Muistio FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN JOULUKOKOUS Helsingin Suomalainen Klubi, Kansakoulukuja 3, Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistio FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN JOULUKOKOUS 2012. Helsingin Suomalainen Klubi, Kansakoulukuja 3, Helsinki"

Transkriptio

1 FINGRID Muistio FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN JOULUKOKOUS 2012 Aika Paikka :00-12:30 Helsingin Suomalainen Klubi, Kansakoulukuja 3, Helsinki Läsnä Tapani Liuhala pj. Heikki Hukkanen Pentti Kellokumpu Antti Koskelainen Markus Lehtonen Risto Penttinen Timo Pylvänen Janne Savelainen Pekka Tynkkynen Matti Tähtinen siht. Jukka Ruusunen Juha Hiekkala Jussi Jyrinsalo Elenia Verkko Oy Tornionlaakson Sähkö Oy Inergia Oy Outokumpu Oyj Helsingin Energia Fortum Power and Heat Oy Savon Voima Oyj Lahti Energia Oy UPM-Kymmene Oyj Poissa Marko Nylund Arto Pajunen Seppo Tuomisto Pohjolan Voima Oy Järvi-Suomen Energia Oy Kemira Oyj Avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnä olevat jäsenet. Asialistan hyväksyminen ja kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuus Hyväksyttiin asialista ja todettiin jäsenille aiemmin jaetun kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta. Street address Postat address Telephone Fax Business Identity Code , VAT r Läkkisepäntie 21 P.O.Box 530 forename.surname0fingrid.fi Helsinki, Finland Helsinki, Finland

2 FINGRID Muistio 2(9) 4 Katsaus yhtiön toimintaan Fingridin pääkonttori muutti viikon 49 aikana Helsingin Arkadiankadulta Käpylään Triottokiinteistöön. Toiminta käynnistyi uusissa tiloissa täydessä mitassa käytännössä katkotta. Kantaverkkokeskus aloittaa toimintansa suunnitellussa laajuudessa, kun myös nykyisen verkkokeskuksen toiminnot siirretään samoihin tiloihin tammikuussa. EstLink 2- yhteyden Suomen puoleinen merikaapelin lasku aloitettiin 25. marraskuuta jatkuen kaapelin peittotöillä. Käyttövarmuuspäivässä 3. joulukuuta käsiteltiin tietoverkkouhkia, tuotantorakenteen muutoksien vaikutuksia, käyttötoiminnan eurooppalaisten verkkosääntöjen kehittämistä sekä kuluneen vuoden käyttötoiminnan merkittävimpiä tapahtumia. Tuotantorakenteen muutosta sekä siihen liittyvää keskustelua tahdittaa sekä käyttötoiminnan että verkonrakentamisen osalta kehitys Keski-Euroopassa ja erityisesti Saksassa. Tämä yhdessä Venäjän sähkömarkkinoiden ja niistä riippuvan Suomeen suuntautuvan sähkön viennin vaihtelu ovat muuttaneet toimintaympäristöä merkittävästi myös pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa. Rajayhteyksien ja pohjois-eteläsuuntaisen kapasiteetin merkitys kasvaa jatkossa entisestään. Edelliseen liittyen yhtiö teki vastikään yhden historiansa suurimmista investointipäätöksistä Kokkolasta Oulun seudulle ulottuvan 400 kilovoltin yhteyden rakentamiseksi. Noin 110 milj. euron hankekokonaisuus käsittää muun muassa 210 kilometrin pituisen Hirvisuo - Pyhänselkä 400 kilovoltin voimajohdon, Hirvisuon muunto-ja sarjakondensaattoriaseman, Tuovilan 400 kilovoltin kytkinlaitoksen sekä Pyhänselän kytkinlaitoksen laajennuksen. Näiden lisäksi tehdään lukuisia muutoksia eri sähköasemilla ja voimajohdoilla, kun vanhat 220 kilovoltin johdot muutetaan 110 kilovoltin jännitteelle. Hankekokonaisuus valmistuu vuonna Sähkömarkkinaintegraation eteneminen Kulunut vuosi on ollut vaikea pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kannalta. Suomen ja Ruotsin väliltä on marraskuun loppuun mennessä kertynyt ennätykselliset 83 milj. euron pullonkaulatulot. Olennaiset syyt tähän ovat Fenno-Skan 2 kaapelin vikaantuminen ja erityisesti hyvä pohjoismainen vesitilanne sekä Venäjän tuonnin romahdus, jotka ovat johtaneet Suomen hintatason pysymiseen korkealla Ruotsiin verrattuna. Pohjoismainen sähkömarkkinaintegraatio tiivistyy yhteispohjoismaisen taseselvityshankkeen käynnistymisen myötä. Yhteinen järjestelmä parantaa toimijoiden yhtäläisiä toimintaedellytyksiä koko markkina-alueella. Vireillä on myös säätösähkömarkkinoiden toiminnan tehostamiseen tähtääviä selvityksiä. Olennaista näissä on, mitä hoidetaan yhteisesti ja mitä taas kansallisesti. Markkinoiden käyttöön annettavan siirtokapasiteetin määrittelyssä pohditaan muun muassa tulisiko tuotannon ja kulutuksen sijoittuminen markkina-alueen sisällä ottaa huomioon. Muita markkinoiden toimintaan suoraan tai välillisesti vaikuttavia ja selvitettäviä asioita ovat muun muassa mahdollisuudet siirtyä neljännestunnin tasekäsittelyyn, reservimarkkinoiden kehittäminen ja kysynnän aktivointi.

3 FINGRID M u i s t i o 3 ( 9 ) Suomen ja Venäjän välisen sähkönsiirron kannalta merkittävin muutos on ollut Venäjän kapasiteettimarkkinoiden käyttöönotto, mikä on tasoittanut sähkön hintaeroja maiden välillä. Tuonti pohjoismaisille markkinoille on romahtanut yli kymmenen teravvattitunnin tasolta puoleen. Markkinoiden välisen toiminnan kannalta on oleellista, että sähkö voisi jatkossa virrata markkinaehtoisesti aina halvemman hinta-alueen puolelta kalliimmalle. Osapuolten välisissä keskusteluissa on päästy yhteisymmärrykseen tavoitteesta kehittää siirtoa myös fyysisesti kaksisuuntaiseksi, mutta aikataulu on avoin. Tilannetta muuttaa myöhemmin EstLink 2- yhteyden valmistuminen, mikä osaltaan lisää kaupankäynnin mahdollisuuksia itään. Siirtokapasiteetin lisäksi tarvitaan myös markkinaehtoisten toimintamallien kehittämistä maiden välillä esimerkiksi asianomaisten pörssien välisiä kauppatapoja ja eksplisiittisiä huutokauppamalleja kehittämällä. Pohjoismaiden ja Baltian alueen sähkömarkkinaintegraation osalta merkittävä tavoite saavutetaan, kun koko Baltian maiden alue saadaan mukaan Elspot- markkinoille vuoden 2013 ja Elbas- markkinoille mahdollisesti vuoden 2014 aikana. Tätä kehitystä on tukenut Euroopan Unionin BEMIP- hanke, jossa on linjattu alueen sekä verkon kehittämistä että sähkömarkkinatavoitteita mukaan lukien vaatimus riippumattomista järjestelmävastaavista ja eurooppalaisten markkinasääntöjen toteuttamisesta. Baltian kaksisuuntaiset siirtoyhteydet EU- suuntaan vahvistuvat lähivuosina merkittävästi. Vuonna 2014 valmistuva EstLink 2 lisää Viron ja Suomeen välistä siirtokapasiteettia 650 megavvattia, vuonna 2016 otetaan käyttöön 700 megavvatin yhteys Liettuasta Ruotsiin. Lisäksi myöhemmin toteutetaan 500 megavvatin verkkovahvistus Puolaan. Tilanteeseen vaikuttaa tosin oleellisesti, miten ja milloin Viron ja Latvian välistä rajakapasiteettia saadaan lisättyä ja toisaalta miten alueelta Venäjälle suuntautuvia siirtoyhteyksiä tullaan jatkossa kaupallisesti hyödyntämään. Sähkömarkkinaintegraatio myös muun Euroopan alueella on edennyt positiivisesti. Nykynäkymien mukaan eri markkina-alueiden väliseen niin sanottuun markkinakytkentään perustuvien vuorokausimarkkinoiden alue vuonna 2015 käsittäisi 13 maata, joiden yhteiskulutus olisi teravvattituntia ja maiden rajat ylittävän kaupan volyymi olisi 200 teravvattituntia. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen johtaa myös markkinasääntöjen yhtenäistymiseen koko alueella. Yksi näköpiirissä oleva kehityskulku voisi olla rajajohtojen häviökustannusten huomioon ottaminen kaupankäynnissä, mikä johtaisi kansantaloudellisiin tarkasteluihin ja toisaalta siihen, että hinta-alueiden välillä olisi aina vähintään häviökustannusten mukainen hintaero. Kapasiteetin jakamista ja siirtojen hallintaa koskevassa verkkosäännössä on esitetty siirtokapasiteetin määrittämistä niin sanotulla flovv based- menetelmällä. Tämä vaikuttaisi nykyisen markkinoiden käyttöön annettavan siirtokapasiteetin määrittelymallin ja samalla kapasiteettijaon muutoksiin, mikäli mallin mukaisesti tuotannon ja kulutuksen sijoittuminen markkina-alueella otettaisiin huomioon. Mallista olisi ilmeisiä hyötyjä vahvasti silmukoiduissa verkoissa. Pohjoismaisia vaikutuksia koskeva selvitys on meneillään. Tasehallintaa koskevassa puiteohjeessa esitetään taseselvitysjakson enimmäisajaksi 30 minuuttia nykyisen 60 minuutin sijasta.

4 ^ ^ F INGRID Muistio 4(9) Markkinatiedon läpinäkyvyyden lisääminen on korostuneessa asemassa EU:n agendalla tavoiteltaessa tehokkaammin toimivia markkinoita. Asiaan liittyvässä suuntaviivapaperissa on esitetty muun muassa, että kaikkien yli 100 megavvatin voimalaitosten tuotantotietojen tulisi olla julkisia. Eurooppalainen sähkön sisämarkkinoiden tavoitemalli on puhtaasti energiaperusteinen. Tuuli-ja aurinkovoiman laajamittainen tulo markkinoille on muuttanut tilannetta merkittävästi. Samalla kun säädön tarve on kasvanut, on säätöön kykenevän tuotannon sekä absoluuttinen että suhteellinen osuus pienentynyt. Kyse onkin ensisijassa, mikä on säätävän lauhdekapasiteetin riittävyys jatkossa. Samalla on noussut esille kansallisen toimitusvarmuuden turvaaminen. Kehitys on johtanut ja johtaa hyvinkin erilaisten kansallisten kapasiteettikorvausmekanismien syntyyn. Kansallisten järjestelmien heikko keskinäinen yhteensopivuus voi muodostaa merkittävän kaupan esteen ja hidastaa alkuperäisen markkinoiden tavoitemallin käyttöönottoa. Osin tähän liittyen komissio on antanut 15. marraskuuta tiedonannon, jossa painotetaan tavoitemallin saavuttamisen merkitystä ja linjataan kriteerit kansallisten kapasiteettikorvausten arvioimiseksi. Fingridin omassa strategiassa on päätavoitteiksi asetettu markkinoiden toiminnan tehokkuuden varmistaminen, markkinaintegraation syventäminen sekä pelisääntöjen harmonisointi. Todettiin, että Euroopan sääntelykehitys on otettava todesta ja että Fingridin rooli keskustelun avaajana eri konsultaatioissa on ollut merkittävä. Pohjoismaisella markkinamallilla on ollut merkittävä asema tavoitemallia kehitettäessä. Pohdittiin, voisiko neuvottelukunta tukea Fingridiä julkisuudessa, kun on kyse kansallisten tavoitteiden turvaamisesta. Kaiken kaikkiaan markkinat ovat kehittyneet vauhdilla, mutta samalla tuotannon voimakas rakennemuutos haastaa tavoitemarkkinamallin toimivuuden jatkossa. Etelän lisäksi lienee hyvä seurata myös mitä napapiirin pohjoispuolella ja erityisesti Norjan ja Venäjän rannikoilla tapahtuu tuulivoiman ja kaasukenttien lisääntyvän hyödyntämisen myötä. 6 Suomen kantaverkon mitoitus ja verkkosuunnittelu Itämeren alueella Kapasiteetin mitoitus Kantaverkko mitoitetaan tuotanto- ja kulutusennusteiden perusteella riittäville siirtokapasiteeteille, mutta myös muutokset naapurimaissa vaikuttavat siirtoihin. Käyttövarmuussuunnittelun perustana on niin sanottu n-1 periaate eli sekä verkosta että tuotannosta on varattava riittävästi reservitehoa, jotta voimajärjestelmä kykenee kaikissa tilanteissa kestämään minkä tahansa yksittäisen vian. Verkkoa rakennetaan vaiheittain pitkän aikavälin suunnitelmiin perustuen siten, että verkkoinvestoinnit optimoidaan perusparannus- ja kunnonhallintatarpeiden kanssa. Investointiohjelma suunnitellaan kokonaisuudessaan realistiseksi niin, että Fingridin toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan yhtiön talouden kestävyyttä vaarantamatta.

5 INGRID Muistio 5(9) Investointitarpeet määräytyvät joko kehittämisvelvoitteen, järjestelmävastuun hoidon perusteella, sähkömarkkinoiden kehittämiseksi tai sitten markkina-alueen ulkopuolelle suuntautuvien eli käytännössä Venäjälle suuntautuvien hankkeiden perusteella. Myös näistä aiheutuvia kustannuksia jaetaan ja kohdistetaan perusteesta riippuen eri tavoin. Suunnittelualuetta kuten esimerkiksi Itämeren yhdeksän maan aluetta koskevat investoinnit arvioidaan kansantaloudellisten hyötyjen perusteella. Tarvittavat siirtojen pysyvyydet ja pullonkaulatuntien kertymä määritetään markkinasimulointien avulla. Verkkosuunnitelmia eurooppalaisessa suunnittelumallissa on kolmentasoisia. Kansalliset suunnitelmat päivitetään joka toinen vuosi ja näistä koostuvat alueelliset suunnitelmat aina parillisina vuosina yhdessä ENTSO-E:n laatiman eurooppalaisen kymmenvuotissuunnitelman kanssa. Kymmenvuotissuunnitelma koostuu kuudesta alueellisesta suunnitelmasta. Ensimmäinen kymmenvuotissuunnitelma julkaistiin pilottina vuonna 2010 ja ensimmäinen ylhäältä alas koostettu suunnitelma tänä vuonna. Fingridin kantaverkon investointiohjelma on vaiheistettu siten, että siinä on otettu huomioon sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet että verkon optimaalinen kehittäminen mukaan lukien perusparannukset ja kunnossapidon kustannukset. Valtaosa verkon vahvistamishankkeista tukee useamman tavoitteen saavuttamista eli kulutuspohjaisen siirron lisääntymistä, käyttövarmuutta, uusiutuvan energian ja muun tuotannon kuten ydinvoiman liittämistä sekä perusparannuksia. Olennaista yhtiön investointiohjelmassa on, että hankkeiden esisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi tehdään etupainotteisesti niin, että valmistelevat työt ovat valmiit itse hankkeen käynnistyessä. Tällä pienennetään sekä aikataulu- että kustannusriskiä. Hankkeet käynnistetään vasta, kun niille asetetut primäärikriteerit täyttyvät. Kapasiteetin mitoitus Verkon mitoittamisen lisäksi on järjestelmässä otettava huomioon tarvittavat tuotantoreservit. Taajuusohjattu käyttöreservi säätää kulutuksen ja tuotannon välistä tasapainoa jatkuvasti. Noin 70 prosenttia tunneista säätöä hoidetaan säätösähkömarkkinoiden kautta eli pääasiassa vesivoimalla ja tuonnilla. Säätöön osallistuvat myös Venäjän ja Viron tasasähköyhteydet. Vakavammissa häiriötilanteissa hyödynnetään lisäksi toista reservilajia eli taajuusohjattua häiriöreserviä. Häiriöreserveissä on mukana voimalaitosten pyörivien koneistojen lisäksi irtikytkettävää teollisuuskuormaa. Taajuusohjattujen reservien palauttamiseksi on järjestelmään varattu niin sanottua nopeaa häiriöreserviä, joka otetaan käyttöön manuaalisesti siirtojen palauttamiseksi. Nopeana häiriöreservinä käytetään kaasuturbiineja ja niin ikään irtikytkettäviä kuormia. Häiriöreservin tarve kasvaa ydinvoimayksiköiden kasvun myötä. Vaikka Suomeen suunniteltu megawattia tuulivoimaa lisää säätösähkön tarvetta, niin se ei lisää häiriöreservien tarvetta, koska tuotannon tehonmuutokset ovat ennustettavissa. Ydinvoimayksikön laukeamista verkosta puolestaan ei voida ennustaa.

6 INGRID Muistio 6(9) LY / Matti Tähtinen Suurin yksikkökoko Olkiluoto 3 tulee valmistuttuaan olemaan suurin laitosyksikkö Suomen verkossa. Se lisää sekä taajuusohjatun että nopean häiriöreservin tarvetta. Yksikön sähköinen tuotantoteho on megavvattia, mutta se redusoidaan pienemmäksi järjestelmäsuojan avulla kytkemällä häiriötilanteessa samanaikaisesti verkosta irti 300 megavvattia teollisuuskuormaa. Näin järjestelmän kannalta kyse on megavvatin irtoavasta tehosta. Mahdolliset uudet suuret laitosyksiköt lisäävät edelleen reservien tarvetta, koska edellä kuvatun järjestelmäsuojan irtikytkemiä kuormia ei saada palautettua riittävän nopeasti toisen yksikön käyttöön. On myös huomattava, että varautuminen suuren yksikön irtoamiseen edellyttää siirtokapasiteetin varaamista koko verkosta ja rajayhteyksiltä. Edelleen yksittäisen suuren laitosyksikön vikaantuminen ei saa aiheuttaa sähkönkuluttajiin kohdistuvia katkoksia. Kuormia irrottava tehonvajaussuojaus alkaa toimia eri puolilla pohjoismaita taajuuden laskiessa alle järjestelmän kannalta keskeisen suunnittelukriteerin eli 49 hertsin. Mikäli irtoava laitosteho ja samalla suurin sallittu yksikköteho on enintään megavvattia, niin todettu taajuusraja ei vielä alitu. Rajoittavana tekijänä tarkastelussa on pohjoismaisen voimajärjestelmän tahtikäytössä toimivien voimalaitosten pyörivän massan määrä eli inertia, joka on edelleen pienenemässä tuuli-ja aurinkovoiman korvatessa synkronikoneita. Itämeren alueen suunnitteluyhteistyö Alueellinen suunnitteluyhteistyö on osana ENTSO-E:n tavoitteita laajentunut nopeasti pohjoismaisesta koko Itämeren alueen kattavaksi. Työ käynnistyi siten, että ensimmäinen hankeluettelo julkaistiin vuonna 2010 ja ensimmäinen yhteisiin analyyseihin perustunut aluesuunnitelma kuluvana vuonna. Suunnittelualueen normaalitilanteen sähkönsiirrot tulevat kasvamaan entistä enemmän suunnassa pohjoisesta etelään tosin ajalliset vaihtelut ovat muun muassa säätötarpeista johtuen suuria. Tulevaan kehitykseen sisältyy paljon epävarmuuksia, joista osa on hyvinkin poliittisia. Verkon kokonaiskehittämisen kannalta on oleellista, miten tuulivoiman määrä alueella kasvaa, ydinvoimalaitosten käyttö kehittyy, Baltian alueen puuttuvia yhteyksiä toteutetaan, EU:n ja Venäjän välinen energiakeskustelu etenee ja erityisesti miten Saksan tehotase jatkossa kehittyy. Suunniteltuja rajasiirtoyhteyksiä aluesuunnitelmaan sisältyy lähes megavvattia vuoteen 2022 mennessä. Näiden lisäksi tarvitaan maiden sisäisiä verkkovahvistuksia sekä uusiutuvan että perustuotannon ja kasvavien rajasiirtoyhteyksien tarpeisiin. Koko Euroopan alueella on suunnitelmissa noin 500 koko verkon kannalta merkityksellistä hanketta yhteisarvoltaan noin 100 miljardia euroa.

7 FINGRID Muistio 7(9) 7 Fingridin asiakastoimintamallin kehittäminen Käytiin yhtiön asiaa koskevan strategiaotteen pohjalta keskustelua asiakastoimintamallista. Pidettiin tärkeänä yhdessä tekemisen mallia, mutta tämä ei saa vaarantaa asiakkaiden tasapuolista kohtelua eikä talouden ja käyttövarmuuden asettamia reunaehtoja. Koko ajan on etsittävä aina kokonaisuuden kannalta kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Saadun palautteen mukaan Fingridin osaamista ja ammattimaista toimintatapaa arvostetaan suuresti. Eri toimintamalleja kuten taseselvitystä voisi ehkä kuvata ja ohjeistaa nykyistä pidemmälle. Fingridin panostusta ja asiantuntemuksen hankkimista tuulivoiman verkkoon liittämisestä pidetään hyvin perusteltuna, koska tällaisesta asiantuntemuksesta on asiakkaallekin hyötyä. Tuulivoiman liittämisessä voisi tosin liiketoimintalähtöisempi lähestymistapa olla joskus tarpeen virkamiesmäisen lähestymisen täydentäjänä. Nähtiin tärkeänä, että Fingrid edesauttaa markkinaintegraatiota sekä kulutusjouston aktivointia ja kulutuksen käyttöä reservinä. Eurooppalainen roolikin on hyvin tärkeä, monessa asiassa saattaisi olla hyötyä suomalaisesta lähestymistavasta. Erilaisia uutiskirjeitä, viestintää ja tilaisuuksia yhtiö tarjoaa kattavasti ja asiakaskin pystyy hyödyntämään materiaalia omassa viestinnässään. Esimerkiksi Euroopan laajuisten sähkömarkkinoiden kehittymisestä on kyettävä kertomaan selkokielellä, jotta suurempikin yleisö saadaan ymmärtämään tilannetta. Fingrid on sopivan neutraali, valtakunnallinen ja uskottava toimija kertomaan esimerkiksi eri tuotantomuotojen järjestelmätason vaikutuksista. Fingridin ja sen asiakkaiden tulisi kuitenkin pyrkiä entistä useammin rakentamaan yksi yhteinen viesti kulloinkin ajankohtaisista asioista. Kantaverkkorajaus on tärkeä kysymys, jossa ei saa tehdä tapauskohtaisia ratkaisuita. Myös hinnoittelun kehittäminen on erittäin tärkeä asia. Näissä päätökset on perusteltava entistä kattavammin ja laajasti asiakkaiden kanssa keskustellen. Tämän merkitys korostuu varsinkin taannoisten tariffikorotusten jälkeen. Yhtiön oman toiminnan tehokkuuden pitää myös jatkuvasti parantua. Käytössä olevat toimintamallit asiakasrajapinnassa ovat olleet toimivia ja muun muassa neuvottelukunnan asema on ollut keskeinen. Samoin on suotavaa ylläpitää yhden yhdyshenkilön kautta rakentuvaa asiakasrajapintaa. Toimintamalli on yhtenäistänyt Fingridin linjan asiakkaan suuntaan verrattuna aiempaan, jolloin eri henkilöillä saattoi olla erilaisia linjauksia asiakasasioissa. Lisäksi yhtenä perusviestinä oli, että kantaverkko eli perusinfra on pidettävä kunnossa.

8 INGRID Muistio 8(9) 8 Neuvottelukunta 2013 Neuvottelukunnan kokoonpano on 2013 loppuun Tapani Liuhala Markus Lehtonen Arto Pajunen Pekka Tynkkynen 2014 loppuun Risto Penttinen Seppo Tuomisto Antti Koskelainen Marko Nylund 2015 loppuun Rami Vuola Tapio Jalonen Jussi Laitinen Juha Lindholm Elenia Verkko Oy, pj. Helsingin Energia Järvi-Suomen Energia Oy UPM-Kymmene Oyj Fortum Oyj, Povver Division Kemira Oyj Outokumpu Oyj Pohjolan Voima Oy EPV Energia Oy Rovakaira Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Vatajankosken Sähkö Oy/Paikallisvoima ry. Samasta ajankohdasta neuvottelukunnan sihteerinä aloittaa Jussi Jyrinsalo,. Puheenjohtaja esitti kiitoksensa yhteistyöstä vuodenvaihteessa neuvottelukunnasta pois jääville Pentti Kellokummulle, Timo Pylväselle ja Janne Savelaiselle. He puolestaan toivottivat neuvottelukunnalle menestystä myös jatkossa ja kehottivat ylläpitämään hyväksi havaittuja toimintamalleja ja avointa asioiden käsittelytapaa. 9 Muut asiat Neuvottelukunnan sihteerin tehtäviä yhtiön toiminnan alusta lähtien hoitanut ja toiminnan vuoden vaihteessa jättävä Matti Tähtinen arvioi lyhyesti neuvottelukuntatyön viidentoista vuoden ja kuudenkymmenen kokouksen merkitystä ja antia sekä yhtiön että henkilökohtaiselta kannalta. Neuvottelukunta sekä myöhemmin perustetut yhtiön päätehtävien toteuttamista tukevat muut asiakastoimikunnat ovat mahdollistaneet pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen vuoropuhelun kaikkia asiakasryhmiä kattavasti edustavan jäsenistön kanssa. Erityisen hedelmällistä keskustelu on ollut kehitettäessä yhtiön palveluita ja niihin liittyviä hinnoittelujärjestelmiä. Myöhemmin aidon vuoropuhelun merkitys on korostunut arvioitaessa yhtiön kannalta strategisesti merkittäviä muutoksia liiketoimintaympäristössä. Henkilökohtaisesti neuvottelukunta on ollut näköalapaikka ja antanut myös mahdollisuuden osallistua vieläkin murroksessa olevan energia-alan kehittämiseen. \

9 INGRID Muistio 9(9) Lopuksi Matti Tähtinen esitti kiitoksensa hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä sekä nykyisille jäsenille että kaikille aiemmin puolentoista vuosikymmenen aikana neuvottelukuntatyöhön osallistuneille henkilöille. Erityismaininnan kiitospuheessa sai Timo Pylvänen, joka oli läsnä neuvottelukunnan ensimmäisessä kokouksessa keskiviikkona 14. toukokuuta Puheenjohtaja esitti neuvottelukunnan puolesta kiitokset sihteerille pitkäaikaisesta työstä neuvottelukunnan sihteerinä ja panoksesta yhtiön ja asiakaskunnan välisten yhteistoimintamallien kehittämisessä. 10 Kokoukset 2013 Sovitaan erikseen sähköpostitse. Vakuudeksi Muistio tarkastettu

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS 2012

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS 2012 FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS 2012 Aika Paikka 18.10.2012 10:00-12:30 :n toimitilat, Arkadiankatu 23, Helsinki Läsnä Tapani Liuhala pj. Heikki Hukkanen Pentti Kellokumpu Antti Koskelainen Markus

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN TALVIKOKOUS 2012

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN TALVIKOKOUS 2012 Muistio - luonnos 1 (5) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN TALVIKOKOUS 2012 Aika 7.3.2012 10:00-12:30 Paikka Fingrid Oyj toimitilat, Arkadiankatu 23B, Helsinki Läsnä Pentti Kellokumpu pj. Inergia Oy Heikki

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Tilannekatsaus. Ajankohtaista 10.12.2012. Onnistunut muutto Käpylään viikolla 49. EstLink 2 kaapelinlasku Suomessa 25.11. alkaen

Tilannekatsaus. Ajankohtaista 10.12.2012. Onnistunut muutto Käpylään viikolla 49. EstLink 2 kaapelinlasku Suomessa 25.11. alkaen Asiakohta 4 Tilannekatsaus Jukka Ruusunen Neuvottelukunta 11.12.2012 Ajankohtaista Onnistunut muutto Käpylään viikolla 49 valvomoiden yhdistäminen tammikuussa 2013 EstLink 2 kaapelinlasku Suomessa 25.11.

Lisätiedot

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4. Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 50 Mistä kantaverkon investointitarpeet tulevat? Riittävä siirtokapasiteetti

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit. Markkinatoimikunta Maarit Uusitalo

Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit. Markkinatoimikunta Maarit Uusitalo Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit Markkinatoimikunta 4.2.2014 Maarit Uusitalo 2 Verkon kehittämissuunnitelmat eri tasoilla 1. Eurooppalainen taso ENTSO-E julkaisee joka toinen

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

Julkinen. 1 Jukka Ruusunen. Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista

Julkinen. 1 Jukka Ruusunen. Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista Julkinen Fingridin neuvottelukunta 24.- Ajankohtaista 1 Sähköjärjestelmä ja -markkinat kokevat suuria muutoksia Puhtaan, säätämättömän ja hajautetun tuotannon lisääntyminen yhä enemmän markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Fingridin ajankohtaiset

Fingridin ajankohtaiset Kari Kuusela Verkkotoimikunta 15.2.2017 Fingridin ajankohtaiset Sähköjärjestelmän murros laittaa Pohjois- ja Etelä-Suomen väliset siirtoyhteydet lujille! Suomeen 2 100 MW lisää tuulivoimaa vuoteen 2025

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista Neuvottelukunta Ajankohtaista "Turvaamme yhteiskunnalle varman sähkön ja toimivat markkinat. Tarjoamme asiakastarpeisiin vastaavat palvelut ja edullisen hinnoittelun." Varmaa sähköä Maailman paras kantaverkkoyhtiöbrändi

Lisätiedot

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Puhtaan energian paketin ja Ollilan raportin tilannekatsaus, verkkosääntöjen implementoinnin tilanne

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Puhtaan energian paketin ja Ollilan raportin tilannekatsaus, verkkosääntöjen implementoinnin tilanne Neuvottelukunta Puhtaan energian paketin ja Ollilan raportin tilannekatsaus, verkkosääntöjen implementoinnin tilanne Puhtaan energian paketin käsittelyvaihe 2 Puhtaan energian paketti Suomen näkökulmasta

Lisätiedot

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin uutisia Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Käyttötoiminta tänään

Käyttötoiminta tänään Julkinen Reima Päivinen Neuvottelukunnan kokous 6.6.2019 Käyttötoiminta tänään Talvella 2018 2019 sähkön riittävyys ei ollut uhattuna 28.1.2019 klo 8-9 Kulutus 14 542 MWh/h Tuotanto 10 978 MWh/h Rajasiirrot

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

mihin olemme menossa?

mihin olemme menossa? Asta Sihvonen-Punkka Johtaja, markkinat, Fingrid Oyj @AstaS_P Energiamurros, EUintegraatio ja sähkömarkkinat mihin olemme menossa? ET:n kevätseminaari 16.5.2019 Sibeliustalo, Lahti Sähkö on osa ratkaisua!

Lisätiedot

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015 Muistio 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015 Aika Keskiviikko 24.6.2015 klo 9.30-11.30 Paikka Kokoustila Havis, Eteläranta 16, Helsinki Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Mikael Heikkilä Fortum

Lisätiedot

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2013

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2013 FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2013 Aika 10.9.2013 klo 9:00-11:45 Paikka Fingrid Oyj, Helsinki Läsnä Tapani Liuhala pj. Elenia Oy Tapio Jalonen Rovakaira Oy Antti Koskelainen Outokumpu Oyj Jussi

Lisätiedot

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2014

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2014 Muistio 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2014 Aika Tiistai 25.11.2014 klo 9:30-12:00 Paikka Paasitorni, Helsinki Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Mikael Heikkilä Fortum Power and Heat Oy Teppo

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavaseminaari 8.11.2012 Reima Päivinen

Ajankohtaista. Tasevastaavaseminaari 8.11.2012 Reima Päivinen Ajankohtaista Tasevastaavaseminaari Reima Päivinen Poikkeuksellinen alkuvuosi Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi Fenno-Skan 2: lisää kapasiteettia, kaapelivika

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

Markkinaintegraation merkitys Fingridille 1 Markkinaintegraation merkitys Fingridille Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 18.3.2008 2 Järjestelmävastaavilla keskeinen rooli käyttövarmuuden ja markkinoiden toiminnan edistämisessä

Lisätiedot

Katsaus yhtiön toimintaan

Katsaus yhtiön toimintaan Asiakohta 4 Katsaus yhtiön toimintaan Neuvottelukunta Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot (milj. ) 1-12 2011 1-12 2010 Kantaverkkotulot 210 211 Tasesähkön myynti 146 160 Rajasiirto 22 24 Estlink

Lisätiedot

Aki Laurila, Kantaverkon Kehittämissuunnitelma

Aki Laurila, Kantaverkon Kehittämissuunnitelma , Kantaverkon Kehittämissuunnitelma Kehittämällä pitkäjänteisesti kantaverkkoa varmistetaan, että sähkönsiirtoverkko ja koko järjestelmä täyttävät sille asetetut laatuvaatimukset muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lisätiedot

Reservien ylläpito tulevaisuudessa

Reservien ylläpito tulevaisuudessa 1 Reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttötoimikunnan kokous 19.9.2008 2 Reservien ylläpito Suomessa - sopimukset Voimalaitosreservit 2005-2010 Irtikytkettävät kuormat 2005-2015 Molemmat sopimukset ovat

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Fingridin vuosi 2016

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Fingridin vuosi 2016 Jukka Ruusunen Neuvottelukunta 17.3.2017 Fingridin vuosi 2016 Poliittisella tasolla uusia linjauksia Komissio julkisti marraskuussa talvipaketin "Clean Energy for All Europeans", joka määrittelee Euroopan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaiskatsaus. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaiskatsaus Käyttötoimikunta 25.11.2014 Reima Päivinen Suomi on rakenteellisesti tuonnin varassa haaste voimajärjestelmän käyttötoiminnalle 1180 MW 1050 MW 280 MW 390 MW Keskimääräinen kaupallinen

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Katsaus käyttövarmuuden hallintaan. Neuvottelukunta 16.5.2013 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttövarmuuden hallintaan. Neuvottelukunta 16.5.2013 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttövarmuuden hallintaan Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Siirtotilanne, häiriöt ja siirtokeskeytykset 2. Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen 3. Järjestelmäreservit

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Neuvottelukunta 4.6.2015 Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Käyttötilanne ja häiriöt 3. Tehon riittävyys 4. Järjestelmäreservit 5. Voimajärjestelmän

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Kantaverkkotoiminta ja sen haasteita

Kantaverkkotoiminta ja sen haasteita Kantaverkkotoiminta ja sen haasteita Sisältö Kantaverkkoyhtiön tehtävät ja toimintaympäristö Kantaverkon kehittyminen Tehotasapainon hallinta Kantaverkkoyhtiön tehtävät ja toimintaympäristö Järjestelmävastaavalla

Lisätiedot

Verkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017

Verkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017 Verkkotoimikunta 29.12.2017 Petri Parviainen Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017 Ajankohtaista sähkönsiirto -asiakkaille 12_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017 on valmistunut.

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen

Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Lisätiedot

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Sisältö Eurooppa: market coupling, verkkokoodit Itämeren alue: Reservimarkkinat, NBS, Suomi: pitkät siirto-oikeudet, Venäjän

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet

Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet 6.6.2018 Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet Häiriökeskeytykset liittymispisteissä 1,20 9 1,00 8 7 0,80 6 kpl 0,60 0,40 5 4 3 min 0,20 2 1 0,00 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Julkinen. Jukka Ruusunen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista

Julkinen. Jukka Ruusunen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista Julkinen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista 1 Sisältö Fingridin näkemyksiä: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energiaja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Komission talvipaketti Kuluttaja keskiöön

Lisätiedot

Eurooppalaiset markkinakoodit yhtenäistävät markkinoita. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj

Eurooppalaiset markkinakoodit yhtenäistävät markkinoita. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj Eurooppalaiset markkinakoodit yhtenäistävät markkinoita Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Miksi tarvitaan eurooppalaisia sääntöjä? Uusiutuvan energian edistäminen Selkeät liittymissäännöt

Lisätiedot

Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille

Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille Ajankohtaista Sähkön riittävyys ei ollut uhattuna talven pakkasilla Fingrid käynnistänyt tehotariffi selvityksen kohdistuen

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2013

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2013 Muistio 1 (5) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2013 Aika 12.12.2013 klo 9:00-12:00 Paikka Helsingin Suomalainen Klubi Läsnä Tapani Liuhala pj. Elenia Oy Tapio Jalonen Rovakaira Oy Antti Koskelainen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta Juha Kekkonen ENTSO-E: Koodien tilanne CACM Capacity allocation and congestion management (CACM) pelisäännöt vuorokausi- ja päivänsisäislle markkinoille ja kapasiteetin

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Petri Parviainen Verkkotoimikunta. Ajankohtaista Asiakasnäkökulmasta

Petri Parviainen Verkkotoimikunta. Ajankohtaista Asiakasnäkökulmasta 15.2.2017 Petri Parviainen Verkkotoimikunta Ajankohtaista Asiakasnäkökulmasta Sähkönkulutus nousi 5.1.2017 kuluvan talven ennätyslukemaan lähes 14 300 megawattiin Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan

Lisätiedot

Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille

Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Määritelmät 2 Periaatteet 3 Vastuut sähköpulatilanteissa 4 Toimenpiteet ja valmiustilan nostaminen sähkön tuotanto-

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 23.5.2013 Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 23.5.2013 Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Eurooppalaiset spot-markkinat 2015 Vuorokausimarkkinoiden markkinakytkentä etenee 2010 end-2013 2014 2014 2015+ Eurooppalainen tavoitemalli Central West

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen 2 Pullonkaulat ongelmana 2008 Yhtenäisen hinta-alueen laajuus tuntitasolla mittattuna 1.1.-31.12.2008 98 % 52 % 14 % 9 % 31.12.2008

Lisätiedot

Esitys Fingridin asiakastoimikunnista

Esitys Fingridin asiakastoimikunnista 1 Esitys Fingridin asiakastoimikunnista 2 Toimintaympäristö Siirtokapasiteetin varmistaminen Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan

Lisätiedot

Automaattisten reservien kehitysnäkymät. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo

Automaattisten reservien kehitysnäkymät. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo Automaattisten reservien kehitysnäkymät Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo Reservilajit Toimintotaso FCR Frequency Containment Reserve Taajuuden vakautusreservi FRR Frequency Restoration Reserve Taajuuden

Lisätiedot

Jussi Jyrinsalo Markkinatoimikunta Kansainvälinen sähköverkkojen suunnitteluyhteistyö

Jussi Jyrinsalo Markkinatoimikunta Kansainvälinen sähköverkkojen suunnitteluyhteistyö Markkinatoimikunta Kansainvälinen sähköverkkojen suunnitteluyhteistyö Sisältö 1. Suunnittelun lähtökohdat 2. Suunnittelun eri tasot 3. Suunnittelussa käytettävät tuotanto- ja kulutusskenaariot 4. Kansainväliset

Lisätiedot

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia

Lisätiedot

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus

Reservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219 Jyrki Uusitalo Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219, Finlandia-talo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 1.45 klo 11.15 klo 12.15 klo 13.15 klo 13.45 klo 14.3

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Fingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta

Fingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta Fingridin palvelut markkinoille Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 2 Asikastyytyväisyys Fingrid tekee marraskuussa-11 kyselyn asiakastyytyväisyydestä Markkinatoimijoille osoitettava kysely koskee Fingridin

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen 1 Ajankohtaista Tasevastaavapäivä Hartwall Areena 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva Missio siirtää toimintavarmasti sähköä markkinoita edistää sähkö- Kehittää voimajärjestelmää

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Siirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo

Siirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo Siirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta Markkinatoimikunta 2.2.2012 Jyrki Uusitalo 2 Yleiset periaatteet Markkinoilla Suomi yhtenä tarjousalueena Asiakkaille ja markkinoille

Lisätiedot

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - 1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot