PÄÄTÖS. Paavo Seunan kuolinpesä Hyökkäläntie 6 C Tuusula. Tuusulan kunta, Nahkelan kylä Tilat Seppälä ja Ylisetälä

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/97/07.00/2010 Uusimaa Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistöjen sijainti Kiinteistöjen omistajat Toiminnan kuvaus Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Paavo Seunan kuolinpesä Hyökkäläntie 6 C Tuusula Tuusulan kunta, Nahkelan kylä Tilat Seppälä ja Ylisetälä RN:ot ja RN:ot ja M601 Jyri Seuna 2. RN:o Paavo Seunan kuolinpesä Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistöillä on metsäautotie, jonka alueelle on toimitettu jätettä sisältävää materiaalia vuosina Kiinteistöjen maaperä on pilaantunut alueella olevasta jätetäytöstä. Maksu /1145 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/97/07.00/2010 2/17 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin ja Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Aikaisemmat luvat ja lausunnot Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Tuusulassa Nahkelan kylässä tiloilla Seppälä ja Ylisetälä (Liite 1.). Kunnostettavan alueen lähiympäristössä on pääosin metsää. Kunnostusalueen rajaus on esitetty liitteessä 2. Kiinteistöt on merkitty oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi. (MT-3). - Tuusulan kunnan/keski-uudenmaan ympäristölautakunnan ympäristölupa KU-YK 29/ koskien purkujätteen käyttöä metsäautotien rakenteessa. - Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 959/ , joka koski pilaantuneiden maiden käsittelytarvetta metsäautotiellä. Paavo Seunan kuolinpesä. Metsäautotie, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Metsäautotien rakenteen pinnassa on paikoitellen noin 0,2 metrin paksuinen humuskerros. Muulta osin tien rakenne on pinnasta alkaen erikokoisia kiviä sisältävää hiekkaa tai soraa. Em. maalajeista koostuva mineraalimaakerros ulottuu 0,3-1,7 metrin syvyydelle. Metsäautotien täyttörakenteen alapuolella oleva perusmaa on silttistä savea tai savea. Pohjamaa ei ole vettä hyvin läpäisevää. Ympäröivä lähialue on humuspintaista metsämaata.

3 UUDELY/97/07.00/2010 3/17 Alueella tehdyt tutkimukset Tierakenne on pääosin alueelle tuotua täyttömaata, sisältäen hiekkaa, soraa ja kiviä. Täyttömaan seassa on purkujätteitä mm. betonia, asfalttia, tiiltä, metallia, lasia ja muovia. Tutkimuskohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä ole vesilaitostoiminnan suoja-alueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee metsäautotiestä noin 1,8 km koilliseen Ristikiven-Vaunukankaan alueella. Metsäautotien lähialueella ei ole tietoa käytössä olevista yksityiskaivoista. Pintavedet tiealueella imeytyvät maaperään ja metsäautotien sivuojiin. Pintavedet kulkeutuvat maastomuotojen mukaisesti metsäautotien itäosan noin 300 m osuudella metsäautotien itäpäässä kulkevaan peltoojaan. Perusmaa koko metsäautotien alueella on vettä hyvin huonosti läpäisevää. Näytteenotto ja analysointi Metsäautotien alueelle tehtiin vuosina 2006 ja 2007 yhteensä 28 koekuoppaa (KK1 - KK28). Koekuopat ulotettiin 0,3 m - 1,7 m kaivusyvyyteen. Koekuopista otettiin maaperänäytteitä yhteensä 56 kpl. Näytteitä otettiin täyttömaakerroksesta sekä sen alapuolisen pohjamaan pintaosasta. Keväällä 2007 otettiin lisäksi kuusi vesinäytettä. Koekuoppien ja vesinäytepisteiden sijainnit on esitetty liitteen 2. piirustuksessa. Maanäytteenoton yhteydessä kaikki näytteet tutkittiin aistinvaraisesti. Metallipitoisuudet tutkittiin koekuoppakohtaisesti Niton-kenttämittarilla ja haihtuvat yhdisteet fotoionisaattorilla. Koekuoppahavaintojen ja kenttämittausten tulosten perusteella tehtiin seitsemän kokoomanäytettä, joista analysoitiin laboratoriossa metallien-, mineraaliöljyjen-, PCB -yhdisteiden, PAH -yhdisteiden ja haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet. Aistinvaraisesti ei havaittu viitteitä muihin haitta-aineisiin. Kahdelle tierakenteen täyttömateriaalista otetulle näytteelle (betoni ja tiili) tehtiin laboratoriossa standardin SFS-EN 12457/3 mukainen kaksivaiheinen liukoisuustesti kaatopaikkakelpoisuuden määrittämiseksi. Maanäytteiden analyysitulokset Suurimmat haitta-ainepitoisuudet todettiin koekuopissa KK7 - KK12 syvyydellä 0-1,1 m, joissa todettiin PAH -yhdisteiden kokonaispitoisuus 27 mg/kg. Yksittäisistä PAH -yhdisteistä fenantreenin ja fluoranteenin pitoisuudet olivat suurimmat. Fenantreenipitoisuus oli 5,7 mg/kg ja fluoranteenipitoisuus 5,8 mg/kg. Lisäksi todettiin mineraaliöljyn summapitoisuus 600 mg/kg ja arseenipitoisuus 13 mg/kg.

4 UUDELY/97/07.00/2010 4/17 Koekuopassa KK1 - KK6, syvyydellä 0-1,7 m todettiin arseenipitoisuus 11 mg/kg. Taulukossa 1 on esitetty tutkittujen haitta-aineiden laboratorioanalyyseissä todettujen pitoisuuksien vaihteluvälit. Taulukko 1. Todettujen haitta-ainepitoisuuksien vaihteluvälit Haitta-aine Vaihteluväli, mg/kg Epäorgaaniset Arseeni (As) <10-13 Kadmium (Cd) <0,4 Kromi (Cr) Kupari (Cu) Nikkeli (Ni) 8,3-23 Lyijy (Pb) <10-46 Sinkki (Zn) Elohopea (Hg) <0,1-0,14 Orgaaniset C 10 - C 22 < C 22 - C 40 < C 10 - C 40 < BTEX <0,1 PAH -yhdisteet <0,2-27 Naftaleeni <0,01-1,1 Antraseeni <0,005-0,44 Bents(a)pyreeni <0,01-1,6 Bentso(k)fluoranteeni <0,01-1,6 Fenantreeni <0,01-5,7 Fluoranteeni <0,01-5,8 Maaperän seassa olevat jätejakeet Metsäautotien itäosassa 300 m matkalla on jätettä noin 30 % täyttömateriaalista. Tutkimusalueella täyttömaassa todettiin rakennusjätteitä mm.

5 UUDELY/97/07.00/2010 5/17 betonia, tiiltä, muovia, asfalttia, puuta, lasia, metallia sekä ongelmajätteeksi luokiteltavaa asbestia. Kaatopaikkakelpoisuus Liukoisuustestien tulosten perusteella metsäautotien tiili ja betonijäte kuuluvat luokkaan A (pysyvä jäte). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Alueelle on laadittu sanallinen riskinarviointi. Arvioinnissa kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin ohjearvotarkastelun perusteella arseeni, öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet. Arvioinnissa on huomioitu kriittisten haitta-aineiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet sekä alueen ympäristöolosuhteet ja tuleva käyttö. Alueella on fenantreenin ja fluoranteenin alemman ja ylemmän ohjearvon välisiä haitta-ainepitoisuuksia tierakenteen täyttömaakerroksessa. Riskinarvion perusteella todetuilla fenantreeni- tai fluoranteenipitoisuuksilla ei ole merkittäviä haitta-vaikutuksia terveyteen tai ympäristöön. Myöskään todetut muiden kriittisten aineiden kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevat pitoisuudet eivät aiheuta terveys- tai ympäristöriskiä. Epävarmuutta aiheuttaa täyttömaan heterogeeninen luonne (sisältää mm. rakennusjätettä) ja tutkimuspisteiden pitkät etäisyydet toisistaan. Alueelle ei ole syytä tehdä lisätutkimuksia, koska alueella tullaan suorittamaan haitta-aineita sisältävän täyttömaan osalta massanvaihto. Lisätutkimuksilla (haitta-aineiden pitoisuuseron selvittäminen) ei saavuteta kustannustehokkuuden parantamisen kannalta lisäarvoa. Metsäautotien itäosan alue noin 300 metrin matkalta kaivetaan ylös ja jätteet sekä maa-aines toimitetaan luvan mukaiseen sijoituspaikkaan. Kunnostusalueella todettiin mm. betonia, tiiltä, muovia, asfalttia, puuta, lasia, metallia sekä ongelmajätteeksi luokiteltavaa asbestia sisältävää jätetäyttöä. Ympäristö- ja terveysriskit tiealueen lähiympäristössä pienenevät mikäli jätetäyttö rakennekerroksesta poistetaan. Maaperässä ei ole sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, joista aiheutuisi välittömästi terveys- tai ympäristöriskiä. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Tuusulan kunnan antaman ympäristölupapäätöksen (KU-YK 29/ ) lupaehtojen mukaisesti tierakenteesta tullaan poistamaan jätettä sisältävä täyttömaa ja jätejakeet muilta osin paitsi enintään

