Uudenkaarlepyynkaupunki / Hyväksytty kaupunginvaltuustossa , 59 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenkaarlepyynkaupunki / Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.11.2010, 59 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2011-14"

Transkriptio

1 Uudenkaarlepyynkaupunki / Hyväksytty kaupunginvaltuustossa , 59 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

2 Visiomme on että on houkutteleva paikkakunta asumiselle ja että se myös tulevaisuudessa on yksi Pohjanmaan turvallisimmista ja viihtyisimmistä kunnista. Asuntopoliittinen ohjelma Johdanto kasvaa. Viime vuosina väestönkehitys on ollut positiivinen ja tulevaisuuden ennusteet näyttävät myös valoisilta. Viimeisten neljän vuoden aikana on syntynyt lasta vuosittain Uudessakaarlepyyssä ja väestöluku on kasvanut henkilöllä vuodessa. Jotta kaupunki myös vastedes olisi viihtyisä asumis- ja oleskelupaikka vaaditaan mm. asuntojen hyvää tarjontaa. Miten asumme, missä asumme ja kustannukset asumisesta vaikuttavat elämäntilanteeseemme. Asuntopoliittinen ohjelma luettelee tavoitteet siitä miten toivoisimme saavuttaa vaihtelevan tarjonnan asunnoista elämän eri vaiheisiin. Samalla rakentamisen tulee olla taloudellisesti pitkälle tähtäävää, ja ympäristöä ajatellen kestävää. Oikeilla panoksilla kaupungin puolelta asuntojen rakentaminen helpottuu. Eri asumismuotojen tarve vaihtelee elämän aikana, mutta asuminen turvallisissa oloissa on perusedellytys hyville elinoloille. Kaikilla Uudenkaarlepyyn asukkailla tulee olla mahdollisuus löytää sopiva asumismuoto. Asuntomarkkinoiden kehityksellä on merkitystä kunnan väestön, elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ym. tulevaisuuden kehitykselle. Lähtien Tilastokeskuksen väestöennusteista noin 500 uudella asukkaalla vuoteen 2040 uustuotannon tarve on kiireellinen. Uudenkaarlepyyn julkisen asuntopolitiikan kokonaisvastuu on kaupunginvaltuustolla. Julkista asuntopolitiikkaa harjoitetaan rakentamalla ja ylläpitämällä asuintontteja ja kehittämällä kaava-alueita, lupatoimintaa, asuntojen omistamista ja vuokraamista sekä välittämällä valtion lainoja ja avustuksia asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Visiomme on että Uusikaarlepyy olisi houkutteleva vaihtoehto asuinpaikaksi, ja myös vastedes olisi yksi Pohjanmaan turvallisimmista ja viihtyisimmistä kunnista. Ohjelman keskeiset ongelmat: - Millä alueilla on asuntopoliittisia kehitysmahdollisuuksia? - Tarvitseeko kaupunki enemmän vuokra-asuntoja kunnallisella johdolla vai riittävätkö yksityiset aloitteet vuokra-asuntojen kysyntään? - Pitäisikö erityisryhmien asuntotarpeita vielä parantaa? - Mikä rooli asuntopolitiikalla on jatkuvan positiivisen väestökehityksen turvaamiseksi? Työryhmään on kuulunut Vald-Erik Granlund (puheenjohtaja), Stefan Grahn, Ted Saari, Anna Kengo, Gunilla Södergård, Stefan Sandin, Christina Asp-Törnqvist ja Tomas Knuts (sihteeri). 2

3 Asuntopoliittinen ohjelma Taustatilastoja ja nykytilanne [ Väestö ] Kuva 1. Väestömäärä Uudessakaarlepyyssä (huom. skaala: ). Lähde Tilastokeskus Kuva 2. Väestöluku alueittain 1998 ja Lähde: Munsala Monäs Monå Kantlax Jussila Hirvlax Harjux Överjeppo Lassila Jungar Kovjoki Forsby Vexala Pensala Ytterjeppo Socklot Markby Kyrkoby Centrum

4 Taulukko 1. Väestömuutokset Uudessakaarlepyyssä Lähde: Tilastokeskus Syntyneet Kuolleet Luon. väestölisäys Muutto Sisäänmuutto Maahanmuutto Maastamuutto Netto muutto liike Taulukko 2. Väestöennuste iän mukaan Lähde: Tilastokeskus Vuosi / /- Yhteensä * ** Ikä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % * Väestökehitys prosentteina vuoden 2015 ja 2010 välillä. ** Väestökehitys prosentteina vuoden 2040 ja 2010 välillä. Uudellakaarlepyyllä on kokonaisuudessaan positiivinen väestökehitys. Iällisesti suurin haaste on iäkkäässä väestössä, jonka odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. 4

5 [Asunnot ] Taulukko 3. Pysyvästi asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Lähde: Tilastokeskus Seutunet. Vuosi Asunnot yhteensä Omistusasunto Muu asunto Omistusasunto (%) Vuokraasunto Vuokraasunto (%) Muu asunto (%) ,20 19,65 3, ,40 19,40 3, ,90 18,60 2, ,17 19,82 4, ,64 20,98 3,37 Viime vuosina on havaittu trendi jonka mukaan asuntojen määrä yleensä, ja varsinkin omistusasuntojen, kasvaa jonkin verran. Vuokra-asuntojen kysyntä on myös kasvanut, varsinkin vuosina 2009 ja *ARA:n tilastojen mukaan Uudessakaarlepyyssä oli yhteensä 3455 asuntoa vuonna 2009 joista 650 oli vuokra-asuntoja. Kuva 3. Asuntotuotanto Uudessakaarlepyyssä Lähde: Egnahemshus Radhuslägenheter Våningshuslägenheter aikana rakennettiin 103 omakotitaloa keskustassa kun taas kunnan syrjäseuduilla rakennettiin 112. Keskimäärin Uudessakaarlepyyssä siis rakennettiin noin 20 omakotitaloa vuodessa (Taulukko 3 ja 4). 5

6 Taulukko 4. Uudet omakoti- Taulukko 5. Uudet omakotirakennukset alueittain rakennukset alueittain Uudessakaarlepyyssä Alua Määrä Vuosi Määrä Markby Forsby Kantlax Munsala Jussila Vexala Hirvlax Monäs Pensala Sokaluoto Kovjoki Jepua 21 Yhteensä 215 Alajepua 5 Lippjärv 1 Keskusta 103 Yhteensä 215 Lähde: Taulukko 6. Myönnetyt rakennusluvat vuosina Uudisrakennus Lisärakennus Keskiarvo/ v. Omakotitalot (AO) ,2 (22,2 / 16) Rivitalot (AR) 9 2 1,1 Kerrostalot (AK) 3 2 0,5 Yhteensä ,8 (23,4 / 16,4) Lähde: Huom: Tilasto käsittää myönnettyjä lupia, riippumatta siitä onko lupaa käytetty hyväksi. Taulukko 7. Työryhmän ennuste asuntojen tuotantoon. Määrä /vuosi Omakotitalot (AO) 25 / v. Rivitalohuoneistot(AR) 15 / v. Kerrostalohuoneistot (AK) 10 / v. 6

7 [ Sukkulointi] Kuva 4. Sukkulointi kuntien välillä Pietarsaarenseudulla 2007 Arbetar i sin bostadskommun: Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Pendling Sukkulointi mellan kuntien kommunerna välillä inom Jakobstadsregionen Pietarsaarenseudulla Jakobstad Larsmo Kronoby Pendling mellan kommuner: Källa: Statistikcentralen, Sysselsättningsstatistik Nykarleby Pedersöre V Uudessakaarlepyyssä asuvaa sukkuloi johonkin läheiseen naapurikuntaan. 478 henkeä sukkuloi vuorostaan jostakin naapurikunnasta Uuteenkaarlepyyhyn SeutuNet Kuva 8. Sukkulointi 2007 Uuteenkaarlepyyhyn ja täältä. Työllistetty työvoima joka asuu Uudessakaarlepyyssä mutta sukkuloi... Pietarsaareen Kruunupyyhyn Luotoon Pedersöreen Sukkuloi Uuteenkaarlepyyhyn Pietarsaaresta Kruunupyystä Luodosta Pedersörestä Koskien työpaikkoja Uudellakaarlepyyllä on viime vuosina ollut työpaikkojen 97 %:n omavaraisuus. Työttömyys on huolimatta matalasuhdanteesta ollut suhteellisen alhainen Uudessakaarlepyyssä, heinäkuussa 2010 oli 5 % työttömänä (8,3 % Pietarsaarenseudulla ja 10,8% koko maassa). Asuntojen uustuotanto on ollut noususuunnassa vuosina 2009 ja

8 Yleiset tavoitteet Edellytys toimivaan asuntopolitiikkaan on voida tarjota nykyaikaisia viihtyisiä asuntoja ja tontteja, koska ihmiset nykyisin asettavat yhä korkeampia vaatimuksia asumiselle. Uudenkaarlepyyn kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin: Uudenkaarlepyyn asumisella on oltava alueellinen levinneisyys. Koko kuntaa on kehitettävä. Asuntojen rakentaminen vastaa odotettua väestölisäystä ja sopeutetaan kysyntään. huomioi uusien asuntojen kysynnän eri luovutusmuodoilla. Nuorten, eläkeläisten ja erityisryhmien tarpeet edullisista ja helposti saavutettavista asunnoista huomioidaan. Kustannustehokas kunnallinen toiminta esim. vesi- ja viemärialalla on tärkeä jotta asumiskustannukset voidaan pitää alhaisina. Vanhenevan väestön asuminen tuottaa haasteita vastedes. Hissillä varustettujen kerrostalojen määrää pitää lisätä. Kaupungin tulee tiedottaa ja kehottaa asuntoyhtiöitä mahdollisuudesta hakea avustusta hissien rakentamiseen. Hyvä kaavoitusvalmius ja aktiivinen maankäyttöpolitiikka hankinnoilla ja tiedottamalla on hyvä edellytys asumispolitiikalle Uudenkaarlepyyn luonnonkaunis ympäristö on resurssi joka huomioidaan myös asuntopolitiikassa. Merenläheinen asuminen on resurssi koko Uudessakaarlepyyssä. Joustava rakennuslupamenettely sekä keskustassa että syrjäseuduilla. Kohtuullinen muotoilu kunnan taksoille ja maksuille. Kunnallinen kiinteistöyhtiö osallistuu uustuotantoon. Asuntomarkkinoiden informaatio Uudessakaarlepyyssä helposti saatavilla. Hyvä yhteistoiminta seudulla 8

9 Asuntopolitiikka Uudessakaarlepyyssä Selvittääkseen miten parhaiten voidaan kehittää asuntopolitiikkaa, työryhmä on pyytänyt lausuntoja keskeisiin kysymysasetteluihin jotka mainitaan ohjelman alussa. Kyläkunnat, vanhusten neuvosto ja vammaisneuvosto sekä sosiaalikeskus on saanut pyynnön antaa mielipiteensä asuntokannasta kunnassa. Lausuntoja tuli Monån, Jepuan ja Alajepuan kylistä, vanhustenneuvostosta sekä sosiaalikeskuksesta (liite). [Tontit ja asunnot] Kaupungin omistuksessa oli elokuussa 2010 seuraavat tontit vapaana.: - Keskusta 45 kpl pientalotonttia ja 7 rivitalotonttia - 11 kpl pientalo- ja 3 kpl rivitalotonttia on varattu. - Kapasiteettia on vielä 9:lle pientalotontille - Jepua 14 kpl vapaana ja kapasiteettia vielä Munsala 16 kpl vapaana ja 2 rivitalotonttia. Kapasiteettia vielä 5:lle - Sokaluoto 8 kpl - Hirvlax 5 kpl - Monäs 4 kpl - Monå 2 kpl Merenläheisten kylien rantayleiskaavalla luodaan noin 200 rakennuspaikkaa vakinaiselle asumiselle ja noin 150 vapaa-ajan asunnon rakennuspaikkaa. Tavoitteet: - Kaavoittaa 30:lle omakotitalotontille vuodessa. - Asuntotuotanto ennusteen mukaan (taulukko 7) - Joustavuus koskien tonttien kokoa kylien kaavoitetuilla osillaa. 9

10 [Asuntopoliittiset kehitysmahdollisuudet] Korjaukset ja avustus ARA myöntää avustusta korjauksiin, energiaan ja terveyshaittojen poistamiseen sekä investointitukea asumisolosuhteiden parantamiseksi ryhmille erityistarpeilla. Avustusta myönnetään myös infrastruktuurin rakentamiseksi uusille asumisalueille. Myös vuokratalot ja asumisoikeustalot joilla on taloudellisia vaikeuksia, voivat saada avustusta. Avustukset myöntää kunta, ARA tai Valtiokonttori riippuen avustuksen laadusta. Asuntojen korjauksiin myönnettiin korjaus- ja energia-avustuksia vuonna 2009 yhteensä , 17 kpl, 139 asuntoa Hakemuslomakkeita ja lähempiä tietoja hakemuksesta saa rakennustarkastustoimistosta. Uudessakaarlepyyssä apulaisrakennustarkastaja hoitaa avustukset. Merenläheinen ja joenläheinen asuminen Yhteensä 450 kilometrin rantalinjalla Uudellakaarlepyyllä on suuret mahdollisuudet voida tarjota meren- ja joenläheistä asumista sekä keskustassa että syrjäseuduilla. Mahdollisuus vakinaiseen asumiseen nykyisissä vapaa-ajanasunnoissa on tullut yhä suositummaksi. Kaupunki on myös vastedes myönteinen tähän kehitykseen, kohtuullisilla edellytyksillä. Merenläheiset kaava-alueet ovat mahdollisia kehitysaloja Uudessakaarlepyyssä. On trendikästä että yhä nuoremmat hankkivat itselleen asuntohuoneiston ja tähtäävät siihen että asuvat pitempiä jaksoja vapaa-ajan asunnossa. Kaupunki turvaa asumisen perusrakenteet ja toiminnan maaseudulla ja tukee kehityshankkeita jotka kylien asukkaat itse suorittavat. Kunnallisen infrastruktuurin hyvä kehitys on edellytys elinvoimaan kylissä. Tavoitteet: - Kaupunki tekee aloitteen ainakin yhden merenläheisen kaava-alueen suunnitteluun maaseudulla vesinäköalalla ohjelmakauden aikana. - 10

11 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Uudenkaarlepyyn asunnot koostui v :stä vuokrayksiköstä. Asuntohuoneistojen määrä oli noin 280. Vuokrahuoneistoista 168 (62%) oli kaupungin keskustassa 104 (48%) maaseudulla. Viime vuosina vuokrausaste on ollut korkea ja keskustan vuokrahuoneistojen puute on ollut merkittävä oli seitsemäs vuosi peräkkäin vuokra-asuntojen suhteellisen hyvällä käyttöasteella. Huoneistojen kysyntää esiintyy ennen kaikkea kaksioille ja kolmen huoneen asunnoille. Kiinteistö Oy Uudenkaarlepyyn asunnot hallitsee tänään keskustan lisäksi vuokra-asuntoja myös Hirvlaxissa, Vexalassa, Pensalassa, Jepualla, Sokaluodossa ja Kovjoella. Vuokra-asuntoja julkisella johdolla tulee olla saatavana myös vastedes. Vähän isompien asuntojen puskuri, kaksioiden, pitäisi olla olemassa. Tavoitteet: - Uusien vuokra-asuntojen tuotanto täyttää kysynnän - Vuokra-asuntoihin jonottaminen Uudessakaarlepyyssä pysyy kohtuullisella tasolla - Vuokra-asunnot ovat viihtyisät Tarpeet eri elämänvaiheissa ja eri ryhmille Vuokra-asuntoja tulee edelleenkin olla kaikissa kunnan osissa ja eri ryhmille. Asuntoja tarvitaan mm. nuorille jotka muuttavat kotoa ensimmäiseen omaan asuntoon, muutoksiin perheiden elämäntilanteisiin, vammaisille, takaisinmuuttajille ja kausityöntekijöille. Julkisen hallinnon asuntoja tarvitaan ryhmille joille voi olla vaikea saada asunto yksityisillä markkinoilla. Myös enemmän rivitaloja julkisella hallinnolla tarvitaan. Viihtyisä asumisympäristö yhdessä toimivien palvelujen kanssa ja mahdollisuudella vapaaajanviettoon on, ja tulee olemaan, tärkeitä tekijöitä kun perheet valitsevat asuinpaikan. 11

12 Nuorten ensimmäisen asunnon tarve ja tarjonta Nuoret alkavat elää itsenäisesti varhain. Kolmasosa vuotiaista asuu vanhempiensa kanssa Suomessa, vuotiaista vain kolme prosenttia asuu kotona. Nuorten ensimmäinen asunto on useimmiten vuokra-asunto. Asuntopulan aikana ja kun jonotusaika on pitkä ja asuntohinnat korotetut, ryhmät, kuten nuoret ja matalapalkkaiset kotitaloudet, työntyvät yhä suuremmassa määrin ulos asuntomarkkinoilta. 26-vuotiaista 40 prosenttia asuu omassa asunnossa (Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittinen kehitysohjelma , s. 74). Eläkeläis- ja palveluasunnot. Asuntopolitiikan tulee tuleville vuosille ottaa huomioon haasteet jotka aiheutuvat väestön ikääntymisestä. Liikkumisesteiden poistaminen ja parempien mahdollisuuksien luominen kotona asumiselle tulee yhä keskeisemmäksi. Eläkeläis- ja palveluasuntoja on tänään Uudenkaarlepyyn keskustassa ja Munsalassa. Jepualla on muutama vammaisille sopeutettu asunto. Tukea asumiseen saa laajan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kautta ja monet vanhukset pystyvät sen vuoksi asumaan kotona koko elämänsä. Viihtyisien eläkeläis- ja palveluasuntojen tarve helposti saatavilla palveluilla tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Hakalehdon eläkeläiskeskuksessa ja Hagaborgissa on tilaa vanhuksille joita ei voi hoitaa avohoidossa. Paikkoja on myös jaksottaishoitoon. Nämä paikat on tarkoitettu omaishoitajien helpotukseksi. Hakalehdon korjauksen odotetaan olevan valmis keväällä Kunnostamisen yhteydessä tehdään myös erillinen dementiaosasto. Asuntoja julkisella hallinnolla tarvitaan myös, erityisesti ryhmille joille muuten on vaikea löytää asunto yksityisillä markkinoilla. Vammaisille mukautettujen asuntojen saanti on turvattava ja lisäksi tarvitaan joissakin tilanteissa isoja asuntoja. V Uudenkaarlepyyn Sairaskoti siirtyy Uudenkaarlepyyn kaupungin omistukseen. Osaaminen ja mahdollisuudet jotka sairaskodilla on tänään on otettava talteen kun sairaskodin tulevaisuudensuunnittelu käynnistyy. 12

13 Asuntoja työvoiman maahanmuuttajille, kiintiöpakolaisille Päätöksen myötä ottaa vastaan kiintiöpakolaisia Pietarsaarenseudulle ajankohtaistuu sopivien asuntojen tarve vuonna Ulkomaalaisten kansalaisten määrä on jatkuvasti kasvanut Uudessakaarlepyyssä ja ,9% väestöstä oli ulkomaalaisia (vrt. 2,7 % koko maassa, 3,2 % Pohjanmaalla). Pietarsaarenseutu on päättänyt ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tulevina vuosina. Uusikaarlepyy on ilmoittanut että kaupunki on valmis vastaanottamaan ensimmäiset kiintiöpakolaiset alkaen syksyllä Tämä tuo mukaansa haasteita myös asuntomarkkinoilla koska asuntopolitiikalla on myös tärkeä osuus integroinnissa. Asuntojen tarve, sekä tilapäiseen että vakinaiseen asumiseen, on tyydytettävä työvoiman maahanmuuttajille. Asunnot ryhmille erityistarpeilla On olemassa tarve tukiasumiselle ryhmille joilla on erityistarpeita, esim. psyykkisesti sairaille, väärinkäyttäjille ja vammaisille. Asuntopolitiikan merkitys väestökehitykselle On olemassa eri mielipiteitä siitä mikä merkitys julkisella asuntopolitiikalla on väestönkehitykselle. Hyvin harkittu asuntopolitiikka ja asuntojen hyvä tarjonta on joka tapauksessa keskeisiä elementtejä kunnan väestökehitykselle. Asuntojen puute on ajan mittaan este kunnan kehitykselle. Kunnalla on keskeinen osa asuntojen rakentamisen kaikissa muodoissa, mm. luomalla yleisiä edellytyksiä asuntorakentamiselle suunnittelun ja maankäytön kautta, kunnallistekniikalla ja viranomaiskäytöllä. Myös tonttien myynti on tärkeä väline kun on kyse hintatason pitämisestä kohtuullisella tasolla ja yhteiskuntarakennetta toimivana Nuorten ensimmäinen asunto on usein vuokra-asunto, mutta monella lapsiperheellä on päämääränä hankkia omistusasunto. Ensisijainen vastuu rakennusten ja asuntojen kunnossapidosta ja korjauksista on niillä jotka omistavat kiinteistön. Siistit julkisivut ja hyvinhoidetut alueet ovat tärkeitä tekijöitä viihtyisässä asuinympäristössä. Uusikaarlepyy panostaa päivähoidon eri muotoihin jotta perheet voivat valita sekä ajallisesti että sisällöltä vaihtelevia muotoja kokopäivähoidosta leikkitoimintaan. Tämä on tärkeä osa Uudenkaarlepyyn asuntopolitiikassa. 13

14 Yhteenveto toimenpiteistä ja ehdotuksista Markkinointi - Parempia karttoja ja valokuvia vapaista tonteista sekä kaavoja että kaavoituskatsaus näkyville kaupungin nettisivuille. - Informaatiota vastamuuttaneille - Asu ja työskentele Uudessakaarlepyyssä kampanja - Tonttipäivä - Infrastruktuuri Aktiivinen tonttipolitiikka - Aktiivinen tonttipolitiikka koko Uudessakaarlepyyssä - Kaavoittaa 30:lle omakotitontlle vuodessa - Asuntotuotanto ennusteen mukaan (taulukko 7) - Joustavuus koskien tonttien kokoa kylien kaava-alueilla Asuntojen tuotanto - Kunta kannustaa aktiivisesti yksityisiä yrityksiä rakentamaan asuntoja. Kunta voi myös ostaa 1-2 huoneistoa varmistaakseen tarvittaessa hyvän taloudellisen lopputuloksen. - Kaupunki tekee aloitteen ainakin yhden meriläheisen kaava-alueen suunnittelemiseen (vesinäköalalla) maaseudulla ohjelman aikana. Uusien osakas/vuokrakonseptien kehittäminen Julkisivukatselmusryhmä - Keskustan puiset julkisivut on säilytettävä. Julkisivukatselmusryhmä kehottaa asianomaisia toimenpiteisiin saadakseen piristystä ja eloa vanhoihin puutalokortteleihin. - Näkyvien rakennusten julkisivut on otettava huomioon ja pidettävä siisteinä. Kaupunki on hyvänä esimerkkinä ja hoitaa julkisivunsa. Lähteet ja materiaali Tilastokeskus SeutuNet Pohjanmaa lukuina Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Kuvat: 14

15 Kylät/alueet Uudessakaarlepyyssä Asukasluku ( ) Sijainti Palvelut Keskusta km Pietarsaaren keskustaan Kaupungin keskustassa laajat palvelut Kyrkoby km Pietarsaareen Kaupungin keskustassa Markby km E 8:sta 20 km kaupunginkeskustaan 30 km Pietarsaareen Sokaluoto 493 Keskustan ja Pietarsaaren välillä Koulu 8 km kaupunginkeskustaan päivähoito 18 km Pietarsaaren keskustaan vesatama Åminne 44 Joen varrella Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä 5 km kaupunginkeskustaan 19 km Pietarsaaren keskustaan Alajepua 197 E 8:n ja keskustan välillä Koulu 9 km kaupunginkeskustaan 32 km Pietarsaareen Pensala 279 Oravaisten ja Jepuan välillä 10 km Jepuan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan 12 km Oravaisten keskustaan Vexala 286 Meren läheinen kyä Venesatama 6 km Munsalan keskustaan 14 km kaupunginkeskustaan Forsby km kaupunginkeskustaan Kovjoki 215 E 8:an varrella koulu 10 km kaupunginkeskustaan 18 km Pietarsaareen 15

16 Asukasluku ( ) Sijainti Palvelut Jepua 987 Kyläkeskus 8 km E 8:n Koulu kirjasto kahvila kauppa Maaseutukanslia E19 kulkee Jepuan läpi päivähoito postiasiamies kuntosali pankki 17 km kaupunginkeskustaan urheilualue Harjux 34 E 8 varrella 11 km Munsalan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan Hirvlax 96 Keskus länsi-munsalalle koulu 7 km Munsalan keskustaan päivähoito 18 km kaupunginkeskustaan kyläkauppa postiasiamies Jussila 81 E 8 varrella 7,5 km Munsalan keskustaan 18 km kaupunginkeskustaan Kantlax 156 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa 10 km Munsalan keskustaan 19 km kaupunginkeskustaanrum Monå 153 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa 10 km Munsalan keskustaan 24 km kaupunginkeskustaan Satama Venesatama Monäs 230 Meren läheinen kylä länsi- Munsalassa Kyläkauppa, polttoaineen myynti, leirintäalue 12 km Munsalan keskustaan 22 km kaupunginkeskustaan venesatama Munsala 562 Kyläkeskus Koulu, kirjasto, päivähoito, kahvila, postiasiamies, 10 km kaupunginkeskustasta etelään Urheilu- ja nuorisotalo, pankki, kauppoja, 7 km E 8:n urheilukenttä 16

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

ARA tuotanto vuonna 2007

ARA tuotanto vuonna 2007 ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 1/2008 ARA tuotanto vuonna 2007 28.2.2008 ARA tuotanto vuonna 2007 Vuonna 2007 aloitettiin arvioiden mukaan koko

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 2/2009 ARA tuotanto 2008 Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Kotikaupunkina Helsinki 2016

Kotikaupunkina Helsinki 2016 Kotikaupunkina Helsinki 2016 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma) Kvsto 22.6.2016 Kaupunginkanslia 20.10.2016 Ohjelman sisältö Ohjelmassa linjataan kaupungin asunto- ja

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496

Lisätiedot

Tontti ja talomarkkinointi

Tontti ja talomarkkinointi Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaaminen 15.1.2015 Tontti ja talomarkkinointi Kommenttipuheenvuoro Marja Tast Särkisalo Kaupungin alue Koko kaupunki Asukasluku : 54 260 Pinta-ala:

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen. Tommi Laanti

TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen. Tommi Laanti TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Tommi Laanti Asuntojen hintakehitys (2010-2016/7) Lähde:Tilastokeskus 2 Vapaarahoitteiset neliövuokrat uusissa vuokrasuhteissa 2015 Lähde:Tilastokeskus 3

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Uudenkaarlepyyn kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma

Uudenkaarlepyyn kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma Uudenkaarlepyyn kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä 21.2.2002 1.1 Visio Tukea edellytyksiä muutoksiin elinkeinoaloilla muuttuvassa maailmassa, ottaen huomioon pysyvä kehitys.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki MATO 2014-2018, seminaari 24.4.2013 Asuntomarkkinoista Vuokra-asuntomarkkinoista taustalla

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot