Uudenkaarlepyynkaupunki / Hyväksytty kaupunginvaltuustossa , 59 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenkaarlepyynkaupunki / Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.11.2010, 59 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2011-14"

Transkriptio

1 Uudenkaarlepyynkaupunki / Hyväksytty kaupunginvaltuustossa , 59 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

2 Visiomme on että on houkutteleva paikkakunta asumiselle ja että se myös tulevaisuudessa on yksi Pohjanmaan turvallisimmista ja viihtyisimmistä kunnista. Asuntopoliittinen ohjelma Johdanto kasvaa. Viime vuosina väestönkehitys on ollut positiivinen ja tulevaisuuden ennusteet näyttävät myös valoisilta. Viimeisten neljän vuoden aikana on syntynyt lasta vuosittain Uudessakaarlepyyssä ja väestöluku on kasvanut henkilöllä vuodessa. Jotta kaupunki myös vastedes olisi viihtyisä asumis- ja oleskelupaikka vaaditaan mm. asuntojen hyvää tarjontaa. Miten asumme, missä asumme ja kustannukset asumisesta vaikuttavat elämäntilanteeseemme. Asuntopoliittinen ohjelma luettelee tavoitteet siitä miten toivoisimme saavuttaa vaihtelevan tarjonnan asunnoista elämän eri vaiheisiin. Samalla rakentamisen tulee olla taloudellisesti pitkälle tähtäävää, ja ympäristöä ajatellen kestävää. Oikeilla panoksilla kaupungin puolelta asuntojen rakentaminen helpottuu. Eri asumismuotojen tarve vaihtelee elämän aikana, mutta asuminen turvallisissa oloissa on perusedellytys hyville elinoloille. Kaikilla Uudenkaarlepyyn asukkailla tulee olla mahdollisuus löytää sopiva asumismuoto. Asuntomarkkinoiden kehityksellä on merkitystä kunnan väestön, elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ym. tulevaisuuden kehitykselle. Lähtien Tilastokeskuksen väestöennusteista noin 500 uudella asukkaalla vuoteen 2040 uustuotannon tarve on kiireellinen. Uudenkaarlepyyn julkisen asuntopolitiikan kokonaisvastuu on kaupunginvaltuustolla. Julkista asuntopolitiikkaa harjoitetaan rakentamalla ja ylläpitämällä asuintontteja ja kehittämällä kaava-alueita, lupatoimintaa, asuntojen omistamista ja vuokraamista sekä välittämällä valtion lainoja ja avustuksia asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Visiomme on että Uusikaarlepyy olisi houkutteleva vaihtoehto asuinpaikaksi, ja myös vastedes olisi yksi Pohjanmaan turvallisimmista ja viihtyisimmistä kunnista. Ohjelman keskeiset ongelmat: - Millä alueilla on asuntopoliittisia kehitysmahdollisuuksia? - Tarvitseeko kaupunki enemmän vuokra-asuntoja kunnallisella johdolla vai riittävätkö yksityiset aloitteet vuokra-asuntojen kysyntään? - Pitäisikö erityisryhmien asuntotarpeita vielä parantaa? - Mikä rooli asuntopolitiikalla on jatkuvan positiivisen väestökehityksen turvaamiseksi? Työryhmään on kuulunut Vald-Erik Granlund (puheenjohtaja), Stefan Grahn, Ted Saari, Anna Kengo, Gunilla Södergård, Stefan Sandin, Christina Asp-Törnqvist ja Tomas Knuts (sihteeri). 2

3 Asuntopoliittinen ohjelma Taustatilastoja ja nykytilanne [ Väestö ] Kuva 1. Väestömäärä Uudessakaarlepyyssä (huom. skaala: ). Lähde Tilastokeskus Kuva 2. Väestöluku alueittain 1998 ja Lähde: Munsala Monäs Monå Kantlax Jussila Hirvlax Harjux Överjeppo Lassila Jungar Kovjoki Forsby Vexala Pensala Ytterjeppo Socklot Markby Kyrkoby Centrum

4 Taulukko 1. Väestömuutokset Uudessakaarlepyyssä Lähde: Tilastokeskus Syntyneet Kuolleet Luon. väestölisäys Muutto Sisäänmuutto Maahanmuutto Maastamuutto Netto muutto liike Taulukko 2. Väestöennuste iän mukaan Lähde: Tilastokeskus Vuosi / /- Yhteensä * ** Ikä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % * Väestökehitys prosentteina vuoden 2015 ja 2010 välillä. ** Väestökehitys prosentteina vuoden 2040 ja 2010 välillä. Uudellakaarlepyyllä on kokonaisuudessaan positiivinen väestökehitys. Iällisesti suurin haaste on iäkkäässä väestössä, jonka odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. 4

5 [Asunnot ] Taulukko 3. Pysyvästi asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Lähde: Tilastokeskus Seutunet. Vuosi Asunnot yhteensä Omistusasunto Muu asunto Omistusasunto (%) Vuokraasunto Vuokraasunto (%) Muu asunto (%) ,20 19,65 3, ,40 19,40 3, ,90 18,60 2, ,17 19,82 4, ,64 20,98 3,37 Viime vuosina on havaittu trendi jonka mukaan asuntojen määrä yleensä, ja varsinkin omistusasuntojen, kasvaa jonkin verran. Vuokra-asuntojen kysyntä on myös kasvanut, varsinkin vuosina 2009 ja *ARA:n tilastojen mukaan Uudessakaarlepyyssä oli yhteensä 3455 asuntoa vuonna 2009 joista 650 oli vuokra-asuntoja. Kuva 3. Asuntotuotanto Uudessakaarlepyyssä Lähde: Egnahemshus Radhuslägenheter Våningshuslägenheter aikana rakennettiin 103 omakotitaloa keskustassa kun taas kunnan syrjäseuduilla rakennettiin 112. Keskimäärin Uudessakaarlepyyssä siis rakennettiin noin 20 omakotitaloa vuodessa (Taulukko 3 ja 4). 5

6 Taulukko 4. Uudet omakoti- Taulukko 5. Uudet omakotirakennukset alueittain rakennukset alueittain Uudessakaarlepyyssä Alua Määrä Vuosi Määrä Markby Forsby Kantlax Munsala Jussila Vexala Hirvlax Monäs Pensala Sokaluoto Kovjoki Jepua 21 Yhteensä 215 Alajepua 5 Lippjärv 1 Keskusta 103 Yhteensä 215 Lähde: Taulukko 6. Myönnetyt rakennusluvat vuosina Uudisrakennus Lisärakennus Keskiarvo/ v. Omakotitalot (AO) ,2 (22,2 / 16) Rivitalot (AR) 9 2 1,1 Kerrostalot (AK) 3 2 0,5 Yhteensä ,8 (23,4 / 16,4) Lähde: Huom: Tilasto käsittää myönnettyjä lupia, riippumatta siitä onko lupaa käytetty hyväksi. Taulukko 7. Työryhmän ennuste asuntojen tuotantoon. Määrä /vuosi Omakotitalot (AO) 25 / v. Rivitalohuoneistot(AR) 15 / v. Kerrostalohuoneistot (AK) 10 / v. 6

