Onnea Pihlajapuiston koulu 20 vuotta!

Transkriptio

1 Esa Jukantupa toiminnanjohtaja Tuettu työllistyminen ry Onnea Pihlajapuiston koulu 20 vuotta! Se, että tämän lehden nimi on ollut Pihlaja vuodesta 1997, ei ole sattumaa. Jo 1990-luvun alussa julkaisimme Pihlajapuiston sanomat oppilaslehteä, joka varsinkin alkuvaiheessa oli enemmänkin monistenipun näköinen tuotos perustettu Tuettu työllistyminen ry otti nimen Pihlaja käyttöönsä viestittääkseen toiminnoistaan ja tavoitteistaan vajaakuntoisten työllistymisen eteen. Tuettu työllistyminen ry syntyi taasen Pihlajapuiston koulun projektin (Employment-Horizon) aikaansaamana. Kiitoksia jälleen kerran kaikille yhteistyökumppaneillemme siitä, että olemme saaneet aikaiseksi uuden Pihlaja Extra lehden. Eri projektit ovat tuoneet paljon kokemusta ja lisäarvoa vuosien varrella. Kuitenkin toiminnan vakiintumisen myötä olemme pystyneet selkeämmin keskittymään olennaiseen. Kun on tekemässä jotain uutta, voi olla varma, että matkan varrella on karikoita. Meillä on ollut onnea, sitäkin tarvitaan. Marjaliisa Björkman ja tuetun työllistymisen kiertopalkinto. VI Tuetun työllistymisen markkinat järjestetään tänä vuonna 2007 Vaasassa. Tuetun työllistymisen pystin luovuttaa Jupiter-säätiön toimitusjohtaja Helka Linnalle ASPA-säätiön kehittämispäällikkö Marjaliisa Björkman. Näin pystin matka jatkuu vuosittain ympäri Suomen, missähän tavataan vuoden kuluttua! Kiitokset Vaasan iskuryhmälle Virpi Murtonen, Aino-Maija Kiviniemi ja Marja-Sisko Paloneva tämänvuotisten markkinoiden eteen tekemästänne työstä! Työssäkäyntiavustajien koulutusta aloitellaan Jyväskylässä ja odotukset ovat mielenkiintoiset, ollaanhan erityispedagogiikan kehdossa. Jyväskylän vuodet ovat vielä näin vajaan kolmenkymmenen vuoden takaa muistissa. Ehkä kuvani on hieman värittynyt opiskeluvuosien muistoissa, mutta henkilökohtaisesti en voi koskaan unohtaa esim. professori Oiva Ikosen omaperäistä tyyliä ja ainakin minua innostavaa otetta käsitellä erityispedagogisia asioita ja tavoitteita. Hyviä eläkepäiviä Oivalle! 1

2 Veli-Pekka Sinervuo toiminnanjohtaja Kehitysvammaliitto Kaikkien työpanos entistä tärkeämpi Yhteiskunnallisessa keskustelussa emme useinkaan törmää teemoihin, joista lähestulkoon kaikki ovat yksimielisiä. Tämän yksimielinen teeman meille mahdollistaa aika vanhenemisvauhti on ilmeisestikin ainoa täysin tasa-arvoinen suure yksilöiden välillä. Sotien jälkeiset suuret ikäluokat jäävät pikku hiljaa eläkkeelle. Työikäisen väestön määrän väheneminen on iso haaste julkisen talouden tasapainolle. Työperäinen maahanmuutto entistä parempiin kotouttamismalleihin yhdistettynä voisi osittain ratkaista ongelmaa. Valitettavasti emme ole ainoa harmaantuva kansa Euroopassa, joka on tämän keksinyt. Myönteinen taloudellinen kehitys on viimeisten vuosien aikana vähentänyt työttömyyttä jo sille tasolle, mihin eivät läheskään kaikki olisi vuosituhanteen vaihteessa uskoneet. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, mutta esimerkiksi Uudellamaalla yhä useammat puhuvat jäljellä olevasta työttömyyden kovasta ytimestä. Tähän kuuluvat joko sellaisten ammattien edustajat, joita työelämä tarvitsee olennaisesti aikaisempaa vähemmän tai ajan myötä 2 työkykyään ja työmotivaatiotaan osittain menettäneet. Olen tämän myös valmis itse allekirjoittamaan sen kokemuksen perusteella, mitä omat rekrytointitilanteet ovat tuottaneet. Miten työelämän muutoksia pitäisi sitten arvioida? Kohtuullinen yksimielisyys vallitsee siitä, että ainakin avoimella sektorilla työnteon vaatimustaso ja tekemisen tahti on kiristynyt. Julkisella sektorilla muutokset vaihtelevat toimialoittain, mutta ainakin sosiaali- ja terveyspuolella kiristymistä on tapahtunut. Osa-aikaisten töiden osuus erityisesti palvelualoilla on kasvanut rajusti. Kaiken kaikkiaan työntekijät ovat viestineet melko laajasti työelämän vaatimusten kasvusta ja monipuolistumisesta. Käyttämättömät työvoimareservit ovat Suomessa isot. Tutkimusten mukaan enemmistöllä tähän reserviin kuuluvista on erinomainen tai hyvä työkyky. Ikääntyminen ratkaisee työkyvyn muutoksissa paljon, joten yli 45-vuotiaiden tilanne on jo selvästi nuorempia heikompi. Kysyntä ja tarjonta eivät vain tämän ryhmän osalla kohtaa kovin helposti. Näkymättömiä esteitä ovat ennen muuta tietämättömyys ja pinttyneet asenteet. Oma merkityksensä on varmasti myös työpaikan hyvinvoinnilla ja ikäjohtamiskulttuurilla. Elämänkokemukseltaan nuoret esimiehet ovat mielestäni samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus. Pelkästään vammaisten keskuudessa on arvioitu olevan noin henkilön työvoimareservi. Tästä porukasta löytyy monenlaista ajantasaista osaajaa, joilla on varmasti tavanomaista suurempi näyttämisen halu ja motivaatio. Työympäristö on monesti tehtävissä pienin muutoksin riittävän esteettömäksi. Tekniset apuvälineet ja mahdollisuus tehdä osittain etätyötä parantavat vielä tilannetta. Toimiva yhteiskunta ei vain lepuuta kouluttautuneita ja työhön halukkaita ihmisiä. Työllistyminen tuo mukanaan tasaarvoisuutta ja lisäksi paljon välillisiä hyötyjä yhteiskunnalle. Tarvitsemme työnantajiin kohdistuvaa kampanjointia, joissa tuodaan esille onnistumisen kokemuksia työelämässä. Tuetun työn mahdollisuuksia on käytetty hyväksi vasta aivan murtoosa. Voin oman työyhteisöni tuetun työn kokemusten perusteella vakuuttaa, että malli toimii ja rikastuttaa työyhteisöä. Hyvää mallia ei kuitenkaan saa vesittää tiukkuuden puutteella, jos siihen on tarvetta. Tuettuun työhön täytyy sisältyä myös muusta työelämästä tutut vaatimukset: vastuu, oikea asenne ja käytöstavat.

3 Helka Linna toimitusjohtaja Jupiter-säätiö Työllistymisen tukemista Jupiterin malliin Jupiter-säätiö ja sen ylläpitämä työvalmennuskeskus aloitti toimintansa Vaasassa vuonna Toiminta lähti liikkeelle kolmen projektin voimin ja on kasvanut valtakunnan mitassa keskisuureksi työvalmennuskeskukseksi palvellen kaikkia, joilla on vaikeuksia työllistyä. Vuonna 2006 vain 21 asiakasta tuli lähikunnista, mutta säännöt mahdollistavat palvelujen tuottamisen vaikka ilomantsilaisille. Suurin osa asiakkaista on ollut yli kaksi vuotta työttömänä olleita, nuoria alle 25-vuotiatia tai mahanmuuttajia, joiden osuus on kasvanut koko ajan ja on jo lähes 20 % valmennusasiakkaista. Vuonna 2006 säätiöllä oli 365 asiakasta 15 erilaisen projektin tai palvelupaketin asiakkaana. Palveluja rahoittavia tai ostavia asiakkaita on lähes kymmen erilaista ja yhteistyöverkosto laaja. Moniammatillista henkilökuntaa on säätiössä 49. Budjetti on tänä vuonna 3,4 milj. euroa, josta oman liiketoiminnan tuloilla pystytään kattamaan noin neljännes. Työosastoja tai -yksiköitä on yhdeksän erilaista ja erilaisia työtehtäviä kymmenittäin, joten valinnan ja kokeilun mahdollisuuksia erilaisissa tehtävissä on melkoisen paljon. Tajolla on mm. keittiö- ja lounaskahvilatyötä, asiakaspalvelua myymälässä, verhoilua, ompelua, entisöintiä, puusepäntöitä, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkua ja korjausta, metallitöitä, rakennustarvikekierrätystä sekä rekkapesussa ajoneuvojen pesua ja pikkuremontointia sekä it-yksikössä media- ja it-alan töitä. Ohjattu työ sekä yksilöja ryhmävalmennus Säätiön toiminta-ajatus on saanut muodon: "Jupiter-säätiön työvalmennuskeskuksen palvelut tukevat asiakkaidensa työllistymistä ja kouluttautumista parantamalla yksilön työ- ja toimintakykyä ohjatun työn sekä yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla." Toiminta-ajatuksen mukaisesti Jupiterissa valmentautuja kohdataan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti yksilövalmennusta sisältävissä palveluissa. Yksilövalmentaja laatii valmentautujan kanssa yksilöllisen valmennussuunitelman valmentautujan elämäntilanteeseen sopivaksi. Useimmiten pitkän aikavälin tavoitteena on kouluttautuminen tai työllistyminen. Ryhmätoiminta ja vertaistuki on koettu erittäin tehokkaaksi ja pidetyksi valmennusmuodoksi silloin kun valmentautuja on valmis osallistumaan ryhmämuotoiseen valmennukseen tai lyhytkursseihin. Tukea työpaikalle Toiminnan alkuvaiheessa haettiin monissa henkilökunnan yhteisissä palavereissa punaista lankaa sille, miten säätiön logonkin sisältämä sana "työvalmennus" Vaasan oloissa toteutetaan mahdollisimman hyvin sekä palvelun ostajien että valmentautujien tarpeita vastaavaksi. Jupiter oli toimintansa alkuvuosina osatoteuttajana Equal Response -hankkeessa hankkeella "Tuettu työllistyminen". Hankkeen aikana säätiö sai arvokasta tietoa siitä, mitä tuettu työllistyminen on ja miten sitä voidaan soveltaa kaikkiin säätiön työvalmennuspalveluihin. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa todettiin, että eräs merkittävimpiä työllistymisen esteitä on usein pitkänkin työttömyyden jälkeen työn aloittaminen Jupiterin ulkopuolisessa työpaikassa tutun ja turvallisen Jupiterjakson jälkeen tai jopa suoraan pitkästä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille. Eikä ihmekään, sillä onhan työpaikan vaihdos jännittävä ja joskus pelottavakin tilanne kenelle tahansa. Equal-hankkeessa asiakkaat tulivat jopa kymmenen vuoden työttömyyden jälkeen hankkeeseen ja suuri osa onnistui sijoittumaan Jupiterin ulkopuolisiin työpaikkoihin kun tukena oli asiantunteva työvalmentaja/työnetsijä. Tuki annettiin valmentautujan tahdon mukaisesti joko työpaikalla käyden tai puhelimitse. Hankkeen aikana tuli tutuksi myös käsite Työn muotoilu, jota soisi edelleen kehitettävän ja enemmän käytettävän etenkin näin osittaisen työvoimapulan aikana. Työn muotoilussa työ räätälöidään työpaikalla tekijälleen soveltuvaksi. Equal-hankkeen jälkeen käsite Tuetun työllistymisen menetelmä ei kuitenkaan vakiintunut käsitteenä käyttöön Jupiterissa. Mutta käytännössä kaikissa paveluissa, joissa tavoitteena on työllistyminen, on käytössä tuetun työllistymisen menetelmä eli Jupiterin ulkopuolelle sijoittuneiden asiakkaiden työskentelyä tuetaan yksilöllisen tarpeen ja suunitelman mukaisesti niin pitkään kuin on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Mieluista on ollut havaita, että työllistävät yhteistyöyritykset suhtautuvat lähes poikkeuksetta myönteisesti ulkopuolisen tuen tarjolla olemiseen. Tulevia haasteita Koska työllisyystilanne Vaasanseudulla on maan toiseksi paras tällä hetkellä, on myös Jupiterin toiminta painottumassa piirun verran kuntoutuksen suuntaan. Asiakkaiden haasteellisuuden lisääntyminen merkitsee myös kasvavaa yksilöohjauksen tarvetta sekä Jupiterissa että erityisesti silloin, kun asiakas siirtyy Jupiterista ulkopuoliseen työpaikkaan. Pienenä uutena toimintatapana pyritään asiakkaita jatkossa saamaan töihin entistä enemmän lyhytaikaisiin töihin kesken Jupiter-jakson. Kuuden vuoden kokemusten perusteella uskon vakaasti työpaikalla annettavan tuen lisääntyvän tulevina vuosina. Työvoimapulan lisääntyessä kauaskatseinen työnantaja ottaa mielellään vastaan osatyökykyisenkin työntekijän ja hänen valmentajansa. 3

4 Työssäoppiminen Kotitalouspalvelujen koulutuksessa työssäoppiminen on osa ammatillista perustutkintoa ja opetussuunnitelmaa. Yrityksissä/työpaikoilla opiskellaan vähintään 20 opintoviikkoa kolmen vuoden aikana. Työssäoppimisen tavoitteena on harjaannuttaa koulussa saatua oppia käytännössä, oppia työelämän pelisääntöjä ja parhaimmassa tapauksessa se edistää työllistymistä opintojen jälkeen. Työpaikat ja työssäoppimisen tavoitteet suunnitellaan opiskelijan vahvuuksien ja taitojen mukaan. Työpaikkaohjaaja yrityksessä ohjaa opiskelijaa työtehtävien oppimisessa ja on näin ollen oleellinen henkilö käytännön työharjoittelun onnistumisessa. Koulun ohjaajat ja opettaja seuraavat opiskelijan työssäoppimisjaksoa ja vierailevat työpaikalla säännöllisesti sekä ovat tavoitettavissa tarpeen tullen. Aino-Maija Kiviniemi kouluttaja Alavuden erityisammattikoulu Valmentava opetus, Vaasa Työharjoittelun avulla työelämään Alavuden erityisammattikoulu on valtion omistama toisen asteen oppilaitos, jonka tehtävänä on tarjota ammatillista peruskoulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta kehitysvammaisille nuorille. Vaasan alueellinen toimipaikka aloitti toimintansa v Vaasassa järjestetään Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen koulutusta, jonka laajuus on 120 ov. Lisäksi järjestetään ammatillisiin perusopintoihin valmentavaa ja kuntotuttavaa opetusta ja ohjausta (40-80 ov) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntotuttavaa opetusta ja ohjausta ( ov). 4 Taidolla hoituu tylsimmätkin hommat. Valmentavissa koulutuksissa itsenäistymistaitojen lisäksi työelämän taitojen harjaannuttaminen on tärkeällä sijalla. Tulevaisuuden työtehtäviä suunniteltaessa huomioidaan opiskelijan taidot, kiinnostuksen kohteet ja realistiset mahdollisuudet selviytyä tehtävistä. Työelämän taitojen harjoittelu aloitetaan koulussa ja taitojen karttuessa niitä pyritään siirtämään työpaikoille. Jokaisen opiskelijan työharjoittelujakson pituus, työpaikka ja tehtävät suunnitellaan yksilöllisesti. Työharjoittelupaikkoja voi olla useampia kolmen vuoden aikana. Opiskelijalle pyritään löytämään työpaikalta tuki- henkilö/lähityöntekijä, jonka avulla opiskelija sopeutuu työympäristöön ja johon hän voi tukeutua mahdollisissa ongelmissaan. Koulun ohjaajat tukevat ja opastavat työtehtävien opettelussa ja ovat mukana työharjoittelujaksoilla niin kauan kuin se on tarpeellista. Näin mahdollistetaan myös se, että mahdollisimman moni opiskelija saa kokemuksen oikealla työpaikalla työskentelystä. Ohjaajan mukana olo madaltaa myös työnantajan kynnystä ottaa vaikeavammainen opiskelija työharjoitteluun Opinnoista työelämään Opintojen jälkeen opiskelijat siirtyvät työelämään joko työ- ja toimintakeskuksiin tai avoimille työmarkkinoille. Yhteistyö Vaasan kaupungin työ- ja päivätoimintakeskuksen ja avotyöstä vastaavien ohjaajien kanssa on erittäin tärkeää ja aloitetaan jo koulutuksen aikana. Kotitalouspalvelujen koulutuksesta 10/17 opiskelijoista on sijoittunut avotyöhön opintojen jälkeen, valmentavasta koulutuksesta valmistuneet ovat sijoittuneet päivätoimintakeskukseen. Vaasassa käy noin sata kehitysvammaista henkilöä työ- ja päivätoimintakeskuksissa ja nelisenkymmentä avosuojatyössä. Tuetun työllistymisen tarkoittamassa palkkatyössä ei Vaasassa tiettävästi ole toistaiseksi yhtään kehitysvammaista henkilöä. Henkilökohtaisesti toivonkin, että tulevat Tuetun työllistymisen markkinat herättelisivät kaupunkimme työnantajia ja päättäjiä, jotta vajaakuntoisten työllistymismahdollisuudet olisivat tulevaisuudessa mahdollisimman monipuoliset..

5 Terttu Mylläri opettaja Alavuden erityisammattikoulu Työssäoppiminen on tuttu juttu Alavuden erityisammattikoulussa opiskelee tänä lukuvuonna 167 opiskelijaa. Pääkoululla Alavudella opiskelee 81 ja AEAK:n alueellisissa toimipisteissä Seinäjoella, Vaasassa, Ulvilassa ja Kälviällä yhteensä 86 opiskelijaa. Alueellisten toimipisteiden opiskelijat tulevat koulujensa lähialueilta, mutta Alavudelle tulee opiskelijoita ympäri Suomea. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan linjan käytyään opiskelija valitsee mieleisensä kolmivuotisen ammattilinjan. Vaihtoehtoina ovat catering, kiinteistönhoito, puhdistuspalvelut, metalliala, puuala, käsi- ja taideteollisuusala sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluala. Alavudella kotitalouspalvelualalla opiskelee kahdeksan opiskelijaa. Kotitalouspalvelualan kaikki opiskelijat suorittavat alansa mukautetun tutkintotodistuksen. Jokaiseen kolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Opiskelijat oppivat työpaikoilla käytännön työtehtävissä osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Kotitalouspalvelualan työssäoppiminen pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään opiskelijan kotipaikkakunnalla. Vertaisohjaaja Tanja Talvitie sekä työssäkäyntiavustajat Marja- Leena Mäki ja Kaija Finni ohjaavat Anniinan työssäoppimista Pihlajapuiston koulussa Nimi: Anniina Kuutti Ikä:19 vee Kotipaikka: Kauhava Siviilisääty: Mikä? Sinkku, heh! Ammatti: Opiskelija Opiskelu: Pihlajapuiston koulu, Alavuden erityisammattikoulu Työpaikat: Matinranta, työssäoppimassa Pihlajapuiston koulussa Maaliskuussa 2007 Anniinan tämän syksyn työssäoppimisjakson suunnittelu aloitettiin keväällä Anniinan ensimmäisen opiskeluvuoden to-jakso (= työssäoppimisjakso) oli kahden viikon mittainen Kauhavalla Matinrannan työja päivätoiminnassa. Ensimmäisen to-jakson tavoitteena oli työelämän perussääntöihin tutustuminen. Silloin harjoiteltiin esim. työaikojen noudattamisesta, siisteyttä, ohjauksen vastaanottamista, käytöstapoja jne. Varsinaiset työtaitojen tavoitteet olivat silloin kakkossijalla. Ensimmäisen to-jakson loppuvaiheessa pidettiin Matinrannassa arviointipalaveri. Siihen osallistui Anniinan lisäksi ohjaaja Liisa Murtomäki, opettaja Terttu Mylläri ja mukaan kutsuttiin myös Päivi Jukantupa. Palaverin aikana sovittiin Anniinan syksyn to-jakson ajankohdasta ja siitä, että Anniina osallistuu silloin Moon-toimintaan. Moon-toiminnan ansiosta Anniina saisi työssäkäyntiavustajan to-jaksolleen. Työssäoppimispaikaksi Päivi ehdotti Pihlajapuiston koulua ja siellä siivoustehtäviä. Yhteistuumin totesimme sen olevan hyvä to-paikka Anniinalle. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään paljon taustatyötä Elokuussa Anniina palasi kesälomalta Alavudelle levänneenä ja reippaana. Koska to-jakso oli sovittu alkavaksi jo syyskuussa, jäi tsemppausaika to-jaksolle varsin lyhyeksi. Tuon kolmen viikon aikana tehtiin paljon taustatyötä monen ihmisen voimin sekä tietysti to-valmennusta yhdessä opiskelijan kanssa. Taustatyö oli välttämätöntä, jotta opiskelijan olisi helppoa ja turvallista lähteä to-jaksolle. Taustatyö sisälsi monia puheluita ja sähköposteja. Asioita varmisteltiin puolin ja toisin kesän jälkeen. Viestejä kulki Anniinan kotiin, Kauhavalle tuetun työlllistämisen Pia-Maria Jokipiille ja Päivi Jukantuvalle. Anniinan asuntolanohjaaja Anne Raiskinmäki huolehti Anniinan matkustus- ja lippuasiat, terveydenhoitaja Kirsti Mäntylä tarkisti terveydentilaa, hallintosihteeri Virpi Lambackan kanssa opettaja teki puite- ja koulutussopimukset ja johtaja Tarja Mänty allekirjoitti puitesopimuksen. Koulun auto piti varata to-käyntejä varten, kotitalouspalvelualan ohjaaja Sirkka-Liisa Telkän kanssa sovittiin, mitä hän opettaa sillä aikaa muille opiskelijoille, kun ope on to-käynnillä. Piti muistaa kirjoittaa matkamääräykset, kopioida arviointikaavakkeet, tulostaa opetussuunnitelmasta tojakson tavoitteet, varmistaa, että oppimisympäristö Severi oli kunnossa, laittaa to-jaksoista ilmoitus opettajille ja henkilökunnalle, huolehtia työvaatteet kuntoon Pitikö muuta muistaa? Valmennus työssäoppimisjaksolle Koulun alkaessa työssäoppimisjaksoista puhuttiin ensin yleisellä tasolla kaikkien opiskelijoiden kanssa, sillä ryhmään oli tullut kaksi uutta opiskelijaa. Heille työssäoppiminen oli uusi asia. Seuraamalla muitten lähtöä ja paluuta, hekin saavat kuvan työssäoppimisesta. Kakkos- ja kolmosvuoden opiskelijat odottavat innolla to-jaksoja. Jossakin opiskelun vaiheessa tuo innostus tarttuu myös ykkösiin: Joko minä olen valmis lähtemään? Ohjaaja Sirkka-Liisa hoitaa muun ryhmän opetusta sillä aikaa, kun ope käy tojaksolle lähtevien kanssa yhteisiä työssäoppimisasioita. Selkokielisestä kotitalouspalvelualan opetussuunnitelmasta katsotaan yhdessä to-jakson sisältö ja tavoit- 5

6 teet. Sieltä kerrataan termejä: mitä tarkoittaa vaitiolovelvollisuus ja mitä onkaan ylläpitosiivous? Muistellaan myös työpaikan perussääntöjä: työajat, hygienia, vaatetus, kännykän käyttäminen, sairastuminen. Ope antaa katseltavaksi muistin virkistämiseksi ensimmäisen to- jakson arviointikaavakkeen. Sait 5 eli kiitettävän työaikojen noudattamisesta. Hienoa! Miksi sait siitä 5? ja Tämä kohta on arvioitu ykköseksi. Oletko itse tyytyväinen ykköseen? Miten voisit tsempata tätä kohtaa? Mitä sinulta odotetaan, että saisit paremman arvosanan? To-valmennuksessa täytetään to-passi. Passiin kirjoitetaan kaikkien osapuolten yhteystiedot, jolloin yhteydenpito kaikkien kesken on helpompaa. Opiskelija kirjoittaa itse omat tietonsa passiin, opettaja omat yhteystietonsa ja to-paikka omansa. Työpaikan puhelinnumero laitetaan kuitenkin valmiiksi, että opiskelija voi sairaustapauksessa ilmoittaa to-paikalle sairastumisestaan. Oppimisalusta Severin käyttö kerrataan: opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa ja viestejä sähköiseen oppimisalustaan. Severi on Kuhankosken erityisammattikoulussa suunniteltu ja erityisopiskelijalle tarkoitettu sähköinen oppimisalusta. Opiskelija kirjoittaa siihen joka päivä tekemänsä työt, arvioi päivän kulkua ja lopuksi klikkaa päivälleen iloisen, neutraalin tai surullisen naaman. Severi on käytössä kotitalouspalvelualan opiskelijoilla joka päivä, joten Severin käytöstä tarvitsee vain muistuttaa. Tietenkin. Opiskelijat ovat innokkaita tietokoneen käyttäjiä. Vaikka kirjoitustaito ei olisikaan kovin hyvä, kertoo Severin naaman ilme opelle, miten päivä on to-paikalla sujunut. Jos hapannaamoja rupeaa tulemaan usein, voi opettaja nopeasti ryhtyä kyselemään, mikä on hätänä. Yhteydenpito luokkakavereihin säilyy to-jaksollakin Severin kautta lähetettävillä viesteillä. Anniinan kanssa käydään läpi työssäkäyntiavustajan lähettämä viikkosuunnitelma. Siitä selviävät työajat, työtehtävät ja myös yöpymiset Etelärannassa. Eräs opiskelijoista muistaa pyytää opettajalta nimilapun to-jaksolle. Hyvä, onneksi sinä muistit!. Nimilappu työpuvun rintapielessä on tärkeä juttu: Anniina, opiskelija, Alavuden erityisammattikoulu. Mukaan pakataan työvaatteet, työkengät, kirjekuoressa to-passit ja nimilaput. Hyvää työssäoppimisjaksoa! Tulen sinua katsomaan! Anniina: Työssäoppimisen tavoitteet: Opin arviomaan itse omaa työtäni ja itsenäistymään enkä haaveile Olen hyvä: Ruuanlaitossa Minun pitää vielä pitää harjoitella: Pyykinpesua Parasta koulussa on: Kaverit ja keittiötyöt, koska silloin tehdään sitä, mitä kotonakin pitää osata tehdä Syyskuussa 2007 Anniina on aloittanut työssäoppimisen Pihlajapuiston koulussa. Työpäivän pituus on kuusi tuntia. Opettaja tulee to-käynnille ensimmäisen to-viikon puolivälissä ja silloin kirjoitetaan koulutussopimuspaperit, käydään läpi tavoitteet ja kysellään tietysti kuulumiset. Työpaikassa, missä kehitysvammaisia työntekijöitä ei ole aikaisemmin ollut, on tokäyntiin varattava enemmän aikaa. Opettaja antaa tarvittaessa vinkkejä erityisnuorten työnohjaukseen. Työssäkäyntiavustajat Marja-Leena Mäki ja Kaija Finni ohjaavat Anniinan työpäivää. Vertaisohjaajana toimii Tanja Talvitie, joka on käynyt saman opintolinjan muutama vuosi sitten Alavudella. Anniina tehtäviin kuluu mm. luokkien ja vessojen ja eteistilojen siivousta ja kahvin keittämistä. Tämä lehden ilmestyessä, Anniina jatkaa työssäoppimistaan Pihlajapuiston koulussa. Yhteydenpito toimii Severillä ja puhelimitse. Yleensä neljän viikon mittaisella jaksolla ope käy katsomassa työssäoppijaa kaksi kertaa. Arviointikeskustelu pidetään to-jakson viimeisellä viikolla. Silloin arvioidaan, miten jakso on mennyt. Mikä meni hyvin ja missä asioissa kannattaa tsempata seuraavalla kerralla. Kun Anniina palaa to-jaksolta Alavuden erityisammattikoululle lokakuussa, saa hän vielä kerran käydä läpi työssäoppimisen vaiheet ja tekemiset. Tällä kertaa kuulijaryhmänä ovat omat luokkakaverit. Ykkösvuoden opiskelijat kuuntelevat tarkasti ja kakkos- ja kolmosvuoden opiskelijat nyökyttelevät tietävinä. Tuttu juttu, tämä työssäoppiminen! Anniina: Minusta tulee isona: Lastenhoitaja. Silloin pidän huolenpitoa lapsista. EUROOPAN VAMMAISFOORUMIN 10-VUOTISKAMPANJA KOSKA TIEDÄN, ETTÄ F Euroopan unionissa on yli 50 miljoonaa vammaista kansalaista. F vammaiset ihmiset kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja päivittäin ja kaikilla elämän alueilla. F vammaiset ihmiset eivät pääse yhdenvertaisesti koulutukseen, ovat muita useammin työttöminä ja yleensä joutuvat elämään merkitsevästi alhaisemmilla tuloilla. F vammaiset ihmiset eivät voi liikkua vapaasti, mennä työhön, ravintolaan, teatteriin, elokuviin, kirjastoihin, ostoksille, ystäviä tapaamaan tai osallistua muuhunkaan arjen toimintaan, koska julkinen liikenne, jalkakäytävät tai rakennukset ovat esteellisiä. F vammaisille henkilöiden vapaa liikkuminen Euroopan unionissa on vain haave, koska kotimaasta on mahdotonta lähteä lainsäädännöllisten esteiden takia. F yli vammaisen eurooppalaisen on pakko elää suljetuissa laitoksissa, ilman perus- tai ihmisoikeuksiaan. JA USKON Euroopan Unioniin, joka työskentelee kaikkien kansalaistensa oikeuksien toteutumisen ja niiden suojelun hyväksi, ilman mitään erotteluja: & oikeus koulutukseen pääsyyn yhdenvertaisesti & oikeus yhdenvertaiseen kohteluun työelämässä & oikeus lain edessä tulla yhdenvertaisesti tunnustetuksi ja suojelluksi & oikeus sosiaaliseen suojaan, terveys- ja pitkäaikaisiin hoivapalveluihin & oikeus elää itsenäisesti osana yhteisöä & oikeus päästä esteettömästi julkiseen liikenteeseen, rakennuksiin ja muuhun ympäristöön & oikeus päästä esteettömästi käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja -palveluja & oikeus päästä esteettömästi käyttämään arkitavaroita www-sivun osoite: 6

7 Markku Mustonen ohjaaja, Hyvä Työ toiminta Kuurojen Palvelusäätiö Kuurojen Palvelusäätiön Hyvä Työ toiminta Hyvä työ 2000 alkoi v Raha-automaattiyhdistyksen projektirahoituksella ja muuttui 2004 pysyväksi toiminnaksi RAY:n kohdennetulla avustuksella. Nyt vuonna 2007 on meneillään 8. toimintavuosi. Toiminnan päämäärinä on tukea kuuroja viittomakielisiä asiakkaita sosiaalisten ja työtaitojen kehittymisessä sekä työ- tai opiskelupaikan saamisessa. Hyvä työ toiminta tekee verkostoyhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneina olivat Tuettu Työllistyminen ry, Kuurojen Liitto työasiamiehineen, kuntoutussihteereineen ja paikallisyhdistyksineen, työvoima- ja sosiaalitoimistot, kuulovammaisten koulut ja erilaiset ammattioppilaitokset sekä kuurojentyöntekijät. Hyvä työ toiminnan asiakasmäärä kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi. Vuoden 2002 lopussa asiakkaita oli 35, kun se vuoden 2007 kesäkuun lopussa oli vastaavasti 51. Toiminta järjestää erilaisia tapahtumia, koulutusta ja tarjoaa asiakkailleen henkilökohtaista ohjausta kaikilla elämän osa-alueilla. Tärkeimpänä toimintamuotona on ollut asiakkaiden vapaa-ajan ohjaus ja suunnittelu. Liikuntaharrastukset ovat olleet suosituimpia asiakkaiden keskuudessa. Sähly, jalkapallo, laskettelu sekä uusimpana toimintana golf, ovat olleet Hyvä työ toiminnan ohjelmassa eniten kiinnostusta herättäviä liikuntaharrastuksia. Lisäksi muutamat asiakkaat ovat saaneet mahdollisuuden osallistua Tuettu työllistyminen ry:n kautta Vapaaehtoisen maanpuolustus ry:n järjestämälle maanpuolustuskurssille keväällä Tärkeänä toimintamuotona on pidetty myös asiakkaiden ohjausta ammatillisessa koulutuksessa yhteistyössä Caddiet Kimmo ja Harri. oppilaitosten kanssa. Jyväskylän ammattiopiston kanssa tehtyiin yhteistyösopimus lukuvuodelle ja sitä on jatkettu edelleen vuoteen 2008 toukokuulle saakka. Järjestämme opistossa useita tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia aineopettajien, viittomakielisten opiskelijoiden luokanvalvojien ja erityisopetuksesta vastaavien opettajien kanssa. Yhteistyötä pidetään tärkeänä mallina, ja opettajat kokevat hyötyvänsä siitä työssään kuurojen opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö on onnistunut kuluneiden vuoden aikana erinomaisesti ja siitä saatujen kokemusten perusteella sitä kehitetään edelleen toimivammaksi ja siinä pyritään edelleen antamaan viittomakieliselle opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet opiskella ammattiopistossa. Vastaavaa yhteistyötä aloitettiin Mikkelissä. Yhteistyö Kuurojen Liiton kanssa tiivistyi aiempaa tiiviimmäksi Etelä-Pohjanmaalla. Hyvä työ toiminta järjesti kaksi suurta virkistystapahtumaa kuurojen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi Seinäjoella järjestettiin viittomakielisten nuorten työnhakukoulutus loppusyksyllä Kuurojen Palvelusäätiö ja Hyvä työ toiminta on erittäin kiitollinen yhteistyöstä Tuettu työllistyminen ry:n kanssa ja toivomme, että yhteistyömme kehittyy ja jatkuu myös entistä enemmän tulevina vuosina. 7

8 Golfaamisen alkeita Härmässä Puheenjohtaja Jukka Peura palkitsee Marja-Lea Alkion Illalla, sillalla Kimmon svingi Toiminnanjohtaja Esa Jukantuvan palkitseminen Markkinajärjestelijät Virpi Murtonen, Marja-Sisko Paloneva ja Aino-Maija Kiviniemi 8 Ystävysten tapaaminen Oma maa mansikka

9 Tahdon olla kuin perhonen lentää, Viljandissa Viljandissa taidetaan viittomakieli Markku Mustonen Grundtvig 2 porukkaa Viikkosuunnitelmien järjestelyä Joka pojalla pitää olla Aprilia Irina ja Pia-Maria testaavat uutta kopiokonetta Täytekakkua Viljandissa 9

10 Marja-Sisko Paloneva toiminnanjohtaja Erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, Vaasa Kompensoivia luki-apuvälineitä tueksi työelämään Lukivaikeuksilla on neurologinen pohja. Ne ovat periytyviä ja ne esiintyvät usein suvuittain. Alttius lukivaikeuksiin voidaan todeta esim. MRI - tutkimuksilla jopa n. 6 kk:n iässä. Ei siis voida sanoa, että ongelma olisi ainakaan yksin - pedagoginen. Eikä ongelma poistu koulun päättyessä. Sen kanssa eletään ja tullaan toimeen. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvien atk-apuvälineiden tarpeen arviointi on lakisääteistä ja vastuu kalliiden ja teknisesti vaativien apuvälineiden tarpeen arvioinnista on keskussairaaloiden apuvälineyksiköillä. Lähetteiden saamisessa arviointiin ja atkapuvälineiden kustantamisessa on erilaisia käytäntöjä eri sairaanhoitopiireissä. Harjoitusohjelmia voi lainata joistain kirjastoista, kompensoivat lukiohjelmat vaativat arviointia ja ohjausta Koulun erityisopetuksen jälkeen on usein vaikea saada tukea luki-vaikeuksiin. Paikoin sitä on kuitenkin saatavissa. Esim. Datero ry:llä on tätä kirjoitettaessa Pohjanmaan maakunnan alueen kirjastoissa kymmenen ohjelmalainauspistettä, joissa on yhteensä satoja ohjelmia. Tampereen kaupunginkirjastossa on lukiohjelmalainausta liittyen Luki-nurkka toimintaan. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut yhteistyössä Kehitysvammaliiton Tikoteekin kanssa n. 75 ohjelmaa yleiseen lainaukseen. Useista muistakin 10 kirjastoista voi lainata kotiin kielelliseen kuntoutukseen ja (erityis)opetukseen soveltuvia harjoitusohjelmia ja tietokirjallisuutta. Kompensoivia luki-ohjelmia ei voi lainata kirjastoista. Niiden käyttö edellyttää asiantuntevaa arviointia ja ohjausta. Työnantajakin voi ehdottaa lähetettä atkapuvälinearviointiin Jos lukivaikeus on keskitai vaikea-asteinen ja asiakkaalla on erityisopettajan, psykologin, neuropsykologiin tai erikoislääkärin lausunto, on mahdollista pyytää lääkärin lähetettä atk-apuvälineiden tarpeen arviointiin esim. lähimpään tietotekniikka- ja kommunikaatio-apuvälinekeskukseen. Sellaisia on Suomessa keskussairaaloiden yhteydessä kymmenkunta (nimi voi olla esim. Tietotekki, Tikoteekki, Datero, Kommunikaatio- ja atk-apuvälinekeskus tms.) ja lisäksi muissa organisaatioissa muutamia lisää. Niistä tärkeimmät ovat Kehitysvammaliiton ylläpitämä Tikoteekki Helsingissä, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Suvituuli Turussa. Aloitteen lähetteen saamiseen voi tehdä kuka tahansa, joka huomaa tarpeen, esim. lukivaikeuksinen itse, vanhempi, opettaja, työnantaja jne. Opinnoissa, työssä tai arkielämässä hyödyttävät apuvälineet löytyvät kokeilemalla Pohjanmaan maakunnassa lähete kirjoitetaan Vaasan keskussairaalan Datero -poliklinikalle. Arvioinnissa ei arvioida asiakasta vaan sitä, mitkä apuvälineet voisivat hyödyttää häntä hänen opinnoissaan, työssään tai arkielämässään. Lausunto ja suositus atk-apuvälineiden tarpeesta annetaan kokeilun tuloksena. Kokeilu voi olla useampi-vaiheinen. Asiakas saa kokeilujakson ajaksi lainaan tarvitsemansa apuvälineet ja käyttää niitä arkisissa tehtävissään. Hän ja hänen lähikasvattajansa ym. lähiympäristön ihmiset antavat palautetta kokeilusta. Laitteita ja ohjelmia voidaan vaihtaa tarpeen mukaan. Kun ollaan tultu yhdessä tulokseen siitä, mitkä apuvälineet ovat sopivimmat, asiakas saa lausunnon ja suosituksen. Hankinta jakaantuu usein eri kustantajatahojen kesken. Millaisia apuvälineitä aikuiselle luki- tai oppimisvaikeuksiselle? Vaikka luki-opetusta on saatu koulussa vuosia, ei luku- ja kirjoitustaito usein ole edistynyt riittävästi niin, että luki- vaikeuksinen selviytyisi opiskelun ja työelämän lukemisen tarpeista. Hyvä kuuntelutaito riittää vain niin kauan kuin keskeiset asiat sanotaan ääneen. Kun tullaan yläasteelle ja keskiasteen ja korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen tasolle ja työelämään, on suuri osa asioista omaksuttava itse - lukemalla. Ensimmäinen vaihtoehto on äänikirja, esim. ihmisäänellä MP3-formaattiin tallennettu Daisy-kirja. Daisymateriaali on kuitenkin rajattu siihen, mitä Celiakirjasto on tuottanut. Silloin kun tarvitaan minkä tahansa tekstin vaikkapa työpaikan hankintalistan saamista kuuntelemalla luettavaan muotoon, tarvitaan muita apuvälineitä. Oleellista on,

11 että teksti saadaan digitaaliseen muotoon ja voidaan lukea puhesynteesin avulla. Teksti voidaan muuttaa Easy Producer-ohjelmalla Daisy-formaattiin (MP3) tai skannata tavalliseen tekstinkäsittelyohjelmaan, johon yhdistetään puhesynteesi. Siihen voidaan käyttää skanneri- ja puhesynteesiohjelmat yhdistävää ViTex ohjelmaa. aleksis 2 / Puhuva tekstinkäsittelyohjelma toimii paitsi lukemisen ja kirjoittamisen harjoitusohjelmana myös näiden taitojen puutteellisuutta kompensoivana apuvälineohjelmana. Luki-tuki ominaisuuden avulla tekstissä edetään omalla lukunopeudella. Kirjoita ja kuuntele -ohjelmalla voi kuunnella itse kirjoitettuja tai kynäskannerilla ohjelmaan siirrettyjä tekstejä. Tekstin lukeminen ei ole vain lukemista. Jotta tekstiä ymmärtää, sitä pitää voida jäsentää ja tehdä siitä muistiinpanoja. aleksis 2 /Puhuva tekstinkäsittelyohjelmassa on alleviivausominaisuus. Tavallisessa tekstinkäsittelyohjelmassa lyhyissä teksteissä voi muistiinpanot tehdä alleviivaamalla tekstin keskeiset kohdat ja poistamalla sen jälkeen kaikki muu turha teksti. Pitkissä teksteissä voidaan käyttää toiseen dokumenttiin Kopioi -> Sijoita - käskyillä siirrettyjä sanoja tai virkkeitä. Tiivistelmästä voi tehdä mielikuvakartan. Sen voi hyvin tehdä paperilla mutta käytettävissä on myös mielikuvakarttaohjelmia. Ja aina on hyvä muistaa, että muistiinpanot voi tehdä vaikkapa eri välinein äänittämällä tai skannaamalla kynäskannerilla. Oikeinkirjoittamisen tukena voi käyttää puhesynteesiä, tavutusapua, oikolukua ja sananennustamista. Ei ole merkitystä millä menetelmällä lukee ja kirjoittaa, tekee muistiinpanoja ja palauttaa mieleen, kunhan voi tehdä sen. Oman tavan löytäminen on tärkeintä. Kuka kustantaa? Luki-apuvälineiden kustantamiskäytännöt vaihtelevat sairaanhoitopiiristä toiseen. Useimmat sairaanhoitopiirit pitävät tietokonetta tavanomaisena kodin laitteena, jollaisia erikoissairaanhoito ei kustanna pelkän lukivaikeuden perusteella vaikka lukivaikeus olisi vaikea-asteinenkin. Sen sijaan erikoisohjelmia ja -apuvälineitä kuten puhesynteesi, sananenustus tai tekstinkäsittelylaite voidaan kustantaa. Tukea on mahdollista hakea myös Kelalta, vaikka Kela on viimeisten tietojen mukaan tiukentanut käytäntöjään. Aikuisilla myös työvoimahallinto tai työnantaja voi olla kustantaja. Myös yksityiset järjestöt voivat kustantaa tietokoneita apuvälineeksi. Tärkein näistä on Suomen Vammaiskoulutuksen tukiyhdistys ry. Silloin kun terveydenhuolto kustantaa apuvälineet, tekee arvioinnin tehnyt keskussairaalan apuvälineyksikkö asennuksen ja käytönohjauksen sekä luovuttaa laitteet ja ohjelmat asiakkaan käyttöön. Tämä yksikkö myös vastaa siitä, että laitteet toimivat. Ongelmatilanteessa asiakas ottaa yhteyttä ensin tähän yksikköön. Tietoisuus apuvälineistä vähäistä On kuitenkin tapauksia, joissa on voitu suositella apuvälineitä, mutta ei ole löydetty niille kustantajaa. Tällä alueella on vielä runsaasti tekemätöntä työtä. Suuri työ on jo siinä, että saadaan yleiseen tietoisuuteen ja erityisesti terveydenhuollon-, opetus-, sosiaali- ja työvoima-alan ammattihenkilöstön tietoisuuteen -, että kompensoivia apuvälineitä on olemassa ja että ne pitäisi saada niiden tarvitsevien käyttöön, joille ne soveltuvat. Lisätietoja Daterosta: Pihlaja Kevät pihlajalle puvun viherjäisen antaa, kesä valkokukkasia oksillensa kantaa. Syksyn ajan punaisina lehdet, marjat loistaa, kaamosaika värihehkun oksiltansa poistaa. Talvi sitten lumihuntuun pihlajaisen peittää, kuurankukkasia vielä harteillensa heittää. Tuolloin pihlaja jo unta rauhallista nukkuu, siihen asti kunnes käki kevättä taas kukkuu. 11

12 Vesa Välilä, erityisluokanopettaja, opinto-ohjaaja Päiväharjun koulu Päiväharjun Elämäntaitojen yksikkö saattaa oppilasta peruskoulusta ammattiin asti. Kehitysvammaisen nuoren jatkokoulutuksen ja mahdollisen työllistymisen esteenä ei yleensä ole luku- tai kirjoitustaidon niukkuus tai puuttuminen, ei myöskään tai akateemisten taitojen niukkuus. Yleensä näitä mahdollisuuksia rajoittavat ja syrjäytymisvaaraa lisäävät puutteet yhteisön toimintaan osallistumistaidoissa; sosiaalisessa toiminnassa, vapaa-ajan vieton ja itsenäiseen asumiseen ja elämiseen liittyvissä toiminnoissa ja taidoissa. Koulun päättyminen on merkityksellinen siirtymävaihe kehitysvammaiselle nuorelle itselleen, mutta myös hänen vanhemmilleen ja perheelleen. Kouluaika sujuu usein tutussa ja turvallisessa ympäristössä rutiininomaisesti ja turvallisesti. Tällöin on helppo unohtaa mikä kouluajan jälkeen nuorta odottaa. Omasta kehitysvammaisesta lapsesta kasvaa nuori ja aikuinen, jolla on samanlaiset haaveet, toiveet ja tarpeet kuin kenellä tahansa muulla nuorella. Haaveissa on saada ammatti, muuttaa 12 pois kotoa ja itsenäistyä. Koulun päättymisen aikoihin vanhemmat havahtuvat, että elämä kulkee kehitysvammaisenkin lapsen kohdalla samoin kuin normaalin lapsen aikuistuessa. Huoli nuoren pärjäämisestä ja opintojen onnistumisesta on varmaankin suurempaa kuin normaalin lapsen kohdalla. Samalla koetaan myös huolta omasta itsestään ja siitä kuinka elämä järjestyy sitten, kun ei enää tarvitse huolehtia jokapäiväisesti omasta kehitysvammaisesta lapsestaan. Jyväskyläläinen Päiväharjun koulu osallistui Kauhavan Pihlajapuiston koulun kanssa, ainoina kouluina Suomessa, Euroopan sosiaalirahaston tuetun työllistymisen STEPS hankkeeseen. Samoihin aikoihin Päiväharjun koulun toiminta muuttui niin, että vuonna 1981 alkanut 1-3-vuotinen peruskoulunsa päättäneiden kehitysvammaisten nuorten jatko-opetus muuttui yksivuotiseksi peruskoulun lisäopetukseksi. Nivelvaiheessa olevien nuorten kiire kasvaa aikuisuuteen lisääntyi. Usein siihen liittyi suoranainen hyppy peruskoulun ala-asteelta lisäopetuksen läpi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ilman nuoruuden kehitystehtävää. Monelle loikka lapsuudesta aikuisuuteen oli liian raju. Se aiheutti monen kohdalla sen, että peruskoulun ja ammatillisen koulutukseen siirtymisen tuli vuosien aikaväli. Päiväharjun koulussa ja sosiaalitoimen hallinnoimassa Päiväharjun toimintakeskuksessa koettiin tilanne varsin kipeäksi. Toimintakeskus oli pakotettu perustamaan siirtymävaiheen ylittämiseen nuorille kehitysvammaisille ryhmiä, joissa heitä valmennettiin mahdollisimman itsenäiseen elämään, toisen asteen koulutuksen ja työelämän vaatimuksiin. Nuoren tie suoraan peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen oli noussut pystyyn liian monelle nuorelle. Kuitenkin molemmat toimijat kokivat tärkeänä sen, että mahdollisimman moni nuori työllistyy sosiaalitoimen yksiköiden ulkopuolelle, olihan sekä Päiväharjun koulu että toimintakeskus ollut yhdessä Pihlajapuiston koulun kanssa tuetun työllistymisen maahantuonnin pioneereja. Elämäntaitojen yksikkö Päiväharjun koulussa kehitettiin vuosituhannen vaihteessa malli, jonka periaatteena oli aloittaa nuorten valmentaminen nuoruuteen, aikuisuuteen, jatko-opintoihin ja työelämään jo peruskoulun yläkoulun aikana aikaisemman peruskoulun päättövaiheen sijaan. Kaupungin opetustoimi hyväksyi ajatuksen ja toiminta aloitettiin syksyllä 2002, jolloin koulu sai erilliset tilat koulun Elämäntaitojen yksikölle ja yksiköstä tuli samalla yksi erityisopetuksen kehittämishankkeista. Yksikkö ottaa peruskoulun 7-9 luokkalaisia oppilaita kolmessa eri ryhmässä kahden viikon jaksoille koko yläkoulun ajan. Näillä jaksoilla nuorten opintokokonaisuuksina ovat itsenäisen elämänhallinnan taidot, yhteiskuntavalmiudet, vapaa-ajan viettotaidot jatko-opinnot ja työelämävalmiudet. Opetus tapahtuu kursseina, joiden sisällöt syventyvät koulun päättymistä lähestyttäessä. Toimintaan liittyy myös pedagoginen asumisvalmennus niin, että nuori yöpyy asumisjaksoillaan koulun tiloissa. Yksikön opetukseen käytetään oppilaiden perusopetuksen vapaavalintaisten oppiaineiden tuntikehystä. Nuori on omalla koulullaan maanantaisin ja yksikön toiminnassa tiistaista perjantaihin. Kolmen vuoden aikana hänelle tulee jaksoa yksikössä. Yksikön toiminnan suunnitteluun osallistuvat nuorten itsensä ja koulun henkilökunnan lisäksi opetustoimen edustajat, vanhemmat sekä Kuhankosken erityisammattikoulu. Jokaiselle oppilaalle

13 laaditaan hänen ja hänen vanhempiensa/huoltajiensa kanssa tulevaisuussuunnitelma, joka toimii työkaluna nuoren realistisen elämänpolun hahmottamisessa ja rakentamisessa. Suunnitelman eri osien avulla pyritään siihen, että nuori on itse oman arkielämänsä arkkitehti, eikä vain hänen elämänpiirinsä aikuiset. Nuori itse osallistuu mahdollisimman paljon toiminnan suunnitteluun. Hän vastaa myös omien taitojensa karttumisen arvioinnista päivittäin, kursseittain ja pidemmillä jaksoilla. Suunnitelma alkaa nuorten ja aikuisten toiveista ja haaveista, mutta muotoutuu myöhemmin nuoren kykyjen pohjalta realistiseksi suunnitelmaksi opinnoista, työstä ja arkielämästä. Keskeisinä työvälineinä tulevaisuuden rakentamisessa käytetään tekemällä oppimista, runsasta opitun toistamista. Lisäksi oman elämän suunnittelussa, varsinkin yhdeksännellä luokalla, annetaan runsaasti opinto-ohjausta, joka helposti jää vähälle huomiolle omissa kotiluokissaan alakouluissa, joissa opinto-ohjaajia ei perinteisesti ole Ammattikoulusta kotikuntaan Jyväskylän seudulla on rakennettu myös toimintamalli nuorten kehitysvammaisten työllistymisen tukemisesta. Mikäli ammatillinen erityiskoulutuksen aikana nuorelle ei ole syntynyt työllistymispolkua, hän siirtyy Työvalmennussäätiö Tekevän työllistämistoimien piiriin. Säätiö vastaa seudulla merkittävältä osin myös muiden vaikeasti työllistyvien työllistämisestä mm. tuetun työllistymisen ja erilaisten projektien avulla. Mikäli nuoren työllistyminen ei tapahdu Tekevän kautta, ottaa viimesijaisen vastuun Päiväharjun toimintakeskus tai maalaiskunnassa sen eri toimintakeskukset. Vuoden 2007 aikana yhteisen toiminnan kehittämiseksi perustettiin ammattikoulusta kotikuntaan työryhmä, johon kuuluvat Kuhankosken erityisammattikoulun, Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan vammaispalvelujen, Tekevä-säätiön ja Päiväharjun koulun lisäksi myös työvoimahallinnon edustajat. Työryhmän toimenkuvana on keskittyä ratkaisemaan työllistymisen solmukohtia, kehittämään yhteistoimintaa ja luomaan mahdollisesti uusia toimintatapoja kehitysvammaisten nuorten työllistymiseksi. Unohtamatta myöskään aikaisemmin käytettyjä hyväksi koettuja menetelmiä, kuten tuettu työllistyminen. Tässä prosessissa Päiväharjun koulu on mukana koko yläkoulun ajan, mutta tukee nuorten menestymistä mahdollisuuksiensa rajoissa aina työpaikalle asti. TUETUN TYÖLLISTYMISEN KOULUTUSTA Työssäkäyntiavustajan koulutus (10 ov) Jyväskylä Työssäkäyntiavustajien koulutusohjelma on 10 opintoviikon laajuinen täydennyskoulutus koulunkäyntiavustajille, henkilökohtaisille avustajille, vajaakuntoisten työllistymisprosessin työntekijöille, erilaisille ohjaajille ja muille kiinnostuneille. Mikäli riittävästi halukkaita, järjestetään koulutuksen puitteissa myös IMBA- ja MELBA arviointien käyttäjäkoulutus. Sisällöt: 1. Tuettu työllistyminen ja työkyky Lähiopetuksessa pohditaan työkyky-käsitettä ja perehdytään tuetun työllistymisen työotteeseen ja toteuttamiseen. 2. Työllistymistä ja asiakastyötä koskeva lainsäädäntö Lähiopetuksessa perehdytään asiakastyöhön sekä työllistymistä ja työllistämistä koskeviin säädöksiin (mm. työlainsäädäntöön tuetun työllistymisen näkökulmasta). 3. Oppiminen ja työvalmennus Lähiopetuksessa perehdytään oppimisnäkemyksiin ja erilaisiin oppimistyyleihin ja mietitään, miten työn oppimista voidaan tukea. 4. Kokonaisvaltainen tuki ja ohjaus Lähiopetuksessa pohditaan vuorovaikutukseen vaikuttavia asioita ja harjoitellaan vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja. 5. Työpaikan hankkiminen ja tuetun työllistymisen markkinointi Lähiopetuksessa perehdytään työnhaun keinoihin. 6. Työllistymis- ja kehittämishankkeet Lähiopetuksessa mietitään miten työllistymistä ja työn oppimista voi edistää omalla työpaikalla ja kuullaan eri kehittämishankkeiden kokemuksista. Tavoitteista Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet erityistä tukea vaativan asiakkaan kokonaisvaltaiseen tukemiseen tuetun työllistymisen viitekehyksessä, esim. työssäkäyntiavustajana. Koulutuksessa perehdytään erityisesti tuetun työllistymisen asiakaslähtöiseen työotteeseen. Opetussisältöjen pääpaino on työssäkäynnin ja työnteon tukemisessa, työvalmennuksessa ja sen pedagogisissa periaatteissa. Monimuoto-opetusta Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy 10 lähiopetuspäivää, 10 päivää työharjoittelua sekä itsenäistä opiskelua (kirjallisia etätehtäviä sekä soveltamista käytäntöön). Kouluttajina käytetään alan asiantuntijoita ja paikallista asiantuntemusta. Koulutuksen sisältöjä räätälöidään opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Lähiopetusjaksot Jyväskylän aikuisopistolla: 1. Koulutuspäivä Tony Dunderfelt: Vuorovaikutustaidot ja yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa 2. Lähiopetuspäivät Lähiopetuspäivät Lähiopetuspäivät Lähiopetuspäivät Päätöspäivä Lisätietoja

14 Pauliina Vikström FM, toimittaja, tiedottaja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Taitavat töihin! IMBA ja Melba uusi väline vajaakuntoisten taitojen ja työkyvyn arviointiin ja dokumentointiin Taitavia tarvitaan. Erityisnuorella pitää olla oikeus valita kykyjään vastaava ammatti. Siihen on tullut uusia mahdollisuuksia. Ainutlaatuinen vajaakuntoisten työllistämismenetelmä IMBA ja Melba on saanut hyvän vastaanoton. Sitä pidetään tulevaisuuden välineenä. Suomessa ei ole aiemmin ollut näin perusteellista, eri ammattiryhmien tiedot yhdistävää arviointijärjestelmää, joka ottaa huomioon sekä kuntoutettavan että työnantajan tarpeet. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön IMBA- ja Melbaarviointimenetelmä tarjoaa uudenlaista ajattelua, sillä se korostaa osaamista. Jokaisen nuoren taidot voidaan nostaa esiin. Mitä IMBA ja Melba tarkoittavat? Parantaakseen vammaisten asemaa työmarkkinoilla Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö toi täysin uudenlaisen arviointi- ja dokumentointimenetelmän Suomeen Saksasta Siegenin yliopistosta. Kymmenessä maassa käytetyt IMBA (Integration mit Behinderung in die Arbeitswelt) ja Melba 14 Projektipäällikkö, Ttk, Marja Nevalainen on saanut IMBA:sta ja Melbasta hedelmällisiä tuloksia. OTE-projektin projektipäällikkö Marja Nevalainen. Kaavio havainnollistaa osaamisen ja työn vaativuudenarviointiprosessia. (Merkmalsprofile zur Leistungswandelter und Behinderter in Arbeit) vertailevat työkykyä ja työn vaativuutta korostaen henkilön osaamista ja voimavaroja. IMBA vertailee laajasti fyysisiä ja ympäristötekijöitä työn vaativuuteen. Se on kehitetty vammaisille tai fyysisesti rajoitteisille työnhakijoille. Melba arvioi ja dokumentoi henkilön osaamista ja työn vaativuutta psykososiaalisella alueella. Se auttaa henkilöitä, joiden työllistymistä vaikeuttavat psyykkiset ongelmat. Käyttäjäksi koulutetaan Suomessa vain Vammaisten ja lasten nuorten tukisäätiö saa järjestää IMBA- ja Melba-käyttäjäkoulutusta, ja RAY:n tuella koulutetut arvioijat työskentelevät noin 50 organisaatiossa. Arvioijana voi olla ainoastaan käyttäjäkoulutuksen suorittanut. Koska menetelmä ei vaadi tiettyä pohjakoulutusta tai ole sidoksissa vammaan, se on suosittu. IMBA:lla on 150 ja Melballa 250 koulutettua käyttäjää. Vuonna 2004 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön käynnistämä Ota työ elämääsi (OTE) -projekti pyrkii edistämään erityisryhmien työllistymistä kouluttamalla ja tuomalla IMBA:n ja Melban välineeksi suomalaisen työkyvyn arviointiin.

15 Miksi menetelmä sopii työkuntoutukseen? Kokonaisvaltainen IMBAja Melba-arviointimenetelmä vastaa hyvin työkuntoutuksen tarpeita. Koska ympäristö vaikuttaa toiminta- ja työkykyyn, työkykyarvioinneissa tulisi näkyä henkilön vahvuudet, mahdollisuudet toimia ympäristössään ja miten ympäristön muokkauksella parannetaan työkykyä (Nevalainen 2007, 12 13). IMBA- ja Melba etsivät vastauksia samoihin kysymyksiin, joten ne sopivat erinomaisesti työkuntoutukseen. Taitojen korostaminen ja työkuntoutus antavat vammaiselle mahdollisuuden pärjätä työelämässä. Menetelmän hyödyt Koska vammaisten tiedetään helposti syrjäytyvän työmarkkinoilta, voidaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan parantaa IMBA: n ja Melban avulla. Arvioinnit voidaan tehdä kaikille iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai koulutuksesta riippumatta. Näin löydetään henkilölle sopiva työ ja työtehtävään sopivin henkilö. Työllistäjälle tämä on kustannustehokasta. IMBA- ja Melba yhdistävät asiantuntija-arviot, joten asiantuntijaverkoston välinen keskustelu ja tiedonsiirto helpottuvat yhteisen kielen ansiosta. Arviointi sopii ennaltaehkäisevään työhön, kuntoutukseen, kuntoutuksen edistymisen seuraamiseen ja vajaakuntoisten työllistämiseen. Voidaan myös hyödyntää aikaisempia aineistoja. Väline korostaa henkilön osaamista ja vahvuuksia. Miten menetelmää on käytetty Suomessa? Hyviä kokemuksia erityisnuorten aseman parantamisesta työmarkkinoilla saatiin Helsingissä Orton Invalidisäätiön ylläpitämässä Keskuspuiston ammattiopistossa, jossa Tiina Kaasinen tutki IMBA- ja Melba-arviointimenetelmän soveltumista ammatilliseen erityisopetukseen. Opiston kokemusten perusteella sitä pidettiin hyvänä tulevaisuuden menetelmänä. Arviointien avulla oppilaalle voidaan löytää työ, jossa hän pärjää vammastaan huolimatta. (Kaasinen 2007, ) Hyvästä vastaanotosta kertoo myös tuore pro gradu työ Hyvä Implementointi, kulttuurista toiseen siirrettävän menetelmän käyttöönottoprosessi, jossa TtK Marja Nevalainen arvioi OTE-projektin menetelmän käyttöönoton onnistumista. Hänen tutkimuksessaan arvioijista jopa 86 % ilmoitti tarvitsevansa välinettä työssään ja 81 % piti sitä hyvänä ja toimivana. Myös asiakkaita kiinnosti saada tietoa itsestään. Käyttäjäkoulutuksen käyneet ottivat heti välineen käyttöönsä. Sitä käyttivät eniten naiset, terveysterapia-alan henkilöstö ja pitkän työuran haltijat. (Nevalainen 2007, 7, ) Lähteet Kaasinen, Tiina IMBA ja Melba arviointimenetelmien käyttöönotto Keskuspuiston ammattiopistossa menetelmien soveltuvuus ammatilliseen erityisopetukseen. Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki. Nevalainen, Marja Hyvä Implementointi. Kulttuurista toiseen siirrettävän menetelmän käyttöönottoprosessi. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos, Jyväskylä. Lisätietoja: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Mikonkatu 8 A, 9. krs., Helsinki, puh. (09) , OTE-projektin projektipäällikkö, Marja Nevalainen, marja.nevalainen@vamlas.fi, Valokuva: Pauliina Vikström Kaavio: Marja Nevalainen Tietoa minimipalkoista Irlannissa 1. tammikuuta 2007 lähtien jokainen pätevä täysi-ikäinen työntekijä on oikeutettu 8,30 suuruiseen kansalliseen minimituntipalkkaan. Seuraavassa hyödyllistä tietoa minimipalkoista. Olenko oikeutettu vähintään 8,30 minimituntipalkkaan? Jos olet pätevä täysi-ikäinen työntekijä, keskimääräinen tuntipalkkasi viikon tai palkanmaksukauden aikana tulee olla vähintään 8,30 Mitkä seikat sallivat 8,30 pienemmän tuntipalkan maksamisen työntekijälle? Alla olevasta taulukosta näkyvät tilanteet, joissa työntekijälle maksettava minimituntipalkka voi olla pienempi kuin 8,30. Minimituntipalkat on ilmoitettu bruttona eli ennen verovähennystä. Työnantajan on laitonta maksaa työntekijälle vähempää kuin sen minimipalkan verran, johon työntekijä on oikeutettu. Esimerkki 1. Olet alle 18-vuotias. Työnantajasi tulee maksaa sinulle vähintään 5,81 tuntipalkkaa kunnes täytät 18 vuotta. Esimerkki 2. Aloitit ensimmäisen työsuhteesi yli 18-vuotiaana 8. tammikuuta Sinun tulee saada vähintään 6,64 tuntipalkkaa. Lähde: Irish Association of Supported Employment, IASE NEWS, maaliskuu Suomentanut Pia-Maria Jokipii Työntekijän ikä Minimituntipalkka Alle 18 vuotta... 5,81 (Työntekijän aikaisempaa kokemusta ei oteta huomioon alle 18-vuotiaiden kohdalla) Yli 18 vuotta Ensimmäinen vuosi työsuhteen alkamisesta... 6,64 Yli 18 vuotta Toinen vuosi työsuhteen alkamisesta... 7,47 Yli 18 vuotta Kokenut täysi-ikäinen työntekijä... 8,30 15

16 Päivikki Rintala eo, Tikas-kouluttaja Peräpohjolan tuetun työllistymisen tuki ry. Olet ehkä joskus kuullut puhuttavan Tikas-koulutuksesta. Kysymyksessä on erityisryhmien opetukseen kehitetty koulutusmalli, jossa erilainen oppija voi opiskella tietotekniikan perustaitoja. Selkokielinen oppimateriaali tukee itsenäistä harjoittelua ja tavoitteet on porrastettu niin, että oppilas voi kaiken aikaa itse seurata ja arvioida omaa edistymistään. Palkitseva systeemi! Peräpohjolan tuetun työllistymisen tuki ry on edelläkävijä Tikas-koulutuksen organisoinnissa Lapin läänissä. Koulutusta on annettu projektivaroin vuodesta 2004 lähinnä aikuisille kehitysvammaisille suunnattuna. Vuonna 2006 alkoi yhteistyö Tornion Työvoimalasäätiön ja Tornionseudun koulun kanssa ja uusia opiskelijaryhmiä saatiin koulutukseen mukaan. Nyt koulutamme koululaisten ja kehitysvammaisten ohella myös kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, muita pitkäaikaistyöttömiä sekä palkkasuhteessa toimivia henkilöitä. Kouluttajienkin määrä kasvaa, kun PPTTT-yhdistyksen aloit- Tornion TIKAS-opetus tuottaa tulosta Linda Sadinmaa, 8. lk, on vasta aloittanut Tikas-urakkansa. Tekstinkäsittely onnistuu jo hyvin. Erkko Kesti harjoittelee taulukkolaskentaa apunaan ATK-opettaja Tero Oinas. Tikas-kirjasta on paljon apua oppimisessa. teesta saimme aikaan Tikaskouluttajakoulutuksen tänne Tornioon. Marraskuulla valmistuu kymmenkunta uutta Tikas-kouluttajaa ja asia etenee Lapissa vauhdilla! Tulokset Tikas-opetuksesta ovat rohkaisevia monella tapaa. Säännöllinen opetus on kaiken A ja O. Sana kulkee ja halukkaita koulutukseen riittää. Koulutusinnosta kertoo yli 200 suoritettua Tikaskorttia tekstinkäsittelyssä, piirtämisessä, taulukkolaskennassa, esitysgrafiikassa, tietokoneen, selaimen / sähköpostin käytössä sekä digitaalisessa valokuvauksessa. Taitojen lisäksi on opiskelijalle karttunut aimo annos tervettä itsetuntoa: minä osaan, minä pärjään! Sen parempaa kiitosta ei kouluttajakaan voi saada. Näiden positiivisten kokemusten myötä haluamme välittää lämpimät onnentoivotuksemme 20-vuotiaalle Pihlajapuiston koululle. Lisätietoa: Tikas on osa Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskus Opikkeen toimintaa. Esittelyn löydät sivuilta Marita Kuure on suorittanut kaikki Tikaksen 21 korttia. 16 Power Point on Raimo Kettusen mielestä mukava ohjelma.