Maahanmuuttajanuoret koulupoluilla Mira Kalalahti & Janne Varjo & Markku Jahnukainen Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Maahanmuuttajanuoret koulupoluilla Mira Kalalahti & Janne Varjo & Markku Jahnukainen Helsingin yliopisto

2 Transit-tutkimus Transitions and educational trajectories of immigrant youth¹: A 4-year longitudinal study from compulsory to further education Suomen Akatemian rahoittama seurantatutkimus ; Helsingin ja Turun yliopistot ¹ Maahamuuttajanuorilla viittaamme maahanmuuttajataustaisiin nuoriin, ns. kansainvälisten perheiden lapsiin

3 Tutkimuksen yleistavoite ymmärtää ja tulkita maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistaustaisten nuorten koulutuksellisia trajektoreita ja transitioita seurata ryhmää nuoria (n = 445) kolmen vuoden ajan, alkane toisen asteen valintaprosessista toisen asteen siirtymään ja toisen asteen koulupoluilla

4 Teoreettinen tausta Toisen asteen transitiot trajektoreina Siirtymät sosioekonomisten tekijöiden, koulutuksen institutionaalisten rakenteiden ja yksilöllisten biografioiden konstruktioina Näkökulma painottaa rakenteiden ja yksilöiden vuorovaikutusta institutionaalisia asetelmia, yksilöllisiä resursseja sekä nuorten omia biografisia kokemuksia ja orientaatioita (Walther et al. 2015; Stauber & Walther 2002) Transitiot myöhäismodernissa ja kontingentissa aikakaudessa (Furlong & Cartmel 1997; Heinz 2009)

5 Maahanmuuttajien koulutuspolut Suomi universalistisena transitioregiiminä (Walther 2006) Yhdeksänvuotinen jakamaton ja yhtenäinen peruskoulu Muodollisesti avoimet korkeakoulupolut, eriytyvä toisen asteen koulutus Lukiokoulutukseen hakeutuu suhteellisesti enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria, jos nuorten sosioekonominen asema ja koulusaavutukset huomioidaan (Teräs & Kilpi-Jakonen 2014) Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on kaksinkertainen todennäköisyys keskeyttää toisen asteen koulutus NEET-nuoria Helsingissä: Suomalaistaustaisista 7% vs. Maahanmuuttajataustaisista 22 % (2013; vuotiaat, suomen tai ruotsinkieliset vs. muun äidinkieliset; Tilastokeskus)

6 Tutkimusasetelma Tarkastelemme lukio- ja ammattikouluvalintoja tekevien sekä valintaa epäröivien nuorten koulunkäyntiasenteita, odotuksia ja kokemuksia sekä näiden tekijöiden vaihtelua maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistautaisten tyttöjen ja poikien välillä kohdistaen erityishuomiota koulutussiirtymään liittyvään päämäärätietoisuuteen sekä koulutususkoon. Aineistona seurannan alkukartoitus: kyselytutkimus 9.- luokan keväällä (2015) Menetelminä hierarkinen klusterianalyysi, ristiintaulukointi ja logistinen regressioanalyysi

7 Aineisto Tasapainotettu otos (n = 317) Otos tasapainotettiin 445 vastanneesta sukupuolen, vanhempien koulutuksen ja vanhempien työttömyysasteen mukaan Maahanmuuttajataustaisista valtaosa (67 %) toisen sukupolven maahanmuuttajia (ts. kansainvälisten perheiden lapsia, ainakin toinen vanhempi syntynyt ulkomailla) Yleisimmät lähtömaat: Irak, Iran, Itä-Eurooppa (Viro ja ex- Jugoslavia), Afrikka (Somalia)

8 Arvioitu toisen asteen valinta (1-2 kuukautta ennen valintaa) Ammattikoulu Suomalaistaustaiset tytöt Suomalaistaustaiset pojat Maahanm.taus. tytöt Maahanm.taus. pojat Lukio Epävarma Yhteensä 57 % 31 % 11 % 100 % (n = 82) 48 % 23 % 28 % 100 % (n = 74) 59 % 21 % 19 % 100 % (n = 84) 39 % 32 % 28 % 100 % (n = 77) Yhteensä 51 % 27 % 21 % 100 % (n = 317) χ²(6)= 14,88; p 0,05

9 Akateeminen koulutusorientaatio ja toisen asteen valinta 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4 Lukiovalinta (n = 163) AO-valinta (n = 86) Epäröivä valinta (n = 68) -0,6-0,8

10 Varhaisen työelämän transitio ja toisen asteen valinta 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8 Lukiovalinta (n = 163) AO-valinta (n = 86) Epäröivä valinta (n = 68)

11 Akateeminen koulutusorientaatio ja maahanmuuttajien positiivinen orientaatio 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4 Maahanmuuttajataustaiset tytöt (n = 84) Maahanmuuttajataustaiset pojat (n = 77) Suomalaistaustaiset tytöt (n = 82) Suomalaistaustaiset pojat (n = 74)

12 Varhaisen työelämän transitio ja oppimisvaikeudet 0,60 0,40 0,20 0,00-0,20-0,40 Maahanmuuttajataustaiset tytöt (n = 84) Maahanmuuttajataustaiset pojat (n = 77) Suomalaistaustaiset tytöt (n = 82) Suomalaistaustaiset pojat (n = 74)

13 Transition päämäärätietoisuus Vahva päämäärätietoisuus tarkoittaa analyysissa toimijuuden tunnetta ja varmuutta valinnoista Päämäärätietoisuus on yleisesti vahvempaa akateemisesti orientoituneilla nuorilla ja heikompaa ammatillisesti orientoituneilla nuorilla Päämäärätietoinen suhtautuminen tulevaisuuteen yhdistyy aineistossa erityisesti koulutususkoon (ei esimerkiksi opiskeluvaikeuksiin)

14 Päämäärätietoisuus ja koulutususko Koulutususko heikko <0> vahva Opiskeluvaikeudet heikko<0>vahva Päämäärätietoisuus heikko <0> vahva,539 **,074 Koulutususko heikko <0> vahva -,040 **. Korrelaatio on merkitsevä 0.01 merkitsevyystasolla

15 Päämäärätietoisuus ja koulutususko Maahanmuuttajanuorilla on vahvempi usko koulutukseen ja he ovat päämäärätietoisempia tulevaisuutensa suhteen. Heillä tulevaisuuden päämäärätietoisuus on myös vahvemmin kytköksissä vahvaan koulutususkoon: päämäärätietoiset maahanmuuttajataustaiset nuoret uskovat pääsevänsä tavoitteeseensa nimenomaan koulutuksen kautta.

16 Päämäärätietoisuus ja koulutususko

17 Maahanmuuttajataustainen päämäärätietoinen valinta Vahva päämäärätietoisuus tarkoittaa analyysissa toimijuuden tunnetta ja varmuutta valinnoista Suuri osa maahanmuuttajataustaisista tytöistä tekee usein päämäärätietoisen lukiovalinnan Suurimmalla osalla heistä on positiivinen suhtautuminen kouluun ja myönteiset koulutusorientaatiot, eikä heillä ole suuria (itsearvioituja) koulunkäyntivaikeuksia Sekä maahanmuuttajataustaisissa, että suomalaistaustaisissa ryhmissä on myös päämäärätietoisen ammatillisen valinnan tekeviä nuoria

18 Maahanmuuttajataustaisten nuorten päämäärätietoinen ammatillinen valinta? [Mihin kouluun hait] -- Mul oli metsäkoneenkuljettaja, [Kempele]. Noin yleisesti ei mun mielest mikään hirveen hyvä ollu hirveen hyvä tuol koulun penkillä istumas. [Miks sä hait sinne?] -- No ku mä tykkään kaikest tämmösestä koneisiin liittyvistä ja sit mä tykkään olla yksin ja metsäs tehä harjotuksii. [Okei. Onks sul jotain sit luontoharrastust itsellä --?] -- No partiossa käyn aina välil viikonloppuretkillä jossain. [-- Keskiarvo liikkuu jossain seiskan tienoilla?] -- Joo. Mä oon nostanu nyt tän vuoden aikana yli puolella numeroo keskiarvoo. -- Mul tulee kyl semmonen motivaatiopiikki, et ku mä oon päässy sinne opiskelemaan, mitä mä haluan tehä. Maahanmuuttajataustainen poika (Saharan eteläpuoli, työläistaustaiset vanhemmat, runsaasti itseraportoituja opiskeluvaikeuksia, erittäin vahva ammatillinen orientaatio)

19 Epävarma valinta Valinnan epävarmuus tarkoittaa toisen asteen valinnan epävarmuutta 1-2 kuukautta ennen toisen asteen valintaa Epävarmuus on yleisempää ammatillisesti suuntautuneilla nuorilla, kymppiluokalle suuntaavilla nuorilla sekä nuorilla jotka arvelevat hakeutuvansa työelämään tai pitävänsä välivuotta peruskoulun jälkeen Epävarmuus on yleisintä ammatillisesti suuntautuneiden poikien keskuudessa Suomalais- ja maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yhtä varmoja tai epävarmoja tulevasta valinnastaan, jos asenteet, orientaatiot ja sukupuoli on huomioitu

20 Haparoiva lukiovalinta [Mikä siitä lukiosta tekee semmoisen valinnan et sä haluut nimenomaan lukioon?] -- Koska mul ei oo mitään hajuu mitä mä teen sit. Mul ei oo mitään virkaa nyt. Mä en tiedä yhtään mitä mä tekisin? [Mikä siinä sit on ettei ammattikoulu, et se ei vaan?] -- En mä tiiä. Mul ei oo mitään hajuu mitä mä tekisin ja en mä usko et musta tulee mikään perusduunari. [Ok, mikä sust tulee?] -- En mä tiiä. [Mut lukio antaa vähän aikaa?] -- Joo. Suomalaistaustainen poika, epävarma lukiovalinta (päämäärätiedoton orientaatio, opiskeluvaikeuksia, vahva välttämisorientaatio, korkeakoulutetut vanhemmat)

21 Haparoiva lukiovalinta [Mihin kouluun hait?] -- Mä hain ekaks medialukioon. Sen takii mä en ollu varma, minne mä hakee tulevaisuudessa, niin mä otin sen takii lukion ekaks. [Okei. Mitä ne ammattikoulut sitte oli?] -- Stadin ammattiopisto, kaks siält ja yks Omniast. [Okei. Mitä linjoja niissä on?] -- Yks on tää lähihoitaja-ala. -- Ja toinen on tää nuorten kans ilmeisesti toiminnassa. No mä oon periaattees... En, koska mä periaattees haluisin tohon toka ammattii, niin mä laitoin sen takia mediaa, koska mä en tiedä mist, mun tulevaisuudest et. Maahanmuuttajataustainen tyttö (Saharan eteläpuoli, itsearvioituja opiskeluvaikeuksia, vähäinen oppimisorientaatio, pitää koulunkäynnistä ja haluaa työskennellä lasten kanssa, perheen vanhin lapsi)

22 Odotusten ja tavoitteiden ristipaineessa -- No siis se oli tosi vaikee, et mä olin ihan varma et mä meen lukioon et mä olin monta vuotta silleen joo mä meen lukioon. Ei mul oo tässä mitään ongelmaa. Mut sit mä mietin sitä et mä en tykkää opiskelusta paljon et mä haluun tosi nopeesti töihin kun mä tykkään, rakastan olla töissä. Niin sitten mä mietin et jos mä meen ammattikouluun niin mä saisin aika nopeesti töitä niin kun helpostikin ja pärjäisin tosi hyvin varmaan siellä. Niin sit tuli perhe vastaan. Niin sitten mietittiin et kun perheessä kaikki on käyny silleen lukion. Kukaan ei oo käyny vaan ammattikoulua niin sit suositeltiin sitä, et mä menisin lukioon. Mut sit mä kuulin kaksoistutkinnosta. Mä en ollut ikinä kuullut siitä. Mut onneks opo kertoi siitä. Niin sit mä olin silleen ok mä otan sen ja perhekin tykkäs, koska se on aika hyvä ja muutenkin siinä on se ammatti, et mä pääsen tekeen siellä eikä vaan opiskelen. Maahanmuuttajataustainen tyttö (Lähi-itä) kaksoistutkinto, vanhempien toiveissa lääkäri. Päämääräätiedoton suhtautuminen ja vähäinen usko koulutukseen

23 Maahanmuuttajien paradoksi? Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ja erityisesti heistä pojilla oli vahvin oppimisorientaatio sekä usko koulutukseen ja työllistymiseen Yhdeksännellä luokalla maahanmuuttajataustaiset nuoret puntaroivat enemmän työelämätavoitteitaan ja uskovat koulutuksen auttavan saavuttamaan näitä tavoitteita Silti tällä ryhmällä on eniten opiskeluvaikeuksia ja tilastojen mukaan he putoavat toiselta asteelta useimmin

24 Lähteet Furlong, A. & Cartmel, F. (1997). Young people and social change. Individualization and risk in late modernity. Buckingham: Open University Press. Heinz, W. R. (2009). Youth transition in an age of uncertainty. In A. Furlong (ed.). Handbook of Youth and Adulthood. New Perspectives and agendas. Oxon; NY: Routledge, Kilpi-Jakonen, E. (2011). Continuation to upper secondary education in Finland: Children of immigrants and the majority compared. Acta Sociologica 54 (1), Niemivirta, M. (2002). Motivation and performance in context: The influence of goal orientations and instructional setting on situational appraisals and task performance. Psychologia 45(4), Stauber, B. & Walther, A. (2002). Introduction: Young Adults in Europe Transitions, Policies and Social Change. In Wahlther, A. & Stauber, B. (Eds.) Misleading Trajectories. Integration Policies for Young Adults in Europe? Opladen: Leske + Budrich, Statistics Finland (2013). Official Statistics of Finland (OSF): Population structure [e-publication]. Appendix table 2. Population according to language Helsinki: Statistics Finland [referred: ]. Access method: Teräs, M. & Kilpi-Jakonen, E. (2014). Maahanmuuttajien lapset ja koulutus. Teoksessa Martikainen, T., Saukkonen, P. ja Säävälä, M. (toim.) Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Gaudeamus. Walther, A. (2006). Regimes of youth transitions. Choice, flexibility and security in young people s experiences across different European contexts. Young. Nordic Journal of Youth Research, 14 (2),