Riskiviestintä ja tieteellinen epävarmuus. Lahden tiedepäivä Anu-Liisa Rönkä Helsingin yliopisto, DENVI-tohtorikoulutusohjelma

Transkriptio

1 Riskiviestintä ja tieteellinen epävarmuus Lahden tiedepäivä Anu-Liisa Rönkä Helsingin yliopisto, DENVI-tohtorikoulutusohjelma

2 Johdanto Osa väitöskirjaa HY sosiaalitieteiden laitokselle; yhteiskuntapolitiikka, ympäristöpolitiikkka, monitieteinen DENVI-tohtorikoulutusohjelma. Tutkimus monitieteinen; aiheena luonnontieteellinen tiedekiista; yhteiskuntatietellinen, ympäristöpoliittinen tutkimusote. Case: langattoman viestintätekniikan terveysriskit. IV osatutkimuksen aiheena riskiviestintä; aineistona kansainvälinen asiantuntijapaneeli.

3 Teoria Viheliäisten ongelmien käsite (Rittel and Webber 1973) Epävarmuus oleellinen osa nykyaikaista tiedettä (Funtowicz and Ravetz 1991) Miten viestiä epävarmuuden leimaamista riskeistä? Tutkimustehtävänä Selvittää tieteellisen epävarmuuden piirteitä ko. casessa Selvittää asiantuntijoiden näkemyksiä riskiviestinnästä epävarmuuden viestimisen kehittämiseksi ko. casessa Luoda riskiviestinnän kehittämispolkuja ajatellen viheliäisiin ongelmiin liittyvien terveysriskien viestintää.

4 Menetelmä ja aineisto Argumentoiva Delfoi-menetelmä (Kuusi 1999). Asiantuntijoiden kuuleminen usealla kierroksella (edelfoi). Lähtökohdiltaan tulevaisuuksientutkimuksen menetelmä ja vahvimmillaan yhteiskunnallisten kiistakysymysten käsittelyssä (ei tavoitella konsensusta). Tutkimukseen osallistui kansainvälinen asiantuntijapaneeli (25 osanottajaa). Delfoi-kierrokset tuottivat kahdenlaista aineistoa: yhteensä 25 kysymykseen tai väitteeseen annettuja numeraalisia vastauksia vastuksiin liittyviä kirjallisia puheenvuoroja (n=280). Teoriaohjaava aineistolähtöinen sisällönanalyysi, apuna Atlas.ti-ohjelma.

5 Tieteellisen epävarmuuden piirteitä 1/2 Epävarmuus tiedon puutteena Suorat viittaukset tiedon puutteeseen Viittaukset metodologisiin ongelmiin Viittaukset epistemologiaan Puheen sisältö Tiedon puute Tiedon aukot Evidenssin puute Lisätutkimuksen tarve Koherentin teorian puute Hypoteesin puute Metodologiset heikkoudet Tekniset ongelmat Langattoman tekniikan jatkuva muutos Sattuman vaikutus tutkimustuloksiin Suuri määrä huonolaatuista tutkimusta Tieteellisen tiedon rajallisuus; tiede ei voi antaa lopullisia, varmoja vastauksia

6 Tieteellisen epävarmuuden piirteitä 2/2 Epävarmuus tulkinnallisena erimielisyytenä / riskitulkinta Ei riskiä Ei todistettua riskiä Epävarmuus Riski on mahdollinen Riski on olemassa Puheen sisältö Riskejä ei ole löydetty eikä ole odotettavissa. Evidenssi viittaa vahvasti siihen, että riskiä ei ole. Tieteellinen tieto on niin riittämätöntä ja epävarmaa, että on mahdotonta sanoa, onko riskiä vai ei. Viitteitä riskeistä on olemassa. Terveysriskejä on löydetty ja raportoitu. Varmuuden ja epävarmuuden diskurssit; epävarmuudestakin voi puhua varmuuden diskurssissa.

7 Riskitulkintojen avaruus suhteessa tiedon epävarmuuden ja riskin olemassaolon hahmottamiseen Suuri riski Ei epävarmuutta Suuri riski Suuri epävarmuus Riski Ei riskiä Ei epävarmuutta Epävarmuus Ei riskiä Suuri epävarmuus Asiantuntijapuhe sijoittuu avaruuteen puheenaiheesta riippuen joustavasti ja dynaamisesti.

8 Asiantuntijoiden näkemyksiä riskiviestinnästä Viestinnän kehys Riskiviestintä informaation jakamisena Riskiviestintä vuorovaikutuksena Riskiviestintä kulttuurisen esitiedon rakentajana Puheen sisältö Viestintä on ristiriitaista Viestinnän ristiriitaisuus aiheuttaa hämmennystä (+ marginaalinen näkemys viestinnän sairastuttavasta vaikutuksesta) Viestintä on eri riskitulkintojen näkökulmasta epätasapuolista (bias) Vuorovaikutus ei toteudu Viestinnän vuorovaikutuksellisuuden ja osallistavuuden kehittämiselle odotuksia Mitä riski tarkoittaa; mitä ymmärrämme riskin käsitteellä? Riskien kulttuurinen hyväksyttävyys

9 Tulevaisuudenkuvat Kehittämispolun lähtökohta Riskiviestinnän informaatiosisällön ristiriitaisuus Riskiviestinnän vähäinen vuorovaikutuksellisuus Riskiviestinnän kulttuurisidonnaisuuden vähäinen tiedostaminen Tulevaisuudenkuva Epävarmuuden hallinta: tiedon puutteen ja tulkintojen kirjon kuvaaminen niin, että viestinnän ristiriitaisuus muuttuu hämmentävästä ymmärrettäväksi. Lääkeruiskumallista vuorovaikutukseen: vuorovaikutuksen olemuksen sisäistäminen ja metodiikan kehittäminen. Viheliäisten ongelmien tapauksessa riskinmäärittelyprosessien ymmärtäminen laajemmassa kontekstissa; kenelläkään ei ole ongelmanmäärittelyn yksinoikeutta.