Julkisen sektorin kehitys kiihtyy Uusia väyliä tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisen sektorin kehitys kiihtyy Uusia väyliä tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 . The Point Deloitten sidosryhmälehti Julkisen sektorin teemanumero Talvi 2011 Julkisen sektorin kehitys kiihtyy Uusia väyliä tulevaisuuteen Ympäristöministeriö tuo suurhankkeella palvelut lähemmäs kansalaisia Porvoon seudulla selvitettiin palvelusetelien kustannuksia EU-tukea alueellisiin kehityshankkeisiin? Trafissa tietoturva on keskiössä Kela panostaa palveluprosessien kehitykseen

2 Tiedossa vara parempi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa uudistetaan ja sen nimi muuttuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaksi. Uusi ohjelma korvaa tuottavuusohjelman ja samalla valtionhallinnon tehokkuuden mittariksi otetaan raha, vanhan tuottavuusohjelman henkilötyövuosien sijaan. Tuottavuusohjelmaa kritisoitiin nimenomaan sen käyttämän mittarin, henkilötyövuosisäästöjen, johdosta. Toisaalta ilman sitäkään mittaria moni uudistuksista olisi saattanut jäädä tekemättä. Jatkossa tavoitteet asetetaan rahassa, mutta mittaluokaltaan toimintojen tehostamiselle asetetut tavoitteet säilytetään ennallaan. Muutoksella kannustetaan virkamiehiä etsimään tehostamiskeinoja aiempaa avarakatseisemmin. Näitä keinoja voitaisiin löytää esimerkiksi julkista tietoa analysoimalla. Julkisen sektorin tuottama tietomassa on käsittämättömän suuri. Toistaiseksi sen hyödyntäminen on ollut varsin pientä rajoitetun saatavuuden takia. Julkaisemalla tietovarastoja ja vapauttamalla niiden käyttöä julkinen sektori ei pelkästään lisää läpinäkyvyyttä ja tarjoa ulkopuolisille tahoille mahdollisuutta hyödyntää dataa erilaisiin sovelluksiin. Samalla se myös helpottaa omaa tiedonkäyttöään päätöksenteon tukena ja tuloksellisuuden parantamisessa. Näin on jo tapahtunut yksityisellä sektorilla tiedon saatavuuden ja ajantasaisuuden parantuessa. Oikein hyödynnettynä analytiikka on tehokas väline myös julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta parannettaessa. Tiedon hyödyntäminen ei välttämättä tarkoita merkittäviä teknologiainvestointeja vaan ennen kaikkea kulttuuri- ja ajattelutavan muutosta. Julkisen sektorin on opittava käyttämään analytiikkaa päätöksentekoa ohjaavana ja tukevana keinona vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta parannettaessa. Muuten on olemassa todellinen vaara siitä, että julkinen sektori hankkiutuu eroon hyödyllisestä osaamisesta, luopuu väärästä pääomasta tai teettää vääränlaisia palveluja. Ja näin riskeeraa tulevaisuutensa palvelut. Esimerkiksi perustaminen Iso-Britanniassa on johtanut monien uusien julkista tietoa hyödyntävien sovellusten syntyyn. Sovellusten laatijoina ovat usein yksittäiset kansalaiset tai yritykset, joiden tavoitteena on lisäarvon tuottaminen julkista tietoa analysoimalla ja esittämällä. Tieto odottaa meilläkin hyödyntäjiään. Markus Kaihoniemi Partner, julkisen sektorin toimialajohtaja, Deloitte Deloitten sidosryhmälehti The Point, julkisen sektorin teemanumero, talvi 2011 Päätoimittaja: Markus Kaihoniemi Toimitustiimi: Emmi Autio, Lauri Byckling, Elina Jääskeläinen, Markus Kaihoniemi, Pasi Leppänen, Jani Moliis Sisältö: Emmi Autio, Elina Jääskeläinen Ulkoasu: HardWorkingHouse Advertising Oy Painopaikka: Libris, Helsinki Palaute ja osoitteenmuutokset: Emmi Autio, puh , 2

3 Sisältö Palvelut lähemmäs kansalaisia Ympäristöministeriön Asumisen ja rakentamisen epalvelut -hankkeen periaatteina ovat asiakaslähtöisyys, konkreettisuus ja realistisuus. Isot muutokset arkipäivää julkisella sektorilla Kuinka johtaa hankekokonaisuutta onnistuneesti? Itä-Uudellamaalla selvitettiin mikä maksaa Porvoon seudulla pureuduttiin palvelusetelin omakustannehintaan. Ponnistelua yrittäjyyden hyväksi Y4-menetelmä kokoaa kunnalliset toimijat ja elinkeinoelämän pohtimaan yhdessä yrittäjyysvaikutuksia. EU katsoo kiinteästi tulevaisuuteen alueellisessa kehityksessä JESSICA tuo uusiutuvaa rahoitusta kaupunkialueiden kestäviin investointeihin. Tiedot ja teknologia haltuun ICT-strategian keinoin Turvallista matkaa Tietoturva on tärkeä osa Trafi n tietohallintostrategiaa. Ei juustohöylää vaan kokonaisnäkemystä Lean Six Sigma auttaa kehittämään työnteon tapoja. Oivallisia panostuksia palveluprosesseihin Arkki, OIWA ja muut Kelan uudistukset nostavat asiakkaan keskiöön. Uutiset Tehoa ja synergiaa tukitoimintoja keskittämällä Deloitte designpääkaupungin yhteistyökumppani Kolumni Joustavia pilviä Jyrki Kasvi pohtii tietojärjestelmien virtualisointia 3

4 Palvelut lähemmäs kansalaisia Markku Tahvanainen Markku Tahvanainen johtaa ympäristöministeriössä Asumisen ja rakentamisen epalvelut -hankekokonaisuutta, joka on osa valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Laajalla yhteistyöllä helpotetaan ja tehostetaan tiedonkulkua kansalaisten, yritysten ja viranomaisten välillä. Käytännössä sähköiset palvelut kehitetään vastaamaan asiakkaiden asiointitarpeisiin rakentamisen, asumisen ja ympäristön alueella. Ne kattavat muun muassa rakennusluvat, uudenlaisen energiatodistusrekisterin, ARA-tukihakemukset sekä oman elinympäristön vuorovaikutteiset tietopalvelut. Ensimmäisenä käyttöön on tulossa pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen hintatietopalvelu keväällä Muut epalveluiden alueet on tarkoitus saada pilottikäyttöön viimeistään vuonna Merkittävää tuottavuushyötyä epalveluista nähdään kuntasektorilla, jossa varsinaista päätöksentekoa edeltää usein monimutkainen paperisavotta. Huomattava osa manuaalisesta työstä liittyy esimerkiksi neuvontaan ja palavereihin ennen kuin lupahakemusta ryhdytään edes käsittelemään. Sähköinen asiointi, tietojen keruu yhteen paikkaan ja tiedonkulun helpottaminen eri osapuolien välillä parantaisivat prosessia ja vapauttaisivat aikaa huomattavasti. Periaatteina kehittämisessä ovat asiakaslähtöisyys, konkreettisuus ja realistisuus. Palveluiden on oltava niin hyviä, että ne halutaan ottaa vapaaehtoisesti käyttöön. Työssä on mukana ympäristöministeriön ohella Suomen Ympäristökeskus, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sekä useita kuntia ja Kuntaliitto. Prosessien suora sähköistäminen ei riitä. Toimintatapoja on virtaviivaistettava, jolloin asiakkaan toiminta helpottuu ja resurssien käyttö tehostuu. Kulttuurin ja prosessien muutos on haastavampaa kuin tekninen toteutus, ja pilottihankkeilla on suuri merkitys. Kun poljetaan, jonkun on ohjattava SADe-sateenvarjon alle sisältyy yhteensä seitsemän eri palvelukokonaisuutta, jotka kattavat lähes koko yhteiskunnan. Markku Tahvanainen peräänkuuluttaa suurhankkeisiin vahvaa ohjausta, mutta samalla tarkkaa fokusta suurten linjojen ja yksityiskohtien seuraamiseen. Esimerkiksi teknisten alustaratkaisujen toteutukseen olisin toivonut yhdenmukaisempaa määrittelyä. Olen myös miettinyt, olisiko poliitikkojen pitänyt heti aluksi linjata, mitkä keskeiset palvelut sähköistetään vuoteen 2013 mennessä. Eri hankkeiden vertailu kustannusten sekä niiden päättäjille ja kansalaisille tuottamien hyötyjen suhteen on jatkuvasti tärkeämpää. Deloitte toteutti epalveluthankkeelle alkuvaiheessa kustannushyötyanalyysin. Sittemmin yhteistyö jatkui käyttöönottosuunnitelmalla. Kustannushyötyanalyysi on hyvä esimerkki siitä, ettei hallinnonalaltamme löytyisi asiantuntemusta laskelmien tekemiseen. Käyttöönottosuunnitelma auttoi hahmottamaan, miten tällaista kokonaisuutta lähdetään hallitsemaan. Monia alueita on järkevää ulkoistaa jo sen takia, että kyseinen osaaminen voidaan ostaa vain siksi aikaa, kun sitä tarvitaan. Tahvanainen iloitsee suunniteltujen epalveluiden saamasta positiivisesta vastaanotosta. Meillä on mahdollisuus tehdä jotain ihan uutta, joka on välttämätöntäkin väestörakenteen muutoksen vuoksi. Informaatioteknologialla on yhteiskunnan kehityksessä merkittävä asema. Lisätietoja hankkeesta: 4

5 Isot muutokset ovat arkipäivää julkisella sektorilla Kuinka johtaa hankekokonaisuutta onnistuneesti? Tuottavuuteen voi julkisella sektorilla ja valtion omistamissa yrityksissä vaikuttaa merkittävästi toimintamallien ja -tapojen miettiminen kokonaan uudelleen. Pelkällä nykyisen mallin viilaamisella ei yleensä saavuteta asetettuja tavoitteita. Toimintamallien, prosessien ja niitä tukevien työvälineiden muuttamiseen voi olla huomattavasta hyötypotentiaalistaan huolimatta iso kynnys. Miten kokonaismuutos johdetaan tehokkaasti ja niin, että halutut tulokset saavutetaan ja toiminnan muutoksista tulee osa jokapäiväistä tekemistä? Deloitten asiantuntija Tuomo Saari kokosi muutamia menestystekijöitä. Onnistumisen edellytykset luodaan hankkeen elinkaaren alussa ja osallistamalla laajasti eri sidosryhmiä Mitä paremmin visio selkiytetään ja viestitään mahdollisimman laajalle sidos ryhmien joukolle hanketta muotoiltaessa, sitä paremmin hankalankin muutoksen läpivienti onnistuu. Tulevaisuudenkuvan jäsentäminen eri näkökulmista ja tarkkuustasoilla on avainasemassa viestinnän onnistumisessa. Saadut palautteet voivat auttaa tunnistamaan merkittäviä haasteita hankkeen toteutuksen aikana. Markku Tahvanainen: Alussa luodaan ilmapiiri ja tunnelma, jossa hanketta ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lähdetään toteuttamaan. Ilman sidosryhmien osallistamista ja uusien ideoiden keruuta monen palvelun sisältö jäisi kapeaksi eikä vastaisi asiakkaiden tarpeita. Silti jossain vaiheessa yleiskeskustelusta on pakko siirtyä eteenpäin, jolloin rajatumpi työryhmä ottaa vastuun ideoiden, muiden vaatimusten ja resurssien sovittamisesta yhteen. Hankkeen hallintomallin sekä omistajuus- ja vastuurakenteen pitää olla kunnossa, koska useimmiten ilmenee ongelmia Jos hankkeella ei ole selkeää omistajuus- ja vastuurakennetta, ongelmat helposti kasaantuvat. Tyypillisesti kokonaisuuksien toimeenpano jaetaan osiin ja vastuutetaan yksiköille ilman ylätason tavoitehakuista kokonaisohjausta. Pienten yksiköiden kyky vastata kohtaamiinsa ongelmiin on yleensä rajallinen ja jokainen niistä toimii omien rajoitteidensa sisällä. Varsinaisen muutosmandaatin ja muutoksen omistajuuden puuttuminen aiheuttaa haasteita niin valtionhallinnon kuin kuntien tai terveydenhuollon yksiköidenkin yhteisissä hankkeissa. Toteutusraamien aktiivinen kyseenalaistaminen on avain parhaisiin ratkaisumalleihin ja keskinäisten synergioiden saavuttamiseen. Markku Tahvanainen: Kyllä aina tulee jotain ongelmia. Hallintomalli ja omistajuus- ja vastuurakenteet ovat työn takana, jos tahoja on runsaasti. Hankehallintaan pitäisi ehkä kiinnittää nykyistä aiemmin huomiota esimerkiksi SADe-hankkeessa hallintomallia olisi ehkä alussa pitänyt vielä terävöittää ja miettiä jäsentyneemmin isoja linjoja. Julkishallinnon siilomainen rakenne vaikeuttaa muutosten läpivientiä ainakin jos muutos pitää toteuttaa omasta näkökulmasta toiselle hallinnonalalle. Ongelma on onneksi havaittu ja siitä puhutaan. SADe-ohjelma antaa mahdollisuuden nousta siiloista, koska tässä on selkeästi erillisrahoitus. Jos raha olisi annettu hallinnonaloille erikseen, olisi ollut aika haastavaa koota sama potti eri ministeriöiden hallitsemista rahoista. Hankkeen tulosten käyttöönotto ja muutoksen varmistaminen saavat liian vähän huomioita Ison, päivittäistä tekemistä koskevan muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa. Toimintamallien muutoksissa tietojärjestelmien aiheuttamat tekniset ongelmat ovat usein pientä verrattuna tuhansien ihmisten motivointiin. Muutoksen läpimenon varmistaminen saa yleensä liian vähän huomiota, ja sitä on vaikea ostaa esimerkiksi osana järjestelmätoimitusta. Muutoksen kohdeorganisaatiolta vaaditaan aktiivista johtamisotetta ja yhdessä rakennetun vision omistajuutta. Markku Tahvanainen: Tästä on helppo olla samaa mieltä. Meillä korostuu oleellisesti esimerkiksi hankkeesta ja tuloksista viestiminen, koska lupapalveluita ei voida säätää pakollisiksi. Käyttäjätahojen on koettava ne houkutteleviksi. Laajaa perspektiiviä muutoshankkeiden hallintaan Toimintamallien muutokset ovat organisaatioille yleensä ainutkertaisia tilanteita, joiden onnistuneeseen toteutukseen kannattaa panostaa. Ison muutoshankkeen johtaminen vaatii hyvinkin monialaista erityisosaamista ja resursseja, joita omasta organisaatiosta ei välttämättä löydy tai ei edes tarvitse löytyä. Oman organisaation muutokseen sidotut johtamisresurssit kannattaa keskittää ihmisten mukaan saamiseen ja vision kirkasta miseen. Deloitten palvelut kattavat erilaisten muutoshankkeiden johtamisjärjestelmät ja toteutusmenetelmät, joiden toimivuus varmistetaan laajalla koti- ja ulkomaisella toimialaosaamisella. Lisätietoja: Ilkka Huikko, puh , ja Tuomo Saari, puh , 5

6 Kuva: Srba Lukic Itä-Uudellamaalla selvitettiin Mikä maksaa? Porvoon seudulla valmistellaan palvelusetelin käyttöönottoa. Kehitysyhtiö Posintran toteuttaman alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman avulla selvitettiin, mikä on kunnan omakustannehinta palvelusetelitoiminnan piiriin suunnitelluissa palveluissa. Topi Haapanen Posintra on Itä-Uudellamaalla toimiva kehitysyhtiö, joka on erikoistunut luomaan alueellisia verkostoja ja kehittämään pk-yritysten liiketoimintaa. Kehitysyhtiössä toteutetaan Porvoon kaupungin elinkeinostrategian mukaisia tehtäviä. Kehittämispäällikkö Topi Haapa sen mukaan kehitysyhtiö toimiikin kaupungin työrukkasena. Meillä ei tehdä politiikkaa vaan toteutetaan alueen elinkeinopoliittisesti tärkeitä asioita. Roolimme on olla elinkeinokehittäjiä ja tukea lähtökohtaisesti yrityselämää, myös ympäröi vissä kunnissa. Meillä on myös julkisesti rahoitettuja alueelli sia hankkeita, kuten KOKO, Haapanen summaa Posintran roolia. Tehtävänämme on tehdä asioita, jotka kehittävät niin kuntia kuin ympäröivää elinkeinoelämääkin. Nämä sitten konkretisoituvat erilaisina hankkeina ja monipuolisina kehitysohjelmina. Kokonaisuus on mielenkiintoinen meillä on innovaatioympäristön kehittelyä, palveluyrittäjyyden kehittämistä sekä taustalla tietenkin kuntastrategia ja elinkeinoelämän kehittämistahto. Mikä on setelin arvo? Yksi konkreettinen esimerkki kuntien ja yritysten yhteistyöstä on palvelusetelien käyttö kuntalaisille suunnattujen palveluiden maksuvälineenä. Palvelusetelien monipuolinen käyttö hyödyttäisi sekä kuntia että elinkeinoelämää. Porvoon alueella haasteena kuitenkin oli objektiivinen kustannusten selvittäminen ja sitä kautta palvelusetelin tulevan arvon määrittely. Kehittämisohjelmassa päätettiin selvittää kuntien tarjoaman kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannukset. Kustannuslaskentaprojekti on yksi osa tämän vuoden KOKO- ohjelmassa. Lähtökohta voidaan nähdä Porvoon kuntastrategiasta, jonka mukaan palvelusetelin käyttöönottoa pitää vauhdittaa. Tavoitteena oli myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen. Ensin piti selvittää, mikä on kunnan todellinen oman palvelutuotannon hinta. Palvelusetelityöryhmä koottiin KOKO-ohjelman alle eri kuntien edustajista. Porvoon lisäksi Loviisa, Askola ja Lapinjärvi avasivat jokainen oman kuntansa kustannuksia. Työryhmän tueksi tuli asiantuntijatiimi Deloittelta. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman luotettava, yhteismitallinen ja vertailukelpoinen kustannustenlaskentamalli kuntien omalle palvelutuotannolle. Yrityksethän tietävät omat palvelutuotannon kustannuksensa hyvin tarkkaan. Potkua ulkoa Deloitten kuntasektorin asiantuntijat tulivat mukaan kustannusten selvittämiseen ja räätälöivät työryhmälle oman työkalun. Haimme ulkopuoliselta kumppanilta erityisesti osaamista. Eihän kustannuslaskenta rakettitiedettä ole, mutta uskoimme, että markkinoilta löytyy näkemystä ja apua kokonaisuuteen. 6

7 Prosessi eteni määrätietoisesti. Palvelusetelityöryhmän jäsenet ja deloittelaiset tekivät projektin tiiviissä aikataulussa parin kuukauden aikana. Ulkopuolinen osaaminen toi lisää näkemystä ja projektinhallintaan lisää potkua. Vaikka aikataulu oli tiukka, se oli nakutettu niin, että työryhmän jäsenet pystyivät rytmittämään omat tehtävänsä. Pilotti piti saada kesän jälkeen valmiiksi ja syyskuussa kustannukset olivat selvillä. Haapanen pitää Deloitten roolia arvokkaana, koska tuoreet tekijät aloittavat puhtaalta pöydältä, eikä taakkana ole vuosien taustaa kuntien sisäisistä tekijöistä. Mallia voitaisiin käyttää myös muissa kunnissa. Ulkopuolisella tekijällä on kokemusta, näkemystä ja vertailukohtaa siitä, miten Suomessa muualla kunnissa tehdään. Tämä myös vahvistaa kustannuslaskelmasta saatujen tulosten relevanttis uutta. On taustatietoa, mihin niitä voi myös peilata, eikä vain omaa tulkintaa. Hyöty jää itselle Systemaattisen kustannuslaskennan avulla saadaan kuntiin objektiivista tietoa päätösten tueksi. Tämä oli myös Posintran tavoitteena. Henkilökohtaisesti haluan aina päästä tiedon lähteille, jotta päätökset tehdään mahdollisimman oikeiden tietojen perusteella. Voidaan kysyä, että olisimmeko voineet ottaa muiden kuntien laskelmista keskimääräisen palvelusetelinarvon ja laittaa oman hinnan sen mukaan. Se ei kuitenkaan olisi ollut oikea tie, Haapanen korostaa. Eikä palvelusetelin arvo ole ainoa asia, mitä kunnissa joudutaan laskemaan ja selvittämään. Projektissa räätälöitiin tarkasteltavia palvelukokonaisuuksia vastaava kustannuslaskentatyökalu, jota voidaan hyödyntää kuntien kustannuslaskennan jatkokehittämisessä tai laajentamisessa muihin palveluihin. Nyt meillä on mahdollisuus kehittää kustannuslaskentaa kunnissa laajemminkin. Vaikka projekti ei ollut kertainvestointina mittava, sen avulla kasvatettiin omaa osaamispääomaamme sekä teknistä laskentaosaamista ja arviointikykyä mukana olleissa kunnissa. Sitä kun tarvitaan muissakin asioissa päätöksenteon tukena. Haapanen korostaa, että kuntien oma motivaatio ratkaisee paljon. Vaikka kuinka ostaisimme ulkopuolelta asiantuntijuutta, ilman omaa sitoutumista rahat ja käytetty aika valuvat hukkaan. Nyt kaikki oli kohdallaan. Kunnissa tehtiin lujasti töitä kustannusten selvittämisen eteen nopeassa aikataulussa, oli oma tarve ja resurssit. Silloin tulee hyvä tulos. Kustannuslaskennan työkalu on hyvä väline, mutta on aikaista sanoa, missä tahdissa ja millä laajuudella palveluseteleiden käyttöönotossa mennään eteenpäin. Päätöksenteko on kuntapolitiikkaa ja tulevan vuoden talousarviokäsittely on nyt käsillä. Projektissa kehitettyä teknistä laskentaosaamista ja palveluntuotannon ymmärrystä päästään varmasti hyödyntämään. Ponnistelua yrittäjyyden hyväksi Y4-menetelmällä tähdätään toimintakulttuurin muutokseen, jossa viranomaiset, kunnat, oppilaitokset ja muut julkiset yhteiskunnan toimijat ottavat kaikessa päätöksenteossa huomioon vaikutukset yrittäjyyteen. Y4-menetelmän tavoitteena on saada alueen julkiset toimijat ajattelemaan ja toimimaan samaan suuntaan yrittäjyyden hyväksi. Suomalaiseen kunta rakenteeseen kuuluu suuri joukko toimijoita, jotka tuottavat erilaisia elinkeinoelämälle tärkeitä palveluita irrallisina. Synkronoimalla palvelut mahdollisimman selkeiksi ja yhden mukaisiksi, pystyttäisiin tarjoamaan yrittäjille paremmat toiminta mahdollisuudet kunnissa. Kunnalliset palvelut ovat iso haaste Suomessa. Meillä on valtava pienyritysten massa, mutta myös pula kasvavista pk-yrityksistä. Palveluita kehittämällä edesautetaan merkittävästi yritysten kasvua ja kehitystä, summaa Y4-palveluiden johtaja Petri Palviainen Deloittelta. Tavoitteena ei ole yhden luukun periaate kaikille vaan yhtenäinen punainen lanka yrityksille suunnattujen palvelujen tuotannossa ja tarjonnassa. Yrityksiä kiinnostavat kuntien palveluista erityisesti tekniseen toimeen liittyvät kysymykset, kuten kaavoitusasiat kunnan alueella, tonttien saatavuus sekä ympäristön infrastruktuuri ja logistiikkaan vaikuttavat tekijät. Yhä enemmän mielenkiintoa herättävät sosiaali- ja sivistystoimen alaiset asiat lasten päivähoitomahdollisuuksista koulutustarjontaan. Näillä tekijöillä on keskeinen vaikutus yritysten toimintakykyyn osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta, uusien yrittäjien kasvattamiseen ja siihen, mille paikkakunnalle yritykset sijoittuvat ja laajentavat toimintaansa. Yrittäjyys tulisi huomioida jo kunnan elinkeinostrategiassa. Eli ymmärretään kunnan toimijoiden roolit, mietitään päätöksenteon vaikutusta yrityksiin ja pohditaan, miten kunnan palveluilla huomioidaan ja tuetaan yrittäjyyttä. Y4-menetelmä ei ole koskaan yksittäinen toimenpide. Lähdemme aina liikkeelle kunnan tarpeista. Analyysi on sidoksissa alueen kehittämiseen ja seutukunnan strategisiin ratkaisuihin. Työ käynnistyy yrittäjyysilmapiirin ja yhteistyön kehitystarpeista. Aluksi saman pöydän ääreen kerääntyvät kunnan johtavat viranhaltijat, luottamushenkilöt, kuntapäättäjät sekä elinkeinopuolen edustajat. Yhteistyössä keskustellaan asioista, missä ollaan jo hyviä, mihin pitäisi kiinnittää huomiota ja mitä kehittää. Alustusten jälkeen teemoihin sukelletaan syvemmälle ja etsitään etenemisaskeleita kehittämiseen. Deloitten asiantuntijat ovat mukana ohjaamassa keskustelua ja auttavat rakentamaan kehittämissuunnitelman kunnalle tai seutukunnalle. Yrittäjyyden iltakouluksi kutsutussa ensimmäisessä tilaisuudessa tähdätään yrittäjyysilmapiirin kehittämiseen. Tuomme näkemystä ja haastamme kysymyksissä ja kehitysajatuksissa. Myös kunnalta Jatkuu seuraavalla sivulla 7

8 EU katsoo kiinteästi tulevaisuuteen alueellisessa kehityksessä Euroopan unionin instituutioista Deloittella vastaava partneri Richard Doherty kertoo JESSICA-hankkeesta ja EU-tason näkymistä. Mitkä ovat JESSICAn päätavoitteet? JESSICA laadittiin uusiutuvaksi rahoitusvälineeksi. Se mahdollistaa Euroopan aluekehitysrahaston investointien tuottojen tehokkaamman sijoittamisen uusiin kehityshankkeisiin. Samalla se kannustaa tasapainottamaan taloudellisen kehityksen projekteissa sosioekonomiset ja taloudelliset näkökulmat ja tuottaa pitkäaikaista uusiutuvaa rahoitusta alueille. JESSICAn kohteena ovat projektit, jotka eivät etenisi muutoin kehitysrahoituksen puutteen vuoksi tai kaupallisten rahoittajien arvioidessa ne liian riskialttiiksi markkinoille. Millä mallilla JESSICA toimii? Millaisia projekteja siihen voi sisältyä jäsenmaista? JESSICAa toteutetaan kaupunkikehitysrahastojen kautta, jotka voivat olla maantieteellisiä tai sektorikohtaisia. Ne toimivat kuten pankit ja arvioivat kunkin projektin tukimahdollisuudet sekä neuvottelevat tukiehdoista. Kuten kaikilla aluekehitysrahaston varoilla, JESSICAn kautta tarjottava rahoitus on laajasti erilaisten projektien ja organisaatioiden saatavilla. Kunkin maan toimenpide ohjelma määrittää tarkemmin, millaiset projektit ovat kelpoisia saamaan rahoitusta. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa yksi kaupunkikehitysrahasto kattaa koko Walesin, ja Lontoossa on perustettu vihreän energian edistämishankkeita tukeva rahasto. Puolassa on omat kaupunkikehitysrahastot jokaiselle alueelle. jatkuu edelliseltä sivulta. edellytetään omaa vahvaa tahtotilaa, Palviainen kertoo Deloitten roolista. Tulokset yrittäjyydessä ovat olleet huikeita ja ne näkyvät kohtuullisen lyhyessä ajassa. Y4-menetelmä sopii erikokoisille, erilaisen yrityskannan kunnille. Perustyökalut ovat samat, mutta kokonaisuus räätälöidään kuntatai seutukuntakohtaisesti. Hyödyt näkyvät kahdessa osoitteessa. Julkisella sektorilla roolit selkiytyvät eri toimijoiden välillä. Kun toiminta on tavoitteellista ja systematisoitua, tiedetään mitä muut tekevät ja ymmärretään oma tehtävä selkeämmin. Tyhjäkäynti toimijoiden välillä vähenee. Kunnalta huokuva kannustava ilmapiiri ja tyytyväisyys yhteistyöhön ruokkivat yrityksiä kasvattamaan ja kehittämään toimintojaan alueella. Yrityksen näkökulmasta hyödyt ovat mittavat. On aikaa keskittyä oleelliseen ja yritykset voivat luottaa julkisen sektorin tukeen sekä vakaaseen toiminta - ympäristöön. Yhteistyöllä voidaan löytää ratkaisuja myös silloin, kun eteen tulee kasvuun tai toimintaan liittyviä kehittämishaasteita. Mutta roolitus on tärkeää, Palviainen muistuttaa. Julkinen sektori ei ole luomassa työpaikkoja tai kehittämässä liiketoimintaa. Se on yrityksen tehtävä. Kunnat voivat ottaa päätöksenteossa yrittäjyysvaikutukset huomioon, eli ennen päätöksentekoa selvitetään, miten ja millaisiin yrityksiin päätös vaikuttaa. Kun vaikutukset on objektiivisesti arvioitu, on yrittäjien helpompi ymmärtää kielteisiäkin päätöksiä. Lapin ELY-keskuksessa on hyödynnetty Y4-menetelmää hyvin 8

9 JESSICA (Joint European Support for Sustainable Investment in City Areas eli Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten) on yksi Euroopan komission taloudellisen erityistuen välineistä. Se hyödyntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) resursseja erilaisten projektien laina-, pääoma- tai takuuinvestointeina. EAKR:n rahoitus tulee maiden olemassa olevista määrärahoista ja on suunniteltu käytettäväksi nykyisen avustusjärjestelmän rinnalla. Deloitten asiantuntijat ovat avustaneet Euroopan investointipankkia ja lukuisia julkisia virastoja JESSICA-mekanismin käytännön soveltamisessa sen synnystä vuonna 2007 lähtien. Deloitte kuuluu Euroopan investointipankin taloudellisten ja teknisten neuvonantajien joukkoon. Deloitten EU-osaamiskeskus sijaitsee Brysselissä, mutta asiantuntijaverkosto kattaa jäsenyrityksiä niin EU-alueella kuin muualla Euroopassa. Millä aikajänteellä JESSICA toimii? Tällä hetkellä JESSICA kohdistuu nykyiseen ohjelmakauteen On odotettavissa, että ohjelmakaudella sitä ja muita taloudellisen erityistuen välineitä tullaan hyödyntämään enemmän. Miten julkisen sektorin organisaatiot jäsenmaissa voivat hyödyntää JESSICAa mahdollisimman hyvin? Millaisia käytännön toimenpiteitä vaadittaisiin? Julkisen sektorin organisaatiot johtavat useimmiten selvityksiä siitä, voisiko JESSICA-rakenne sopia heidän alueelleen. Tämä sisältää yleensä ennakkoarviointia JESSICAn laina-, pääoma- ja takuuinvestointien kysynnästä projekteihin. Julkisen sektorin odotetaan myös ottavan vahvaa hallinnollista roolia JESSICA-rakenteen luomisessa. Millaisia haasteita talouden turbulenssi asettaa yleisesti julkisen sektorin toimijoille EU-alueella? Suuri ratkottavaksi tuleva kysymys koskee EU-rahastojen yhteisrahoitusosuuksia, joita vaaditaan rahoituksen saamiseksi aluekehitysrahastosta. Maakohtaisesti niiden suuruus on prosenttia maan aluekehitysrahastoosuudesta. Nämä paikalliset panostukset tulevat suoraan valtioiden budjeteista, jotka yleisesti ottaen jo kärsivät pienentyvien verotulojen ja tiukentuvan fi nanssipolitiikan vaikutuksista. Millaisia asioita EU-tasolla on alustavassa keskustelussa? Muun muassa Euroopan aluekehitysrahaston kauden varojenkäytön edistyminen, ja lisäksi vuosien sääntelyehdotukset sekä niiden vaikutukset EU strategiaan. Sovelluspotentiaalia myös pohjolassa Elinkeinoministeri Jyri Häkämies on marraskuussa 2011 korostanut EU:n rakennerahastojen tehokkaampaa hyödyntämistä myös Suomessa. Tehostamispotentiaalia on niin hankkeiden hallinnollisen taakan vähentämisessä kuin rahastojen laajamittaisemmassa käytössä. JESSICA-instrumenttia olisi mahdollista soveltaa Suomessa muun muassa luotaessa uusia kuntarakenteita sekä kuntien palvelumalleja niin kuntalaisille kuin yrityksille. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi valtiovarainministeriön kautta ohjatusta kuntarakenteen kehittämisohjelmasta, jossa painopisteinä olisivat uudistuneet kuntarakenne sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumallit. Toimenpiteet ja tarkemmat painotukset voitaisiin tehdä alueellisesti, jopa kuntakohtaisesti. JESSICA voi potentiaalisesti sopia hyödynnettäväksi myös työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, onhan Suomen elin keinoelämän rakenteissa käynnissä työllisyyden ja työpaikkojen näkökulmasta huomattava muutos. Näkyvimpiä merkkejä ovat muun muassa omistajien eläköityminen omistajavetoisissa yrityksissä, alhainen keskisuurten yritysten lukumäärä suhteessa koko yrityskantaan, sekä ulkomailta tulevien investointien rajallisuus. Merkittävä olisi esimerkiksi TEM-ohjattu ohjelma, jossa keskitytään pk-yritysten tukemiseen kasvustrategiaohjelman kautta. Keskeisinä alueellisina toimijoina tässä olisivat ELY-keskukset, kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt sekä asiantuntijapalveluiden tuottajat. kokemuksin. Toimintamallin käyttöä oli seurattu muissa maakunnissa ja saatu palautetta silloisilta TE-keskuksilta. Lapissa käyttöönottoa aktivoivat yrittäjäyhdistykset ja myös yksittäiset yrittäjät, kertoo Pia Laitinen. Toimintamalli on näkynyt erityisesti yksittäisten kuntien toiminnan kehittymisenä, mutta tiellä ollaan vasta alussa. Lapissa näkökulma on kuntayksikköä laajempi, ja mukana ovat myös muut julkisen yrityspalvelu järjestelmän toimijat. Kunnilla ja muilla toimijoilla on ollut asiantunteva taho kumppanina ja vertaistukena jakamassa arjen taakkaa. Ulkopuolinen asiantuntija on tuonut näkemyksiä ja kokemuksia muualta lappilaisten kuntien ja muiden elinkeinotoimijoiden toimintaan ja yhteistyön kehittämiseen, Laitinen kertoo. Lapin alueella sekä muutamilla muilla maaseutumaisilla alueilla JESSICAn mahdollisia sovelluskohteita löytyy esimerkiksi kaivannaisteollisuuteen liittyvän yritystoiminnan kehittämisessä. Tähän sisältyvät kaivoslaitteiden metallin alihankinta, rakennusteollisuus, logistiikka ja yritysten väliset palvelut. Lisätietoja: Petri Palviainen, puh , 9

10 Tiedot ja teknologia haltuun Tietohallintolain (Laki julkisen hallinnon tieto - hallinnon ohjauksesta /634) tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Laki painottuu julkisen hallinnon, eli valtion ja kuntien, tietojärjestelmien yhteentoimi vuuden lisäämiseen. Laki astui voimaan Valtion ICT-strategian tavoitteena on kehittää Suomeen verkottunut julkinen hallinto, jossa palvelut ovat monikanavaisesti kansalaisten saavutettavissa. Strategian tarkoituksena on tukea syyskuussa voimaan tulleen tietohallintolain toimeenpanoa, mikä asettaa vaatimuksia kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiselle julkisen hallinnon toiminnan tehostamiseksi ja julkisten palveluiden parantamiseksi. Tietojärjestelmien yhteispelin edistämistä ohjataan valtion tasolta. Tietohallintolaki ohjaa kokonaisvaltaisesti julkishallinnon toimijoiden tietohallinnon kehittämistä, mihin ICT-strategia toimii ohjausvälineenä. Kokonaisarkkitehtuuri onkin keskeinen osa strategiaa. Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet valtion hallinnon ministeriöistä, virastoista ja laitoksista suunnittelee IT-strategiansa päivittämistä. Nykyisin useista julkisen sektorin organisaatioista puuttuu suunnitelma tietohallinnon kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Suurin osa tietohallintokustannuksista kohdistuu olemassa olevien palveluiden tuottamiseen. Jäljelle jäävällä osuudella pyritään kehittämään ja uudistamaan tietojärjestelmiä. Samanaikaisesti sosiaalinen media, uudet palvelut ja palvelumallit tuovat mielenkiintoisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteellisia kysymyksiä organi saatioiden sisäiseen toimintaympäristöön sekä etenkin asiakasrajapintaan. Myös eläköityminen ja uudet osaamisvaatimukset tuovat merkittäviä haasteita julkisen sektorin tietohallinto-organisaatioille. Kilpailu osaajista on kovaa ja julkinen sektori on tässä samalla viivalla yksityisen sektorin kanssa. ICT-strategiaan etenemispolku Kattava strategia auttaa julkisen hallinnon organisaatioita kehittämään ja johtamaan omaa tietohallintoaan. Haastavaan ja monialaiseen tehtävään ei kuitenkaan kannata lähteä yksin. Tietoturva tärkeä osa viraston tietohallintostrategiaa Turvallista matkaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin vastuulla ovat liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävät, liikennejärjestelmän turvallisuuden kehittäminen ja liikenteen ympäristöystävällisyyden edistäminen. Toiminta kattaa liikenteen niin maalla, merellä kuin ilmassa. Trafi n taustalla on vuonna 2010 toteutettu yhteenliittyminen, jolloin neljä itsenäistä virastoa yhdistyi yhdeksi Liiken teen Turvallisuusvirastoksi. Prosessissa sulautettiin yhteen Merenkulkulaitos, Ilmailuhallinto, Rauta tievirasto sekä Ajoneuvohallintokeskus. Merkittävä haaste oli itsenäisesti toimineiden virastojen erilaisten tietojärjestelmien ja -hallinnon yhteensovittaminen. Heti yhdistymisen jälkeen kevääl lä 2010 Trafi ssa aloitettiin tietoturvan kehittämis ohjelma, jota varten Valtion IT-palvelu keskus on kilpailuttanut asiantuntijakumppanin avuksi työhön. Deloitten kanssa toteutetussa ohjelmassa selvitetään, miten tietoturva tulee huomioida muun muassa prosessien omistuksissa, tietojärjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä. Kannusteena on syksyllä 2013 voimaan tuleva valtioneuvoston asetus tietoturvallisuuden perustasosta, mikä säätelee salassa pidettävien tietoaineistojen luokitusta ja käsittelyä. Trafi ssa pyritään nyt luomaan yhtenäinen tietoturvakulttuuri, missä kaikki toimijat tietävät vastuunsa ja tietoturva tulee osaksi toimintaprosesseja. Tuleva asetus huomioidaan työssä, mutta useassa kohdassa viraston omat vaatimukset ovat perustasoa tiukemmat. Tarkoituksena ei ole tehdä paperinmakuista ohjeistusta vaan tuoda tietoturva konkreettisesti mukaan jokaisen työhön. Järjestelmissämme liikkuu paljon luottamuksellisia henkilö-, terveys- ja koulutustietoja sekä tärkeitä liikenteeseen liittyviä tietoja. Virkamiesten on ymmärrettävä, mikä merkitys arkaluontoisten tietojen käsittelyllä on liikenneturvallisuuteen ja yhteiskuntaan yleisesti, sanoo Trafi lla ohjelmasta vastaava Risto Knuuti. Lisähaasteen tuo Trafi n laaja kumppanikenttä. Toimintoja on ulkoistettu ja tietokantoja tarvitsevat niin sadat katsastusasemat, vakuutusyhtiöt kuin autojen maahantuojatkin. Kun viranomaistoimintaa valtuutetaan yksityisille yrityksille, tietoturvakysymykset kasvavat. Knuuti muistuttaakin, ettei tietoturva ole vain ohjeita ja dokumentteja. 10

11 Asiantuntijoiden avulla toteutettu ICTstrategia luo suuntaviivat ja periaatteet, jotta tieto hallinnon ja sähköisen toimintaympäristön kehittämistä on helpompi ohjata organisaation tavoitteisiin pohjautuen. Hyvin laadittu strategia kokoaa teknologiaan kohdistuvat vaatimukset ja määrittelee tietohallinnon tavoitetilan, mikä edesauttaa tietohallinnon mahdollisuuksia toteuttaa organisaation toiminnan kannalta keskeisiä kehityshankkeita ja tavoitetilan IT-ratkaisuja. Toimenpidesuositukset ja linjaukset tehdään ymmärtäen niiden vaikutukset koko IT-ympäristössä. Tämä varmistaa, että toiminnan tarpeet muuntuvat kehityshankkeiksi, joiden tavoitteet ja vaikutukset ovat ymmärrettävissä läpi organisaation. Kumppanilta näkemystä Deloitten julkisen sektorin asiantuntijat auttavat organisaatioiden tietohallintoa ja IT-organisaatioita muuntautumaan asiakaslähtöiseksi kumppaniksi. Organisaation toiminnan tehokkuus on vahvasti kytköksissä siihen, miten se hyödyntää teknologiaa. Ulkopuoliset sparraajat näyttävät suuntaa tietotekniikan strategisessa hyödyntämisessä ja auttavat hallitsemaan siihen liittyviä riskejä. Deloitte on toiminut kumppanina sekä kansallisesti että kansainvälisesti useissa yksityisen ja julkisen sektorin IT-strategian kehityshankkeissa. Käytössä on näiden projektien aikana luotu tietotaito ja vertailupohja sekä mahdollisuus hyödyntää kansainvälisiä asiantuntijoitamme ja heidän vankkaa kokemustaan vastaavanlaisista projekteista. Lisätietoja: Markku Viitanen, puh , Maalla, merellä ja ilmassa on merkittäviä tietojärjestelmiä ja verkkoja, joiden toiminta on turvattava. Liikenteen ohjausjärjestelmissä tarvitaan tiukkaa tietoturvaa myös viraston ulkopuolella. Avainkysymyksenä on, mihin kaikkialle tietoturva yltää ja missä kaikkialla se pitäisi huomioida. Projektin vaiheita Tietoturvan kehittämisohjelma käynnistettiin nykytila-analyysilla, jossa selvitettiin lähtötilanne neljän eri viraston johdon ja asiantuntijoiden kanssa. Ohjelman käynnistysvaiheessa virastossa oli meneillään uuden viraston toiminnan organisointi. Lähtöasetelma ei ollut ihanteellinen, kun eri prosessien vastuut olivat etsinnässä samanaikaisesti. Tämän vuoden syyskuussa aloi- tettiin uudelleenorganisointi ja uusi organisaatio aloittaa vuoden 2012 alusta. Ohjelman aikataulussa on pysytty, mutta työtä vielä riittää sillä vasta neljännes on saavutettu. Asetuksessa on määritetty selkeitä vaatimuksia virastojen tietoturvalle muun muassa henkilöstön koulutukseen, käyttäjätunnusten hallintaan sekä lainmukaisuuteen. Trafi ssa asiat oli jo mietitty osin valmiiksi, joten aivan puhtaalta pöydältä ei tarvinnut ohjelmaan lähteä. Knuutin mukaan asetus ja Valtion IT-palvelukeskus antavat hyvän selkänojan virastojen tietoturvan kehittämiseen. Etukäteen oli tiedossa, mitä asioita asetuksessa on tulossa. Asetus antaa tietenkin määrä- aikoja virastoille, ja toiset ovat pidemmällä työssä kuin toiset. Tärkeää on, että kokonaisuus saadaan samalle tasolle koko julkis hallinnossa. Lisäosaamista ja resursseja Ulkopuolisen asiantuntijan roolin Knuuti näkee ennen kaikkea erikoisosaamisessa, mutta myös työvoimana. Valtionhallintoon kohdistuu säästö tarpeita ja virkoja vähennetään, mutta työt eivät vähene samassa suhteessa. Meidän onkin ostettava konsulttityötä ulkopuolelta niin lyhyisiin selvityksiin kuin pidempään kehittämiseen. Henkilöresurssien lisäksi erikoisosaajilla on sellaista näkemystä ja kokemusta, mitä meillä ei ole, tai osaaja on sidoksissa omiin ydintehtäviinsä. Deloittelaiset ovat toimineet niin asiantuntijatehtävissä kuin projektihallinnassakin. Valtionhallinnon tuntevan kumppanin kanssa on helppo työskennellä. Itsellä pitää olla tavoite selkeänä mielessä, ennen kuin kumppanin kanssa lähdetään liikkeelle. Kilpailutetun kumppanin kanssa sopimuskuviot ovat selvät ja Valtion IT-palvelukeskus auttaa hyvin. Konsultit tuntevat jo valmiiksi valtionhallinnon, vaitiolovelvollisuudet ja muut tekniset asiat. 11

12 Ei juustohöylää vaan kokonaisnäkemystä Miten kehittää työtä julkisella sektorilla? Lähtökohta on asiakkaalle tuotettavan lisäarvon tunnistaminen. Arvo ohjaa, miten ja mitä työtä tulisi tehdä ja mitkä vaiheet voi jättää pois. Kun työ lisäksi pyritään tekemään laadukkaasti, ollaan Lean Six Sigma -ajattelun ytimessä. Mika Palosuo Termi Lean Six Sigma yhdistää toisiaan täydentävät ajattelutavat. Lean-ajattelulla hiotaan palveluprosesseista turha työ, joka ei tuota lisäarvoa, ja toiminta tehostuu. Six Sigmalla vähennetään työsuorituksen vaihtelua ja virheitä, jolloin laatu paranee. Julkisissa palveluissa työn tarkastelu sopii tehostamaan esimerkiksi hakemuskäsittelyn tyyppisiä prosesseja, joita niin valtion ja kunnan hallinnossa kuin terveydenhuollossakin löytyy paljon. Kyseessä on matalan investoinnin tapa parantaa: suuria panostuksia esimerkiksi koneisiin, laitteisiin tai IT-järjestelmiin ei vaadita. IT-avusteisia prosesseja tutkittaessa fokus unohtuu helposti järjestelmäkehitykseen. Lean Six Sigmassa ei keskitytä siihen, onko tietty tietokenttä väärässä paikassa, vaan ongelmakohtien havaitsemiseen ja korjaamiseen isossa kuvassa. Näin syntyy tuloksia, kertoo Deloitten johtava Lean Six Sigma -asiantuntija Mika Palosuo. Täysi kehityssykli kattaa kehityskohteiden valinnan, toiminnan mittaamisen, analysoinnin, parannusten kehittämisen ja toteutuksen sekä kontrollivaiheen. Parhaat tulokset saavutetaan, kun kaikki vaiheet tehdään samassa projektissa, mutta Lean Six Sigma -periaatteita voi soveltaa menestyksellisesti myös erikseen. Kehittämisideat toimintaa tehostamaan Prosessikehittämisen tavoite on muuttaa organisaation toimintaa kohti jatkuvaa parantamista. Kun jatkuva parantaminen on osa arkea ja henkilöstön ajattelua, muutos pysyy. Lean Six Sigma konkretisoi prosessien kehittämistä ja tuo työkaluja muutosten tekemiseen, johtamiseen ja valvontaan. Tarkastelussa ovat työvaiheet, osaamisiin liittyvät kehityskohteet, resursointi ja roolit sekä tiedon laatu. Tavoitteet ja mittarit on tärkeää määritellä yhdessä. Usein organisaatioihin viedään Lean-periaatteita sellaisenaan esimerkiksi koulutuksilla. Tärkeää olisi huomioida laajempi palveluprosessien kehittämisen näkökulma ja tukea tilanteeseen sopivien menetelmien hyödyntämistä käytännössä, Palosuo kuvaa. Jatkuvassa parantamisessa kannustetaan työntekijöitä jakamaan sisäisiä parhaita käytäntöjä. Uudenlaisen ajattelun juurruttamisessa auttavat aloite- ja palkitsemisjärjestelmät. Hyvin byrokraattisessa kulttuurissa uusiin ideoihin suhtautuminen ei aina ole avointa ja rakentavaa. Henkilöstön ja esimieskunnan motivointi kehittämiseen on onnistumisen edellytys, sanoo Palosuo. Nopeimmin ideointihalu tukahtuu, kun ei reagoida tai anneta mitään palautetta. Oppiva, itseään kehittävä organisaatio on usein kulttuurimuutoksen tulos. Ideointia suunnataan oikeisiin asioihin lisäämällä ymmärrystä strategiasta. 12

13 Oivallisia panostuksia palveluprosesseihin Kansaneläkelaitoksen mittavassa Arkkihankkeessa uudistetaan etuustietojärjestelmät ja sähköiset asiointipalvelut täysin. Kymmenvuotisen hankkeen aikana päivitetään myös Kelan ydinprosesseja sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen ensimmäisen projektin tuloksena otettiin 8. marraskuuta käyttöön OIWA, joka on Kelan uusi selainpohjainen etuuksienhallintajärjestelmä ja kokoaa yhteen kaikki 40 etuustietojärjestelmää. "OIWA tuo merkittävän työvälineen asiakaspalveluumme. Asiakkaan vireillä olevien asioiden kokonaistilanne selviää asiakaspalvelijalle ja asian ratkaisijalle entistä helpommin, mikä nopeuttaa asian käsittelyä", kertoo Arkista ja OIWAsta vastaavaa tulosyksikköä Kelassa johtava Anne Neimala. Järjestelmänä OIWA tuo etuuskäsittelyyn uutta automatiikkaa, mikä vähentää manuaalisen työn määrää. Kelassa uskotaankin palvelun laadun paranevan, kun asiakkaan palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin. Mahdollisuuksia erilaisten tuotantotapojen viilaamiseen Kansainvälisesti Deloitte on tukenut julkisen sektorin Lean Six Sigma -kehittämistä muun muassa Ruotsissa. Valtion tuottavuusohjelman ja eläköitymisaallon myötä myös kotimaassa julkisella sektorilla on painetta saada enemmän aikaan samalla ihmismäärällä. Prosessien kuvaus ja kehitys auttavat resurssisuunnittelussa. Perustavanlaatuisia muutoksia voidaan saavuttaa ilman henkilöstömäärään puuttumista. Palveluprosessin eri vaiheissa voi esiintyä hukkaa, muun muassa uudelleen tekemistä, odotteluaikaa tai hyödyntämätöntä osaamista. Kun haetaan hukan syyt, voidaan ideoida tapoja päästä eroon turhasta työstä, Palosuo jatkaa. Uudenlaisia hyötyjä luodaan, kun nostetaan keskiöön asiakaslähtöisyys. Pohtimalla läpimenoaikoja asiakkaan näkökulmasta saatetaan löytää enemmän oikaisukelpoisia prosessimutkia kuin sisäisessä tarkastelussa. Jokaisella kerralla on helppo tuottaa yhtä hyvää palvelua, kun on dokumentoitu, miten se tehdään. Palvelun ydin pidetään yhdenmukaisena, mutta henkilökohtaisuuskin säilyy. Prosessien kehittäminen tukee hyvien työpuitteiden luomista. Näin henkilöstön on helpompi menestyä muutenkin vaativassa työssään ja saada onnistumisen elämyksiä. Toimintaan tuodaan struktuuria, mutta tarkoitus ei ole luoda liukuhihnaprosesseja, joissa henkilöstön osaaminen ei tulisi kunnolla käyttöön. Mutkat suoriksi uusilla toimintamalleilla Toivottujen hyötyjen saaminen uudesta järjestelmästä vaatii sen yhtenäistä käyttöä. Alkuvaiheella on suurin merkitys työskentelytapojen kehittymiseen opittua tapaa on vaikea muuttaa. OIWAa ennakkoon pilotoineessa yksikössä muutos vanhoista uusiin toimintatapoihin on jo pitkällä, mutta ei vielä kaikilta osin valmis. OIWAn vaikutusta prosesseihin ja työmääriin lähdettiin paljastamaan työntutkimuksella. Suurimpia etuusalueita koskevassa Deloitten tutkimuksessa suurennuslasin alle pääsivät työttömyysturvan, yleisen asumistuen ja sairauspäivärahojen käsittelyprosessit. Nämä tuottavat yhteensä yli puolet kelalaisten työkuormasta. "Halusimme selvittää nopealla aikataululla ennen laajaa käyttöönottoa prosessien mutkia ja parannusmahdollisuuksia. Selvitys vahvisti, että prosessien toimivuuteen, koulutukseen ja seuraamiseen pitää vielä panostaa", Neimala sanoo. Tutkimus tehtiin Lean Six Sigma -metodologialla ja asiantuntijat kirjasivat yksityiskohtaiset havaintonsa huolella. Raporttia Neimala kuvailee herättäväksi. Se antoi hyvän käsityksen siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota sekä hedelmällisiä aineksia jatkokehitykseen. "Eri etuuksien käsittelystä löytyi kehittämiskohteita, joiden parantaminen on nyt jatkosuunnittelussa. On yllättävää, miten toimivistakin prosesseista löytyy parantamisen varaa. Kun ulkopuolinen katsoo työtämme, huomataan asioita, joihin itse ei kiinnitä huomiota." Kehitysponnistukset asiakkaan hyödyksi OIWAn käyttöönoton sujumista ja hyötyjen saavuttamista aiotaan seurata uusimalla tutkimus tulevaisuudessa. Myös muihin uusiin etuustietojärjestelmiin liittyvien prosessien osalta Neimala näkee tarvetta prosesseihin pureutumiseen. Isossa organisaatiossa toimijat saattavat osaamisensa ja kokemuksensa turvin luoda yhteisen prosessin oheen omia paikallisia työtapoja, jotka vaikuttavat toimintaan. Työntutkimus on ylimääräinen ponnistus niin sen kohteille kuin organisaatiolle, mutta tuloksista on paljon apua. "Pullonkaulojen ohella löydetään hyvät käytännöt, joita saadaan esimerkiksi koulutuksilla levitettyä kaikille." Neimalan mukaan asiakasnäkökulma ja palveluprosessien kehittäminen ovat keskeisiä julkisella sektorilla. "Hyvän palveluprosessin löytämisessä tarvitaan oman organisaation ulkopuolelle ulottuvaa tarkastelua ja laajaa julkisen sektorin yhteistyötä. Kun palvelu on hyvää, se on useimmiten myös tehokasta. Nämä ovat varmasti yhteisiä päämääriä." 13

14 Uutiset Tehoa ja synergiaa tukitoimintoja keskittämällä Yhä useammat organisaatiot tukevat kasvua ja parantavat kannattavuutta keskittämällä tukitoimintoja yhteiseen, koko konsernia palvelevaan palvelukeskukseen. Deloitten tuoreen kansainvälisen julkaisun mukaan kustannussäästöt ovat edelleen yleisin syy perustaa palvelukeskus. miseksi yhdistellään myös Suomessa ulkoistusta ja palvelukeskustoimintoja Global Shared Services survey on osa tutkimussarjaa, jota on täydennetty aina kahden vuoden välein vuodesta 1999 lähtien. Mukana oli vastaajia myös Suomesta. Lisätietoja: Markus Kaihoniemi, puh , Shared services: From if to how Insights from Deloitte s 2011 global shared services survey Meillä suurimmat yritykset ovat jo pääosin perustaneet omat palvelukeskuksensa ja toimintamalli on omaksuttu hyvin myös julkisella sektorilla. Muut hyödyt kuin kustannussäästöt koetaan yhä merkittävämmäksi syyksi siirtyä palvelukeskusmalliin. Tutkimuksen mukaan muita olennaisia hyötyjä ovat muun muassa parantunut kontrolliympäristö, tiedon saatavuus ja parantunut joustavuus toiminta ympäristön muutoksille, toteaa Suomen Deloitten Shared Services -palveluista vastaava Markus Kaihoniemi. Deloitte designpääkaupungin yhteistyökumppani Liiketoiminnan tukipalveluiden keskittämisellä palvelukeskuksiin haetaan muun muassa taloudellisia sekä tehokkuuteen ja osaamisen tasoon liittyviä hyötyjä. Niihin tuodaan yhä useammin jo vakiintuneiden talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon sekä ostotoimintojen rinnalle uusina alueina esimerkiksi tilahallintoa, myyntiä ja markkinointia sekä lakipalveluja. Erillisten, jokaiselle funktiolle omien palvelukeskusten sijaan mietitään enenevässä määrin yhteisestä organisaatiomallista saatavia synergiaetuja. Valtionhallinnossa on Suomessakin perustettu omat palvelukeskusorganisaatiot kullekin tukitoiminnolle. Niiden välillä on silti paljon alueita, joista voitaisiin saavuttaa synergiahyötyjä. Julkiselta sektorilta löytyy myös hyviä esimerkkejä palvelukeskuksista, jotka tuottavat tukipalveluita laajasti, Kaihoniemi jatkaa. Selvityksen mukaan vakiintuneet palvelukeskukset jatkavat kasvuaan, kun niiden palveluvalikoimaan tuodaan yhä enemmän lisäarvopalveluita perinteisen transaktioiden käsittelyn rinnalle. Joustavimman ja kustannustehokkaimman toimintamallin saavutta- Deloitte arvioi World Design Capital Helsinki yhteistyökumppanina hankkeen onnistumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta eri näkökulmista. Vuosi tarjoaa myös mahdollisuuden tukea ohjelmavuoteen osallistuvia organisaatioita uudenlaisilla tavoilla sekä kohdata sidosryhmiä erilaisissa yhteyksissä. Designpääkaupungin yrityskumppanina olemme ylpeinä mukana luomassa mahdollisuuksia huomispäivän menestystarinoiden rakentajille. Kansainvälisenä asiantuntijaorganisaationa innovatiivisuus ja uudistuminen ovat meille tärkeitä, joten haluamme nostaa esiin uudenlaisista toiminta- ja yhteistyötavoista syntyvää inspiraatiota, Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen sanoo. Lisätietoja: Teppo Rantanen, puh , Kari Ekholm, puh , Lisää ajankohtaisia aiheita 14

15 Kolumni Joustavia pilviä Valtion ja kuntien tietohallinto on syntynyt vähitellen itsestään, järjestelmä järjestelmältä, ilman kokonaisnäkemystä. Ei ihme, etteivät järjestelmät keskustele keskenään, ja julkishallinnon tietohallinnon kustannukset nousevat yli kahteen miljardiin euroon vuodessa. Pelkästään sähkölaskuissa olisi mahdollisuus säästöihin. Kun amerikkalainen pankkikonserni Citygroup pudotti IT-palvelinkeskustensa määrän kolmannekseen, vuosittainen sähkölasku pieneni kuusi miljoonaa dollaria. Julkishallinnon tietohallinnon tilannetta kuvaa hyvin se, että eri viranomaisilla on toistakymmentä IT-palvelukeskusta, ja kuntia ja kuntayhtymiä palvelevat keskukset päälle. Monen pienen kunnan IT-palvelut pyörivät kunnantalon kellarikomerossa sijaitsevilla palvelimilla. Nopeaa muutosta ei ole luvassa, sillä hallinnonalat vahtivat mustasukkaisesti omia järjestelmiään. Hallitusohjelmassakaan ei luvata yhdistää kuin valtion IT-palvelukeskusten toimialariippumattomat tehtävät. Yhteentoimivuutta ja tehoa on haettu rakentamalla hallinnonaloille laajoja tietojärjestelmiä, jotka ovat kuitenkin osoittautuneet jäykiksi ja raskaiksi. Muutokset toimintatavoissa edellyttävät kalliita ohjelmistoremontteja. Lakien toimeenpanoa on jouduttu jopa lykkäämään, kunnes rahat ohjelmistojen uudistamiseen on löydetty. Työtä, rahaa ja sähköä menee jatkuvasti hukkaan. Iso-Britanniassa arvioitiin julkisen sektorin 13 miljardia puntaa vuodessa kustantavien tietojärjestelmien virtualisoinnin voivan tuottaa runsaan kolmen miljardin punnan vuosittaiset säästöt. Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaisi 400 miljoonan euron vuosittaista säästöpotentiaalia. Säästöjen lisäksi virtualisointi parantaisi IT-palveluiden joustavuutta ja reagoivuutta. Esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen verkkopalveluiden palvelinkapasiteetti olisi voitu Fukushiman onnettomuuden jälkeen moninkertaistaa hetkessä, eivätkä sivut olisi romahtaneet kuorman alle. Virtualisointi herättää perusteltua huolta tietoturvasta ja palvelun saatavuudesta, koska tiedot ja palvelut eivät enää ole omilla palvelimilla. Julkisella tai yksityisellä palvelinkapasiteetin tarjoajalla on kuitenkin todennäköisesti yksittäistä kuntaa tai virastoa parempi tietoturvan ja toimintavarmuuden asiantuntemus. Se on nimenomaan heidän avainosaamistaan. Virtualisointisopimusten laadintaan kannattaa joka tapauksessa varata aikaa. Kokemusta mahdollisista ongelmista ja niiden seurauksista ei vielä ole. Jyrki J.J. Kasvi KirjoITtaja on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja. 15

16 Deloitte Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijapalveluorganisaatioista. Palveluksessamme on noin asiantuntijaa yli 150 maassa. Suomessa meitä on yli 400 asiantuntijaa 7 toimistossa. Tarjoamme vankan kokemuksen ja osaamisen julkisen sektorin kehittämishaasteisiin sekä laajan valikoiman tilintarkastukseen, vero- ja lakiasioihin, johdon konsultointiin, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyviä asiantuntijapalveluita. Autamme asiakkaitamme menestymään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, uudistamaan toimintaansa ja kehittämään palveluitaan. Lähtökohtanamme on luoda aitoa lisäarvoa tuottavia, kestäviä ratkaisuja. Deloitte on Hanselin valitsema johdon asiantuntijapalveluiden puitesopimustoimittaja valtionhallinnolle vuosille Puitejärjestelyn kautta kaikki valtionhallinnon organisaatiot voivat hankkia johdon asiantuntijapalveluita tai sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen palveluita Deloittelta suorahankintana tai minikilpailutuksella. Palvelemme lisäksi useita kuntia, sairaanhoitopiirejä ja muuta julkishallintoa organi saatiokohtaisten puitejärjestelyjen välityksellä sekä kaikkia asiakkaitamme suora hankintojen ja tarjouskilpailujen kautta. Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu Limited, a UK private company limited by guarantee, and its network of member fi rms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu Limited and its member fi rms Deloitte & Touche Oy, Group of Companies.

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Helsinki 18.4.2012 Liiketoimintasi tuntija, toimialasi ymmärtäjä - Askelia menestykseen Deloitte

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Rakennusluvan hakemiseen uusi palvelu - Lupapiste. Taloyhtiö 2015 Pirjo Saksa, Ympäristöministeriö Ilona Liesmäki, Solita Oy

Rakennusluvan hakemiseen uusi palvelu - Lupapiste. Taloyhtiö 2015 Pirjo Saksa, Ympäristöministeriö Ilona Liesmäki, Solita Oy Rakennusluvan hakemiseen uusi palvelu - Lupapiste Taloyhtiö 2015 Pirjo Saksa, Ympäristöministeriö Ilona Liesmäki, Solita Oy Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) -SADe-ohjelma 2009

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Sytyke/ käytettävyys OSY Anu Ylä-Pietilä Lyhyesti Trafista Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä,

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot