Näyttöön perustuvien suosituksien toteutuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näyttöön perustuvien suosituksien toteutuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä"

Transkriptio

1 Näyttöön perustuvien suosituksien toteutuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Auditointiraportti Työryhmä Pekka Karma, professori, puheenjohtaja Risto P. Roine, dosentti, arviointiylilääkäri Outi Simonen, TtT, osastoryhmän päällikkö Jaakko-Juhani Himberg, professori Eija Isolahti, HTM, kehittämispäällikkö, asiantuntijasihteeri 1

2 1. Sisällysluettelo 1. Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto ja toimeksianto Lähtökohtia ja tavoitteita Toteutus Käypä hoito-suositukset HALO-suositukset Hoitotyön suositukset Fysioterapian suositukset Hoito-ohjeet ja hoitoketjut Tulokset Käypä hoito suositukset Lihavuus (aikuiset) Aivoinfarkti Aivovammat Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta Alaraajojen tukkiva valtimotauti Alzheimerin tauti Crohnin tauti Diabeetikon jalkaongelmat Epilepsia (aikuiset) Eteisvärinä Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu Eturauhassyöpä Glaukooma Kaihileikkaus Keuhkoahtaumatauti (COPD) Keuhkokuume Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Lonkkamurtuma MS-tauti

3 Munasarjasyöpä (epiteliaalinen) Nivelreuma Parkinsonin tauti Rannekanavaoireyhtymä Raskausdiabetes Sepelvaltimokohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Skitsofrenia (18-65-vuotiaat) ST-nousuinfarkti Sukupuolitaudit (kuppa ja tippuri) Säärimurtuma Uniapnea Äkillinen uusiutuva välikorvatulehdus Scandiatransplant Munuaissiirrot HALO-suositukset Hoitotyön ja fysioterapian suositukset Hoitotyön ja fysioterapian suosituksien toteutuminen HUS:ssa Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Rafaelan hyödyntäminen johtamisessa Osastonhoitajille tehty kysely Osastoryhmän päälliköille tehty kysely Pohdintaa ja tulosten arviointia Omat hoito-ohjeistukset ja ketjut Käypä hoito -suositusten toteutuminen HALO suositukset Hoitotyön ja fysioterapian suositukset Yhteenveto Selvitystyössä auttaneet Kirjallisuus

4 11. Liitteet Arvioinnin potilasotanta suosituksittain Arvioitujen Käypä hoito-suosituksien implementointi HUS:n omaan ohjeistukseen Terveysportissa julkaistut HUS:n hoitoketjut ( ) Hoito-ohjeistus HUS:n vanhassa intranetissä ( )

5 2. Tiivistelmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategisiin tavoitteisiin kuuluu tieteelliseen tutkimukseen perustuvan näytön soveltaminen sairaanhoitopiirin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Asian nykytilanteen selvittämiseksi johtajaylilääkäri perusti päätöksellään ( 47/2012) työryhmän, jonka tehtävänä oli auditoimalla selvittää missä määrin HUS:n tutkimus- ja hoitoprosessit pohjautuvat näyttöön perustuviin suosituksiin. Työryhmä on selvittänyt tilannetta määrällisesti ja taloudellisesti merkittävien HUS:n potilasryhmien kautta arvioimalla kansallisesti yleisesti hyväksyttyjen arvioituun näyttöön perustuvien 31 Käypä hoito- ja 19 HALO - suosituksen, munuaissiirtoja koskevan Scandiatransplant- suosituksen sekä neljän hoitotieteellisen ja yhden fysioterapiasuosituksen toteutumista valitsemillaan suosituskohtaisilla laatukriteereillä. Lisäksi työryhmä tarkisti suositusperäisen HUS:n hoito-ohjeistuksen sekä laajemminkin HUS:n verkosta löytyvän oman tai alueellisen hoito-ohje- ja hoitoketjukannan. Selvitys osoitti, että HUS:ssa on erittäin suuri määrä eritasoisia hoito-ohjeita. Niitä löytyy sisäisestä verkosta kuitenkin vaihtelevasti eri erikoisaloilta ja eri osoitteista. Niiden ajantasaisuus on vaihtelevaa. Lisäksi eri yksiköissä on suuri määrä omia kirjallisia ohjeita, jotka olivat usein hankalasti löydettävissä. Käypä hoito - suosituksiin perustuvia omia tai alueellisia hoito-ohjeita löytyi vajaaseen puoleen tarkastetuista suosituksista, osuuden vaihdellessa sairaalakohtaisesti. Työryhmän mielestä HUS:n suosituskanta tulisi järjestää systematisoidusti yhdestä sisäisestä verkko-osoitteesta eritasoisina helposti löydettäväksi ja nimettyjen vastuuhenkilöiden kautta ajan tasalla pidettäväksi. Tähän suuntaan tietääksemme ollaankin juuri siirtymässä. Tulisi myös harkita, voitaisiinko pääosa ohjeista ja hoitoketjuista saattaa avoimeksi ulkopuoliseen verkkoon (HUS:n Internet-sivut ja Terveysportti). Käypä hoito -suositukset toteutuivat pääosin hyvin. Mahdolliset puutteet saattoivat osin olla pikemminkin tarkastukseen käyttämistämme sähköisistä järjestelmistä johtuvia kuin todellisia. Yksittäiset potilasryhmäkohtaiset havainnot käyvät ilmi näitä koskevista suositusten toteutumista arvioivista raporteista. HALO -suositukset toteutuivat suhteellisen hyvin. Myös koko HUS:n operatiivista toimintaa koskevat leikkaustiimien tarkistuslistat on pääosin otettu laajaan käyttöön, joskin eräissä yksiköissä on vielä tässä suhteessa parantamisen varaa. Hoitotieteellisten suosituksien toteutumisessa oli eroja. Yksi toteutui kiitettävästi, muut tyydyttävästi, välttävästi tai ei juuri ollenkaan. Henkilökunnan asenne tutkitun tiedon hyödyntämiseen sekä yksiköiden kulttuuriset erot toimintatavoissa saattavat vaikeuttaa hoitotyön suosituksien hyödyntämistä. Eräänä auditointiimme liittyvänä havaintona toteamme HUS:n verkkoperusteisten potilastietojärjestelmien käytettävyyden ja sisällöllisen kattavuuden puutteet. Erityisesti laboratoriotulosten automaattinen siirtyminen sähköiseen sairaskertomusjärjestelmään tulisi toteuttaa. Yhteenvetona toteamme, että HUS:n tutkimus- ja hoitoprosessit toteutuivat pääosin näyttöön perustuvien suositusten mukaisesti siltä osin kuin tällaisia ja yleisesti kansallisella tasolla hyväksyttyjä on olemassa. Samalla toteamme, että suoritetun tyyppistä laaduntarkkailua HUS:n eri tasoilla ja yksiköissä pitää sisäisesti jatkaa. Asiasanat: Käypä hoito -suositus, HALO -suositus, Hoitotyön suositus, Näyttöön perustava hoito, auditointi, Evidence-based Medicine, HUS:n tutkimus- ja hoitoprosessit 5

6 3. Johdanto ja toimeksianto Yleisesti katsotaan, että potilaiden tutkimuksen ja hoidon tulisi perustua mahdollisimman suuressa määrin tieteelliseen näyttöön (Evidence-based Medicine, EBM), mieluimmin arvioituun tieteelliseen näyttöön. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategian yhtenä tavoitteena on tieteellisen tutkimustyön kautta saatuun näyttöön perustuvien hoitoprosessien mahdollisimman laaja soveltaminen sairaanhoitopiirin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa (1). Tähän tähtäävän toimenpideohjelman mukaisesti HUS:ssa on tavoitteena vuoden 2013 aikana selvittää, missä määrin sairaanhoitopiirin hoitoprosessit perustuvat Käypä hoito- tai muihin näyttöön perustuviin suosituksiin. Tällaisia suosituksia on lääketieteen lisäksi myös hoitotieteen alalla. Tässä tarkoituksessa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi perusti päätöksellään ( 47/2012) työryhmän, jonka tuli selvittää asiaa auditoimalla ja siten, että selvitys kattaa riittävän määrän HUS:n taloudellisesti ja lääketieteellisesti merkittävimpiä prosesseja. Työryhmään nimettiin: professori Pekka Karma, puheenjohtaja laatupäällikkö Jaakko-Juhani Himberg kehittämispäällikkö Eija Isolahti, asiantuntijasihteeri va. kehittämisjohtaja Kimmo Mattila arviointiylilääkäri Risto P. Roine osastoryhmän päällikkö Outi Simonen Työryhmän oli määrä saada selvitys tehdyksi mennessä. Kimmo Mattilan jäätyä pois ryhmän työstä sekä myöhemmässä vaiheessa Jaakko-Juhani Himbergin jäätyä eläkkeelle ja selvityksen osoittauduttua ennakoitua suuritöisemmäksi, johtajaylilääkäri sittemmin jatkoi päätöksellään ( 24/2013) määräaikaa saakka. Työryhmä kokoontui selvityksen aikana 14 kertaa. Toivottavaa on, että tehty selvitys antaa riittävän kuvan tieteelliseen näyttöön perustuvien suositusten toteutumisesta HUS:n tutkimus- ja hoitoprosesseissa ja johtaa tarvittaessa prosessien ja menettelyjen tarkentamiseen. 4. Lähtökohtia ja tavoitteita Suositusten, joiden toteutumista sairaanhoitopiirimme tutkimus- ja hoitoprosesseissa pyrimme selvittämään, tuli olla sellaisia jotka perustuvat dokumentoituun tieteelliseen näyttöön. Tieteellisen näytön tuli olla arvioitua ja suositusten yleisesti valtakunnallisesti hoitoprosessien perustaksi hyväksyttyjä. Niiden tuli myös kohdistua sellaisiin potilasryhmiin, jotka ovat merkittäviä HUS:n toiminnassa. Selvityksessä tuli voida ottaa huomioon yliopistollisen sairaalan/sairaanhoitopiirin erityispiirteet. Suositusten implementaatiossa kliiniseen työhön yleisesti pidetään tärkeänä, että niiden pohjalta on tehty omat paikallisiin olosuhteisiin soveltuvat hoito-ohjeet ja alueellisia hoitoketjuja (2-5). Myös tämän toteutumista pyrittiin arvioimaan. Valittujen suositusten ja 6

7 hoitoprosessien tuli olla toisaalta sellaisia, joiden toteutumista voitiin kohtuullisen työmäärän puitteissa ja mieluummin sähköisen dokumentaation, lähinnä Miranda-ohjelman kautta arvioida. Eri suositusten toteutumisarvioinneissa kunkin potilasryhmän yhteenvedossa kuvataan kyseisen auditoinnin erityispiirteitä ja havaintoja. Suosituksen toteutumista arvioidaan valittujen kriteerien karkean toteutumisasteen mukaan käyttäen mukaillusti kouluarvosanoja kiitettävästä välttävään. Arvosanojen luokitteluperusteet käyvät ilmi taulukosta 1. Taulukko 1. Suositusten toteutumisen luokitteluperusteet. Toteutumisaste sanallisesti Ei ollenkaan alle 5 % Heikko 5 24 % Välttävä % Tyydyttävä % Hyvä % Toteutumisaste numeerisesti Kiitettävä % Suositusten toteutuminen käytännön työssä ei ole aina itsestään selvää (6-8). Lisäksi yliopistosairaalan erityisvaatimuksena on toimia edelläkävijänä uusissa tutkimus- ja hoitomuodoissa. Tämä saattaa joissakin tilanteissa merkitä tutkimus- ja hoitomuotoja, jotka parhaan mahdollisen hoidon kannalta ovat suosituksia edellä. Tämä muistaen korostamme, että tässä selvityksessä ei oteta kantaa parhaimpaan mahdolliseen hoitoon, vaan voimassa olevien suositusten toteutumiseen. Keskeinen arvioinnissa käytetty suositusryhmä oli Käypä hoito- suositukset. Niitä laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten ja aiheesta riippuen myös muiden tahojen kanssa. Ne täyttävät yllämainitut kriteerit. Niitä on vuodesta 1997 vuoden 2012 loppuun mennessä julkaistu 102 kappaletta. Ne myös tarvittaessa päivitetään, periaatteessa kolmen vuoden välein, käytännössä tosin epäsäännöllisemmin. Käypä hoito- suositukset julkaistaan Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa, verkossa ja muutoinkin laajalti sekä asiantuntija- että potilasversioina. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa Toinen vastaavalla periaatteella mutta hieman kevennetyllä prosessilla laadittu suositusryhmä on HALO-katsaukset/suositukset. Ne valmistellaan sairaanhoitopiirien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Finohtan (Finnish Office for Health Technology Assessment, Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö) yhteistyönä. Niissä arvioidaan uusien terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia tieteellisen näytön pohjalta ja annetaan uudelle menetelmälle käyttöönottosuositus liikennevalomallin mukaan. Annettu HALO-suositus on voimassa kolme vuotta ja päivitetään tarpeen mukaan. HALO-arviointien tuloksena syntyneet katsaukset ja sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä koostuvan HALO-neuvottelukunnan antamat 7

8 suositukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä. HALO-katsauksia on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 46 kappaletta. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa Hyksin erityispiirteenä ovat eräät sinne valtakunnallisesti keskitetyt toiminnat. Merkittävä tällainen toimintaryhmä on elinsiirrot. Tätä toimintaa ohjataan Scandiatransplant- organisaation kautta. Kyseessä on yhteispohjoismainen asiantuntijaelin, joka tieteelliseen näyttöön perustuen laatii ja päivittää yhteiset suositukset kaikkiin Pohjoismaihin. Toimintaa ohjataan myös Euroopan tason suosituksilla (Euroopan Neuvoston alainen EDQM eli European Directorate fo Health Quality Management). Pohjoismaiset ja Euroopan tason suositukset on koordinoitu keskenään, ja perustuvat osin samaan tieteelliseen näyttöön (9,10). Elinsiirroista suurimman ryhmän muodostavat munuaissiirrot, joita 2012 tehtiin kaikkiaan 199 kappaletta. Tämän vuoksi otimme tämän yhdeksi arvioitavaksi potilasryhmäksi, ja selvitimme yllämainittujen suositusten toteutumista Hyksissä. Myös hoitotieteen alalla on viime vuosina alettu laatia vastaavanlaisia tieteelliseen näyttöön perustuvia suosituksia. Hoitotyön Tutkimussäätiö (Hotus) kokoaa, arvioi ja tiivistää tutkimusnäyttöä ja tuottaa sitä terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Hoitotyön suositukset perustuvat hoitotyön asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatimiin, arvioimaansa tieteelliseen näyttöön perustuviin kannanottoihin tutkimus- ja hoitovaihtoehdoista, niiden käyttökelpoisuudesta ja vaikuttavuudesta. Kansallisia hoitotyön suosituksia on julkaistu vuodesta 2008 lähtien, helmikuun loppuun 2013 mennessä niitä on yhteensä viisi. Hotus julkaisee suositukset verkossa ja niistä tiedotetaan myös alan ammatti- ja tiedelehdissä. Hoitotyön tutkimussäätiö toimii myös Suomen isäntäorganisaationa Joanna Briggs Instituutin kansainväliselle yhteistyökeskukselle. Vuonna 2010 perustettiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) Suomen yhteistyökeskus, jonka keskeisenä tehtävänä on näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen. JBI suositukset ovat Joanna Briggs Instituutin julkaisemia hoitotyön suosituksia, jotka perustuvat yhteen tai useampaan järjestelmälliseen katsaukseen. Suositukset julkaistaan englanniksi ja käännetään suomeksi. Hoitotyön Tutkimussäätiö julkaisee käännetyt suositukset verkossa. Niitä on käännetty vuosina yhteensä 17. JBI suositusten käännöstyöhön osallistuvat terveydenhuollon asiantuntijat ja myös HUS:n hoitotyön asiantuntijoita on ollut mukana monen suosituksen käännöstyössä. JBI suosituksia ei tähän tarkasteluun otettu mukaan, koska tavoitteeksi asetettiin rajallisen ajankäytön puitteissa kansallisten suositusten tarkastelu ja toisaalta myös JBI suositusten julkaisemisen käytäntö Suomessa on vielä suhteellisen uusi asia. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa Hoitotieteellisten suositusten tarkasteluun valittiin myös HUS:ssa laajasti käytössä olevan Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödyntäminen johtamisessa. Rafaela järjestelmä on ollut HUS:ssa käytössä noin 10 vuotta ja siihen liittyvä käyttöönottohanke päättyi vuonna Vuonna 2013 Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä on HUS:ssa käytössä 200 somatiikan yksikössä (vuodeosastoja 103 ja ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikkoja sekä päiväosastoja 97). Psykiatrinen hoitotyö ja teho-osastot eivät käytä hoitoisuusluokitusta HUS:ssa. Hoitoisuusluokitus mittaa potilaan yksilöllisen hoidon tarpeen sekä hoitotyön toiminnan, jota henkilökunta on tiettynä aikana suorittanut. Hoitoisuustietojen avulla voidaan sopivalla henkilöstömitoituksella vastata 8

9 potilaiden muuttuviin hoidontarpeisiin (11). Hoitoisuusluokituksen kattavuudesta koko HUS alueella ei ole tietoa. Olettamus kuitenkin on, että noin 95 % kaikista HUS:n vuodeosastoista käyttäisi Rafaela järjestelmää. Poliklinikoiden ja muiden yksiköiden osalta laskennallista tietoa ei ole saatavilla (Hoitoisuusasiantuntijatyöryhmä 2013). Hoitoisuustietoihin liittyy systemaattinen johtamisen raportointi HUS-laajuisesti. Osastonhoitajat raportoivat kuukausittain HUS:n linjauksen mukaisesti sovittuja hoitoisuustunnuslukuja sekä yksikön toimintaan liittyviä muita toimintatietoja osastoryhmän päällikölle. Osastoryhmän päällikkö laatii vastineen ja/tai johtamistoimenpiteet osastonhoitajan kuukausiraporttiin kahden viikon kuluessa ja käsittelee raportteja osastonhoitajakokouksissa. Lisäksi hän tiedottaa yksiköiden hoitoisuustilanteesta säännöllisesti johtoryhmässä. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa Suomen Fysioterapeutit käynnisti vuonna 2004 Hyvä fysioterapiakäytäntö hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia fysioterapiasuosituksia ja edistää yhtenäisiä fysioterapiakäytäntöjä. Hanketta on toteutettu yhteistyössä Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito hankkeen ja Finohtan kanssa. Suomen Fysioterapeutit julkaisevat suositukset verkkosivuillaan ja ne on löydettävissä myös Terveysportista. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy osoitteessa 5. Toteutus 5.1. Käypä hoito-suositukset Työryhmä valitsi HUS:sta auditoivaksi potilasryhmiä, joista oli olemassa/joihin soveltui jokin suosituksista ja jotka kuuluivat määrällisesti, taloudellisesti tai muutoin merkittäviin potilasryhmiin Hyksissä ja osin myös muualla HUS:ssa. Tämä tapahtui ensisijaisesti tarkistamalla Hyksin tulosyksiköiden 50 yleisimmän ICD10-ryhmän sisällöllistä vastaavuutta Käypä hoito-suositusten kohdeongelmien kanssa. Lisäksi muun muassa munuaissiirtopotilaiden tarkistamisen perusteena oli merkittävä valtakunnallinen tehtävä. Edelleen suosituksen tuli käsitellä ongelmaa merkittävältä osaltaan erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Suosituksen julkaisemisesta tuli olla kulunut riittävä aika. Tähän auditointiin valikoitui 101:stä vuoden 2011 loppuun mennessä julkaistusta suosituksesta 31. Taulukko 2. Arvioidut Käypä hoito suositukset. Nro Käypä hoito-suositus KH-suositus nro Julkaisupäivä Viimeisin päivitys 1 Lihavuus (aikuiset) Aivoinfarkti Aivovammat Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta

10 Nro Käypä hoito-suositus KH-suositus nro Julkaisupäivä Viimeisin päivitys 5 Alaraajojen tukkiva valtimotauti Alzheimerin tauti* Crohnin tauti Diabeetikon jalkaongelmat Epilepsiat (aikuiset) Eteisvärinä Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu Eturauhassyöpä Glaukooma Kaihi Keuhkoahtaumatauti (COPD) Keuhkokuume Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Lonkkamurtuma MS-tauti Munasarjasyöpä Nivelreuma Parkinsonin tauti Rannekanavaoireyhtymä* Raskausdiabetes Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Skitsofrenia * Osa laajempaa suositusta. 10

11 Nro Käypä hoito-suositus KH-suositus nro Julkaisupäivä Viimeisin päivitys 27 ST-nousuinfarkti Sukupuolitaudit (kuppa ja tippuri)* Säärimurtumat Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) Välikorvatulehdus (äkillinen) * Osa laajempaa suositusta. Taulukko 3. Arvioitu Scandiatransplant -suositus. Nro Scandiatransplant-suositus Julkaisupäivä 1 Rules for exchange of kidneys from deceased donor within the Scandiatransplant cooperation Valittujen suositusten toteutumista selvitettiin valitsemalla suosituksesta 3-10 yksittäistä ohjetta siitä, miten kyseistä tilaa tutkittaessa tai hoidettaessa tulisi toimia. Nämä "laatukriteerit" pyrittiin valitsemaan niin, että niissä olisi taustana vahvaksi tai kohtalaiseksi arvioitu tutkimusnäyttö (Käypä hoito- suosituksien näytön aste A tai B), joskaan tämä ei aina ollut mahdollista. Kriteereistä useimmiten konsultoitiin myös Hyks:in erikoisalojen asiantuntijoita/vastuuhenkilöitä. Valittujen kriteerien toteutuminen kohderyhmäpotilailla ja HUS:n eri sairaaloissa tarkistettiin sähköisistä järjestelmistä, lähinnä Mirandasta, mutta tarvittaessa myös potilasasiakirjoista. Kussakin potilasryhmässä selvityksen kohteena oli Hyks ja osassa lisäksi yksi tai useampia muita HUS:n sairaaloita. Auditoitavasta suosituksesta riippuen tarkistettu potilasmäärä vaihteli, ollen yhden sairaalan osalta 5-45, yleensä Hyksissä potilasta. Potilaat olivat ensisijaisesti vuoden 2012 jälkipuoliskolta, mutta eräissä tapauksissa, muun muassa seurantaan liittyvän aikaikkunan takia, myös hieman varhaisemmalta ajalta. Potilaat poimittiin satunnaisessa järjestyksessä. Mikäli valittu potilas ei ollut soveltuva valittujen kriteerien selvittämiseen, hänen tilalleen otettiin satunnaisesti toinen potilas. Arvioitujen potilaiden määrät käyvät ilmi liitteestä Vastaavalla tavalla tarkasteltiin Scandiatransplant- perusteisten suositusten toteutumista 20 munuaissiirtopotilaalla. Eräissä Käypä hoitopotilasryhmissä (lonkkamurtuma, epästabiilli angina, sydäninfarkti ilman STnousua, sepelvaltimon suonensisäinen pallolaajennus, yhteensä potilaan tiedot) lääkehoidon todellista toteutumista lähdettiin selvittämään lääkeostojen kautta Kelan lääkerekisteristä. Prosessi 11

12 osoittautui kuitenkin varsin hitaaksi, ja tieto on Kelan ilmoituksen mukaan saatavissa vasta elokuussa HALO-suositukset HALO-suosituksia oli vuoden 2011 loppuun mennessä julkaistu 38 kappaletta. Näistä selvitettäviksi valittiin ne, joissa liikennevaloperiaatteen mukaisesti HALO-neuvottelukunta näytti vihreää (suositellaan käyttöön otettavaksi/käytettäväksi) tai punaista (ei suositella käyttöön otettavaksi/käytettäväksi) valoa. Suositukset, joissa suositusvalo oli keltainen (riittävän näytön puuttuessa tai muista syistä ei selvää suositusta) jätettiin pois selvityksestä. Taulukko 4. Arvioidut HALO suositukset. Nro HALO-suositukset Luokittelu Julkaisupäivä Kysely lähetettiin* 1 2 Maksan vajaatoiminnan kehonulkoinen tukihoito (MARS) vihreä Hysteroskooppinen sterilointi metallisella mikroimplantilla vihreä Haavan alipaineimuhoito vihreä Laskimonsisäinen laser suonikohjutaudin hoidossa vihreä Laskimotukoksen pitkäkestoinen ehkäisy lonkan elektiivisen tekonivelleikkauksen yhteydessä vihreä Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö 64-rivitietokonetomografia sepelvaltimotaudin diagnostiikassa vihreä HUS-kuvantaminen Viilennyshoito vastasyntyneen hypoksis-iskeemisessä enkefalopatiassa vihreä Leikkaustiimin tarkistuslista vihreä Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö selvitettiin tilastotiedoista Aivojen viilennyshoito sydänpysähdyksestä elvytetyillä vihreä Kohtuvaltimoiden embolisaatio oireisten myoomien hoidossa vihreä Laparoskooppisen sappirakon poiston oppiminen leikkaussimulaattorin avulla vihreä Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö, anestesia- ja tehohoito Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö 12

13 Nro HALO-suositukset Luokittelu Julkaisupäivä Kysely lähetettiin* Maksasolusyövän pesäkkeiden tuhoaminen paikallishoidolla vihreä Paklitakselipinnoitettu pallolaajennuskatetri sepelvaltimostentin uusintaahtauman hoidossa vihreä Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö Hyks, Sydän- ja keuhkokeskus TT-kolografia paksusuolen sairauksien diagnosoinnissa vihreä HUS-kuvantaminen STAN menetelmän lisähyöty synnytyksenaikaisessa sikiövalvonnassa punainen Aivojen viilennyshoito aivoinfarktin sairastaneilla punainen Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Hyks, Medisiininen tulosyksikkö PCA3-geenitesti eturauhassyövän diagnostiikassa punainen Paklitakselipinnoitettu pallolaajennuskatetri perifeerisen valtimotaudin hoidossa punainen Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö Hyks, Medisiininen tulosyksikkö 19 Paklitakselipinnoitettu pallolaajennuskatetri sepelvaltimoahtaumien hoidossa punainen Hyks, Sydän- ja keuhkokeskus * Listassa mainittujen ohella kysely lähetettiin myös Hyksin ulkopuolisten sairaanhoitoalueiden johtajille. Valittujen 19 HALO-suosituksen osalta selvitettiin menetelmän käyttö (käytetäänkö vai eikö käytetä) HUS:ssä alan vastuuhenkilöille kohdistetulla kyselyllä. Poikkeuksena yllä kuvatusta menettelystä oli leikkaustiimin tarkistuslistan käyttö, mikä selvitettiin sähköisesti aikavälillä tammikuu 2012 maaliskuu 2013 kaikista Hyksin leikkausyksiköistä ja lokakuulta 2012 muista HUS:n sairaaloista. Lisäksi tarkistuslistojen käyttö selvitettiin tiedustellen niistä yksityisistä leikkausyksiköistä, joissa HUS:n potilaita leikattiin maksusitoumuksella/palvelusetelillä Hoitotyön suositukset Valtakunnallisia hoitotyön suosituksia oli vuonna 2013 helmikuun loppuun mennessä julkaistu viisi. Koska hoitotyön suosituksia oli määrällisesti vähän, päädyttiin ottamaan ne kaikki tarkasteluun 13

14 mukaan. Lopulliseen selvitykseen jäi kolme suositusta: 1) omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä, 2) lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen sekä 3) raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus. Hoitosuositus leikki-ikäisen lapsen emotionaalisesta tuesta päiväkirurgisessa hoitotyössä jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, koska etukäteistiedustelun perusteella ilmeni, ettei suositus ole vielä käytössä. Lisäksi uusin valtakunnallinen hoitosuositus aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyöstä jäi pois, koska se julkaistiin työryhmän työskentelyn aikana Taulukko 5. Arvioidut hoitotyön ja fysioterapian suositukset. Nro Hoitotyön ja fysioterapian suositukset Julkaisupäivä Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Rafaelan hyödyntäminen johtamisessa Ollut käytössä 10 vuotta Hoitotyön suosituksista omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä sekä lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen kohdalla tarkasteltiin yhteensä 319 potilasasiakirjaa. Molempiin suosituksiin liittyy HUS:ssa käytössä oleva kaavake, jonka käyttäminen hoidon toteutuksessa on yhteydessä kyseisen suosituksen hyödyntämiseen. Potilasasiakirjojen tarkasteluun valittiin satunnaisesti tietyillä diagnooseilla vuonna 2012 hoidossa olevia potilaita. Suosituksista valittiin arvioitavia kriteereitä, joita verrattiin potilasasiakirjoihin kirjattuun toteutettuun hoitoon. Hoitotyön suosituksen toteutumista imetysohjauksesta selvitettiin synnytyssairaaloissa systemaattisesti kerättävien tilastointilukujen perusteella. Tarkasteluun valittiin kaikki HUS:n synnytyssairaalat (Hyks, Hyvinkää, Lohja ja Porvoo). Kaikista synnytyssairaaloista saatiin valmiiksi kerätyt vuoden 2012 toimintaluvut, joita verrattiin suosituksen sisältöön. Lisäksi saatiin synnytyssairaaloista imetysohjauksen koulutuksen saaneiden henkilöiden prosenttiosuudet. Rafaelaan liittyvä tarkastelu toteutettiin tekemällä sähköinen kysely sekä osastonhoitajille (N=143) että osastoryhmän päälliköille (N=32) tammi-helmikuun vaihteessa

15 Osastonhoitajista vastasi 83 (58 %) ja osastoryhmän päälliköistä 15 (47 %). Kyselyn avulla selvitettiin taustatietojen lisäksi Rafaela hoitoisuustietoihin perustuvaa johtamisen raportoinnin hyödyntämistä osastonhoitajien ja osastoryhmän päälliköiden työssä Fysioterapian suositukset Fysioterapiasuosituksia on julkaistu vuodesta 2008 alkaen ja niitä on yhteensä 3. Näytön varmuusastetta kuvataan asteikolla A-D. Tähän tarkasteluun otettiin mukaan yksi suositus. Asiantuntijakeskusteluiden perusteella jätettiin tarkastelun ulkopuolelle kaksi suositusta, joista toinen oli parhaillaan käyttöönottovaiheessa ja toinen suositus kohdistui lähinnä perusterveydenhuoltoon. Fysioterapiasuosituksen toteutumista tarkasteltiin 35 potilasasiakirjasta. Potilasasiakirjojen tarkasteluun valittiin satunnaisesti tietyillä diagnooseilla vuonna 2012 hoidossa olevia potilaita. Suosituksesta valittiin arvioitavia kriteereitä, joita verrattiin potilasasiakirjoihin kirjattuun toteutettuun hoitoon Hoito-ohjeet ja hoitoketjut Hoito-ohjeita ja hoitoketjukuvauksia on HUS:ssa monen tasoisia. Käypä hoito -perusteisten ohella on myös muita suositusperusteisia omia tai alueellisia ohjeita. Lisäksi on muita ohjeistuksia, joista osa perustuu tieteelliseen omaan tai muuhun näyttöön, osassa taas perusteet eivät käy ilmi. Pyrimme mahdollisimman kattavasti listaamaan kaikki HUS:n sähköisistä järjestelmistä löytyvät HUS:n hoito-ohjeet ja -ketjut. Tämän ohella listasimme kaikki Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Terveysportista löytyneet HUS:laiset hoitoketjut. Myös ohjeen/ketjun julkaisu ja mahdollinen päivityspäivämäärä, mikäli se oli verkossa saatavilla, käy ilmi liiteistä ja Lisäksi HUS:ssa on valtava määrä erilaisia yksikkökohtaisia kirjallisia, mutta ei verkossa saatavilla olevia ohjeistuksia. Tämän selvityksen puitteissa emme katsoneet niiden keräämistä mahdolliseksi emmekä aiheelliseksikaan. 6. Tulokset 6.1. Käypä hoito suositukset Hyksin tai muiden tutkittujen sairaaloiden Käypä hoito -suositusperusteiset omat tai alueelliset hoito-ohjelmat tai -ketjut käyvät ilmi liiteestä Kuten liitteestä käy ilmi, Hyksissä oma ohjeistus oli olemassa 15/31:stä (48 %) suosituksesta, 16:sta se puuttui. Kun tarkastellaan muita tutkittuja HUS-sairaaloita, jakauma oli samantapainen, joskin usein ohjeeksi mainittiin Hyksin ohjeistus. Tutkituissa sairauksissa ja potilasryhmissä Käypä hoito- suositusten mukainen potilaiden tutkiminen ja hoito toteutuivat yleisesti ottaen hyvin. 15

16 Taulukko 6. Arvioitujen Käypä hoito-suosituksien toteutuminen HUS:ssa. Nro Käypä hoito-suositus Toteutuminen* Huomioita 1 Lihavuus (aikuiset) Hyvin 2 Aivoinfarkti Hyvin ja kiitettävästi 3 Aivovammat Tyydyttävästi 4 Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta Hyvin 5 Alaraajojen tukkiva valtimotauti Hyvin Kiitettävästi ja 6 Alzheimerin tauti hyvin 7 Crohnin tauti Hyvin 8 Diabeetikon jalkaongelmat Tyydyttävästi 9 Epilepsiat (aikuiset) Hyvin ja tyydyttävästi 10 Eteisvärinä Hyvin Eturauhasen hyvänlaatuinen 11 liikakasvu Hyvin 12 Eturauhassyöpä Kiitettävästi 13 Glaukooma Kiitettävästi 14 Kaihileikkaus Hyvin 15 Keuhkoahtaumatauti (COPD) Hyvin S-100 proteiinitutkimus puuttui kaikilta ja veren alkoholipitoisuus tutkittu epäsäännöllisesti. Ongelmia diabeteksen tai sen mahdollisuuden huomioimisessa. Jalkaterapeutilla käynyt sairauskertomuksesta saatavan tiedon perusteella vain puolet ja moniammatillisen toimintamallin ja riskiluokituksen käytön suhteen selvästi toivomisen varaa Diagnostiikassa Lohjalla eräissä tapauksissa viiveitä. Tietokonekuvaus yleistä Poikkeamia strukturoidun oirekyselyn käytössä Molemminpuoliset operaatiot vähäisiä. Ongelmia fyysisen aktiivisuuden kirjaamisessa ja kuntoutuksen roolissa. 16 Keuhkokuume Hyvin 17 Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Hyvin Ongelmia liittyen viimeisen annoksen ajoitukseen. * Useampi toteutumisen aste viittaa eroihin arvioitujen sairaaloiden välillä. 16

17 Nro Käypä hoito-suositus Toteutuminen* Huomioita Hyvin ja 18 Lonkkamurtuma tyydyttävästi 19 MS-tauti Kiitettävästi 20 Munasarjasyöpä Hyvin 21 Nivelreuma Hyvin Hyksissä jonkin verran hoidollista viivettä. Epäselvyyksiä perinnöllisyysneuvonnan osalta. Jos neuvonta on annettu merkintöjen puutteista huolimatta, suositusta on toteutettu kiitettävästi. 22 Parkinsonin tauti Hyvin 23 Rannekanavaoireyhtymä Kiitettävästi 24 Raskausdiabetes Hyvin 25 Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Hyvin 26 Skitsofrenia Hyvin 27 ST-nousuinfarkti Hyvin 28 Sukupuolitaudit (kuppa ja tippuri) 29 Säärimurtumat Hyvin 30 Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) Kiitettävästi Kiitettävästi Poikkeamat liittyivät oirekarttojen käytön vähäisyyteen. 20 %:a ei päässyt tavoiteajassa sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen. Eroja hoito- ja kuntoutussuunnitelmien olemassaolossa, somaattisen voinnin seurannassa ja perheiden tapaamisessa. Hoitoonpääsyajat eivät täysin toteudu Hyks-alueella. Poikkeamat liittyvät antibioottiprofylaksian ajoitukseen tai sen kirjaamiseen Miranda-tietoihin Toimenpiteiden suositusten mukaisuuden arviointi vaatisi leikattujen potilaiden analyysia. 31 Välikorvatulehdus (äkillinen) Kiitettävästi ja hyvin Sairaaloiden välillä eroja diagnoosikoodien käytössä. * Useampi toteutumisen aste viittaa eroihin arvioitujen sairaaloiden välillä. 17

18 Hyksissä toteutuma oli 27/31:ssä (87 %) hyvä tai kiitettävä (kahdeksassa), 4/31:ssä (13 %) tyydyttävä. Vastaavat jakaumat muissa HUS-sairaaloissa olivat 17 analysoidun Käypä hoitosuosituksen osalta 30/33:ssä (91 %) hyvä tai kiitettävä (seitsemässä), 3/33:ssa (9 %) tyydyttävä. Tarkemmat huomiot käyvät ilmi oheisesta taulukosta 6. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan toteumista suosituksittain. Suositusten potilaskohtaiset tarkastelut ovat tarvittaessa saatavilla kehittämispäällikkö Eija Isolahdelta, tai puhelin Lihavuus (aikuiset) Terveysportista löytyy Hyvinkään sairaanhoitoalueen osalta aikuisten lihavuuden hoitoketju. Muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden osalta ei löydy lihavuuden hoitoon liittyviä hoitoketjuja tai hoito-ohjeita terveysportista tai HUS:n intranetsivuilta. Käypä hoito suositusten toteutumista tarkasteltiin yhteensä 10 Hyksissä hoidetun potilaan osalta. Arviointikriteereinä olivat 1. BMI tai paino merkinnän löytyminen sairauskertomuksista 2. Elintapojen (ruoka, liikunta, uni) kartoitus 3. Laihduttamista koskeva, sairauskertomukseen kirjattu suunnitelma. Tarkastelun kohteena olleet seikat vaikuttivat periaatteessa toteutuneen kaikkien potilaiden kohdalla, joskaan yksityiskohtaisesti ei elintapoja koskevia seikkoja aina oltu kirjattu. Laihdutus oli kaikkien potilaiden kanssa otettu puheeksi, mutta potilaiden hoitomotivaatio vaihteli ja useimpien kohdalla ei laihtumista juuri tapahtunut. Useimmat potilaat oli ohjattu ravitsemusterapeutin konsultaatioon (kaikki tosin eivät siellä käyneet). Kaikilla tarkastelluista potilaista oli diagnoosina lihavuus tai metabolinen oireyhtymä ja osa heistä oli lähetetty erikoissairaanhoidon konsultaatioon juuri sen takia, joten sinänsä oli tietysti odotettavissa, että tarkastelun kohteena olleet seikat toteutuivat kaikkien kohdalla hyvin. Yhteenveto: Aikuisten lihavuuden hoitoa koskeva hoitoketju löytyi vain Hyvinkään sairaanhoitoalueelta. Tärkeää olisi, että kaikilla HUS:n sairaanhoitoalueilla laadittaisiin hoitoketjut ja, että ne löytyisivät samasta paikasta, mieluiten terveysportista, jotta niistä hyötyisivät myös HUS:n ulkopuoliset avohoidon lääkärit. Aikuisten lihavuuden hoidon suositukset näyttävät tarkasteltujen kriteerien valossa toteutuvan hyvin Aivoinfarkti Hyksin sairaaloissa oli oma Käypä hoito-perusteinen hoito-ohje. Hyvinkään sairaalassa oli oma Käypä hoito-perusteinen hoito-ohje ja lisäksi akuutissa vaiheessa konsultoitiin Hyksin strokepäivystäjää. Arviointikriteereinä olivat 1. Onko hoidettu AVH-yksikössä 18

19 2. Aikaikkuna tilanteen arvioinnille (4,5 h) 3. Liuotushoidon toteutuminen 4. Antitromboottisen lääkehoidon toteutuminen 5. Kaulavaltimotilanteen arviointi ja toimenpiteet 6. Kuntoutustarpeen arviointi 7. Verenpaineen hoito 8. Statiinihoito 9. Antikoagulanttihoidon tarve 10. Autolla-ajokielto infarktin jälkeen Hyksin sairaaloissa 8/10 laatukriteeriä noudatettiin %:sesti. Autolla-ajokiellon määräämisestä infarktin jälkeen seitsemällä (35 %) ei löytynyt syytä/perusteita, miksi sitä ei erikseen määrätty. Huomiota lisäksi kiinnitti, että vain 7/20 (35 %) potilasta pääsi hoitoon AVHyksikössä, syynä tähän usein mainittiin olevan paikkapulan. Kaikkiaan hoidossa KH-suositusten voi katsoa toteutuneen kiitettävästi. Hyvinkäältä yleensä tuoreet vuotoepäilyt ohjautuivatkin suoraan Hyksiin, ja Hyvinkäälle tulivat ne joilla liuotusaikaikkuna oli jo umpeutunut (90 %). Hyvinkäällä ei liuotettu ja AVH-yksikköä ei siellä ole. Kaikille (19/19) tehtiin tietokonetomografia ja 13/19:lle (70 %) kaulavaltimotutkimus. Muut laatukriteereistä toteutuivat %:sesti, lukuun ottamatta autolla-ajokieltoa, minkä määräämättömyys jäi epäselväksi 7/19 (35 %) tapauksessa. Kaikkiaan siis Käypä hoito -suositusta voidaan katsoa noudatettavan soveltuvilta osiltaan hyvin tai kiitettävästi. Yhteenvetona aivoinfarktin hoidon voidaan katsoa toteutuvan tutkituissa HUS:n sairaaloissa Käypä hoito -suosituksen mukaisesti hyvin tai kiitettävästi Aivovammat Hyksin sairaaloissa ei ole omia tai alueellisia hoito-ohjeita. Arviointikriteereinä olivat 1. Tulotilanteen arviointi tajunnan tason (GCS) ja muistiaukon (PTA) perusteella 1. Oikeat kuvantamistutkimukset (keuhkortg ja pään tietokonetomografia) 2. S-100 proteiinin ja veren alkoholin määritys 3. Veren sokerin seuranta 4. Riittävät TT-kontrollit seurannassa 5. Kuntoutustarpeen arviointi Hyksistä tarkistettiin 20 aivovammapotilaan Miranda- tiedot. Potilaista 15 oli Töölöstä ja 5 Jorvista. Aivovamman aste oli viidellä vaikea, yhdeksällä keskivaikea ja kuudella lievä. Tajunnan taso oli tulotilanteessa arvioitu GCS:lla (Glasgow Coma Score) ja PTA:lla (posttraumaattinen amnesia) yhdeksällä potilaista, GCS:llä kuudella ja vain PTA:lla kahdella potilaista (85 %). Kolmella (15 %) ei ollut selkeää merkintää kummastakaan arviointimenetelmästä, näistä kaksi oli lieviä ja yksi keskivaikea aivovamma. GCS:n ajankohtaa ei ollut yleensä tarkemmin definioitu. Kallortg-kuvausta aivovammaepäillylle ei suositella, eikä sitä oltu tehty kenellekään potilaista (100 %). Tulovaiheessa 17/20:lle (85 %) oli tehty pään tietokonetomografia ja keuhkojen rtg/vartalon TT- tutkimus. Kolmelle tehtiin pelkkä pään TT, näistä kaksi oli lieviä ja yksi keskivaikea aivovamma. S-100 proteiinia ei tullessa määritelty keneltäkään (0 %). Alkoholipitoisuus oli 19

20 määritelty tullessa verestä kuudelta ja lisäksi puhaltamalla viideltä (yhteensä siis 11/20 eli 55 %:lta). Keskivaikeissa tai vaikeissa vammoissa veren glukoosia oli seurattu päivittäin seitsemällä (kaikilla vaikeilla), viidellä epäsäännöllisemmin ja 2/14:llä (14 %) ei lainkaan. Keskivaikeissa vammoissa pään TT oli seurannassa uusittu 1-3 vuorokauden kuluessa 8/9:llä (89 %). Kuntoutusasiasta oli keskivaikeissa ja vaikeissa vammoissa huolehdittu järjestämällä 11/14 (79 %) potilasta kuntouttavaan jatkohoitopaikkaan, kahdella vaikea kliininen tilanne ei kuntoutusarviointia primaarivaiheessa mahdollistanut ja yhdellä keskivaikealla asiasta ei ollut mainintaa. Yhteenvetona voidaan Hyksin tutkimus- ja hoitomenetelmien seuraavan Käypä hoito- suosituksia tyydyttävästi. Huomiota kiinnitti lähinnä tietty epätarkkuus tulovaiheen tajunnan tason määrittelyssä, S-100 proteiinitutkimuksen puuttuminen ja epäsäännöllisyys veren alkoholipitoisuuden määrittelyssä Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta Hyksissä on oma Käypä hoito- perusteinen hoito-ohje, tosin jo 10 vuotta vanha. Asiasta on myös hyvät potilasohjeet, jotka leikkauksen jälkeen annetaan kaikille potilaille- nekin seuraavat Käypä hoito- suosituksia. Länsi-Uudellamaalla ei ollut omaa Käypä hoito-perusteista hoito-ohjetta, mutta linkki Hyksin ohjeistuksiin. Arviointikriteereinä olivat 1. Kaksois- tai kolmoiskaikututkimuksen suorittaminen 2. Hoitosukan käyttö 3. Leikkauksen sijaan käytetyt hoitovaihtoehdot 4. Leikkauksen jälkeinen kompressiohoito Hyksissä nämä potilaat oli keskitetty Jorvin sairaalaan. Tarkistettiin 20 potilaan, joilla tilanne johti kajoaviin toimenpiteisiin, Miranda -tiedot. Ainakin seitsemällä potilalla kysymys oli residivoinnista. Kaikille (100 %) oli diagnosointivaiheessa tehty kaksois- tai kolmoiskaikututkimus, lähinnä Duplexultraääni. Hoitosukkaa ennen päätöstä toimenpiteestä oli käyttänyt, ilman tyydyttävää tulosta, 12/13 (92 %), kolmella tilanne oli jo komplisoitunut, lisäksi neljällä asia ei käynyt ilmi Mirandasta. Kajoavana hoitona oli avoleikkaus vain kahdella, skleroterapia kahdeksalla ja lopuilla lähinnä laserhoito. Leikkauksen jälkeistä kompressiohoitoa määrättiin 12/20:lle noin kaksi viikkoa, viidellä ei sen kestosta ollut mainintaa ja kolmella se oli pitempi. Kaikki sen kuitenkin saivat. Kaikkiaan Käypä hoito- suositusten voi katsoa toteutuneen hyvin, joskin tiedot tukisukan käytöstä ennen ja jälkeen toimenpiteen osin puuttuivat. Länsi-Uudeltamaalta tarkistettiin 10 potilaan, joilla tilanne johti kajoaviin toimenpiteisiin, Mirandatiedot. Ainakin neljällä oli kysymys residivoinnista. Kaikille (100 %) oli diagnosointivaiheessa tehty lähinnä kaksoisultraäänitutkimus. Hoitosukan käytöstä ennen jatkotoimenpiteitä oli maininta neljällä, viidellä ei asiasta löytynyt mainintaa ja yhdellä tilanne oli muutenkin selvä. Hoitona oli avoleikkaus kahdella, radiotaajuushoito neljällä, skleroterapia kolmella ja laserhoito yhdellä. Kaikille määrättiin kahden viikon mittainen toimenpiteen jälkeinen kompressiohoito. Kaikkiaan Käypä hoito- suositus näytti toteutuneen hyvin, joskin leikkauksen jälkeiset tiedot tukisukan käytöstä osin puuttuivat. 20

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

HALO-SUOSITUSTEN VAIKUTTAVUUS - TUTKIMUSTULOKSIA

HALO-SUOSITUSTEN VAIKUTTAVUUS - TUTKIMUSTULOKSIA HALO-SUOSITUSTEN VAIKUTTAVUUS - TUTKIMUSTULOKSIA 9.1.2013 Tuija Ikonen Arviointiylilääkäri VSSHP Miksi Halo-suositusten ja Halo-ohjelman vaikuttavuutta kannattaa selvittää? Halo-katsauksia 39 vuodesta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009

Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Matti Nuutinen Oyl, PPSHP:n Hoitoketjukoordinaattori OYS/ Lasten ja Nuorten klinikka puh. 08-315 2011/ 5124 sähköposti:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM Hyksin tuottavuusohjelma Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto TUOTTAVUUS = Tuotos Panos» Hoitoepisodi Mikä panos» DRG-piste Mikä panos» Euroa Asukas

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan 1 Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan Raportti Jorma Komulainen 28.12.2015 Sisällys Taustaa... 2 Mikä on terveys- ja hoitosuunnitelma?... 2 Mitä

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella. P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.

Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella. P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6. Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.2006 Hoitoketju Yhdessä tehty sairaus-tai oirekohtainen sopimus siitä, kuinka

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Cases

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Cases Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Cases Markku S Nieminen HYKS Sydän- ja keuhkokeskus HUCS Hjärt- och lungcentrum Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot