KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO IV KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSINKI 1944

2 STATIS:TIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS IV SER,VICES. TECHNIQUES'MUNICIPAUX : RAPP.ORTS ANNUELS. PPBLlES PAR L'IlD,MINI~TRIlTION D.ES SER,VICES TECHNIQUES :MU~ICIPIlUX, HELSINKI 1944, TYÖVÄEN.KIRJAPAINO

3 SISÄLL YSLUETTELQ Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus...: IV Vesijohtolaitos Kaasulaitos...: Sähkölaitos...: TABLE DES MATIERES Page Administration des services techniques municipaux...,... IV Service des eaux... ;... : Usine a. gaz... ;: Usine d'electricite.. '... 43

4 Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajana, seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja koneenkäyttäjä Kalle Oskari Laakso. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Hallituksen sihteerinä on, kaupunginkanslian notaarin varatuomari Eino Uskin ollessa estettynä hoitamasta sihteerin tehtäviä, kaupunginhallituksen määräykse.stä toiminut varatuomari Herrick Arvidson. Kertomusvuoden aikana hallitus oli kokoontunut 20 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 502 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä oli 518 ja lähetettyjen kirjelmien 136. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tähän liitetyissä vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä huhpkuussa B. Wuolle. Herrick Arvidson.

5 Kertomus Hel~ingin- kaupungin vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna Kerlomusvuoden aikana suoritetuista uudis 'töistä mainittakoon seuraavaa: - Vanhankaupungin suodatinaseman laajennuksen rakennustyöt, jotka kesäkuun 6 p:nä allekirjoitetulla sopimuksella annettiin laskut yönä A. W. Liljeberg O.Y:n suoritettaviksi, aloitettiin heinäkuun 3 p:nä. Vuoden vaihteessa olivat purkaus- ja louhintatyöt loppuunsuoritetut sekä varsinaisiin rakennustöihin kuuluv,at teline- ja muottityöt käynnissä. - Vesijohtoverkon laajennustöitä suoritettiin kerlomusvuonna pääasiallisesti Meilahden, Pitäjänmäen ja Herttoniemen alueilla. Laitoksen palveluksessa olleista henkilöistä ovat kerlomilsvuoden aikana isänmaan puolesta kaatuneet putkenasentajan apulainen Tauno Aleksi Kivinen ja aputyöläinen Pentti Kauppinen. 1. Käyttö. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Vedenkorkeus Van Helsingin kaupungin ja taa.ssa padonkyn- Haagan sähkölaltoksllnyksestä mltat- Laitoksen koski- ta ostettu energia, tuna,"m 1) voimalla kehitetty ja Vanhankaupunjosta kulutettiin Sade- Sade- Keskl- Kuukausi gin laltoksella pälv1ä ') määrä, lämpö, kulutettu energia, Va.nhan- Pohjavesi mm C KeskI- SuurIn kwh kaup. lal- laltoksllla, arvo arvo tok.ella., kwh kwh Tammikuu , ,050 6,227 18, Helmikuu , ,482 5, ~ Maaliskuu , ,715 5, & Huhtikuu... : ' " 174, ,526 4, Toukokuu , ,50R 5, Kesäkuu , ,507 5, Heinäkuu , ,445 5, , Elokuu , ,751 6, , Syyskuu , ,592 5,882, Lokakuu , ,084 5, & Marraskuu , ,212 5, Joulukuu , ,508 5, a Koko vuosi ,922, ,824, , ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääntelyn alaisia. 8) Tähän on laskettu vain ne _päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0.1 mm.

6 2 Vantaanjoen vesimäärä oli koko vuoden hyvin runsas. Pienin viikkokeskiarvo, 3,299 litrl sek., oli ja välisellä viikolla. Jää lähti Vantaanjoesta sillan ja padon väliltä maaliskuun 30 p:nä sekä sillan yläpuolelta huhtikuun 5 p:nä. Joki jäätyi jou~ukuun 7 p:nä. Suppo, joka oli syntynyt veteen, pyrki häiritsemään käyttöä, mutta syöttämällä höyryä vedenottamoon, voitiin käyttöä saostuslaitoksella jatkaa keskeyttämättä. Vedenpuhdistus.. Vedenpuhdis,t,us. j!1' '~suodatus Qvat v~i~~. Yksityiskohtais.et tiedot esit~ti\än. liitteessä vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla.' ~:o 2. ' Vettä on steriloitu kioorilla kokp vuod,en'ai4na..,, ',Viime vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 18,829,439 mao Kun painejohtojen vesimit,tarit.vanhassakaupungissa olivat osoittautuneet epävarmoiksi, on pumppuaminen.yanhas:takaupungista määrätty suodattimien anto~suuden perusteella. Veden pumppua mln en.,. Eri pumpuil).a Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitok!;!ista pumputut vesimäärät se'kä keskimääräinen! suurin ja pienin kokonaisp:umppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena, olivat seuraa vat: I VanhankaupungIn Kokonalspumppuamlnen laitos, vuorokaudesb~, pi8 Yhteensä. PohjavesI- KaIkkiaan Kuukausi plntavettll., laitokset, pumputtu, Turbllnl- Kesklpakolspumput, pumput, KeskI- Suurin Pienin ma ms ma ma ma määrä murti. mu.rti., -...' Tammikuu... 49,807 1,488,120 1,537,927 10,524 1,548,451 49,950 65,381 41,209 Helmikuu ,980 1,263,7.76.1,453,756 8,978 1,462, ,241 66,103 42,999 Maaliskuu ,313 1;369,828 1,613,141 9,775 1,622,916 52,352 65,071 44,145 Huhtikuu ,558 1,292,997 1,548,555 9,591 1,558,146 51,938 67,844 38,429 Toukokuu ,010.1,409,662 1,587,672 10,610 1,598,282 51,557 67,728 37,963 Kesäkuu... 64,935 1,426,670 1,491,605 9,935. 1,501,540 50,051 66,357 33,242 Heinäkuu ,859., 1,279,096 1,493,955 10,074 1,504,029 48,517 58,126 33,257 Elokuu.... :.. '221,617. "1,302;-4<}l "1,524; ;628 1;536;646 49, ,600 40,735 Syyskuu ,651 1,394,727 1,550,,378 12,888 ],563,266 52,109 66,169 42,314 Lokakuu ,360 1,434,894 1,665,254 12,705 1,677,959,54,128 70,316 44,203 Ma:.:raskuu ,350 1,36t667.1,598,017 12,416 1,610,433 53,681 73,378 44,831 Joulukuu ,468 '1,375,2.89 1,631, ,948 Koko 'vuosi !16.399,127! ! ! 18,829,439! ! ! ' Vesi mittarit. Käytännössä olevien mittarien lu'ku on vuo- vuoden lopussa kpl. Läpimitat näkyvät den.. ~ulljessa väliimtynyt.. 4:llä. ja' oh niitii,. seura.avasta.eritt~lystä:_... ~. _..... Aukon läpimitta _::....'... : mm Lukumäärä... :.;;... :;;... :: kpl

7 3 Näistä oli 7 kpl. 50 mm, 54 kpl. 75 mm ja 14 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli Syyt vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia... 1,535 kpl. eli 32.0% kaikista asetetuista' mittareista isompiin tai pienempiin mittareihin }) halutun kokeen takia }) epä varman käynnin takia * pysähtymisen takia... 69, 1., ~ vian takia osoittimessa tahi taulussa }) }) vuodon takia }) }) jäätymisen takia }) Poistettu lakkautetun käytön takia Yhteensä 1,805 kpl. eli % kaikista asetetuista mittareista Vedenkulutu8. Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputrista kokonaisvesimäärästä): Yksityiskulutus, 1-9 kaupunginosassa... 7,320,314 m 8, eli % kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja Toukolaan rajoittuvalla alueella... 4,903, Touko~assa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla 516, ja 20 kaupunginosissa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla... 3,754,381 }) 19.9, Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu... 49, Suomenlinnassa...:...;... 96, Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (65,648 m 8). Herttoniemessä (17,864 m 8 ). Lauttasaaressa (244,415 m 8 ), Munkkiniemessä ja Talissa ( ml), Haagassa (47,444 m 8 ) sekä Pirkkolassa (11,930 m 8 ) , Yksityiskulutus 17,354,950 ml, eli % Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus... 1,089,350 ml, eli Laitoksen oma kulutus... 77, lo O.n Mittarien mukaan 18,521 ;488 m', eli % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä ,951 ml, eli 1.8& Olo Yhteensä 18,829,439 m 8, eli %

8 4 Mittaamatta kulutettu vesimäärä, joka edellisen mukaan oli % pumputusta kokonaisvesimäärästä, on'prosenthluvultaan pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin ankaran talven takia oli laskettava putkiverkosta suuret määrät vettä hukkaan. Viime vuonna talvi sitä vastoin oli. erittäin leuto, mikä myös selittää pumputun vesimäärän vähentymisen %:l1a edellisen vuoden määrään yerrattuna. Vuonna 1943 kulutettiin...'... 18,829,439 m S ,... 20,928,352 Vähennys vuonna ~... Keskikulutus vuorokaudessa... Suurin kulutus vuorokaudessa 26/ ,098,913 51,588 73,378 Pienin, 0 24/ ,242 Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta:..... EI " 0 " - EI ~ Keskikulutus Vedenkulutus, m8.. ~ ~ henkeä kohti iij, ::1 '" vuorokau-.. Mlttanen m1ttaama kulutus dessa. l ljl " p;' EI V u oal :0;' o -~ o p; Muu :0;' ~ p;' ~ KaupungIn Laitoksen YhteenBä YksItyIs- kulutus EI '" E.~ =-.. maksama oma kukulutus '" ~ " a-~ kulutus.lutus... -< ; ~.. ~ ;t:- Maksavat kuluttajat p;' 0 ~. ~".. ~ ~ EI '" g.~.g '< "!!!. ~...~ ~ S' ,311, ,348 2,012, ,786, ,665 2,595, ,831, ,423,943 4,255, ,963, ,703 19, ,956 6,382, ,361, ,717 40, , , ,898, ,307 49, ,737 8,338, ,372, ,748 50, ,649 9,034, ,956, ,908 53, ,786 9,442, u ,161, ,724 46,910 1,144,616 10,954, & ,994, ,261 55,084 1,361,122 12,355, \ ,587, ,542 74, ,053 12,250, \ \1 120.\ ,562, ,934 63, ,222 12,367, ,801, ,413 87, ,065 12,647, ,921, ,471 73, ,096 12,660, & 129.\ , ,385, ,514 77; ,462 13,207, , ,027, ,678 89, ,947 14,007, , ,004,808 1,043,729 92, ,083 15,059, , ,364,668 1,137,840 95, ,611 16,534, , ,683,506 1,163, , ,565 17,530, , ) ,400,018 1,194,836 93, ,562 18,132, & ,917 1 ) ,306,948 1,137,513 70,259 1,488,512 18,003, , ,977,403 1,033,703 77,885 1,206,669 19,295, ,488,241 1,038,943 69,437 3,331,731 20,928, ,354,950 1,089,350 77, ,951 18,829, ,286-1,452-1,650-2, , , , , , , , , , , ,209 8 ) ) 4, ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - 2) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää.- 8) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan.

9 5 II. Vesijohdon lilitokset. Laajennukset ja arvonlisäykset. Vuonna 1943 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin~ a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesijohdon uusiminen Kalliolinnantiessä (294 m 5" johtoa laskettu ja 293 m 4'" johtoa hylätty) ,420: 50 Vesijohto Kirvesmiehenkatuun Puusepänkadulta pohjoiseen päin (35 m 6'" johtoa) ,481: 70 Vesijohto Susitiehen (katu 1) Herttoniementieltä Karhutielle (katu 3) sekä Karhutieltä (katu 3) länteen päin (120 m 6'" ja 273 m 8'" johtoa) 640,453: 05 Vesijohto Susikujaan (katu 2) SusitieItä (katu 1) länt.een päin (101 m 8# johtoa) ,823: 25 Vesijohto Karhutiehen (katu 3) Susitieltä (katu 1) lounaaseen päin sekä Susitieltä (katu 1) Hirvitielle (katu 4) ja Hirvitieltä (katu 4) Ilvestielle (katu 7) (612 m 6" johtoa) ,882:- Vesijohto Hirvitiehen (katu 4) Susitieltä (katu 1) Karhutielle (katu 3) (312 m 6'" johtoa) ,113: 95 Vesijohto Oravatiehen (katu 5) Hirvitieltä (katu 4) Ilvestielle (katu 7) (282 m 5" johtoa) ,494: 50 Vesijohto Peuratiehen (katu 6) Hirvitieltä (katu 4) Ilvestielle (katu 7) (95 m 5" johtoa)... 90,551: 80 3,204,220: 75 b) Edellise.ztä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Varapadon rakentaminen Vantaanjokeen (täydennystyö)... 2,100: - Kaksi vesijohtoa Vantaanjoen poikki Koskelantieltä Siltasaaren yli kulkevalle maantielle 1)... 1,746,411: 10 Tasoituksia ja istutuksia Vanhassakaupungissa.... Saostuslaitoksen viemarm pidennys turbiinipumppurakennuksen ohitse 9) Vesijohto Kuortaneenkatuun Jämsänkadulta länteen päin (126 m 5# ja 1 m 6'" johtoa) 9) Vesijohto Mäntytieltä Paciuksenkadulle johtavaan kujaan (70 m 12" ja 2 m 8'" johtoa)..... Vesijohto Raidekatuun Konemestarinkadulta Työnjohtajankadulle päin 8 ) Vesijohto Puusepänkatuun DegeröntieItä Kirvesmiehenkadulle päin (224 m 5'" johtoa) 8).... Vesijohto Kirvesmiehenkatuun Puusepänkadulta Degeröntielle päin (276 m 5" johtoa).... Vesimittarien hankinta.... Vesijohto Naurissaaresta Hopeasalmen alitse Herttoniemen rantaan 8l Vanhankaupungin sähkö- ja pumppulaitteiden täydennyss).... Vesijohto Kornetintieheb (100 m 5" johtoa) 8) :.... Vesijohto Kutomontiehen (286 m 5" ja 76 m 8" johtoa) 8)... Vesijohto Kehräämöntiehen (131 m 6# johtoa) 8).... Vesijohto Valimontiehen (90 m 8' johtoa)s) ,515: 85 5,967: 80 59,438: ,166: 65 14,985: ,794: 85 98,798: - 351,131: 30 12,186: ,830: 70 29,944: ,226: 35 54,005: - 167,684: 15 Vesijohto Konemestarinkatuun LämmittäjänkaduIta Herttoniementielle (84 m 6' johtoa)...:... 84,851: 95 3,460,039: 30 mk 6,664,260: 05 1) Tehty vuosina ) Tehty v. 1941, vain täydennystöitä v ) Tehty myöskin v

10 6 c) J(eskeneräiset uudisrakennukset: Suodatinlaitoksen laajentaminen Vanhankaupungin Siltasaarella 1 ).... Pumppulaite saostuneen veden johtojen tehon lisäämiseksi... Laitteet lisäveden siirtämiseksi Hiidenvedestä Vantaanjokeen 1 ) Tätä erää ei ole viety pääoma-arvoon. d) Uudistyöt kaupunginvaltu1tston myöntämillä etuantivar.~ilza: 3,356,541: 05 52,927: ,475: mk 3,724,944: 75 Vesijohto Kuortaneenkatuun Jämsänkadulta länteen päin ,983: 90 Vesijohto Mäntytiehen (180 m 12" johtoa)...: ,245: 95 Vesijohto Kuusitiehen (1 m 12" johtoa)... 5,025: 85 Herttoniemen päävesijohdon maaryöt ,279:- Vesijohto Kornetintiehen...'... 43,133: 85 Vesijohto Kutomontiehen (katu 1) ,341:- Vesijohto Kehräämöntiehen (~atu 3) ,989: 20, ;...-- mk 1,913,998: 75 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olleiden vesijohtojen pituudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät näkyvät seuraavista taulukoista: ]ouluk. 31 p:nä Helsingin kaupungin putkiverkko 1) h.bå I 1"": 40'- 32" 24'- 18' " 10" 8" 6'- 5'- 4'- &"",,= ~ ~::::..!d ~. o '3 c. m m m m m m m m m m m ~'gj -;'" p..n aj~n I ,681 6,180 7,101 4,188 6,339 20,534 2,315 39,335 50,443 67,242 1l'3~ ~ 1,689 2,073 Lisäys v Vähennysv '2 ]Of~~~'.. ~~... ~~~.~14,68116,18017, ,18816,339120,78512,315139,339150,444167,6621 I 1 :06JI220,1(J2Ik69312,084 Munkkiniemen pll.tkiverkko. Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 297 mm ja tilavuus 15,242 m 8. Eläintarhan vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä n. 27,500 m 8 ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN. 1 Yhteen- Palo- Sulku- 10" 8" 6" 5'- 4'- sä, posteja, venttlllejä, m m m m m Dl kpl. kpl. ]ouluk. 31 p:nä I I , , ~1 2.~ 9, io Lisäys v ]ouluk. 31 p:nä I , ,2591 1,9211 2, , ) Tehty myöskin v ) Tilastoon on otettu myöskin seuraava Rakennustoimiston kustantama johto: vesijohdon muutostyö Tilkan sillan alla (9 m 8" johtoa laskettu ja 7 m 8 6 johtoa hylätty)..

11 7 Talin putkiverkko. Yhteen- Palo- Bulku- 10' 8' 6' 5' 4' 811, posteja, venttlllejll, m m m m m!" kpl. kpl. ]ouluk. 31 p:nä ~1 2, 431 Lisäys v : ]Or~~;'.~~.. ~~~ 1 ' , ZRj Haagan putkiverkko. 6' 5' 4' Yhteensll, Palo- Bulkuventtll- posteja, lejll, m m m m kpl. kpl. ]ouluk. 31 p:nä , Lisäys v ~1 3,7~ ]Or~~;.. ~~.. :.~~.~I ~, ,72JI Herttoniemen putkiverkko. Yhteen- I Palo- Bulku- 16" 12" 8' 6' 5' sll, posteja, venttll-. lejll, m m m m m m kpl. kpl. ]ouluk. 31 p:nä , , , Lisäys v , , ]ouluk. 31 p:nä , ,1121 1, ,15JI Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä ,614,500:-' Uudisrakennukset vuonna ,664,260: ,278,760: 05 Kuoletukset... 5,706,260: 05 Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä mk 170,572,500:- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... S:n varapato... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Arvo 81/ LIsäykset 1,000,000: - 1,133,100: _ 0 2,100:- KuoletukSet Arvo 81/ ,000,000: - 22,900: -.,. 1,112,300:- Vanhassakaupungissa..._ ,700: - 99,5.15: 85 15: 85 1,010,200:- Vanha pumppuhuone tiilistä ;000: - 100,000: _ 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... 5,000: - 5,000: _ ~---- Siirto 3,148,800: - 101,615: 85 22,915: 85 3,227,500:-

12 8 300 hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattijarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen. ja kattiloineen..."".. ~... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle..."... Hiilivaja y.m..."... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (745 ml suodatuspinta-alaa)...,... Sähkömoottorit ja keskipakoispumput... Sähkönmuuntajat, sähkö kaapelit ja kojeisto... Uusi suodatinrakennus ptihdasvesialtaineen... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vant~anjoen länsipuolella... Kloorikaasukojeet... Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot, sääntelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat.... Varastorakennukset Siltasaarella... Myllyrakennus... Kemistin asuinrakennus hirsistä... Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä... Asuinrakennus tiilistä... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus).... Pesutupa ja sauna tiilistä.... Väestönsuoja Siltasaarella.' ~.... S:n saostuslaitoksen luona..... Vesisäiliö Eläintarhassa, nelikulm. ~ pyöreä.... Vartijan asuinrakennus hirsistä..... D 0 tiilistä..... Väestönsuoja vesisäiliön alueella..,_. Vesijohtotyöpaja tiilistä korttelissa n:o Arvo 81/ S,iirtq3, 148,800: :- 15,000: - 908,300: - 90,700: - 265,700: - 4,800: - 655,300:- 143,000: - 410,100: - 466,600: - 2,723,000: - 45,000: - 20,372,200: -, 2,900: ~ 297,700: - 70,500: - 2,146,700: - 32,400: - 12,400: - 39,300: -'- 8,000:- 58,100:- 6,400:- 9,200: - 485,900: - 432~900: - 8,384,500: - 10,6~4,400: - 400:- 318,900: ~ 184,000: - Lisäykset 101,615: ,830: 70 1, : 90 Kuoletukset Arvo 3'/ ,915: 85 3,227,500: - 38,000:- 26,300: - 1,000: - 39,500: - 44,730: 70 48,400: - 133,500: - 891,200: - 8,300: - 241,678: 90 4,300: - 3,400: - 7,700: - 11,300: - 13,5QO: - 1,400: - 2,400: - 9,600:- 8,600: - 248,000: - 232,000: -:- 8,000: - 3,700: -: 15,000: - 870,300: - 90,700: - 239,400: - 3,800: - 615,800: - 143,000: -...:. 532,200: - 418,200: - 2,589,500: - 45,000: - 19,481,000: - 2,900: - 289,400: - 3,657,400: - 28,100: - 9,000: - 31,600: - 8,000: - 46,800: - 57,000: - 5,000: - 6,800: - 476,300: - 424,300: - 8,136,500: - 10,432,400: - 400:- 310,900: - 180,300: - 311,300: - 174;600: -: 136,700: --,- Siirto 52,714,400: - 2,020,825: 45 2,224,025: 45 52,511,200:-

13 9 Arvo 81/ LIsäykset Kuoletukset Arvo 81/.. 194,3 Siirt.o 52,714,400: - 2,020,825: 45 2,224,025: 45 52,511,200: Ulk.ohu.onerakennus ristikk.ohirsistä ja laud.oista... 2,700: - 2,700: - Vesipostit satamissa ,200: - 59,200: - 240,000:- Vapaakaivot... 25,400: - 5,300: - 20,100:- Putkiverkko ,212,900: - 4,292,303: 30 3,190,203: ,315,000:- Vesimittarit... ~... 1,218,200: - 351,131: ,731: 30 1,358,600:- Kalustot, työkalutiaautot ,700: - 16,800: - 124,900: mk 169,614,500: - 6,664,260: 05 5,706,260: ,572,500:- IU. Taloudellinen tulos. Hinta. Huhtikuun 29 p:nä 1936 kaupunginvaltuust.o vahvisti laitoksen nykyisen taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta kulutuksesta kaupungin alueella.on 2: 20 mk kultakin mb:ltä, kulutuksen.ollessa.enintään 1,000 m a vu.osineljänneksessä, 2: 10 mk kultakin m 8 :ltä 1,001 ja 2,000 m B välillä, 2: - mk kultakin m 8 :ltä 2,001 ja-4,ooo m 8 välillä sekä 1: 90 mk kultakin m 8 :ltä.4,001 m 8 :stä ylöspäin. Sama.on vedenhinta Herttoniemessä ja Pirkk.olassa, - Munkkiniemessä, Talissa Ja Haagassa hinnat ovat kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun, 26 p:ltä 1939 samat kuin miksi M. G. Stenius AfB aiemmin.oli ne määrännyt, s..o. Munkkiniemessä ja Talissa, 3: 50 mk ni.b:ltä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, sekä Haagassa 5:.- mk ms:ltä, kulutuksen.ollessa enintään 75 m 8 kuukaudessa, 4: 50 mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 75 m 8, mutta.ollessa k.orkeintaan 150 m B kuukaudessa, 4: - mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 150 m 8, mutta.ollessa k.orkeintaan 225 m 8 kuukaudessa, ja 3: 50 mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 225 m S kuukaudessa. P.oikkeuksen tästä taksasta tekee Haagan kauppalan su.orittama hinta, j.oka eri välikirjan mukaan.on 1: 50 mk mb:ltä kauppalan putkiverkk.o.on syö.tetystä vedestä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (1: 50 mk), j.onka lait.os maksaa Haagan kauppalalle tältä laitoksen käyttöön saadusta sähkövirrasta kwh:lta. ~~ityiskulutuktuksesta... 36,685,960: 70 Sataniap.osteista jaellusta vedestä ,660: 50 Kaupungin kulutuksesta... 2,143,656: 50 Vapaakaiv.oista y.m. jaellusta vedestä... 17,824: 40 Laitoksen.omasta vedenkulutuksesta' ,837: 35 39,060,939: 45 Siirto 39,060,939: 45 Tulot. Siirt.o 39;060,939: 45 Vesimittarien vu.okrat.' ,039: - Tul.ot ilman mittaria käytettä:~ vistä pal.op.osteista ja lisämaksut liian suurista mittareista... 10,387: 50 V.oitt.o tehdyistä asennustöistä: Tul.ot ,479,501:- Men.ot... 2,147,351: ,149: 80 Tul.ot yleisten vesip.ostien y.m. hoid.osta j a kunnossapid.osta ,467: 60 Men.ot s:n s:;ns:n ,337: 65 7,129: 95 Siirt.o 40,149,645:.70

14 10 Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta ,423: 15 Menot s:n s:ns:n ,279: 15 Maa-alueiden vuokrat..... Siirto 40,149,645: 70 80,144: - 30,782: - Siirto 40,260,571: 70 Siirto 40,260,571: 70 Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksista... Luontoisedut.,...:. Sekalaiset tulot... 6,947:- 166,485: - 104,715: mk ,718: 95 Vedestä Mittarien vuokrista.... Tehdyistä asennu stöistä.... Muut tulot..... Tulot jojlalselta pumputulta vesikuutiometriltä. peddiil t Yhteensä Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra 154: 13 mk' vuodessa kultaki~ mittariita-. A. H~llinto: Osa hallituksen menoi~ta.'.... Palkat..... Tarverahat: Kaluston kunnossapito... Painatus ja sidonta. Puhelinmaksut... Autokulut... Sekalaiset menot... 7,641: 80 29,944: 80 29,190:- 590:- 69,399: 50 10,787: ,168:- Mittauksety.m.s.... 2,056: ' 45 ~~~~,-=~'==.~ mk 472,777: 65 Palkat Huoneistomenot B. Kassa- ia tilivit'asto. C. Käyttö. (575,661: 95) 1,160,304: ,493: 40 mk 1,398,797: 60 (1,858,869: 3si 1) La b 0 r a tor i o' : Kahden kemistin sekä laboraattorin palkat ,450: 90 Siirto 220,450: 90 -Menot. 1 ) Siirto 220,450: 90 Bensiini, kemikaaliat, tarveaineet ja muut menot ,439: 45 mk 264,890: 35 Mitä laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Vedenpumppuaminen hastakaupungista: a) Turbllnipumput. Osa konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset... Muut käyttö- ja hoitokustannukset :... Pumppu laitoksen korjaus ja kun- Va n- 12,000: - 224,077: 60 7,825: 80 nossapito... 1,532: mk 245,435: 70 (342,758: 70) Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,296,908 m a vettä, on tämä pumppuaminen maksanut (14.998) penniä kuutiometriltä. 1) Viranhaltijoille ja osaksi työntekijöille maksetut kalliinajanlisäykset on viety yleisiin sekalaismenoihin (kohta F). Eri menoryhmien loppu summien alle ja laskettujen yksikköhintojen viereen on sulku-. merkkien sisään merkitty vastaavat erät, kun otetaan huomioon menoryhmän osalle kuuluvat kallii!lajanlisäykset.

15 n b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi Vanhankaupungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista, mutta pääasiallisesti kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat:. Siirto 4,590,946 kwh Suodatinhiekan pesuun 19,892 & Koko laitoksen valaistukseen... 57,074' Pikku moottoreihin... Väestönsuojien lämmitykseen.. 18,047 19,980 Erinäisiin muihin tarpeisiin... 41,001 ~ Yhteensä 4,746,940 kwh Osa konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset.... Öljy, trasseli, m~ut aineet sekä päivätyöt.,... Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito...!iöyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset... Helsingin kaupungin sähkölaitok- 90,920:- 222,508: 50 3,306: 15 78,962: 65 23,167: - sen lasku 2,824,380 kwh:sta... 2,597,904:-. mk 3,016,768: 30 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset 18,302: 85 S:n menot laitoksen valaistuksesta... 52,943: 65 S:n kemiallisesta puhdistuksesta... 16,605: 25 S:n väestönsuojien lämmityksestä, rakennllstöistä y.m ,823: ,674: 95 mk 2,854,093: 35 (2,977,737: 70) Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön, koko laitoksen valaistukseen, väestönsuojien lämmitykseen ja erinäisiin muihin tarpeisiin (155,994 kwh) on maksanut 162,674: 95 markkaa, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista. nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin.,524,226: 84 ( 546,937:.26) Pumppuaminen kaupunkiin 2,329,866: 51 (2,430,800: 44) mk 2,854,093: 35 (2,977,737: 70) eli (14.823) penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 16,399,127 m a vettä ja 2.80' (2.9 a 5) penniin kuutiometriltä. 'saostusaltaisiin pumpimamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 18,696,035 ml, joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta. Vanhassakaupungissav oli (17.780) penniä kuutiometriltä, kun vuosikustannukset. 3,099,529: 05 (3,320,496: 40) mk, jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimäärälle. Kaupungill sähkölaitoksesta 0 saatu sähkö... 2,824,380 kwh Laito.ksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä sähkö..,... 1,922,560 Yhteensä 4,746,940 kwh Sähköä on käytetty seuraavalla tavalla: Veden?~.mppuamiseen sa~stusaltalslln ,244 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiin... 3,747,702. Siirto 4,590,946 kwh 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n gissa: Osa konemestarien palkoista... Suodattimien hoitajat.... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus 8,000: - 140,495: 51} 18,377: 85-43,210: mk 217,073: 05 ja kunnossapito... 6,989: 35 (260,161: 70)

16 12 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimäärälle, ( z) pennili kuutiometriltä. 4) K e m i a 11 i n en puh d i s t u s j a selkeytys:, Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa,konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset... Kemiallisetpäivystäjät....;'purityöt, kuljetukset ja sekalaiset menot... Vedenkulutus... Aluminiumsulfaatti... :Sammuttamaton kalkki... Kloori....Aldjivihiili...:... Sähköenergia... AI1:aiden ja. niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossa- 8,000: - 294,058: - 278,429: ,198: 75 47,005: 50 3,427,251: ,919: 75 96JHÖ: 50 8,508: ~ 16,605: 25 pito ,937: mk 4,874,823: 85 (5,106,507: 85). Jos tämä kustannu~ jaetaan Yanhastakcj.Upungista kaupunkiin pui.jlputulle vedenpaljou -delle, niin selkeytyskustann~kset nousevat (27.313),penniin kuutiometriu:ij... 5) Muu,t m eno t Van h a s s a k a u p u n g i s s a: 'Vanhassakaupungissa olevien as~mtojen ja niihin, kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... 21,852: 10 Laitosrakennusten ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus...'... 35,747: 65 :Siltain, raitioteiden, aitojen ja " 'rantalaiturien kunnossapito ja k9rjaus... 65,814: 50 'Vederikorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapit" ja korjaus ,142: 65 'Tas~H:ukset ja istutukset ,821: 75 Puhta~nap'ito ulk<ma: ja sisällä.. 206,511: '.\.,.,' Siirto 458,890: 30 Siirto 458,890: 30 Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys... 84,508: 40 Selkeytyslaitoksen polttoaineet ja lämmitys.. ' ,933: 85 Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys... 64,602: 65 Vesi- ja höyryturbiinilaitoksen ja mui1;ten rakennusten polttoaineet ja lämmitys... 32,153: 65 Sähkövalaistuslaitteet... 8,325: 65 Sähköv~lovirta... 52,178: 05 Vedenkulutus... 1,446: 50 Yövartiointi ,242: 40 Sekalaiset kustann ukset... 5,915: 75 Sodan ailieuttamat suojelu toimenpiteet ja korjaukset ,205: mk 960,402: 50 tehden pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä. Vanhankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 9,416,718: 80 (9,983,439: 80) markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriltä (53.399) penniin. 6) P 0 h j a v e s i I a i t 0 k s e t: Hoitajat... 89,233: - Käyttökustannukset... 93,608: 95 Korjaukset ja kunnossapito... 31,646: mk 214,488: 45 " Kun pohjavettä, on pumputtu kaikkiaan 133,404 ml, niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuution;tetrille, tekee ' penniii. D. Putkiverkot ia vesisäiliöt. Putkiverkkoinsinööri, palkka... 93,960,: - Asennusinsin'ööri, palkka..., 73,800:- Tarkastusinsinööri, palkka..., 79,440: - Työnjohto ,256: Siirto 562,456: 30

17 13 Siir1:0 Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putki verkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito..... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... Vesisäiliöiden ja vartijanasun-.. non lämmitys ja valaistus..... Vedenkulutus...,'.... Sekalaiset kustannukset :.... Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito... Su'ojelutoimenpiteet ja korja-' ukset sodan johdosta...,... ~f?2,456:: ,931: - 679,123: 95 71,388: ,648: 40 48,202: 05 15,139: - 9,289: 10 Siirto 1,129,356: 35 Lämmitys ja polttoaineet ,821: 15 Vedenkulutus... 3,036: - Yövartiointi ja sekalaiset menot 104,678: mk 1,292,892:'35 (1,503,648: 85) Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 20 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta 40 50' mm. Lukumäärä kpl. F. Yleiset. sekalaismenot., Osa kaupungin suorittamista 121,797: 80 eläkkeistä ,816: 25 Vuokra ja verot... ~ ,334: 75. Työkalujen ja kaluston hankinta mk 2,113,310: 50 Vakuutusmaksut....., Työntekijäin erinäiset edut... (2,313,440: 60) Korot konttokuranttitilistä kau- Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 11 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 18 'piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen mttuttami- sesta. pungin kassassa... ;Kalliinaja,nlisäykset... Osanotto työn rationalisoimis- 133,030: ,572: ,097: - 1,991,497: ,108: 75 1,540,563: mk 6,076,149: - kursseihin y.m.... 1,463:- G. Kuåletukset ja korko. Kuoletukset sekä korko pääomavelalle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 1927 E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja,ja.varasto. " j~. ta.~ik1,lui1 28 p:nä 1931 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Työpajan esimies, palkka... Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja. oikaisu :... Työpajarakennusten ja aitojen 'korjausjakunnossapito... Tontin ja rakennusten puhtaana- 75,840: ~ 444,959: ,624: 10 59,358: 95 pito... 64,246: 95 'Valaistus... "...,.. "... 18,327: Siirto 1,129,356: 35 Kuoletukset, siv ,706,260:'05 7 % korko pääomavelalle... '11,984;375:20 mk i7 ;690,635': 25 ",.'-,..!,-. Jos yhdistellään edelläolevat.menot sek~ myös kustannukset, jaettuina. jqkai~elle, pu,mputulle pinta- ja pohjavesikuutiometrille (18,829,439 maj, saadaan seuraava taulukko:

18 14 Menot sekä kustannus Jokaiselta pumputulta vesi kuutio metriltä. A. Hallinto... ~.... B. Kassa- ja tilivirasto... :.... C. Käyttö: 1) laboratorio... 2) vedenpumppuaminen Vanpassakaupungissa. 3) suodatus 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanhassa- 264,890: 35 3,099,529: ,073: 05 kaupungissa... 4,874,823: 85 5) muut menot Vanhassakaupungissa ,402: 50 6) pohjavesikustannukset (sekä jaettuina 18,829,439 m 8 :1.le) ,488: 45 D. Putkiverkot ia vesisäiliöt..... E. Mittari- ja r..sennusosasto, työpaja ja varasto.... F. Yhteiset sekalaismenot..... mk 472,777: 65 1,398,797: 60 9,631,207: 25 2,113,310: 50 1,292,892: 35 6,076,149: - mk 20,985,134: 35 G. Kuoletukset ja korko... 17,690,635: 25 Yhteensä mk 38,675,769: 60 Penniä veslkuutiometriltä l1.n Voltto- ja tappiotllf. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv mk 40, : 95 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv Kuoletukset ja korko, siv Vuoden nettovoitto ,985,134: 35 17,690,635: 25 1,862,949: 35 mk 40,538,718: 95 Tila j~ulukuun 31 p:nä Varat; Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan ,572,500:- Keskeneräiset uudisrakennukset... 3,724,944: 75 Uudistyöt kaupungin valtuuston myöntämillä etuantivaroilla... 1,913,998: ,211,443: 50 Tarvikevarasto... 12,188,122: 50 Kassa ,975: 65 Saatavat.,...,... 10,517,401: 40 Ennakkomenot... 2,823,475: 20 Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut ,930: 35 mk 202,759,348: 60

19 15 Velat. Xaupunginrahasto: pääomavelka ,572,500:- Konttokuranttitili... ;... 27,830,078: ,402,578: 70 Menojäämät... 1,598,464: 55 Kansaneläke- y.m. maksuja... :... 3,325: 65 Talletetut vakuudet... ;... ~ ,030: ,896,399: 25.Nettovoitto... ;... 1,862,949: 35 mk 202,759,348: 60 Menot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 1943 sekä muutamina aikaisempina vuosina on yhdis -telty liitteeseen n:o 1. Helsingissä, maaliskuussa John L. W'. LillJa.

20 16 I Liite n:o 1. Otteita vesijohtolaitoksen v~osikertomuksista. - Utdrag ur vattenledningsverkets Arsberättelser. Menot - Utglfter I Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsrakenvesimäärä oma-arvo 1/ 1 nukset vuoden Kuoletukset ja korko'). kuluessa Hallinto, käytt!l y.m. Yhteensä menoja Amortertngar oeh F!lrvaltnlng, drlft ete. Verkets kapitaj- NyanläggnlnC ränta ) Summa utglfter Vuosi Uppfordrad ' Ar vatten- värde den '1. gar under året mängd p p p m8 :Jtä m8 :Jtä m8 :ltä mk mk mk p per p per p per m8 mk mk m 8 m8 in ,382,613 7,583, , , , &6 1,027, on ,663,349 7,405,705-1,295, ,600, , ,151, ,338,022 12,845: ,194, ,267, , ,245, ) 12,250, ,715,000 9,057, ,877, ,373, ,251, ,367, ,358, ,011, ,030, ,888, ,918, ,647, ,075, ,623, ,225, ,416, ,642, ,660, ,524, , ,481, ,294, ,775, ,207, ,069,500-1,038, ,508, ,077, ,586, ,007, ,375, ,408, ,395, ,945, ,340, ,059, ,160, ,321, ,877, ,778, ,656, ,534, ,994,600-7,111, ,696, & 12,285, ,981, ,530, ,998, ,445, ,808, ,515, ,324, ,132, ,443, ,475, ,721, ,672, ,393, ,003, ,623,400-23,305, ,923, ,786, ,709, ,295, ,826,500-9,753, ,660, ,970, ,630,532 ~O ,928, ,005,900-10,187, ,391, ,240, ,632, , ,829, ,614,500-6,664, , ,690, ,675, I Vuosi Ar Tulot - Inkomster Nettovoitto VedenmyyntI Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovlnst Vattenf!lrsäljnlng övrlga Inkomster Summa Inkomster % pääoma-arp p p vosta mk m 8 :ltä mk m 8 :ltä mk m 8 :ltä mk % av kapl- Jl perm8 ppermb Jlperm 3 talvär- det : 1,525, , ,608, , ,198, , ,551, , ,952, , ,773, ,52R, )... 20,811, ,111, ,923, ,671, ,911, oaz 1,069, ,981, ,062, ,884, ,070; ,955,036 - ' ,313, ,977, ,104, ,082, ,306, ,044, ,168, ,212,~ ,625, ,578, ,320, &14 28,898, ,557, ,630, ,243, &6 30,873, '016 11,216, ,275, ,502, ,778, ,796,779 05' ,130, ,601, ,731, ,406, ,010, ,845, ;39,855, ,462, ,715, ,075, ,790, ,081, ,021, '1,733, ,754, ,123, ,067, ,036, ,103, , , ,477, ,538, ,29& 1,862, ) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan F.o.m. andra bokslutet år 1926 äro amorteringama beräknade pä ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta. I

21 17 Liite n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna Saostus, selkeytys ja sterilolntl. Vuonna 1943 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 7 kertaa ja meni tällöin 103,300 m 3 kemiallisesti, käsiteltyä vettä hukkaan. Kertomusvuonna puhdistettu kokonaisvesimäärä oli 19,086,983 m 8, eli keskimäärin 52,293 m 8 vuorokautta kohden. Suurin vuorokautinen vesimaara, 71,500 m 8, puhdistettiin lokakuun 10 p:nä ja pienin, 32,200 m 8, kesäkuun 24 p:nä. Kun vuonna 1942 puhdistettu vesi-. määrä oli 21,334,654 m S, niin vähennys kertomusvuonna oli 2,247,671 m 8, eli 10.50/0' lisäyksen edellisenä vuonna ollessa 0.8 0/0, Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavat määrät: Grammaa m8 kohden Keskl- Suurln Pienin määrä määrä määrä Aluminiumsulfaattia vesi mukaanluettuna)... Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa... Suodattimen pesujen luku... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä.. Kahden pesun' välillä suodatettu m a kohden suodatinpintaalaa...'... Käyttöaika kahden pesun välillä... Pesuaika kerral %:ksi laskettuna. 1,255,809 kg Kalsiumoksiidia 316,203 kg Klooria 17,562 kg Aktiivihiiltä 1,676 kg. laan, keskimäärin... Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 17.8 % aluminiumoksiidia. Sen ohella käytetty. Pesuvesimäärä rikkihappoinen '3avimaa &D in Bröckchem on Pesuvettä pesua sisältänyt aluminiumoksiidia 11: %. kohden... Pesuvesimäärä Suodatus. prosenteissa Suurempien suodattimien pinta-ala on suodatetusta m B ja pienempien m a. Kumpiakin suodattimia on 14 kpl. ja niiden kokonaispinta-ala Suodattimien vesimäärästä on siis m a. Suodatusnopeus on ollut huuhtelujen n. 6.4 a m tunnissa. luku... Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuina Huuhteluaika suodatettiin kertomusvuonna 18,983,683 m kerrallaan, 8 vettä. Tärkeiqunät suodatusta koskevat tiedot keskimäärin.. esitetään seuraavassa yhdistelmässä: Otaksuttu huuhteluvesi- Pienet suodattlmet su:du~f~et määrä.... Suodattimien Otaksuttu käyttöaika... 1,434 h 91,408 h huuhtelu vesimäärä Suodatettu vesimäärä huuh (pesu- telua kohden Pienet suodatttmet Suuret suodattlmet 191,726 m 8 18,755,970 m B m a, 103 1,861 m B m S 10 h 55' 11' 10'" 8,911 m a 86.6 m S 4.85 % 35 8' 43" 553 m a 15.8 ma m a 1,909 9,825 m a ml 47 h 53' 10' 19'" '242,750 m a ml 1,504 8' 25" 35,434 m S '23.8 m 8

22 18 Kertomusvuonna ovat pienet. suodattimet olleet vain tilapäiskäytössä silloin, kun suuret suodattimet eivät yksinään ole riittäneet. Tästä syystä on pidetty tarpeellisena niiden pesemistä ennen käyttöönottoa perusteellisemmin kuin tavallisesti, joten edelläesitetty laskelma ei pesuveteen nähden vastaa pienten suodattim:ien jatkuvasta käytöstä tavallisesti saatavia arvoja. Kun pienet suodattimet kuitenkin jatkuvassakin käytössä toimivat epätaloudellisemmin kuin suuret, on m.m. yllämainitulla järjestelyllä päästy siihen, että suodatuksessa hukkaanmennyt pesuvesimäärä kokonaisuudessaan on varsin alhainen, nim /0' eli alhaisempi kuin aikaisemmin. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin... 18,696,035 m 8 eli 97.96% Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyävettä., ,300m 8 eli 0.54% Suodattimien käyttöön: pesu- ja huuhteluvettä ,648 m 8 eli l. 51 % Yhteensä 19,086,983 m 8 eli % Laboratoriotyöskentely. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 1943 sekä.lähinnä edellisinä vuosina käyvät selville seuraavasta taulukosta: Valon läpälsy 100 Perman- Vapaata Vetylonlmm läpi, ganaatln- Lluennelta Alkall- bllllhap- ekspo- Tebokasta te (saksa- Kovuusa.s- Vuosi Väri, kulutus, suoloja, teetttl, poa, nenttl, klooria, lainen) Ljustrans- Ar mlbslon Färg, Perman- LöBta Alkallfet, Frl kol- Vätejon-. Aktlv Härdbet gen. 100 ganatför- Balter, syra, exponent, klor, (tysk.) mm, bruknlng, cm8f\, % mgf\ Pt mgf\kmno,. ing/l n/.. HCI mgf\ CO. ph mg/l CI Vantaan ve si s , 1943 Suurin PIenln , 43.s Suode > I2.s > > > , > >90 5.s Suurin PIenln > , 89.8 Vantaan veden vapaan hiilihapon, sekä Vantaan ja suodatetun veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvojå 19 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista tutkimustuloksista. Vuosikeskiarvot 19 täydellisestä jokiveden ja Vanda vatten 4.1l & u 5.«2 7. B 6.s , Filtrat & s S8 4.so vesijohtoveden analyysistä selviävät seuraavasta yhdistelmästä: Vantaan Suodatettu vesi vesi Lämpöaste, C Valon läpäiseväisyys %:ssa 100 mm kerroksen läpi >90

23 19 Väri, mg/l Pt.... Liuennutta happea, 0., mg/l Kyl\ästysaste %:ssa.... Sähkönjohtokyky, Xu x 10" Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l... Haihdutusjäännös 180 o :ssa, mg/l..... Hehkutusjäännös, mgjl..... Hehkutushäviö, mg/l... ~..... Permanganaatinkulutus, KMriO., mg/l..... Albuminoidiammoniakkia, NH" mg/l.... Tehokasta. klooria, CI, mg/l Piihappoa, SiO., mg/l..... Aluminiumia, AI, mg/l.... Rautaa, Fe, mg/l..... Kalsiumioneja, ea, mg/l... Magnesiumioneja, Mg, mg/l Ammoniumioneja, NH " mg/l... Vantaan vesi , aodatettu veal ' Vantaan Suodatettu vesi vesi Sulfaatti ioneja, 80,", mgji 11: Kloori ioneja, CI', mg/l Nitraatti.ioneJa, NO,', mg/l I Nitriitti-ioneja, NO.', mg/l B Bikarbonaatti-ioneja, HCO.', mgji B Metyylioranssialkaliteetti, cm 8 /l, n/, Vapaata hiilihappoa, CO., mg/l Vetyionieksponentti, ph... 6.'7 7.3 Kokonaiskovuus saksal. asteissa B Karbonaattikovuus saksal. asteissa... O Kivennäishappokovuus saksai. asteissa Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavasta taulukosta: BakteerIpitoisuus, pes./(jm8 - Bakterlehalt, kol./cm. Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi' -'Vanda va:tten. Buode - FUtrat Ar oeh ma.aad Kesklm. I Buurln Plenm Kesklm. Buurin I -- - Pienin Medeltal Max. Mm. Medeltal Max. lii[in Tammikuu... 2,122 4, :8 1 0 Helmikuu... :... 12,793 50,000 1, Maaliskuu... 15,397 39,000.1, Huhtikuu... 6,199 54, Toukokuu... 1,347 10, Kesäkuu... 1,477 11, (j Heinäkuu... 6,126 45, Elokuu... 2,852 20, Syyskuu... 7,097 52, Lokakuu... 11,948 86, Marraskuu... 11,080 38,000 1, Joulukuu... 6,687 32,000 1, Koko vuosi... 7, ,911 97, , , , , , , , , , Bacterium colin tutkimuksia snotitettiin 52 kertaa sekä jokivedestä että suodatetusta vedestä. Tutkimusten tulokset käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä:

24 20 Bact. colin 8siintymin8n. - För8komst8n av Bact. coli. Vuosi Myllntelsfll. tuloksia 100 A 0'010 cm8:ssä, % - Posltlva prov I 100 A 0'010 cm", % 100 I 50 I I I 1.0 I 0.1 I I 0.10 I 0.011,0.Ollll I Vantaan vesi - Vanda vatten a a s Suode - Filtrat Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden lukumäärä näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Kemiallisia vedenanalyysejä: Täydellisiä analyysejä nä ytteestä Muita vedenanalyysejä Analyysejä käyttötarkkailun vuoksi... 9,206 Yhteensä 9,256 näytteestä Kertomusvuoden sademäärä on ollut poikkeuksellisen suuri. 823 mm, kun n. 650 mm. pidetään normaalisena. Tämä on huomattavasti vaikuttanut Vantaan jokiveden ominaisuuksiin monilla tavoin, kuten sen kokoomuksesta edellisiin vuosiin ver:rattuna on todettavissa. Niinpä kaliumpermanganaatinkulutus, Bakteriologisia vedenanalyysejä y. m.: Bakteeriluvun määräämisiä 2,202 näytteestä Bakterium colin määräämisiä Analyysejä kemikalioista Yhteensä ,734 näytteestä jota voidaan pitää humusaineiden mittana, on sekä s~urimpaan päivä-arvoonsa että vuosi keskiarvoonsa nähden suurempi kuin tiettävästi milloinkaan ennen. Tästä syystä ei käytettyä 'aluminiumsulfaattimäärää voida aikaisempiin vuosiin verrattuna pitää suurena. Sakari Ranta.

25 Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna V:n 1943 alkaessa ja koko vuoden ajan raivosi sota heikentymättömän voimakkaana heittäen varjonsa, eikä suinkaan kaikkein vähimmin myös Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toimintaan. Vaikeudet olivat monet, eikä vielä nytkään ole näkyvissä mitään merkkejä siitä, että ne olisivat vähenemässä, päinvastoin ne näyttävät yhä lisääntyvän. Kaasulaitoksen uunien uudisrakennustyö, jonka piti valmistua syksyksi 1941, on kuitenkin, huolimatta suurista vaikeuksista, saatu suoritetuksi loppuun, niin että sen käsittämät 3 uutta uunia voitiin ottaa käyttöön joulun alla. Eräitä mminosia puuttui silloin vielä, mutta uunit voitiin kuitenkin erinäisten väliaikaislaitteiden avulla panna käyntiin. Niitä 4 uutta kaasu-uunia, joiden oli määrä valmistua syksyksi 1943, ei sitävastoin ole voitu saada päätökseen. Perustus on valmiina, kaikki normaalikivet, muurilaasti, osa rautarakenteista ja varusteista on toimitettu, mutta toistaiseksi puuttuvat kaikki muotokivet, joten muuraustyötä ei vielä ole voitu aloittaa. Kun kaasunkulutus vuoden kuluessa on yhä osoittanut taipumusta nousemaan, on kaasunsäännöstelyä siinä muodossa, jonka se sai tullessaan voimaan v. 1942, jatkettu edelleen. Kaasulaitos oli suunnitellut 2 viistokammiouunin korjauttamista, mutta näitä korjauksia ei voitu myöhästyneiden tarviketoimitusten vuoksi saattaa loppuun vuoden kuluessa. Kivihiilenhinta on yhä kohonnut kansanhuoltoministeriön maaliskuun 3. päivänä 1943 tekemän päätöksen perusteella. Talousarvio oli laskettu soveltamalla hiilenhintaa 800 mk/to. Kaasulaitos on vuoden aikana kuluttanut 100,060 to kivihiiltä hintaan 844: 51 mk/to. Kohonnut hiilenhinta jo yksistään on aiheuttanut kaasulaitokselle 4,451,267: 25 mk:n tappion. Vuoden aikana on tuotu maahan 124,790 to kivihiiltä keskihintaan 849 mk to. Katu- ja satamavalaistus on pidetty koko vuoden sammutettuna, lukuunottamatta kadunkulmissa olevia suuntavaloja. Vuoden kuluessa on asennettu "3,041., m putkijohtoja ja poistettu m, joten putkiverkon koko pituus vuoden päättyessä oli 185,832 m. Kaikkiaan asennettiin kaupungissa 532 kaasunkulutuskojetta, joista 197 oli kaasuliesiä, 38 kaasukeittimiä ja 5 paistinuuneja. Sitäpaitsi asennettiin 2 ravintolaliettä. Asennettujen kojeiden kokonaismäärä v:n 1942 päättyessä ja v käy selville tämän vuosikertomuksen lopussa olevasta liitteestä N:o 2. Kaasunkulutus, joka vuoden aikana nousi 35,533,700 ms:iin, osoitti kasvua 1,834,800 m S" = 5. " % edelliseen vuoteen verrattuna". Metaanikaasua on ostettu kaikkiaan 119,000 m S, j osta määrästä 65,750 m 8 Kyläsaaren ja 53,250 m 3 Rajasaaren viemäri'vedenpuhdistusasemilta. Edellä mainittujen kohonneiden" kivihiilenhintojen, kalliinajanlisäysten, nousseiden tarvike "hintojen, säännöstelystä johtuneiden kustannu~"te,?- y.m". johdosta on kaasulaitos osoittanut 11,838,565: 25 mk:n ta:ppiota v "