MANNER-NAANTALIN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANNER-NAANTALIN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS"

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI MANNER-NAANTALIN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS Raportti P23569

2 1 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yleistä Lähtötiedot Työn tavoitteet ja sisältö Maankäyttö ja kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaavat NAANTALIN MAISEMAN YLEISPIIRTEET JA ARVOALUEET Maisemarakenne Kallio- ja maaperä Maiseman perusrakenne Arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt ja maisemaalueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja maisemaalueet Naantalin maiseman ja asutuksen historiaa Maisemallisesti merkittävät historialliset tilat Maakunnallisesti suojeltavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet MAISEMAN JA VIRKISTYSKÄYTÖN ARVOT Maiseman arvot merellinen Naantali Maiseman arvot kulttuurimaisemat Pohjois-Naantalin viljelymaisema Maiseman arvot Luolalanjärvi Maiseman arvot kalliomäet Virkistyskäytön arvot MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET MAISEMAN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA Yleiset toimenpideohjeet Peltoalueet ja reunavyöhykkeet Virkistysalueet ja yhteydet Suositukset alueiden kaavoitusta varten LÄHTEET LIITEKARTAT Manner-Naantalin OYK maiseman ja virkistyskäytön arvot 1. Manner-Naantalin OYK suositukset maankäytölle 2.

3 2 (15) 2 1 JOHDANTO Naantalin Manner-Naantalin osayleiskaava-alueen maisemaselvitys on laadittu Naantalin kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. 2.1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yleistä Työ liittyy Manner-Naantalin osayleiskaavan laatimiseen ja toimii erillisselvityksenä ja lähtötietona alueiden suunnittelussa. Tavoitteena on ollut tarkastella alueiden rakentamismahdollisuuksia maisemallisesta ja virkistyskäytön näkökulmasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä työryhmään ovat kuuluneet: 2.2 maisema-arkkitehti MARK Eeva Eitsi, projektipäällikkö maisema-arkkitehti MARK Mari Jyrkiäinen maisemainsinööri Jan Tvrdy maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger, laatuvastuu Raportin valokuvat Eeva Eitsi ja Riikka Ger Lähtötiedot Maisemaselvitys perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä kesäkuussa 2014 tehtyihin maastoinventointeihin. Tietoja on koottu lisäksi aiemmista selvityksistä, suunnitelmista ja inventoinneista. Maisemaselvityksen lähtöaineisto käy tarkemmin ilmi lähdeluettelosta. 2.3 Työn tavoitteet ja sisältö Työn lähtökohtina ovat olleet aikaisemmat maisemaa, kulttuurimaisemaa ja luontoa koskevat selvitykset. Tarkastelualueen maisemasta on pyritty saamaan kokonaisvaltainen kuva alueen maisemarakenteen ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisemaalueiden inventointien perusteella. Alueelta on selvitetty niitä maisematekijöitä, jotka vaikuttavat oleellisesti alueen suunnitteluun. Alueen maisemakuvan ja maisemarakenteen nykytilan inventoinnin ohella työssä on myös huomioitu alueen virkistyskäyttö ja viherverkosto. Työssä tehdään ehdotuksia maiseman ja virkistyskäytön kannalta sopivista täydennysrakentamispaikoista ja alueen maiseman ominaispiirteiden säilyttämisestä sekä huomioimisesta osana tulevaa kaupunkiympäristöä. Jo rakentamiseen asemakaavoitettuihin alueisiin ei ole tässä työssä otettu kantaa (esim. Karjaluoto, Luolalanjärven itäpuoliset alueet). 2.4 Maankäyttö ja kaavatilanne Selvitysalueen ja tarkastelualueen rajaus () Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa Manner-Naantalin osayleiskaava-alueelle on osoitettu seuraavia maiseman ja virkistyskäytön kannalta merkittäviä/huomioon otettavia merkintöjä: Aluevarauksista: maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), virkistysalue (V) > pohjois-naantalin peltoaukea ja kalliometsäselanteet, keskeinen virkistys- ja ulkoilumetsä pururatoineen ja latuineen

4 3 (15) Osa-alueista ja kohteista: kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue (vihreä vinoviivoitus), suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus (SR) Verkostoista:, ulkoilureitti, veneilyreitti, venesatama > Keskeinen ulkoilureitti kiertää rannan ja Naantalin ulkoilumetsän kautta Raision puolelle (ulkoilumajalle ja metsään) Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta (Varsinais-Suomen liitto) Yleiskaavat Selvistysalueella voimassa olevia yleiskaavoja ovat Pohjoisten alueiden osayleiskaava (1993), Naantalin yleiskaava (1982) ja Humaliston osayleiskaava (2002). Yleiskaavan ja osayleiskaavojen yhdistelmä.

5 (15) NAANTALIN MAISEMAN YLEISPIIRTEET JA ARVOALUEET Maisemarakenne Kallio- ja maaperä Naantalin seudulla kallioperän muodot vaikuttavat voimakkaasti maisemarakenteeseen. Tyypillisiä ovat ympäristöstään kohoavat kallioiset ja metsäiset mäet, joita murroslinjoihin sijoittuneet kapeat ja pitkät laaksot erottavat toisistaan. Kalliperä koostuu prekambrisista kiteisistä liuskeista; kiillegneissistä ja amfiboliitista sekä orogeenisesta syväkivilajista; gabrosta. Naantalin seudulla noin puolet maanpinta-alasta on kalliota. Irtonaisista maalajeista yleisin on savi. Moreenia, soraa ja hiekkaa on vähän, samoin turvetta. Osayleiskaava-alueen korkeimmat kalliot kohoavat yli 50 m korkeuteen. Luikkionvuori 52,6 ja Venkavuori, joka on kaupungin korkein kohta, 57,7 m.

6 5 (15) Maiseman perusrakenne Selvitysalueen maisema on tyypilllistä Varsinais-Suomalaista sisäsaaristoa ja mannerrantaa. Kallioiset mäet ovat entisiä saaria ja luotoja sekä laaksojen pellot, niityt ja puistot merenpohjan savikoita. Kallioperä määrää maiseman suurmuotoja. Maiseman perustaso muodostuu merestä ja pohjoisten osien laajasta peltoalueesta sekä Luolalanjärvestä. Pohjoinen peltoaukea jatkuu Maskun puolelle ja Manner-Naantalin suurin avoin maisematila. Selvitysalue jakautuu maisemarakenteellisesti erityyppisiin osiin. Keskusta-alue ja Humalisto muodostaa oman kokonaisuutensa, joita rajaa lännestä merialueeseen työntyvät jylhät kalliot ja lännestä Kalevanlahden Luolalanjärven murroslaakso. Selvitysalueen keskialueet sijoittuvat selännealueelle, jota hallitsevat metsäiset kalliomäet ja niitä halkovat kapeat laaksot. Pohjoisissa osissa metsäisten kalliomäkien lisäksi maisemassa erottuvat laaja peltoaukea sekä siihen liittyvät kapeat pellot. Maisemallisia solmukohtia ovat avotilasta suljettuun tilaan siirtymisen paikat, kuten sisääntulotiet, ja paikat joista avautuvat komeat näkymät, kuten Luolalanjärvensuuntaan sisääntulotieltä, pohjoiseen viljelymaisemaan avautuvien näkymien paikat tiestöltä sekä siltojen paikat. Lisäksi mereltä ja rannoilta avautuvat näkymät Naantalin aukkoon ovat keskeisiä. Maamerkkejä maisemassa ovat kirkko, kylpylä, Luolalanjärven yli näkyvät satama- ja teollisuusrakennukset, pohjoisilla kulttuurimaisema-alueilla sijaitsevat maisemassa hyvin erottuvat kylänmäet ja tilakokonaisuudet, kuten Vadjon tila.

7 6 (15) 3.2 Arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt ja maisema-alueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä (RKY 2009) selvitysalueella ovat Naantalin vanha kaupunki, Naantalin kirkko ja Ailostenniemi sekä Bryggmanin huvilat. Muinaisjäännöksiä ovat Naantalin pappila, Birgittalaisluostari sekä Naantalin vanha asemakaava-alue. Suojeltuja rakennuksia ovat Naantalin kirkko ja Bryggmanin huvilat. Kts. liitekartta 1. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue on Naantalin aukon maisema. Naantalin aukon selkeästi rajattu maisematila mahdollistaa voimakkaan maisemaelämyksen ja rantojen kalliojyrkänteet ovat rantamaiseman kohokohtia. Maisemakuvaltaan kiinnostavia ovat myös tasaisten peltolaaksojen ja karujen, metsäisten kallioselänteiden väliset jyrkät rajautumiskohdat. Maisemassa merkittäviä kokonaisuuksia ovat Kultaranta puistoineen ja Naantalin kirkko tiivisti rakennettuine kylämäkineen. Naantalin kirkontorni ja Kultarannan torni näkyvät kauas maisema-alueella. Alueella on useita näköalapaikkoja, muun muassa Naantalin kylämäki, Kultarannan ranta sekä Pakattulanvuori Maskussa. Rajausta ollaan ehdottamassa laajemmaksi maisemarajausten tarkistamistyön yhteydessä. Tällöin rajaus ulottuisi pohjoiseen Maskun puolelle Naantalin alueen lisäksi. Kts. liitekartta 1. Näkymä mereltä Naantalin aukkoon avautuvaan maisemaan, jossa keskeisenä maamerkkinä Naantalin kirkko. (kuva: Marie Nyman). Nykyisin maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Aurajokilaakso, on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi Airiston-Pukinsalmen merimaisemaksi Naantalin maiseman ja asutuksen historiaa Naantali perustettiin v Birgittalaisluostarin viereen. Luostariin vievä tie kulki kaupungin läpi ja tämä puolestaan vaikutti asuintonttien ja rakennusten sijoittumiseen. Vanhan kaupungin rakennuskanta on pääosin peräisin 1800-luvulta. (Naantalin vanhankaupungin rakennuskanta) Kyläalueilla Länsi-Suomessa maata jaettiin 1600-luvulla aurinkojakona, joka on sarkajaon eräs muoto. Kylän talot keskitettiin yhdelle kylätontille. Talojen viljelyssarka määräytyi suhteessa tontin suuruuden mukaiseen leveyteen. Sarat sijaitsivat vainiossa eli peltotilkussa samassa järjestyksessä kuin tontit sijaitsivat tai kuten tonttien numerointi edellytti. Ajan myötä sarkajako ja vainiopakko alettiin kokea rasitteina ja maanviljelyksen kehittymisen hidasteina. Vuonna 1757 annettiin isojakoasetus, jonka mukaan kylän jokaisen talon maat pyrittiin kokoamaan aiemman sarkajakojärjestelyn sijaan eheäksi, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Vuonna 1848 annettiin maanmittausasetus, jolla haluttiin selventää isojakoasetuksia Suomen jouduttua Venäjän vallan alle. Tätä järjestelyä kutsuttiin uusjaoksi eli isojaon järjestelyksi. Isojaon aikaan vastustus maanjakotoimenpiteitä kohtaan oli paikoin ollut voimakasta, joten vasta uusjako muutti monin paikoin kylämaisemaa, kun talojen tontit sijoitettiin toisistaan erilleen ja tiluksista muodostettiin suurempia lohkoja. tilasi Varsinais-Suomen maakuntamuseolta vuonna 2009 selvityksen, jonka tarkoituksena oli tutkia Naantalin alueen maisemahistorian vaiheita vanhojen karttojen perusteella. HuK Jaana Salmi toteutti keväällä 2010 valmistuneen projektin, joka perustuu pääasiassa isojaon yhteydessä ja 1800-lukujen taitteessa laadittuihin karttoihin. Selvitykseen otettiin mukaan myös tätä ajankohtaa uudempia sekä vanhempia karttoja alueellisen kattavuuden parantamiseksi, sillä kaikista kylistä isojakokarttoja ei ollut saatavilla. Täten selvityksen vanhin kartta on vuodelta 1692 ja nuorin vuodelta Lisäksi työssä käytiin läpi myös joitakin karttoja 1800-luvun loppuvuosilta. Pappilan, Vengan ja Viialan kylistä ei ollut saatavilla ennen 1900-lukua laadittua karttaa. Ladvon ja Kauppilan kylän saatavilla olleet kartat on laadittu vasta 1890-luvulla. Muuttumatonta avointa maisemaa ja vanhoja tielinjoja on säilynyt tilkkuina ympäri Naantalia ja etenkin kaupungin reunaalueilla (Luonnonmaa, Immanen, Tammistosta pohjoiseen kulkeva kaistale) missä tiiviisti rakennettuja asuinalueita ei ole. Keskustassa ja lähiöissä rakentamattomat viljelyalueet ja vanhat tiestöt ovat luonnollisesti harvinaisempia, sillä näillä alueilla nykyasutus on tiivistä ja kaupunkimaista (Naantalilaisen maiseman menneisyyttä historiallisten karttojen kertomana 2010, näyttelyn tekstit Kaisa Savola) Maisemallisesti merkittävät historialliset tilat Vanhimpia maisemallisesti merkittäviä tiloja selvitysalueella ovat Vadjo, Immanen, Soininen, Löytäne (kylätontti), Ladvo, Venga, Suovuori, Tammisto sekä Luolajanjärven itäpuolella sijaitsevat tilat, kuten Luolalan kartano. Vanhimpia peltoja ja niittyjä ovat näihin tiloihin liittyvät rintapellot ja niityt. Tilat on osoitettu liitekartalla 1. Vadjo mainitaan ensimmäisen kerran keskiaikaisissa lähteissä vuonna Vadjo on entinen yksinäistalo. Vuonna 1699 se oli Immasten ratsutilan augmenttina. Vadjo on ollut yhteisviljelyksessä Immasten ja Soinisten kanssa. Vadjo kuuluu nykyisin Immasiin. Asuinrakennuksista on jäljellä 1850-luvulla valmistunut muonamiehen asuinrakennus. Ulkorakennuksista navetta ja makasiini. Immanen on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna Taloja oli keskiajalla kolme. Immasten tila sijaitsee edelleen vanhalla isonjaon aikaisella kylätontilla. Immasten vanha päärakennus paloi 1970-luvulla. Samalla paikalla on nykyään 1985 valmistunut omakotitalo. Asuintalon vieressä on vuonna 1874 rakennettu työväen asuinrakennus. Soinisten nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna Maisema on muuttunut, kun tilan ympärille on rakentunut uusi asuinalue. Löytäneen kylä mainitaan ensimmäisen kerran keskiaikaisissa lähteissä Vuonna 1814 mainitaan Löytäneellä olleen Alistalo ja Ylistalo. Löytäneen tilan rakennuksista on jäljellä enää yksi luvun asuinrakennus. Ladvon tila on hyvin säilynyt rakennuskokonaisuus 1800-luvun lopulta. Se on merkittävä sekö rakennushistoriallisesti että maisemallisesti. Päärakennus on vuodelta Venga (Venka) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna Vanhaa päärakennusta ympäröi nykyään golf-kenttä. Päärakennus on peräisin 1930-luvulta. Suovuoren yksinäistalo on halottu kahteen osaan vuonna 1823 ja uudelleen lohkottu seuraavana vuonna. Tilalla toimi ratsastuskoulu 1980-luvun alusta, mutta nyt paikka on tyhjillään. Kantatilan rakennukset on suojeltu asemakaavassa. Nykyisin tilakeskus niittyineen sijaitsee pientaloasutuksen ympäröimänä. Tammisto mainitaan ensimmäisen kerran Tammiston tilan päärakennus on valmistunut vuonna 1916.

8 7 (15) Luolalan kartanon päärakennus kuusiaitoineen on komea maamerkki Luolalanjärven maisemassa. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on vuodelta (Naantalin kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta Ailostenniemeltä Ladvoon. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri ) Liitekartta 1. Maiseman ja virkistyskäytön arvot (pienennös). Luolalan kartanon kuusiaitaa. Vasemmalla pilkistää entinen Emäntäkoulun rakennus, jossa on nykyisin asuntoja. (Kuva: Eeva Eitsi) Luolalan kartanon komea päärakennus. (Kuva Naantalin kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta Ailostenniemeltä Ladvoon) Maakunnallisesti suojeltavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa on merkitty selvitysalueelle seuraavat maakunnallisesti suojeltavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet: Soininen, Lydenin huvila, Ali- ja Yli-Taimon tilat, Luolalan kartano, Vanha kaupunki kokonaisuutena ja UkkoPekan silta.

9 4 8 (15) Pohjoiseen viljelymaisemaan liittyy osana kapeammat peltoalueet ja Löytäneen kaunis avotilaa rajaava metsänreuna vanhoine kylätontteineen. Ladvon tilakeskus peltoineen muodostaa oman viehättävän pienmaisemansa. MAISEMAN JA VIRKISTYSKÄYTÖN ARVOT Manner-Naantalin maiseman arvoja ovat rakennetun ympäristön arvokkaat maisemat (mm. vanha kaupunki, kirkko), merenrantamaisemat, kulttuurimaisemat, järvimaisema, maisemassa erottuvat kalliomäet ja rinteet. Mitä lähemmäs keskustaa mennään sitä enemmän alkavat painottua virkistyskäytön arvot; viheralueet, urheilualueet, puistot, viherverkosto reitteineen. Liitekartalla 1. on esitetty maiseman ja virkistyskäytön arvot. 4.1 Tärkeitä näkymiä ovat ovat Maskuntieltä, Immastentieltä ja Soinistentieltä avautuvat näkymät viljelymaisemaan ja avotilaa rajaaviin reunametsiin. Nämä näkymäpaikat ovat myös maisemallisia solmukohtia. Maiseman arvot merellinen Naantali Naantali tunnetaan aurinkoisista meri- ja saaristomaisemistaan. Naantalin aukon maakunnallisesti arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen kuuluu merialueen ja saarien lisäksi rakennettua ympäristöä, merenrantakallioita sekä alavampia ranta-alueita uimarantoineen, venesatamineen ja rantaniittyineen. Kalevanlahti muodostaa oman pienmaisemansa Naantalinaukon maisemakokonaisuudessa. Kylpylä hallitsee maisemaa laivamaisena rakennelmana. Kalevanlahden pohjoisrannalta kohoaa mahtavat kallioseinämät ja kallionlaelta näkyy aina kirkolle saakka. Lahden rannalla on myös uimaranta, urheilukenttiä sekä venesatamia. Kalevanlahden (kylpylänlahden) itäpuolisilta kallioilta avautuu hieno näkymä. (Kuva Eeva Eitsi) 4.2 Maiseman arvot kulttuurimaisemat Pohjois-Naantalin viljelymaisema Pohjois-Naantalin viljelymaisema on melko tasainen peltoaukea, joka ulottuu myös Maskun puolelle laajana yhtenäisenä viljelymaisemana. Tiivistyvän kaupungin myötä avoin kulttuurimaisema on arvokas maisemallisesti ja kertoo maiseman historiasta ja kerroksellisuudesta. Vadjön tila on alueen vanhimpia ja erottuu maisemallisesti hienosti omalla puustoisella mäellään peltojen ympäröimänä, vaikka sen lähettyville on rakennettu uutta omakotitaloasutusta. Kylpylän uimarannan suunnalta avautuu kaunis näkymä Karjaluotojen suuntaan. (Kuva Eeva Eitsi) Kuva Ladvontieltä kaakosta Löytäneen kylätontille, kylätontin edessä kylän rintapeltoja ja metsän reunassa keskellä näkyy pieni nurkkaus nykyisestä punaiseksi maalatusta Löytäne II - tilan asuinrakennuksesta.(kuva J. Salmi 2010, Löytäneen ja Ladvon rakennusinventointi) Kuparivuoren maisema on jylhän kallioinen sisääntulomaisema Luonnonmaalta Manner-Naantaliin saapuessa. Maisema kuuluu osittain myös maakunnallisesti arvokkaaseen Naantalin aukon maisemaan. Kuparivuoreen liittyy oleellisesti lisäksi matkailu- ja virkistyskäyttöarvoja, mm. leirintäalue, urheilutoimintoja, sekä Naantalin niemeä kiertävä rantapolku. Vadjön kylänmäki erottuu maisemassa. (Kuva Eeva Eitsi)

10 Ladvon tilan rakennuskantaa (kuva Riikka Ger) 9 (15) Näköala kallioiselta mäeltä Vengan alueelta Naantalin ja Maskun viljelyaukealle. (Kuva Riikka Ger) Kulttuurimaisemaan liittyvät kallio- ja metsäalueet 4.3 Viljelyaukeita kehystävät ehyet metsän reunavyöhykkeet sekä avoimen maisematilan keskelle sijoittuvat kasvillisuussaarekkeet ovat usein maisemallisesti arvokkaita. Niissä myös metsäluonto on usein kehittynyt monipuoliseksi. Naantalin erityispiirre on kallioiset mäet sekä mäntyä ja katajaa kasvavat reunavyöhykkeet. Maiseman arvot Luolalanjärvi Merellisen Naantalin vastapainona selvitysalueelta löytyy myös maisemallisesti merkittävä järvi, Luolalanjärvi. Luolalanjärvelle avautuu hienoja näkymiä sisääntulotieltä sekä lintutorneilta. Luolalanjärven itäpuolella on avointa kulttuurimaisemaa sekä vanhoja tilakeskuksia. Luolalanjärveä kiertää luontopolku. Luolalanjärven vehreää maisemaa (kuva Eeva Eitsi) 4.4 Maiseman arvot kalliomäet Naantalin maiseman ominaispiirteitä ovat maisemassa hyvin erottuvat kalliomäet, jotka ovat paikoin hyvin jyrkkäpiirteisiä. Avokallioilla ja metsäisillä kalliomäillä on usein myös virkistyskäyttöarvoa, useilla kalliomäkialueilla on polkuverkostoa tai pururatoja sekä hyviä näköalapaikkoja. Kalliomäiltä avautuu myös hienoja näkymiä merelle sekä viljelymaisemaan selvitysalueen pohjoisosissa. Suurmaisemassa erottuvat kalliomäet luovat siluettia avotiloille ja toimivat näköalapaikkoina. Selvitysalueen pohjoisosassa on useita komeita kalliomäkiä, myös Manner-Naantalin korkein mäki Venkavuori. Metsäiset kalliomäet ovat myös virkistyskäytön kannalta merkittäviä. Kalevanlahden (kylpylänlahden) itäpuoliset kalliot ovat komeat. (Kuva Eeva Eitsi)

11 10 (15) Karvetinmäki erottuu kauniisti ympäristöstään. (Kuva Eeva Eitsi) 4.5 Uimarannat ja venesatamat ovat keskeisiä virkistyskäytön kannalta. (Kuva Eeva Eitsi) Virkistyskäytön arvot Etenkin keskusta- ja taajama-alueilla painottuvat maisema-arvojen lisäksi virkistyskäyttöarvot ja viherverkosto. Naantalin keskustaalueen ja Kalevanlahden rantoja kiertää suosittu ulkoilupolku, ns. Rakkauden polku. Luolalanjärven ympäri kiertää luontopolku ja siellä on useita lintujentarkkailutorneja. Selvitysalueen keskivaiheilla on laaja ulkoilumetsä, jossa kulkee pururatoja sekä talvisin latuverkosto. Yhteydet rannoilta ja asuinalueilta ulkoilumetsään ovat keskeisiä. Ranta-alueita kiertää suosittu ulkoilupolku. (Kuva Eeva Eitsi) Tärkeitä viherverkon osia ovat myös koulujen sekä päiväkotien läheisyydessä sijaitsevat viheralueet ja urheilualueet, kuten urheilukentät. Samoin viherverkon osina toimivat puistoyhteydet laajempiin ulkoilumetsiin sekä ranta-alueille ovat keskeisiä virkistyskäytön kannalta. Selvitysalueen koillisosassa on golf-kenttä ja seudullinen yhteys Raision puolelle ulkoilureiteille ja ulkoilumajalle. Pohjoiset viljelyaukeat mahdollistavat myös hiihdon lumisina talvina. Lisäksi meren jäällä voidaan hyvinä talvina hiihtää ja luistella. Kalevanlahdelta Luolalanjärvelle ulottuva viherkäytäväyhteys on myös tärkeä ekologinen käytävä (mm. hulevedet). Puistot ja toiminnalliset viheralueet, kuten viljelypalstat, ovat viherverkoston keskeisiä osa-alueita. (Kuva Eeva Eitsi)

12 5 11 (15) MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET MAISEMAN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA Yleiset toimenpideohjeet Selvitysalueen jatkosuunnittelussa alueen vahvuuksia kannattaa hyödyntää. Alueelta löytyy kauniita meri-, ranta- ja järvimaisemia, avoimia viljelyalueita ja maisemallisesti hienoja reunavyöhykkeitä, kalliomäkiä sekä ulkoilumetsiä. Maisemakuvaa rikastuttavat pitkät näkymät, hyvin hoidetut puistoalueet ja historialliset kerrostumat. Olisi suotavaa, että alueen maisemarakenne voisi vielä rakentamisen jälkeenkin hahmottua alueella liikkujalle. Näin voidaan säilyttää paikan henkeä ja maisemallisia ominaispiirteitä Peltoalueet ja reunavyöhykkeet Kulttuurihistoriallisesti edustavimpien peltoalueiden säilyttäminen osana viheralueverkostoa sekä pääpiirteissään avoimena on toivottavaa. Alueet voidaan säilyttää avoimina viljelyn tai laiduntamisen lisäksi esimerkiksi maisemapeltona, -niittynä, avoimena nurmi- tai niittyalueena sekä pelinurmena Virkistysalueet ja yhteydet Virkistysalueet ja yhteydet tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Yleensä metsäalueet rajataan laajempina, ehjinä kokonaisuuksina virkistyskäyttöön. Tällöin metsäluonto säilyy ekologisena kokonaisuutena paremmin ja kulutusta voidaan ohjata tietyille reiteille tai alueille, jotka kestävät paremmin kulutusta. Kun virkistysalueet kutistuvat lähinnä kapeiksi virkistysyhteyksiksi, niiden luonne muuttuu metsäisestä puistomaiseksi ja ne tuleekin rakentaa ja ylläpitää puistoina. Rantareittien kehittäminen on keskeistä. Ns. Rakkauden polun jatkaminen pohjoiseen Maskun puolelle on jo merkitty asemakaavoissa ja sitä totetutetaan vähitellen. Virkistyskäytön kannalta yhtenäisten lenkkien aikaan saaminen on tärkeää, mm. reitit jotka yhdistävät rantareittejä (kirkolta Luolalanjärvelle ja Humaliston kautta Kuparivuoren rantoja keskustaan kirkolle) Suositukset alueiden kaavoitusta varten Tarkastelu- ja selvitysalueen merkittävin avoin peltomaisema on Pohjois-Naantalin viljelymaisemakokonaisuus. Siihen liittyvät Vadjon ja Immasten kylämäen lisäksi Löytäneen kapea peltoalue reunavyöhykkeineen sekä Ladvon pienmaisema. Merkittävää on yhtenäisen avoimen maiseman laajuus ja pitkät näkymät tiemaisemassa. Vanhojen tilakeskusten lähimaisemaan ei suositella uudisrakentamista. Maisema ei ole pysyvä tila vaan maisemat muuttuvat olevaa tilannetta ei voi täysin kahlita. Maisema koetaan myös hyvin subjektiivisesti ja helposti sen arvon tajuaa vasta sitten, kun se on osittain menetetty. Maisema muuttuu vähintäänkin kasvillisuuden varttuessa - luonnon kiertokulku sekä luonnonmullistukset muuttavat maisemakuvaa. Kestävän kehityksen kannalta keskustan ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen rakentaminen on järkevää. Peltoalueiden reunamille rakennettaessa rakentamisessa voidaan tukeutua maastonmuotoon ja olevaan kasvillisuuteen ja vahvistaa maiseman luontaista tilavaikutelmaa. Mittakaavaltaan massiivista rakentamista tulisi välttää maisemallisesti arvokkaalla alueella. Jotta saavutetaan hyvä lopputulos monet ristiriitaisetkin asiat tulee sovittaa yhteen. Selvityksessä on annettu suositukset maiseman kannalta. Liitekartalla 2. on esitetty alueet, joille ei maiseman ja virkistyskäytön kannalta tulisi ohjata uudisrakentamista, ja alueet jonne voidaan maiseman ja virkistysäytön kannalta ohjata mahdollista uudisrakentamista. Lisäksi kartalla on osoitettu säilytettävät viheryhteydet ja viheryhteystarpeet. Mitä lähemmäs avoimeksi jätettäviä viher- tai viljelyalueita tullaan, sen matalampaa rakentamisen tulisi kuitenkin olla. Avoimen vihertai viljelyalueen ja rakennettujen alueiden välille tulisi kehittää uusi monikerroksellinen puista ja / tai pensasistutuksista koostuva reuna. Hienoimmat reunametsävyöhykkeet ja metsäsaarekkeet tulisi säilyttää. Reunavyöhykkeen läpi voidaan avata näkymiä pihoilta ja kaduilta avoimeen maisemaan. Reunapuustolla voidaan myös korostaa maaston muotoja. Pelto- ja niittyalueita kannattaa kehittää viherverkon osina, esim. talvisin hiihtoon ja kesäisin etenkin pienialaisia puistoihin sijoittuvia niittyalueita palsta- ja kaupunkiviljelyyn. Historiallisesti merkittäviä tilakeskuksia ja kyläalueita tulisi kehittää niiden rakentamisen ominaispiirteet ja arvot huomioon ottaen. Mahdolliselle uudisrakentamiselle tulee antaa ohjeet mm. massoitteluun, kerroskorkeuteen, materiaaleihin ja väreihin liittyen sekä lähiympäristön käsittelystä, mm. aidat, pensasaidat, kasvilajisuositukset. toki keskeinen säilytettävä maamerkki suur- ja lähimaisemassa ja kirkolle vievät puistoyhteydet sekä vanha kaupunki aluekokonaisuutena (Kuvat Eeva Eitsi). Rakennetun ympäristön ja maiseman arvoja on mm. Suovuoren tilalla. Nämä on esitetty säilytettäviksi suosituskartalla. Suovuoren tila on inventoitu kohde, mutta on tällä hetkellä autiona. Vanhojen rakennusten ryhmä vanhalla kylämäellä pienen niityn kera muodostaa paikallisesti merkittävän talonpoikaisen pihamaiseman kaupungin keskelle (Suovuoren rakennushistoriallinen selvitys, 2010). Rajausten ulkopuolelle jäävillä alueilla on joko voimassa oleva asemakaava tai kyseisillä alueilla on mahdollista uudisrakentaminen tietyin reunaehdoin. Tarkempia rakennustapaohjeita ei ole annettu, mutta joitakin suosituksia esitetään mahdolliselle uudisrakentamiselle tai sen rajaamiselle. Rajaukset ovat viitteellisiä. Säilytettävät alueet Säilytettäviksi alueiksi on rajattu maiseman ja virkistyskäytön kannalta arvokkaat alueet, kuten avoimet laajat viljelyaukeat, ranta-alueet, Luolalanjärvi, Kuparivuori, virkistyskäyttömetsät ja kalliomäet sekä keskeiset viher- tai virkistyskäyttöyhteydet. Rakennettuun arvoympäristöön ei ole otettu kantaa, ellei se ole merkittävä osa kulttuurimaisemaa, kuten esimerkiksi Vadjon ja Immasten muodostama kylänmäki Pohjois-Naantalissa. Kirkko on Suovuoren autioituneen tilan poikki kulkee ulkoilureitti. (Kuva Eeva Eitsi)

13 Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla tulee ottaa huomioon olemassa oleva rakennushistoriallisesti arvokas rakennuskanta. Tarkemmassa kaavoituksessa kyseisille alueille tulee laatia rakennustapaohjeet ohjaamaan uudisrakentamista siihen suuntaan, että rakentaminen sopii täydentämään vanhaa rakennuskantaa. Jos rakentamista osoitetaan avoimen viljelyaukean tai laakson reunalle, tulee tarkemmassa kaavoituksessa antaa määräyksiä istutettavan kerroksellisen reunavyöhykkeen perustamisesta rakentamisen ja avotilan väliin. Lähiympäristöohjeissa annetaan ohjeistusta mm. tonttien rajaamisesta, piharakenteista ja suosituskasvilajeista. 12 (15) Aurinkotien mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä tulee säilyttää virkistysreittiyhteyksiä sekä mm. urheilukenttiä. Pohjoisen viljelyaukean reunoille rakennettaessa tulee avotilan ja rakentamisen reunaan kehittää uutta reunavyöhykettä istuttamalla puuja pensasistutuksia. Peltoalueen reunaan sopii parhaiten matala 12 krs omakotitaloasutus. Tämä yhteys tulee ottaa huomioon mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä. Aution tilan rakennukset voisivat toimia asukkaiden ja ulkoilijoiden käytössä. Virkistyskäytön reitit ja tarpeet tulee ottaa huomioon mahdollisen tiivistämisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Mahdolliset uudisrakentamisalueet Suosituskartalle on rajattu alueita, jotka maiseman ja virkistyskäytön kannalta ovat mahdollisia uudisrakentamisalueita. Mahdollinen uudisrakentaminen kannattaa sijoittaa olemassa olevan tiestön ja muun infrastruktuurin yhteyteen. Rakentamisen rajautuminen avoimeen maisematilaan tulee tutkia ja muodostaa riittävät reunavyöhykkeet mahdollisille uudisalueille. Myös näkymät viheralueiksi jätettäville alueille tulee ottaa huomioon. Uudisrakentamiselle soveltuvia laajempia alueita on esitetty Karvetin-Tammiston alueelle eräänlaiseksi uudeksi kaupungin sisääntuloportiksi sekä Naantalin pohjoisosiin metsäisille selännealueille. Metsäalueilla tulee ottaa huomioon virkistyskäyttö ja ulkoilureittiyhteydet. Lisäksi on osoitettu mahdollisia alueita mm. Humalistoon, Aurinkotien varteen ja Suovuoren tilan niityn reunamille. Suovuoren tilaan liittyvää laajahkoon niittyalueeseen sopisi esim. puutarhakaupunkityyppinen uudisrakentaminen, jonka keskelle voidaan jättää niittyaluetta esim. palsta- ja kaupunkiviljelyä varten. (Kuva Eeva Eitsi) Soinistentien länsipuolella on mahdollinen uudisrakentamisalue, joka tukeutuisi olevaan rakennuskantaan. Soinistentien itäpuolelle Vadjön maisematilaan ei suositella uudisrakentamista. (Kuva Eeva Eitsi) Soinistentien länsipuolelle, viljelyaukean reunoille rakennettaessa tulee avotilan ja rakentamisen reunaan kehittää uutta reunavyöhykettä istuttamalla puu- ja pensasistutuksia. Alueelle sopii maiseman kannalta parhaiten matala 1-2 krs omakotitaloasutus. Kalevanlahden rannoille (täytöille) rakentaminen on maiseman ja virkistyskäytön kannalta mahdollista, koska kylpylä on jo muuttanut maisemaa, eikä rakentaminen näkyisi suurmaisemassa (Naantalinaukon maisemassa) liian hallitsevasti. Kalevanlahden itäpuoliset kalliot ja jyrkänteet tulee säilyttää, samoin rantoja kiertävä rantareitti. Suovuoren tilan navettarakennus. (Kuva Eeva Eitsi) Aurinkotien reunamille voidaan osoittaa täydennysrakentamista. Komeita mäntyjä olisi hyvä säilyttää pihapuina. Suovuoren tilan poikki kulkee ulkoilureitti ja sen luoteispuolella on paikoitusalue ulkoilumetsään lähteville hiihtäjille ja lenkkeilijöille.

14 13 (15) FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Arja Sippola kaupunkikehitysjohtaja, arkkitehti SAFA Tarkastanut: Riikka Ger maisema-arkkitehti MARK Laatinut: Eeva Eitsi maisema-arkkitehti MARK Kalliometsäalueet ovat suosittuja virkistyskäyttöalueita. Tiivistyvillä alueilla on tarpeen rakentaa selkeät reitit. Näin voidaan ohjata kulutusta rakennetuille reiteille. Kuva Aurinkotien eteläpuoliselta kalliometsäalueelta (Kuva Eeva Eitsi).

15 Liitekartta 2. Suositukset maankäytölle (pienennös) 14 (15)

16 15 (15) LÄHTEET Selvitykset, kirjallisuus 1. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja (Rajaukset myös digitaalisena) 2. Naantalin kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta Ailostenniemeltä Ladvoon. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri Naantalin vanhankaupungin rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri Pohjoisten alueiden osayleiskaava, maisemaselvitys Arkkitehtitoimisto Juhani Karilas. 5.. Isosuon teollisuusalueen laajennuksen asemakaavoitusta palveleva maisemaselvitys FCG. 6.. Isosuon-Vengan lisäalueen maisemaselvitys FCG. 7.. Tammiston maisemaselvitys FCG. 8. Suovuoren tilan rakennushistoriallinen selvitys Jaana Salonen ja Paula Saarento. Varsinais-Suomen maakuntamuseo. 9. Löytäneen ja Ladvon rakennushitoriallinen selvitys Jaana Salonen ja Paula Saarento. Varsinais-Suomen maakuntamuseo. 10. Maiseman historiaselvitys. Paikkatietoaineisto Arvokkaat kallioalueet. 12. Ympäristöministeriö - Ympäristönsuojeluosasto. Maisemaaluetyöryhmän mietintö I. Maisemanhoito. Mietintö 66/ Maankäytön kehityskuva Loppuraportti Pöyry Oy Keskustan rakennemalli. Loppuraportti Naantalilaisen maiseman menneisyyttä historiallisten karttojen kertomana 2010, näyttelyn tekstit Kaisa Savola Kartat ja kuvamateriaali 17. Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY2000-tietokanta. 18. Pohjakartta-aineisto selvitysalueelta Opaskartta Korkeusmalli Viistoilmakuvat. 22. Alanen, T., Kepsu, S. Kuninkaan kartasto Suomesta Suomalaisen kirjallisuuden seura Varsinais-Suomen liitto. Maakunnallisesti arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt kuvauksineen. 24. Maaperäkartta-aineisto. GTK. www-sivut 25. : 26. Varsinais-Suomen liitto: Turun kaupunkiseudun maakuntakaava 27. Ympäristöhallinto: Oiva - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 28. Museovirasto: Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, muinaisjäännösrekisteri ortti/default.aspx Suunnitelmat 13. Yleiskaavat; Pohjoisten alueiden osayleiskaava (1993), Naantalin yleiskaava (1982) ja Humaliston osayleiskaava (2002).

17

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI 1

NAANTALIN KAUPUNKI 1 NAANTALIN KAUPUNKI 1 ILMANLAATURAPORTIT Finnfeeds Finland Oy, Hajupäästöjen leviämisselvitys, Ilmatieteen laitos Ilman laadun tutkimus 3.9.2002 Turun seudun päästöjen leviämismalliselvitys (Energiantuotannon,

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet.

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet. LIITE 1 Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE Laaksot Välivyöhykkeet Selänteet Päävesiuoma Pohjavesialueen raja Rakennetut alueet 1:50 000 Riikka Ger LIITE 2A Pohjoisosa MAISEMAKUVA Tärkeä näkymä Maamerkki

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSULAN KUNTA STENBACKA asemakaava ja asemakaavamuutos, sitova tonttijako laatijat Luonnosvaihe: Ympäristösuunnittelu OK / arkkitehti Anneli Lyytikkä puh. (09) 460

Lisätiedot

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS MA-ARKKITEHDIT

KARKKILAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS MA-ARKKITEHDIT KARKKILAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2004 KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS MA-ARKKITEHDIT KARKKILA 1 KAAVOITUSKATSAUS 2004 KAAVOITUSKATSAUS Karkkilan kaavoituskatsaus kertoo Karkkilassa ja Uudenmaan liitossa vireillä

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Maisemaselvityksen täydentäminen

Keskustaajaman osayleiskaava Maisemaselvityksen täydentäminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Maisemaselvityksen täydentäminen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti 1 (18) FCG Suunnittelu

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

NAANTALI Manner-Naantali

NAANTALI Manner-Naantali INVENTOINTIRAPORTTI NAANTALI Manner-Naantali Osayleiskaava-alueen pohjoisosan arkeologinen inventointi 16.-17.4.2015 AKDG 4237:11 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN 1 Tiivistelmä

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot