KUPO/tek Still Viveca(OKM) JULKINEN Komission kuuleminen päättyy

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KUPO/tek Still Viveca(OKM) JULKINEN Komission kuuleminen päättyy Asia Komission julkinen kuuleminen satelliitti- ja kaapelidirektiivin uudistamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komission julkinen kuuleminen, jonka määräaika päättyy Mahdollisuus ennakkovaikuttamiseen. Tarkoitus on, että Suomi jatkaa ennakkovaikuttamistaan EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevasta strategiasta (E 21/2015) lausutun mukaisesti ja vastaisi komission julkiseen konsultaatioon pääpiirteissään seuraavasti: 1. Satelliitti- ja kaapelidirektiivin toimivuus Alan suomalaisilta toimijoilta saatujen tietojen mukaan satelliitti- ja kaapelidirektiivi (93/83/ETY) on sinänsä toiminut hyvin. Direktiivin säätämisen yhteydessä esillä ollut alkuperämaan periaatteen soveltamiseen liittyvä pelko, jonka mukaan direktiivi johtaisi televisiopalveluiden sijoittautumiseen maahan, jossa tekijänoikeudellinen suoja on heikoin tai jossa oikeuksien lisensiointikustannukset ovat halvimmat (ns. forum shopping), ei ole toteutunut. Direktiivin varotoimenpiteet (tekijänoikeudellisen suojatason harmonisointi, oikeuksien käytön mukaisen hinnoittelun ja sopimusvapauden periaatteet) ovat tältä osin toimineet kohtalaisen hyvin. Direktiivi on myös lisännyt oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta sekä vähentänyt sopimusten solmimisesta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia eli ns. transaktiokustannuksia. Direktiivissä tehty jaottelu alkuperäiseen lähettämiseen ja edelleen lähettämiseen on lähtökohtaisesti edelleen toimiva, vaikka joidenkin käsitteiden tulkinnasta on Suomessa keskusteltu. 2. Satelliitti- ja kaapelidirektiivin kehittämistarpeet Teknologianeutraalisuus Satelliitti- ja kaapelidirektiivi koskee televisiolähetysten lähettämistä satelliitin välityksellä sekä televisiolähetysten edelleen lähettämistä kaapeleitse. Satelliitti- ja kaapelidirektiivi perustuu 1980-luvulla käytettyyn lähetysteknologiaan. Nykyisin lähetystoiminnan harjoittajat tarjoavat lähetyksiään myös internetin välityksellä ja myös sillä tavoin, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on pääsy aineistoihin itse valitsemastaan

2 2(6) paikasta itse valitsemanaan aikana (ns. on demand). Alkuperäinen lähetys voi tapahtua myös monessa eri kanavassa samanaikaisesti, jos alkuperäisestä lähetyksestä on sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa. Direktiivi ei ole enää teknologiasidonnaisuutensa osalta ajan tasalla. EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevasta strategiasta lausutun mukaisesti Suomi kannattaa satelliitti- ja kaapelitelevisiotoimintaa koskevan direktiivin uudelleentarkastelua konvergoituneessa mediaympäristössä ja digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi. Sääntelyn tulee perustua teknologianeutraalisuuteen, ja mahdollisista uudistuksista tulee tehdä perusteellinen vaikutusarviointi. Audiovisuaalisten sisämarkkinoiden vahvistaminen EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevasta strategiasta lausutun mukaisesti Suomi kannattaa audiovisuaalisten sisämarkkinoiden vahvistamista. Tavoitteena tulee olla EU:n kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja tekijänoikeusmarkkinoiden kokonaisvolyymin kasvu niin oikeudenhaltijoiden ja sisältöteollisuuden kuin kuluttajien hyväksi. Suomen näkökannan mukaan direktiivin soveltamisalan laajentaminen on tarpeen eurooppalaisten televisiomarkkinoiden saavuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että Ahvenanmaan ja pienten kieli- ja kulttuurivähemmistöjen rajat ylittävä pääsy kulttuurisiin sisältöihin turvataan. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan EU:n kasvunäkymiä heikentää sisämarkkinoiden pirstaleisuus, jonka vuoksi markkinoille pääsyn kustannukset voivat joissain tapauksissa muodostuvat ylivoimaisiksi ja eurooppalaisten AV-palveluita tarjoavien yritysten mahdollisuudet kasvaa kansainvälisesti katsottuna isoiksi ovat heikot. Sen sijaan sisämarkkinoiden pirstaleisuus ei ole estänyt sitä, että EU:n ulkopuoliset toimijat ovat voineet ulottaa sisällöntarjontansa EU:n alueelle. Tämä koskee erityisesti toimijoita, jotka ovat kasvaneet isoiksi vahvojen kotimarkkinoidensa johdosta. Valtioneuvoston arvion mukaan suomalaisten kaupallisten TV-yhtiöiden ahdinko liittyy mainosmarkkinoiden murrokseen (TV-mainonnan vähentymiseen), lisääntyvään kilpailuun (kansallisten kanavien lisääntymiseen sekä kansainväliseen kilpailuun, erityisesti internet-pohjaisen audiovisuaalisen sisällön jakelussa tapahtuneisiin muutoksiin) ja kulutustottumusten muuttumiseen (kaikkea kuluttajan toivomaa sisältöä saatavilla 24/7 katseltavaksi, silloin kun se kuluttajalle parhaiten sopii). Muutokset ovat riippumattomia satelliitti- ja kaapelidirektiivistä, eikä direktiivin soveltamisalan laajentamisella sellaisenaan arvioida olevan vaikutusta AV-alalla tapahtuvaan murrokseen. Satelliitti- ja kaapelidirektiivin soveltamisalan laajentaminen internetjakeluun merkitsisi, että suomalaisten mediatoimijoiden mahdollisuudet päästä Euroopan markkinoille helpottuu, kun tekijänoikeuksista voitaisiin sopia tarvittaessa keskitetysti. Samalla tavoin se merkitsee myös, että muihin EU-maihin sijoittautuneiden mediatoimijoiden on helpompaa sopia tekijänoikeuksista keskitetysti ja siten niiden mahdollisuudet tarjota palveluja Suomeen helpottuu. Direktiivin soveltamisalan laajentaminen helpottaa siten sekä suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia päästä Euroopan mediamarkkinoille, mutta samanaikaisesti edistää myös EU-alueella toimivien mediatoimijoiden mahdollisuuksia päästä Suomen markkinoille, mikä voi lisätä kilpailua mediamarkkinoilla Suomessa. Valtioneuvoston arvion mukaan pirstaleiset sisämarkkinat, jossa tekijänoikeuksista internetjakelussa sovitaan erikseen jokaisessa jäsenmaassa, ovat johtaneet tilanteeseen,

3 3(6) jossa EU:n alueella ei ole ollut edellytyksiä sellaisten isompien toimijoiden syntymiselle, jotka voisivat toimia markkinoiden vetureina ja moottoreina. Suomen nykyisiä kantoja täydentäen Suomi lausuisi vastauksessaan, että pienillä kieli- ja kulttuurialueilla toimivien lähettäjäyritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi tulisi lisäksi harkita muita toimenpiteitä. Direktiivin perusperiaatteiden säilyttäminen EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevasta strategiasta lausuttua täydentäen Suomi katsoisi vastauksessaan komission konsultaatioon, että satelliitti- ja kaapelidirektiiviin liittyvät perusperiaatteet tulee säilyttää. Näihin kuuluvat direktiivissä tehty jako alkuperäisen lähettämisen ja edelleen lähettämisen välillä. Direktiivin tulisi jatkossakin perustua sopimusvapauden periaatteelle ja sille, että oikeuksia hankitaan suoraan oikeudenhaltijoilta silloin, kun tämä on mahdollista. Sopimusvapauden vastaisena ei edelleenkään tulisi pitää tilanteita, joissa oikeuksia hallinnoidaan sopimuslisenssijärjestelmän puitteissa. Direktiivin sallima mahdollisuus puuttua lisensiointimarkkinoiden toimintaan, silloin kun se on välttämätöntä markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi, tulee säilyttää. Sopimusvapauteen kuuluu myös käyttäjän vapaus hankkia käyttöoikeuksia siinä laajuudessa, kuin tämä on hänen toimintaansa varten tarpeen. Ei ole perusteltua velvoittaa yrityksiä hankkimaan EU:n laajuisia jakeluoikeuksia, mikäli tähän ei ole kaupallista intressiä. Jatkossakin on tärkeää säilyttää direktiivin alkuperämaaperiaate, joka lainvalintasääntönä tarjoaa sopimiselle oikeudellista varmuutta ja alentaa sopimisesta aiheutuvia transaktiokustannuksia. Direktiivissä alkuperämaaksi määritellään maa, jossa lähetystoimintaa harjoittavan organisaation valvonnassa ja vastuulla ohjelmasignaalit saatetaan satelliittiin johtavaan ja maata kohti palaavaan katkeamattomaan välitysketjuun. Suomi suhtautuisi joustavasti mahdollisuuteen määritellä alkuperämaaperiaate jonkin muun liittymäkriteerin perusteella, esimerkiksi audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin tapaan yrityksen sijoittautumismaan mukaan, koska käytännössä satelliitti- ja kaapelidirektiivin alkuperämaan periaatteen määritelmä on valtioneuvoston käsityksen mukaan johtanut samaan lopputulokseen. Suomi pitää tärkeänä, että tekijänoikeuden korkean suojan taso säilytetään satelliitti- ja kaapelidirektiivin mukaisesti. Siltä osin kuin televisioyhtiöt tai edelleen lähettäjät ovat hyödyntäneet uuttaa teknologiaa lähetys- ja edelleenlähetystoiminnassaan, on lisensiointi Suomessa ilmeisesti käytännössä kuitenkin perustunut satelliitti- ja kaapelidirektiivin mukaiseen malliin. Olisi syytä varmistaa, että tälle saadaan asianmukainen lainsäädännöllinen tuki. Pääasiallinen sisältö Kysely liittyy komission hyväksymän EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanoon. Julkisen kuulemisen tavoitteena on arvioida, kuinka hyvin satelliitti- ja kaapelidirektiivin 93/83/EY sisältämä järjestely on toiminut ja minkälaisia vaikutuksia satelliitti- ja kaapelidirektiivin soveltamisalan laajentaminen kattamaan uusia viestintäteknologioita (lähinnä internet-pohjaisia järjestelmiä) aiheuttaisi eri osapuolille sekä millä edellytyksin soveltamisalan laajentaminen voitaisiin toteuttaa.

4 4(6) Satelliitti- ja kaapelidirektiivi koskee televisiolähetysten lähettämistä satelliitin välityksellä sekä televisiolähetysten edelleen lähettämistä kaapeleitse. Direktiivin tarkoituksena on ollut yksinkertaistaa tekijänoikeuden lisensiointia ja luoda edellytykset yhteiselle eurooppalaiselle TV-alueelle. Direktiivissä on todettu, että tavoitteet ovat poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja oikeudellisia. Direktiivi on ollut omiaan edistämään Euroopan kulttuurista moninaisuutta, alentamaan tekijänoikeuden lisensioinnista aiheutuvia transaktiokustannuksia, varmistamaan tekijänoikeudellisen suojan korkean tason sekä luomaan pohjan eurooppalaisille televisiomarkkinoille. Direktiivin säännökset satelliittitelevisiolähetyksistä perustuvat alkuperämaan (country of origin) periaatteeseen. Sen mukaan tekijänoikeuden lisensiointi tapahtuu siinä maassa, josta lähetys saa alkunsa. Sen välttämiseksi, että lähettäjäyritys asettuisi maahan, jossa tekijänoikeussuoja on heikoin (forum shopping), tekijänoikeuden tiettyjä vähimmäisoikeuksia vahvistettiin direktiivissä ja lähtökohdaksi otettiin, että oikeuksia voi hankkia vain sopimalla. Edelleen lähettämisen osalta direktiivissä säädetään, että kaapelioperaattori voi hankkia lisenssin suoraan lähettäjäyritykseltä. Siltä osin kuin lähettäjäyritys ei ole voinut myöntää oikeutta lähetyksen edelleen lähettämiseen, on rajattu oikeudenhaltijoiden mahdollisuutta esittää tekijänoikeudellisia vaatimuksia siten, että vaatimukset on tullut esittää yhteishallinnointiorganisaation kautta. Tämän järjestelyn tavoitteena on ollut varmistaa, että kaapelioperaattori on voinut hankkia tarvitsemansa oikeudet keskitetysti. Satelliitti- ja kaapelidirektiivin toimivuutta koskeva kysely on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen koskee satelliittilähetystä (primäärilähetyksiä) ja toinen edelleen lähettämistä. Kysymykset koskevat nykyisten säännösten toimivuutta, koettuja ongelmia, sääntelytarvetta sekä mahdollisen lainsäädäntöaloitteen soveltamisalaa ja sisältöä sekä mahdollisten muutosten vaikutuksia. Kansallinen valmistelu Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta Sisämarkkinajaosto kirjallinen menettely Viestintäjaosto kirjallinen menettely Ahvenanmaan maakunnan hallitusta on kuultu valmistelun aikana. Eduskuntakäsittely Asia liittyy EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan (E 21/2015). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Tekijänoikeudet kuuluvat Suomen toimivaltaan. Ahvenanmaalla on asiassa erityinen intressi, joka liittyy Ruotsin televisiokanavien rajat ylittävään saatavuuteen niin lineaaristen televisiolähetysten kuin internetin kautta tapahtuviin lähetyksiin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

5 5(6) Audiovisuaalisia sisämarkkinoita koskevaan sääntelykokonaisuuteen kuuluu lisäksi audiovisuaalisia mediapalveluita koskeva direktiivi, jonka kehittämistarpeista komissio järjesti julkisen kuulemisen Asiakirjat Public Consultation on the Review of the EU Satellite and Cable Directive Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Tekijänoikeusneuvos Viveca Still, Opetus- ja kulttuuriministeriö, puh Kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, Opetus- ja kulttuuriministeriö, puh Neuvotteleva virkamies Elina Thorström, Liikenne- ja viestintäministeriö, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi tekijänoikeus OKM EUE, LVM, OM, TEM, TULLI, UM, VNK, VTV