Voimaa vanhuuteen II kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja ( )

Transkriptio

1 Voimaa vanhuuteen II kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja ( ) Seuranta- ja arviointiraportti Ajanjaksolla 6/ /2011 Voimaa vanhuuteen -julkaisuja 7

2 Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Asemapäällikönkatu Helsinki puh. (09) /vaihde Kirjoittajat Pirjo Kalmari, Minna Säpyskä-Nordberg, Heli Starck, Annele Urtamo, Elina Vuorjoki-Andersson, Ulla Salminen, Mika Simonen ja Elina Karvinen Taitto ja kansi Sampo Mäkelä Valokuvat Ulla Salminen, Riikka Lyytikäinen, Juha Auvinen ja Ossi Gustafsson Paino Painotalo Kyriiri Oy Copyright Ikäinstituutti, Helsinki 2012

3 Pirjo Kalmari, Minna Säpyskä-Nordberg, Heli Starck, Annele Urtamo, Elina Vuorjoki-Andersson, Ulla Salminen, Mika Simonen ja Elina Karvinen Voimaa vanhuuteen II kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja ( ) Seuranta- ja arviointiraportti 6/ /2011 Voimaa vanhuuteen -julkaisuja 7 Ohjelmakokonaisuus, jota rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

4 Tiivistelmä Tässä seuranta- ja arviointiraportissa kuvataan Voimaa vanhuuteen II iäkkäiden terveysliikuntaohjelman etenemistä, keskeisiä tuloksia ja tuotoksia sekä arviointia ajanjaksolla 6/ /2011. Kyseessä on valtakunnallisen ohjelman toisen viisivuotiskauden käynnistysvaihe, sen ensimmäiset puolitoista vuotta. Ohjelmaa rahoittavat yhdessä Raha-automaattiyhdistys, sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Koordinoinnista vastaa Ikäinstituutti. Voimaa vanhuuteen II -ohjelman keskeisenä tehtävänä on tukea ohjelmaan valittuja kuntia ikäihmisten terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotossa mentoroinnin avulla. Mentoroinissa korostetaan julkisen sektorin ja järjestökentän yhteistyötä, jota varten kuntiin perustettiin poikkisektoraaliset yhteistyöryhmät ja nimettiin kuntakoordinaattorit sosiaali- ja terveystoimesta, liikuntatoimesta ja järjestökentältä. Ohjelman yleisellä toiminnalla lisätään tietoa ja osaamista sekä verkostoidutaan yli ohjelmakuntien ja myös kansainvälisesti. Ohjelmaan haki kolmessa haussa yhteensä 96 kuntaa, joista mukaan valittiin 38. Ensimmäinen kuntaryhmä (13 kuntaa, joista osa yhteistoiminta-alueita) käynnisti toimintansa tavoitteen mukaisesti. Kaikki järjestivät paikallisen starttiseminaarin. Kunnat tekivät myös alkukartoituksen, kehittämis- ja juurrutussuunnitelman, osallistuivat ohjelman koulutuksiin ja lisäsivät liikuntatoimintaa toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Vuonna 2011 kohderyhmälle tarkoitettuihin liikuntaryhmiin osallistui 1700 henkilöä enemmän kuin alkukartoituksessa. Lisäystä tapahtui etenkin suuremmissa kaupungeissa. Sosiaali- ja terveystoimi tarjosi pääosan kohderyhmän liikuntatoiminnasta. Vuoden 2011 aikana myös järjestöt ja liikuntatoimi lisäsivät toimintaa toimintakyvyltään heikentyneille. Liikuntatoimen painopiste oli vielä parempikuntoisissa ikäihmisissä. Liikuntaharjoittelua tarjottiin yleensä kerran viikossa. Toimintakyvyn testaus ja asiakaspalautteen kerääminen oli vähäistä. Toinen kuntaryhmä (14 kuntaa) liittyi ohjelmaan syksyllä Paikallinen starttiseminaari ehdittiin järjestää kahdessa kunnassa. Kuntaryhmä teki alkukartoituksen ja käynnisti suunnitelman teon. Lisäksi sen edustajia osallistui kouluttajakoulutuksiin. Kolmas kuntaryhmä (11 kuntaa) valittiin joulukuussa Ohjelman yleisellä toiminnalla vahvistettiin valtakunnallista poikkisektoraalista yhteistyötä, osaamista, verkostotoimintaa ja viestintää. Valtakunnallinen poikkisektoraalinen yhteistyö toteutui ensisijaisesti ohjelman ohjausryhmässä, joka tarjosi asiantuntemustaan ohjelman työlle. Ohjausryhmän työn tuloksena syntyi lisäksi Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma, joka linjaa ikäihmisten terveysliikuntaa valtakunnallisesti. Koulutustoiminnalla saatiin yhteensä 126 uutta kouluttajaa iäkkäiden terveysliikuntaan (66 VoiTas -, 42 Ulkoiluystäväksi iäkkäälle - ja 18 senioritanssin kouluttajaa). Kouluttajat järjestivät kymmeniä paikallisia koulutuksia, joihin osallistui lähes 1500 henkilöä. Kouluttajaverkoston työtä tuettiin mm. täydennyskoulutuksilla. Keskeistä oli myös yhteistyö 12 valtakunnallisen järjestökumppanin kanssa. Kumppanit välittivät tulok-

5 sekkaasti tietoa ikäihmisten terveysliikunnasta omille sidosryhmilleen. Verkostotyössä käynnistyi myös kummitoiminta, jota toteuttivat VoiTas -pilottihankkeen ja ohjelman ensimmäisen viisivuotiskauden hankeorganisaatioiden edustajat. Seurantakaudella kolme pilottikunnan ja 10 hankeorganisaation edustajaa esitteli kehittämiään hyviä toimintatapoja uusille kunnille. Kansainvälisellä toiminnalla välitettiin tietoa ja verkostoiduttiin pääasiassa eurooppalaisten asiantuntijatahojen kanssa. Seurantakaudella uudistettiin ohjelman verkkosivut. Keskeinen viestinnällinen panostus oli Vie vanhus ulos -verkkokampanja, josta tiedottamiseen kumppanit osallistuivat kiitettävästi. Kampanja tuotti yhteensä ulkoilukertaa ja 1000 ulkoilukuvausta yli 70 paikkakunnalla. Ulkoiluystävinä kunnostautuivat erityisesti palvelutalot ja palvelukeskukset. Myös järjestöjen vapaaehtoiset sekä ikäihmisten läheiset tarjosivat ulkoiluapuaan. Kampanja huipentui 2011 Valtakunnalliseen iäkkäiden ulkoilupäivään, jonka päätapahtuma järjestettiin Helsingissä Esplanadin puistossa. Seurantakaudella julkaistiin mm. Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 3 -opas, päivitettiin iäkkäiden ulkoilusuositukset sekä tehtiin diasarjat iäkkäiden ulkoilun ja liikuntaneuvonnan järjestämiseen. Laajaan jakeluun välitettiin kaksi Uutiskirjettä ja WoimaSanomat -uutislehti. Yhteenveto: Mentorointi on koettu hyödylliseksi. Kuntien yhteistyöryhmät ovat saaneet kehitystyön alkuun ja tiivistäneet paikallista yhteistyötä. Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden kohderyhmä on tunnistettu ja heitä on saatu osallistumaan voimaja tasapainosisältöiseen liikuntaan. Liikuntaneuvontaa, toimintakyvyn testaamista ja harjoittelua kaksi kertaa viikossa on vielä lisättävä. Iäkkäät tulee ottaa mukaan kehitystyöhön entistä enemmän. Yleinen toiminta on tuottanut runsaasti kumppanuuksia, joiden avulla viestintä on tehostunut. Uusien kouluttajien avulla on saatu lisää osaamista ja ohjaajavoimia paikallistoimintaan. Kansallinen toimenpideohjelma on osoitus siitä, että ikäihmisten terveysliikunta on saanut lisää painoarvoa.

6

7 Sisällys ESIPUHE 1 Voimaa vanhuuteen II -ohjelma Tausta Päämäärä, tavoitteet ja ydintoiminnat Ohjelman koordinointi ja voimavarat Kohdennettu kuntatyö seurantakaudella Mentorointi Kuntaryhmä Alkukartoitus Ydintoiminnoilla kohti tavoitetta Hyvien toimintatapojen käyttöönotto Kehittämistyön reflektointia Kuntaryhmä Alkukartoitus Ydintoimintojen käynnistyminen Kehittämistyön reflektointia Kuntaryhmä Yleinen toiminta seurantakaudella Valtakunnallinen poikkisektoraalinen yhteistyö Koulutus Verkostotoiminta Viestintä Voimaa vanhuuteen II -ohjelma vuonna Lähteet Liitteet

8 Esipuhe Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma on aloittanut toisen viisivuotiskautensa tavoitteenaan juurruttaa edellisessä vaiheessa kehitettyjä hyviä terveysliikunnan toimintatapoja eri tahojen käyttöön. Hyödynsaajina ovat toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneet, kotona asuvat ikäihmiset, joilla vähäinen liikunta lisää syrjäytymisriskiä ja nopeuttaa ajautumista hoivapalvelujen piiriin. Oikein ajoitettu liikuntaneuvonta, voima- ja tasapainoharjoittelu ryhmissä sekä ulkoilu parantavat selviytymistä arjessa, auttavat säilyttämään sosiaalisia suhteita ja lisäävät elämänlaatua. Hyvien toimintatapojen käyttöönottoa tuetaan Ikäinstituutin mentoroinnilla, joka auttaa eri sektoreita kokoamaan voimavaransa ja tekemään yhteistyötä. Teema on mitä ajankohtaisin: uudet iäkkäitä koskevat terveysliikuntasuositukset painottavat erityisesti voima- ja tasapainoharjoittelun lisäämistä sekä liikkumattomuuden vähentämistä. Lisäksi selvitykset iäkkäiden liikuntakäyttäytymisestä osoittavat, että vain harva 75 -vuotta täyttänyt liikkuu suositusten mukaisesti. Liikuntatoiminnan järjestäjät eivät myöskään aina ole kehittäneet liikuntatoimintojaan suositusten suuntaan tai paneutuneet siihen, kuinka juuri toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset saadaan liikunnan pariin. Ohjelman alkuvaihetta on leimannut kuntien ja järjestöjen innostus hakeutua yhteistyöhön Voimaa vanhuuteen -toiminnan kanssa. Valmiit koulutusohjelmat, materiaalit, toimintamallit ja verkostot ovat houkutelleet erityisesti niitä, joiden työn arjessa iäkkäiden pitäminen kotikuntoisina on tärkeä tavoite ja jotka alleviivaavat tasa-arvoa liikuntatoiminnoissa. Kiitettävää aktiivisuutta ovat osoittaneet myös eri järjestöissä toimivien ikäihmisten vapaaehtoisverkostot; monella on halua tarjota vertaistukea tai toimia liikuntaryhmien ohjaajana oman ikäpolvensa heikompikuntoisille. Toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset ovat myös itse osoittaneet kiinnostuksensa osallistua liikuntatoimintaan, jossa heidän tarpeensa on huomioitu. Paljon työtä on vielä edessä, niin ohjelman puitteissa kuin sen ulkopuolellakin. Samaan aikaan kun uusia liikuntatoimintoja luodaan ikäihmisten määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Terveysliikunta tuottaa hyvinvointia edullisesti ja nopeasti juuri niille, joiden toimintakyky alkaa heiketä. Tarvitaan viisaita päätöksiä ja ripeätä toimintaa tässä ja nyt sekä tulevaisuudessa. Tämä ei ole projekti, tämä on mahdollisuus kulttuuriseen muutokseen, jossa vanhat ihmiset säilyttävät voimavaransa ja liikkumiskykynsä pitkään. Helsingissä Elina Karvinen, ohjelmajohtaja Ikäinstituutti

9 1 Voimaa vanhuuteen II -ohjelma 1.1 Tausta Suomessa on tällä hetkellä yli henkilöä, jotka ovat täyttäneet 75 vuotta. Ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2040 arvioidaan 65 vuotta täyttäneiden kansalaisten osuudeksi 27 % ja 75 vuoden iän saavuttaneiden osuudeksi 17 % (Tilastokeskus 2009). Noin puolella vanhempaan ikäryhmään kuuluvista arvioidaan olevan liikkumiskyvyn ongelmia. Myös muistiongelmat ja yksinäisyys ovat haasteita yhä useammalle iäkkäälle. Kotona asuvia, liikkumiskyvyltään heikentyneitä ja liian vähän liikkuvia ikäihmisiä uhkaavat toimintakyvyn nopea heikkeneminen ja avun tarpeen lisääntyminen. Myös kaatumisriski kasvaa. Nykyinen tutkimustieto sekä kansalliset ja kansainväliset suositukset korostavat fyysisen aktiivisuuden merkitystä ja erityisesti voima- ja tasapainoharjoittelun laaja-alaisia hyötyjä toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille (mm. WHO 2010, Duodecim 2008 ja Yhdysvaltain terveysvirasto 2008). Tästä huolimatta heille sopivaa liikuntaneuvontaa ja ohjattua liikuntatoimintaa on Suomessa tarjolla liian vähän (Karvinen ym. 2011). Lisäksi ikäihmisten liikuntatottumukset painottuvat kestävyysliikuntaan. Kansallisen selvityksen mukaan lihaskuntoliikunnan suosituksen täytti eläkeikäisistä miehistä 11 % ja naisista 8 %. Vähintään kolme kertaa viikossa tasapainoharjoituksia teki 3 % miehistä ja 4 % naisista. (Husu ym ) Valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma ( ) käynnistettiin vuonna 2005 Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2002) pohjalta. Taustalla oli tieto Suomen väestökehityksestä, ikäihmisten toimintakyvyn haasteista ja harjoitettavuudesta sekä ohjelman pilottiprojektin kokemukset. Myös Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM & OPM oppaita 2004:6) ohjaavat ohjelmatyötä. Suosituksissa määritellään tavoitetaso ohjatun terveysliikunnan laadulle. Tunnusmerkkeinä laadulle esitetään käyttäjälähtöisyys, saavutettavuus, yksilöllisyys, joustavuus ja saumattomuus, turvallisuus, eettisyys sekä hyvät arviointikäytännöt. Ikäinstituutin koordinoima Voima- ja tasapainoharjoittelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena (Voi- Tas) -pilottiprojekti, toteutettiin kahdeksassa kunnassa julkisen sektorin kehitystyönä vuosina (Salminen & Karvinen 2005). Projektin tuloksena syntyi ikäihmisten voima- ja tasapainoharjoitteluun VoiTas -koulutusohjelma, jonka avulla koulutetaan liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisista kouluttajia toteuttamaan alueellista ja paikallista ohjaajakoulutusta (kuvio 1). Koulutusohjelma ja Ikäinstituutin ylläpitämä kouluttajaverkosto luovat edellytykset osaamisen lisääntymiseen valtakunnallisesti (ks. luku 3.3 Verkostotoiminta).

10 VoiTas -koulutusohjelma Täydennyskoulutusmoduli Täydennyskoulutusmoduli Kouluttajakoulutus peruskoulutus (42 t) - liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisille Kaatumiset kuriin! - iäkkäiden kaatumisten ehkäisy Täydennyskoulutusmoduli Ohjaajakoulutus VanhusValmentaja (16 t) - liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisille Ohjaajakoulutus Kunnon Hoitaja (18 t) - vanhustyöntekijöille Ohjaajakoulutus VertaisVeturi (20 t) - vapaaehtois- ja vertaisohjaajalle Iäkkäiden Voimaa vanhuuteen -ryhmät Kuvio 1. VoiTas -koulutusohjelma VoiTas -kouluttajakoulutuksen rakenne on kuvattu kuviossa 2. Ohjelmatyössä hyödynnetään myös ensimmäisellä viisivuotiskaudella kehitettyä Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutusta sekä Ikäinstituutissa jo 1990-luvulla aloitettua senioritanssin kouluttajakoulutusta. Senioritanssi harjoittaa erinomaisesti tasapainoa. VoiTas -kouluttajakoulutuksen tavoin molemmat kokonaisuudet sisältävät ajallisesti lyhyempänä lähikoulutusosion, paikallisen harjoituskoulutuksen ja evaluoinnin (senioritanssissa ei varsinaista evaluointipäivää) sekä koulutusmateriaalin. Ikäinstituutin koordinoiman Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäisellä viisivuotiskaudella (Voimaa vanhuuteen I) 35 kolmannen sektorin järjestöhanketta kehitti hyviä toimintatapoja ikäihmisten terveysliikuntaan. Kolmivuotinen kehitystyö tapahtui Ikäinstituutin mentoroinnin avulla ja RAY:n taloudellisella tuella. Vuorovaikutteinen kehitystyö synnytti mentorointimallin, joka sisälsi mm. laaja-alaisen koulutusohjelman, viestintä- ja oppimateriaaleja, henkilökohtaista ohjausta, hankeverkoston, avoimen kehittämisen ja yhdessä oppimisen. Hyviä toimintatapoja kehitettiin seuraavista osaalueista: kohderyhmän tavoittaminen ja toiminnasta tiedottaminen matalan kynnyksen liikuntaneuvonta ja liikkumiskyvyn arviointi tavoitteellinen voima- ja tasapainoharjoittelu sekä ulkoilu koulutetut ohjaajat (eri alojen ammattilaiset ja vertaisohjaajat) iäkkään ihmisen osallisuus esteettömät tilat ja tarkoituksenmukaiset välineet tukitoimet, kuten kuljetus ja avustajat Hyvät toimintatavat on kuvattu Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1-3 -oppaissa (Starck ym. 2010, Säpyskä-Nordberg ym. 2010, Karvinen ym. 2009). Voimaa vanhuuteen -ohjelman toinen viisivuotiskausi (Voimaa vanhuuteen II) käynnistyi kesäkuussa 2010 teemalla kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja. Voimaa vanhuuteen II -ohjelman tarkoituksena on 4

11 VoiTas -kouluttajakoulutus Iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelu Vähintään 42 tuntia + paikkallisen koulutuksen valmistelu kouluttajakoulutuksen materiaalina kouluttajakansio + CD-rom paikallisessa koulutuksessa 3-5 tilaisuutta, välillä 2-3 viikon tauot käytännön kokeiluja varten, oppimateriaaleina työkirjat sekä Voimisteluohjelma 1, 2, 3 Kolmipäiväinen koulutus Paikallinen koulutus 16-20t Evaluointipäivä Kuvio 2. VoiTas -kouluttajakoulutuksen rakenne ottaa Voimaa vanhuuteen I -ohjelman aikana kehitetyt ikäihmisten terveysliikunnan hyvät toimintatavat käyttöön järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Toimintatavat sovelletaan paikallisesti 38 ohjelmaan valitussa kunnassa, kolmivuotisena työnä ja mentorointia hyödyntäen. Myös ensimmäisen ohjelmavaiheen hankkeiden taustajärjestöt tukevat kuntien juurrutustyötä kummin roolissa (ks. luku 3.3 Verkostotoiminta). Kuviossa 3 esitetään ohjelman eteneminen, rahoittajat ja keskeiset kehittämisalueet vaiheittain. VoiTas -pilotti ( ), STM, RAY, Ikäinstituutti - Paikallisia toimintakokeiluita 8 kunnassa: julkinen sektori - Koulutusohjelma eri ammattiryhmille (kuntoutuksen ja liikunnan ammattilaiset, hoitajat, vertaisohjaajat) - Kouluttajakoulutus voima- ja tasapainoharjoittelusta ja ulkoilusta - VoiTas -kouluttajaverkoston kokoaminen Voimaa vanhuuteen I ( ), RAY, Ikäinstituutti - 35 kolmevuotista paikallishanketta: eläkeläis-, sosiaali- ja terveysjärjestöt - Hyvät toimintatavat voima- ja tasapainoharjoittelun järjestämiseksi - Ikäihmisten terveysliikunnan mentorointimalli (Ikäinstituutti) - Hankeverkosto: yhdessä oppiminen ja jakaminen, vertaistuki Voimaa vanhuuteen II ( ), RAY, OKM, STM, Ikäinstituutti - 38 kohdekuntaa + koko Suomi: julkinen ja kolmas sektori yhdessä - Hyvien toimintatapojen laaja käyttöönotto ja juurtuminen - Juurtumismallit - Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyömallit Kuvio 3. Voimaa vanhuuteen -ohjelman vaiheet 5

12 1.2 Päämäärä, tavoitteet ja ydintoiminnat Päämäärä Voimaa vanhuuteen II -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten liikkumiskykyä, elämänlaatua ja kotona asumista terveysliikunnan keinoin, ennen kaikkea voima- ja tasapainoharjoittelun ja ulkoilun avulla. Tavoitteet Päätavoitteena on ikäihmisten toimintakykyä edistävien terveysliikunnan toimintatapojen juurtuminen valtakunnallisesti ja paikallisesti poikkisektoraalisena yhteistyönä. Voimaa vanhuuteen II -ohjelmaan valitut kunnat Kummitoimintaan lupautuneet hankeorganisaatiot ja VoiTas -kunnat Valtakunnalliset järjestökumppanit Kaikki Suomen kunnat Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen on asetettu neljä ydintoimintoa: 1. Poikkisektoraalinen yhteistyö 2. Koulutus 3. Verkostotoiminta 4. Viestintä Ydintoimintoja toteutetaan kohdennetussa kuntatyössä ja kaikille kunnille suunnatussa yleisessä toiminnassa. Ohjelman seurantaa ja arviointia toteutetaan suunnitelman mukaisesti (Voimaa vanhuuteen -ohjelman seuranta- ja arviointisuunnitelma 2011). Päätavoitetta tukevat seuraavat osatavoitteet: 1. Tietämyksen ja ymmärryksen leviäminen hyvistä toimintatavoista 2. Terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotto ja soveltaminen 3. Voimaa vanhuuteen -verkostojen kehittyminen 1.3 Ohjelman koordinointi ja voimavarat Voimaa vanhuuteen -toiminnan hyödynsaajina ovat: Kotona asuvat, toimintakyvyltään heikentyneet iäkkäät (pääosin 75 +), joilla on - heikentynyt tai heikentymässä oleva liikkumiskyky - alkava muistisairaus - yksinäisyyttä, alakuloa Toimintakykyiset 60+ ikäihmiset, jotka voivat toimia vertaistukena tai vertaisohjaajina heikompikuntoisille Ikäihmisten terveysliikuntaa edistävät toimijat järjestöissä, julkisella ja yksityisellä sektorilla Ikäinstituutti koordinoi Voimaa vanhuuteen II -ohjelmaa tukenaan johto- ja ohjausryhmät. Koordinoinnilla lisätään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua sekä yleistä tietoisuutta iäkkäiden terveysliikunnasta sekä varmistetaan ohjelmakokonaisuuden hallittu toteutus valtakunnallisesti ja kohdekunnissa. Koordinoinnilla edistetään järjestökentän osuutta terveysliikunnan järjestämisessä ja edistetään vuorovaikutusta julkiseen sektoriin liikuntatoimintojen ja -neuvonnan juurtumiseksi. Kohdennetussa kuntatyössä hyvien toimintatapojen käyttöönottoa ohjataan intensiivisen mentoroinnin avulla (kuvaus luvussa 2.1 Mentorointi).

13 Ohjelman päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Taloudellista tukea ohjelmalle antavat myös opetusja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriöiden tuki kohdentuu erityisesti kuntien liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimiin. Ikäinstituutissa tähän työhön on palkattu kaksi suunnittelijaa ja yksi toimistoapulainen. Muun ohjelmahenkilöstön toimintakulut kattaa RAY:n rahoitus. Koordinoinnin painopisteet ja voimavarat seurantakaudella Ohjelmatyön linjaamiseksi kirjoitettiin toimintasuunnitelmat vuosille 6-12/2010 ja Rahoittajille tehtiin jatkohakemukset ja toiminnan selvitykset. Seurantakaudella toteutettiin kolme kuntahakua ja valintaa. Valintaprosessia varten tehtiin hakukriteerit ja -lomake (liitteet 1 ja 2). Hakua koskeva kirje lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin, joissa se kohdennettiin kunnan hallituksen puheenjohtajille sekä sosiaali- ja terveys- ja liikuntalautakunnille (tai vastaaville). Asiasta kerrottiin myös ohjelman verkkosivuilla ja muussa viestinnässä. Kunnille tarjottiin Ikäinstituutin mentorointia, mutta ei taloudellista tukea. Ohjelman johtoryhmä kokoontui 6-12/2010 kaksi kertaa ja 2011 neljä kertaa päättämään ohjelmatyön toteutuksesta. Tulokset Voimaa vanhuuteen II -ohjelmaan haki 96 kuntaa, joista osa toimi yhteistoiminta-alueina. Johtoryhmä valitsi mukaan 38 kuntaa (johon sisältyy neljä yhteistoiminta-aluetta) huomioiden ohjausryhmän ehdotuksen. Voimaa vanhuuteen -ohjelman rahoitus kehittyi seurantakaudella suotuisasti OKM:n nostaessa taloudellista tukeaan STM:n kanssa samalle tasolle. Arviointi. Runsas hakijoiden määrä ja hakua varten tehdyt valmistelut osoittivat, että kunnissa ollaan kiinnostuneita kehittämään toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden terveysliikuntaa Voimaa vanhuuteen -ohjelman kanssa. Tuotokset Kuntahaun kriteerit, kuntakirjeet ja hakulomake. Viestintäsuunnitelma sekä Vie vanhus ulos -kampanjasuunnitelma ja kriisiviestintäsuunnitelma. Seuranta- ja arviointisuunnitelma Tiedonlähde. Kuntahaun saatekirjeet ja hakulomakkeet, viestintäsuunnitelma ja haastekampanjan aineistot sekä johtoryhmän kokousmuistiot. Seurantakaudella ohjelmatyöstä vastasivat Ikäinstituutissa ohjelmajohtaja TtL, LitM Elina Karvinen, ohjelmakoordinaattori VTM, ft Pirjo Kalmari, ohjelma-assistentti BBA, HSO, MTi Marita Rajala (8/2010 alkaen), toimistoapulainen tradenomi HSO Emily Wu (2/2011 alkaen STM:n rahoituksella) sekä suunnittelijat KM, ft Minna Säpyskä-Nordberg, TtM, ft Heli Starck, ft Ulla Salminen (OKM:n rahoituksella) ja TtM, ft Annele Urtamo (8/2010 alkaen STM:n rahoituksella). Työpanostaan ohjelmalle antoivat myös muut Ikäinstituutin asiantuntijat, etenkin Liikunta, toimintakyky ja terveys -toimialalta. Ohjelman johtoryhmään kuuluivat Elina Karvinen (puheenjohtaja), Pirjo Kalmari (esittelijä), Anneli Sarvimäki, Jyrki Pinomaa, Sirkkaliisa Heimonen ja Ilkka Vuori. Johtoryhmän sihteerinä toimi Marita Rajala. Ohjausryhmä koostui keskeisten ikäihmisten liikuntaan vaikuttavien tahojen edustajista: Kari Koivumäki (puheenjohtaja), OKM Mari Miettinen, STM Margita Nylander/ Marika Heimo, RAY Tupu Holma, Kuntaliitto Katja Borodulin, THL Saija Karinkanta, UKK-instituutti Sarianna Sipilä, GT (Gerontologian tutkimuskeskus) Olavi Haapaniemi/ Anelma Pouttu, Eläkeläisjärjestöjen edustus Jaakko Tuomi, Vanhustyön keskusliitto Pirjo-Liisa Vilenius, Svoli ry Jyrki Komulainen, KKI/LIKES Elina Karvinen (esittelijä), Ikäinstituutti Pirjo Kalmari (sihteeri), Ikäinstituutti Viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa konsultoitiin viestintäkonsultti Marja Lammia (Dream of Green Oy). Vie vanhus ulos -kampanjan teknisestä toteutuksesta vastasi suunnittelutoimisto Digital Design Revival Oy (DDR*Helsinki). Seurannan ja arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana tutkija Mika Simonen.

14 Johtoryhmä Ohjausryhmä ohjelmajohtaja Elina Karvinen ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari ohjelma-assistentti Marita Rajala ja toimistoapulainen Emily Wu mentorit: Minna Säpyskä- Nordberg, Heli Starck, Ulla Salminen ja Annele Urtamo Konsultoitavat asiantuntijat Kuvio 4. Voimaa vanhuuteen -ohjelman henkilöstöresurssit Tässä seuranta- ja arviointiraportissa kuvataan hyvien toimintatapojen käyttöönottoa mentoroinnin avulla ohjelmaan valituissa kunnissa sekä yleistä toimintaa aikajaksolla kesäkuu 2010 vuosi Luvussa neljä esitetään toiminnan painopiste-alueita ja kehitystehtäviä vuodelle

15 2 Kohdennettu kuntatyö seurantakaudella Seurantakaudella ohjelmaan valittiin 38 kuntaa, joista osa toimii yhteistoiminta-alueina. Kunnat valittiin ohjelmaan kolmessa vaiheessa, ensimmäinen ryhmä vuoden 2010 lopussa, toinen vuoden 2011 syksyllä ja kolmas kuntaryhmä vuoden 2011 lopussa. Kuviossa 5 esitetään ohjelmaan valitut kunnat kuntaryhmittäin. Kolmevuotinen kehittämistyö etenee kunnissa vaiheittain: alkukartoitus ja suunnitelmien valmistuminen hyvien toimintatapojen käyttöönotto toiminnan juurtuminen KOKKOLA JALASJÄRVI ILMAJOKI KURIKKA SASTAMALA KOKEMÄKI HÄMEENLINNA KUSTAVI RANUA KÄRSÄMÄKI HAAPAJÄRVI PYHÄJÄRVI REISJÄRVI Kuvio 5. Voimaa vanhuuteen -kunnat ENSIMMÄINEN KUNTARYHMÄ TOINEN KUNTARYHMÄ KOLMAS KUNTARYHMÄ KUUSAMO NURMES JUUKA PIEKSÄMÄKI LIPERI ALAVUS ÄHTÄRI JUVA KEURUU JOROINEN RANTASALMI VALKEAKOSKI LEMI IITTI LUUMÄKI KOUVOLA LAHTI PARIKKKALA KEMIÖNSAARI LOVIISA RAUTJÄRVI HANKO RUOKOLAHTI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 2.1 Mentorointi Kehittämistyötä ja tavoitteiden saavuttamista tuetaan kohdekunnissa maksuttoman mentoroinnin avulla. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa mentoroinnilla tarkoitetaan henkilökohtaista ja ryhmässä tapahtuvaa vuorovaikutussuhdetta, jonka avulla edetään kohti yhteistä tavoitetta. Tarkoituksena on välittää mentorin avulla toimijoille osaamista, kokemuksia ja näkemyksiä. (Vrt. Juusela ym ) Ohjelman mentorointi sisältää henkilökohtaista ohjausta koulutusta työkaluja kartoitukseen, suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin viestintätukea materiaaleineen yhdessä oppimisen areenoita Mentorointimalli kehitettiin Voimaa vanhuuteen - ohjelman ensimmäisellä viisivuotiskaudella yhdessä järjestötoimijoiden kanssa. Ikäinstituutissa on neljä mentoria, joista kullekin kunnalle on nimetty omat vastuumentorit. Tarvittaessa mentoroidaan myös ruotsin kielellä. Mentorointi sitoo yhteen kunnissa toteutettavat ydintoiminnot, joita ovat poikkisektoraalinen yhteistyö, koulutus, verkostotoiminta ja viestintä. Seuraavassa kuvataan mentoroinnin etenemistä eri ydintoimintojen osalta. Luvuissa 2.2, 2.3 ja 2.4 kuvataan kuntaryhmittäin, miten kehittämistyö on edennyt ja mitä tuloksia kunnissa on saatu seurantakaudella. 9

16 Poikkisektoraalinen yhteistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman tavoitteena on tehostaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä, koordinaatiota ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä iäkkäiden terveysliikunnan järjestämiseksi. Ohjelmaan valituissa kunnissa tuli jo hakuvaiheessa olla nimetty poikkisektoraalinen iäkkäiden terveysliikunnan yhteistyöryhmä, jossa on edustus vähintään sosiaali- ja terveystoimesta liikuntatoimesta järjestösektorilta Yhteistyöryhmä valitsee kuntakoordinaattorin kultakin kolmelta sektorilta. Kuntakoordinaattoreiden tehtävänä kussakin kunnassa on vastata käytännön kehittämistyöstä yhteistyöryhmän ja Ikäinstituutin vastuumentorin kanssa. Lisäksi voidaan kutsua edustajia muista hallintokunnista tai yksityissektorilta laajennettuun yhteistyöryhmään, ohjausryhmään tai verkostoon. Poikkisektoraalinen yhteistyö käynnistyy seuraavasti Kuntaryhmän yhteinen aloitusseminaari Helsingissä Ikäinstituutin mentoreiden ensikäynti kuntiin, yhteistyöryhmän tapaaminen ja yhteistyösopimus Paikalliset starttiseminaarit kunnissa Koulutus Osaamisen vahvistaminen koulutusten avulla on tärkeä osa mentorointia. Voimaa vanhuuteen -kunnilla on maksuttomat kiintiöt Ikäinstituutin VoiTas-, Ulkoiluystäväksi iäkkäälle - sekä Senioritanssin kouluttajakoulutuksiin. Koulutuskuvaukset ovat luvussa 1.1. Lisäksi kuntakoordinaattoreille järjestetään kuntaryhmittäin yhteisiä koulutustilaisuuksia eri teemoista. Ensimmäisenä toimintavuotena kuntakoordinaattoreiden tapaamisessa on aiheena verkostoyhteistyö ja kummitoiminnan käynnistäminen. Verkostotoiminta Verkostotyön tavoitteena on tukea yhdessä oppimista, vertaiskehittämistä sekä tiedon ja kokemusten vaihtoa. Ohjelman koulutustilaisuudet ja seminaarit tarjoavat foorumeita verkostoitumiseen muiden kuntakoordinaattoreiden, kouluttajien, kummiorganisaatioiden ja valtakunnallisten järjestökumppaneiden kanssa. Keskeiset verkostot ovat: Kuntaryhmien verkostot Kouluttajaverkostot Vertaisohjaajien verkostot alueellisesti ja paikallisesti VoiTas -kuntien ja Voimaa vanhuuteen I -hankeorganisaatioiden muodostama kummiverkosto Valtakunnallisten järjestöjen paikallisyhdistykset Viestintä Kunnat saavat työnsä tueksi käyttöönsä Voimaa vanhuuteen -ohjelman viestintämateriaalia Esitteet, osa myös ruotsinkielisenä Uutiskirje 2 kertaa/vuosi WoimaSanomat -lehti 1 kertaa/vuosi Verkkosivustot: voimaavanhuuteen.fi + ekstranet, voitas.fi sekä varttuneidenlahilliikuntapaikat.fi Paikallisessa viestinnässä, esimerkiksi seminaareja mainostettaessa, kunnilla on käytössä Voimaa vanhuuteen -ohjelman tiedotepohjia ja logo. Voimaa vanhuuteen -ohjelman henkilöstö tukee kunnan kehittämistyötä päättäjien vakuuttamisessa tarjoamalla mm. tietoiskuja valtuustoissa ja lähettämällä tiiviitä uutispaketteja. Hyvien toimintatapojen käyttöönottoa tukevat suunnittelu- ja seurantatyökalut Kehittämistyön tueksi on laadittu sähköiset lomakkeet alkukartoitukseen, kehittämis- ja juurrutussuunnitelmaan sekä vuosiseurantaan. Alkukartoitus antaa tietoa 10

17 iäkkäiden terveysliikunnan lähtötilanteesta kunnassa. Kartoituksen tulosten pohjalta laaditaan kehittämis- ja juurrutussuunnitelma, jonka teemoja ovat: Yhteistyö iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi Tietämys iäkkäiden terveysliikunnasta Iäkkäiden liikuntaneuvonta Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelu Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilu Vuosiseurannalla kerätään tietoa iäkkäiden terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotosta ja kehittämistyön etenemisestä seurantakaudella. 2.2 Kuntaryhmä 1 Ensimmäiseen kuntaryhmään kuuluvat: Hämeenlinna, Iitti, JIK (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka), JJR (Juva, Joroinen, Rantasalmi), Kemiönsaari, Kokkola, Kustavi, Kuusamo ja Sastamala. Kunnat valittiin mukaan syksyllä Erityisliikunnanohjaaja on Hämeenlinnassa, Iitissä, Ilmajoella, Kurikassa ja Kokkolassa. Ensimmäisen ohjelmavuoden tavoitteena oli kartoittaa ikäihmisten terveysliikunnan lähtötilanne, tehdä sen perusteella kehittämis- ja juurrutussuunnitelma sekä käynnistää ikäihmisten terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotto. Tavoitteeseen pääsyä tukivat paikallisesti ohjelman ydintoiminnot: poikkisektoraalinen yhteistyö, koulutus, verkostotoiminta ja viestintä Alkukartoitus Ensimmäisen kuntaryhmän kaikki 13 kuntaa tekivät alkukartoituksen, jolla selvitettiin iäkkäiden terveysliikunnan tilaa kunnassa vuonna 2010, ennen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyön alkamista. Tulokset Yleistä: Iäkkäiden terveysliikunta mainittiin kymmenen kunnan strategisissa asiakirjoissa, yleisimmin liikunta-/ terveysliikunta, vanhustenhuolto- tai hy- Taulukko 1. Ensimmäisen kuntaryhmän väestötietoja Kuntaryhmä 1 Asukasluku 75 vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet % Hämeenlinna ,8 Iitti ,9 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä - Ilmajoki - Jalasjärvi - Kurikka ,3 9,4 11,0 10,7 JJR-kunnat - Joroinen - Juva - Rantasalmi ,3 10,1 13,1 14,0 Kemiönsaari ,1 Kokkola ,9 Kustavi ,3 Kuusamo ,6 Sastamala ,1 Lähde: THL, SOTKAnet

18 vinvointistrategioissa. Kolmessa kunnassa iäkkäiden terveysliikuntaa ei mainittu strategioissa eikä valmisteilla olevissa asiakirjoissa. Iäkkäille oli tarjolla senioriliikuntakortteja 6/13 kunnassa ja muita terveysliikuntaan liittyviä etuisuuksia, kuten ilmaisia salivuoroja tai alennettuja uimahallitai jumppakäyntejä 8/13 kunnassa. Ainoastaan yhdessä kunnassa iäkkäille ei ollut tarjolla mitään liikuntaetuisuuksia. Vertaisohjaajia (yhteensä 50 ohjaajaa) toimi toiminta- ja liikkumiskyvyltään heikentyneiden iäkkäiden terveysliikunnassa 8/13 kunnassa (Hämeenlinna, Iitti, Ilmajoki, Jalasjärvi, Joroinen, Kurikka, Kuusamo, Sastamala). Iäkkäiden terveysliikunnassa tehtiin yhteistyötä yleisimmin liikuntatoiminnan järjestämisessä, tilojen organisoimisessa ja tiedottamisessa. Yhteistyötä tekivät useimmiten sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi, eläkeläisjärjestöt sekä kansalais- ja työväenopistot. mät oli suunnattu pääasiassa toiminta- ja liikkumiskykyisille iäkkäille. Kirjallisen asiakaspalautteen kerääminen liikuntaryhmissä oli harvinaista. Näin tehtiin vain muutamassa kunnassa. Kemiönsaaressa ja Kurikassa liikuntatoimi ja Kuusamossa sosiaali- ja terveystoimi keräsi palautetta. Rantasalmella ja Jalasjärvellä asiakaspalautteita kerättiin sekä sosiaali- ja terveystoimen että muiden tahojen järjestämissä ryhmissä. Toiminta- ja liikkumiskyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikuntaryhmissä suosituimmat harjoitusmuodot olivat kuntosali, kuntojumppa, tuolijumppa, tasapainoharjoittelu ja vesivoimistelu. Ulkoliikuntaryhmiä ei juuri järjestetty. Harjoitusmuodot vaihtelivat järjestäjätahon mukaan (taulukko 2). Vajaaseen neljäsosaan (23 %) liikuntaryhmistä sisältyi osallistujien toimintakyvyn arviointi. Yleisimmin näin tehtiin sosiaali- ja terveystoimen järjestämissä ryhmissä (41 %). Sosiaali- ja terveystoimen ryhmissä oli Taulukko 2. Toiminta- ja liikkumiskyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikuntaryhmien suosituimmat harjoitusmuodot järjestäjätahon mukaan Järjestäjä 1.suosituin 2. suosituin 3.suosituin Sosiaali ja terveystoimi Kuntosali (29 ryhmää, 33 %) Tuolijumppa (20 ryhmää, 22 %) Kuntojumppa (18 ryhmää, 20 %) (n=89) Liikuntatoimi (n=34) Kuntojumppa (11 ryhmää, 32 %) Vesivoimistelu (9 ryhmää, 26 %) Tuolijumppa (6 ryhmää, 18 %) Järjestöt (n=36) Pelit (8 ryhmää, 22 %) Kuntojumppa (7 ryhmää, 19 %) Vesivoimistelu ja kuntosali (6 ryhmää, 17 %) Muut tahot (n=43) Kuntojumppa (14 ryhmää, 33 %) Kuntosali (12 ryhmää, 28 %) Tuolijumppa (9 ryhmää, 21 %) Liikuntatiloja oli eniten liikuntatoimella. Kaikissa kunnissa oli ainakin yksi kuntosali ja yksi liikuntasali iäkkäiden harjoittelua varten. Kahdessa kunnassa ei ollut iäkkäille sopivaa lähiliikuntapaikkaa tai ulkoilureittiä ja kahdessa kunnassa ei ollut uima- tai terapia-allasta. Ohjattu liikuntatoiminta Sosiaali- ja terveystoimi järjesti valtaosan toiminta- ja liikkumiskyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikuntaryhmistä. Liikuntatoimen ja järjestöjen liikuntaryhmyös muita sektoreita useammin järjestetty kuljetus (36 %, kaikissa ryhmissä 19 %) ja ohjaus jatkoryhmiin (67 %, kaikissa ryhmissä 36 %). Liikuntaryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa. Ainoastaan 16 % ryhmistä harjoitteli kaksi kertaa viikossa tai useammin. Yleisimmin näin tehtiin sosiaali- ja terveystoimen ryhmissä (29 %). Yksi harjoituskerta kesti keskimäärin 54 minuuttia. Osallistujista oli miehiä noin neljännes. Ryhmässä harjoitteli keskimäärin 15 henkilöä. 12

19 Iäkkäiden liikuntaneuvonta Liikuntaneuvontaa järjestettiin kuudessa kunnassa (Hämeenlinna, Ilmajoki, Jalasjärvi, Juva, Kokkola, Kuusamo). Näissä kunnissa oli yhteensä 12 liikuntaneuvontatoimintoa, joista sosiaali- ja terveystoimi järjesti 4, liikuntatoimi 4, järjestösektori 2 ja muu taho 2 (kansalaisopisto ja yksityinen fysikaalinen hoitolaitos). Liikuntaneuvonta toteutui pääsääntöisesti kertakäynteinä avoimella vastaanottoajalla, yleisimmin liikuntahallilla. Neuvontaa antoi useimmiten liikunnanohjaaja, fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Neuvontaa saaneita iäkkäitä oli yhteensä 1114 henkilöä. Iäkkäiden terveysliikuntaan liittyvä koulutus Kahdeksassa kunnassa (Kuusamo, Iitti, Joroinen, Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka, Hämeenlinna, Kustavi) järjestettiin yhteensä 13 koulutusta, joista liikuntatoimi järjesti viisi, sosiaali- ja terveystoimi viisi, järjestösektori yhden ja muut tahot kaksi. Koulutukset käsittelivät liikunnan ohjaamista, ravintoa, lääkitystä ja vertaisohjausta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 543 henkilöä o sosiaali- ja terveystoimesta 52 o liikuntatoimesta 31 o järjestösektorilta 69 o muilta tahoilta, pääosin ikäihmisiä 400 Arviointi. Lähtökohdat Voimaa vanhuuteen -kehittämistyölle ovat suurimmassa osassa kuntia hyvät, sillä iäkkäiden terveysliikunta mainittiin lähes kaikkien kuntien strategisissa asiakirjoissa. Kolme kuntaa tarvitsee vielä tukea iäkkäiden terveysliikunnan aseman vahvistamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimella oli alkukartoituksen mukaan päävastuu toiminta- ja liikkumiskyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikunnasta. Se järjesti suurimman osan liikuntaryhmistä ja huolehti useimmiten myös toimintakyvyn arvioinnista, kuljetuksista ja jatkoharjoitteluun ohjaamisesta. Liikuntaryhmiin osallistuttiin yleensä kerran viikossa, joten terveysliikuntasuositusten mukainen kaksi kertaa viikossa tehtävä harjoittelu ei toteutunut. Myös ulkoliikunnan ryhmätoiminta oli vähäistä. Liikuntaneuvonta ja iäkkäiden terveysliikuntaan liittyvä koulutus toteutui vain osassa kuntia. Liikuntaneuvontaa annettiin iäkkäille kuudessa ja aihepiirin koulutusta järjestettiin kahdeksassa kunnassa. Tuotokset. 13 alkukartoitusta ja alkukartoitusten yhteenveto (ks. Tiedonlähde. Ensimmäisen kuntaryhmän alkukartoitustiedot Ydintoiminnoilla kohti tavoitetta Ensimmäisen kuntaryhmän kunnat laativat alkukartoituksen pohjalta suunnitelman kolmivuotiselle kehittämistyölle. Seuraavassa yhteenvedossa esitetään ydintoimintojen etenemistä ja vuosiseurannalla kerättyjä tietoja ensimmäiseltä vuodelta (v. 2011). Poikkisektoraalinen yhteistyö Poikkisektoraalista yhteistyötä tarkastellaan paikallisten yhteistyöryhmien työskentelyn sekä kuntaryhmän yhteisen aloitus- ja paikallisten starttiseminaarien näkökulmista. Paikallisten yhteistyöryhmien kokoaminen ja työskentely Tulokset. Paikallisten yhteistyöryhmien toiminta käynnistyi ja eri sektoreiden kuntakoordinaattorit varmistettiin viimeistään kuntaryhmän yhteisessä aloitusseminaarissa tai mentorien ensikäynnin jälkeen. Ensikäynnillä mentorit esittelivät Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa ja yhteistyöryhmät kertoivat alustavia suunnitelmiaan kolmivuotiselle kehittämistyölle. Ikäinstituutin ja kuntien yhteistyöryhmien välillä allekirjoitettiin sopimus, jossa määritellään molempi- 13

20 en osapuolten sitoumukset. Ensikäyntien yhteydessä viidessä kunnassa pidettiin infotilaisuus laajemmalle toimijaverkostolle. Mukana oli tällöin mm. kunnan valtuustoon ja hallitukseen sekä lautakuntiin kuuluvia henkilöitä, eri hallinnonalojen toimijoita sekä vanhusneuvoston ja eri järjestöjen edustajia. Yhteistyöryhmien puheenjohtaja oli sosiaali- ja terveystoimen edustaja (4 kunnassa) liikuntatoimen tai liikunta- ja vapaa-aikatoimen edustaja (2 kunnassa) kaupungin kansliapäällikkö (1 kunnassa) kaupungin tilaajapäällikkö (1 kunnassa) Svenska pensionärsförbundetin paikallisyhdistyksen edustaja (1 kunnassa) Järjestösektorin kuntakoordinaattorit nimettiin seuraavien järjestöjen paikallisyhdistyksistä: Eläkeliitto ry (2 kunnassa) Kansallinen Senioriliitto ry (1 kunnassa) seurakunta (1 kunnassa) omaishoitoyhdistys (1 kunnassa) Suomen voimisteluliitto Svoli ry (1 kunnassa) Hämeenlinnassa järjestöjen toimintaa koordinoi kaupungin työntekijä. Sosiaali- ja terveystoimen kuntakoordinaattoreiksi nimettiin palveluohjaaja tai -koordinaattori; kotihoito tai avopalvelu (4 kunnassa) fysioterapeutti; terveyskeskus, kotihoito (2 kunnassa) vanhustenhuollon päällikkö (2 kunnassa) sosiaalisihteeri (1 kunnassa) Liikuntatoimen koordinaattoreiksi nimettiin liikunta-/vapaa-aikatoimen päällikkö (3 kunnassa) erityisliikunnanohjaaja (2 kunnassa) liikuntakoordinaattori/-vastaava (2 kunnassa) vapaa-aikasihteeri (1 kunnassa) liikunnanohjaaja (1 kunnassa) JIK -peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä oli kuntien yhteinen työryhmä. Toisella yhteistoiminta-alueella, JJR -kunnissa, oli yhteisen työryhmän lisäksi kuntakohtaiset työryhmät. Yhteistyöryhmät kokoontuivat vaihtelevasti, kuukausittain tai joka toinen kuukausi, jolloin sovittiin työtehtävistä pienemmissä ryhmissä tai oman toimialan sisällä. Yhteistyöryhmän keskeinen tehtävä oli ensimmäisenä vuonna alkukartoitus ja sen pohjalta kehittämis- ja juurrutussuunnitelman laatiminen. Vuosiseurannassa Iäkkäiden terveysliikunta oli kirjattu 12 kunnan strategisiin asiakirjoihin. Alkukartoituksessa maininta oli kymmenen kunnan asiakirjoissa. Arviointi. Yhteistyöryhmiä pyydettiin vuosiseurannassa arvioimaan työtään. Kehittämistyön ensimmäisen vuoden arvioitiin onnistuneen hyvin. Tyytyväisyyttä nosti esimerkiksi eri sektoreiden mukanaolo yhteistyöryhmässä ja säännölliset kokoontumiset. Heikennystä aiheutti mm. päättäjien sitoutumattomuus. Laajat kuntaliitokset saattoivat vaikeuttaa tilastotietojen keräämistä. Järjestökentän moninaisuus asetti järjestökoordinaattorille haasteen edustaa eri järjestöjä ja olla linkkinä yhteistyöryhmän ja järjestökentän välillä. Laajan järjestökentän mukaan ottamiseen tarvitaan eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Tuotokset. Yhteistyösopimukset kuntien yhteistyöryhmän ja Ikäinstituutin välillä sekä kuntien kehittämis- ja juurrutussuunnitelmat (9 kpl). Tiedonlähde. Vuosiseuranta, yhteistyöryhmien kokousmuistiot, mentoreiden ja kuntakoordinaattoreiden välinen tiedonvaihto. 14

21 Kuntaryhmän yhteinen aloitusseminaari Kuntatalolla Helsingissä Tulokset. Kuntien yhteiseen aloitusseminaariin osallistui toimijoita eri sektoreilta kaikista kuntaryhmän kunnista tai yhteistoiminta-alueilta. Seminaarissa oli mukana myös Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmän, sopimuskumppaneiden sekä kummiorganisaatioiden edustajia. Kaikkiaan osallistujia oli 67: 21 sosiaali- ja terveystoimesta, 9 liikuntatoimesta, 25 järjestöistä ja 12 henkilöä edustaen muita tahoja. Osallistujat saivat tietoa iäkkäiden liikuntasuosituksista, hyvistä toimintatavoista, Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta ja mentoroinnista. Tiedonlähde. Osallistujapalautteet kuntaryhmän yhteisestä aloitusseminaarista. Paikalliset starttiseminaarit Paikalliset starttiseminaarit tai vastaava tiedotustilaisuus järjestettiin kaikissa ensimmäisen kuntaryhmän kunnissa tai yhteistoiminta-alueilla (9 tilaisuutta). Osallistujat saivat tietoa Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta ja voima- ja tasapainoharjoittelun merkityksestä iäkkäille sekä kutsun liittyä paikalliseen terveysliikuntaverkostoon. Arviointi. Yhteinen aloitusseminaari vastasi poikkisektoraaliselle yhteistyölle asetettuja tavoitteita lisäämällä osallistujien tietämystä ohjelmasta ja paikallisesta kehittämistyöstä. Palaute (29 kpl) yhteisestä aloitusseminaarista oli kiitettävää. Kysymykseen Saitko riittävästi tietoa Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta yhteistyön käynnistämiseksi? keskiarvoksi tuli kouluasteikolla 9,0. Avovastausten kommenteissa osallistujia askarrutti mm. päättäjien ja eri toimijatahojen sitoutuminen Kunnan päättäjien ymmärrys asiasta. Saada kaikki toimijat puhaltamaan yhteen hiileen. Lisäksi oikean kohderyhmän tavoittaminen ja pitkät etäisyydet haja-asutusalueilla olivat huolena. Syrjäkylillä asuvien iäkkäiden ihmisten kokoaminen ryhmiin. Oikeiden ihmisten tavoittaminen. Toiveita ja odotuksia ohjelmalle oli seuraavasti: Tietoa, taitoa, innostusta, joka pursuaa teistä kaikista! Toivottavasti tämä innostus saataisiin myös kotikuntiin. Vierailut muissa hankekunnissa voisivat olla mielenkiintoisia! Myös tukea omalle kehittämistyölle odotettiin Mentorin tiivistä ja saumatonta yhteistyötä kuntiin/hankkeen koko ajan. Tuotokset. Koulutuspäivän ohjelma ja esitykset. Iäkkäät osallistuivat aktiivisesti paikallisseminaareihin. Päättäjiä olisi toivottu mukaan enemmän. Tulokset Seminaareihin osallistui iäkkäitä eri järjestöistä sekä toimijoita eri sektoreilta, yhteensä 947 henkilöä, keskimäärin 118 henkilöä/seminaari. Valtaosa osallistujista oli eläkeläisjärjestöistä (334). Seuraavaksi eniten oli toimijoita sosiaali- ja terveyssektorilta (130) ja oppilaitoksista (104). Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt (32) ja liikuntatoimi (27) sekä liikuntajärjestöt (20) olivat edustettuina. Myös kylä- ja asukasyhdistyksistä, marttayhdistyksistä sekä SPR:stä oli edustajia mukana, samoin kuin iäkkäitä yksityishenkilöitä. Arviointi. Kokonaisarvio paikallisista starttiseminaareista oli kouluasteikolla 8,4. Osallistujat ilmoittivat saaneensa hyvin tietoa valtakunnallisesta Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta (ka 8,2) ja paikallisesta hankkeesta (ka 8,1). Uusia ideoita yhteistyöhön ja verkostoitumiseen (ka 7,3) sekä iäkkäiden terveysliikunnan järjestämiseen (ka 7,7) saatiin tyydyttävästi. 15

22 Kunnissa oltiin vielä alkuvaiheessa yhteistyön ja uusien toimintatapojen käyttöönotossa. Tilaisuuksiin osallistui paljon iäkkäitä ja eri järjestöjen edustajia. Päättäjiä ei saatu mukaan halutussa määrin. Tuotokset. Yhdeksän tilaisuutta, seminaaripäivän kutsut, ohjelmat ja esitykset. Tiedonlähde. Seminaarien osallistujalistat, osallistujapalautteet ja vuosiseuranta. Kehittämistyön painopisteiden valinta helpottaa hyvien toimintatapojen käyttöönottoa omassa kunnassa. Koulutus Ensimmäisen kuntaryhmän koordinaattoreille järjestettiin yksi yhteinen koulutustilaisuus. Lisäksi toimijoilla oli mahdollisuus osallistua kouluttajakoulutuksiin, jotka antoivat valmiudet kouluttaa paikallisesti ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Kunnat ja kummit Voimaa vanhuuteen -taajuudella, koulutustilaisuus , Helsinki Päivien tavoitteena oli saada tietoa kehittämistyöstä ja monisektorisen yhteistyön mahdollisuuksista, ideoita paikalliseen viestintään sekä mentorointi- ja vertaistukea kehittämissuunnitelman laatimiseen. Ulkopuolisena kouluttajana oli Paavo Viirkorpi. Tulokset. Kuntakoordinaattoreille ja yhteistyöryhmien puheenjohtajille kohdennettuun kaksipäiväiseen koulutustapahtumaan osallistui joka kunnasta 2-3 henkilöä eri sektoreilta. Toisena koulutuspäivänä mukana oli yhdeksän kummiorganisaation edustajaa esittelemässä hankkeissa kehittämiään hyviä toimintatapoja. Arviointi. Tukea saatiin eniten kehittämis- ja juurrutussuunnitelman tekemiseen (ka 8,7 kouluasteikolla). Tilaisuus edisti myös yhteistyön ja arvioinnin kehittämistä. Kysymyksen Saitko uusia ideoita tehdä monisektorista yhteistyötä omassa kunnassa? vastausten ka oli 8,5 ja kysymyksen Saitko tietoa kehittämistyön seurannasta ja arvioinnista? 8,5. Tilaisuuden kiireistä aikataulua ja asian paljoutta myös kritisoitiin: yksi päivä lisää näin tiukalle ohjelmalle, paljon hienoja juttuja. Tuotokset. Koulutuspäivän ohjelma ja esitykset. Tiedonlähde. Koulutuspalautteet Kouluttajakoulutukset ja paikalliset koulutukset Kouluttajakoulutuksilla ja niitä seuraavilla paikallisilla ohjaajakoulutuksilla on suuri merkitys iäkkäiden terveysliikuntaan liittyvän tietämyksen ja osaamisen vahvistamisessa. Koulutusohjelmat on kuvattu tarkemmin luvussa 1.1 ja koulutustuloksia luvussa 3.2. Kuntiin saatiin 39 uutta iäkkäiden terveysliikunnan kouluttajaa eri sektoreilta. Paikalliskoulutusten järjestäminen tiivisti yhteistyötä. 16

23 Tulokset. Ensimmäisestä kuntaryhmästä osallistui kouluttajakoulutuksiin yhteensä 39 henkilöä. Taulukossa 3 esitetään osallistujien jakauma sektoreittain. Kouluttajat pitivät yhteensä 27 paikallista VoiTas- tai Ulkoiluystäväkoulutusta. Eniten järjestettiin VoiTas Arviointi. Kouluttajakoulutukset antoivat osallistujille uutta tietoa ja lisäsivät heidän osaamistaan kehittämistyössä ja kouluttajina. Senioritanssin kouluttajakoulutukseen ei löytynyt osallistujia, jotka olisivat käyneet senioritanssin ohjauksen perus- ja jatkokurssin (vaatimus kouluttajakoulutukseen). Tämän vuoksi kunnille järjestetään vuonna 2012 senioritanssin ohjauksen peruskursseja ja vuonna 2013 jatkokursseja. Paikalliset koulutukset lisäsivät osaamista iäkkäiden terveysliikunnasta. Ne myös edistivät eri sektoreiden Taulukko 3. Kouluttajakoulutuksiin osallistuneet sektoreittain Koulutus Osallistujat Sosiaali- ja Liikuntatoimi Järjestöt Muu Yhteensä terveystoimi VoiTas -kouluttajakoulutus Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutus Senioritanssin ohjaus -kouluttajakoulutus yhteensä koulutusohjelman VertaisVeturi -koulutuksia järjestöille. VertaisVetureiksi koulutettiin 77 henkilöä, joista 50 kuului eri järjestöihin. Kunnon Hoitajia saatiin sosiaali- ja terveystoimeen (117). Ulkoiluystäviä koulutettiin 23, joista suurin osa osallistui yksityishenkilönä ilman taustatahoa. Paikallisesti koulutettiin yhteensä 237 ammattilaista tai vapaaehtoista. (Taulukko 4.) välistä yhteistyötä. Paikallisia koulutuksia järjestettiin 14 enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta koulutuksiin osallistui selvästi vähemmän henkilöitä. Nyt järjestettiin pääasiassa pitkäkestoisia (16-20 tuntia), Ikäinstituutin koulutusohjelman mukaisia ohjaajakoulutuksia, kun edellisen vuoden koulutukset olivat enimmäkseen yksittäisiä luentoja. Tuotokset. Kouluttajasopimukset Ikäinstituutin ja kouluttajien välillä, paikalliskoulutusten kurssiohjelmat ja todistukset. Tiedonlähde. Vuosiseuranta, osallistujalistat, koulutustilastot ja koulutuspalautteet. Taulukko 4. Paikalliset ohjaajakoulutukset Koulutuksen nimi Koulutusten lukumäärä Sosiaali- ja terveystoimi Osallistujat Liikuntatoimi Järjestöt Muu Yhteensä VertaisVeturi Kunnon Hoitaja Ulkoiluystäväksi iäkkäälle Muu, mikä?* yhteensä *Sovellettu VanhusValmentaja -koulutuspäivä liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisille (3 henkilöä) sekä muu VoiTas -koulutus hoitohenkilökunnalle (17 henkilöä). 17