FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2013

Transkriptio

1 AK / Jussi Jyrinsalo FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2013 Aika klo 13:00-16:00 Paikka Läsnä Poissa Fingrid Oyj, Helsinki Tapani Liuhala pj. Tapio Jalonen Antti Koskelainen Juha Lindholm Marko Nylund Arto Pajunen Seppo Tuomisto Pekka Tynkkynen Rami Vuola Jussi Jyrinsalo siht. Jukka Ruusunen Reima Päivinen Jussi Laitinen Markus Lehtonen Risto Penttinen Elenia Oy Rovakaira Oy Outokumpu Oyj Vatajankosken Sähkö Oy Pohjolan Voima Oy Järvi-Suomen Energia Oy Kemira Oyj UPM-Kymmene Oyj EPV Energia Oy Fingrid Oyj Fingrid Oyj Fingrid Oyj Tampereen Sähkölaitos Oy Helsingin Energia Fortum Power and Heat Oy 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Hyväksyttiin asialista. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi edellisessä kokouksessa läpikäydyn kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan neuvottelukunnan työtä. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin pidetyn kokouksen muistio. 4 Ajankohtaiskatsaus yhtiön toimintaan Jukka Ruusunen kävi läpi kevätkauden ajankohtaisia asioita: Alkuvuoden sähkön kulutus säilyi vuoden takaisella tasolla. Ruotsin siirtoyhteyksien kapasiteetti on riittänyt viime vuotta paremmin markkinoiden tarpeisiin. Helmikuussa vikaantunut Fenno-Skan 1 -kaapeli on saatu korjatuksi, mutta sen kapasiteettia on rajoitettu 100 MW verran, kunnes kaapelin sisäisen vian tarkempi syy on saatu selville. Käyttöhäiriöitä on toistaiseksi ollut normaalivuotta vähemmän.

2 AK / Jussi Jyrinsalo Suuret investoinnit ovat edenneet aikataulullisesti suunnitelmien mukaisesti, mutta Fingridin voimajohtotyömaalla menehtyi puolalaisen Selpolin palveluksessa ollut työntekijä. Viranomaiset selvittävät tapahtunutta, mutta onnettomuus on mitä ilmeisimmin aiheutunut maadoitusköyden irtoamisesta ja asentajan koskemisesta siihen. Sähköiskun aiheuttanut jännite on indusoitunut viereisestä, käytössä olleesta johdosta. Omaisuudenhallinnan PAS55-uudelleensertifiointi on parhaillaan menossa. Fingrid sijoittui omaisuudenhallintaa mittaavassa ITAMS-vertailussa kärkiryhmään. Erityistä kiitosta saivat Fingridin korkea osaaminen, toimivat prosessit, PAS55-sertifiointi, hankkeiden optimointi, päätöksenteko, tehokkuus sekä strategia ja sen implementointi. Tärkein kehityskohde on riskienhallinta ja varsinkin sen kattava dokumentointi. Tuulivoima työllistää Fingridiä erilaisina liityntäselvityksinä sekä kaavoihin ja ympäristövaikutusten arviointeihin (YVA) pyydettyinä lausuntoina. Hankkeita on kuitenkin vielä toistaiseksi realisoitunut odotettua vähemmän. Tuulivoiman liityntäaseman hankesopimusmallista ja 400/110 kv koontiasemaperiaatteesta on käyty keskusteluja asiakkaiden kanssa. Fingrid luo investointiohjelmaansa joustoja tekemällä voimajohtojen YVA-selvityksiä ennakoiden. Mahdollisen viidennen 400 kv P1-johdon reitti on jo valittu YVA:n pohjalta ja tiedotettu. Yhteysviranomainen on myös lausunut Olkiluoto4-laitoksen vaatimille verkkovahvistuksille tehdyn YVA:n täyttävän sille asetetut vaatimukset. Energiamarkkinavirasto on lähettänyt asiakkaille lausunnoille Fingridin asettamat voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset. Myös liittymismaksukäytännön täsmentäminen perusparannettavien sähköasemaliityntöjen osalta on tulossa lausunnoille. Fingridin valmistelemaa kannanottoa voimajohtojen sähkö-ja magneettikenttiin ollaan käsittelemässä Energiateollisuuden verkkovaliokunnassa 5 Katsaus käyttövarmuuden hallintaan Käyttövarmuusprosessista vastaava johtaja Reima Päivinen teki kattavan katsauksen käyttövarmuuden hallintaan. Siirtokapasiteetti on riittänyt edellisvuotta paremmin markkinoiden tarpeisiin. Siirrot sekä Venäjän että Viron yhteyksillä ovat muuttuneet voimakkaasti vaihteleviksi, jolloin olemme siirtyneet tilanteeseen, jossa sähkön hinta Suomessa ei enää seuraa yksinomaan pohjoismaista hintaa, vaan siihen vaikuttavat yhä useammat tekijät eri ilmansuunnissa. Kantaverkon käyttövarmuus on ollut hyvällä tasolla. Viime vuonna oli kantaverkon häiriökeskeytyksistä aiheutunut kansantaloudellinen haitta runsaat kaksi miljoonaa euroa. Tämän vuoden toistaiseksi suurimmat häiriöt tapahtuivat tammikuussa Oulun pohjoispuolella ja johtuivat 110 kv verkon huurrekuormista. Kantaverkossa tehdään vuosittain yli tuhat siirtokeskeytystä laitteiden ja voimajohtojen huoltamiseksi sekä uuden verkon rakentamiseksi, myös asiakkaiden verkkoa koskien. Asiakkaille ei näistä aiheudu sähköntoimituksen keskeytymistä, sillä käytössä on varayhteyksiä. Sen sijaan tuotannon ajoon ja sähkön hintaan voi keskeytyksillä olla merkittäviäkin vaikutuksia. Fingridissä on tehty kehitystyötä, jotta keskeytykset saadaan ajoitetuksi siten, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa tukkusähkömarkkinoille tai asiakkaan omalle toiminnalle. Tärkeää on, että kaikki keskeytystarpeet saadaan koottua riittävän ajoissa, jotta niiden teknisesti ja taloudellisesti

3 / Jussi Jyrinsalo optimoitu toteutus voidaan suunnitella yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Keskusteltiin, että urakoitsijaresursseista johtuen kaikkea työtä ei aina voida ajoittaa halutulla tavalla. Tämä korostuu erityisesti asiakasverkoissa. Järjestelmäreserveihin on lisätty uutena lajina taajuuden palautusreservi (FRR-A), jota ohjataan automaattisesti ja keskitetysti Oslosta käsin verkon taajuuteen perustuen. Ohjaus muuttaa eri maissa varattujen voimalaitosten tehoasettelua, ja Suomen osuus on alkaneella testijaksolla 23 MW. Reservin tarve on syntynyt heikentyneestä pohjoismaisen verkon taajuudesta, joka on yhä useammin normaalialueen 49,9...50,1 Hz ulkopuolella. Poikkeamia syntyy entistä enemmän varsinkin tunninvaihteissa, kun tuotanto muuttuu nopeasti pörssikauppojen mukaan. Uutta nopeaa häiriöreserviä on valmistunut Forssaan, minkä lisäksi Fingrid on tehnyt uusia käyttöoikeussopimuksia muiden omistamiin varavoimalaitoksiin (omistajilla säilyy oikeus myös omaan hätäsähkökäyttöön, mutta ei sähkökauppaan). Nopeaa häiriöreserviä onkin nyt tarpeeksi vastaamaan Olkiluoto3:n verkkoonliittämistä. Reservikustannusten rajun nousun taittamiseksi Fingrid pyrkii edesauttamaan kuormien käyttämistä reserveinä. Käytiin keskustelua siitä, miten reservitehoja käsitellään kaupallisilla markkinoilla ja siitä, toteutuuko niistä aiheutuvien kustannusten jakamisen suhteen aiheuttamisperiaate. Nähtiin tärkeänä, että markkinoita voitaisiin kehittää siihen suuntaan, että keskitettyjä reservejä tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Toimintasääntöjen ja hintojen tulisi siis ohjata markkinatoimijoita toimimaan siten, että keskitettyjen reservien tarve minimoituu. Eurooppalaiset käyttötoiminnan verkkosääntöjen (3 kpl) valmistelu on edennyt niin, että kaksi on toimitettu regulaattoreille ja kolmas toimitetaan kesäkuun lopussa. Säännöt määrittelevät käyttövarmuustasoa sekä muuttavat ja yhdenmukaistavat käyttötoimintaa, mutta osa asioista jää jatkossakin pohjoismaisesti sovittaviksi käyttösopimuksessa. Lain asemaan tulevat verkkosäännöt ovat yllättäneet yksityiskohtaisuudellaan ja regulaattorivetoisuudellaan. Kustannustehokkaan toimintatavan varmistamiseksi on tärkeää, että käyttövarmuudesta vastaavilla kantaverkkoyhtiöillä olisi riittävä vapausaste hoitaa tehtäväänsä. Lisäksi säännöt vaikuttavat myös muihin kansallisiin toimijoihin, esimerkiksi vikatilanteessa sallittu suurin taajuuspoikkeama ei saisi liiaksi rajoittaa jo olemassa olevien tai päätettyjen suurten voimalaitosten tehoajoa. Fingrid panostaa mahdollisimman paljon resursseja sääntöjen yhteiseurooppalaiseen valmisteluun, jotta sääntöihin ei tulisi toimintaamme kohtuuttomasti vaikeuttavia, mutta käyttövarmuuden hallinnan kannalta vähemmän merkityksellisiä yksityiskohtia. Käytiin läpi Fingridin asiakkaista koostuvan käyttötoimikunnan toiminnan painopisteitä vuosina 2012 ja Esillä ovat olleet mm. häiriöt ja niiden vaikutukset, uusi verkkotietojärjestelmä (Elvis), yleisten liittymisehtojen ja voimalaitosten järjestelmäteknisten vaatimusten uudistus, eurooppalaisten verkkosääntöjen sisältöjä vaikutukset, uuden Kantaverkkokeskuksen toiminnan aloitus sekä reservien ylläpito ja uusi pohjoismainen taajuudenhallintareservi. Jatkossa pyritään lisäämään toimikunnan vuorovaikutteisuutta ja yhdessä ideointia. Käytiin läpi kotimaisen tuotantorakenteen ennakoituja muutoksia. Tavoiteltu 2500 MW tuulivoimaa ei ole voimajärjestelmälle ongelma eikä aiheuta lisäreservitarpeita. Keskusteltiin siitä, voidaanko Norjan vesivoiman jatkossa olettaa olevan kattamassa pohjoismaista säätötarvetta, vai meneekö se kaapeleiden kautta Manner-Euroopan ja

4 Jyrinsalo Englannin hyödyksi. Lähivuosille suunniteltujen kaapelien kapasiteetti ei kuitenkaan vielä ole riittävä tähän. Suomeen suunnitellut suuret tuotantoyksiköt tulevat vaikuttamaan käyttövarmuuteen siten, että muiden voimalaitosten on entistä tärkeämpää säilyä häiriöttömästi verkossa suuren yksikön lauetessa. Fingrid tuleekin kiristämään asettamiensa voimalaitosten järjestelmäteknisten vaatimusten täyttymisen seurantaa. Asiaa käsitellään tarkemmin toimikunnissa loppuvuoden aikana. Lopuksi käytiin läpi Voimatalouspoolin toimintaa. Pooli on osoittautunut hyväksi alustaksi vapaaehtoiselle yhteistyölle, ja viime vuosina toimintaa on aktivoitu kattamaan myös normaaliajan häiriöiden hallintaa. Meneillään olevia tärkeitä hankkeita ovat mm. huoltoasemien ja vedenjakelun toiminnan varmistaminen sähkökatkoissa. Lisäksi on tarvetta selvittää tietoliikenteen ja sähkön keskinäisriippuvuutta, missä asiassa myös Viestintävirasto on ollut aloitteellinen. Keskusteltiin siitä, että varmentamisen toteutukseen vaikuttaa keskeisesti se, millaisesta häiriöskenaariosta lähdetään. Laajoissa häiriöissä korostuu varavoiman merkitys, kun taas alueellisissa häiriöissä voidaan sähkönsyöttö varmistaa muidenkin keinojen avulla. Tärkeänä pidettiin joka tapauksessa, ettei varautumisessa saa mennä liian reguloituun malliin ja yksityiskohtaisiin vaatimuksiin. Keskusteluteema: Toimintaympäristön arviointi Paloharjoituksen aiheuttaman ulkoilun jälkeen sihteeri alusti keskustelua käymällä lyhyesti läpi menettelyn, jolla Fingridissä tehtiin laaja toimintaympäristöanalyysi vuonna Arvioitavia osa-alueita olivat: 1) yhteiskunta, 2) teknologia, 3) ympäristö, 4) eurooppalainen energiapolitiikka ja energiajärjestelmä, 5) sähkömarkkinat Itämeren alueella ja Venäjä sekä 6) Suomen energiapolitiikka ja energiajärjestelmä. Keskustelua jatkettiin soveltaen näiden otsikoiden alla ja painottuen varsinkin asiakkaan ja Fingridin väliseen suhteeseen vaikuttaviin muutoksiin. Yhteiskunnan todettiin muuttuvan entistä irrationaalisemmaksi, kun poliittinen sietokyky pienenee ja havaittuja epäkohtia paikataan paineen alla yksi kerrallaan sääntelemällä. Sekä suurteollisuuden että alihankintateollisuuden kato Suomesta jatkuu. Myös kuntasektorin muutokset vaikuttavat maaseudun palvelurakenteeseen ja työpaikkatarjontaan. Työvoiman saatavuuden todettiin heikkenevän varsinkin suorittavan työn osalta, mikä vaarantaa verkkotoiminnan laadukkaan ja yhteiskuntavastuullisen toteuttamisen. Lisäksi raha nousee yhteiskunnassa entistä enemmän keskiöön, ja niukkuuden vallitessa voi olla vaikeaa toteuttaa kaikkia haluttuja energiainvestointeja. Teknologian suhteen nähtiin ensinnäkin, että uusiutuvat tuotantoteknologiat halpenevat, mutta hajautunut ja paikallinen sähköntuotanto ei nouse Suomen olosuhteissa riittävän kilpailukykyiseksi keskitettyyn tuotantoon nähden. Ollessaan kuitenkin tuettuja nekin osaltaan syövät säädettävän tuotannon kannattavuutta. Nähtiinkin tärkeäksi, että teknologian hinnan pitäisi ohjata voimakkaammin tuotantorakennetta, eikä teknologioita pitäisi valita systeemitason normien kautta. Käytiin myös keskusteluja liuskekaasun vaikutuksesta tuotantorakenteeseen. Lyhyellä aikavälillä ei meillä nähty tapahtuvan muutosta, mutta nesteytetyn maakaasun laajamittainen siirtäminen tulee tasaamaan kaasun hintaeroja maailmassa. Euroopassa tämä saattaa pakottaa lisäämään uusiutuvien energiamuotojen tukia niiden kannattavuuden varmistamiseksi. Jakeluverkoissa nähtiin kaapeloinnin olevan teknisesti kypsää, mutta suuria investointeja vaativaa. Tosin kaapeloinnin elinkaarikustannukset eivät välttämättä ole niin suuria, kun otetaan esimerkiksi huomioon työvoimakustannusten nousu. Tasasähkötekniikan

5 AK / Jussi Jyrinsalo yleistymiseen jakeluverkoissa ei uskottu, mutta akustojen laajempi hyödyntäminen verkon tukena saattaa olla potentiaalinen vaihtoehto, mikäli akkujen hinnat laskevat ja niiden elinikä kasvaa. Ympäristöasioissa nähtiin maankäytön hankaloituvan ja vaikeuttavan verkkojen rakentamista. Hajautettu tuotantorakenne ei kuitenkaan poista verkon tarvetta, vaan ääritilanteissa saattaa jopa lisätä sitä. Ilmastonmuutosta ei näillä näkymin saada kuriin, vaan tehdyt ilmastopoliittiset toimenpiteet ovat päinvastoin johtaneet hiilidioksidipäästöjen kasvuun. Kulutuksen pieneneminen on kompensoinut muutosta, joka olisi muuten ollut vielä rajumpi. Nähtiin outona sähkölämmityksen-heikentyvä asema, vaikka se olisi kuitenkin energiatehokkuudeltaan edelleen hyvä vaihtoehto. Eurooppalaisen energiapolitiikan ja energiajärjestelmän suhteen nähtiin ongelmana kalliisiin, perustavaa laatua oleviin muutoksiin asetetut lyhyet siirtymäajat. Sääntely on tuonut sähkön hintaan suuria korotuksia, jotka ovat monissa maissa jo kohtuuttoman suuria. Samalla myös suurteollisuus ja työpaikat uhkaavat poistua Euroopasta. Sähkön kulutus onkin Euroopassa jatkuvassa laskussa, mikä entisestään lisää korotuspaineita. Tyytymättömyyden kasvaessa on uhkana energiapoliittisen suunnan äkillinen muutos ja jo tehtyjen energia-infrainvestointien osoittautuminen kannattamattomiksi. Pohjoismaihin on nykysuunnitelmien mukaan syntymässä niin paljon tuotantoylijäämää, ettei sitä pidetty enää kovinkaan realistisena. Tässä tilanteessa Fingridin kannattaakin harkita ennusteiden pohjalta suunniteltuja verkkoinvestointeja tarkoin, jotta vältetään yliinvestoinnit. Norjan ja Ruotsin välisen verkkovahvistuksen peruuntumisen nähtiin esimerkiksi pienentävän ennustettuja siirtotarpeita Suomen ja Ruotsin välillä. Suomessa koettiin sähköveron korotusten olevan turhan helppo tapa kerätä rahaa sähköyhtiöiden välityksellä. Valokeilaan ei ole vielä riittävästi noussut, että suuri osa asiakkaalta kerättävistä rahoista tilitetään saman tien valtiolle. Tämä alkaa vähitellen olla varsin suuri rasitus suomalaiselle yhteiskunnalle, joka kuitenkin on voimakkaasti riippuvainen sähköstä. Samaan aikaan tulisi myös tehdä suuria panostuksia esimerkiksi haja-asutusalueiden jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseen liittyen, mikä eriyttää hintatasoa kaupunkien ja maaseudun välillä. Toisaalta taas tuetaan hajautettua tuotantoa, minkä perustellaan parantavan alueellista käyttövarmuutta. Tulisikin entistä tarkemmin miettiä, mihin rahat halutaan oikeasti laittaa, kun kaikkeen ei laskun maksajalla, eli sähkön kuluttajalla ole varaa. Nähtiin perusenergian tuotannon ja energiainfran olevan Suomelle ratkaiseva kilpailukyvyn lähde, josta kannattaa pitää jatkossakin kiinni. Nykytilanteen valossa näyttää siltä, ettei kansallisia ydin-ja tuulivoimatavoitteita tulla saavuttamaan täysimääräisinä, mutta samalla lämpövoima joudutaan kuitenkin ajamaan alas. Lainsäädäntö ei saisi estää järkevien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen valintaa. Energia-alan - myös sähkön käyttäjien tulisikin entistä yhtenäisemmällä äänellä peräänkuuluttaa kansallista etua paremmin ajavien ratkaisujen perään. Fingridin toivottiin osallistuvan enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja nostavan riippumattoman asiantuntijan roolissa esille havaitsemiaan ongelmia. Myös eurooppalaista sääntelyä kehitettäessä suomalaisten toimijoiden tulee olla entistä aktiivisempia, jotta pystymme jatkossakin tekemään itsellemme paremmin sopivia ratkaisuja. Yhteenvetona puheenjohtaja totesi, että keskusteluissa nousivat voimakkaasti esille energiaratkaisujen markkinalähtöisyys ja aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusten jakaminen. Jos pystymme kestävin ratkaisuin toteuttamaan näitä periaatteita Suomessa

6 AK / Jussi Jyrinsalo Muut asiat ja lähialueilla, on meillä hyvä mahdollisuus viedä omat mallimme myös Eurooppaan. Tämä vaatii yhteistyötä ja aktiivisuutta kaikilta osapuolilta. Ei muita asioita. 8 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään klo 9-12 ja silloin ovat erityisteemoina yhtiön talous ja verkkoinvestoinnit. Lisäksi käsitellään eurooppalaisia verkkoonliityntäsääntöjä, jotka ovat parhaillaan menossa jäsenvaltioiden hyväksyttäviksi. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri