Onnea Pihlajapuiston koulu 20 vuotta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onnea Pihlajapuiston koulu 20 vuotta!"

Transkriptio

1 Esa Jukantupa toiminnanjohtaja Tuettu työllistyminen ry Onnea Pihlajapuiston koulu 20 vuotta! Se, että tämän lehden nimi on ollut Pihlaja vuodesta 1997, ei ole sattumaa. Jo 1990-luvun alussa julkaisimme Pihlajapuiston sanomat oppilaslehteä, joka varsinkin alkuvaiheessa oli enemmänkin monistenipun näköinen tuotos perustettu Tuettu työllistyminen ry otti nimen Pihlaja käyttöönsä viestittääkseen toiminnoistaan ja tavoitteistaan vajaakuntoisten työllistymisen eteen. Tuettu työllistyminen ry syntyi taasen Pihlajapuiston koulun projektin (Employment-Horizon) aikaansaamana. Kiitoksia jälleen kerran kaikille yhteistyökumppaneillemme siitä, että olemme saaneet aikaiseksi uuden Pihlaja Extra lehden. Eri projektit ovat tuoneet paljon kokemusta ja lisäarvoa vuosien varrella. Kuitenkin toiminnan vakiintumisen myötä olemme pystyneet selkeämmin keskittymään olennaiseen. Kun on tekemässä jotain uutta, voi olla varma, että matkan varrella on karikoita. Meillä on ollut onnea, sitäkin tarvitaan. Marjaliisa Björkman ja tuetun työllistymisen kiertopalkinto. VI Tuetun työllistymisen markkinat järjestetään tänä vuonna 2007 Vaasassa. Tuetun työllistymisen pystin luovuttaa Jupiter-säätiön toimitusjohtaja Helka Linnalle ASPA-säätiön kehittämispäällikkö Marjaliisa Björkman. Näin pystin matka jatkuu vuosittain ympäri Suomen, missähän tavataan vuoden kuluttua! Kiitokset Vaasan iskuryhmälle Virpi Murtonen, Aino-Maija Kiviniemi ja Marja-Sisko Paloneva tämänvuotisten markkinoiden eteen tekemästänne työstä! Työssäkäyntiavustajien koulutusta aloitellaan Jyväskylässä ja odotukset ovat mielenkiintoiset, ollaanhan erityispedagogiikan kehdossa. Jyväskylän vuodet ovat vielä näin vajaan kolmenkymmenen vuoden takaa muistissa. Ehkä kuvani on hieman värittynyt opiskeluvuosien muistoissa, mutta henkilökohtaisesti en voi koskaan unohtaa esim. professori Oiva Ikosen omaperäistä tyyliä ja ainakin minua innostavaa otetta käsitellä erityispedagogisia asioita ja tavoitteita. Hyviä eläkepäiviä Oivalle! 1

2 Veli-Pekka Sinervuo toiminnanjohtaja Kehitysvammaliitto Kaikkien työpanos entistä tärkeämpi Yhteiskunnallisessa keskustelussa emme useinkaan törmää teemoihin, joista lähestulkoon kaikki ovat yksimielisiä. Tämän yksimielinen teeman meille mahdollistaa aika vanhenemisvauhti on ilmeisestikin ainoa täysin tasa-arvoinen suure yksilöiden välillä. Sotien jälkeiset suuret ikäluokat jäävät pikku hiljaa eläkkeelle. Työikäisen väestön määrän väheneminen on iso haaste julkisen talouden tasapainolle. Työperäinen maahanmuutto entistä parempiin kotouttamismalleihin yhdistettynä voisi osittain ratkaista ongelmaa. Valitettavasti emme ole ainoa harmaantuva kansa Euroopassa, joka on tämän keksinyt. Myönteinen taloudellinen kehitys on viimeisten vuosien aikana vähentänyt työttömyyttä jo sille tasolle, mihin eivät läheskään kaikki olisi vuosituhanteen vaihteessa uskoneet. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, mutta esimerkiksi Uudellamaalla yhä useammat puhuvat jäljellä olevasta työttömyyden kovasta ytimestä. Tähän kuuluvat joko sellaisten ammattien edustajat, joita työelämä tarvitsee olennaisesti aikaisempaa vähemmän tai ajan myötä 2 työkykyään ja työmotivaatiotaan osittain menettäneet. Olen tämän myös valmis itse allekirjoittamaan sen kokemuksen perusteella, mitä omat rekrytointitilanteet ovat tuottaneet. Miten työelämän muutoksia pitäisi sitten arvioida? Kohtuullinen yksimielisyys vallitsee siitä, että ainakin avoimella sektorilla työnteon vaatimustaso ja tekemisen tahti on kiristynyt. Julkisella sektorilla muutokset vaihtelevat toimialoittain, mutta ainakin sosiaali- ja terveyspuolella kiristymistä on tapahtunut. Osa-aikaisten töiden osuus erityisesti palvelualoilla on kasvanut rajusti. Kaiken kaikkiaan työntekijät ovat viestineet melko laajasti työelämän vaatimusten kasvusta ja monipuolistumisesta. Käyttämättömät työvoimareservit ovat Suomessa isot. Tutkimusten mukaan enemmistöllä tähän reserviin kuuluvista on erinomainen tai hyvä työkyky. Ikääntyminen ratkaisee työkyvyn muutoksissa paljon, joten yli 45-vuotiaiden tilanne on jo selvästi nuorempia heikompi. Kysyntä ja tarjonta eivät vain tämän ryhmän osalla kohtaa kovin helposti. Näkymättömiä esteitä ovat ennen muuta tietämättömyys ja pinttyneet asenteet. Oma merkityksensä on varmasti myös työpaikan hyvinvoinnilla ja ikäjohtamiskulttuurilla. Elämänkokemukseltaan nuoret esimiehet ovat mielestäni samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus. Pelkästään vammaisten keskuudessa on arvioitu olevan noin henkilön työvoimareservi. Tästä porukasta löytyy monenlaista ajantasaista osaajaa, joilla on varmasti tavanomaista suurempi näyttämisen halu ja motivaatio. Työympäristö on monesti tehtävissä pienin muutoksin riittävän esteettömäksi. Tekniset apuvälineet ja mahdollisuus tehdä osittain etätyötä parantavat vielä tilannetta. Toimiva yhteiskunta ei vain lepuuta kouluttautuneita ja työhön halukkaita ihmisiä. Työllistyminen tuo mukanaan tasaarvoisuutta ja lisäksi paljon välillisiä hyötyjä yhteiskunnalle. Tarvitsemme työnantajiin kohdistuvaa kampanjointia, joissa tuodaan esille onnistumisen kokemuksia työelämässä. Tuetun työn mahdollisuuksia on käytetty hyväksi vasta aivan murtoosa. Voin oman työyhteisöni tuetun työn kokemusten perusteella vakuuttaa, että malli toimii ja rikastuttaa työyhteisöä. Hyvää mallia ei kuitenkaan saa vesittää tiukkuuden puutteella, jos siihen on tarvetta. Tuettuun työhön täytyy sisältyä myös muusta työelämästä tutut vaatimukset: vastuu, oikea asenne ja käytöstavat.

3 Helka Linna toimitusjohtaja Jupiter-säätiö Työllistymisen tukemista Jupiterin malliin Jupiter-säätiö ja sen ylläpitämä työvalmennuskeskus aloitti toimintansa Vaasassa vuonna Toiminta lähti liikkeelle kolmen projektin voimin ja on kasvanut valtakunnan mitassa keskisuureksi työvalmennuskeskukseksi palvellen kaikkia, joilla on vaikeuksia työllistyä. Vuonna 2006 vain 21 asiakasta tuli lähikunnista, mutta säännöt mahdollistavat palvelujen tuottamisen vaikka ilomantsilaisille. Suurin osa asiakkaista on ollut yli kaksi vuotta työttömänä olleita, nuoria alle 25-vuotiatia tai mahanmuuttajia, joiden osuus on kasvanut koko ajan ja on jo lähes 20 % valmennusasiakkaista. Vuonna 2006 säätiöllä oli 365 asiakasta 15 erilaisen projektin tai palvelupaketin asiakkaana. Palveluja rahoittavia tai ostavia asiakkaita on lähes kymmen erilaista ja yhteistyöverkosto laaja. Moniammatillista henkilökuntaa on säätiössä 49. Budjetti on tänä vuonna 3,4 milj. euroa, josta oman liiketoiminnan tuloilla pystytään kattamaan noin neljännes. Työosastoja tai -yksiköitä on yhdeksän erilaista ja erilaisia työtehtäviä kymmenittäin, joten valinnan ja kokeilun mahdollisuuksia erilaisissa tehtävissä on melkoisen paljon. Tajolla on mm. keittiö- ja lounaskahvilatyötä, asiakaspalvelua myymälässä, verhoilua, ompelua, entisöintiä, puusepäntöitä, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkua ja korjausta, metallitöitä, rakennustarvikekierrätystä sekä rekkapesussa ajoneuvojen pesua ja pikkuremontointia sekä it-yksikössä media- ja it-alan töitä. Ohjattu työ sekä yksilöja ryhmävalmennus Säätiön toiminta-ajatus on saanut muodon: "Jupiter-säätiön työvalmennuskeskuksen palvelut tukevat asiakkaidensa työllistymistä ja kouluttautumista parantamalla yksilön työ- ja toimintakykyä ohjatun työn sekä yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla." Toiminta-ajatuksen mukaisesti Jupiterissa valmentautuja kohdataan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti yksilövalmennusta sisältävissä palveluissa. Yksilövalmentaja laatii valmentautujan kanssa yksilöllisen valmennussuunitelman valmentautujan elämäntilanteeseen sopivaksi. Useimmiten pitkän aikavälin tavoitteena on kouluttautuminen tai työllistyminen. Ryhmätoiminta ja vertaistuki on koettu erittäin tehokkaaksi ja pidetyksi valmennusmuodoksi silloin kun valmentautuja on valmis osallistumaan ryhmämuotoiseen valmennukseen tai lyhytkursseihin. Tukea työpaikalle Toiminnan alkuvaiheessa haettiin monissa henkilökunnan yhteisissä palavereissa punaista lankaa sille, miten säätiön logonkin sisältämä sana "työvalmennus" Vaasan oloissa toteutetaan mahdollisimman hyvin sekä palvelun ostajien että valmentautujien tarpeita vastaavaksi. Jupiter oli toimintansa alkuvuosina osatoteuttajana Equal Response -hankkeessa hankkeella "Tuettu työllistyminen". Hankkeen aikana säätiö sai arvokasta tietoa siitä, mitä tuettu työllistyminen on ja miten sitä voidaan soveltaa kaikkiin säätiön työvalmennuspalveluihin. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa todettiin, että eräs merkittävimpiä työllistymisen esteitä on usein pitkänkin työttömyyden jälkeen työn aloittaminen Jupiterin ulkopuolisessa työpaikassa tutun ja turvallisen Jupiterjakson jälkeen tai jopa suoraan pitkästä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille. Eikä ihmekään, sillä onhan työpaikan vaihdos jännittävä ja joskus pelottavakin tilanne kenelle tahansa. Equal-hankkeessa asiakkaat tulivat jopa kymmenen vuoden työttömyyden jälkeen hankkeeseen ja suuri osa onnistui sijoittumaan Jupiterin ulkopuolisiin työpaikkoihin kun tukena oli asiantunteva työvalmentaja/työnetsijä. Tuki annettiin valmentautujan tahdon mukaisesti joko työpaikalla käyden tai puhelimitse. Hankkeen aikana tuli tutuksi myös käsite Työn muotoilu, jota soisi edelleen kehitettävän ja enemmän käytettävän etenkin näin osittaisen työvoimapulan aikana. Työn muotoilussa työ räätälöidään työpaikalla tekijälleen soveltuvaksi. Equal-hankkeen jälkeen käsite Tuetun työllistymisen menetelmä ei kuitenkaan vakiintunut käsitteenä käyttöön Jupiterissa. Mutta käytännössä kaikissa paveluissa, joissa tavoitteena on työllistyminen, on käytössä tuetun työllistymisen menetelmä eli Jupiterin ulkopuolelle sijoittuneiden asiakkaiden työskentelyä tuetaan yksilöllisen tarpeen ja suunitelman mukaisesti niin pitkään kuin on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Mieluista on ollut havaita, että työllistävät yhteistyöyritykset suhtautuvat lähes poikkeuksetta myönteisesti ulkopuolisen tuen tarjolla olemiseen. Tulevia haasteita Koska työllisyystilanne Vaasanseudulla on maan toiseksi paras tällä hetkellä, on myös Jupiterin toiminta painottumassa piirun verran kuntoutuksen suuntaan. Asiakkaiden haasteellisuuden lisääntyminen merkitsee myös kasvavaa yksilöohjauksen tarvetta sekä Jupiterissa että erityisesti silloin, kun asiakas siirtyy Jupiterista ulkopuoliseen työpaikkaan. Pienenä uutena toimintatapana pyritään asiakkaita jatkossa saamaan töihin entistä enemmän lyhytaikaisiin töihin kesken Jupiter-jakson. Kuuden vuoden kokemusten perusteella uskon vakaasti työpaikalla annettavan tuen lisääntyvän tulevina vuosina. Työvoimapulan lisääntyessä kauaskatseinen työnantaja ottaa mielellään vastaan osatyökykyisenkin työntekijän ja hänen valmentajansa. 3

4 Työssäoppiminen Kotitalouspalvelujen koulutuksessa työssäoppiminen on osa ammatillista perustutkintoa ja opetussuunnitelmaa. Yrityksissä/työpaikoilla opiskellaan vähintään 20 opintoviikkoa kolmen vuoden aikana. Työssäoppimisen tavoitteena on harjaannuttaa koulussa saatua oppia käytännössä, oppia työelämän pelisääntöjä ja parhaimmassa tapauksessa se edistää työllistymistä opintojen jälkeen. Työpaikat ja työssäoppimisen tavoitteet suunnitellaan opiskelijan vahvuuksien ja taitojen mukaan. Työpaikkaohjaaja yrityksessä ohjaa opiskelijaa työtehtävien oppimisessa ja on näin ollen oleellinen henkilö käytännön työharjoittelun onnistumisessa. Koulun ohjaajat ja opettaja seuraavat opiskelijan työssäoppimisjaksoa ja vierailevat työpaikalla säännöllisesti sekä ovat tavoitettavissa tarpeen tullen. Aino-Maija Kiviniemi kouluttaja Alavuden erityisammattikoulu Valmentava opetus, Vaasa Työharjoittelun avulla työelämään Alavuden erityisammattikoulu on valtion omistama toisen asteen oppilaitos, jonka tehtävänä on tarjota ammatillista peruskoulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta kehitysvammaisille nuorille. Vaasan alueellinen toimipaikka aloitti toimintansa v Vaasassa järjestetään Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen koulutusta, jonka laajuus on 120 ov. Lisäksi järjestetään ammatillisiin perusopintoihin valmentavaa ja kuntotuttavaa opetusta ja ohjausta (40-80 ov) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntotuttavaa opetusta ja ohjausta ( ov). 4 Taidolla hoituu tylsimmätkin hommat. Valmentavissa koulutuksissa itsenäistymistaitojen lisäksi työelämän taitojen harjaannuttaminen on tärkeällä sijalla. Tulevaisuuden työtehtäviä suunniteltaessa huomioidaan opiskelijan taidot, kiinnostuksen kohteet ja realistiset mahdollisuudet selviytyä tehtävistä. Työelämän taitojen harjoittelu aloitetaan koulussa ja taitojen karttuessa niitä pyritään siirtämään työpaikoille. Jokaisen opiskelijan työharjoittelujakson pituus, työpaikka ja tehtävät suunnitellaan yksilöllisesti. Työharjoittelupaikkoja voi olla useampia kolmen vuoden aikana. Opiskelijalle pyritään löytämään työpaikalta tuki- henkilö/lähityöntekijä, jonka avulla opiskelija sopeutuu työympäristöön ja johon hän voi tukeutua mahdollisissa ongelmissaan. Koulun ohjaajat tukevat ja opastavat työtehtävien opettelussa ja ovat mukana työharjoittelujaksoilla niin kauan kuin se on tarpeellista. Näin mahdollistetaan myös se, että mahdollisimman moni opiskelija saa kokemuksen oikealla työpaikalla työskentelystä. Ohjaajan mukana olo madaltaa myös työnantajan kynnystä ottaa vaikeavammainen opiskelija työharjoitteluun Opinnoista työelämään Opintojen jälkeen opiskelijat siirtyvät työelämään joko työ- ja toimintakeskuksiin tai avoimille työmarkkinoille. Yhteistyö Vaasan kaupungin työ- ja päivätoimintakeskuksen ja avotyöstä vastaavien ohjaajien kanssa on erittäin tärkeää ja aloitetaan jo koulutuksen aikana. Kotitalouspalvelujen koulutuksesta 10/17 opiskelijoista on sijoittunut avotyöhön opintojen jälkeen, valmentavasta koulutuksesta valmistuneet ovat sijoittuneet päivätoimintakeskukseen. Vaasassa käy noin sata kehitysvammaista henkilöä työ- ja päivätoimintakeskuksissa ja nelisenkymmentä avosuojatyössä. Tuetun työllistymisen tarkoittamassa palkkatyössä ei Vaasassa tiettävästi ole toistaiseksi yhtään kehitysvammaista henkilöä. Henkilökohtaisesti toivonkin, että tulevat Tuetun työllistymisen markkinat herättelisivät kaupunkimme työnantajia ja päättäjiä, jotta vajaakuntoisten työllistymismahdollisuudet olisivat tulevaisuudessa mahdollisimman monipuoliset..

5 Terttu Mylläri opettaja Alavuden erityisammattikoulu Työssäoppiminen on tuttu juttu Alavuden erityisammattikoulussa opiskelee tänä lukuvuonna 167 opiskelijaa. Pääkoululla Alavudella opiskelee 81 ja AEAK:n alueellisissa toimipisteissä Seinäjoella, Vaasassa, Ulvilassa ja Kälviällä yhteensä 86 opiskelijaa. Alueellisten toimipisteiden opiskelijat tulevat koulujensa lähialueilta, mutta Alavudelle tulee opiskelijoita ympäri Suomea. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan linjan käytyään opiskelija valitsee mieleisensä kolmivuotisen ammattilinjan. Vaihtoehtoina ovat catering, kiinteistönhoito, puhdistuspalvelut, metalliala, puuala, käsi- ja taideteollisuusala sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluala. Alavudella kotitalouspalvelualalla opiskelee kahdeksan opiskelijaa. Kotitalouspalvelualan kaikki opiskelijat suorittavat alansa mukautetun tutkintotodistuksen. Jokaiseen kolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Opiskelijat oppivat työpaikoilla käytännön työtehtävissä osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Kotitalouspalvelualan työssäoppiminen pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään opiskelijan kotipaikkakunnalla. Vertaisohjaaja Tanja Talvitie sekä työssäkäyntiavustajat Marja- Leena Mäki ja Kaija Finni ohjaavat Anniinan työssäoppimista Pihlajapuiston koulussa Nimi: Anniina Kuutti Ikä:19 vee Kotipaikka: Kauhava Siviilisääty: Mikä? Sinkku, heh! Ammatti: Opiskelija Opiskelu: Pihlajapuiston koulu, Alavuden erityisammattikoulu Työpaikat: Matinranta, työssäoppimassa Pihlajapuiston koulussa Maaliskuussa 2007 Anniinan tämän syksyn työssäoppimisjakson suunnittelu aloitettiin keväällä Anniinan ensimmäisen opiskeluvuoden to-jakso (= työssäoppimisjakso) oli kahden viikon mittainen Kauhavalla Matinrannan työja päivätoiminnassa. Ensimmäisen to-jakson tavoitteena oli työelämän perussääntöihin tutustuminen. Silloin harjoiteltiin esim. työaikojen noudattamisesta, siisteyttä, ohjauksen vastaanottamista, käytöstapoja jne. Varsinaiset työtaitojen tavoitteet olivat silloin kakkossijalla. Ensimmäisen to-jakson loppuvaiheessa pidettiin Matinrannassa arviointipalaveri. Siihen osallistui Anniinan lisäksi ohjaaja Liisa Murtomäki, opettaja Terttu Mylläri ja mukaan kutsuttiin myös Päivi Jukantupa. Palaverin aikana sovittiin Anniinan syksyn to-jakson ajankohdasta ja siitä, että Anniina osallistuu silloin Moon-toimintaan. Moon-toiminnan ansiosta Anniina saisi työssäkäyntiavustajan to-jaksolleen. Työssäoppimispaikaksi Päivi ehdotti Pihlajapuiston koulua ja siellä siivoustehtäviä. Yhteistuumin totesimme sen olevan hyvä to-paikka Anniinalle. Ennen työssäoppimisjaksoa tehdään paljon taustatyötä Elokuussa Anniina palasi kesälomalta Alavudelle levänneenä ja reippaana. Koska to-jakso oli sovittu alkavaksi jo syyskuussa, jäi tsemppausaika to-jaksolle varsin lyhyeksi. Tuon kolmen viikon aikana tehtiin paljon taustatyötä monen ihmisen voimin sekä tietysti to-valmennusta yhdessä opiskelijan kanssa. Taustatyö oli välttämätöntä, jotta opiskelijan olisi helppoa ja turvallista lähteä to-jaksolle. Taustatyö sisälsi monia puheluita ja sähköposteja. Asioita varmisteltiin puolin ja toisin kesän jälkeen. Viestejä kulki Anniinan kotiin, Kauhavalle tuetun työlllistämisen Pia-Maria Jokipiille ja Päivi Jukantuvalle. Anniinan asuntolanohjaaja Anne Raiskinmäki huolehti Anniinan matkustus- ja lippuasiat, terveydenhoitaja Kirsti Mäntylä tarkisti terveydentilaa, hallintosihteeri Virpi Lambackan kanssa opettaja teki puite- ja koulutussopimukset ja johtaja Tarja Mänty allekirjoitti puitesopimuksen. Koulun auto piti varata to-käyntejä varten, kotitalouspalvelualan ohjaaja Sirkka-Liisa Telkän kanssa sovittiin, mitä hän opettaa sillä aikaa muille opiskelijoille, kun ope on to-käynnillä. Piti muistaa kirjoittaa matkamääräykset, kopioida arviointikaavakkeet, tulostaa opetussuunnitelmasta tojakson tavoitteet, varmistaa, että oppimisympäristö Severi oli kunnossa, laittaa to-jaksoista ilmoitus opettajille ja henkilökunnalle, huolehtia työvaatteet kuntoon Pitikö muuta muistaa? Valmennus työssäoppimisjaksolle Koulun alkaessa työssäoppimisjaksoista puhuttiin ensin yleisellä tasolla kaikkien opiskelijoiden kanssa, sillä ryhmään oli tullut kaksi uutta opiskelijaa. Heille työssäoppiminen oli uusi asia. Seuraamalla muitten lähtöä ja paluuta, hekin saavat kuvan työssäoppimisesta. Kakkos- ja kolmosvuoden opiskelijat odottavat innolla to-jaksoja. Jossakin opiskelun vaiheessa tuo innostus tarttuu myös ykkösiin: Joko minä olen valmis lähtemään? Ohjaaja Sirkka-Liisa hoitaa muun ryhmän opetusta sillä aikaa, kun ope käy tojaksolle lähtevien kanssa yhteisiä työssäoppimisasioita. Selkokielisestä kotitalouspalvelualan opetussuunnitelmasta katsotaan yhdessä to-jakson sisältö ja tavoit- 5

6 teet. Sieltä kerrataan termejä: mitä tarkoittaa vaitiolovelvollisuus ja mitä onkaan ylläpitosiivous? Muistellaan myös työpaikan perussääntöjä: työajat, hygienia, vaatetus, kännykän käyttäminen, sairastuminen. Ope antaa katseltavaksi muistin virkistämiseksi ensimmäisen to- jakson arviointikaavakkeen. Sait 5 eli kiitettävän työaikojen noudattamisesta. Hienoa! Miksi sait siitä 5? ja Tämä kohta on arvioitu ykköseksi. Oletko itse tyytyväinen ykköseen? Miten voisit tsempata tätä kohtaa? Mitä sinulta odotetaan, että saisit paremman arvosanan? To-valmennuksessa täytetään to-passi. Passiin kirjoitetaan kaikkien osapuolten yhteystiedot, jolloin yhteydenpito kaikkien kesken on helpompaa. Opiskelija kirjoittaa itse omat tietonsa passiin, opettaja omat yhteystietonsa ja to-paikka omansa. Työpaikan puhelinnumero laitetaan kuitenkin valmiiksi, että opiskelija voi sairaustapauksessa ilmoittaa to-paikalle sairastumisestaan. Oppimisalusta Severin käyttö kerrataan: opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa ja viestejä sähköiseen oppimisalustaan. Severi on Kuhankosken erityisammattikoulussa suunniteltu ja erityisopiskelijalle tarkoitettu sähköinen oppimisalusta. Opiskelija kirjoittaa siihen joka päivä tekemänsä työt, arvioi päivän kulkua ja lopuksi klikkaa päivälleen iloisen, neutraalin tai surullisen naaman. Severi on käytössä kotitalouspalvelualan opiskelijoilla joka päivä, joten Severin käytöstä tarvitsee vain muistuttaa. Tietenkin. Opiskelijat ovat innokkaita tietokoneen käyttäjiä. Vaikka kirjoitustaito ei olisikaan kovin hyvä, kertoo Severin naaman ilme opelle, miten päivä on to-paikalla sujunut. Jos hapannaamoja rupeaa tulemaan usein, voi opettaja nopeasti ryhtyä kyselemään, mikä on hätänä. Yhteydenpito luokkakavereihin säilyy to-jaksollakin Severin kautta lähetettävillä viesteillä. Anniinan kanssa käydään läpi työssäkäyntiavustajan lähettämä viikkosuunnitelma. Siitä selviävät työajat, työtehtävät ja myös yöpymiset Etelärannassa. Eräs opiskelijoista muistaa pyytää opettajalta nimilapun to-jaksolle. Hyvä, onneksi sinä muistit!. Nimilappu työpuvun rintapielessä on tärkeä juttu: Anniina, opiskelija, Alavuden erityisammattikoulu. Mukaan pakataan työvaatteet, työkengät, kirjekuoressa to-passit ja nimilaput. Hyvää työssäoppimisjaksoa! Tulen sinua katsomaan! Anniina: Työssäoppimisen tavoitteet: Opin arviomaan itse omaa työtäni ja itsenäistymään enkä haaveile Olen hyvä: Ruuanlaitossa Minun pitää vielä pitää harjoitella: Pyykinpesua Parasta koulussa on: Kaverit ja keittiötyöt, koska silloin tehdään sitä, mitä kotonakin pitää osata tehdä Syyskuussa 2007 Anniina on aloittanut työssäoppimisen Pihlajapuiston koulussa. Työpäivän pituus on kuusi tuntia. Opettaja tulee to-käynnille ensimmäisen to-viikon puolivälissä ja silloin kirjoitetaan koulutussopimuspaperit, käydään läpi tavoitteet ja kysellään tietysti kuulumiset. Työpaikassa, missä kehitysvammaisia työntekijöitä ei ole aikaisemmin ollut, on tokäyntiin varattava enemmän aikaa. Opettaja antaa tarvittaessa vinkkejä erityisnuorten työnohjaukseen. Työssäkäyntiavustajat Marja-Leena Mäki ja Kaija Finni ohjaavat Anniinan työpäivää. Vertaisohjaajana toimii Tanja Talvitie, joka on käynyt saman opintolinjan muutama vuosi sitten Alavudella. Anniina tehtäviin kuluu mm. luokkien ja vessojen ja eteistilojen siivousta ja kahvin keittämistä. Tämä lehden ilmestyessä, Anniina jatkaa työssäoppimistaan Pihlajapuiston koulussa. Yhteydenpito toimii Severillä ja puhelimitse. Yleensä neljän viikon mittaisella jaksolla ope käy katsomassa työssäoppijaa kaksi kertaa. Arviointikeskustelu pidetään to-jakson viimeisellä viikolla. Silloin arvioidaan, miten jakso on mennyt. Mikä meni hyvin ja missä asioissa kannattaa tsempata seuraavalla kerralla. Kun Anniina palaa to-jaksolta Alavuden erityisammattikoululle lokakuussa, saa hän vielä kerran käydä läpi työssäoppimisen vaiheet ja tekemiset. Tällä kertaa kuulijaryhmänä ovat omat luokkakaverit. Ykkösvuoden opiskelijat kuuntelevat tarkasti ja kakkos- ja kolmosvuoden opiskelijat nyökyttelevät tietävinä. Tuttu juttu, tämä työssäoppiminen! Anniina: Minusta tulee isona: Lastenhoitaja. Silloin pidän huolenpitoa lapsista. EUROOPAN VAMMAISFOORUMIN 10-VUOTISKAMPANJA KOSKA TIEDÄN, ETTÄ F Euroopan unionissa on yli 50 miljoonaa vammaista kansalaista. F vammaiset ihmiset kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja päivittäin ja kaikilla elämän alueilla. F vammaiset ihmiset eivät pääse yhdenvertaisesti koulutukseen, ovat muita useammin työttöminä ja yleensä joutuvat elämään merkitsevästi alhaisemmilla tuloilla. F vammaiset ihmiset eivät voi liikkua vapaasti, mennä työhön, ravintolaan, teatteriin, elokuviin, kirjastoihin, ostoksille, ystäviä tapaamaan tai osallistua muuhunkaan arjen toimintaan, koska julkinen liikenne, jalkakäytävät tai rakennukset ovat esteellisiä. F vammaisille henkilöiden vapaa liikkuminen Euroopan unionissa on vain haave, koska kotimaasta on mahdotonta lähteä lainsäädännöllisten esteiden takia. F yli vammaisen eurooppalaisen on pakko elää suljetuissa laitoksissa, ilman perus- tai ihmisoikeuksiaan. JA USKON Euroopan Unioniin, joka työskentelee kaikkien kansalaistensa oikeuksien toteutumisen ja niiden suojelun hyväksi, ilman mitään erotteluja: & oikeus koulutukseen pääsyyn yhdenvertaisesti & oikeus yhdenvertaiseen kohteluun työelämässä & oikeus lain edessä tulla yhdenvertaisesti tunnustetuksi ja suojelluksi & oikeus sosiaaliseen suojaan, terveys- ja pitkäaikaisiin hoivapalveluihin & oikeus elää itsenäisesti osana yhteisöä & oikeus päästä esteettömästi julkiseen liikenteeseen, rakennuksiin ja muuhun ympäristöön & oikeus päästä esteettömästi käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja -palveluja & oikeus päästä esteettömästi käyttämään arkitavaroita www-sivun osoite: 6

7 Markku Mustonen ohjaaja, Hyvä Työ toiminta Kuurojen Palvelusäätiö Kuurojen Palvelusäätiön Hyvä Työ toiminta Hyvä työ 2000 alkoi v Raha-automaattiyhdistyksen projektirahoituksella ja muuttui 2004 pysyväksi toiminnaksi RAY:n kohdennetulla avustuksella. Nyt vuonna 2007 on meneillään 8. toimintavuosi. Toiminnan päämäärinä on tukea kuuroja viittomakielisiä asiakkaita sosiaalisten ja työtaitojen kehittymisessä sekä työ- tai opiskelupaikan saamisessa. Hyvä työ toiminta tekee verkostoyhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneina olivat Tuettu Työllistyminen ry, Kuurojen Liitto työasiamiehineen, kuntoutussihteereineen ja paikallisyhdistyksineen, työvoima- ja sosiaalitoimistot, kuulovammaisten koulut ja erilaiset ammattioppilaitokset sekä kuurojentyöntekijät. Hyvä työ toiminnan asiakasmäärä kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi. Vuoden 2002 lopussa asiakkaita oli 35, kun se vuoden 2007 kesäkuun lopussa oli vastaavasti 51. Toiminta järjestää erilaisia tapahtumia, koulutusta ja tarjoaa asiakkailleen henkilökohtaista ohjausta kaikilla elämän osa-alueilla. Tärkeimpänä toimintamuotona on ollut asiakkaiden vapaa-ajan ohjaus ja suunnittelu. Liikuntaharrastukset ovat olleet suosituimpia asiakkaiden keskuudessa. Sähly, jalkapallo, laskettelu sekä uusimpana toimintana golf, ovat olleet Hyvä työ toiminnan ohjelmassa eniten kiinnostusta herättäviä liikuntaharrastuksia. Lisäksi muutamat asiakkaat ovat saaneet mahdollisuuden osallistua Tuettu työllistyminen ry:n kautta Vapaaehtoisen maanpuolustus ry:n järjestämälle maanpuolustuskurssille keväällä Tärkeänä toimintamuotona on pidetty myös asiakkaiden ohjausta ammatillisessa koulutuksessa yhteistyössä Caddiet Kimmo ja Harri. oppilaitosten kanssa. Jyväskylän ammattiopiston kanssa tehtyiin yhteistyösopimus lukuvuodelle ja sitä on jatkettu edelleen vuoteen 2008 toukokuulle saakka. Järjestämme opistossa useita tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia aineopettajien, viittomakielisten opiskelijoiden luokanvalvojien ja erityisopetuksesta vastaavien opettajien kanssa. Yhteistyötä pidetään tärkeänä mallina, ja opettajat kokevat hyötyvänsä siitä työssään kuurojen opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö on onnistunut kuluneiden vuoden aikana erinomaisesti ja siitä saatujen kokemusten perusteella sitä kehitetään edelleen toimivammaksi ja siinä pyritään edelleen antamaan viittomakieliselle opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet opiskella ammattiopistossa. Vastaavaa yhteistyötä aloitettiin Mikkelissä. Yhteistyö Kuurojen Liiton kanssa tiivistyi aiempaa tiiviimmäksi Etelä-Pohjanmaalla. Hyvä työ toiminta järjesti kaksi suurta virkistystapahtumaa kuurojen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi Seinäjoella järjestettiin viittomakielisten nuorten työnhakukoulutus loppusyksyllä Kuurojen Palvelusäätiö ja Hyvä työ toiminta on erittäin kiitollinen yhteistyöstä Tuettu työllistyminen ry:n kanssa ja toivomme, että yhteistyömme kehittyy ja jatkuu myös entistä enemmän tulevina vuosina. 7

8 Golfaamisen alkeita Härmässä Puheenjohtaja Jukka Peura palkitsee Marja-Lea Alkion Illalla, sillalla Kimmon svingi Toiminnanjohtaja Esa Jukantuvan palkitseminen Markkinajärjestelijät Virpi Murtonen, Marja-Sisko Paloneva ja Aino-Maija Kiviniemi 8 Ystävysten tapaaminen Oma maa mansikka

9 Tahdon olla kuin perhonen lentää, Viljandissa Viljandissa taidetaan viittomakieli Markku Mustonen Grundtvig 2 porukkaa Viikkosuunnitelmien järjestelyä Joka pojalla pitää olla Aprilia Irina ja Pia-Maria testaavat uutta kopiokonetta Täytekakkua Viljandissa 9

10 Marja-Sisko Paloneva toiminnanjohtaja Erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, Vaasa Kompensoivia luki-apuvälineitä tueksi työelämään Lukivaikeuksilla on neurologinen pohja. Ne ovat periytyviä ja ne esiintyvät usein suvuittain. Alttius lukivaikeuksiin voidaan todeta esim. MRI - tutkimuksilla jopa n. 6 kk:n iässä. Ei siis voida sanoa, että ongelma olisi ainakaan yksin - pedagoginen. Eikä ongelma poistu koulun päättyessä. Sen kanssa eletään ja tullaan toimeen. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvien atk-apuvälineiden tarpeen arviointi on lakisääteistä ja vastuu kalliiden ja teknisesti vaativien apuvälineiden tarpeen arvioinnista on keskussairaaloiden apuvälineyksiköillä. Lähetteiden saamisessa arviointiin ja atkapuvälineiden kustantamisessa on erilaisia käytäntöjä eri sairaanhoitopiireissä. Harjoitusohjelmia voi lainata joistain kirjastoista, kompensoivat lukiohjelmat vaativat arviointia ja ohjausta Koulun erityisopetuksen jälkeen on usein vaikea saada tukea luki-vaikeuksiin. Paikoin sitä on kuitenkin saatavissa. Esim. Datero ry:llä on tätä kirjoitettaessa Pohjanmaan maakunnan alueen kirjastoissa kymmenen ohjelmalainauspistettä, joissa on yhteensä satoja ohjelmia. Tampereen kaupunginkirjastossa on lukiohjelmalainausta liittyen Luki-nurkka toimintaan. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut yhteistyössä Kehitysvammaliiton Tikoteekin kanssa n. 75 ohjelmaa yleiseen lainaukseen. Useista muistakin 10 kirjastoista voi lainata kotiin kielelliseen kuntoutukseen ja (erityis)opetukseen soveltuvia harjoitusohjelmia ja tietokirjallisuutta. Kompensoivia luki-ohjelmia ei voi lainata kirjastoista. Niiden käyttö edellyttää asiantuntevaa arviointia ja ohjausta. Työnantajakin voi ehdottaa lähetettä atkapuvälinearviointiin Jos lukivaikeus on keskitai vaikea-asteinen ja asiakkaalla on erityisopettajan, psykologin, neuropsykologiin tai erikoislääkärin lausunto, on mahdollista pyytää lääkärin lähetettä atk-apuvälineiden tarpeen arviointiin esim. lähimpään tietotekniikka- ja kommunikaatio-apuvälinekeskukseen. Sellaisia on Suomessa keskussairaaloiden yhteydessä kymmenkunta (nimi voi olla esim. Tietotekki, Tikoteekki, Datero, Kommunikaatio- ja atk-apuvälinekeskus tms.) ja lisäksi muissa organisaatioissa muutamia lisää. Niistä tärkeimmät ovat Kehitysvammaliiton ylläpitämä Tikoteekki Helsingissä, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Suvituuli Turussa. Aloitteen lähetteen saamiseen voi tehdä kuka tahansa, joka huomaa tarpeen, esim. lukivaikeuksinen itse, vanhempi, opettaja, työnantaja jne. Opinnoissa, työssä tai arkielämässä hyödyttävät apuvälineet löytyvät kokeilemalla Pohjanmaan maakunnassa lähete kirjoitetaan Vaasan keskussairaalan Datero -poliklinikalle. Arvioinnissa ei arvioida asiakasta vaan sitä, mitkä apuvälineet voisivat hyödyttää häntä hänen opinnoissaan, työssään tai arkielämässään. Lausunto ja suositus atk-apuvälineiden tarpeesta annetaan kokeilun tuloksena. Kokeilu voi olla useampi-vaiheinen. Asiakas saa kokeilujakson ajaksi lainaan tarvitsemansa apuvälineet ja käyttää niitä arkisissa tehtävissään. Hän ja hänen lähikasvattajansa ym. lähiympäristön ihmiset antavat palautetta kokeilusta. Laitteita ja ohjelmia voidaan vaihtaa tarpeen mukaan. Kun ollaan tultu yhdessä tulokseen siitä, mitkä apuvälineet ovat sopivimmat, asiakas saa lausunnon ja suosituksen. Hankinta jakaantuu usein eri kustantajatahojen kesken. Millaisia apuvälineitä aikuiselle luki- tai oppimisvaikeuksiselle? Vaikka luki-opetusta on saatu koulussa vuosia, ei luku- ja kirjoitustaito usein ole edistynyt riittävästi niin, että luki- vaikeuksinen selviytyisi opiskelun ja työelämän lukemisen tarpeista. Hyvä kuuntelutaito riittää vain niin kauan kuin keskeiset asiat sanotaan ääneen. Kun tullaan yläasteelle ja keskiasteen ja korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen tasolle ja työelämään, on suuri osa asioista omaksuttava itse - lukemalla. Ensimmäinen vaihtoehto on äänikirja, esim. ihmisäänellä MP3-formaattiin tallennettu Daisy-kirja. Daisymateriaali on kuitenkin rajattu siihen, mitä Celiakirjasto on tuottanut. Silloin kun tarvitaan minkä tahansa tekstin vaikkapa työpaikan hankintalistan saamista kuuntelemalla luettavaan muotoon, tarvitaan muita apuvälineitä. Oleellista on,

11 että teksti saadaan digitaaliseen muotoon ja voidaan lukea puhesynteesin avulla. Teksti voidaan muuttaa Easy Producer-ohjelmalla Daisy-formaattiin (MP3) tai skannata tavalliseen tekstinkäsittelyohjelmaan, johon yhdistetään puhesynteesi. Siihen voidaan käyttää skanneri- ja puhesynteesiohjelmat yhdistävää ViTex ohjelmaa. aleksis 2 / Puhuva tekstinkäsittelyohjelma toimii paitsi lukemisen ja kirjoittamisen harjoitusohjelmana myös näiden taitojen puutteellisuutta kompensoivana apuvälineohjelmana. Luki-tuki ominaisuuden avulla tekstissä edetään omalla lukunopeudella. Kirjoita ja kuuntele -ohjelmalla voi kuunnella itse kirjoitettuja tai kynäskannerilla ohjelmaan siirrettyjä tekstejä. Tekstin lukeminen ei ole vain lukemista. Jotta tekstiä ymmärtää, sitä pitää voida jäsentää ja tehdä siitä muistiinpanoja. aleksis 2 /Puhuva tekstinkäsittelyohjelmassa on alleviivausominaisuus. Tavallisessa tekstinkäsittelyohjelmassa lyhyissä teksteissä voi muistiinpanot tehdä alleviivaamalla tekstin keskeiset kohdat ja poistamalla sen jälkeen kaikki muu turha teksti. Pitkissä teksteissä voidaan käyttää toiseen dokumenttiin Kopioi -> Sijoita - käskyillä siirrettyjä sanoja tai virkkeitä. Tiivistelmästä voi tehdä mielikuvakartan. Sen voi hyvin tehdä paperilla mutta käytettävissä on myös mielikuvakarttaohjelmia. Ja aina on hyvä muistaa, että muistiinpanot voi tehdä vaikkapa eri välinein äänittämällä tai skannaamalla kynäskannerilla. Oikeinkirjoittamisen tukena voi käyttää puhesynteesiä, tavutusapua, oikolukua ja sananennustamista. Ei ole merkitystä millä menetelmällä lukee ja kirjoittaa, tekee muistiinpanoja ja palauttaa mieleen, kunhan voi tehdä sen. Oman tavan löytäminen on tärkeintä. Kuka kustantaa? Luki-apuvälineiden kustantamiskäytännöt vaihtelevat sairaanhoitopiiristä toiseen. Useimmat sairaanhoitopiirit pitävät tietokonetta tavanomaisena kodin laitteena, jollaisia erikoissairaanhoito ei kustanna pelkän lukivaikeuden perusteella vaikka lukivaikeus olisi vaikea-asteinenkin. Sen sijaan erikoisohjelmia ja -apuvälineitä kuten puhesynteesi, sananenustus tai tekstinkäsittelylaite voidaan kustantaa. Tukea on mahdollista hakea myös Kelalta, vaikka Kela on viimeisten tietojen mukaan tiukentanut käytäntöjään. Aikuisilla myös työvoimahallinto tai työnantaja voi olla kustantaja. Myös yksityiset järjestöt voivat kustantaa tietokoneita apuvälineeksi. Tärkein näistä on Suomen Vammaiskoulutuksen tukiyhdistys ry. Silloin kun terveydenhuolto kustantaa apuvälineet, tekee arvioinnin tehnyt keskussairaalan apuvälineyksikkö asennuksen ja käytönohjauksen sekä luovuttaa laitteet ja ohjelmat asiakkaan käyttöön. Tämä yksikkö myös vastaa siitä, että laitteet toimivat. Ongelmatilanteessa asiakas ottaa yhteyttä ensin tähän yksikköön. Tietoisuus apuvälineistä vähäistä On kuitenkin tapauksia, joissa on voitu suositella apuvälineitä, mutta ei ole löydetty niille kustantajaa. Tällä alueella on vielä runsaasti tekemätöntä työtä. Suuri työ on jo siinä, että saadaan yleiseen tietoisuuteen ja erityisesti terveydenhuollon-, opetus-, sosiaali- ja työvoima-alan ammattihenkilöstön tietoisuuteen -, että kompensoivia apuvälineitä on olemassa ja että ne pitäisi saada niiden tarvitsevien käyttöön, joille ne soveltuvat. Lisätietoja Daterosta: Pihlaja Kevät pihlajalle puvun viherjäisen antaa, kesä valkokukkasia oksillensa kantaa. Syksyn ajan punaisina lehdet, marjat loistaa, kaamosaika värihehkun oksiltansa poistaa. Talvi sitten lumihuntuun pihlajaisen peittää, kuurankukkasia vielä harteillensa heittää. Tuolloin pihlaja jo unta rauhallista nukkuu, siihen asti kunnes käki kevättä taas kukkuu. 11

12 Vesa Välilä, erityisluokanopettaja, opinto-ohjaaja Päiväharjun koulu Päiväharjun Elämäntaitojen yksikkö saattaa oppilasta peruskoulusta ammattiin asti. Kehitysvammaisen nuoren jatkokoulutuksen ja mahdollisen työllistymisen esteenä ei yleensä ole luku- tai kirjoitustaidon niukkuus tai puuttuminen, ei myöskään tai akateemisten taitojen niukkuus. Yleensä näitä mahdollisuuksia rajoittavat ja syrjäytymisvaaraa lisäävät puutteet yhteisön toimintaan osallistumistaidoissa; sosiaalisessa toiminnassa, vapaa-ajan vieton ja itsenäiseen asumiseen ja elämiseen liittyvissä toiminnoissa ja taidoissa. Koulun päättyminen on merkityksellinen siirtymävaihe kehitysvammaiselle nuorelle itselleen, mutta myös hänen vanhemmilleen ja perheelleen. Kouluaika sujuu usein tutussa ja turvallisessa ympäristössä rutiininomaisesti ja turvallisesti. Tällöin on helppo unohtaa mikä kouluajan jälkeen nuorta odottaa. Omasta kehitysvammaisesta lapsesta kasvaa nuori ja aikuinen, jolla on samanlaiset haaveet, toiveet ja tarpeet kuin kenellä tahansa muulla nuorella. Haaveissa on saada ammatti, muuttaa 12 pois kotoa ja itsenäistyä. Koulun päättymisen aikoihin vanhemmat havahtuvat, että elämä kulkee kehitysvammaisenkin lapsen kohdalla samoin kuin normaalin lapsen aikuistuessa. Huoli nuoren pärjäämisestä ja opintojen onnistumisesta on varmaankin suurempaa kuin normaalin lapsen kohdalla. Samalla koetaan myös huolta omasta itsestään ja siitä kuinka elämä järjestyy sitten, kun ei enää tarvitse huolehtia jokapäiväisesti omasta kehitysvammaisesta lapsestaan. Jyväskyläläinen Päiväharjun koulu osallistui Kauhavan Pihlajapuiston koulun kanssa, ainoina kouluina Suomessa, Euroopan sosiaalirahaston tuetun työllistymisen STEPS hankkeeseen. Samoihin aikoihin Päiväharjun koulun toiminta muuttui niin, että vuonna 1981 alkanut 1-3-vuotinen peruskoulunsa päättäneiden kehitysvammaisten nuorten jatko-opetus muuttui yksivuotiseksi peruskoulun lisäopetukseksi. Nivelvaiheessa olevien nuorten kiire kasvaa aikuisuuteen lisääntyi. Usein siihen liittyi suoranainen hyppy peruskoulun ala-asteelta lisäopetuksen läpi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ilman nuoruuden kehitystehtävää. Monelle loikka lapsuudesta aikuisuuteen oli liian raju. Se aiheutti monen kohdalla sen, että peruskoulun ja ammatillisen koulutukseen siirtymisen tuli vuosien aikaväli. Päiväharjun koulussa ja sosiaalitoimen hallinnoimassa Päiväharjun toimintakeskuksessa koettiin tilanne varsin kipeäksi. Toimintakeskus oli pakotettu perustamaan siirtymävaiheen ylittämiseen nuorille kehitysvammaisille ryhmiä, joissa heitä valmennettiin mahdollisimman itsenäiseen elämään, toisen asteen koulutuksen ja työelämän vaatimuksiin. Nuoren tie suoraan peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen oli noussut pystyyn liian monelle nuorelle. Kuitenkin molemmat toimijat kokivat tärkeänä sen, että mahdollisimman moni nuori työllistyy sosiaalitoimen yksiköiden ulkopuolelle, olihan sekä Päiväharjun koulu että toimintakeskus ollut yhdessä Pihlajapuiston koulun kanssa tuetun työllistymisen maahantuonnin pioneereja. Elämäntaitojen yksikkö Päiväharjun koulussa kehitettiin vuosituhannen vaihteessa malli, jonka periaatteena oli aloittaa nuorten valmentaminen nuoruuteen, aikuisuuteen, jatko-opintoihin ja työelämään jo peruskoulun yläkoulun aikana aikaisemman peruskoulun päättövaiheen sijaan. Kaupungin opetustoimi hyväksyi ajatuksen ja toiminta aloitettiin syksyllä 2002, jolloin koulu sai erilliset tilat koulun Elämäntaitojen yksikölle ja yksiköstä tuli samalla yksi erityisopetuksen kehittämishankkeista. Yksikkö ottaa peruskoulun 7-9 luokkalaisia oppilaita kolmessa eri ryhmässä kahden viikon jaksoille koko yläkoulun ajan. Näillä jaksoilla nuorten opintokokonaisuuksina ovat itsenäisen elämänhallinnan taidot, yhteiskuntavalmiudet, vapaa-ajan viettotaidot jatko-opinnot ja työelämävalmiudet. Opetus tapahtuu kursseina, joiden sisällöt syventyvät koulun päättymistä lähestyttäessä. Toimintaan liittyy myös pedagoginen asumisvalmennus niin, että nuori yöpyy asumisjaksoillaan koulun tiloissa. Yksikön opetukseen käytetään oppilaiden perusopetuksen vapaavalintaisten oppiaineiden tuntikehystä. Nuori on omalla koulullaan maanantaisin ja yksikön toiminnassa tiistaista perjantaihin. Kolmen vuoden aikana hänelle tulee jaksoa yksikössä. Yksikön toiminnan suunnitteluun osallistuvat nuorten itsensä ja koulun henkilökunnan lisäksi opetustoimen edustajat, vanhemmat sekä Kuhankosken erityisammattikoulu. Jokaiselle oppilaalle

13 laaditaan hänen ja hänen vanhempiensa/huoltajiensa kanssa tulevaisuussuunnitelma, joka toimii työkaluna nuoren realistisen elämänpolun hahmottamisessa ja rakentamisessa. Suunnitelman eri osien avulla pyritään siihen, että nuori on itse oman arkielämänsä arkkitehti, eikä vain hänen elämänpiirinsä aikuiset. Nuori itse osallistuu mahdollisimman paljon toiminnan suunnitteluun. Hän vastaa myös omien taitojensa karttumisen arvioinnista päivittäin, kursseittain ja pidemmillä jaksoilla. Suunnitelma alkaa nuorten ja aikuisten toiveista ja haaveista, mutta muotoutuu myöhemmin nuoren kykyjen pohjalta realistiseksi suunnitelmaksi opinnoista, työstä ja arkielämästä. Keskeisinä työvälineinä tulevaisuuden rakentamisessa käytetään tekemällä oppimista, runsasta opitun toistamista. Lisäksi oman elämän suunnittelussa, varsinkin yhdeksännellä luokalla, annetaan runsaasti opinto-ohjausta, joka helposti jää vähälle huomiolle omissa kotiluokissaan alakouluissa, joissa opinto-ohjaajia ei perinteisesti ole Ammattikoulusta kotikuntaan Jyväskylän seudulla on rakennettu myös toimintamalli nuorten kehitysvammaisten työllistymisen tukemisesta. Mikäli ammatillinen erityiskoulutuksen aikana nuorelle ei ole syntynyt työllistymispolkua, hän siirtyy Työvalmennussäätiö Tekevän työllistämistoimien piiriin. Säätiö vastaa seudulla merkittävältä osin myös muiden vaikeasti työllistyvien työllistämisestä mm. tuetun työllistymisen ja erilaisten projektien avulla. Mikäli nuoren työllistyminen ei tapahdu Tekevän kautta, ottaa viimesijaisen vastuun Päiväharjun toimintakeskus tai maalaiskunnassa sen eri toimintakeskukset. Vuoden 2007 aikana yhteisen toiminnan kehittämiseksi perustettiin ammattikoulusta kotikuntaan työryhmä, johon kuuluvat Kuhankosken erityisammattikoulun, Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan vammaispalvelujen, Tekevä-säätiön ja Päiväharjun koulun lisäksi myös työvoimahallinnon edustajat. Työryhmän toimenkuvana on keskittyä ratkaisemaan työllistymisen solmukohtia, kehittämään yhteistoimintaa ja luomaan mahdollisesti uusia toimintatapoja kehitysvammaisten nuorten työllistymiseksi. Unohtamatta myöskään aikaisemmin käytettyjä hyväksi koettuja menetelmiä, kuten tuettu työllistyminen. Tässä prosessissa Päiväharjun koulu on mukana koko yläkoulun ajan, mutta tukee nuorten menestymistä mahdollisuuksiensa rajoissa aina työpaikalle asti. TUETUN TYÖLLISTYMISEN KOULUTUSTA Työssäkäyntiavustajan koulutus (10 ov) Jyväskylä Työssäkäyntiavustajien koulutusohjelma on 10 opintoviikon laajuinen täydennyskoulutus koulunkäyntiavustajille, henkilökohtaisille avustajille, vajaakuntoisten työllistymisprosessin työntekijöille, erilaisille ohjaajille ja muille kiinnostuneille. Mikäli riittävästi halukkaita, järjestetään koulutuksen puitteissa myös IMBA- ja MELBA arviointien käyttäjäkoulutus. Sisällöt: 1. Tuettu työllistyminen ja työkyky Lähiopetuksessa pohditaan työkyky-käsitettä ja perehdytään tuetun työllistymisen työotteeseen ja toteuttamiseen. 2. Työllistymistä ja asiakastyötä koskeva lainsäädäntö Lähiopetuksessa perehdytään asiakastyöhön sekä työllistymistä ja työllistämistä koskeviin säädöksiin (mm. työlainsäädäntöön tuetun työllistymisen näkökulmasta). 3. Oppiminen ja työvalmennus Lähiopetuksessa perehdytään oppimisnäkemyksiin ja erilaisiin oppimistyyleihin ja mietitään, miten työn oppimista voidaan tukea. 4. Kokonaisvaltainen tuki ja ohjaus Lähiopetuksessa pohditaan vuorovaikutukseen vaikuttavia asioita ja harjoitellaan vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja. 5. Työpaikan hankkiminen ja tuetun työllistymisen markkinointi Lähiopetuksessa perehdytään työnhaun keinoihin. 6. Työllistymis- ja kehittämishankkeet Lähiopetuksessa mietitään miten työllistymistä ja työn oppimista voi edistää omalla työpaikalla ja kuullaan eri kehittämishankkeiden kokemuksista. Tavoitteista Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet erityistä tukea vaativan asiakkaan kokonaisvaltaiseen tukemiseen tuetun työllistymisen viitekehyksessä, esim. työssäkäyntiavustajana. Koulutuksessa perehdytään erityisesti tuetun työllistymisen asiakaslähtöiseen työotteeseen. Opetussisältöjen pääpaino on työssäkäynnin ja työnteon tukemisessa, työvalmennuksessa ja sen pedagogisissa periaatteissa. Monimuoto-opetusta Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy 10 lähiopetuspäivää, 10 päivää työharjoittelua sekä itsenäistä opiskelua (kirjallisia etätehtäviä sekä soveltamista käytäntöön). Kouluttajina käytetään alan asiantuntijoita ja paikallista asiantuntemusta. Koulutuksen sisältöjä räätälöidään opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Lähiopetusjaksot Jyväskylän aikuisopistolla: 1. Koulutuspäivä Tony Dunderfelt: Vuorovaikutustaidot ja yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa 2. Lähiopetuspäivät Lähiopetuspäivät Lähiopetuspäivät Lähiopetuspäivät Päätöspäivä Lisätietoja 13

14 Pauliina Vikström FM, toimittaja, tiedottaja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Taitavat töihin! IMBA ja Melba uusi väline vajaakuntoisten taitojen ja työkyvyn arviointiin ja dokumentointiin Taitavia tarvitaan. Erityisnuorella pitää olla oikeus valita kykyjään vastaava ammatti. Siihen on tullut uusia mahdollisuuksia. Ainutlaatuinen vajaakuntoisten työllistämismenetelmä IMBA ja Melba on saanut hyvän vastaanoton. Sitä pidetään tulevaisuuden välineenä. Suomessa ei ole aiemmin ollut näin perusteellista, eri ammattiryhmien tiedot yhdistävää arviointijärjestelmää, joka ottaa huomioon sekä kuntoutettavan että työnantajan tarpeet. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön IMBA- ja Melbaarviointimenetelmä tarjoaa uudenlaista ajattelua, sillä se korostaa osaamista. Jokaisen nuoren taidot voidaan nostaa esiin. Mitä IMBA ja Melba tarkoittavat? Parantaakseen vammaisten asemaa työmarkkinoilla Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö toi täysin uudenlaisen arviointi- ja dokumentointimenetelmän Suomeen Saksasta Siegenin yliopistosta. Kymmenessä maassa käytetyt IMBA (Integration mit Behinderung in die Arbeitswelt) ja Melba 14 Projektipäällikkö, Ttk, Marja Nevalainen on saanut IMBA:sta ja Melbasta hedelmällisiä tuloksia. OTE-projektin projektipäällikkö Marja Nevalainen. Kaavio havainnollistaa osaamisen ja työn vaativuudenarviointiprosessia. (Merkmalsprofile zur Leistungswandelter und Behinderter in Arbeit) vertailevat työkykyä ja työn vaativuutta korostaen henkilön osaamista ja voimavaroja. IMBA vertailee laajasti fyysisiä ja ympäristötekijöitä työn vaativuuteen. Se on kehitetty vammaisille tai fyysisesti rajoitteisille työnhakijoille. Melba arvioi ja dokumentoi henkilön osaamista ja työn vaativuutta psykososiaalisella alueella. Se auttaa henkilöitä, joiden työllistymistä vaikeuttavat psyykkiset ongelmat. Käyttäjäksi koulutetaan Suomessa vain Vammaisten ja lasten nuorten tukisäätiö saa järjestää IMBA- ja Melba-käyttäjäkoulutusta, ja RAY:n tuella koulutetut arvioijat työskentelevät noin 50 organisaatiossa. Arvioijana voi olla ainoastaan käyttäjäkoulutuksen suorittanut. Koska menetelmä ei vaadi tiettyä pohjakoulutusta tai ole sidoksissa vammaan, se on suosittu. IMBA:lla on 150 ja Melballa 250 koulutettua käyttäjää. Vuonna 2004 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön käynnistämä Ota työ elämääsi (OTE) -projekti pyrkii edistämään erityisryhmien työllistymistä kouluttamalla ja tuomalla IMBA:n ja Melban välineeksi suomalaisen työkyvyn arviointiin.

15 Miksi menetelmä sopii työkuntoutukseen? Kokonaisvaltainen IMBAja Melba-arviointimenetelmä vastaa hyvin työkuntoutuksen tarpeita. Koska ympäristö vaikuttaa toiminta- ja työkykyyn, työkykyarvioinneissa tulisi näkyä henkilön vahvuudet, mahdollisuudet toimia ympäristössään ja miten ympäristön muokkauksella parannetaan työkykyä (Nevalainen 2007, 12 13). IMBA- ja Melba etsivät vastauksia samoihin kysymyksiin, joten ne sopivat erinomaisesti työkuntoutukseen. Taitojen korostaminen ja työkuntoutus antavat vammaiselle mahdollisuuden pärjätä työelämässä. Menetelmän hyödyt Koska vammaisten tiedetään helposti syrjäytyvän työmarkkinoilta, voidaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan parantaa IMBA: n ja Melban avulla. Arvioinnit voidaan tehdä kaikille iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai koulutuksesta riippumatta. Näin löydetään henkilölle sopiva työ ja työtehtävään sopivin henkilö. Työllistäjälle tämä on kustannustehokasta. IMBA- ja Melba yhdistävät asiantuntija-arviot, joten asiantuntijaverkoston välinen keskustelu ja tiedonsiirto helpottuvat yhteisen kielen ansiosta. Arviointi sopii ennaltaehkäisevään työhön, kuntoutukseen, kuntoutuksen edistymisen seuraamiseen ja vajaakuntoisten työllistämiseen. Voidaan myös hyödyntää aikaisempia aineistoja. Väline korostaa henkilön osaamista ja vahvuuksia. Miten menetelmää on käytetty Suomessa? Hyviä kokemuksia erityisnuorten aseman parantamisesta työmarkkinoilla saatiin Helsingissä Orton Invalidisäätiön ylläpitämässä Keskuspuiston ammattiopistossa, jossa Tiina Kaasinen tutki IMBA- ja Melba-arviointimenetelmän soveltumista ammatilliseen erityisopetukseen. Opiston kokemusten perusteella sitä pidettiin hyvänä tulevaisuuden menetelmänä. Arviointien avulla oppilaalle voidaan löytää työ, jossa hän pärjää vammastaan huolimatta. (Kaasinen 2007, ) Hyvästä vastaanotosta kertoo myös tuore pro gradu työ Hyvä Implementointi, kulttuurista toiseen siirrettävän menetelmän käyttöönottoprosessi, jossa TtK Marja Nevalainen arvioi OTE-projektin menetelmän käyttöönoton onnistumista. Hänen tutkimuksessaan arvioijista jopa 86 % ilmoitti tarvitsevansa välinettä työssään ja 81 % piti sitä hyvänä ja toimivana. Myös asiakkaita kiinnosti saada tietoa itsestään. Käyttäjäkoulutuksen käyneet ottivat heti välineen käyttöönsä. Sitä käyttivät eniten naiset, terveysterapia-alan henkilöstö ja pitkän työuran haltijat. (Nevalainen 2007, 7, ) Lähteet Kaasinen, Tiina IMBA ja Melba arviointimenetelmien käyttöönotto Keskuspuiston ammattiopistossa menetelmien soveltuvuus ammatilliseen erityisopetukseen. Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki. Nevalainen, Marja Hyvä Implementointi. Kulttuurista toiseen siirrettävän menetelmän käyttöönottoprosessi. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos, Jyväskylä. Lisätietoja: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Mikonkatu 8 A, 9. krs., Helsinki, puh. (09) , OTE-projektin projektipäällikkö, Marja Nevalainen, Valokuva: Pauliina Vikström Kaavio: Marja Nevalainen Tietoa minimipalkoista Irlannissa 1. tammikuuta 2007 lähtien jokainen pätevä täysi-ikäinen työntekijä on oikeutettu 8,30 suuruiseen kansalliseen minimituntipalkkaan. Seuraavassa hyödyllistä tietoa minimipalkoista. Olenko oikeutettu vähintään 8,30 minimituntipalkkaan? Jos olet pätevä täysi-ikäinen työntekijä, keskimääräinen tuntipalkkasi viikon tai palkanmaksukauden aikana tulee olla vähintään 8,30 Mitkä seikat sallivat 8,30 pienemmän tuntipalkan maksamisen työntekijälle? Alla olevasta taulukosta näkyvät tilanteet, joissa työntekijälle maksettava minimituntipalkka voi olla pienempi kuin 8,30. Minimituntipalkat on ilmoitettu bruttona eli ennen verovähennystä. Työnantajan on laitonta maksaa työntekijälle vähempää kuin sen minimipalkan verran, johon työntekijä on oikeutettu. Esimerkki 1. Olet alle 18-vuotias. Työnantajasi tulee maksaa sinulle vähintään 5,81 tuntipalkkaa kunnes täytät 18 vuotta. Esimerkki 2. Aloitit ensimmäisen työsuhteesi yli 18-vuotiaana 8. tammikuuta Sinun tulee saada vähintään 6,64 tuntipalkkaa. Lähde: Irish Association of Supported Employment, IASE NEWS, maaliskuu Suomentanut Pia-Maria Jokipii Työntekijän ikä Minimituntipalkka Alle 18 vuotta... 5,81 (Työntekijän aikaisempaa kokemusta ei oteta huomioon alle 18-vuotiaiden kohdalla) Yli 18 vuotta Ensimmäinen vuosi työsuhteen alkamisesta... 6,64 Yli 18 vuotta Toinen vuosi työsuhteen alkamisesta... 7,47 Yli 18 vuotta Kokenut täysi-ikäinen työntekijä... 8,30 15

16 Päivikki Rintala eo, Tikas-kouluttaja Peräpohjolan tuetun työllistymisen tuki ry. Olet ehkä joskus kuullut puhuttavan Tikas-koulutuksesta. Kysymyksessä on erityisryhmien opetukseen kehitetty koulutusmalli, jossa erilainen oppija voi opiskella tietotekniikan perustaitoja. Selkokielinen oppimateriaali tukee itsenäistä harjoittelua ja tavoitteet on porrastettu niin, että oppilas voi kaiken aikaa itse seurata ja arvioida omaa edistymistään. Palkitseva systeemi! Peräpohjolan tuetun työllistymisen tuki ry on edelläkävijä Tikas-koulutuksen organisoinnissa Lapin läänissä. Koulutusta on annettu projektivaroin vuodesta 2004 lähinnä aikuisille kehitysvammaisille suunnattuna. Vuonna 2006 alkoi yhteistyö Tornion Työvoimalasäätiön ja Tornionseudun koulun kanssa ja uusia opiskelijaryhmiä saatiin koulutukseen mukaan. Nyt koulutamme koululaisten ja kehitysvammaisten ohella myös kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, muita pitkäaikaistyöttömiä sekä palkkasuhteessa toimivia henkilöitä. Kouluttajienkin määrä kasvaa, kun PPTTT-yhdistyksen aloit- Tornion TIKAS-opetus tuottaa tulosta Linda Sadinmaa, 8. lk, on vasta aloittanut Tikas-urakkansa. Tekstinkäsittely onnistuu jo hyvin. Erkko Kesti harjoittelee taulukkolaskentaa apunaan ATK-opettaja Tero Oinas. Tikas-kirjasta on paljon apua oppimisessa. teesta saimme aikaan Tikaskouluttajakoulutuksen tänne Tornioon. Marraskuulla valmistuu kymmenkunta uutta Tikas-kouluttajaa ja asia etenee Lapissa vauhdilla! Tulokset Tikas-opetuksesta ovat rohkaisevia monella tapaa. Säännöllinen opetus on kaiken A ja O. Sana kulkee ja halukkaita koulutukseen riittää. Koulutusinnosta kertoo yli 200 suoritettua Tikaskorttia tekstinkäsittelyssä, piirtämisessä, taulukkolaskennassa, esitysgrafiikassa, tietokoneen, selaimen / sähköpostin käytössä sekä digitaalisessa valokuvauksessa. Taitojen lisäksi on opiskelijalle karttunut aimo annos tervettä itsetuntoa: minä osaan, minä pärjään! Sen parempaa kiitosta ei kouluttajakaan voi saada. Näiden positiivisten kokemusten myötä haluamme välittää lämpimät onnentoivotuksemme 20-vuotiaalle Pihlajapuiston koululle. Lisätietoa: Tikas on osa Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskus Opikkeen toimintaa. Esittelyn löydät sivuilta Marita Kuure on suorittanut kaikki Tikaksen 21 korttia. 16 Power Point on Raimo Kettusen mielestä mukava ohjelma.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n OppiApu-hankkeesta: Pirjo Mononen & Anne-Maria Saaristo I Oppimisvaikeuden

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2)

Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2) Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2) Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Suunnitelman laatiminen aloitetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot