FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2014

Transkriptio

1 AK/Jussi Jyrinsalo FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2014 Aika Paikka klo 9:00-12:00 GLO Hotel Kluuvi, Kluuvikatu 4, Helsinki Läsnä Poissa Antti Koskelainen pj. Raimo Härmä Tapio Jalonen Junani Järvelä Jussi Laitinen Marko Nylund Risto Penttinen Seppo Tuomisto Rami Vuola Jussi Jyrinsalo siht. Jukka Ruusunen Juha Kekkonen Pertti Kuronen Juha Lindholm Jukka Mikkonen Jorma Myllymäki Fennovoima Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Rovakaira Oy Oulun Energia Tampereen Sähkölaitos Oy Pohjolan Voima Oy Fortum Power and Heat Oy Kemira Oyj EPV Energia Oy Vatajankosken Sähkö Oy Stora Enso Oyj Elenia Oy 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja sihteeri totesi puuttuvat jäsenet. Hyväksyttiin asialista. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Todettiin kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin pidetyn kokouksen päivätty muistio. 4 Ajankohtaiskatsaus yhtiön toimintaan Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertoi syyskauden ajankohtaisista tapahtumista Fingridissä. Tiedonvaihtopalveluiden palveluehdot ovat viranomaisen käynnistämällä lausuntokierroksella. Datahub-selvityksen loppuraportti on valmistunut ja siitä on järjestetty erillinen keskustelutilaisuus. Loppuraportissa esitetty keskitetty datahubratkaisu ei ota kantaa yhden tai kahden laskun periaatteeseen, vaan ratkaisun on tarkoitus sallia ne molemmat. Keskusteltiin siitä, onko tiedonvaihtoratkaisu pidemmällä tulevaisuudessa keskitetty vai hajautettu. Joka tapauksessa keskittäminen nähdään

2 AKI Jussi Jyrinsalo nykytilanteessa tarpeellisena, sillä sen avulla on saatavissa toiminnan laatuun selkeä. parannus. Hankkeen eteenpäin vieminen edellyttää seuraavaksi viranomaisen (TEM) kannanottoa, joka on odotettavissa ensi vuoden alkupuolella. Nähtiin hyvänä, että Suomi säilyisi tuntimittausten hyödyntämisessä edelläkävijänä, jotta meidän toimintamallillamme on mahdollisuus tulla myöhemmin eurooppalaiseksi malliksi. Rovaniemellä toteutettu Valve2014-harjoitus paljasti, että valtakunnallisen suurhäiriön sattuessa on syytä varautua jopa vuorokauden kestävään sähköjen palautukseen. Fingridin käyttövarmuuspäivässä puhuneen Helsingin kaupungin valmiuspäällikön mukaan tähän ei kuitenkaan ole riittävästi varauduttu, joten yhteiskunnan on syytä yhä kehittää valmiuksiaan häiriötilanteessa. Fingrid pyrkii osaltaan nopeuttamaan käytönpalautusta hakemalla useampia vaihtoehtoisia tapoja palauttaa jännite verkkoon. Sähkön tuontiriippuvuus on yhä suuri. Itse asiassa Euroopan maista vain Belgia on parhaillaan yhtä riippuvainen sähkön tuonnista kuin Suomi. Fingrid on varautunut tuontiyhteyksien tai suurten tuotantolaitosten häiriöihin erilaisin tehonrajoitussuunnitelmin, jotta suuremmat häiriöt voidaan välttää. Ruotsin ja Liettuan välinen NordBalt-yhteys muuttaa ensi vuoden lopulla tilannetta, sillä se pienentänee Suomesta Viroon virtaavan sähkön määrää. Venäjän tuonnin määrään liittyy yhä suuria epävarmuuksia ja kapasiteettimaksun tulevaisuudesta käydään Venäjällä keskustelua. Fingridin toiminnan keskeisiä kehittämiskohteita vuonna 2015 ovat: kansainvälisten reservimarkkinoiden luominen liiketoimintaprosessien digitalisointi johtamisen kehittäminen eurooppalaisten verkkosääntöjen käyttöönotto markkinatiedonvaihdon kehittäminen (datahub) rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantaminen kantaverkkoregulaatio ja -sopimukset Sähkömarkkinoiden kehittyminen Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen kävi läpi markkinakehitystä sekä eurooppalaisesta, Itämeren alueen että kansallisesta näkökulmasta. Euroopassa spot-markkinoiden yhdentyminen jatkuu ja markkinakytkentä koskee jo 75% osuutta Euroopan kokonaiskulutuksesta. Suomi on nykytilanteessa eriytynyt hinnaltaan muista Pohjoismaista, ja tässä tilanteessa Saksankin hinnat ovat olleet keskimäärin meitä halvempia. Markki n akytkennän laskentamekanismi toimii yllättävänkin hyvin ottaen huomioon laskenta-alueen nopea laajeneminen ja osapuolten suuri määrä. Seuraavina ovat vuorossa Italia ja Itä-Eurooppa vuosina Markkinoiden kehittäminen jatkuu myös intraday-markkinoiden yhdistämisellä, mutta tässä suhteessa kehitys on ollut suhteellisen hidasta mm. järjestelmäteknisistä syistä johtuen.

3 AK/Jussi Jyrinsalo Ensimmäinen eurooppalainen verkkosääntö koskien siirtojen hallintaa on hyväksyttyjä astuu voimaan vuoden 2015 toisella kvartaalilla. Se määrittelee mm. spot-ja intradaymarkkinoiden rakenteen sekä siirtokapasiteetin laskentamenettelyt. Malli on pitkälti pohjoismaisen markkinamallin mukainen, mutta tuo joitain uusia elementtejä. Mm. spotsiirtokapasiteettien määrittäminen tehdään yhteisen verkkomallin avulla, jolloin siirtokykyä pitäisi saada enemmän käyttöön. Lisäksi pörssien kilpailu tehdään mahdolliseksi ja sidosryhmien konsultointia lisätään markkinoita kehitettäessä. Pohjoismaissa kehitetään reservimarkkinoita, ja uutena reservilajina on otettu käyttöön automaattinen taajuudenhallintareservi (FRR-A), jonka avulla korjataan taajuuspoikkeamia 15 minuutin aikaikkunassa. Suomessa kyseinen reservi on ollut toistaiseksi varsin kallista. Lisäksi ollaan selvittämässä pohjoismaisten säätösähkömarkkinoiden laajentamista koko Itämeren alueelle. Varsinkin Baltiassa on ollut kiinnostusta tähän, sillä siellä on nykyisin kolme erillistä säätösähköjärjestelyä. Pohjoismainen taseselvitys etenee aikataulussa ja otetaan käyttöön Suomessa marraskuussa Ruotsissa ja Norjassa käyttöönotto tapahtuu helmikuussa Keskeiset toimintamalliin liittyvät asiakirjat ovat pian tulossa osapuolten kommenteille ja alan valmistautuminen on menossa esim. mittausalueiden muutoksiin liittyen. Varsinainen järjestelmätestaus alkaa elokuussa Neuvottelukunta halusi, että suomalaisille toimijoille varmistetaan tasehallinnassa/-selvityksessä joka suhteessa samat oikeudet kuin muissa Pohjoismaissa, mm. käyttötunnin aikana ja sen jälkeen tehtäviin muutoksiin liittyen. Venäjän siirron hinnoittelussa on harkinnassa dynaamisempi, esim. hintaeroon suhteutettu tariffi. Tämä poistaisi nykyisen ongelman, jossa siirtotariffi luo sähkökaupalle kuolleen alueen. Suomessa pullonkaulat ja hintaerot ovat dominoineet keskustelua. Toimijat ovat peräänkuuluttaneet pitkän aikavälin siirtotuotteita aluehintariskin hallintaan. Tämä tarkoittaisi, että kantaverkkoyhtiöt huutokauppaisivat kuukausi-ja vuosituotteita, jotka antaisivat oikeuden käyttää fyysistä siirtokapasiteettia tai saada rahallista korvausta aluehintaeroista. Käytännössä toimijat saisivat tällöin oikeuden pullonkaulatuloihin, mutta itse aluehintaerot eivät tätä kautta poistu tai vähene. Koska myös EU:sta on tulossa pitkiä siirto-oikeuksia koskeva verkkosääntö, Fingrid on parhaillaan selvittämässä, mitä tällaisten tuotteiden käyttöönotto vaikuttaisi yhtiön rooliin, riskeihin ja kustannuksiin. Käytiin keskustelua pitkän aikavälin siirtotuotteista ja siitä, mihin pullonkaulatulot tulisi käyttää. Ensinnäkin esitettiin kantoja, joiden mukaan ko. siirtotuotteet lisäisivät markkinan likviditeettiä ja stabiloisivat myös kantaverkkotariffeja. Toisaalta taas koettiin, ettei Fingridin mukaantulo yksinään poista markkinoiden keskittymisestä johtuvaa ongelmaa. Pullonkaulatulojen suhteen taas Fingridillä ei ole vapauksia päättää niiden käytöstä, vaan eurooppalainen regulaatio edellyttää ne käytettävän pääsääntöisesti verkkoinvestointeihin ja vastakauppaan. Tuotannon riittävyyden todettiin olevan kehittymässä yleiseurooppalaiseksi ongelmaksi, johon sähkön voimakkaasti vaihtelevat markkinahinnat vaikuttavat. Uusien rajasiirtoyhteyksien nähtiin osaltaan vain pahentavan tuotannon kannattavuusongelmaa. Toisaalta kansallisesti on eri Euroopan maissa pyritty kompensoimaan alhaisia markkinahintoja mm. erilaisten kapasiteettikorvausten avulla. Myös Pohjoismaissa on

4 AK/ Jussi Jyrinsalo menossa selvityksiä (mm. TSOilla) siitä, mitä perusedellytyksiä kapasiteettimarkkinan tulisi täyttää. Neuvottelukunta peräänkuulutti kansallisten etujen varmistamista selvityksiä tehtäessä. 6 Kantaverkkotariffi 2016 Johtava asiantuntija Pertti Kuronen kävi läpi kantaverkkosopimusrakenteeseen suunniteltuja muutoksia. Itse sopimus on jatkossa varsin lyhyt ja toistaiseksi voimassa oleva. Suurin osa nykyisen sopimuksen asioista siirretään kolmeen liitteeseen: palveluehdot, liittymis-ja mittaustiedot sekä hinnoittelu. Palveluehdot toimitetaan Energiaviraston hyväksyttäviksi ennen kesää. Niiden muuttamisperusteet ja-periaatteet on vielä tarkoitus täsmentää. Hinnoittelurakenteen suhteen on käyty asiakaskeskusteluita viimeksi neuvottelukunnassa esillä olleen vaihtoehdon pohjalta. Yleisesti ottaen hinnoittelun kehittäminen tehopohjaisempaan suuntaan on nähty hyvänä asiana. Kulutusmaksun energiamaksujen porrastusta on pidetty varsin suurena ja tuotannon tehomaksun määräytymisperustetta kaivattu selkiytettävän. Hinnoittelumuutokset halutaan ilmoitettavan vähintään kolme kuukautta ennen muutoksia. Netotusta haluttaisiin sovellettavan kiskojen lisäksi myös rinnankäyvissä verkoissa suppealla alueella. Saatujen kommenttien pohjalta kulutukseen kohdistuvien energiamaksujen porrastuksen suuruutta pienennettiin hieman (kerroin kolme), mutta talviaika pidettiin kolmessa kuukaudessa kohdistuen arkipäiviin klo 7-21 (yhteensä 900 h vuodessa). Vaikka jälkimmäinen valinta poikkeaakin jakeluverkkotariffeista, se ei mene sellaisenaan läpi jakeluverkon tariffiin, vaan muodostaa vain yhden siihen kohdistuvan kuluerän. Tuotannon tehomaksu puolestaan kohdistetaan komission asetuksen mukaiseen yhden tunnin suurimpaan nettopätötehoon. Näillä määrittelyillä tuotannon keskihinta nousee arvosta 0,5 /MWh arvoon 0,7 /MWh ja tuotannon osuus tulokertymästä 11%:sta 14%:in. Hinnoittelumuutoksiin varataan aikaa kolme kuukautta. Loissähkön hinnoittelu on tarkoitus perustaa jatkossa todellisiin kompensointikustannuksiin, jolloin se ei enää ole luonteeltaan sakkomaksu. Tällöin myös loissähkön oton ja annon maksut muodostuvat erisuuriksi. Samaa tariffia sovelletaan jatkossa myös tilanteessa, jossa Fingrid pyytää asiakasta kompensoimaan kantaverkon tarpeeseen. Voimalaitosten loistehoreservin on tarkoitus olla jatkossa velvoitepohjainen, jolloin kantaverkkoon liittyville tuottajille ei enää makseta erillisiä korvauksia. Tarkempi esitys tariffikomponenteista löytyy neuvottelukunnan julkisista kokousmateriaaleista. Esitetyt yksikköhinnat olivat viitteellisiä, vuoden 2015 hintatasoon perustuvia lukuja. Lopulliset yksikköhinnat vuodelle 2016 ilmoitetaan syksyllä Uusi tariffirakenne ei jatkossa paranna kantaverkkohinnoittelun ennustettavuutta, sillä sen määräävät markkinaehtoiset ja voimakkaasti vaihtelevat tulo-ja menokomponentit, joita on käytännössä hyvin vaikeaa ennustaa. Käydyssä keskustelussa todettiin yleisesti, että tariffirakenteen valmistelu on tehty huolella ja että sitä on voinut kommentoida useaan otteeseen. Eri osapuolet ovat keskustelun aikana oppineet myös toistensa kannoista, ja kokonaisuutena onkin nähtävissä esitetyn ratkaisun olevan hyvä kompromissi. Näin ollen esitetty rakenne voidaan viedä asiakaskohtaisiin sopimusneuvotteluihin.

5 AKI Jussi Jyrinsalo Eurooppalaisen siirtoverkon kehittyminen Johtaja Jussi Jyrinsalo kertoi syksyllä valmistuneesta eurooppalaisesta verkkosuunnitelmasta, joka julkaistaan lopullisessa muodossaan vuoden loppuun mennessä. Kyseessä on eurooppalaisen regulaation edellyttämä suunnitelma, jonka Euroopan kantaverkkoyhtiöt tekevät yhteistyönä ENTSO-E:n kautta. Tarkastelun kohteena on ollut vuosi 2030, jota varten on rakennettu neljä vaihtoehtoista skenaariota. Näiden perusteella on tehty markkinasimulointeja, joista on saatu laskettua suunnitelluille verkkoinvestoinneille niiden antamat markkinahyödyt. Myös muita, kuten käyttövarmuushyötyjä on arvioitu, mutta niille ei ole annettu rahallista arvoa. Itämeren alueelle suunnitellut verkkohankkeet voidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin: pohjoisen alueen siirtoyhteydet Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä pohjois-etelä -suuntaiset siirtotarpeet Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa yhteydet pohjoismaista manner-eurooppaan siirtotarpeet Baltian maiden läpi kohti Puolaa Baltian maiden ja Venäjän välisten siirtojen hallinta Baltian synkronikäyttö manner-euroopan kanssa. Suomen osalta suunnitelmassa näkyvät pohjois-etelä sekä länsi-itä -suuntaiset 400 kv lisäyhteydet maan sisällä sekä kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin. Jälkimmäinen on aikataulutettu vuodelle 2025, mutta Fingridin tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan aikaistaa sen toteutusta. Vahvempi yhteys Suomesta Pohjois-Norjaan on ajankohtainen vasta, kun kapasiteettia Ruotsista on ensin lisätty. Yhteiseurooppalainen suunnitelma ei sinänsä ole tuonut meille uusia johtoja toteutettavaksi, mutta se tarjoaa mahdollisuuden saada tukea sekä luvitukseen että rahoitukseen eurooppalaisesti tärkeiksi katsotuille hankkeille. Uhkakuvana on suunnittelun liika Bryssel-vetoisuus ja se, että Suomi joutuisi osallistumaan muualle toteutettavien hankkeiden rahoitukseen. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että suomalaiset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti suunnitelmien julkiseen kommentointiin. 8 Neuvottelukunnan vuosi 2014 Käytiin läpi neuvottelukunnan jäsenten ajatuksia siitä, miten työskentely onnistui kuluneena vuonna: Käsitellyt aiheet ovat olleet hyviä ja sopivasti eteenpäin katsovia. Asioihin on otettu myös sopivalla tasapainolla kansallista ja eurooppalaista näkökulmaa. Toivottiin eri asioita käsiteltäessä pohdintaa myös siitä, mikä on kansallinen etu ja miten ratkaisut vaikuttavat kilpailukykyymme ja esim. tuotannon riittävyyteen. Varsinkin sähkömarkkinoita kehitettäessä pelkkä spot-markkinan kehittäminen ei

6 AK/Jussi Jyrinsalo toimijoiden näkökulmasta riitä, vaan kokonaisuuden kannalta olisi otettava huomioon esim. markkina-alueen erilaiset tukipolitiikat. Toivottiin ensi vuonna käsiteltäväksi aiheeksi eurooppalaisia kapasiteettimekanismeja. Ennakkotehtävät ovat pakottaneet perehtymään asiaan jo ennalta, mikä on hyvä asia. Kokouksista saa paljon tietoa välitettäväksi eteenpäin. Käyty tariffikeskustelu koettiin hyväksi ja avoimeksi prosessiksi, jossa päädyttiin lopulta sopivaan kompromissiin. Neuvottelukunnan kokoonpano koostuu sopivasti erilaisista asiakasryhmistä ja työtä on tehty hyvässä ja rakentavassa hengessä. Yhteistyö ja keskustelu on ollut kaikin puolin mutkatonta ja sujuvaa. Asioiden käsittelyssä on tullut usein kiire, joten esitettävää materiaalia voisi olla vähemmänkin (osa taustamateriaaliksi). Kaivattiin mahdollisuutta osallistua kokoukseen poikkeustapauksessa myös etäyhteyden välityksellä. Fingridin edustajat kiittivät puolestaan neuvottelukuntaa aktiivisesta keskustelusta. Varsinkin tariffirakenteen kehittämisessä neuvottelukunnan rooli on ollut tärkeä. 9 Neuvottelukunnan kokoonpanoja kokoukset vuonna Muut asiat Jussi Jyrinsalo esitteli muutokset neuvottelukunnan kokoonpanossa. Erovuorossa ovat Risto Penttinen, Seppo Tuomisto, Antti Koskelainen ja Marko Nylund. Siis kaksi sähkön kuluttajaa ja kaksi tuottajaa, joiden tilalle tulevat Stefan Sundman (UPM Energy), Ilkka Latvala (Metsä Group), Tuomas Timonen (Kemijoki Oy) ja Jarmo Tanhua (Teollisuuden Voima Oyj). Puheenjohtajana toimii Jussi Laitinen. Kokouksia pidetään neljä: maalis-, kesä-, syys-ja joulukuussa. Niiden pääteemat ovat alustavasti seuraavat: 1) asiakkuudet, 2) kantaverkon käyttötoiminta ja tehon riittävyys, 3) yhtiön talous ja verkkoinvestoinnit sekä 4) sähkömarkkinoiden kehittyminen. Lisäksi vuoden varrella tehdään ajankohtaiskatsauksia mm. kantaverkon nimeämiseen, eurooppalaisiin verkkosääntöihin, kapasiteettimekanismeihin ja datahubin tilanteeseen. Ei muita asioita. 11 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään maaliskuussa. Tarkempi aika sovitaan myöhemmin.

7