Uudenkaarlepyynkaupunki / Hyväksytty kaupunginvaltuustossa , 59 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 Uudenkaarlepyynkaupunki / Hyväksytty kaupunginvaltuustossa , 59 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

2 Visiomme on että on houkutteleva paikkakunta asumiselle ja että se myös tulevaisuudessa on yksi Pohjanmaan turvallisimmista ja viihtyisimmistä kunnista. Asuntopoliittinen ohjelma Johdanto kasvaa. Viime vuosina väestönkehitys on ollut positiivinen ja tulevaisuuden ennusteet näyttävät myös valoisilta. Viimeisten neljän vuoden aikana on syntynyt lasta vuosittain Uudessakaarlepyyssä ja väestöluku on kasvanut henkilöllä vuodessa. Jotta kaupunki myös vastedes olisi viihtyisä asumis- ja oleskelupaikka vaaditaan mm. asuntojen hyvää tarjontaa. Miten asumme, missä asumme ja kustannukset asumisesta vaikuttavat elämäntilanteeseemme. Asuntopoliittinen ohjelma luettelee tavoitteet siitä miten toivoisimme saavuttaa vaihtelevan tarjonnan asunnoista elämän eri vaiheisiin. Samalla rakentamisen tulee olla taloudellisesti pitkälle tähtäävää, ja ympäristöä ajatellen kestävää. Oikeilla panoksilla kaupungin puolelta asuntojen rakentaminen helpottuu. Eri asumismuotojen tarve vaihtelee elämän aikana, mutta asuminen turvallisissa oloissa on perusedellytys hyville elinoloille. Kaikilla Uudenkaarlepyyn asukkailla tulee olla mahdollisuus löytää sopiva asumismuoto. Asuntomarkkinoiden kehityksellä on merkitystä kunnan väestön, elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ym. tulevaisuuden kehitykselle. Lähtien Tilastokeskuksen väestöennusteista noin 500 uudella asukkaalla vuoteen 2040 uustuotannon tarve on kiireellinen. Uudenkaarlepyyn julkisen asuntopolitiikan kokonaisvastuu on kaupunginvaltuustolla. Julkista asuntopolitiikkaa harjoitetaan rakentamalla ja ylläpitämällä asuintontteja ja kehittämällä kaava-alueita, lupatoimintaa, asuntojen omistamista ja vuokraamista sekä välittämällä valtion lainoja ja avustuksia asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Visiomme on että Uusikaarlepyy olisi houkutteleva vaihtoehto asuinpaikaksi, ja myös vastedes olisi yksi Pohjanmaan turvallisimmista ja viihtyisimmistä kunnista. Ohjelman keskeiset ongelmat: - Millä alueilla on asuntopoliittisia kehitysmahdollisuuksia? - Tarvitseeko kaupunki enemmän vuokra-asuntoja kunnallisella johdolla vai riittävätkö yksityiset aloitteet vuokra-asuntojen kysyntään? - Pitäisikö erityisryhmien asuntotarpeita vielä parantaa? - Mikä rooli asuntopolitiikalla on jatkuvan positiivisen väestökehityksen turvaamiseksi? Työryhmään on kuulunut Vald-Erik Granlund (puheenjohtaja), Stefan Grahn, Ted Saari, Anna Kengo, Gunilla Södergård, Stefan Sandin, Christina Asp-Törnqvist ja Tomas Knuts (sihteeri). 2

3 Asuntopoliittinen ohjelma Taustatilastoja ja nykytilanne [ Väestö ] Kuva 1. Väestömäärä Uudessakaarlepyyssä (huom. skaala: ). Lähde Tilastokeskus Kuva 2. Väestöluku alueittain 1998 ja Lähde: Munsala Monäs Monå Kantlax Jussila Hirvlax Harjux Överjeppo Lassila Jungar Kovjoki Forsby Vexala Pensala Ytterjeppo Socklot Markby Kyrkoby Centrum

4 Taulukko 1. Väestömuutokset Uudessakaarlepyyssä Lähde: Tilastokeskus Syntyneet Kuolleet Luon. väestölisäys Muutto Sisäänmuutto Maahanmuutto Maastamuutto Netto muutto liike Taulukko 2. Väestöennuste iän mukaan Lähde: Tilastokeskus Vuosi / /- Yhteensä * ** Ikä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % * Väestökehitys prosentteina vuoden 2015 ja 2010 välillä. ** Väestökehitys prosentteina vuoden 2040 ja 2010 välillä. Uudellakaarlepyyllä on kokonaisuudessaan positiivinen väestökehitys. Iällisesti suurin haaste on iäkkäässä väestössä, jonka odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. 4

5 [Asunnot ] Taulukko 3. Pysyvästi asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Lähde: Tilastokeskus Seutunet. Vuosi Asunnot yhteensä Omistusasunto Muu asunto Omistusasunto (%) Vuokraasunto Vuokraasunto (%) Muu asunto (%) ,20 19,65 3, ,40 19,40 3, ,90 18,60 2, ,17 19,82 4, ,64 20,98 3,37 Viime vuosina on havaittu trendi jonka mukaan asuntojen määrä yleensä, ja varsinkin omistusasuntojen, kasvaa jonkin verran. Vuokra-asuntojen kysyntä on myös kasvanut, varsinkin vuosina 2009 ja *ARA:n tilastojen mukaan Uudessakaarlepyyssä oli yhteensä 3455 asuntoa vuonna 2009 joista 650 oli vuokra-asuntoja. Kuva 3. Asuntotuotanto Uudessakaarlepyyssä Lähde: Egnahemshus Radhuslägenheter Våningshuslägenheter aikana rakennettiin 103 omakotitaloa keskustassa kun taas kunnan syrjäseuduilla rakennettiin 112. Keskimäärin Uudessakaarlepyyssä siis rakennettiin noin 20 omakotitaloa vuodessa (Taulukko 3 ja 4). 5

6 Taulukko 4. Uudet omakoti- Taulukko 5. Uudet omakotirakennukset alueittain rakennukset alueittain Uudessakaarlepyyssä Alua Määrä Vuosi Määrä Markby Forsby Kantlax Munsala Jussila Vexala Hirvlax Monäs Pensala Sokaluoto Kovjoki Jepua 21 Yhteensä 215 Alajepua 5 Lippjärv 1 Keskusta 103 Yhteensä 215 Lähde: Taulukko 6. Myönnetyt rakennusluvat vuosina Uudisrakennus Lisärakennus Keskiarvo/ v. Omakotitalot (AO) ,2 (22,2 / 16) Rivitalot (AR) 9 2 1,1 Kerrostalot (AK) 3 2 0,5 Yhteensä ,8 (23,4 / 16,4) Lähde: Huom: Tilasto käsittää myönnettyjä lupia, riippumatta siitä onko lupaa käytetty hyväksi. Taulukko 7. Työryhmän ennuste asuntojen tuotantoon. Määrä /vuosi Omakotitalot (AO) 25 / v. Rivitalohuoneistot(AR) 15 / v. Kerrostalohuoneistot (AK) 10 / v. 6

7 [ Sukkulointi] Kuva 4. Sukkulointi kuntien välillä Pietarsaarenseudulla 2007 Arbetar i sin bostadskommun: Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Pendling Sukkulointi mellan kuntien kommunerna välillä inom Jakobstadsregionen Pietarsaarenseudulla Jakobstad Larsmo Kronoby Pendling mellan kommuner: Källa: Statistikcentralen, Sysselsättningsstatistik Nykarleby Pedersöre V Uudessakaarlepyyssä asuvaa sukkuloi johonkin läheiseen naapurikuntaan. 478 henkeä sukkuloi vuorostaan jostakin naapurikunnasta Uuteenkaarlepyyhyn SeutuNet Kuva 8. Sukkulointi 2007 Uuteenkaarlepyyhyn ja täältä. Työllistetty työvoima joka asuu Uudessakaarlepyyssä mutta sukkuloi... Pietarsaareen Kruunupyyhyn Luotoon Pedersöreen Sukkuloi Uuteenkaarlepyyhyn Pietarsaaresta Kruunupyystä Luodosta Pedersörestä Koskien työpaikkoja Uudellakaarlepyyllä on viime vuosina ollut työpaikkojen 97 %:n omavaraisuus. Työttömyys on huolimatta matalasuhdanteesta ollut suhteellisen alhainen Uudessakaarlepyyssä, heinäkuussa 2010 oli 5 % työttömänä (8,3 % Pietarsaarenseudulla ja 10,8% koko maassa). Asuntojen uustuotanto on ollut noususuunnassa vuosina 2009 ja

8 Yleiset tavoitteet Edellytys toimivaan asuntopolitiikkaan on voida tarjota nykyaikaisia viihtyisiä asuntoja ja tontteja, koska ihmiset nykyisin asettavat yhä korkeampia vaatimuksia asumiselle. Uudenkaarlepyyn kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin: Uudenkaarlepyyn asumisella on oltava alueellinen levinneisyys. Koko kuntaa on kehitettävä. Asuntojen rakentaminen vastaa odotettua väestölisäystä ja sopeutetaan kysyntään. huomioi uusien asuntojen kysynnän eri luovutusmuodoilla. Nuorten, eläkeläisten ja erityisryhmien tarpeet edullisista ja helposti saavutettavista asunnoista huomioidaan. Kustannustehokas kunnallinen toiminta esim. vesi- ja viemärialalla on tärkeä jotta asumiskustannukset voidaan pitää alhaisina. Vanhenevan väestön asuminen tuottaa haasteita vastedes. Hissillä varustettujen kerrostalojen määrää pitää lisätä. Kaupungin tulee tiedottaa ja kehottaa asuntoyhtiöitä mahdollisuudesta hakea avustusta hissien rakentamiseen. Hyvä kaavoitusvalmius ja aktiivinen maankäyttöpolitiikka hankinnoilla ja tiedottamalla on hyvä edellytys asumispolitiikalle Uudenkaarlepyyn luonnonkaunis ympäristö on resurssi joka huomioidaan myös asuntopolitiikassa. Merenläheinen asuminen on resurssi koko Uudessakaarlepyyssä. Joustava rakennuslupamenettely sekä keskustassa että syrjäseuduilla. Kohtuullinen muotoilu kunnan taksoille ja maksuille. Kunnallinen kiinteistöyhtiö osallistuu uustuotantoon. Asuntomarkkinoiden informaatio Uudessakaarlepyyssä helposti saatavilla. Hyvä yhteistoiminta seudulla 8

9 Asuntopolitiikka Uudessakaarlepyyssä Selvittääkseen miten parhaiten voidaan kehittää asuntopolitiikkaa, työryhmä on pyytänyt lausuntoja keskeisiin kysymysasetteluihin jotka mainitaan ohjelman alussa. Kyläkunnat, vanhusten neuvosto ja vammaisneuvosto sekä sosiaalikeskus on saanut pyynnön antaa mielipiteensä asuntokannasta kunnassa. Lausuntoja tuli Monån, Jepuan ja Alajepuan kylistä, vanhustenneuvostosta sekä sosiaalikeskuksesta (liite). [Tontit ja asunnot] Kaupungin omistuksessa oli elokuussa 2010 seuraavat tontit vapaana.: - Keskusta 45 kpl pientalotonttia ja 7 rivitalotonttia - 11 kpl pientalo- ja 3 kpl rivitalotonttia on varattu. - Kapasiteettia on vielä 9:lle pientalotontille - Jepua 14 kpl vapaana ja kapasiteettia vielä Munsala 16 kpl vapaana ja 2 rivitalotonttia. Kapasiteettia vielä 5:lle - Sokaluoto 8 kpl - Hirvlax 5 kpl - Monäs 4 kpl - Monå 2 kpl Merenläheisten kylien rantayleiskaavalla luodaan noin 200 rakennuspaikkaa vakinaiselle asumiselle ja noin 150 vapaa-ajan asunnon rakennuspaikkaa. Tavoitteet: - Kaavoittaa 30:lle omakotitalotontille vuodessa. - Asuntotuotanto ennusteen mukaan (taulukko 7) - Joustavuus koskien tonttien kokoa kylien kaavoitetuilla osillaa. 9

10 [Asuntopoliittiset kehitysmahdollisuudet] Korjaukset ja avustus ARA myöntää avustusta korjauksiin, energiaan ja terveyshaittojen poistamiseen sekä investointitukea asumisolosuhteiden parantamiseksi ryhmille erityistarpeilla. Avustusta myönnetään myös infrastruktuurin rakentamiseksi uusille asumisalueille. Myös vuokratalot ja asumisoikeustalot joilla on taloudellisia vaikeuksia, voivat saada avustusta. Avustukset myöntää kunta, ARA tai Valtiokonttori riippuen avustuksen laadusta. Asuntojen korjauksiin myönnettiin korjaus- ja energia-avustuksia vuonna 2009 yhteensä , 17 kpl, 139 asuntoa Hakemuslomakkeita ja lähempiä tietoja hakemuksesta saa rakennustarkastustoimistosta. Uudessakaarlepyyssä apulaisrakennustarkastaja hoitaa avustukset. Merenläheinen ja joenläheinen asuminen Yhteensä 450 kilometrin rantalinjalla Uudellakaarlepyyllä on suuret mahdollisuudet voida tarjota meren- ja joenläheistä asumista sekä keskustassa että syrjäseuduilla. Mahdollisuus vakinaiseen asumiseen nykyisissä vapaa-ajanasunnoissa on tullut yhä suositummaksi. Kaupunki on myös vastedes myönteinen tähän kehitykseen, kohtuullisilla edellytyksillä. Merenläheiset kaava-alueet ovat mahdollisia kehitysaloja Uudessakaarlepyyssä. On trendikästä että yhä nuoremmat hankkivat itselleen asuntohuoneiston ja tähtäävät siihen että asuvat pitempiä jaksoja vapaa-ajan asunnossa. Kaupunki turvaa asumisen perusrakenteet ja toiminnan maaseudulla ja tukee kehityshankkeita jotka kylien asukkaat itse suorittavat. Kunnallisen infrastruktuurin hyvä kehitys on edellytys elinvoimaan kylissä. Tavoitteet: - Kaupunki tekee aloitteen ainakin yhden merenläheisen kaava-alueen suunnitteluun maaseudulla vesinäköalalla ohjelmakauden aikana. - 10

11 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Uudenkaarlepyyn asunnot koostui v :stä vuokrayksiköstä. Asuntohuoneistojen määrä oli noin 280. Vuokrahuoneistoista 168 (62%) oli kaupungin keskustassa 104 (48%) maaseudulla. Viime vuosina vuokrausaste on ollut korkea ja keskustan vuokrahuoneistojen puute on ollut merkittävä oli seitsemäs vuosi peräkkäin vuokra-asuntojen suhteellisen hyvällä käyttöasteella. Huoneistojen kysyntää esiintyy ennen kaikkea kaksioille ja kolmen huoneen asunnoille. Kiinteistö Oy Uudenkaarlepyyn asunnot hallitsee tänään keskustan lisäksi vuokra-asuntoja myös Hirvlaxissa, Vexalassa, Pensalassa, Jepualla, Sokaluodossa ja Kovjoella. Vuokra-asuntoja julkisella johdolla tulee olla saatavana myös vastedes. Vähän isompien asuntojen puskuri, kaksioiden, pitäisi olla olemassa. Tavoitteet: - Uusien vuokra-asuntojen tuotanto täyttää kysynnän - Vuokra-asuntoihin jonottaminen Uudessakaarlepyyssä pysyy kohtuullisella tasolla - Vuokra-asunnot ovat viihtyisät Tarpeet eri elämänvaiheissa ja eri ryhmille Vuokra-asuntoja tulee edelleenkin olla kaikissa kunnan osissa ja eri ryhmille. Asuntoja tarvitaan mm. nuorille jotka muuttavat kotoa ensimmäiseen omaan asuntoon, muutoksiin perheiden elämäntilanteisiin, vammaisille, takaisinmuuttajille ja kausityöntekijöille. Julkisen hallinnon asuntoja tarvitaan ryhmille joille voi olla vaikea saada asunto yksityisillä markkinoilla. Myös enemmän rivitaloja julkisella hallinnolla tarvitaan. Viihtyisä asumisympäristö yhdessä toimivien palvelujen kanssa ja mahdollisuudella vapaaajanviettoon on, ja tulee olemaan, tärkeitä tekijöitä kun perheet valitsevat asuinpaikan. 11

12 Nuorten ensimmäisen asunnon tarve ja tarjonta Nuoret alkavat elää itsenäisesti varhain. Kolmasosa vuotiaista asuu vanhempiensa kanssa Suomessa, vuotiaista vain kolme prosenttia asuu kotona. Nuorten ensimmäinen asunto on useimmiten vuokra-asunto. Asuntopulan aikana ja kun jonotusaika on pitkä ja asuntohinnat korotetut, ryhmät, kuten nuoret ja matalapalkkaiset kotitaloudet, työntyvät yhä suuremmassa määrin ulos asuntomarkkinoilta. 26-vuotiaista 40 prosenttia asuu omassa asunnossa (Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittinen kehitysohjelma , s. 74). Eläkeläis- ja palveluasunnot. Asuntopolitiikan tulee tuleville vuosille ottaa huomioon haasteet jotka aiheutuvat väestön ikääntymisestä. Liikkumisesteiden poistaminen ja parempien mahdollisuuksien luominen kotona asumiselle tulee yhä keskeisemmäksi. Eläkeläis- ja palveluasuntoja on tänään Uudenkaarlepyyn keskustassa ja Munsalassa. Jepualla on muutama vammaisille sopeutettu asunto. Tukea asumiseen saa laajan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kautta ja monet vanhukset pystyvät sen vuoksi asumaan kotona koko elämänsä. Viihtyisien eläkeläis- ja palveluasuntojen tarve helposti saatavilla palveluilla tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Hakalehdon eläkeläiskeskuksessa ja Hagaborgissa on tilaa vanhuksille joita ei voi hoitaa avohoidossa. Paikkoja on myös jaksottaishoitoon. Nämä paikat on tarkoitettu omaishoitajien helpotukseksi. Hakalehdon korjauksen odotetaan olevan valmis keväällä Kunnostamisen yhteydessä tehdään myös erillinen dementiaosasto. Asuntoja julkisella hallinnolla tarvitaan myös, erityisesti ryhmille joille muuten on vaikea löytää asunto yksityisillä markkinoilla. Vammaisille mukautettujen asuntojen saanti on turvattava ja lisäksi tarvitaan joissakin tilanteissa isoja asuntoja. V Uudenkaarlepyyn Sairaskoti siirtyy Uudenkaarlepyyn kaupungin omistukseen. Osaaminen ja mahdollisuudet jotka sairaskodilla on tänään on otettava talteen kun sairaskodin tulevaisuudensuunnittelu käynnistyy. 12

13 Asuntoja työvoiman maahanmuuttajille, kiintiöpakolaisille Päätöksen myötä ottaa vastaan kiintiöpakolaisia Pietarsaarenseudulle ajankohtaistuu sopivien asuntojen tarve vuonna Ulkomaalaisten kansalaisten määrä on jatkuvasti kasvanut Uudessakaarlepyyssä ja ,9% väestöstä oli ulkomaalaisia (vrt. 2,7 % koko maassa, 3,2 % Pohjanmaalla). Pietarsaarenseutu on päättänyt ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tulevina vuosina. Uusikaarlepyy on ilmoittanut että kaupunki on valmis vastaanottamaan ensimmäiset kiintiöpakolaiset alkaen syksyllä Tämä tuo mukaansa haasteita myös asuntomarkkinoilla koska asuntopolitiikalla on myös tärkeä osuus integroinnissa. Asuntojen tarve, sekä tilapäiseen että vakinaiseen asumiseen, on tyydytettävä työvoiman maahanmuuttajille. Asunnot ryhmille erityistarpeilla On olemassa tarve tukiasumiselle ryhmille joilla on erityistarpeita, esim. psyykkisesti sairaille, väärinkäyttäjille ja vammaisille. Asuntopolitiikan merkitys väestökehitykselle On olemassa eri mielipiteitä siitä mikä merkitys julkisella asuntopolitiikalla on väestönkehitykselle. Hyvin harkittu asuntopolitiikka ja asuntojen hyvä tarjonta on joka tapauksessa keskeisiä elementtejä kunnan väestökehitykselle. Asuntojen puute on ajan mittaan este kunnan kehitykselle. Kunnalla on keskeinen osa asuntojen rakentamisen kaikissa muodoissa, mm. luomalla yleisiä edellytyksiä asuntorakentamiselle suunnittelun ja maankäytön kautta, kunnallistekniikalla ja viranomaiskäytöllä. Myös tonttien myynti on tärkeä väline kun on kyse hintatason pitämisestä kohtuullisella tasolla ja yhteiskuntarakennetta toimivana Nuorten ensimmäinen asunto on usein vuokra-asunto, mutta monella lapsiperheellä on päämääränä hankkia omistusasunto. Ensisijainen vastuu rakennusten ja asuntojen kunnossapidosta ja korjauksista on niillä jotka omistavat kiinteistön. Siistit julkisivut ja hyvinhoidetut alueet ovat tärkeitä tekijöitä viihtyisässä asuinympäristössä. Uusikaarlepyy panostaa päivähoidon eri muotoihin jotta perheet voivat valita sekä ajallisesti että sisällöltä vaihtelevia muotoja kokopäivähoidosta leikkitoimintaan. Tämä on tärkeä osa Uudenkaarlepyyn asuntopolitiikassa. 13

14 Yhteenveto toimenpiteistä ja ehdotuksista Markkinointi - Parempia karttoja ja valokuvia vapaista tonteista sekä kaavoja että kaavoituskatsaus näkyville kaupungin nettisivuille. - Informaatiota vastamuuttaneille - Asu ja työskentele Uudessakaarlepyyssä kampanja - Tonttipäivä - Infrastruktuuri Aktiivinen tonttipolitiikka - Aktiivinen tonttipolitiikka koko Uudessakaarlepyyssä - Kaavoittaa 30:lle omakotitontlle vuodessa - Asuntotuotanto ennusteen mukaan (taulukko 7) - Joustavuus koskien tonttien kokoa kylien kaava-alueilla Asuntojen tuotanto - Kunta kannustaa aktiivisesti yksityisiä yrityksiä rakentamaan asuntoja. Kunta voi myös ostaa 1-2 huoneistoa varmistaakseen tarvittaessa hyvän taloudellisen lopputuloksen. - Kaupunki tekee aloitteen ainakin yhden meriläheisen kaava-alueen suunnittelemiseen (vesinäköalalla) maaseudulla ohjelman aikana. Uusien osakas/vuokrakonseptien kehittäminen Julkisivukatselmusryhmä - Keskustan puiset julkisivut on säilytettävä. Julkisivukatselmusryhmä kehottaa asianomaisia toimenpiteisiin saadakseen piristystä ja eloa vanhoihin puutalokortteleihin. - Näkyvien rakennusten julkisivut on otettava huomioon ja pidettävä siisteinä. Kaupunki on hyvänä esimerkkinä ja hoitaa julkisivunsa. Lähteet ja materiaali Tilastokeskus SeutuNet Pohjanmaa lukuina Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Kuvat: 14

15 Kylät/alueet Uudessakaarlepyyssä Asukasluku ( ) Sijainti Palvelut Keskusta km Pietarsaaren keskustaan Kaupungin keskustassa laajat palvelut Kyrkoby km Pietarsaareen Kaupungin keskustassa Markby km E 8:sta 20 km kaupunginkeskustaan 30 km Pietarsaareen Sokaluoto 493 Keskustan ja Pietarsaaren välillä Koulu 8 km kaupunginkeskustaan päivähoito 18 km Pietarsaaren keskustaan vesatama Åminne 44 Joen varrella Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä 5 km kaupunginkeskustaan 19 km Pietarsaaren keskustaan Alajepua 197 E 8:n ja keskustan välillä Koulu 9 km kaupunginkeskustaan 32 km Pietarsaareen Pensala 279 Oravaisten ja Jepuan välillä 10 km Jepuan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan 12 km Oravaisten keskustaan Vexala 286 Meren läheinen kyä Venesatama 6 km Munsalan keskustaan 14 km kaupunginkeskustaan Forsby km kaupunginkeskustaan Kovjoki 215 E 8:an varrella koulu 10 km kaupunginkeskustaan 18 km Pietarsaareen 15

16 Asukasluku ( ) Sijainti Palvelut Jepua 987 Kyläkeskus 8 km E 8:n Koulu kirjasto kahvila kauppa Maaseutukanslia E19 kulkee Jepuan läpi päivähoito postiasiamies kuntosali pankki 17 km kaupunginkeskustaan urheilualue Harjux 34 E 8 varrella 11 km Munsalan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan Hirvlax 96 Keskus länsi-munsalalle koulu 7 km Munsalan keskustaan päivähoito 18 km kaupunginkeskustaan kyläkauppa postiasiamies Jussila 81 E 8 varrella 7,5 km Munsalan keskustaan 18 km kaupunginkeskustaan Kantlax 156 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa 10 km Munsalan keskustaan 19 km kaupunginkeskustaanrum Monå 153 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa 10 km Munsalan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan Satama Venesatama Monäs 230 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa Kyläkauppa, polttoaineen myynti, leirintäalue 12 km Munsalan keskustaan 22 km kaupunginkeskustaan venesatama Munsala 562 Kyläkeskus Koulu, kirjasto, päivähoito, kahvila, postiasiamies, 10 km kaupunginkeskustasta etelään Urheilu- ja nuorisotalo, pankki, kauppoja, 7 km E 8:n urheilukenttä 16