7 [ Sukkulointi] Kuva 4. Sukkulointi kuntien välillä Pietarsaarenseudulla 2007 Arbetar i sin bostadskommun: Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Pendling Sukkulointi mellan kuntien kommunerna välillä inom Jakobstadsregionen Pietarsaarenseudulla Jakobstad Larsmo Kronoby Pendling mellan kommuner: Källa: Statistikcentralen, Sysselsättningsstatistik Nykarleby Pedersöre V Uudessakaarlepyyssä asuvaa sukkuloi johonkin läheiseen naapurikuntaan. 478 henkeä sukkuloi vuorostaan jostakin naapurikunnasta Uuteenkaarlepyyhyn SeutuNet Kuva 8. Sukkulointi 2007 Uuteenkaarlepyyhyn ja täältä. Työllistetty työvoima joka asuu Uudessakaarlepyyssä mutta sukkuloi... Pietarsaareen Kruunupyyhyn Luotoon Pedersöreen Sukkuloi Uuteenkaarlepyyhyn Pietarsaaresta Kruunupyystä Luodosta Pedersörestä Koskien työpaikkoja Uudellakaarlepyyllä on viime vuosina ollut työpaikkojen 97 %:n omavaraisuus. Työttömyys on huolimatta matalasuhdanteesta ollut suhteellisen alhainen Uudessakaarlepyyssä, heinäkuussa 2010 oli 5 % työttömänä (8,3 % Pietarsaarenseudulla ja 10,8% koko maassa). Asuntojen uustuotanto on ollut noususuunnassa vuosina 2009 ja

8 Yleiset tavoitteet Edellytys toimivaan asuntopolitiikkaan on voida tarjota nykyaikaisia viihtyisiä asuntoja ja tontteja, koska ihmiset nykyisin asettavat yhä korkeampia vaatimuksia asumiselle. Uudenkaarlepyyn kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin: Uudenkaarlepyyn asumisella on oltava alueellinen levinneisyys. Koko kuntaa on kehitettävä. Asuntojen rakentaminen vastaa odotettua väestölisäystä ja sopeutetaan kysyntään. huomioi uusien asuntojen kysynnän eri luovutusmuodoilla. Nuorten, eläkeläisten ja erityisryhmien tarpeet edullisista ja helposti saavutettavista asunnoista huomioidaan. Kustannustehokas kunnallinen toiminta esim. vesi- ja viemärialalla on tärkeä jotta asumiskustannukset voidaan pitää alhaisina. Vanhenevan väestön asuminen tuottaa haasteita vastedes. Hissillä varustettujen kerrostalojen määrää pitää lisätä. Kaupungin tulee tiedottaa ja kehottaa asuntoyhtiöitä mahdollisuudesta hakea avustusta hissien rakentamiseen. Hyvä kaavoitusvalmius ja aktiivinen maankäyttöpolitiikka hankinnoilla ja tiedottamalla on hyvä edellytys asumispolitiikalle Uudenkaarlepyyn luonnonkaunis ympäristö on resurssi joka huomioidaan myös asuntopolitiikassa. Merenläheinen asuminen on resurssi koko Uudessakaarlepyyssä. Joustava rakennuslupamenettely sekä keskustassa että syrjäseuduilla. Kohtuullinen muotoilu kunnan taksoille ja maksuille. Kunnallinen kiinteistöyhtiö osallistuu uustuotantoon. Asuntomarkkinoiden informaatio Uudessakaarlepyyssä helposti saatavilla. Hyvä yhteistoiminta seudulla 8

9 Asuntopolitiikka Uudessakaarlepyyssä Selvittääkseen miten parhaiten voidaan kehittää asuntopolitiikkaa, työryhmä on pyytänyt lausuntoja keskeisiin kysymysasetteluihin jotka mainitaan ohjelman alussa. Kyläkunnat, vanhusten neuvosto ja vammaisneuvosto sekä sosiaalikeskus on saanut pyynnön antaa mielipiteensä asuntokannasta kunnassa. Lausuntoja tuli Monån, Jepuan ja Alajepuan kylistä, vanhustenneuvostosta sekä sosiaalikeskuksesta (liite). [Tontit ja asunnot] Kaupungin omistuksessa oli elokuussa 2010 seuraavat tontit vapaana.: - Keskusta 45 kpl pientalotonttia ja 7 rivitalotonttia - 11 kpl pientalo- ja 3 kpl rivitalotonttia on varattu. - Kapasiteettia on vielä 9:lle pientalotontille - Jepua 14 kpl vapaana ja kapasiteettia vielä Munsala 16 kpl vapaana ja 2 rivitalotonttia. Kapasiteettia vielä 5:lle - Sokaluoto 8 kpl - Hirvlax 5 kpl - Monäs 4 kpl - Monå 2 kpl Merenläheisten kylien rantayleiskaavalla luodaan noin 200 rakennuspaikkaa vakinaiselle asumiselle ja noin 150 vapaa-ajan asunnon rakennuspaikkaa. Tavoitteet: - Kaavoittaa 30:lle omakotitalotontille vuodessa. - Asuntotuotanto ennusteen mukaan (taulukko 7) - Joustavuus koskien tonttien kokoa kylien kaavoitetuilla osillaa. 9

10 [Asuntopoliittiset kehitysmahdollisuudet] Korjaukset ja avustus ARA myöntää avustusta korjauksiin, energiaan ja terveyshaittojen poistamiseen sekä investointitukea asumisolosuhteiden parantamiseksi ryhmille erityistarpeilla. Avustusta myönnetään myös infrastruktuurin rakentamiseksi uusille asumisalueille. Myös vuokratalot ja asumisoikeustalot joilla on taloudellisia vaikeuksia, voivat saada avustusta. Avustukset myöntää kunta, ARA tai Valtiokonttori riippuen avustuksen laadusta. Asuntojen korjauksiin myönnettiin korjaus- ja energia-avustuksia vuonna 2009 yhteensä , 17 kpl, 139 asuntoa Hakemuslomakkeita ja lähempiä tietoja hakemuksesta saa rakennustarkastustoimistosta. Uudessakaarlepyyssä apulaisrakennustarkastaja hoitaa avustukset. Merenläheinen ja joenläheinen asuminen Yhteensä 450 kilometrin rantalinjalla Uudellakaarlepyyllä on suuret mahdollisuudet voida tarjota meren- ja joenläheistä asumista sekä keskustassa että syrjäseuduilla. Mahdollisuus vakinaiseen asumiseen nykyisissä vapaa-ajanasunnoissa on tullut yhä suositummaksi. Kaupunki on myös vastedes myönteinen tähän kehitykseen, kohtuullisilla edellytyksillä. Merenläheiset kaava-alueet ovat mahdollisia kehitysaloja Uudessakaarlepyyssä. On trendikästä että yhä nuoremmat hankkivat itselleen asuntohuoneiston ja tähtäävät siihen että asuvat pitempiä jaksoja vapaa-ajan asunnossa. Kaupunki turvaa asumisen perusrakenteet ja toiminnan maaseudulla ja tukee kehityshankkeita jotka kylien asukkaat itse suorittavat. Kunnallisen infrastruktuurin hyvä kehitys on edellytys elinvoimaan kylissä. Tavoitteet: - Kaupunki tekee aloitteen ainakin yhden merenläheisen kaava-alueen suunnitteluun maaseudulla vesinäköalalla ohjelmakauden aikana. - 10

11 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Uudenkaarlepyyn asunnot koostui v :stä vuokrayksiköstä. Asuntohuoneistojen määrä oli noin 280. Vuokrahuoneistoista 168 (62%) oli kaupungin keskustassa 104 (48%) maaseudulla. Viime vuosina vuokrausaste on ollut korkea ja keskustan vuokrahuoneistojen puute on ollut merkittävä oli seitsemäs vuosi peräkkäin vuokra-asuntojen suhteellisen hyvällä käyttöasteella. Huoneistojen kysyntää esiintyy ennen kaikkea kaksioille ja kolmen huoneen asunnoille. Kiinteistö Oy Uudenkaarlepyyn asunnot hallitsee tänään keskustan lisäksi vuokra-asuntoja myös Hirvlaxissa, Vexalassa, Pensalassa, Jepualla, Sokaluodossa ja Kovjoella. Vuokra-asuntoja julkisella johdolla tulee olla saatavana myös vastedes. Vähän isompien asuntojen puskuri, kaksioiden, pitäisi olla olemassa. Tavoitteet: - Uusien vuokra-asuntojen tuotanto täyttää kysynnän - Vuokra-asuntoihin jonottaminen Uudessakaarlepyyssä pysyy kohtuullisella tasolla - Vuokra-asunnot ovat viihtyisät Tarpeet eri elämänvaiheissa ja eri ryhmille Vuokra-asuntoja tulee edelleenkin olla kaikissa kunnan osissa ja eri ryhmille. Asuntoja tarvitaan mm. nuorille jotka muuttavat kotoa ensimmäiseen omaan asuntoon, muutoksiin perheiden elämäntilanteisiin, vammaisille, takaisinmuuttajille ja kausityöntekijöille. Julkisen hallinnon asuntoja tarvitaan ryhmille joille voi olla vaikea saada asunto yksityisillä markkinoilla. Myös enemmän rivitaloja julkisella hallinnolla tarvitaan. Viihtyisä asumisympäristö yhdessä toimivien palvelujen kanssa ja mahdollisuudella vapaaajanviettoon on, ja tulee olemaan, tärkeitä tekijöitä kun perheet valitsevat asuinpaikan. 11

12 Nuorten ensimmäisen asunnon tarve ja tarjonta Nuoret alkavat elää itsenäisesti varhain. Kolmasosa vuotiaista asuu vanhempiensa kanssa Suomessa, vuotiaista vain kolme prosenttia asuu kotona. Nuorten ensimmäinen asunto on useimmiten vuokra-asunto. Asuntopulan aikana ja kun jonotusaika on pitkä ja asuntohinnat korotetut, ryhmät, kuten nuoret ja matalapalkkaiset kotitaloudet, työntyvät yhä suuremmassa määrin ulos asuntomarkkinoilta. 26-vuotiaista 40 prosenttia asuu omassa asunnossa (Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittinen kehitysohjelma , s. 74). Eläkeläis- ja palveluasunnot. Asuntopolitiikan tulee tuleville vuosille ottaa huomioon haasteet jotka aiheutuvat väestön ikääntymisestä. Liikkumisesteiden poistaminen ja parempien mahdollisuuksien luominen kotona asumiselle tulee yhä keskeisemmäksi. Eläkeläis- ja palveluasuntoja on tänään Uudenkaarlepyyn keskustassa ja Munsalassa. Jepualla on muutama vammaisille sopeutettu asunto. Tukea asumiseen saa laajan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kautta ja monet vanhukset pystyvät sen vuoksi asumaan kotona koko elämänsä. Viihtyisien eläkeläis- ja palveluasuntojen tarve helposti saatavilla palveluilla tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Hakalehdon eläkeläiskeskuksessa ja Hagaborgissa on tilaa vanhuksille joita ei voi hoitaa avohoidossa. Paikkoja on myös jaksottaishoitoon. Nämä paikat on tarkoitettu omaishoitajien helpotukseksi. Hakalehdon korjauksen odotetaan olevan valmis keväällä Kunnostamisen yhteydessä tehdään myös erillinen dementiaosasto. Asuntoja julkisella hallinnolla tarvitaan myös, erityisesti ryhmille joille muuten on vaikea löytää asunto yksityisillä markkinoilla. Vammaisille mukautettujen asuntojen saanti on turvattava ja lisäksi tarvitaan joissakin tilanteissa isoja asuntoja. V Uudenkaarlepyyn Sairaskoti siirtyy Uudenkaarlepyyn kaupungin omistukseen. Osaaminen ja mahdollisuudet jotka sairaskodilla on tänään on otettava talteen kun sairaskodin tulevaisuudensuunnittelu käynnistyy. 12

13 Asuntoja työvoiman maahanmuuttajille, kiintiöpakolaisille Päätöksen myötä ottaa vastaan kiintiöpakolaisia Pietarsaarenseudulle ajankohtaistuu sopivien asuntojen tarve vuonna Ulkomaalaisten kansalaisten määrä on jatkuvasti kasvanut Uudessakaarlepyyssä ja ,9% väestöstä oli ulkomaalaisia (vrt. 2,7 % koko maassa, 3,2 % Pohjanmaalla). Pietarsaarenseutu on päättänyt ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tulevina vuosina. Uusikaarlepyy on ilmoittanut että kaupunki on valmis vastaanottamaan ensimmäiset kiintiöpakolaiset alkaen syksyllä Tämä tuo mukaansa haasteita myös asuntomarkkinoilla koska asuntopolitiikalla on myös tärkeä osuus integroinnissa. Asuntojen tarve, sekä tilapäiseen että vakinaiseen asumiseen, on tyydytettävä työvoiman maahanmuuttajille. Asunnot ryhmille erityistarpeilla On olemassa tarve tukiasumiselle ryhmille joilla on erityistarpeita, esim. psyykkisesti sairaille, väärinkäyttäjille ja vammaisille. Asuntopolitiikan merkitys väestökehitykselle On olemassa eri mielipiteitä siitä mikä merkitys julkisella asuntopolitiikalla on väestönkehitykselle. Hyvin harkittu asuntopolitiikka ja asuntojen hyvä tarjonta on joka tapauksessa keskeisiä elementtejä kunnan väestökehitykselle. Asuntojen puute on ajan mittaan este kunnan kehitykselle. Kunnalla on keskeinen osa asuntojen rakentamisen kaikissa muodoissa, mm. luomalla yleisiä edellytyksiä asuntorakentamiselle suunnittelun ja maankäytön kautta, kunnallistekniikalla ja viranomaiskäytöllä. Myös tonttien myynti on tärkeä väline kun on kyse hintatason pitämisestä kohtuullisella tasolla ja yhteiskuntarakennetta toimivana Nuorten ensimmäinen asunto on usein vuokra-asunto, mutta monella lapsiperheellä on päämääränä hankkia omistusasunto. Ensisijainen vastuu rakennusten ja asuntojen kunnossapidosta ja korjauksista on niillä jotka omistavat kiinteistön. Siistit julkisivut ja hyvinhoidetut alueet ovat tärkeitä tekijöitä viihtyisässä asuinympäristössä. Uusikaarlepyy panostaa päivähoidon eri muotoihin jotta perheet voivat valita sekä ajallisesti että sisällöltä vaihtelevia muotoja kokopäivähoidosta leikkitoimintaan. Tämä on tärkeä osa Uudenkaarlepyyn asuntopolitiikassa. 13

14 Yhteenveto toimenpiteistä ja ehdotuksista Markkinointi - Parempia karttoja ja valokuvia vapaista tonteista sekä kaavoja että kaavoituskatsaus näkyville kaupungin nettisivuille. - Informaatiota vastamuuttaneille - Asu ja työskentele Uudessakaarlepyyssä kampanja - Tonttipäivä - Infrastruktuuri Aktiivinen tonttipolitiikka - Aktiivinen tonttipolitiikka koko Uudessakaarlepyyssä - Kaavoittaa 30:lle omakotitontlle vuodessa - Asuntotuotanto ennusteen mukaan (taulukko 7) - Joustavuus koskien tonttien kokoa kylien kaava-alueilla Asuntojen tuotanto - Kunta kannustaa aktiivisesti yksityisiä yrityksiä rakentamaan asuntoja. Kunta voi myös ostaa 1-2 huoneistoa varmistaakseen tarvittaessa hyvän taloudellisen lopputuloksen. - Kaupunki tekee aloitteen ainakin yhden meriläheisen kaava-alueen suunnittelemiseen (vesinäköalalla) maaseudulla ohjelman aikana. Uusien osakas/vuokrakonseptien kehittäminen Julkisivukatselmusryhmä - Keskustan puiset julkisivut on säilytettävä. Julkisivukatselmusryhmä kehottaa asianomaisia toimenpiteisiin saadakseen piristystä ja eloa vanhoihin puutalokortteleihin. - Näkyvien rakennusten julkisivut on otettava huomioon ja pidettävä siisteinä. Kaupunki on hyvänä esimerkkinä ja hoitaa julkisivunsa. Lähteet ja materiaali Tilastokeskus SeutuNet Pohjanmaa lukuina Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Kuvat: 14

15 Kylät/alueet Uudessakaarlepyyssä Asukasluku ( ) Sijainti Palvelut Keskusta km Pietarsaaren keskustaan Kaupungin keskustassa laajat palvelut Kyrkoby km Pietarsaareen Kaupungin keskustassa Markby km E 8:sta 20 km kaupunginkeskustaan 30 km Pietarsaareen Sokaluoto 493 Keskustan ja Pietarsaaren välillä Koulu 8 km kaupunginkeskustaan päivähoito 18 km Pietarsaaren keskustaan vesatama Åminne 44 Joen varrella Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä 5 km kaupunginkeskustaan 19 km Pietarsaaren keskustaan Alajepua 197 E 8:n ja keskustan välillä Koulu 9 km kaupunginkeskustaan 32 km Pietarsaareen Pensala 279 Oravaisten ja Jepuan välillä 10 km Jepuan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan 12 km Oravaisten keskustaan Vexala 286 Meren läheinen kyä Venesatama 6 km Munsalan keskustaan 14 km kaupunginkeskustaan Forsby km kaupunginkeskustaan Kovjoki 215 E 8:an varrella koulu 10 km kaupunginkeskustaan 18 km Pietarsaareen 15

16 Asukasluku ( ) Sijainti Palvelut Jepua 987 Kyläkeskus 8 km E 8:n Koulu kirjasto kahvila kauppa Maaseutukanslia E19 kulkee Jepuan läpi päivähoito postiasiamies kuntosali pankki 17 km kaupunginkeskustaan urheilualue Harjux 34 E 8 varrella 11 km Munsalan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan Hirvlax 96 Keskus länsi-munsalalle koulu 7 km Munsalan keskustaan päivähoito 18 km kaupunginkeskustaan kyläkauppa postiasiamies Jussila 81 E 8 varrella 7,5 km Munsalan keskustaan 18 km kaupunginkeskustaan Kantlax 156 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa 10 km Munsalan keskustaan 19 km kaupunginkeskustaanrum Monå 153 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa 10 km Munsalan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan Satama Venesatama Monäs 230 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa Kyläkauppa, polttoaineen myynti, leirintäalue 12 km Munsalan keskustaan 22 km kaupunginkeskustaan venesatama Munsala 562 Kyläkeskus Koulu, kirjasto, päivähoito, kahvila, postiasiamies, 10 km kaupunginkeskustasta etelään Urheilu- ja nuorisotalo, pankki, kauppoja, 7 km E 8:n urheilukenttä 16

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Tontti ja talomarkkinointi

Tontti ja talomarkkinointi Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaaminen 15.1.2015 Tontti ja talomarkkinointi Kommenttipuheenvuoro Marja Tast Särkisalo Kaupungin alue Koko kaupunki Asukasluku : 54 260 Pinta-ala:

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Uudenkaarlepyyn kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma

Uudenkaarlepyyn kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma Uudenkaarlepyyn kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä 21.2.2002 1.1 Visio Tukea edellytyksiä muutoksiin elinkeinoaloilla muuttuvassa maailmassa, ottaen huomioon pysyvä kehitys.

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki MATO 2014-2018, seminaari 24.4.2013 Asuntomarkkinoista Vuokra-asuntomarkkinoista taustalla

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm 1 Luonnos ASUNTOREFORMIYHDISTYS RY. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Yleistä Vuonna 2012 valmistunut asuntotuotanto oli edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla. Korkeaan määrään vaikutti vielä vuosina

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus 2013

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus 2013 Pyhännän kunta Kaavoituskatsaus 2013 Rakennuslain 7 :n mukaisesti ilmoitetaan seuraavaa: 1. Voimassa olevat asemakaavat: 1.1 Asemakaavat: - Kirkonseudun asemakaava - Leiviskänkankaan asemakaava - Ukonojan

Lisätiedot

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6. Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot