Maailma, Eurooppa ja Suomi - mihin olemme menossa?

Transkriptio

1 Maailma, Eurooppa ja Suomi - mihin olemme menossa? Vesa Vihriälä

2 Maailmantalous toipumassa

3 Eurooppa nilkuttaa perässä

4 Euroopan työttömyys ei vielä helpota

5 Toipuminen poikkeuksellisen hidasta kehittyneiden maiden joukossa

6 Globalisaation ja teknologian muutoksen vaikutukset epävarmoja mutta eivät ehdy Kehittyvät maat kasvavat kehittyneitä maita nopeammin => maailmantalouden painopisteen muutos jatkuu Arvoketjujen pilkkoutuminen tärkeä uusi piirre Tuottavuuden kasvuvauhti kiistatta notkahtanut Teknologian tuottavuusvaikutuksista jatkossa paljon erilaisia käsityksiä Robert Gordon: IT-hyödyt eivät verrattavissa sähkön hyötyihin Monet muut: suuria tuottavuushyötyjä yhä saatavissa toimintojen automatisoinnista Automatisointi voi vähentää dramaattisesti monenlaisen ihmistyön tarvetta, painopiste kuitenkin vähemmän vaativissa ammateissa (Oxford, ETLA)

7 Kiina, USA, EU tasasuuriksi lähivuosina Osuus maailman BKT:sta ostovoimapariteetein Euroalue / EU Yhdysvallat Kiina v Euroalue / EU Yhdysvallat Kiina v Euroalue / EU Yhdysvallat Kiina Lähde: IMF %

8 Työn tuottavuustrendi notkahtanut 50% 40% 30% Työn tuottavuus yrityssektorilla: USA, Suomi USA Suomi Trendi 20% 10% 0% % -20% -30% -40% Lähde: EU-Klems

9 Tietoteknistyminen uhkaa kolmasosaa Suomen työtehtävistä seuraavien v. aikana (USA 45%) 36 % Pajarinen & Rouvinen ( ). ETLA Briefs, 22.

10 Tietoteknistyminen uhkaa enemmän matalapalkkaisia ammatteja. Pajarinen & Rouvinen ( ). ETLA Briefs, 22.

11 ja huonosti koulutettuja Finland: The distribution of occupational employment over the probability of computerization: University level education Number of employees, thousands 16% in high risk (> 70%) Finland: The distribution of occupational employment over the probability of computerization: Lower than university level education Number of employees, thousands % in high risk (> 70%) Probability of computerization Probability of computerization Data source: Statistics Finland. ETLA Data source: Statistics Finland. ETLA

12 Kiinnostavia kysymyksiä Euroopassa Euroalueen toipumisen kestävyys Pystytäänkö ylivelkaantuminen purkamaan hallitusti? Saadaanko pankkijärjestelmä uskottavasti pääomitetuksi? Mitä apua rahapolitiikasta voisi vielä olla, kuinka pitkään? Euroopan ja sen ongelmamaiden pidemmän ajan näkymät Lopahtaako uudistusinto kun rahoitusmarkkinat rauhoittuneet? Mikä on korkean työttömyyden vaikutus tuotantopotentiaaliin? Kuinka maiden erojen kasvu vaikuttaa unioniin? EU:n / EMU:n institutionaalinen kehitys Pankkiunioni: iso muutos vai tuluskukkaro? Isompia askeleita kohti fiskaaliunionia? EU vs. EMU

13 Julkisen velan taso jarruttaa kasvua ja on riskitekijä Julkinen velka, % BKT:sta, Kreikka Irlanti Italia Portugali Espanja Iso-Britannia Yhdysvallat Euro-alue (15) * 2014* 2015* *OECD arvio Lähde: OECD

14 Yksityisen velan määrä myös noussut, mutta taittumassa Yksityinen velka % BKT:sta, Tanska Irlanti Portugali Espanja Ruotsi Iso-Britannia Yhdysvallat Lähde: OECD

15 Suomi kasvunäkymät EA-tasolle (komission arvion mukaan) Potential output, Finland,2000= Potential output, EA, 2000= Actual and projected GDP Potential GDP (2013) Potential GDP (2007) Actual and projected GDP Potential GDP (2013) Potential GDP (2007) EU-komission ennusteet 2007 ja 2013

16 EMUn kehitysvaihtoehtoja EA/EU-tason päätösvalta Pieni Budjettikurin valvonta, talouspolitiikan koordinointi Pieni Maastricht VKS, Avoin koordinaatio No bailout Valtiorahoituskielto Yhteisvastuun laajuus Merkittävä hätätilanteessa, tilapäisesti Nykytila ERVV/EVM EKP-toimet 6-pack, 2-pack Finanssipoliittinen sopimus Merkittävä pysyvästi Vahvoja lisävaltuuksia kriisintorjuntaan ja -hallintaan Pankkiunioni-EMU Pankkiunioni (Lähentymis- ja kk-väline, Reformien koordinaatio) Sitovaa fipovaltaa rajoitetusti (alue, määrä, aika) Fiskaaliunioni-EMU Eurobills, eurobonds Rajoitettu EA-suhdannepuskuri Debt redemption pact Suuri Sitovaa fipovaltaa laajasti Liittovaltio-EMU US-tyylinen federaatio Saksan tyylinen federaatio Merkittävä EA/EU-budjetti, rahoitus suorilla EU-veroilla Ei yhteisvastuuta Yhteisvastuu (tosiasiassa) kansallisista veloista kansallisista veloista

17 Viime vuodet iso shokki Suomelle Globaali taantuma ja euroalueen kriisi iso shokki Suomlle Suomeen iskenyt samanaikaisesti lisäksi Iso teollisuuden rakennemuutosshokki (yksipuolinen erikoistuminen!) Työikäisen (15-64) väestön väheneminen Kustannuskilpailukyvyn rapautuminen Seuraus: Suomi alkanut uudelleen pudota muiden Pohjoismaiden (pl.islanti) BKT-kelkasta Työllisyysaste aina muita alhaisempi Nyt myös tuottavuus notkahtanut Avoin kysymys: pitkän ajan kasvunäkymät?

18 => KILPAILUKYKY PARANEE => <= KILPAILUKYKY HEIKKENEE <= Suomen yritysten suhteellinen kannattavuus heikentynyt merkittävästi Suomi Ruotsi USA Saksa

19 Volume index, 2005Q1=100 BKT:n määrä neljännesvuosittain 118 Sweden Germany Norway Finland Euro Area Denmark /1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1

20 Ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden, % USA:n tasosta Sweden Denmark Germany Finland

21 Seurauksia Suomalaisten suhteellinen elintaso heikkenee Julkiseen talouteen suuri rahoitusvaje annetuilla hyvinvointilupauksilla ja veroasteella Julkisen velan kasvun myötä talouden haavoittuvuus lisääntyy Pakottaa Julkisen talouden saneeraukseen Talouden kasvupohjan vahvistamiseen

22 Julkisten menojen ja verojen (ml. veronluonteiset maksut) iso kuilu Julkiset menot ja verotulot, mrd. Julkiset menot ja verotulot, % BKT:sta Mrd. Verotulot Julkiset menot % BKT:sta Verotulot Julkiset menot

23 Suomella on kuitenkin menestymisen mahdollisuudet Perusosaamisen taso korkea (Pisa, Piaac) Instituutiot toimivat Makrotaloudellinen ympäristö varsin vakaa Näyttöä kyvystä selviytyä vaikeista tilanteista Orastavia merkkejä uudenlaisesta dynamiikasta Teollisuuden luova tuho Start-up-pöhinä

24 Teollisuudessa merkkejä tuottavuutta kohentavasta rakennemuutoksesta "Luova tuho" Tasoitettu "luova tuho" Tasoitettu tuottavuuskasvu toimipaikoissa

25 Kiitos