FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2013

Transkriptio

1 FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2013 Aika klo 9:00-11:45 Paikka Fingrid Oyj, Helsinki Läsnä Tapani Liuhala pj. Elenia Oy Tapio Jalonen Rovakaira Oy Antti Koskelainen Outokumpu Oyj Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Oy Markus Lehtonen Helsingin Energia Juha Lindholm Vatajankosken Sähkö Oy Marko Nylund Pohjolan Voima Oy Arto Pajunen Järvi-Suomen Energia Oy Risto Penttinen Fortum Povver and Heat Oy Seppo Tuomisto Kemira Oyj Pekka Tynkkynen UPM-Kymmene Oyj Rami Vuola EPV Energia Oy Jussi Jyrinsalo siht. Fingrid Oyj Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Kari Kuusela Fingrid Oyj (kohdat 6 ja 7) Tom Pippingsköld Fingrid Oyj (kohta 5) 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi koko neuvottelukunnan olevan paikalla. Hyväksyttiin asialista. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan neuvottelukunnan työtä. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin pidetyn kokouksen muistio. 4 Ajankohtaiskatsaus yhtiön toimintaan Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kävi läpi kesäkauden ajankohtaisia asioita Fingridissä. Uusittu sähkömarkkinalaki astui voimaan Sen mukaan myös säteittäinen johto kuuluu kantaverkkoon, mikäli sen jännite on yli 110 kv ja mikäli se syöttää jakeluverkossa olevaa kulutuskeskittymää. Tämän linjauksen pohjalta ollaan etsimässä Helsingin seudulle kokonaisuuden kannalta toimivaa verkkoratkaisua. Mahdollisen 400 kv syöttöjohdon kustannukset tulevat osaksi kantaverkkotariffia. Käydyssä keskustelussa todettiin myös maaseutujakeluverkkoihin kohdistuvan lain myötä suuria

2 kaapelointitarpeita, minkä lisäksi työ vaatii huomattavan paljon resursseja. Todettiin ylipäätään viranomaisten roolin vahvistuminen verkon kehittämisessä sekä erilaisiin poikkeus-ja häiriötilanteisiin varautumisessa. Sähkömarkkinalaki tuo Fingridille uutena tehtävänä myös sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittämisen. Tämä ei vielä sisällä vastuuta keskitetystä tiedonvaihdosta (datahub), mutta mahdollistaa kuitenkin sen selvittämisen osana kehitystyötä. Fingrid on jo valmistellut selvityksen toteuttamista, mutta se edellyttää mandaattia viranomaisilta ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Selvitystyö voitaisiin aloittaa vuoden 2014 alussa, jolloin se valmistuisi saman vuoden syksyllä. Nähtiin mahdollisen datahubin olevan niin suuri muutos, että muutos tulee valmistella huolella alan toimijoiden välisenä yhteistyönä sekä siirtyä uuteen toimintamalliin hallitusti ja kaikki rajapinnat tarkkaan miettien. Huonosti suunnitellusta toteutuksesta on neuvottelukunnan mukaan esimerkkejä Keski-Euroopassa, jossa algoritmeja vielä kehitellään tiedonvaihdon jo pyöriessä ja tietomassojen kasvaessa. Pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin suhteen laki asettaa tavoitteeksi säilyttää Suomi yhtenä tarjousalueena. Fingrid on selvittänyt siirtokapasiteetin riittävyyttä ja näyttää ilmeiseltä, että ennen pitkää tarvitaan Pohjanmaalle tekeillä olevan neljännen 400 kv johdon jälkeen vielä viides johto pohjoisesta etelään. Viidennestä johdosta on tehty ympäristövaikutusten arviointi, jonka pohjalta sen reitti on myös valittu. Käydyssä keskustelussa nähtiin hinta-aluetavoite hyvänä, mikäli sitä ei tulkita liian ehdottomasti kaikissa luonteeltaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Esitettiin myös pohdittavaksi, voisiko tavoitetta osaltaan tukea esimerkiksi eriyttämällä Pohjois- ja Etelä-Suomen kantaverkkotariffeja. Kantaverkkotariffin rakennetta (esim. teho-/energiapohjaisuus, tuotannon/kulutuksen osuus maksuista) ollaankin parhaillaan kehittämässä 2016 alkavalle sopimusjaksolle, ja tässä suhteessa neuvottelukunta näki tärkeänä kiinnittää ensin perusperiaatteet. Asiaan palataan ensi vuoden alussa, kun Fingridin tekemä pohjaselvitys valmistuu. NordPool Spot ei saanut laskettua hintoja spot-markkinoille. Todettiin spotmarkkinan olevan keskeinen tehotasapainon hallinnan työkalu, jonka puuttuessa voimajärjestelmää on hyvin vaikea ajaa. Venäjän linkin kaksisuuntaisuutta testataan, mikä nähtiin tärkeänä, mutta samalla toivottiin yksisuuntaisen kaupankäynninkin yhä kehittyvän entistä markkinaehtoisemmaksi. 5 Yhtiön talous ja tariffiasetanta Talous-ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld avasi yhtiön taloutta sekä tariffiasetannan perusteita ja tariffin ennustettavuutta. Käytiin ensin läpi yhtiön varainhankintaa, jonka avulla turvataan yritystoiminnan rahoitustarpeet. Yhtiön kassavirtoihin vaikuttavat tekeillä oleva investointiohjelma sekä liiketoiminnan tulot ja menot. Näiden avulla määritellään rahoitustarpeet ja tarvittavat puskurit. Korkea luottoluokitus on keskeinen perusta varainhankinnalle, sillä se avaa yhtiön käyttöön laajemmat rahoitusmarkkinat ja vähentää riippuvuutta pankkisektorista. Käytiin läpi yhtiön pääomarakenne, jossa pyritään noin 30% omavaraisuusasteeseen. Velan määrä on yli miljardi euroa, jolloin on äärimmäisen tärkeää suojautua valuutta-ja korkoriskeiltä. Varsinkin korot nousevat jatkossa varmasti, mikä näkyy jo pitkissä

