974: 05 mk Penniä vesi-' kuutiometriltä 2.5 D mk 6,660,2: 90 G. Kuoletukset ja korko... 6,970,40: 80 Yhteensä mk 33,630,532: 70 Voltto- Ja tapplotlu. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut' tulot erittelyn mukaan siv. 8 mk 39,754,099: 95

16 2 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv Kuoletukset ja korko, siv..... Vuoden nettovoitto... :.... 6,660,2: 90 6,970,40: 80 6,23,567: 25 mk 39,754,099: 95 Tila joulukuun 3 p:nä 94. Varat. Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan... 65,005,900:- Keskeneräiset uudisrakennukset... :...,590,860:- Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla...,302,397: 75 Tarvikevarasto... :.... Kassa.... Saatavat...,.... Ennakkomenot.... Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut... ;... :.... Velat. 67,899;57: 75 2,42,968: 25 79, ,620,683: 70 2,658: 40 95,730: 35 mk 90,994,389:- Kaupunginrahasto: pääomavelka...:... 66,596,760:- Konttokuranttitili ,463,87: 90 83,059,947: 90 Menojäämät ,737: 45 Kansaneläke- y.m. maksuja... 5,927: 70 Taletetut vakuudet...:...: ,208: 70 Nettovoitto... mk 84,870,82: 75 6,23,567: 25 90,994,389: - MEmot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 94 sekä muutamina aikaisempina vuosina on yhdistelty liitteeseen n:o. Helsingissä, maaliskuussa 942. John L. W. Lillja.

17 9 Liite n:o. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - Utdrag ur vattenlednlngsverkets Arsberittelser. Menot - Utglfter Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsrakenvesimäärä oma-arvo t. nukset vuoden kuluessa Hallinto, käyttll y.m. Kuoletukset Ja korko') Yhteensä menoja V uos! Uppfordrad Verkets kapltalvatten värde den Nyanäggnln- Fllrvaltnlng, drlft ete. / Amorterlngar oeh räntaj ) Summa utglfter Ar mängd gar under!l.ret ma mk mk mk p p p ma:ltl. m8:tä mk mk m8:lt. p per m8 p per ml p per ma ,382,63 7,583,558-09, , , ,027, : 6,663,349 7,405,705 -,295, ,600, , , ,338,022 2,845, ,94, '4,267, , ,245, )... 2,250,34 05,75,000-9,057, ,877, U,373, ,25, ,367,702 2,358, ,0, ,030, ,888, , ,647,250 5,075,062 85,623, ,225, ,46, ,642, , ,524, , ,48, ,294, ,775, ,207,290 09,069,500 -,038, ,508, ,077, ,586, ,007,908 06,375,78 30,408, ,395, !4.,945, ,340, , ,60, ,32, ,877, U,778, ,656, ,534,457 08,994,600-7,, ,696, !4. 2,285, ,98, ,530,89,998, ,445, ,808, ,55, ,324, ,32,200 33,443, ,475,676 05,72, , ,393,n S ,003,232 42,623, , ,923, ,786, S , on ,295,660 60,826,500-9,753, ,660, U 6.970, ,630,5:: Tulot - nkomster Nettovoitto VedenmyynU Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovlnst V u 0 B Vattenfllrsäjnlngen Ovrlga nkomster Summa nkomster Ar p p p % pääomamk m8:ltl ml:ltl m8:tä arvosta mk mk mk % av kaptapper ml pper ma p per ml värdet 95...,525, , ,608, l08 58, ,98, , ,55, ll98 399, ' ,952, , ,773, ,528, )... 20,8, ,, ll 2,923, ,67, ,9, ,069, ,98, ,062, ,884, l,070, ,955, ,33, ::... 24,977, ,04, ,082, ,306, < ,044, ,68, , <8 8,625, ,578, ,320, ,< 28,898,20!, ,557, ' , ,243, ,873, ,26, ,275, ,502, , ,796, lu ,30, ,60, ,73, , ,00, ,845, , ,462, ,75, ,075, ,790, ,08, ,02, ,733, ,754, ,23, ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on la.i!kettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta.

18 4 Liite NO 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 94. Saolltus, selkeytys Ja sterllolntl. Vuonna 94 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 7 kertaa ja meni tällöin 0,945 m a kemiallisesti käsiteltyä vettä hukkaan. Kertomusvuonna puhdistettu. kokonaisvesimäärä oli 9,794,000 m 8, eli keskimäärin 54,230 ml vuorokautta kohden. Suurin vuorokautinen vesimäärä, 78,700 m 8,. puhdistettiin maaliskuun 2 p:nä ja pienin 26,00 m 8, syyskuun 7 p:nä. Kun vuonna 940 puhdistettu vesimäärä oli 8,530,800 m 8, niin lisäys kertomusvuonna oli,263,200 m 8, eli 6.8 %' yähennyksen edellisenä,"uonna ollessa 0.80/0' Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavat määrät: Aluminiumsulfaattia,8,574 kg.... Kalsiumoksiidia 323,020 kg..... Klooria 2,374 kg.... Aktiivihiiltä 6,309 kg. Grammaa m" kohden Keski- Suurin Pienin määrä määrä määrä ' , Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 7.8 0/0 aluminiumoksiidia. Suodatus. Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa... Suodattimenpesujen luku Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä... Kahden pesun välillä suodatettu m :ä kohden suodatinpin ta-alaa... Käyttöaika kahden pesun välillä... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin... Pesuvesimäärä... Pesuvettä pesua kohden. Pesu vesimäärä prosenteissä suodatetust'l. vevesimääråstä... Suodattimien huuhtelujen luku... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesimäärä... Otaksuttu huuhteluvesilnäärä huuhtelua kohden... Pienet suodattimet 2.9 m 8,576 4,852 ml 230., ml 42 h 57' 5' 7" 72,072 m a m 8, % 0' 47" 35,227 m a 9. a m' Suuret suodattlmet 68.0 ml,207 ml 9,900 m m 8 58 h 56' 5' " 230,98 m 8 9., m 8,827.8 % ' 54' 60,746 m B ml Suurempien sllodattimien pinta-ala on 32.6 ml ja pienempien ml. Kumpiakin suodattimia: on 4 kpl. ja niiden kokonaispinta-ala on siis ml. Suod'ltusnopeus on ollut n. 5.8 a 5.' m tunnissa. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaske?ttuina suodatettiin kertomusvuonna 9,692,055 m 8 vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään seuraavassa yhdistehnäs'3ä: Pienet suodattlmet Snuret suodattimet Suodattimien käyttöaika 67,702 h 7,25 h Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna)... 7,646,028 m 8,949,54 ml Suurien ja pienien suodattimien yhteinen -pesuvesimäärä on 2.08 % suodatetusta vedenpaljoudesta. Tämä verrattain alhainen arvo johtuu siitä, että vanhat suodattimet, joilla on korkempi pesuvesiprosentti, kesällä 5 viikon aikana osaksi olivat poissa käytöstä. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin 9,93,029 m i eli % Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä 0,945 m 8 eli O. u % Suodattimien käyttöön: pesuja huuhteluvettä ,026 m 8 eli 2.8 % Yhteensä 9,794,000 m a eli 00. ou %

19 5 Laboratorlotyllskentely. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 94 sekä lähinnä edellisinä vuosina käyvät selville seuraavasta taulukosta: Vuosi Valon äplu- Permangasykyky 00 Väri. naaunkulu- Lluennelta Akaliteett, Vapaata hll- Vetytonl- Tehokasta Kovuusaste mm kerroksen tus. suoloja, \happoa, eksponenttl. klooria. (saksala!- läpi. Den) cma/. mg/ Pt mg/ KMnO. mg/ n". HC mg/ CO. ph mgjl C " Vantaan V e s i s l & 5,'u C9 Suurin , 8. & t Pienin O.a &.&0 3.s 6.B -.(0 Suodatettu v e s i > > > _ > S > > B & t Suurin t Pienin > & 6.& & 2.88 Vantaan veden vapaan hiilihapon, sekä Vantaan ja suodatetun veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 2 analyysistä. Muut arvot ovat. keskiarvoja päivittäin suoritetuista tutkimustuloksista. Vuosikeskiarvot 2 täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysist:t selviävät seuraavasta yhdistelm<i.stä: Lämpöaste. C..... Valon läpäiseväisyys %:ssa 00 mm kerroksen läpi..... Väri. mg / Pt.... Liuennutta happea. 0., mg.... Kyllästysaste %:ssa.... 5ähkönjohtokyky, X8 X ]ohtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja. mg/l.... Haihdutusjäännös 80 o :ssa, mg /.... Hehkutusjäännös. mg/l..... Hehkutushäviö. mg/l.... Permanganaatinkulutus. KMnO,. mgf Albuminoidianlmoniakkia. NH,. mg f Tehokasta klooria. Cl. mg /.... Vantaan vesi ' , Suodaleltu vesi 5.6 > , Vanlaan vesi Piihappoa, 5iOz, mg / Aluminiumia, Al, mg / Rautaa, Fe. mg /...' Kalsiumioneja. Ca". mg / Magnesiumioneja. Mg", mg / Ammoniumioneja, NH'" mg/ S 5ulfaatti-ioneja mg / Kloori-ioneja. Cl', mg / Nitraatti-ioneja. NOa', mg/l Nitriitti-ioneja. NO,'. mg / Bikarbonaatti-ionej. HCOa', mg /.... Metyylioranssialkalite'etti. cm a /, n /0 Vapaata hiilihappoa. CO., mg/l.... Vetyionieksponentti. ph.... Kokonaiskovuus saksa!. asteissa.... Karbonaattikovuus saksa!. asteissa.. Kiv:ennäishappokovuus saksa!. asteirsa Suodaletlu vesi , " S Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavasta taulukosta:

20 6 cm l Vuos ja kuukaus Vantaan ves Suodatettu ves ----K-e-s--m s-u-u-n-n-.----p-e-n-n-----K-e-s-k-m-.----B-u-un-n p-le-n-r Tammikuuu... 2,339 8,400, Helmikuu... 3,946 7,900, Maaliskuu... 4,56 9,600 2, Huhtikuu... 22,570 20,000, Toukokuu... 4,707 36, La 24 0 Kesäkuu , Heinäkuu Elokuu , :3 4 0 Syyskuu...,927 6, Lokakuu... 5,94 00, Marraskuu... 8,630 56,000, Joulukuu... 39, ,000, Koko vuosi... 8, , ,... 6,754 70, ,745 66, ,9 97, ,698 20, o. 0,87 60, Baeterium eolin tutkimuksia suoritettiin 48 kertaa sekä jokivedestä että suodatetusta vedestä. Tutkimusten tulokset käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä: Vuos Myönteisiä tuloksia %:ssa. em l O.u Vantaan v e s"i Suodatettu v e s i : g 3.a 4.8 Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden lukumäärä näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Kemiallisia vedenanalyysejä: Täydellisiä analyysejä.... Muita vedenanalyysejii..... Analyysejä käyttötarkkailun vuoksi.. Bakteriologisia vedenana yysejä: Bakteeriluvun mäi.räämisiä.... Bakteerium colin määräämisiä.... Analyysejä kemikalioista näytteestä i6 0,964 2, * Yhteensä l,088 näytteestä Saastusaltaissa tapahtuvaa saostumisen tehokkuutta tarkkailtaessa on mielenkiintoista todeta, että vuonna 940 valmistuneiden laajennettujen altaiden käyttöön ottamisen jälkeen sakkajäännös on entisestään huomattavasti pienentynyt. Esimerkiksi vuonna 937 oli sakkamäärä viimeisen altaan loppupäässä keskiarvona määrättynä 7. 3 % ensimmäisen altaan alkupäässä esiintyvästä sakkamäärästä, kun taasen vuonna 94 vastaava prosenttiluku oli 5.. Geprg Wenfzel.

21 Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 94. Siirryttäessä vuoteen 94 raivosi sota yhä maailmassa. Tosin vallitsi rauha Suomen ja Venäjän väiä maaliskuun 3 p:stä 940 alkaen, mutta siitä huolimatta sodan uhka Venäjän taholta oli kenties voimakkaampi kuin milloinkaan ennen ja tilanteen kestämättömyys ilmeni selvänä jokaiselle. Milloin tahansa voitiin odottaa maahan uutta hyökkäystä, mikä myös tapahtui kesäkuussa, jolloin Suomi jälleen sekaantui uuteen sotaan perivihollistaan Venäjää vastaan. Tätä sotaa jatkettiin vielä vuosien 94 ja 942 vaihteessa.. Nämä pitkäaikaiset sodat, sekä maailmassa raivoava suurvaltasota että meidän oma sotamme, ovat suuresti vaikuttaneet kaasulaitoksen toimintaan. Monenmoisia vaikeuksia ja häiriöitä on kasaantunut. kaasulaitoksen toiminnan tielle ja laitoksen käyttö on monta kertaa ollut la.mauturnaisillaan, milloin minkin puutteen takia. Kun kivihiiltä ei voitu kesäkuun puolivälistä marraskuun puoliväliin tuoda maahan suoraan Helsinkiin, oli laitoksen pakko ottaa vastaan useitil laivanlasteja Turun ja Rauman kautta. Rautatien liikkuvan kaluston puute aiheutti laitokselle kuitenkin suuria vaikeuksia hiilien kuljetuksele Helsinkiin. Vuoden. vaihteessa oli vielä suuria määriä kaasulaitoksen hiiliä näissä molemmissa satamissa. Sodan takia kohonneet hiilirahdit, samoin kuin rautateitse Turusta ja Raumalta Helsinkiin kuljetettavien hiilien kuljetuskustannukset ovat aiheuttaneet hiilenhinnan kohoamisen yli talousarvioon merkityn määrän, niin että määräraha hiilen ostoa varten on ylitetty 2,799,006 mk. Koksivarasto, joka vuoden alussa käsitti n. 8,000 tonnia koksia ja n. 2,500 tonnia koksimurskaa, kasvoi koko ajan vuoden ensimmäisen puoliskon kuluessa, sen vuoksi että koksi oli viranomaisten määräyksen perusteella varastoitava eikä sitä saatu jaella kuluttajille. Tämä varasto kohosi huippuulsa elokuun puolivälissä, julloin se käsitti n. 32,000 tonnia koksia ja 6,000 tonnia koksimurskaa. Nyt aloitettiinkoksin jakelu ja samalla sai kaasul:-.itos oikeuden toimittaa koksimurskaa Ruotsiin. Vuoden päättyessä oli varasto n. 23,000 tonnia koksia ja 5,500 tonnia koksimurskaa. Koksi oli kuitenkin hyvin huonoa ja murskapitoista, johtuen osaksi siitä että kaa;'iulaitoksen oli ollut pakko valmistaa osan koksista Yä-Schesian hiilistä, jotka eivät olleet sopivia koksin valmistamiseen, osaksi taas siitä, että koksi viranomaisten määräyksestä oli joutunut olemaan varastossa liian kauan suurissa kasoissa, missä se oli päässyt murenemaan. Katuvalaistus on vuoden kuluessa ollut osaksi supistettuna, osaksi kokonaan sammutettuna, suuntavaloja lukuunottamatta, johtuen vallitsevasta sotatilanteesta. Voden uudistöistä on olosuhteiden pakosta ainoastaan osa voitu suorittaa ja saatu päätökseen.. Putkijohtoja asennettiin kaikkiaan 4,008 metriä ja poistettiin metriä, joten putkiverkon kokonaispituus vuoden päättyessä oli 76,405 metriä.. Työt painejohdon asentamiseksi Hallituskadulta Päävahdintorille aloitettiin, mutta ei saatu päätökseen vuoden kuluessa. Suunniteltuja säitäjäasemia Päävahdintorilla. ja linjalla ei voitu rakentaa valmiiksi, koska säätäjiä ei vielä vuoden päättyessä ollut toimitettu.. Sitävastoin ovat betonikaivot kokonaisuudessaan ja liittymät osittain valmiit. Pokestävä suojahuonerakennus Sörnäisissä, jonka työt aloitettiin vuonna 90, saatiin valmiiksi kertomusvuonna. Sen kustannukset nousivat,694,20: 05 mk. Ammoniakin pesulaite ja kaasukompressori tilattiin, mutta niitä ei toimitettu ennen vuoden vaihdetta. Vuoden kuluessa toiinitettiin laitoksen tiaamat hiien- ja koksinmurskauslaitteet, mutta niitä ei saatu asennetuiksi, koska moottorien toimitus oli viivästynyt.