6.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
|
|
- Eeva Emilia Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari Teemat Tapaustutkimus eli case study Toimintatutkimus 1
2 Case Study yksi yleisimmistä kvalitatiivisen tutkimuksen tiedonhankinnan strategioista Tutkimuksen kohteena tapaus Tapaustutkimus (case study) on empiirinen tutkimus, jonka tutkimuskohteena voi olla nykyinen tapahtuma tai tietyssä ympäristössä toimiva ihminen Tapaus voi olla melkein mikä tahansa: yksilö, ryhmä tai yhteisö, organisaatio, toimintaprosessi jne. tapaus on yleensä muista erottuva esim. kielteisesti tai myönteisesti poikkeava voi olla myös aivan tavallinen arkipäivän tapahtuma [tai henkilö] tyypillisemmin yksilön toiminta (action) kuin yksilö sinänsä (Esim. Järvinen & Järvinen 2000; Syrjälä 1994; Yin 1983 ref. Metsämuuronen 2005, ; Tellis 1997) 2
3 Yksi vai useampi tapaus? Voidaan tarkastella yhtä tapausta (single-case) kun on mahdollisuus päästä käsiksi harvinaiseen, vaikeasti lähestyttävään tapaukseen tai useita rinnakkaisia tapauksia (multiple-case) kun halutaan varmentaa edellisessä tapauksessa saatuja tuloksia (literal replication) kun halutaan tuottaa ennakoidusti vastakkaisia tuloksia(theoretical replication) olennaista tällöin, että nämä tapaukset ovat tutkijan käsityksen mukaan samanlaisia (pienet erot eivät kiinnosta) tavoitteena kuvata joko "tyypillinen" tapaus tai kaikkien näiden tapausten yhteistä "olemus". (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 83; Routio 2005; Tellis 1997) Aineiston kokoaminen tapaustutkimuksessa Tapaustutkimuksen avulla tapauksesta pyritään kokoamaan ilmiöstä tietoja monipuolisesti ja monella tavalla aineistoa kootaan mm. havainnoimalla, haastattelemalla, dokumentteja usein käytetään myös tilastollista aineistoa valottamaan ilmiötä laajemmin Tapaustutkimukset ovat luonteeltaan eri näkökulmia yhdistäviä (multi-perspectival analyses) Tutkijan tulee koota tarkastella tapausta myös muiden kuin varsinaisten toimijoiden näkökulmasta tapaustutkimuksen vahvuus > saadaan esiin myös äänettömien näkemykset Erilaisten tietolähteiden käyttö (aineistotriangulaatio) on lähes perusedellytys tapaustutkimuksessa Voidaan paremmin selvittää ristiriitaiset väitteet (Esim. Cohen & Manion 1995 ref. Metsämuuronen 2005; Hirsjärvi 2001; Tellis 1997) 3
4 Tapaustutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on (monimutkaisen) tapauksen holistinen ja syvällinen ymmärtäminen ja tapauksesta oppiminen tyypillisimmillään juuri tapauksen tarkka kuvailua etsitään mikä tapauksissa on yhteistä ja mikä taas erityistä tapauksia yhdistävät tekijät voivat toimia askeleena kohti yleistämistä yleistäminen ei ole (ei saa olla) itsetarkoituksena Tapaustutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin miten ja miksi tavoitteena selittää reaalielämän ilmentymien monimutkaisia syy-seuraussuhteita sekä kysymykseen, kuvailemaan reaalielämän kontekstia, missä ilmiö esiintyy, kuvailemaan reaalielämän ilmentymää itseään (dokumentoida keskeisiä piirteitä) TAI kartoittamaan mitä tapahtuu (etsimään uusia näkökulmia, uusia ilmiöitä. Tyypillisimmin tapaustutkimus on luonteeltaan kuvailevaa. (Esim. Cohen & Manion 1995 ref. Metsämuuronen 2005; Hirsjärvi 2001) Huomioitavaa tapaustutkimuksessa 1. Tutkimuksen hyvä suunnittelu hyvä laatia toimintasuunnitelma, jossa määritellään alustavat tutkimuskysymykset (-ongelma), oletukset tai esioletukset analyysiyksiköt logiikka, jolla havaintotiedot liitetään väitteisiin kriteerit, joihin perustuen löydökset tulkitaan (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 83; Tellis 1997) 4
5 Huomioitavaa tapaustutkimuksessa 2. Tutkijan on hallittava tutkimusaihe hyvin kyettävä esittämään hyviä kysymyksiä ja tulkitsemaan vastauksia myös lennossa kyettävä lukemaan rivien välistä valmis tarvittaessa muuttamaan keruusuunnitelmaa aiheessa pysyen tietojen keruu ei ole rutiininomaista tietojen tallentamista (vaativampaa kuin esim. survey -tutkimuksessa) suositellaan keruusuunnitelman laatimista ja kokeilucasein toteuttamista (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 83; Tellis 1997) Huomioitavaa tapaustutkimuksessa 3. Tiedonkeruu tietoja ja näyttöä löydösten tueksi voi kerätä useasta eri lähteestä dokumentit, arkistot, haastattelut, havainnointi ja fyysiset artefaktit tärkeitä periaatteita käytä useita eri tietolähteitä laadi tapaustutkimuksen tietokanta: raakatieto, tutkijan kirjoittamat raportit, muistiinpanot, taulukkoaineistot, dokumentit, kertomukset ylläpidä perusteluketjuja: löydöksestä on voitava mennä askel askeleelta tutkimusongelman kysymykseen (viittauksia tiettyyn dokumenttiin, haastatteluun jne.) (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 83; Tellis 1997) 5
6 Tapaustutkimuksen metodeja Tapaustutkimuksen metodeja on tunnistettu useita: intensiiviset metodit (yleisimpiä tapoja tehdä tapaustutkimusta) narratiivi taulukointi selittävä ja tulkitseva toimintatutkimukset diagnostinen ja kokeellinen toimintatutkimus vertailua korostavat metodit (kokeellista tutkimusta lähellä olevat teoriaa testaavat tapaustutkimukset) tapausten katsaus (case survey) tapausten vertailu tulkitseva vertailu (Esim. Cunningham 1997 ref. Järvinen & Järvinen 2000, 58-63) Intensiiviset metodit Tavoitteena yhden henkilön, ryhmän tai organisaation tapahtumien ymmärtäminen Tuloksena ainutlaatuisten, mutta tyypillisten ilmiöiden kuvaus tai tulkinta voi muodostaa pohjan uudelle teorialle 1. Narratiiviset metodit: kuvauksia haastatteluista, kokouksista ja yksittäisistä dokumenteista > olennaista on vetää yhteen eri lähteistä saatua tietoa ei kiinnitetä huomiota mihinkään erityiseen muodostetaan kategorioita alustavan lajittelun perusteella (Esim. Cunningham 1997 ref. Järvinen & Järvinen 2000, 78-79) 6
7 Intensiiviset metodit 2. Taulukointimetodi kuvataan kuinka monta kertaa jokin asia tapahtui edellyttää, että ennen taulukointia tutkija muodostaa kategoriat, joiden esiintymistiheyttä sitten tarkastellaan (vrt. grounded theoryn tapa kuvata ilmiötä) kuvauksen asianmukaisuus riippuu kategorioiden valinnasta 3. Selittävä metodi kirjataan tosiasioita ja samanaikaisesti tehdään päätelmiä ilmiöstä kuvataan tapaus tietystä näkökulmasta ja annetaan yksityiskohtia syiden ja käsitteiden tueksi 4. Tulkitseva metodi vähemmän täsmällinen, tarjoaa kuvauksia tai esimerkkejä uusista ideoista tms. (vrt. elämänkerrat) (Esim. Cunningham 1997 ref. Järvinen & Järvinen 2000, 78-79) Analysointi tapaustutkimuksessa Tavoitteena perustelujen tuottaminen tuloksille haastava tehtävä, jolle ei ole olemassa vakiintuneita menetelmiä jollei tiedä mitä aineistolla tekisi suositellaan aineiston koodaamista numeeriseen muotoon ja tilastolista käsittelyä aineiston perusrakenteen löytämiseksi aineiston luokitteleminen, kuvaaminen, järjestäminen kronologisesti jne. (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 83; Tellis 1997) 7
8 Analysointi tapaustutkimuksessa Keskeisiä analysointimuotoja mallin sovitus, selitysten rakentaminen ja aikasarja-analyysi Mallin sovitus (pattern-matching) aineiston pohjalta laadittua mallia verrataan teoreettiseen malliin kun tutkimuksen tavoitteena on teorian testaaminen tai edellisen tapauksen pohjalta laaditun mallin testaaminen (kysymyksessä usean casen sarja) malli saa tukea perättäisistä tapauksista malli ei päde toisessa tapauksessa > tarvitaan toinen teoria/malli (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 83; Tellis 1997) Analysointi tapaustutkimuksessa Selitysten rakentaminen (explanationbuilding) kuvataan sanallisesti syy-seurausketjuja peräkkäisissä case-tutkimuksissa selitys voi saada tukea tai sitä joudutaan korjaamaan kartoittavissa tai kuvailevissa case-tutkimuksissa tällöin kysymyksessä on hypoteesien synnyttäminen ei voida rakentaa selittäviä syy-seuraussuhteita, koska ei ole mitään hypoteesejakaan (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 83; Tellis 1997) 8
9 Analysointi tapaustutkimuksessa Aikasarja-analyysi (time-series analysis) tarkoittaa tapaustutkimuksessa hieman eri asiaa kuin yleensä yksittäisen muuttujan arvojen tutkimista peräkkäisinä ajankohtina tavoitteena löytää trendejä yksinkertaisimmillaan havaintojen asettamista aikajärjestykseen tavoitteena tunnistaa tiettyjä periodeja, ehdollisia seuraantoja jne. (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 83; Tellis 1997) Tapaustutkimuksen etuja (Vrt. Cohen & Manion 1995 ref. Metsämuuronen 2003) I. Tutkimus on jalat-maassa-tutkimusta 1. aineisto on totta, mutta hankala organisoida 2. perustuu tutkittavan omiin kokemuksiin II. Sallii yleistykset III. Päästään kiinni sosiaalisten totuuksien monimutkaisuuteen ja sisäkkäisyyteen 3. parhaimmillaan tarjoaa tukea vaihtoehtoisille tulkinnoille IV. Tutkimuksen tuotoksina syntyy kuvailevaa aineistoa 4. syntyvästä arkistosta voidaan tehdä erilaisia tulkintoja V. Tutkimuksen lähtökohta usein toiminnallinen 5. tuloksia sovelletaan usein käytännössä VI. Tutkimus voidaan helposti raportoida kansantajuisesti 6. tutkimustulokset palvelevat erilaisia lukijoita 7. lukija voi itse tehdä tulkintoja tuloksista 9
10 Tapaustutkimuksen kritiikkiä (Esim. Järvinen & Järvinen 2000) 1. Tutkimuksesta puuttuu tieteellinen kurinalaisuus Vastine: Virheitä voidaan tehdä tutkimusotteesta riippumatta 2. Yhden tapaustutkimuksen perusteella ei voida yleistää Vastine: Tilastollisen yleistämisen sijasta pyritään teoreettiseen yleistykseen eli teorian laajentamiseen ja yleistämiseen 3. Tapaustutkimus vaatii paljon resursseja Vastine: Muutkin tutkimusmenetelmät vaativat resursseja. 4. On vaikea löytää hyvä case-tutkijoita. Vastine: Muutkin tutkimusmenetelmät vaativat hyviä tutkijoita Case 1. Design Web Site for Different Countries in E-commerce. (Kang 2004) Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa yleinen käsitys kulttuuristen tekijöiden huomioonottamisesta kansainvälisen verkkokaupan käyttöliittymän suunnittelussa tarkoituksena ymmärtää millaisia yleisiä haasteita tapaukseen liittyy markkinoinnin näkökulmasta Tutkimuksen motiivit kansainvälisen verkkokaupan merkityksen kasvu aiemmissa tutkimuksissa todettu, että käyttöliittymien visuaaliset vihjeet eivät toimi tehokkaasti globaalissa kontekstissa > siitä huolimatta käyttöliittymiä lokalisoidaan kääntämällä tekstit toiselle kielelle esim. kuvat, ikonit, metaforat, värit, muodot, tekstin asettelu ihmiset tulkitsevat asioita eri tavoin omista kulttuurisista lähtökohdista käsin olemassa vain vähän tutkimusta kulttuuristen tekijöiden merkityksestä verkkokaupan piirissä sitä vastoin on olemassa runsaasti erilaisia lähestymistapoja käytettävyyteen liittyvien asioiden ratkaisemiseksi 10
11 Case 1. Design Web Site for Different Countries in E-commerce. (Kang 2004) Kysymyksessä kartoittava tapaustutkimus tarkoituksena muodostaa yleiskäsitys tapauksesta (alustavia hypoteeseja) jatkotutkimusta varten Tutkimusongelma: suunnittelijoiden asenteet ja toiminta kansainvälisen verkkokaupan suunnitteluprosessissa Tiedon hankinta: kymmenen suunnittelijaa viidestä eri yrityksestä Australiasta ja Singaporesta teemahaastattelut (lisäksi on-line haastattelu ja s-postin välityksellä tapahtuva tiedon kerääminen) haastateltavien suunnittelemien verkkopalveluiden analysointi Lisäksi vertailtiin erään organisaation verkkokaupan Australian ja Singaporen markkinoille suunnattua käyttöliittymää Case 1. Design Web Site for Different Countries in E-commerce. (Kang 2004) Aineiston analysoinnin tavoitteena oli löytää toistuvia, tyypillisiä piirteitä ja säännönmukaisuuksia aineiston tiivistäminen > todentaminen Tulos: australialaiset (A)korostivat toiminnallisuuden merkitystä verkkopalvelussa (tilaus- ja hakutoiminnot), myös sisällön merkitystä, kuvia ei koettu niinkään merkittäviksi singaporelaiset (S) taas pitivät enemmän kuvallisesta kuin tekstuaalisesta informaatiosta; myös päivittivät verkkosivuja useammin 11
12 Case 1. Design Web Site for Different Countries in E-commerce (Kang 2004) Web developer s attitudes Characteritic Singaporean Australian Use of display colors Prefer particular color scheme (companies) No color preference from companies Image represented Company logo is important Company prestige is more important than image Use of symbols No particular scheme No particular scheme Use of animations Important part Less important Use of pictures Heavily used Mainly used text Funcionality of web site Customers are not main consideration Customer reactions are major influence on design Tulosten hyödyntäminen Todettiin, että tarkasteltavana olevan yrityksen verkkokaupan käyttöliittymässä käytettiin aivan samanlaisia ratkaisuja riippumatta kohdemaasta käyttöliittymää on tarkoitus kehittää tulosten pohjalta vastaamaan paremmin eri kulttuurista olevien käyttäjien tarpeisiin 12
13 Toimintatutkimus Toimintatutkimus Toimintatutkimuksella (Action Research) tarkoitetaan todellisessa maailmassa tehtävää interventiota ja sen vaikutusten tutkimusta Sen avulla pyritään parantamaan sosiaalisia käytäntöjä sekä ymmärtämään niitä syvemmin Tavoitteena on vastata johonkin käytännössä havaittuun ongelmaan tai kehittää olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi 13
14 Toimintatutkimus tutkijan rooli Toimintatutkimus on lähestymistapa, jossa tutkija osallistuu kiinteästi tutkittavana olevan kohdeyhteisön elämään Tutkija pyrkii yhdessä yhteisön jäsenten kanssa ratkaisemaan yhdessä määritellyt ongelmat, saavuttamaan asetetut tavoitteet ja päämäärät Tutkija ja kohdeyhteisön jäsenet tutkivat yhdessä ongelma ilmenemistä, keräävät tietoa ilmiöstä ja pohtivat sen synty- ja kehitysehtoja sekä kokeilevat ratkaisuvaihtoehtoja Toimintatutkimus - historia Juuret on 1920-luvulla Pioneereina mm. amerikkalainen pedagogi Dewey Teoreettinen tausta Kurt Lewiniltä luvulla Peruskäsitteinä teoriassa yhteistoiminnallisuus, demokraattisuus sekä teorian ja käytännön muuttuva luonne 14
15 Toimintatutkimus Määritelmän mukaan toimintatutkimus on tilanteeseen sidottua (Situational) yhteistyötä vaativaa (Collaborative) osallistuvaa (Participatory) itseään tarkkailevaa (Self-evaluative) Tutkimuskohteena on yleensä esim. työyhteisön tai organisaation muutosprosessi Toimintatutkimuksen tavoitteet Kehittäminen käytännön toimintojen kehittyminen osallistujien ymmärtämiskyvyn lisääntyminen itse toimintatilanteen kehittyminen Vaikuttaminen 15
16 Toimintatutkimus Sopii hyvin 1. kun pyritään löytämään lääke tietyssä tilanteessa havaittuun ongelmaan 2. kun halutaan tarjota koulutusta yhteisön sisällä 3. kun halutaan lisätä toimintaan uusia näkökulmia 4. kun halutaan parantaa kommunikointia toimijoiden ja tutkijoiden välillä 5. kun halutaan antaa mahdollisuus subjektiiviselle ja impressionistiselle lähestymistavalle ratkaista ongelmia Toimintatutkimus Toimintatutkimuksessa korostuu käytännön ja teorian, toiminnan ja ajattelun välinen vuorovaikutuksellinen suhde Parhaimmillaan toimintatutkimusprosessin myötä tapahtuvassa kokemuksellisessa oppimisessa omakohtaiset kokemukset palautetaan mieleen tunteet huomioiden, ymmärretään kokemukset reflektoinnin kautta uudelleen arvioinnin myötä kokemukset voidaan muuntaa käsitteellisesti abstraktiksi tiedoksi, jonka pohjalta luodaan ratkaisuja uudelle toiminnalle Reflektoinnin kohteena tarkastellaan kaikkia toiminnan vaiheita, kokemuksen eri osien yhteyksiä ja suhteita 16
17 Toimintatutkimuksen lajit 1. tekninen eli interventio suuntautunut 2. praktinen eli käytännöllinen 3. emansipatorinen eli vapauttava toimintatutkimus Tekninen toimintatutkimus Kehittämisprojekti käynnistyy ensisijaisesti ulkoisen ongelman eikä niinkään yhteisön toimijoiden takia Kyseessä voi olla esim. uuden koulutuksen järjestämisestä filosofian/strategian/toimintasuunnitelman implementoinnista kehittämisyhteistyöprojektista 17
18 Käytännöllinen toimintatutkimus Lähtökohta voi olla joko käytännön toimijoissa tai ulkopuolisessa kehittäjässä Toimijoita pyritään auttamaan tiedostamaan, muotoilemaan ja uudelleen suuntaamaan omaa tietoisuuttaan ja käytäntöä Vapauttava toimintatutkimus Toimija itse pyrkii parantamaan toimintaympäristöään Tavoitteena on, että toimija kykenee olemaan itsenäisempi, tasa-arvoisempi, demokraattisempi ja toimintaympäristö muuttuu oikeudenmukaisemmaksi 18
19 Toimintatutkimus - peruspiirteet 1. Tutkimuksen kohteena on sosiaalinen käytäntö, joka on altis muutoksille 2. Toiminta etenee suunnitellun, toiminnan havainnoinnin ja reflektoinnin spiraalisena kehänä, jossa jokaista vaihetta toteutetaan sekä suhteistetaan toisiinsa systemaattisesti ja kriittisesti 3. Osallistujat ovat jokaisessa vaiheessa vastuullisia toiminnastaan ja sen intensiteetistä sekä muille osallistujille että itselleen Tutkimuksen kulku 1. Arkipäivän tilanteesta lähtevän ongelman indentifiointii, arviointi ja muotoilu 2. Aiemman tutkimuskirjallisuuden etsiminen 3. Ensimmäisessä kohdassa muotoilun ongelman muokkaaminen ja uudelleen määrittäminen 4. Tutkimuksen kulun suunnittelu 5. Tutkimuksen arvioinnin (evaluaation) suunnittelu 6. Uuden projektin käynnistäminen 7. Aineiston tulkinta ja projektin arviointi 19
20 Tutkimuksen kulku Suunnittelu: joustava yleissuunnitelma Kuka tekee? Mitä tehdään? Mitä tavoitellaan? Miten havainnoidaan ja seurataan? Tavoitellaan yhteisen ymmärryksen luomista lähtötilanteesta, osallistujista, toimintaympäristöstä, ongelman luonteesta ja yhteisen suunnitelman luomista käytäntöjen kehittämiseksi Edellyttää ainakin tutkijalta kirjallisuuteen perehtymistä ongelmien ja niitä kuvaavien käsitteiden määrittelemiseksi sekä mahdollisten esioletusten tai hypoteesien määrittelemiseksi Kaikilla osallistujilla mahdollisuus keskustella käytännöistä ja teoreettisista käsitteistä, analysoida toimintaansa sekä suunnitella käytäntöjensä kehittämistä Tutkimuksen kulku Toiminta: Toteutetaan tavoitteiden ja laaditun suunnitelman mukaan Painotetaan toimintakohtia, jotka osallistujat alkuvaiheessa hahmottelivat epätyydyttäviksi ja joita nyt pyritään muuttamaan ts. perustuu kriittisesti tarkasteltuun käytäntöön Keskustelut ja kompromissit kuuluvat asiaan 20
21 Tutkimuksen kulku Havainnointi: Osallistujat keräävät tietoa toiminnastaan esim. henkilökohtaisin päiväkirjoin, reflektointilomakkein, ryhmäkeskustelunauhoituksin, haastatteluin, kokoamalla ongelmakarttaa ja arvioimalla prosessia ja sen vaiheita kokonaisuudessaan Havainnointitavat suunnitellaan etukäteen, jotta kaikesta toiminnasta saadaan luotettavaa tietoa Havainnointivaihe muodostaa pohjan kriittiselle itsereflektoinnille Tutkimuksen kulku Reflektointi: Aktiivinen vaihe tutkimusta, Arviointiprosessi, jossa pohditaan koetun toiminnan merkitystä ja arvioidaan tuloksia Tilanteiden etenemisen arviointi, tavoitteiden uudelleen asettelu ja toimintatapojen tarkastelu Prosessin vaiheiden ja lopputulosten arviointi sekä raportointi 21
22 Kritiikkiä Toimintatutkimusta on kritisoitu siitä, että se kohdistuu tiettyyn yhteyteen sidottuun erityisongelmaan, joten yleistettävyys on ongelmallista, tutkijan vaikutus tutkimuksen kulkuun voi olla liian suuri, tulosten luotettavuudessa voi olla ongelmia, tutkijan osalta tutkimustoiminnan ja manipulaation raja voi olla epäselvä, on merkitykseltään hyvin rajoitettu, riippumattomia muuttujia ei pystytä kontrolloimaan Viikkoharjoitus 6. Valitse yksi tehtävä: Tehtävä 1: Pohdi tutkimuksessasi mielenkiinnon kohteena olevaa ilmiötä. Voisiko tapaustutkimus olla tarkoituksenmukainen lähestymistapa? Millainen tutkimusasetelma mielestäsi vois tulla kysymykseen? Mitä tutkimuksella tuolloin tavoiteltaisiin? Millaisia haasteita liittyy tapaustutkimuksen käytännön toteuttamiseen? Tehtävä 2: Pohdi tutkimuksessasi mielenkiinnon kohteena olevaa ilmiötä. Voisiko toimintatutkimus olla tarkoituksenmukainen lähestymistapa? Millainen tutkimusasetelma mielestäsi vois tulla kysymykseen? Mitä tutkimuksella tuolloin tavoiteltaisiin? Millaisia haasteita liittyy toimintatutkimuksen käytännön toteuttamiseen? Käytä apunasi luentokalvoja ja lisämateriaalia sekä case-esittelyjä. 22
23 Lähteet: Cohen, L. & Manion, L Reasearch Methods on Education. 4. Edition. London: Routledge. Cunningham, J. B Case study principles for different types of cases. Quality and Quantityt 31, Heikkinen, H., Huttunen, R. & Moilanen P Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näkökulmia. Jyväskylä: PSkustannus ja Atena. Järvinen, A. & Järvinen, P Tutkimustyön metodeista. Tampere. opinpaja. Kang. K. S Design Web Site for Different Countries in E- commerce [online]. 2004, [viitattu ]. 9ième Colloque de l ÁIM: Systèmes d infotmation: perspectives qritiques, , Evry, Ranska. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3. uudistettu painos. Helsinki: International Methelp Ky. Lähteet: Routio, P Tuote ja tieto [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, päivitetty [viitattu ]. Tapaustutkimus. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: Routio, P Tuote ja tieto [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, päivitetty [viitattu ]. Toimintatutkimus. Saatavissa www-muodossa: <URL: Suojanen, U Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen välineenä. Loimaa: Finn Lectura Ab. Syrjälä, L Tapaustutkimus opettajan ja tutkijan työvälineenä. Teoksessa: Syrjälä, L. (toim.) Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä, Tellis, W Application of a Case Study Methodology. The Qualitative [on-line]. Vol. 3(3), [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. ISSN Yin, R. K Case study research: Design and methods. Beverly Hills (CA.): Sage Publications. 23
Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotT&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ
T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ Mitä analyysilla tarkoitetaan? Analyysin tekemiseen tarvitaan analysoitava kohde ja siinä olevia analysoitavia yksiköitä. Ne voivat olla
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotKaksi näkökulmaa miksaukseen Työ, oppiminen ja hyvinvointi - hankkeessa
Kaksi näkökulmaa miksaukseen Työ, oppiminen ja hyvinvointi - hankkeessa Kaija Collin & Susanna Paloniemi Kasvatustieteiden laitos/kasvatustiede ja aikuiskasvatus 1 Esityksen tavoite Kuvata kahta erilaista
Lisätiedot6.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
6.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.3.2008 Teemat Grounded Theory aineistopohjainen, ilmiö on alati muuttuva, vaati jatkuvaa analysointia,
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotSähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa
Sähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa Opettajankoulutuspäällikkö, KT Jukka Lerkkanen 28.11.2007 Jyväskylä OSTU-seminaari 28.11.2007 Määriteltävät käsitteet sähköinen portfolio, kompetenssi,
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotP A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.
P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotVäli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotAmmatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus
Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Opettaja aikansa eetoksen edustajana (Launonen Leevi, 2003) Opettajan vallan ja vapauden rajat määrittyvät ajan hengen mukaisesti Koulutuspolitiikka, moraalinen
LisätiedotOSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ
OSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.5.2014 Tampere Hygieniahoitaja Ulla Maija Höglund MITEN HYGIENIAHOITAJA PYSTYY VAIKUTTAMAAN KUULIJAAN?
LisätiedotTriangulaatio tutkimusmenetelmänä
Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotKemian työtavat. Esitetty 8.3.2016. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori
Kemian työtavat Esitetty 8..06 Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori normaalikoulussa 8..06 Kemian työtapoja Mieti - erilaista työtapaa? Kootkaa ryhmässä työtavat ja ryhmitelkää niitä yhdessä sovitulla
LisätiedotRATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa
TUTKITTUA TIETOA TYÖTEHTÄVIEN RÄÄTÄLÖINNISTÄ RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä Kyvyt käyttöön päivät Tampere 14.10.2015 RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa Minna Tarvainen 2 1 Työntekijä
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotARVIOINTI ON SUHTEUTTAMISTA: TOISIIN KRITEERI: HENKILÖN SUORITUS / OSAAMINEN VERRATTUNA MUIHIN; LUOKITTELU, NORMATIIVISUUS, NORMAALIJAKAUMA OPPIMIS- T
DEVELOPING TEACHERS EVALUATION AND ASSESSMENT SKILLS AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI OSANA NÄYTTÖJEN ARVIOINTIA SEMINAARI 1: MITÄ ARVIOIDAAN JA MIKSI 24. - 25.5.2007 HARRI KEURULAINEN JA IRMELI
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotBiologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa
Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa Uhanalaisuusarvioinnin tulosten julkistamisseminaari 1.12.2010, Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne 1. Mitä biologiset kokoelmat ovat?
LisätiedotMATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 1. luento 4.2.2008 Yleisesti tutkimuksesta Tieteellinen tieto ja tutkimuksen tarkoitus Ihminen tutkimuksen kohteena
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotEmpatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan
LisätiedotKTKP040 TIETEELLINEN AJATTELU JA TIETO
KTKP040 TIETEELLINEN AJATTELU JA TIETO SIVUAINEOPISKELIJOIDEN INFO Anna-Leena Huttunen anna-leena.huttunen@jyu.fi Optima-alustan esittely Optimassa (https://optima.cc.jyu.fi/) KTKP040, kl16-kurssin info
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotMaantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan 8. keskeisen paikannimistön tunteminen 7 Luonnonmaantiete ellisten ilmiöiden 8
Oppiaineen nimi: MAANTIETO 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laajaalainen osaaminen Arvioinnin kohteet oppiaineessa Maantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan hahmottaminen
LisätiedotMikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS. Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala
Mikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala Mikkeli Luonnos Puheviestintä Puheviestintä Lukio opintokokonaisuus Mikkelin Yhteiskoulun
LisätiedotRaportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena
Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena Tiivistelmät, väli- ja loppuraportit Auli Vuorela ESR-koordinaattori Uudenmaan ELY-keskus 6.5.2013 Raportteja, raportteja, raportteja Loppuraportti
LisätiedotYleistä tutkimuksesta ja tieteen filosofiasta
Yleistä tutkimuksesta ja tieteen filosofiasta Kirsi Silius 26.11.2004 Yleisesti tutkimuksesta tieteellisen tiedon ominaispiirteet tutkimustiedon tarkoitus tutkimuksen tarkoitus ihmistieteen tutkimuksen
Lisätiedot4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten
LisätiedotArviointi johtamisen tukena
Arviointi johtamisen tukena Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus 26.11.2014 27.11.2014 1 Mitä näet tässä kuvassa? 27.11.2014 2 Arviointi on kuin valokuva Se näyttää yhdistyksen tai järjestön tilan
LisätiedotKansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset
- UUSI OPS 2016 - Osallistava opetus ja oppilaan ajattelun kehittäminen Markus Leppiniemi Kansalaisen taidot 1 (OPH 2011) Ajattelun taidot Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Käden ja ilmaisun taidot
LisätiedotSISÄLLYS. Esipuhe...14 Johdanto...17. I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti...24
SISÄLLYS Esipuhe...14 Johdanto...17 I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti....24 Sadutuksen aloittaminen...26 Kertomus syntyy useaan kertaan sadutustapahtumassa...27 Aikuinen saduttajana....29 Mitä
LisätiedotKaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt DILACOMI
Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt DILACOMI Different Land-Uses and Local Communities in Mining Projects Kuva: Mikko Jokinen Sosiaalisen kestävyyden arvioiminen kaivoshankkeissa Yliopistonlehtori
LisätiedotOpiskeluympäristöarviointi yliopiston näkökulmasta. Johanna Naukkarinen Kehittämispäällikkö, LUT Opintopalvelut
Opiskeluympäristöarviointi yliopiston näkökulmasta Johanna Naukkarinen Kehittämispäällikkö, LUT Opintopalvelut LUT faktoja Perustettu 1969, yhdistänyt alusta asti tekniikan ja talouden Henkilökuntaa noin
LisätiedotCase Hoviagents. Oppimisprojekti /TKI3 Kevät 2012 30.4.2012 1
Case Hoviagents Oppimisprojekti /TKI3 Kevät 2012 30.4.2012 1 PROJEKTIRYHMÄ Projektin ohjaava opettaja: Mervi Väisänen Case Hoviagents - projektiryhmä: Elina Rönkkö Minta Rimpiläinen Janne Sirviö Juho Huusko
Lisätiedot2.4.2016 ALOITUS. Alkusanat Missä ollaan ja miksi Lyhyt oma esittely nimi, koulu ja mitä ainetta opetat Päivän ohjelma
ALOITUS Alkusanat Missä ollaan ja miksi Lyhyt oma esittely nimi, koulu ja mitä ainetta opetat Päivän ohjelma 1 Erilaiset pedagogiset lähestymistavat 1. Millaiset pedagogiset mallit suuntaavat opetusta
LisätiedotHALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)
HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat
LisätiedotTohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media
Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö
LisätiedotNdoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?
Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi? Useimmat meistä viettävät koko elämänsä yhdessä tietyssä kulttuuriympäristössä. Siitä syystä
LisätiedotLearning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014
Learning cafen yhteenveto Helsinki 23.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Tieto tulleista muutoksista (palveluntuottajat), tiedon jakaminen sidosryhmille/ammattilaisille ja asiakkaille
LisätiedotAsiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu
Asiakkaiden osallisuus mitä se tarkoittaa kehittämistyössä? i t ä? Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu Tavoitteena kehittämishankkeissa jo koko 2000 luvun ajan Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen
LisätiedotYleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,
Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena, muutoksessa mukana Anneli Louhenperä Ma. kehittämispäällikkö 25.11.2015 1 Esityksen sisältö Kertausta: Mikä on standardi ja miksi sitä tarvitaan Diat 3 7 Muutokset:
Lisätiedot4,6 5,9 6,6 6,7 7,2 7,4
DEVELOPING TEACHERS EVALUATION AND ASSESSMENT SKILLS AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI OSANA NÄYTTÖJEN ARVIOINTIA SEMINAARI 2: MITEN ARVIOIDAAN: KRITEERIPERUSTAINEN ARVIOINTI 18. - 19.9.2007 HARRI
LisätiedotTilastoaineistojen. (talous)tutkijan näkökulma
Tilastoaineistojen tutkimuskäyttö (talous)tutkijan näkökulma Mika Maliranta, ETLA Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä 2.3.2009, Tilastokeskus Lähtö- ja näkökohtia Talostieteilijän näkökulma kustannusten
LisätiedotElinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden
Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:
LisätiedotPalvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa. 2015 Pirjo K Tikka
Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa 2015 Pirjo K Tikka Esityksen sisältö perusrakennemallin muutokset mitä muutokset tarkoittavat palvelun toteuttamisen kannalta
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotTutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja
LisätiedotTyöelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010
Työelämä odottaa osaamista Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointi-palvelujen selvitykset 2007 ja 2008 23 osaamisalueesta hallitaan
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotTutkielman teko: kirjallisuus ja rajaus
Tutkielman teko: kirjallisuus ja rajaus Ville Isomöttönen Tieotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIE-graduseminaari Outline 1 Kirjallisuus tutkimuskysymystä pohdittaessa 2 3 4 Tutkimuskysymystä pohdittaessa
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 1 Ti 6.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 1 Ti 6.9.2011 p. 1/28 p. 1/28 Numeriikan termejä Simulointi: Reaalimaailman ilmiöiden jäljitteleminen (yleensä)
LisätiedotMiten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?
Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja vaihtoehtoja OKM/KTPO 2.6.2016 Tulevat haut ja kehittämisen aikajanaa
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotKokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi
Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani
LisätiedotSuomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin
Suomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin Elisa Tiilikainen Yksinäisyys Suomessa Jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä kokee noin viitisen prosenttia. Vuoden 2014
LisätiedotBETONITEOLLISUUDEN KESÄKOKOUS 2014. Betonirakenteiden suunnittelusta 8.8.2014 TkT Anssi Laaksonen
BETONITEOLLISUUDEN KESÄKOKOUS 2014 Betonirakenteiden suunnittelusta 8.8.2014 TkT Anssi Laaksonen Sisältö 1) Johdanto 2) Normit vs. reaalimaailma 3) Näkemyksiä lähitulevaisuudesta 4) Yhteenveto 2 TkT Anssi
LisätiedotTOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä
Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia
LisätiedotVIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja
VIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUMI 2010 17.-18.3.2010 HÄMEENLINNA Kati Peltonen & Irmeli Parikka Lahden ammattikorkeakoulu/tekniikan ala/ Tekstiili- ja
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotValtion riskienhallintakehikko ja innovatiiviset hankinnat. Esko Mustonen 2.2.2012
Valtion riskienhallintakehikko ja innovatiiviset hankinnat Esko Mustonen 2.2.2012 Erään julkisen organisaation hankintastrategiasta Hankintayksikön kannalta julkisiin hankintoihin liittyvistä riskeistä
LisätiedotRiskiviestintä ja tieteellinen epävarmuus. Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Anu-Liisa Rönkä Helsingin yliopisto, DENVI-tohtorikoulutusohjelma
Riskiviestintä ja tieteellinen epävarmuus Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Anu-Liisa Rönkä Helsingin yliopisto, DENVI-tohtorikoulutusohjelma Johdanto Osa väitöskirjaa HY sosiaalitieteiden laitokselle; yhteiskuntapolitiikka,
LisätiedotTapaustutkimus (case-tutkimus, case study)
(case-tutkimus, case study) Juhani Viitaniemi 1 (Järvinen&Järvinen 2004, Metsämuuronen 2003, Cunningham 1997
LisätiedotTarjoajalla on oltava hankinnan kohteen laatu ja laajuus huomioon ottaen kokemusta seuraavilla alueilla:
Kysymykset ja vastaukset 1 (5) Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin Espoon kaupungin hankintapalveluun saapui kysymyksiä koskien Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät
1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet
LisätiedotNarratiivinen tutkimus
Narratiivinen tutkimus Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Syksy 2011 Kertomus, Tarina narrative=kertomus, kerronnallinen, kertomuksellinen story=tarina kertomus=tarina tarinallinen tutkimus = kerronnallinen
LisätiedotPORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009
PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TUOTEKEHITYSPAINOTTEISET OPINNOT JA YRITYSYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET EERO NOUSIAINEN eero.nousiainen@oamk.fi
LisätiedotPROJEKTIN DOKUMENTOINTI JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS MIKSI DOKUMENTOINTI ON TÄRKEÄÄ? MITÄ ASIOITA DOKUMENTOIDAAN? Pohdi ensin yksin ja sitten parin kanssa tai pienryhmässä: miksi dokumentointi on niin
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotKahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus. Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry
Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry Parisuhteen muodostumisen vaiheet Parisuhteen muodostumisessa on eri vaiheita, jotka seuraavat
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotTyöryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa
Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan
LisätiedotInduktio kaavan pituuden suhteen
Induktio kaavan pituuden suhteen Lauselogiikan objektikieli määritellään kurssilla Logiikka 1B seuraavasti: 1. Lausemuuttujat p 1, p 2, p 3,... ovat kaavoja. 2. Jos A on kaava, niin A on kaava. 3. Jos
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotAntti Ylä-Jarkko. Miten oppijan palveluita rakennetaan
Antti Ylä-Jarkko Miten oppijan palveluita rakennetaan Vanhat haku- ja valintajärjestelmät rakennettiin yksi kerrallaan eri aikoina Kehittäminen jäykkää ja kallista uudemman järjestelmän hyviä ideoita ei
LisätiedotSisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä 11.05.2009
Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä 11.05.2009 2. Päivä Sisäinen auditointi Luovassa (1.6.09) Etätehtävien purku Auditoinnin suunnittelu ja menetelmät Poikkeamat Auditoinnin raportointi
Lisätiedot