2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen

Transkriptio

1 AK / Jussi Jyrinsalo FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 1/2014 Aika klo 13:00-15:30 Paikka Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Läsnä Poissa Antti Koskelainen pj. Tapio Jalonen Juhani Järvelä Jussi Laitinen Juha Lindholm Jukka Mikkonen Jorma Myllymäki Risto Penttinen Seppo Tuomisto Rami Vuola Jussi Jyrinsalo siht. Jukka Ruusunen Raimo Härmä Marko Nylund Outokumpu Oyj Rovakaira Oy Oulun Energia Tampereen Sähkölaitos Oy Vatajankosken Sähkö Oy Stora Enso Oyj Elenia Oy Fortum Povver and Heat Oy (kohdat 1-4) Kemira Oyj EPV Energia Oy (kohdat 1-5) Fingrid Oyj Fingrid Oyj Kymenlaakson Sähköverkko Oy Pohjolan Voima Oy 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi puuttuvat jäsenet. Jäsenet esittäytyivät neuvottelukunnan kokoonpanon muututtua. Hyväksyttiin asialista, mutta vaihdettiin asioiden käsittelyjärjestystä. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Jukka Ruusunen kertasi neuvottelukunnan jäsenille aiemmin jaetun kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen keskeiset osat ja totesi ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin pidetyn kokouksen muistio. 4 Kantaverkkotariffin 2016 päärakennevaihtoehdot Johtaja Jussi Jyrinsalo kertoi aikataulusta, jonka mukaan ollaan valmistelemassa kantaverkkopalvelun tariffirakennetta ja sopimusehtoja vuoden 2016 alusta alkavalle valvontajaksolle ja koskien lähtökohtaisesti jakson ensimmäistä neljää vuotta. Tarkoitus on jo kuluvan vuoden aikana määritellä tariffirakenne ja ensi vuonna täsmentää kantaverkkopalvelun ehdot. Kehitystyötä tehdään kiinteässä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa ja mm. neuvottelukunnassa asiaa käsitellään useaan otteeseen kuluvan vuoden aikana.

2 Jyrinsalo Aluksi käytiin läpi tariffiasetannan ja -rakenteen lähtökohdat, joista oltiin pitkälti samaa mieltä. Varsinkin tariffin yksinkertaisuutta ja ennustettavuutta painotettiin, jolloin nykyisen rakenteen oleellisiin muutoksiin tulisikin neuvottelukunnan mielestä löytyä vahvat perusteet. Esitetyistä lähtökohdista haluttiin kuitenkin altistaa keskustelulle vielä se, tulisiko tariffin olla sama eri jännitetasoilla ja eri osissa verkkoa. Lisäksi keskusteltiin varsinaisen rakenteen ulkopuolella siitä, mitä kantaverkkotariffilla katetaan ja millaista tuottotasoa tavoitellaan. Jokainen neuvottelukunnan jäsen kävi vuorollaan läpi näkemyksiään tariffin kehittämiseen liittyen. Ohessa lyhyt yhteenveto esitetyistä mielipiteistä ja niiden pohjalta käydyistä keskusteluista: Energia-/tehopohjainen tariffi Teho-/energiakysymyksen ei nähty olevan tehojen risteilystä johtuen niin merkittävä asia silmukoidussa kantaverkossa kuin säteittäisissä jakeluverkoissa. Pitkän käyttöajan tuotantoja kulutus käyttävät kuitenkin verkkoa lähtökohtaisesti paremmin hyödyksi, mikä puolustaisi tehokomponentin jonkinasteista käyttöönottoa. Lyhyelle käyttöajalle jyvitetty tariffirasite ei saa kuitenkaan kasvaa kohtuuttomaksi uusien tuotantomuotojen osalta. Kulutus- ja otto/antomaksujen suhde Nähtiin verkon käytön (otto/anto) olevan aiheuttamisperiaatteen mukainen komponentti. Käytettiin puheenvuoroja, joissa antomaksua toivottiin kasvatettavan. Toisaalta ei kuitenkaan toivottu suuria muutoksia nykyiseen perusrakenteeseen, jossa otto- /antokomponentin osuus on noin neljännes tulokertymästä. Mahdollisten rakennemuutosten ei toivottu kohdistavan jakeluverkkoon kytkeytyvään tuotantoon nykyistä oleellisesti enempää maksuja, koska ko. tuotannon ei nähty riittävän merkittävästi vaikuttavan kantaverkkoon. Tuotannolle kohdistettava maksuosuus Esitettiin puheenvuoroja, että tuotannon maksuosuuden tulisi olla nykyistä suurempi. Vaarana on kuitenkin tällöin menettää suomalaisen tuotannon kilpailukykyisyyttä suhteessa naapurimaihin. Kohtuuttomilla kantaverkkomaksuilla ei saisikaan vaarantaa sähkön tuotannon omavaraisuusastetta. Tässä suhteessa rajoja asettaa myös eurooppalainen regulaatio, joka antaa vaihteluvälin tuotannolle kohdistettavaan energiamaksuun. Eri tyyppisen/kokoisen tuotannon ja kulutuksen kohtelu Esitettiin mielipiteitä, joiden mukaan liitettävä teknologia ei saa vaikuttaa kantaverkkotariffiin, vaan kehittyviä teknologioita tulee tarvittaessa tukea muilla tavoin. Porrastettujen liittymismaksujen ja tariffin mahdollisen tehokomponentin katsottiin tuovat mukanaan riittävästi porrastusta eri kokoisille liittyjille. Jännite-/laatutason vaikutus tariffiin Pääsääntöisesti ei nähty syytä siihen, että eri kantaverkon pisteissä olisi eri tariffi perustuen jännite- tai laatutasoon. Tämä siksi, että yksittäisellä asiakkaalla ei juurikaan

3 AK/Jussi Jyrinsalo nähty olevan vaikutusmahdollisuuksia em. asioihin, vaan päätökset tehdään laajemman alueen kantaverkkoa suunniteltaessa. Toisaalta nähtiin Fingridin investointien laukaisevan joissain tilanteissa myös merkittäviä jakeluverkkoinvestointeja. Nähtiin, että porrastetut liittymismaksut tuovat jo osaltaan porrastusta eri osiin verkkoa kytkeytyville asiakkaille. Mikäli myös itse tariffissa haettaisiin porrastusta, vaatisi se perusteellisen remontin koko rakenteeseen ja ehkä myös muutoksia lainsäädäntöön. 4.6 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Nähtiin hyvänä, että keskustelu on aloitettu ajoissa ja että sille on varattu riittävästi aikaa. Hyvä on myös aloittaa keskustelu perusteista ilman, että keskustelu ohjautuu heti asiakaskohtaisiin ja euromääräisiin muutoksiin. Keskeisenä jatkoselvitystä vaativana asiana on maltillinen tehokomponentti osana kantaverkkotariffia. Tästä jalostetaan muutama konkreettinen tariffivaihtoehto ja tehdään jatkokeskusteluja varten myös tarkempia tyyppiasiakkaisiin kohdistuvia tariffilaskelmia. Samalla selvitetään myös mahdollisuuksia kasvattaa antomaksujen osuutta, kuitenkin eurooppalaisen regulaation ja kotimaisen sähköntuotannon toimintaedellytysten varmistamisen antamissa puitteissa. Muilta osin tariffin perusrakenteeseen ei kaivattu muutoksia, vaan rakennevaihtoehtojen tarkemmassa selvittämisessä tulisi keskittyä lähinnä em. asioihin. 5 Fingridin toiminta ja tulokset vuonna 2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kävi läpi Fingridin toimintaympäristöön kohdistuneita muutoksia viime vuodelta. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integraatio eteni, mutta toisaalta monet kansalliset ratkaisut veivät asioita toiseen suuntaan. Joka tapauksessa markkinaintegraatio tulee nostamaan esiin eurooppalaisen verkon todelliset pullonkaulat, kun yhteinen hintamekanismi ohjaa järjestelmää. Tämän perusteella on jatkossa helpompi tehdä juuri oikeat verkkoinvestoinnit. Suomi oli viime vuonna Pohjois-Euroopan kallein alue, joskin aluehintaerot olivat kokonaisuudessaan varsin maltillisia. Pullonkauloja esiintyi Suomen ja Ruotsin hintojen välillä 19% ajasta, mikä on totuttua suurempi arvo. Suomi onkin selvästi päätymässä markkinoiden reuna-alueesta useampaa markkina-aluetta yhdistäväksi solmuksi. Pullonkaulatulojen vaihtelevuus on siis jatkossa entistä suurempi muuttuja yhtiön talouden ennustettavuuden kannalta. Olkiluoto 3 tosin osaltaan helpottaa siirtotilannetta jatkossa. Verkkoinvestoinnit olivat ennätyskorkealla tasolla ollen 225 miljoonaa euroa. Erityisen suuria projekteja olivat Estlink2 ja Yllikkälä-Huutokoski 400 kv yhteys. Länsirannikon 400 kv verkon rakentaminen on suurin meneillään olevista projekteista, minkä lisäksi varaudutaan myös jo viidenteen 400 kv jännitteiseen yhteyteen Pohjois-ja Etelä-Suomen välillä. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja johtoreitti valittu, jolloin voidaan rauhassa odotella investointiperusteiden täyttymistä. Resurssimielessä suuri ponnistus on ollut myös verkkotieto-ja toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen. Valmisohjelmistoista koottava paketti korvaa vanhentuneen, räätälöidyn ohjelmiston - ollen kuitenkin oleellisesti vanhaa laajempi kokonaisuus. Fingridin toiminnan tehokkuutta vertailtiin useassa yhteydessä muihin Euroopan ja koko maailman kantaverkkoyhtiöihin. Kohteena olivat toiminnan kokonaistehokkuus sekä omaisuudenhallinnan ja käyttötoiminnan tehokkuus. Fingrid sijoittui kärkiryhmään

4 AK/ Jussi Jyrinsalo kaikissa tehdyissä vertailuissa. Lisäksi Fingridin omaisuudenhallintaa koskeva PAS55- sertifikaatti uusittiin seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Lloyds's Registerin myöntämänä. 6 Ajankohtaiskatsaus yhtiön toimintaan Jukka Ruusunen kävi läpi alkuvuoden merkittävimpiä tapahtumia ja Fingridin panostuskohteita kuluvalle vuodelle. Tänä vuonna on keskeisenä teemana yhtiön toiminnan jatkuvuuden hallinta, ja hankkeessa luodaan yhtiötason suunnitelmat useaan eri skenaarioon varautumiseksi. Neuvottelukunta keskusteli tässä yhteydessä kyberturvallisuudesta, joka on vähitellen nousemassa huoleksi myös perusinfraa hoitaville yhtiöille. Osin jatkuvuuteenkin liittyen on haasteena varmistaa tasasähköyhteyksien luotettava toiminta osana suomalaista voimajärjestelmää. Fingrid on lyhyessä ajassa saanut hallintaansa neljä tasasähköyhteyttä aikaisemman yhden sijasta. Varsinkin muuttajaasemat ovat alttiita lyhytaikaisille ja osin aiheettomillekin toimintahäiriöille. Uusien markkinapalveluiden käynnistäminen on myös kuluvan vuoden keskeinen panostuskohde. Fingridin tehtäviksi on määritelty markkinatiedonvaihdon kehittäminen ja alkuperätakuiden myöntäminen. Jälkimmäisen tehtävän Fingrid ottaa hoitoonsa maaliskuun alussa. Fingridin julkaisema Tuntihinta-mobiilisovellus on saanut paljon positiivista julkisuutta, sillä se lisää osaltaan tavallisen kuluttajan tietämystä sähkömarkkinoiden pelisäännöistä ja mahdollistaa oman kulutuskäyttäytymisen muokkaamisen. Datahub-selvitys etenee nykytilan ja tulevaisuuden tarpeiden kartoituksella. Asiakkaat ja muut sidosryhmät ovat vahvasti mukana työssä lukuisten haastatteluiden sekä coretyöryhmän ja referenssiryhmän kautta. Huhtikuun aikana julkaistaan hankkeen väliraportti ja pidetään sidosryhmätilaisuus, jossa tuloksista keskustellaan. Kuluvan talven tehohuippu saavutettiin 24.1, jolloin kulutus oli MWh/h. Kotimainen tuotanto vastaavalla hetkellä oli lähes täysillä ja suuruudeltaan MWh/h. Ruotsin tuonti on alkuvuonna ollut hyvin suurta hyvästä vesitilanteesta johtuen. Viroon on puolestaan huipputunteja lukuun ottamatta viety sähköä. Luoteis-Euroopan spotmarkkinoiden hintakytkentä toteutui helmikuun alussa ja tuloksena ovat maailman suurimmat sähkömarkkinat. Markkinoita kehitettäessä NordPool Spot sai komissiolta kilpailuoikeudellisen sanktion yhteistyöstään EPEX Spotin kanssa, vaikka pörssien välinen yhteistyö onkin elintärkeää markkinakehityksen kannalta. EstLink2 saatiin käyttöön aikataulussa ja budjetissa. Tämä oli pitkän prosessin tulosta, jossa samalla myös on kehitetty voimakkaasti Baltian sähkömarkkinoita. 7 Fingridin asiakastoiminnan kehittäminen Jussi Jyrinsalo kertoi Fingridin asiakastoimintamallin kehittämisestä. Työ käynnistettiin viime vuoden alussa ja sen aikana on toteutettu runsaasti asiakashaastatteluita asiakkaiden erilaisten tarpeiden selvittämiseksi. Asiakastarpeiden perusteella asiakaskunta päätettiin jakaa neljään asiakasryhmään: verkkoyhtiöt sähkön tuottajat

5 Muistio 5(5) AK/Jussi Jyrinsalo Muut asiat sähkön käyttäjät sähkömarkkinatoimijat. Kullakin näistä ryhmistä on omat tavoitteensa ja siten tarpeensa. Osa asiakkaista kuuluu myös samaan aikaan useampaan ryhmään, jolloin tarpeiden määrä samalla kasvaa. Kullekin asiakasryhmälle tehdään jatkossa vuosittainen toimintasuunnitelma, minkä lisäksi useaa ryhmää edustaville asiakkaille saatetaan tehdä myös asiakaskohtainen suunnitelma. Työssä selkiytettiin myös Fingridin palvelutarjontaa, jota on tarkoitus jatkossa kehittää muuttuvien asiakastarpeiden mukaan. Asiakasyhdyshenkilöiden suhteen asiakkaat esittivät toiveita laajasta rajapinnasta, jonka kautta myös yksityiskohtaisempaa tietoa on saatavissa. Tätä varten määriteltiin noin 40 säännöllisessä asiakasyhteistyössä toimivaa henkilöä, jotka on myös julkaistu asiakkaille. Fingridin tulee jatkossa panostaa näiden henkilöiden toiminnan koordinoimiseen ja tiedonhallintaan, minkä työn avuksi ollaan hankkimassa CRM-järjestelmää. Asiakasnäkökulma on nostettu myös Fingridin sisällä yhdeksi osa-alueeksi, jota suunnitellaan ja johdetaan kokonaisuutena. Kolmantena toimintamallin keskeisenä elementtinä on jatkuva asiakaspalautteen kerääminen ja laadunvarmistus. Tätä varten on kehitetty palautteenkeruukanavia ja niiden kohdentamista. Lisäksi asiakkaiden kanssa aletaan järjestää palveluiden seurantapalavereita, joissa asiakassuhdetta ja sen kehittämistarpeita käydään kokonaisuudessaan läpi. Saatu palaute käydään järjestelmällisesti läpi yhtiön eri ohjausryhmissä ja toimintaa kehitetään palautteen pohjalta. Käydyssä keskustelussa korostettiin edunvalvonnan tärkeyttä, eli että Fingrid edustaa myös koko Suomea monessa eurooppalaisessa pöydässä, mm. verkkosääntöjä valmisteltaessa. Asiakastarpeeksi toivottiin lisättävän toimintatapojen vertailu, jossa sekä asiakkaalla että Fingridillä voi olla toisiltaan opittavaa. Mm. aiemmin kokouksessa esillä olleet tietoturva-asiat nousivat tällaisena vertailukohteena esille, samoin esimerkiksi omaisuudenhallinnan toimintatavat. Neuvottelukunta piti hyvänä, että toimintamallia on kehitetty vahvasti asiakastarpeista lähtien. Toimintamallia pidettiin myös riittävän konkreettisena, jotta se voidaan viedä käytäntöön. Asiakkaan parempi ymmärtäminen on yleensä myös oman henkilöstön työtyytyväisyyttä lisäävä tekijä, ja se tehostaa osaltaan yhtiön omaakin toimintaa. Ei muita asioita. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään Fingridin tiloissa maanantaina klo Vakuudeksi Muistio tarkastettu