3 Jussi Jyrinsalo koroissa. Talouden tavoiteasetannassa on riittävän omavaraisuusasteen lisäksi keskeistä tuottaa sääntelyn sallima tuotto omistajille, mutta samalla pitää myös tariffit eurooppalaisittain kilpailukykyisellä tasolla. Tämän vuoksi Fingrid tarkastelee jatkuvasti investointien välttämättömyyttä ja ajoitusta sekä hallitsee päivittäisen toiminnan kustannuksia. Fingrid saavuttikin täyden 100% tehokkuuden 21 eurooppalaisen kantaverkkoyhtiön vertailussa, jossa pyrittiin selvittämään tehokkuutta kokonaisvaltaisesti erityisesti kantaverkon rakentamisen, kunnossapidon, suunnittelun ja hallinnon osalta. Suomessa kantaverkkotariffi onkin tehdyistä korotuksista huolimatta Euroopan edullisimpien joukossa. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös toiminnan operatiivisesta laadusta, ja todettiin vuotuisen keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvan haitan olevan tyypillisesti parin miljoonan euron tasolla. Jatkossa kantaverkkotariffin kehittymiseen vaikuttavat investoinneissa ja markkinaehtoisissa kustannuksissa (esim. reservien ja häviöiden hankinta) tapahtuvien muutosten lisäksi entistä voimakkaampana tekijänä koroissa tapahtuvat muutokset. Pitkien korkojen taso määrittelee verkko-omaisuudelle sallitun kohtuullisen tuoton, ja varsinkin Suomen valtion 10 vuoden korko on tässä suhteessa vahvasti vaikuttava muuttuja. Sallittu tuotto on määritelty viimeksi tilanteessa, jossa kyseinen korko oli poikkeuksellisen alhaalla. Käytiin keskustelua korkomuutosten vaikutuksesta sallittuun tuottoon. Kantaverkon kehittäminen ja verkkoinvestoinnit Varatoimitusjohtaja Kari Kuusela kävi läpi yhtiön lähivuosien investointiohjelmaa ja sen perusteita. Kantaverkko mitoitetaan tuotanto-ja kulutusennusteiden perusteella, ja myös muutokset naapurimaissa vaikuttavat rajajohtoyhteyksien välityksellä siirtoihin Suomessa. Voimajärjestelmän on pohjoismaisten ja eurooppalaisten verkkosääntöjen mukaan kestettävä kaikissa tilanteissa minkä tahansa yksittäisen kohteen vika, jolloin puhutaan (n-l)-kriteeristä. Tämä johtaa siihen, että tuotanto-ja kulutusmuutokset Suomessa ja lähialueilla laukaisevat tarpeita kantaverkkoinvestointeihin, joiden avulla em. deterministinen käyttövarmuuskriteeri voidaan ylläpitää. Rajajohtoyhteyksien investointitarpeet puolestaan määräytyvät yleensä kansantaloudellisten analyysien pohjalta. Investoinnit optimoidaan perusparannus-ja kunnonhallintatarpeiden kanssa, jolloin perusparannusten yhteydessä saatetaan myös teknistä ratkaisua muuttaa. Näin toimitaan esimerkiksi Pohjanmaan 220 kv verkkoa ja Rautarouvaa (110 kv yhteys Imatralta Turkuun) uusittaessa, jolloin siirrytään kasvavien siirtotarpeiden tyydyttämiseksi osin 400 kv käyttöön. Investointiohjelman suunnittelu ja toteutus vaatii kiinteää yhteistyötä asiakkaiden, urakoitsijoiden, maanomistajien, viranomaisten ja naapurikantaverkkoyhtiöiden kanssa. Fingridin tavoitteena on tehdä investointien vaatima maanhankinta ja luvitus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo ennen investointipäätöstä, mikä poikkeaa menettelynä muista pohjoismaista. Uutena painopistealueena Fingrid on nostanut esiin työturvallisuuden, jonka parantamiseksi on menossa useita kehityshankkeita. Lisäksi on panostettu tilaajavastuun varmistamiseen mm. auditoimalla työmaita ja tehtaita.

4 Käytiin läpi suurimpia investointihankkeita ja todettiin vuotuisten investointien olevan tasoittumassa tulevina vuosina noin 100 miljoonan euron tasolle. Tässä suhteessa on tosin vielä paljon epävarmuuksia liittyen mm. ydin-ja tuulivoiman rakentamisaikatauluihin. Investointien painopiste on parhaillaan Pohjanmaalla, johon saatetaan 400 kv johtojen lisäksi tarvita useampia tuulivoiman keruuasemia. Tehtyihin investointeihin liittyen käytiin läpi FennoSkan-yhteyden käyttöastetta ja todettiin sen olleen niin korkea, että sähkömarkkinat ovat päässeet hyödyntämään investointia suunnitellulla tavalla. Keskusteltiin investointien määrän sekä niiden hintatason ja poistoaikojen vaikutuksesta tariffeihin. Tässäkin todettiin korkotasolla olevan määräävämpi merkitys. Lisäksi keskusteltiin investointipäätösten tekemisestä tilanteessa, jossa suuret tuotantoratkaisut ja uusiutuvien tuotantomuotojen tavoitteet ovat yhä pitkälti auki. Todettiin jo tehdyn ja parhaillaan tehtävän verkkoon perusratkaisulta, jotka sopivat moneen eri tuotantoskenaarioon. Varsinaiset liitosjohdot ja -asemat tehdään kuitenkin vasta tuotantoinvestointien ratketessa. 7 Katsaus verkkotoimikunnan toimintaan Kari Kuusela kertoi terveisiä verkkotoimikunnasta, jonka tarkoituksena on toimia verkon suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvänä yhteistyöelimenä Fingridin ja asiakkaiden välillä Viime kokouksissa on ollut esillä mm. tuulivoiman liittäminen, työturvallisuuden kehittäminen, kantaverkon rajaus, Fingridin investointiperiaatteiden ja -politiikkojen sekä keskeisten investointihankkeiden esittely. Varsinkin tuulivoiman liittäminen ja sen eri osapuolille tuomat haasteet ovat olleet keskeinen keskustelunaihe. Käsitellyt aineistot löytyvät ajantasaisina Fingridin kotisivuilta kohdasta asiakkaat/asiakastoimikunnat/verkkotoimikunta. 8 Tulossa olevat eurooppalaiset verkkoliityntäsäännöt Johtaja Jussi Jyrinsalo kertoi, mitä eurooppalaiset verkkoliityntäsäännöt (generaattorit, kulutus, HVDC-yhteydet) merkitsevät asiakkaille ja miten niiden toteutumista on tarkoitus jatkossa seurata. Vuonna 2014 on valmistumassa yhdeksän verkkosääntöä, joista kolme liittyy sähkömarkkinoihin, kolme sähköjärjestelmän käyttöön ja kolme sen kehittämiseen. Säännöt eivät koske vain Fingridiä, vaan kaikki kansalliset vaatimukset, ohjeet ja ehdot tulee päivittää vastaamaan sääntöjä. Lisäksi useassa tapauksessa varsinaisten numeroarvojen ja käytäntöjen tarkempi kirjaaminen jää paikallisten toimijoiden vastuulle. Jäsenvaltiot hyväksyvät verkkosäännöt sovellettavaksi ns. komitologiaprosessin kautta, jossa Suomea edustaa Työ-ja elinkeinoministeriö. Prosessi on jo parhaillaan menossa suurelle osalle em. sääntöjä. Hyväksynnän ja siirtymäkauden jälkeen ne muuttuvat jäsenmaita sitovaksi lainsäädännöksi. Generaattoreihin kohdistuvat tekniset vaatimukset (Requirements for Generators) ovat suurilta osin kotimaisten, parhaillaan hyväksyttävänä olevien Voimalaitosten Järjestelmäteknisten Vaatimusten (VJV) mukaiset, mutta osa vaatimuksista kohdistuu entistä pienempiin voimalaitoksiin. Vaatimusten täyttäminen on jatkossa neliportainen prosessi, josta vastuu on liittymispisteen verkonhaltijalla. Poikkeaminen vaatimuksista

5 9 Muut asiat muuttuu viranomaisen päätäntävaltaan. Suomalaiset VJV-vaatimukset tulee päivittää verkkosäännön mukaisiksi kolmen vuoden sisällä siitä hetkestä, kun komissio on hyväksynyt koodin, eli näillä näkymin vuonna Kulutuksen verkkoliityntäsäännöt (Demand Connection Code) poikkeavat kotimaisista, liitynnän teknistä toteutusta määrittelevistä Yleisistä LiittymisEhdoista (YLE) ollen enemmänkin funktionaalisia vaatimuksia kulutuksen häiriökestoisuudelle ja mahdolliselle säädettävyydelle. Kulutuksen jousto on kokonaan uusi alue verkkovaatimuksissa, ja lämpötilaohjatuissa kotitalouslaitteissa tulisi säännön mukaan olla jopa pakollinen taajuussäätö. Tässäkin tapauksessa kansallinen implementointi tehtäneen päivittämällä omat liittymisehtomme vuonna Fingrid on myös suunnitellut tehostavansa nykyisten liittymisehtojen (VJV, YLE) toteutumisen seurantaa. Käytännön häiriöt ovat osoittaneet puutteita niin voimalaitosten häiriökestoisuudessa kuin haarajohtojen puuvarmuuden ylläpidossa. Voimalaitosten liittymisehtojen valvonnan suhteen selvitetään ensin nykyisten laitosten vaatimustenmukaisuus, aluksi kyselyn avulla. Lisäksi on tarkoitus panostaa erillisiin selvityksiin esim. tapahtuneiden häiriöiden jälkeen. Haarajohtojen valvonnassa on puolestaan tarkoitus luoda yksinkertainen ja selkeä raportointikäytäntö, jonka avulla varmistetaan liitynnän määräystenmukaisuus ja erityisesti johtojen puuvarmuus. Liittymisehtojen toteutumisen seurannan systemaattinen toteutus käsitellään syksyn aikana tarkemmin verkko- ja käyttötoimikunnassa, ja menettelytavat on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta. Käydyssä keskustelussa todettiin eurooppalaisten verkkosääntöjen saattavan olla yksityiskohtaisuudessaan osin jopa vaarallisia. Jokin yksittäinen detaljilta kuulostava numeroarvo saattaa estää koko järjestelmän kustannustehokasta ja järkevää mitoittamista. Esimerkkinä keskusteltiin käyttösäännöissä olevasta vaatimuksesta, joka määrää suurimman vian yhteydessä sallitun verkon taajuusmuutoksen. Liian tiukaksi asetettuna se saattaa yksioikoisesti estää suurten tuotantoyksiköiden käytön pohjoismaisessa järjestelmässä. Ei muita asioita. 10 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään klo 9-12 Helsingin Suomalaisella Klubilla (Kansakoulukuja 3) ja silloin ovat erityisteemoina sähkömarkkinoiden ja eurooppalaisen siirtoverkon kehittyminen sekä tulossa olevat eurooppalaiset markkinasäännöt. Lisäksi käsitellään markkinoiden kehityshankkeita, kuten pohjoismaista taseselvitystä, kysyntäjouston lisäämistä ja markkinatiedonvaihdon kehittämistä. Kokouksen lopuksi (klo 12-14) nautitaan joululounas.

6 Muistio AK / Jussi Jyrinsalo Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri puheenjohtaja