6 UUDELY/97/07.00/2010 6/ mm raekooltaan oleva betoni- ja tiilijäte. Tierakenteen haitta-aineita sisältävä täyttömaakerros poistetaan pohjamaan savipinnan tasoon asti, jolloin myös täytössä olevat haitta-aineet poistuvat alueelta. Betoni- ja tiilijätteen uudelleen sijoittamisen jälkeen jäterakenne peitetään vähintään 10 cm paksulla kerroksella luonnon kiviainesta. Maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään fenantreenille ja fluoranteenille alempaa ohjearvoa 5 mg/kg. Myös muille kriittisille haittaaineille (arseeni, naftaleeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, öljyhiilivedyt C 10 - C 40, PAH -yhdisteet) tavoitepitoisuudeksi esitetään alempaa ohjearvoa. Kunnostustyö on suunniteltu tehtäväksi tammi-helmikuussa Työn arvioitu kesto on noin kymmenen työpäivää. Kunnostustyön teettäjä nimeää työlle ympäristöteknisen valvojan. Valvojan tehtäviin kuuluu näytteenotto, maa-ainesten ohjaaminen käsittelyyn sekä kunnostustyön ohjeiden ja ympäristökeskuksen tulevan päätöksen määräysten noudattamisen valvonta. Työn aikainen näytteenotto Haitta-aineiden pitoisuuksia seurataan kenttätesteillä (PetroFlag, Niton/ Innov-X). Mittauksia tehdään noin 100 m 3 kaivumäärää edustavista kokoomanäytteistä ja kaivutilanteen mukaan tarvittaessa tiheämmin. Kenttäanalyysien tuloksista noin 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Mikäli kaivuvaiheessa havaitaan viitteitä muihin haitta-aineisiin, analysoidaan osasta näytteitä tarkistusluontoisesti ko. haitta-aineet. Näytemäärissä huomioidaan myös tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Aistinvaraisesti ja kenttätesteillä todetun tavoitetason saavuttamisen jälkeen tutkitaan maaperän jäännöspitoisuudet ottamalla kaivualueen pohjasta 200 m 2 :n alaa ja kaivannon reunoista noin 20 m matkaa edustavia kokoomanäytteitä. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi edustavaa kokoomanäytettä, joista analysoidaan laboratoriossa vähintään As-, Cd-, Cr-, Cu-, Pb-, Ni-, Zn- ja Hg-pitoisuudet sekä PAH -yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen C 10 - C 40 pitoisuudet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät kaivetut maat kuljetetaan kuorma- tai kasettirekka-autoilla vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristöviranomaisen lupa vastaanottaa kyseisiä maita. Jokaisen kuorman mukana vastaanottopaikkaan toimitetaan siirtoasiakirja, jonka kaksoiskappale jää valvojalle. Tuusulan kunnan myöntämän luvan ehtojen mukainen tiili- ja betonijäte tullaan hyödyntämään tierakenteessa. Betoni- ja tiilijätteestä tehtyjen

7 UUDELY/97/07.00/2010 7/17 liukoisuustestien perusteella jätteiden sijoittamisesta tierakenteeseen ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa metsäautotien alueella. Poistettavat jätteet toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristöviranomaisen lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Kunnostustyön yhteydessä saattaa tulla kaivettaviksi myös sellaisia maita, joissa on kynnys- ja ohjearvon välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia. Näidenkin maiden loppusijoitus tapahtuu ympäristölainsäädännön määräysten mukaisesti. Tällaisten maiden loppusijoitus maankaatopaikalle tehdään kontrolloidusti ja toimitetut määrät ja vastaanottopaikat esitetään viranomaiselle viimeistään loppuraportissa. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein. Kaivutyö on normaalia maanrakennustoimintaa, jonka ympäristövaikutuksia ovat lähinnä työnaikainen työmaasta aiheutuva melu sekä mahdollinen maan pölyäminen. Meluhaitan minimoimiseksi työ tehdään päivällä kaupungin järjestyssääntöjen määräämissä työaikapuitteissa. Haitta-ainepitoisen maan leviämisen välttämiseksi estetään autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella. Autot käyttävät puhtaita ajoreittejä tai vaihtoehtoisesti autojen renkaat puhdistetaan. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pölyämisen estämiseksi kaivettavaa maa-ainesta kostutetaan tarvittaessa. Mikäli pilaantuneita maita on nostettava väliaikaisesti kasalle, kasat peitetään ja niiden alapuolinen maaperä tutkitaan kasojen poisviemisen jälkeen. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Työsuojelu Myrskyjen ja rankkasateiden mahdollisuus otetaan huomioon kuormien peittämisessä ja kaivumaiden tilapäisessä sijoittamisessa. Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia esiintyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet. Työmaalle laitetaan näkyville yleiset hälytysnumerot. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty.

8 UUDELY/97/07.00/2010 8/17 Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteina asianmukaisia jalkineita, haalareita tms. työvaatteita, suojakäsineitä ja kypärää. Suojavarusteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Hengitysteitse öljyhiilivedyille altistuminen estetään käyttämällä tarvittaessa vähintään A2 suodattimella varustettua hengityssuojainta. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maan määrä Kiinteistöjen omistajan kuuleminen Kunnostustyön alkamisesta tehdään Uudenmaan ympäristökeskukseen kirjallinen aloitusilmoitus, jossa ilmoitetaan valvojan yhteystiedot puhdistustöiden aikana. Kunnostuksesta tiedotetaan naapurikiinteistöjä. Valvoja tiedottaa valvovalle ympäristöviranomaiselle poikkeavista olosuhteista. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) sekä käsitellystä vedestä, tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset, näytepisteiden sijainti), maaperään mahdollisesti jäävien yli tavoitetason olevien maiden määrä, niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti, tiedot työskentelyolosuhteista sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään toimenpideraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Toimenpideraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus ja aikataulu, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista sekä massamäärät, vesien käsittelytiedot, jäännöspitoisuustiedot, laadunvarmistusmenetelmät, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio sekä piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista, arvio tavoitteiden toteutumisestaja asiakirjojen säilytys. Alueella arvioidaan olevan alemmat ohjearvot ylittäviä ja ylemmät ohjearvot alittavia haitta-ainepitoisuuksia noin m 2 :n alueella keskimäärin noin yhden metrin paksuisessa maakerroksessa. Alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia ja jätteitä sisältävän maa-aineksen osuudeksi arvioidaan tonnia. Ilmoituksen tekijä toimitti Uudenmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukselle kiinteistön ja kiinteistöllä sijaitsevan määräalan M601 omistajan, Jyrki Seunan, suostumuksen kunnostuksen toteuttamiseksi.

9 UUDELY/97/07.00/2010 9/17 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Paavo Seunan kuolinpesän ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Tuusulassa Nahkelan kylässä tiloilla Seppälä ja Ylisetälä (RN:ot ja ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Metsäautotien alueelta on poistettava maa-aines, jonka PAH - yhdisteiden, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (> C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot Jos maaperässä todetaan arseenia merkittävästi korkeampina pitoisuuksina kuin aikaisemmissa tutkimuksissa tai muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu metsäautotien alueelta laajemmalle kiinteistöillä tai naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet. Näytteet on otettava siten, että eriasteisesti pilaantuneet maa-alueet tulevat luotettavasti selvitetyiksi ja että eri käsittelypaikkoihin

10 UUDELY/97/07.00/ /17 toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maaainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haittaainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

11 UUDELY/97/07.00/ /17 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kunnostusalueen maanomistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja pilaantuneen maan sijoituskohteista.

12 UUDELY/97/07.00/ / Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kunnostusalueen maanomistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu-

13 UUDELY/97/07.00/ /17 Yleiset perustelut det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

14 UUDELY/97/07.00/ /17 Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi öljyhiilivetyjen keskitisleille (C 11 - C 21 ) 300 mg/kg, raskaille jakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg ja PAH -yhdisteiden summapitoisuudelle 30 mg/kg. Lisäksi eräille yksittäisille PAH-yhdisteille on säädetty ohjearvotasot erikseen esim. fenantreenille ja fluoranteenille 5 mg/kg. Kunnostussuunnitelmassa metsäautotien alueen kunnostustavoitteeksi esitetään alempia ohjearvoja. Päätöksessä kunnostustavoitteeksi on hyväksytty edellä mainitut alemmat ohjearvopitoisuudet. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan arseenia selvästi aiempaa todettua korkeampina pitoisuuksina tai kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia muita haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen tai määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistöillä metsäautotien alueen ulkopuolelle tai naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. Tutkimuksissa voidaan käyttää hyväksi aikaisempien tutkimusten tuloksia. (Määräykset 2. ja 3.2.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty

15 UUDELY/97/07.00/ /17 noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2., )

16 UUDELY/97/07.00/ /17 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., , 6. ja 7.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset ja ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 43 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 23 tuntia. Paavo Seunan kuolinpesä Hyökkäläntie 6 C Tuusula

17 UUDELY/97/07.00/ /17 Tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Jyri Seuna, Seppäläntie 27, Tuusula Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit ja kunnostusalueen rajaus Liite 3. Valitusosoitus