VIROLAHDEN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

Transkriptio

1 VIROLAHDEN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

2 Kannen kuva: Klamilan etapin ja Mustamaan rannikkolinnakkeen muistolaatan paljastustilaisuus Hapanvellijuhlassa Kotkan rannikkopataljoonan komentaja Vesa Tuominen, muistomerkin suunnittelija Alpo Lommi hankkeen isä Erkki Talsi. Kunnan puolesta muistolaatan vastaanottajina valtuuston puheenjohtaja Seppo Kiri ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Liisa Hanski. (Virolahden kunnan kuva-arkisto) VIROLAHDEN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2009 Kunnanjohtajan katsaus 3 Virolahti Yleistietoa kunnasta 5 Organisaatio: Kaakon kaksikko ja palveluohjaustyöryhmä 7 Talouden kehitys 10 Tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, kokonaistulot ja menot 12 Konsernitilinpäätös ja siihen sisältyvät yhteisöt 17 Tilikauden tuloksen käsittely 22 Talousarvion toteutuminen toimialoittain vuonna 2009 Yleishallinto Yleishallinto 23 Vaalit 25 Tarkastuslautakunta 26 Kunnanvaltuusto 27 Kunnanhallitus 28 Elinkeinotoimi 30 Maaseututoimi 32 Matkailutoimi 34 Tukipalvelut Talous- ja henkilöstöhallinto 38 Ruokapalvelut 39 Sosiaali- ja terveystoimi; sosiaali- ja terveyslautakunta 42 Sosiaalityö 43 Kehitysvammapalvelut 44 Päivähoito ja esiopetus 45 Vanhustyö ja kotihoito 47 Terveydenhuolto 48 Mielenterveyspalvelut 50 Kuntoutus 52 Erikoissairaanhoito 53 Sivistystoimi; sivistyslautakunta 55 Perusopetus ja koulut 56 Lukio, hallinto ja oppilasmäärät 57 Kirjastotoimi 58 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi 59 Ennalta ehkäisevä päihdetyö 62 Tekninen toimi; tekninen lautakunta 66 Yhdyskuntatekniikka 69 Vesihuoltolaitos ja pelastustoimi 70 Ympäristöterveydenhuolto 72 Rakennuslautakunta 75 Käyttötalous ja investoinnit 83 Tilinpäätös; tulos- ja rahoituslaskelma, tase, konsernitilinpäätös 87 Li i t e t i e d o t 95 Eriytetty tilinpäätös; Vesihuoltolaitos 101 Valtuuston päätöksiä vuodelta Kunnanhallituksen päätöksiä vuodelta Muut kuin ym. luottamuselimet 109 Kunnan edustajat yhteisöissä ja yhdistyksissä 110 Kunnan virastot ja laitokset 112 Käytetyt kirjanpitokirjat ja tasekirja

3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Virolahtelaisittain vuotta 2009 voi luonnehtia varsin haasteelliseksi. Syksyllä 2008 alkaneen talouden taantuman seurauksena rajanylitysliikenteen volyymi romahti, työpaikkojen määrä kääntyi laskuun, työpaikkaomavaraisuus painui alle 100 prosentin ja työttömyysaste nousi 2,3 prosenttiyksiköllä 11,2 prosenttiin. Taloudellisen kehityksen alavireisyys nopeutti osaltaan myös kunnan väkiluvun vähenemistä. Virolahden kunnan taloutta tai Kaakon kaksikon palvelutuotantoa taloustaantuma ei kuitenkaan kertomusvuonna järkyttänyt. Isäntäkuntamallin toimivuus parani ja käyttötalouden tunnusluvut muodostuivat kokonaisuutena ennakoitua paremmiksi. Talousarviota tehtäessä alijäämää uskottiin kertyvän liki euron verran mutta käytännössä alijäämä painui noin euroon, vaikka yleishallinnon menoja kasvattivat ennakoimattomasti kertaluontoiset erät ja vaikka Vaalimaan Länsikeskuksen liiketontin mittavat myyntivoittotulot jäivät toteutumatta ja verotulokertymä alitti odotukset. Virolahdella kunnallisveron tuotto lisääntyi kertomusvuonna vain vajaat 3 prosenttia, vaikka veroprosenttia korotettiin 19,50:sta 20,00:aan. Myös kiinteistöveroprosentteja korotettiin ja kiinteistöverotuottojen kertymä kasvoikin reippaasti, mutta kasvu ei riittänyt likikään kattamaan talouslaman takia alennutta yhteisöveron tuottoa. Kokonaisuutena Virolahden kunnan verotulot lisääntyivät viime vuonna 1,9 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna ja verotulot alittivat talousarvion noin eurolla. Virolahden kunnan toimintakulut olivat kertomusvuonna 22,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2008 verrattuna toimintakulut kasvoivat vajaat 2,8 prosenttia. Menokurin lisäksi tilikauden tulokseen vaikuttivat myönteisesti toisaalta huomattavasti ennakoitua suuremmiksi muodostuneet valtionosuudet ja toisaalta alhaisen korkotason takia reippaasti alentuneet korkomenot. Myös investointimenot jäivät selkeästi budjetoitua pienemmiksi, kun useat rakennushankkeet jäivät muun muassa yleisen taloustilanteen jyrkän heikkenemisen vuoksi toteutumatta. Taloudellisessa mielessä Virolahden kunnan ehkä suurin ongelma oli edelleen velkamäärän jatkuva kasvu. Kertomusvuoden aikana kunnan lainasaldo kasvoi yli 11 prosentilla liki 14,2 miljoonaan euroon. Jo lähtötilanteessa korkeasta velkaantumisasteesta johtuen laiha lohtu oli se, että keskimäärin kunnat velkaantuivat viime vuonna vielä Virolahteakin reippaampaan tahtiin. Talousarvion alijäämäisyyden ja korkean velkaantumisasteen takia käynnistettiin talouden tasapainottamiseksi kaksi konsulttiselvitystä. Vaikka niin Kaakon kaksikon sosiaali- ja terveystointa ja ruokapalvelua kuin kiinteistönpitoakin koskevat selvitykset valmistuivat vasta alkuvuodesta 2010, niin selvitysten ennakkotietoja hyödynnettiin kertomusvuonna jo esimerkiksi kuluvan vuoden talousarvion valmistelussa. Palvelujen tehostamiseen liittyneiden selvitysten työstämisen lisäksi kertomusvuotta leimasi edelleen Kaakon kaksikko -yhteistyön hiominen ja tiivistäminen. Erityisesti alkuvuodesta kunnan virranhaltijoita ja luottamushenkilöitä työllistivät runsaasti myös Virolahden, Miehikkälän ja Haminan kesken käydyt kuntaliitosneuvottelut. Ne eivät johtaneet kuntaliitokseen, kun kaikki kolme kuntaa tekivät asiasta erisisältöiset päätökset. Kesäkuussa 2009 Haminan kaupunginvaltuusto päätti kuntaliitosneuvottelujen jatkamisesta Virolahden kanssa. Virolahden kunnanvaltuusto teki vastaavansisältöisen päätöksen helmikuussa Niin kuntaliitoskysymyksen käsittelyn viivästymiseen kuin syvällisemmän kunta- ja palvelustrategiatyön siirtymiseen vuoden 2010 puolelle vaikutti osaltaan kunnanjohtajan vaihtuminen. 3

4 Kertomusvuoden taloudelliset ja toiminnalliset haasteet ovat työllistäneet paljon tavanomaista enemmän niin kunnan henkilöstöä kuin luottamushenkilöitäkin. Haasteisiin on kuitenkin vastattu erittäin vastuuntuntoisesti. Isoja haasteita riittää myös jatkossa esimerkiksi edellä mainittujen konsulttiselvitysten tulosten jalkauttamisessa kuin vuoden 2011 alussa uudelleen käynnistyvän kuntaliitosselvityksen läpiviemisessä. Kaikilla osa-alueilla hyvään lopputulokseen pääseminen edellyttää yhteen hiileen puhaltamista. Osmo Havuaho kunnanjohtaja 4

5 VIROLAHTI Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta, joka on perustettu v Kunta rajautuu etelässä Suomenlahteen ja idässä valtakunnan rajaan. Naapurikuntia ovat lännessä Hamina ja pohjoisessa Miehikkälä. Virolahti kuuluu Kymenlaakson maakuntaan ja Etelä-Suomen lääniin. Valtatie E18 kulkee kunnan läpi Vaalimaan raja-asemalle. Etäisyys Vaalimaan rajalta Helsinkiin on 186 km ja Pietariin n. 220 km. Maapinta-alaa kunnalla on 372 km 2. Pysyviä asuntokuntia kunnassa oli vuoden 2007 lopussa kpl. Itäisen Suomenlahden saaristossa sijaitsevia kesämökkejä oli yhteensä Virolahden väkiluku oli henkilöä Väestörekisterikeskuksen mukaan. Väestön ikärakenne Ikäjakauma Miehet Naiset Yhteensä vuotiaat vuotiaat Yhteensä Väestöennuste Vuosi syntyneet kuolleet tulomuutto lähtömuutto väkilukuennuste Elinkeinorakenne Toimialat kpl % Alkutuotanto ,7 Jalostus ,6 Palvelut ,6 Muut toimialat 17 1,1 Yhteensä 1450 kpl 100 % Lähteet Tilastokeskus DLW-väestörekisteri, tilanteen mukaan 5

6 Väestö osa-alueittain Osa-alueet väestömäärä (lähde tilastokeskus) Kirkonkylä Klamila Pihlaja Ravijoki Vaalimaa Säkäjärvi Virojoki Muu Virolahti yhteensä

7 KUNNAN ORGANISAATIO KAAKON KAKSIKOSSA Virolahden luottamushenkilöorganisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta, tarkastuslautakunnasta ja keskusvaalilautakunnasta. Miehikkälän ja Virolahden kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet palveluyhteistyön syventämisen kuntaparina ns. isäntäkuntamallilla. Miehikkälä vastaa isäntäkuntana toimintamallissa sosiaali- ja terveystoimen palveluista molempien kuntien puolesta. Virolahden kunta vastaa isäntäkuntana teknisen- ja sivistystoimen palveluista sekä tukipalveluista, johon kuuluu talous-, henkilöstö-, tietohallinto- ja ruokapalvelut. Kuntien yhteistyön nimeksi palveluohjaustyöryhmä valitsi yleisökilpailun perusteella Kaakon kaksikko. Miehikkälä KV KH Cursor Oy Virolahti KV KH Sosiaali - ja terveyslautakunta Sosiaali - ja terveystoimi Tekninen ltk Rakennusltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tukipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue Kuntien yhteinen palveluohjaustyöryhmä koordinoi palvelujen tuottamista ja järjestämistä kuntien alueella. Työnjaon mukaisesti Miehikkälän ja Virolahden kunnat ovat asettaneet omaan organisaatioonsa yhteislautakunnat seuraavasti: Miehikkälä Virolahti Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys-, tekninen- ja rakennuslautakunta Lisäksi kunnanhallitukset ovat asettaneet yhteisen henkilöstöjaoston. Miehikkälän ja Virolahden kuntien yhteistyö Kaakon kaksikkona käynnistyi vaiheittain vuosina seuraavasti: yhteinen tekninen toimi yhteinen sivistystoimi yhteinen sosiaali- ja terveystoimi yhteinen tukipalvelukeskus

8 Palveluohjaustyöryhmä - kokouksia 4 kpl Osallistumiskerrat Tulkki Jarmo puheenjohtaja 4 Rinnesalmi Keijo varapuheenjohtaja 4 Peltola Arto jäsen 4 Astola Matti jäsen 4 Heinonen Jari jäsen 4 Porkka Veijo jäsen 4 Arpiainen Heikki vt. kunnanjohtaja 3 Forss Markku J kunnanjohtaja 4 Havuaho Osmo kunnanjohtaja 2 Seuri Marjo sosiaali- ja terveysjohtaja 1 Halonen Kaija sihteeri 4 Koordinoi palvelujen tuottamista ja järjestämistä seuraavissa asioissa: - Kaakon kaksikon puhelinvälityksen toteuttaminen Miehikkälässä - Rakennemuutokset hallinnossa ja palveluissa - Kiinteistönpidon kehittämissuunnitelma - Sosiaali- ja terveydenhuollon konsulttiselvitys - Kuntien panostus Kotkan - Haminan seudun elinkeinotoimintaan Päivähoidon järjestelyt - Yhteispalvelupisteen perustaminen/kela - Laskenta- ja talousarviopäällikön virka - Kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen - Ennaltaehkäisevä päihdetyö - Paloaseman sijainti - Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisneuvottelut Henkilöstöjaoston toiminta on esitelty kohdassa Tukipalvelut. 8

9 Organisaatiokaavio 9

10 TALOUDEN KEHITYS Valtiovarainministeriön joulukuun 2009 suhdannekatsauksen mukaan maailmantalouden taantuman syvin vaihe on ohitettu ja taloudellinen aktiviteetti maltillisesti elpymässä. Suomessa taloudellisen toimeliaisuuden alentuminen on ollut esim. euroalueeseen verrattuna jyrkkää, mutta täälläkin suhdanteen pohjakosketus on takana, ja talous asettumassa aiempaa hitaamman kasvun uralle. BKT supistui vuonna ,6 %, vuodelle 2010 ennustetaan kasvua 0,7 % ja seuraavalle vuodelle 2 ½ %. Inflaatio ja lyhyet korot pysyvät edelleen matalina ainakin vuoden Kuntatalouden rahoitustasapaino heikkeni katsauksen mukaan vuonna 2009 noin -½ %:iin bruttokansantuotteesta. Taantumasta huolimatta kunnallisveron tuotto lisääntyi edelleen ja myös valtionosuudet kasvoivat selvästi. Heikkeneminen johtuikin pääosin yhteisöveron pudotuksesta ja siitä, että kunnat ovat velkarahan avulla pitäneet kiinni suunnitelluista investoinneista. Työttömyyden nousu pitää kunnallisveropohjan heikkona erityisesti vuonna 2010, mikä säteilee vuotta 2009 laajemmin koko kuntakentän taloudelliseen tilaan. Kuntatalous pysyy alijäämäisenä, mikä lisää paineita verotuksen kiristymiseen vuoden 2010 jälkeenkin. Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohonneen v keskimäärin 4 % edellisestä vuodesta ja 3 % v Työllisyysaste on 68,3 % ja työttömyysaste 8,5 % vuonna Vuonna 2010 niiden arvioidaan edelleen heikkenevän. Kaakkois- Suomen ELY -keskuksen tilastojen mukaan työttömyys on vuonna 2009 ollut selvästi korkeammalla kuin 2008, ja kääntyi vielä loppuvuonna nousuun (kk:n lopun tilanne): Kotkan - Haminan Kymen- TE- Koko Miehikkälä Virolahti seutuk. laakso keskus maa Tammikuu 9,2 11,0 12,5 11,8 12,1 9,3 Helmikuu 9,6 11,1 12,8 12,0 12,1 9,4 Maaliskuu 10,2 11,5 13,2 12,1 12,2 9,5 Huhtikuu 9,8 11,2 12,8 11,8 11,4 9,1 Toukokuu 8,7 11,1 12,5 11,3 11,0 8,8 Kesäkuu 10,7 11,2 13,9 12,5 12,1 9,9 Heinäkuu 10,4 11,4 14,5 13,0 12,9 10,7 Elokuu 10,2 11,0 13,6 12,3 12,1 9,9 Syyskuu 10,0 11,2 13,6 12,4 12,1 9,8 Lokakuu 11,9 10,7 13,8 12,7 12,7 10,1 Marraskuu 12,3 11,1 14,0 13,2 13,0 10,3 Joulukuu 12,9 11,6 14,8 14,0 14,0 11, keskim. 10,5 11,2 13,5 12,4 12,3 9, keskim. 7,5 8,9 10,6 10,0 10,1 7,6 Kunnan talous Vuosi 2009 oli Kaakon kaksikon toinen toimintavuosi. Taloudellisesti se oli kummassakin jäsenkunnassa, Miehikkälässä ja Virolahdella, parempi kuin edellinen. Virolahdella myös vuosi 2009 oli alijäämäinen, mutta vain ,70 euroa, kun v oli ,88. Virolahden v:n 2009 talousarviossa oli vuosikate euroa, ja tilikauden tulos miinuksella Vuoden aikana valtuusto hyväksyi käyttötalouteen lisämäärärahoja euroa. Toteutumisvertailun mukaan menomäärärahojen toteutumisaste oli 99,13 %, tulojen 94,92 % ja nettomenojen 100,95 %. Euromääräisesti nettomenot ylittyivät Kun sitovuustasona oli toimielimen toimintakulujen nettomäärä, jäi ylitystä yleishallintoon ja tekniseen toimeen. 10

11 Valtuusto asetti kesäkuussa 2009 toimielimille finanssikriisin aiheuttamien tulojen menetysten ja menojen kasvun varalta 1 % säästötavoitteen, joka käyttötalouden bruttomenoista laskettuna oli euroa. Tilinpäätöksen mukaan tavoite likimain toteutui lukuun ottamatta edellä mainittuja toimialoja, joiden nettomenot satunnaisten, vuoteen 2009 kohdistuvien syiden takia ylittivät talousarvion. Talousarviossa oli budjetoitu tuloksi euroa myyntivoittoa Vaalimaan Länsikeskuksen liiketontin myynnistä. Kun kauppa ei toteutunut vuonna 2009, jäi talousarvion tulopuoli vajaaksi. Kun myyntivoittoja muista kiinteistö- ja osakekaupoista kertyi euroa, toimintamenot kokonaisuutena pysyivät kurissa, valtionosuudet ylittivät talousarvion , ja korkomenot alhaisen korkotason takia jäivät alle arvion, jäi tuloksen alijäämä budjetoitua pienemmäksi. Toimintakulut 22,3 milj. (ulkoiset) olivat asukasta kohti 6.303,67. Sosiaali- ja terveystoimessa menot olivat lähinnä nettomenoja, kun taas muilla toimialoilla palvelut tuotettiin Kaakon kaksikon molempien kuntien väestölle. Nettomenot olivat 4.627,35 /as, ja ne nousivat 4,4 % vuodesta Kun henkilöstömenot nousivat 4,96 % ja kuntien käyttökustannukset julkisten menojen hintaindeksin mukaan 1,9 %, vastannee nettomenokasvu likimain kustannustason nousua. Tilinpäätösarvioiden mukaan toimintakate (nettomenot) nousi Manner-Suomen kunnissa 5,6 % vuonna Investointimenot ,19 euroa ovat 68,4 % talousarviosta, kun useat rakennushankkeet eivät käynnistyneet tai viivästyivät, ja budjetoitiin uudelleen vuodelle Asukasta kohti investoinnit olivat 402,38 ja nettoinvestoinnit 356,47.Tulorahoitus ei riittänyt 1,26 milj. :n nettoinvestointeihin, joten kunnan velkamäärä kasvoi edelleen. Lainakanta oli vuoden lopussa ,04, asukasta kohti Nousua oli ,85, 11,1 %, kun sitä tilinpäätösarvioiden mukaan oli kaikissa kunnissa 15,7 %. Lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja oli , n. 74 % lainakannasta. Vuodesta 2008 oli lisäystä Korkokulut, n kuitenkin vähentyivät edellisestä vuodesta n korkotason alenemisen takia. Verotulot ja valtionosuudet Verotulot lisääntyivät 1,9 % vuodesta 2008 mutta alittivat talousarvion n eurolla. Kunnallisveron tuotto lisääntyi 2,97 % kun veroprosenttia korotettiin 19,50:sta 20,00:een. Myös kiinteistöveroprosentteja korotettiin ja kertymä kasvoi 17,2 %. Yhteisöveron tuotto taas aleni 19,8 % taloustaantuman takia. Verotulojen kehitys (1.000 ): 2008 TA 2009 TP 2009 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuustulot lisääntyivät edellisestä vuodesta lähes , 5,25 % yleisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden kasvun takia. Ne myös ylittivät talousarvion, jossa ei ollut mukana yleiseen valtionosuuteen tullutta verovähennysten kompensaatiota, ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus oli arvioitu alakanttiin, vaikka sitä perittiin aikaisempien vuosien tapaan tilinpäätöksessä takaisin n oppilasmäärien alentumisen perusteella TA 2009 TP 2009 Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terv.toimi Opetus- ja kultt.toimi Yhteensä

12 TULOSLASKELMA (ulkoiset tilit) Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös muut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavar Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rah.tuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentum. Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -691 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähenn. Varausten lisäys/vähenn. Rahastojen lisäys/vähenn. Tilikauden yli/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 26,6 27,5 Vuosikate % poistoista 85,4 63,8 Vuosikate, eur/asukas Asukasmäärä

13 RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös muut Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korj.erät Investoinnit Käyttöom.invest Rah.osuudet Käyttöom. myynti Kassavirta/vars. tnta ja inv Antolainauksen muutokset Antolain. lisäykset Antolain. vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen väh Lyhytaik. lainojen muut Oman pääoman muutoks Muut maksuvalm. muut. Toimeksiant. var. ja po Vaihto-om. muutos Saamisten muutos Korott. velkojen muutos Rahoitustoim. kassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 45,0 25,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 31,3 18,2 Lainanhoitokate 0,80 0,80 Kassavarat Kassan riittävyys, pv 7,7 4,2 Asukasmäärä

14 TASE eur Tilinpäätös Tilinpäätös VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiint. rakent. ja laitteet Koneet ja kalusto Keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Muut toim.antojen varat Vaihtuvat vastaavat Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 4 4 Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

15 TASE Tilinpäätös Tilinpäätös VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Ed. tilikaus. yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Poistoero ja vapaaeht. var. Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Muut toim.ant. pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rah. ja vak.laitoks Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Jvk-lainat/kuntatod.luotot Lainat rah. ja vak.laitoks Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 5 14 Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 29,6 31,2 Rahoitusvarallisuus eur/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 70,6 67,6 Lainakanta , eur Lainat eur/asukas Lainasaamiset , eur Asukasmäärä

16 KOKONAISTULOT JA -MENOT eur % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,4 Verotulot ,0 Valtionosuudet ,5 Korkotuotot ,0 Muut rahoitustuotot ,6 Satunnaiset tuotot 0,0 Tulorahoituksen korjauserät ,4 Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 104 0,0 Käyttöom. myyntitulot ,1 Rahoitustoiminta Antolainasaam. vähennykset 3 0,0 Pitkäaik. lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaik. lainojen lisäys ,8 Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä ,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut ,8 Korkokulut ,1 Muut rahoituskulut 3 7 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,8 Rahoitustoiminta Antolainasaam. lisäykset 0,0 Pitkäaik. lainojen vähennys ,3 Lyhytaik. lainojen vähennys 0,0 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä ,0 16

17 KONSERNITILINPÄÄTÖS TUNNUSLUKUINEEN Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä (emoyhteisö) on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Kuntalain 68 a :n 1 ja 2 momenttien mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta (KPL 6:12 ). Osakkuusyhteisöjen tietojen yhdistelyssä noudatetaan olennaisuuden periaatetta. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudella pyritään saamaan kunnan toiminnasta ja taloudesta riittävä ja oikea kokonaiskuva myös tilanteessa, jossa kunnan palvelutuotantoa ja vastuita on merkittävässä määrin siirretty tytäryhteisöihin. Kuntayhteisöjen lisäksi kuntien palveluja tuottavat merkittävässä määrin myös kuntayhtymät, jotka eivät ole kunnan tytäryhteisön asemassa. Kuntien tilinpäätöstietojen täydellisyyden, vertailtavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi on kunnan konsernitilinpäätökseen perusteltua yhdistellä konserniyhteisöjen lisäksi suhteellisena osuutena kaikkien niiden kuntayhtymien tilinpäätökset, joissa kunta on jäsenenä. Konserniohjaus ja valvonta Konserniohjaus tarkoittaa omistajaohjausta ja konserniyhteisöjä koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjaus tarkoittaa kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä. Konsernivalvonta tarkoittaa konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportintia. Valvonta edellyttää tytäryhteisöjen kannattavuutta, vaikuttavuutta ja taloudellista tilaa kuvaavien tunnuslukujen ja mittareiden määrittelyä. Konsernivalvonta sisältää myös valtuuston asettamien tavoitteiden toteutmisen ja konserniohjeeen noudattamisen seurannan sekä riskienhallinnan toimivuuden arvoinnin. Kaakon kaksikolle laadittiin vuoden 2009 aikana uusi konserniohje, jonka kunnanvaltuustot hyväksyivät helmikuussa

18 Kuntakonsernin osuus eur Kuntayhtymät, joissa Peruspääoma- omasta vieraasta tilikauden voitosta/tappiosta kunta on jäsenenä osuus % pääomasta pääomasta Kotkan-Haminan seudun koulutusky 0,34 90,4 13,3 6,2 Kymenlaakson erityshuollon ky 2,35 151,4 72,5 3,7 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ky 1,37 555,2 403,9 25,0 Kymenlaakson liitto 1, ,4 4,0 0,7 Tuustaipaleen kuntoutuskeskus 0, ,8 1,7-0,2 Yhteensä 809,2 495,4 35,4 Tytäryhtiöt Omistusosuus % KOy Virolahden Lehtokerttu 100,00 683,6 30,6 0,0 Virolahden Satakieli 100,00 927,8 69,7 0,0 Virolahden vuokra-asunnot 100,00 153,0 417,0 0,0 Virolahden Klamilan Kolikko 100,00 62,9 21,3 0,0 Virojoen Linja-autoasema 66, ,5 4,9 0,0 Yhteensä 3 322,8 538,6 0,0 Osakkuusyhtiöt As.Oy Timpermanni 23,20 72,7 0,5 0,3 Satosuvanto 30,02 105,9 0,4-0,1 Satovärri 23,40 100,3 0,3 0,1 Yhteensä 279,0 1,3 0,4 Kaikki yhteensä 4 411, ,3 35,8 18

19 KONSERNITULOSLASKELMA euroa 1000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 0 0 Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,3 38,0 Vuosikate/Poistot, % 82,4 57,2 Vuosikate /asukas Asukasmäärä

20 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TP euroa 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -221 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomaien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 5-2 Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 72,6 39,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44,3 28,7 20

21 KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA euroa 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Konserniliikearvo Muut omat rahastot Muut pitkävaik. menot 1 Edell. tilikausien ylijäämä Ennakkomaksut 8 13 Tilikauden alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiint. rakent. ja laitteet POISTOERO JA VAPAA- Koneet ja kalusto EHTOISET VARAUKSET Muut aineell. hyödykkeet Poistoero 6 6 Enn.maks. ja kesken Vapaaehtoiset varaukset eräiset hankinnat Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakk.yhteisöosuudet Eläkevaraukset 80 Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset 70 Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANT. PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaik. koroll. vieras po VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaik. koroton vieras po Vaihto-omaisuus Lyhytaik. koroll. vieras po Lyhytaik. koroton vieras po Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 4 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 13,3 14,4 Suht. velkaantuneisuus, % 99,1 99,9 Kertynyt alijäämä, Kertynyt alijäämä, /as Konsernin lainakanta Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaam Kunnan asukasmäärä

22 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Vuosikate oli tilinpäätöksessä ,71, kun talousarviossa oli muutosten jälkeen Noin euron poistojen jälkeen tilikauden tulos on ,70 euroa. Kuntalain 69 :n mukaan jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen jätettäväksi yli/alijäämän tilille, jolla sen jälkeen on ylijäämää jäljellä ,51. Kunnanhallitus on päättänyt valmistella uuden palvelustrategian palvelurakenteiden muuttamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi pitemmällä aikavälillä. Saarihiihdossa riitti vilskettä. Kuva Heikki Arpiainen 22

23 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN Yleishallinto Hallinto-osasto tuottaa Virolahden kansalaiskunnan hallintopalvelut sekä elinkeino-, asunto- ja maapolitiikan hoidon. Virolahti tuottaa Kaakon kaksikon yhteiset tukipalvelut; talous- ja henkilöstöhallinnon, tietotekniset palvelut sekä ruokapalvelut Virolahden ja Miehikkälän kunnille. Tukipalvelujen toiminta on esitelty omassa kohdassaan. Henkilöstö Tilivelvollisia viranhaltijoita kunnanhallituksen alaisuudessa olivat kunnanjohtaja Marjatta Pahkala ( ), vt. kunnanjohtaja Heikki Arpiainen ( ) ja kunnanjohtaja Osmo Havuaho ( ). Kunnanhallitus hyväksyi sopimuksen kunnanjohtaja Marjatta Pahkalan virkasuhteen päättymisestä. Valtuusto päätti valita kunnanjohtajan virkaan päätoimittaja, VTK Osmo Havuahon Virolahdelta. Kansalaiskunnan maaseutupalveluissa työskenteli maaseutusihteeri Aila Ronkainen ja kanslisti Sinikka Tinkanen. Yleishallinnon asiakirja- ja arkistotointa hoiti toimistosihteeri Anita Takasuo, asiakaspalvelua palvelusihteeri Anna-Helmi Kyötikki ja matkailupalveluita Anu-Leena Lintunen määräaikaisesti. Arkistotoimi ja asiakirjahallinto Kuntayhteistyö Arkistotoimen järjestäminen kuuluu arkistolain (831/1994) 9 :n mukaan kunnanhallitukselle ja sen määräämille viran/toimenhaltijoille. Arkistonmuodostuksen piiriin kuuluu sekä sähköiset tietojärjestelmät, että perinteiset paperiasiakirjat. Kunnanhallitus hyväksyi arkistotoimen toimintaohjeen eli Tiedonhallinnan toimintasäännön joulukuussa Vuoden 2009 aikana arkistotiimi valmisteli sääntöön liittyviä ohjeita. Arkistonmuodostussuunnitelman valmistelua käynnisteltiin. Ensimmäinen työvaihe sisältää tehtävien ja toimintaprosessien kartoituksen, jolle annettiin valmistumisaikaa maaliskuun 2010 loppuun. Virolahden itsenäisen ajan arkistoaineistot on keskushallinnon osalta seulottu vuoteen Hallintokuntien osalta työ on osittain vielä kesken. Puutteelliset arkistotilat vaikeuttavat arkistotyön tekoa ja pysyvästi säilytettävien asiakirjojen turvallista säilytystä. Kaakon kaksikossa otettiin käyttöön uusi Dynasty asiahallintaohjelman päivitysversio ja siihen saatiin käyttökoulutus joulukuussa Samalla hankittiin ohjelman sopimushallintaversio, jonka rekistereitä ryhdyttiin täyttämään vuoden 2010 alusta. Kaakon kaksikon kansalaiskunnat tekivät yhteistyötä maaseutuhallinnossa. Molemmissa kunnissa oli omat maaseututoimistot. Valtuustoseminaarissa käytiin periaatekeskustelu rajojen kaatamisesta Kaakon kaksikon hallinnossa ja palveluissa. Seminaarin linjausten pohjalta palveluohjaustyöryhmä teki kunnanhallituksille esityksen tukipalvelun palkka- ja taloushallinnon hajauttamisesta kuntien kesken, maaseututoimen keskittämisestä Virolahdelle ja museo- ja matkailutoimen yhteistyön laajuuden valmistelusta päättyneen museoyhteistyön uudelleen tiivistämiseksi Virolahden ja Miehikkälän johtotiimin ja maaseututoimen edustajat hyväksyivät maaseutupalvelujen keskittämisen alkaen Virolahdelle, jonka hallitus vahvisti