Teksti Hannele Jäämeri Kuvat Markus Pentikäinen. Talon kuluttamasta energiasta. prosenttia menee sen rakentamiseen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teksti Hannele Jäämeri Kuvat Markus Pentikäinen. Talon kuluttamasta energiasta. prosenttia menee sen rakentamiseen."

Transkriptio

1 Teksti Hannele Jäämeri Kuvat Markus Pentikäinen Talokin voi säästää Rakennukset käyttävät noin 40 prosenttia maailman energiasta. Ne ovat myös kohde, jossa kulutusta voidaan tehokkaimmin vähentää myös meillä. Muuttuva ILM ASTO Talon kuluttamasta energiasta vain kymmenen prosenttia menee sen rakentamiseen. Loput ovat käyttökustannuksia, kuten lämmitys, jäähdytys ja valaistus. Uusien rakennusten energiankulutusta voitaisiin suhteellisen yksinkertaisesti vähentää 70 prosenttia nykytasosta. Myös vanhojen talojen energiankulutus voidaan rakennusta korjaamalla vähentää puoleen. Vähäisempi kulutus taas merkitsee vähäisempiä päästöjä, vaikka energiankulutuksen saastuttavuus riippuukin siitä, miten energia on tuotettu. Lintulahden perhe rakensi matalaenergiatalon ja pudotti energiankulutuksen puoleen. Eristeet ovat tavallista paksummat ja ikkunoiden lämmöneristävyys hyvä. 38 Suomen Kuvalehti 24/2008

2 Energiatehokkuus on mainio sijoituskohde. Vedoton koti Lintulahdet saivat tietoiskun Oulun kaupungilta ja rakensivat matalaenergiatalon. Energian yletöntä tuhlaamista ja päästöjen lisäämistä pidetään yleisesti moraalittomana. Maapalloa pitäisi varjella tuleville sukupolville omille jälkeläisillemme. Tämän takia ihminen ei kuitenkaan uhraudu. Ihmiset eivät yleensä ole rohkeita, rehellisiä ja epäitsekkäitä. Reaali-ihminen haluaa helpon elämän, kirjoittaa Eero Paloheimo, vihreiden entinen kansanedustaja ja tekniikan tohtori. Moni nykyihminen ymmärtää parhaiten rahan kieltä. Sanotaan asia siis arkkitehti ja kaupunkitutkija Kaarin Taipaletta siteeraten: rakennuksen energiatehokkuuden vaatima lisäinvestointi maksaa itsensä takaisin 3 10 vuodessa. Löytyykö pörssistä nykyään sitä parempia sijoituskohteita? Taloyhtiöissä veden kulutus vähenee selvästi, jos vedestä maksetaan huoneistokohtaisen kulutuksen mukaan. Jos vesilasku menee taloyhtiön piikkiin ja kaikki maksavat saman suuruisen maksun, kulutus kasvaa. Tällaisia me olemme. Tarvitsemme siis ohjausta ruoskaa ja porkkanaa eli verotusta ja tukitoimia. Lisäksi tarvittaisiin hyvää esimerkkiä, mutta sitä on saatu vähemmän. Kaikki julkinen rakentaminen pitäisi tehdä esimerkillisesti, vaatii Kaarin Taipale. Jokainen päiväkoti ja vanhustentalo ja sairaala. Uusia vaihtoehtoja pitää esitellä muuallakin kuin asuntomessuilla. Kaikki eivät silti ole valmiita pieniinkään lisäkustannuksiin, vaikka ne maksavat itsensä käytössä takaisin. On helpompi ymmärtää pientä perhettä, jolle 3 5 prosentin lisäinvestointi rakennusvaiheessa voi katkaista kamelin selän. Mutta entä ne 300 neliön talojen rakentajat? Kannattaisiko tehdä vain 280 neliötä ja kestävällä ajatuksella? Pientaloista nykyisin jo 68 prosenttia ostetaan valmiina talopaketteina. Näissä tuotteissa on varsin vaatimaton määrä energiataloudellisia vaihtoehtoja. Ja miksi näin on? Valmistajat väittävät, ettei ole Lintulahdet saivat tontin Metsokankaalta. Alueelle tulee noin 140 taloa. V uosi takaperin tässä oli metsää. Kesällä tehtiin sokkeli, syyskuussa tulivat kirvesmiehet ja vapuksi Lintulahden perhe muutti uuteen kotiinsa Oulun Metsokankaan asuntoalueelle. Lintulahtien talo eroaa ympäristöstä modernimman arkkitehtuurinsa vuoksi. Ulospäin ei näy, että se on lisäksi laadukkaasti rakennettu matalaenergiatalo. Sen toteutuminen vaati monta hyvää sattumaa. Ensimmäinen oli vuokratontti, joka saatiin Oulun kaupungilta. Kaupunki on asettanut uudisrakentamiselle kunnianhimoisia tavoitteita. Sen on oltava vähintään 35 prosenttia normirakentamista energiatehokkaampaa, ja rakentajia kannustetaan muutenkin nostamaan rakennusten laatutasoa. Samalla kun perhe saa tietää saaneensa tontin, rakentaja kutsutaan 6 7 illan rakentamisen laatukoulutuksen, jossa käydään läpi asioita suunnittelusta teknisiin kysymyksiin ja kerrotaan, mitä eri ratkaisut vaikuttavat. Opastus on vapaaehtoista, mutta kursseille osallistuu noin 75 prosenttia perheistä, kertoo Oulun rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälä. Kursseilla tuli uusi näkemys koko rakentamisen asiaan. Olisimme olleet ihan vietävissä ilman kaupungilta tullutta tietoiskua. Tontilla seisoisi nyt tavallinen avaimet käteen toimitettu talopaketti, Minna ja Heikki Lintulahti sanovat. Laatukursseilla sanottiin ensimmäiseksi, että älkää hätäilkö. Älkää pistäkö nimeänne mihinkään talokauppapaperiin, ennen kuin olette kunnolla miettineet, mitä itse oikein haluatte. Se oli paras ohje, Lintulahdet kiittelevät. Perhe päätti rakentaa energiaa säästävän talon. Heikki Lintulahti myöntää suoraan, ettei kyse ollut eettisestä ratkaisusta. Olimme asuneet vetoisessa rivitalossa ja Lintulahdet sijoittivat tasokkaaseen ilmastointiin. Laite on hiljainen ja ottaa tehokkaasti talteen lämmön. Suodattimet on vaihdettava pari kertaa vuodessa. halusimme koneellisen ilmavaihdon tuoman mukavuuden. Halusimme myös säästöä energiakuluihin, rivitalossa olimme nähneet sähkön hinnannousun. Uudessa talossa päästiin matalaenergiatasoon eli 50 prosenttia normitaloa pienempään energiankulutukseen peruskonstein: hyvät eristeet, tiiviit saumat ja lämmön talteen ottava koneellinen ilmastointi. Tiivistämisen tason ratkaisee työn huolellisuus. Meille osui loistavat kirvesmiehet, Lintulahdet kehuvat. Tulosta mitattiin jo välivaiheessa lämpökameralla mahdollisten vuotojen korjaamiseksi. Lintulahdet arvioivat, että talon energiankulutuksen puolittavat ratkaisut maksoivat töineen noin euroa. Nykyhinnoilla ne maksavat itsensä takaisin 7 8 vuodessa. Mutta energian hintahan nousee. Suunnilleen sama summa käytettiin muihin laatua nostaviin asioihin. Väliseinissä ja ilmanvaihtokanavissa on hyvä äänieristys. Pesutilassa on kosteudentunnistavat automaattiventtiilit. Ilmanvaihtolaite on tavallista parempi ja kodinkoneet hiljaisia. 174 neliön rakennuksen, 34 neliön autotalli-varaston ja pihatöiden kustannusarvio oli noin euroa. Jäämme jonkin verran sen alle, Heikki Lintulahti sanoo. Kun he aloittivat rakennushankkeensa, Yläpohjaan pantiin reilut 60 senttimetriä villaa, Heikki Lintulahti näyttää. tarjolla oli muutamia energiatehokkaita talopaketteja. Kappaletavarasta rakentaminen tuli kuitenkin talotehtaiden tarjouksia edullisemmaksi, jos halusi taloon omia ratkaisuja. Talovalmistaja kertoo, mitä kannattaa rakentaa sen mukaan, mikä heille itselleen on kannattavaa, Heikki Lintulahti sanoo. He tekivät tarjouspyyntöjä ja saivat projektinsa kuluessa useita ei kannata -vastauksia eri valmistajilta. Lintulahdet ovat huomanneet muutoksen, joka on tapahtunut jo puolessatoista vuodessa. Nyt mainostetaan paljon erilaisia matalaenergiaratkaisuja. Laatupäällikkö Pekka Seppälä todistaa samaa. Rakentamisen laatukursseilla tehdyssä tuoreessa asiakaskyselyssä jo 71 prosenttia osallistujista ilmoitti rakentavansa matalaenergia talon ja 29 prosenttia pyrkivänsä 35 prosentin energiansäästötasoon. Asiakkaiden kiinnostus näkyy tuotannossa. Seppälän mukaan jo viisi isoa Oulun seudulla toimivaa perustajaurakoitsijaa suunnittelee matalaenergia-alueita, eräskin 40 talon kokonaisuutta. He näkevät siinä markkinat. Se on viesti muutoksesta. SK 40 Suomen Kuvalehti 24/ /2008 Suomen Kuvalehti 41

3 kysyntää, asiakkaat taas valittavat, ettei ole tarjontaa. Muutoksen merkit ovat kuitenkin näkyvissä. Energiansäästöstä on tulossa hyvä liiketoimi. A- vai C-talo? Energiaa säästävällä periaatteella voidaan rakentaa taloja, jotka käyttävät vain kolmanneksen energiaa nykytasoon verrattuna, ja samalla asumismukavuus jopa paranee, kun veto ja kylmät pinnat vähenevät. Tämä voidaan toteuttaa eristyksiä ja tiivisteitä parantamalla, ottamalla lämpö talteen ulos menevästä ilmasta ja siirtymällä sähköä säästäviin lamppuihin ja kotitalouskoneisiin. Rakennuksessa on oltava koneellinen ilmanvaihto, jotta poistoilman lämpö saadaan talteen. Se on välttämätön myös kosteuden poistamiseksi. Varoittavana muistetaan 1970-luku, jolloin energiakriisin jälkeen liikaa tiivistetyt talot alkoivat kehnon ilmanvaihdon vuoksi homehtua. Vuoden alusta astui Suomessa voimaan lämmöneristystä ja energiatehokkuutta koskevia uusia EU-säädöksiä, jotka pakottavat tekemään energiatehokkaampia uudisrakennuksia. Jokaisen maan on esimerkiksi tehtävä rakennuksista energiatehokkuuden mukainen luokitus, kuten olemme jo tottuneet vaikkapa jääkaapeissa. On kulutukseltaan A-, B- ja C-luokan kaappeja, jatkossa siis myös taloja. Mielenkiintoista on, että kodinkoneissa merkinnät tarkoittavat samaa wattimäärää joka maassa, mutta rakentamisessa maat saavat itse luoda kulutusasteikkonsa. Kri- Parantamalla talossa kuusi keskeistä kohtaa lämmityskulut puolittuvat. 1. ilmanvaihdon lämmöntalteenotto yläpohjan eriste ulkoseinän eriste 4. ikkunoiden ja ovien lämmöneristävyys ulkovaipan ilmatiiveys 6. alapohjan eriste LÄMMITYSKULUT PUOLEEN Määräysten vähimmäistaso % 300 mm 175 mm 1,4 4,0 100 mm 65% SEPPO VIHINEN / INFRADEX 550mm 250 mm 1,0 1,5 250 mm teereistä ei komissiossa päästy yksimielisyyteen, mikä osoittaa, miten monimutkainen asia on kyseessä. Myös ilmastossa on Euroopan alueella eroja. Lämpökamera paljastaa, miten lämpö karkaa harakoille. Ikkunat ovat matalaenergiatalon avainkohtia. Matalaenergiataso Matalaenergiatasoon voi päästä usealla eri tavalla. Vaihtoehtoja esimerkiksi Oulun rakennusvalvontaviraston uusista energiakorteista, joista kaavion tiedot ovat. VTT Naapurit edellä Miksi Suomi on asettanut paljon löysemmät kriteerit kuin esimerkiksi Ruotsi ja Norja? Suomessa A-luokan talo saa kuluttaa enintään 150 kwh/m2. Ruotsissa tällainen rakennus kuuluisi C-luokkaan. Asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo, että lähtökohtana on ollut suhteuttaa luokitus olemassa olevaan tilanteeseen. Luokituksen funktio on eritellä myös vanhaa rakennuskantaa, joka onkin isompi haaste kuin uudisrakennukset. Varmasti luokitukset tulevat ajan kanssa myös muuttumaan, mutta eivät aivan pian. Vapaavuori ei halua ottaa kantaa edeltäjiensä aikaan, mutta myöntää, että olemme rakennusten energiatehokkuusajattelussa muista Pohjoismaista jäljessä, emme kuitenkaan valovuosien päässä. Ruotsissa ja Norjassa on tiukemmat rakennusmääräykset kuin meillä. Suomessa rakennetaan edelleen puolet pientaloista sähkölämmitteisiksi, mutta naapurissa suositaan esimerkiksi maalämpöä, johon tarjotaan valtion tukia. Myös Suomessa on jo muutamia vuosia voinut saada energia-avustuksia, jos siirtyy sähkö- tai öljylämmityksestä vähemmän saastuttavan energian käyttöön. Määrät ovat olleet vähäisiä. Nyt korjaus on luvassa, Melkein passiivitalo Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on tutkinut passiivitalon mahdollisuuksia jo pitkään. Vuonna 1993 se oli mukana kansainvälisessä energiatehokkuuden lisäämiseen tähtäävässä IEA- projektissa. Siihen liittyen rakennettiin Pietarsaareen IEA5- talo, jossa kokeiltiin myös erilaisten energiamuotojen yhdistämistä. Talo lämpiää maalämmöllä, aurinkoenergialla ja kotitalouskoneiden tuottamalla lämmöllä, ja tuottaa osan sähköstä aurinkopaneeleilla. Talosta saatiin melkein passiivitalo, kertoo projektissa mukana ollut VTT:n asiakaspäällikkö Jyri Nieminen. Tänä vuonna hän on laskenut, miten 15 vuotta vanha IEA5-talo toimisi, jos se käyttäisi vuoden 2008 tekniikkaa, siis parempia eristeitä ja kehittyneempiä laitteita. Tulos osoittaa, että se olisi nollaenergiatalo, jolta jäisi energiaa ylikin. PETRI KAIPIAINEN Asuntoministerin energiatalkoot: vuoden 2010 parannuksilla saadaan prosentin energiasäästöt, vuonna 2012 säädöksiä kiristetään 20 prosenttia lisää. Aloitteet eivät lopu tähän, lupaa Jan Vapaavuori. Taustalla Helsingin Eiranrantaa. sillä helmikuussa valmistuneessa asuntopoliittisessa ohjelmassa jätettiin avustusten taso auki. Se päätetään syksyllä ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä, ja tulee varmasti kasvamaan, Vapaavuori sanoo. Sekava todistus Energialuokituksen tarkoitus on toki hyvä. Se auttaa kuluttajaa hahmottamaan asuntonsa energiankulutusta ja antaa tukea sekä eettisiin että taloudellisiin päätöksiin. Mutta tällä hetkellä energialuokituksen määrääviä energiatodistuksia kirjoittavat eri toimijat, lyhytaikaisempia muun muassa isännöitsijät ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajat. Eri tavoin lasketut Miksi Suomessa on löysemmät normit kuin Ruotsissa ja Norjassa? todistukset eivät aina ole vertailukelpoisia ja herättävät siksi sekaannusta. Aina ei ole helppoa ratkaista, mikä on kestävää asumista ja miten sitä mitataan. Suomessa rakennetaan yhä suurempia pientaloja. Se on parannusta sikäli, että meillä on asuttu Länsi-Eurooppaan verrattuna ahtaasti. Suomessa vain 10 prosenttia pientaloista oli 1980-luvulla suurempia kuin 150 neliötä, mutta 2000-luvulla jo 32 prosenttia. Nykyisin rakennettavat talot ovat koltaan keskimäärin 250 neliötä. Toisaalta 73 prosenttia Suomen ruokakunnista on yhden tai kahden ihmisen kokoisia. Jos isossa, energiatehokkaassakin talossa majailee kaksi ihmistä, saattaa pienessä tavallisessa talossa asuva viisihenkinen perhe kuluttaa vähemmän energiaan henkeä kohden. Yhtään uutta taloa ei tietenkään pitäisi rakentaa miettimättä energiatehokkuutta. Mutta uudisrakennuksia on vain 1 2 prosenttia rakennuskannasta. Loppu on vanhoja taloja, niitä, joissa juuri nyt asumme. Arvion mukaan vuoden 2030 rakennuskannasta on jo pystyssä 80 prosenttia, vaikka entistä enemmän rakennuksia myös puretaan. Suuri haaste on saada nykyiset talot vähemmän kuluttaviksi. Asian on ajankohtainen, sillä ja 1980-luvun talot tulevat nyt peruskorjausikään. Tuolloin Suomessa rakennettiin kaikkein eniten. Korjausrakentamiseen tarvitaan asuntoministerin mielestä ennen kaikkea kannustimia, sillä isot linjasaneeraukset tulevat asukkaille muutenkin kalliiksi. Kotitalousvähennyksiä voisi kehittää ja verotusta muuttaa kannustavaksi esimerkiksi niin, että arvonlisävero alenisi energiatehokuutta tuovissa parannuksissa ja 42 Suomen Kuvalehti 24/ /2008 Suomen Kuvalehti 43

4 kiinteistöverot porrastettaisiin energiatehokkuuden mukaan, Vapaavuori listaa. Nyt otetaan niin sanotusti löysät pois energiantuhlailussa. Ympäristöministeriö aikoo kiristää normeja useaan otteeseen. Vuonna 2010 vaaditaan rakennusteknisiä parannuksia, joilla saadaan prosentin energiansäästöt. Mutta tämä on vain välivaihe, Vapaavuori sanoo. Säädöksiä kiristetään 20 prosenttia lisää vuonna 2012, ja samalla muutetaan järjestelmä niin, että normitus koskee yksittäisten rakennusten osien sijaan kokonaisenergian kulutusta, kuten useimmissa Euroopan maissa. Samassa yhteydessä Vapaavuori haluaisi siirtyä energia-arvioinneissa pohjoisessa Euroopassa yleiseen primäärienergiakertoimeen. Se ottaa huomioon, miten rakennuksen käyttämä energia on tuotettu eli miten paljon se saastuttaa. Päästötöntä energiaa voisi käyttää enemmän. Tämä asia on kuitenkin hoidettava yhteisymmärryksessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, jolle kuuluu yleinen energiapolitiikka, painottaa energiatalkoisiin innokkaasti lähtenyt asuntoministeri. Hi tech ja eko Realistinen tavoite jokaiselle rakentajalle on vähentää kulutus puoleen normitalon kulutuksesta. Silloin puhutaan matalaenergiatalosta. Mikä on seuraava askel? Polku haarautuu, eli päämäärää voi tavoitella erilaisin eko-luomu-ratkaisuin tai etsiä apua uusimmasta teknologiasta. Parhaimmillaan niitä yhdistellään. Keski-Euroopan leveysasteella, etenkin Saksassa, on jo paljon uusia ratkaisuja käytössä. Passiivitaloksi sanotaan niin hyvin eristettyä rakennusta, että se tarvitsee vain prosenttia normitalon energiasta. Niin sanottu nollaenergiatalo on jo kuin pieni kone, joka tuottaa itse tarvitsemansa energiamäärän esimerkiksi aurinkopaneeleilla, tuulivoimalla ja maalämmöllä, ja saattaa ajoittain vielä syöttää ylijäämäenergiaa verkkoon muille tarvitsijoille. Koska tuotanto ei ole tasaista, energiaa on joskus otettava verkosta, mutta sinne myös syötetään energiaa vähintään yhtä paljon. Nollaenergiataloja ei Suomessa vielä ole. Passiivitaloja kohtaan on jo kasvava kiinnostus, ja useita uusia koetaloja on nousemassa. SK netti suomenkuvalehti.fi Lue kaikki Muuttuva ilmasto -sarjan jutut. Herättelijä kiertää maailmaa Arkkitehti ja kaupunkitutkija Kaarin Taipale on aktiivinen herättelijä kestävän rakentamisen asiassa. Helsingin rakennusvalvontaviraston entinen päällikkö konsultoi ja luennoi nykyisin ympäri maailmaa. Olen juuttunut maata kiertävälle radalle, hän sanoo. Taipale muun muassa koordinoi ympäristöministeriön toimeksiannosta YKvetoista Marrakech-ryhmää, joka on osa Rion ja Johannesburgin ilmastokokousten jälkeistä työtä, jossa kestävää kehitystä tarkastellaan tuotannon ja kulutuksen välisenä prosessina. Siksi näkökulmakin on yleisempi. Taipale levittää pöydälle IPCC:n (Intergovernmental Panel of Climate Change) raportin, joka osoittaa, miten ilmastonmuutoksen torjuntaan on rakentamisen sektorilla kaikkein suurin potentiaali. Vähimmillä kustannuksilla saadaan eniten säästöjä. Aina valitetaan, ettei asiasta ole lukuja, tässä paperissa on. Maata kiertävältä radalta on helpompi nähdä asioita ja myös lausua niitä ääneen. Korjausrakentamiseen tarvitaan houkuttimia. Kaarin Taipale ottaa usein Viikin esimerkiksi puhuessaan maailmalla. Helsingin kaupunki oli valistunut maanomistaja ja velvoitti rakentajia löytämään kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja. Niitä ovat esimerkiksi aurinkosähköpaneelit kuvassa näkyvän rakennuksen parvekekaiteissa. Taipale kritisoi sitä, että Suomi on jäänyt kestävän rakentamisen sektorilla pahasti jälkeen. On eletty harhan vallassa, että täällä tehdään kaikki niin hyvin. Olisimme voineet kehittyä edelläkävijäksi, mutta kunnianhimo puuttuu. Jääkiekossa ja Euroviisuissa haluamme olla maailman parhaita, miksi rakentamisessa mennään vain juuri ja juuri riman yli? Pääviestini on pitkään ollut, että julkisen sektorin pitäisi mennä edellä ja olla esimerkkinä. Helsingissä on tehty erilaisia energiaarviointeja, mutta yhdessäkään suunnittelukilpailussa ei ole asetettu kriteereitä energiatehokkuudelle tai pyydetty siihen liittyviä innovaatioita. Arkkitehtikunta ei ole asiasta kiinnostunut, koska se ei ole arkkitehtuuria, sanoo Taipale ironisesti. Luulen kuitenkin, että herätys asiassa on tapahtunut. Maailmalla kiertäessä oppii paljon. Malesiassa olen nähnyt energiatehokkaimman esimerkkitalon, joka tuottaa itse energiansa. Se oli vielä energiaministeriön tilaama. Kunpa olisi sellainen ministeriö! Yhdysvalloissa on paljon edistyksellisiä ryhmiä ja tutkimusta. Tanskassakin satsataan tutkimukseen. Kiinassa taas on hyvä lainsäädäntö, mutta ehkä valvonta ja toteutus pettävät. Abu Dhabissa kehitellään pilottiprojektina kokonaista asukkaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa energiatehokasta yhteisöä. Öljyvaltiossa! Ehkä se on varautumista tulevaisuuteen tai imagoasia. Green wash, viherpesu tai ekomeikkaus on Taipaleen mukaan hyvin yleistä. Sitä on äärettömän paljon. Puhutaan paljon, mutta tehdään vähän. Pääkonttorin katolle pannaan kuitenkin kuvissa hyvältä näyttävä aurinkopaneeli. Ei ole pakko pohtia jääkarhujen selviytymistä tai ilmastonmuutosta, jos joku ei halua siihen uskoa. Voidaan puhua energiasta, Kaarin Taipale sanoo. Ja silloin puhutaan rahasta ja poliittisista näkökulmista. Kuten energian toimitusvarmuudesta. Se keskustelu on ainakin realismia. 44 Suomen Kuvalehti 24/ /2008 Suomen Kuvalehti 45

Sisältö. Lukijalle 3. Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4. Yhteistyökumppanit. Toiveesta taloksi 6. Mitä hyvän talon tekeminen vaatii?

Sisältö. Lukijalle 3. Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4. Yhteistyökumppanit. Toiveesta taloksi 6. Mitä hyvän talon tekeminen vaatii? Sisältö Lukijalle 3 Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4 Energiatehokkaan kodin rakentamisen ei tarvitse maksaa enempää kuin tavallisen talon rakentamisen. Kysymys on viisaiden ja pitkäjänteisten valintojen

Lisätiedot

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA tammikuu 2008 sama pelikenttä kaikille. - EK:n Leif Fagernäs sivut 6-7 energiasektorin tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Talon rakentaminen on kuin elokuvan teko

Talon rakentaminen on kuin elokuvan teko 1/2000 Talon rakentaminen on kuin elokuvan teko Rakennutan hyvän ja taloudellisen talon Ruotsin eko-kylästä tuli energiatuhlari MotiVoittaja -kilpailu alkanut Muovia vai paperia tiivistykseen? 1 Asiantuntijana

Lisätiedot

Hyvä tietää sähkömarkkinoista

Hyvä tietää sähkömarkkinoista Hyvä tietää sähkömarkkinoista Julkaisija: Energiateollisuus ry ja Fingrid Oyj Teksti: Maarit Kauniskangas Ulkoasu: Innocorp Oy Hyvä tietää sähkömarkkinoista Painettu ISBN 978-952-5615-29-6 Sähköinen pdf-julkaisu

Lisätiedot

ETANOLILLA TUULESTA LANNASTA HAKKEELLA

ETANOLILLA TUULESTA LANNASTA HAKKEELLA Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Etelä-Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen: Uusiutuvat energiamuodot ovat haaste ja suuri mahdollisuus Kansallinen ilmastostrategia ja EU edellyttävät,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille

Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille 1 Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*) : 00 800 6 7 8 9 10 11 (*)

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI

POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Energian tulevaisuus ja sen haasteet Säätövoiman tarve kasvaa 12 Bioenergiaohjelman 16 voimalaitosta 16 Olkiluodossa eletään vahvan kasvun aikaa 26

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Miten uusi teknologia tulee uskottavaksi: esimerkkinä maalämpö Suomessa

Miten uusi teknologia tulee uskottavaksi: esimerkkinä maalämpö Suomessa EVA HEISKANEN, RAIMO LOVIO & KIMMO LOUHIJA Miten uusi teknologia tulee uskottavaksi: esimerkkinä maalämpö Suomessa TIIVISTELMÄ Uusien teknologioiden tekeminen tutuiksi ja sen pohjalta hyväksyttäviksi,

Lisätiedot

Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki

Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki ASIAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki Tämä briiffi kansanedustajaehdokkaille perustuu Debattibaari.fi-sivustolla

Lisätiedot

V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 7. ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin. Asukasyhteistyöllä. asumismukavuutta

V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 7. ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin. Asukasyhteistyöllä. asumismukavuutta V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 7 ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin Asukasyhteistyöllä asumismukavuutta pääovi Asukasyhteistyöstä jokaiselle oma juttu - yhteisöllisyyttä ja edunvalvontaa

Lisätiedot

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie 1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,

Lisätiedot

Ekoluokituksia moneen lähtöön s. 12 Valtionhallinto haluaa tilatiedot yhteen rekisteriin s. 24. Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1 2010

Ekoluokituksia moneen lähtöön s. 12 Valtionhallinto haluaa tilatiedot yhteen rekisteriin s. 24. Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1 2010 Ekoluokituksia moneen lähtöön s. 12 Valtionhallinto haluaa tilatiedot yhteen rekisteriin s. 24 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1 2010 Helsingin eurooppalainen koulu toimii arvokiinteistössä

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla

Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Yksilön ääni Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Roope Mokka & Aleksi Neuvonen Sitran raportteja 69 Yksilön ääni Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Sitran raportteja 69 Yksilön ääni Hyvinvointivaltio

Lisätiedot

ENERGIAOPTIMILLA PÄÄSTÖT JA KULUT KURIIN

ENERGIAOPTIMILLA PÄÄSTÖT JA KULUT KURIIN RTK-Palvelun asiakas- ja sidosryhmälehti Duo 1 2011 Eläke-Fennia: ENERGIAOPTIMILLA PÄÄSTÖT JA KULUT KURIIN Siistiä kulttuuria Turun Logomossa Oppilastaloja huolletaan ympäristön ehdoilla Siistii! sanoo

Lisätiedot

Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Antti Hautamäki. Sitran raportteja

Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Antti Hautamäki. Sitran raportteja Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä Antti Hautamäki Sitran raportteja 76 Sitran raportteja 76 Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä Antti Hautamäki

Lisätiedot

Duo. www.rtkpalvelu.fi

Duo. www.rtkpalvelu.fi Duo 2 www.rtkpalvelu.fi 2009 RTK-PALVELU OY ja TECHNOPOLIS OYJ: Laatu tulee työn tuloksena s. 4 RTK-PALVELU MAAJOUKKUEEN yhteistyökumppaniksi s. 20 SADAN MILJOONAN metsästys s. 22 1 RTK-PALVELU 2 2009

Lisätiedot

kontrahti on hyötyä myös sinulle s. 8 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s.

kontrahti on hyötyä myös sinulle s. 8 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s. Puolustusministeriön peruskorjaus s. 4 Miten organisaatiomuutos hoidetaan hyvin? s. 14 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3 2010 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s.

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 1/2008 Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin Selvitys palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksista vanhustyössä Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueilla

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

#uusikoulutus, sitra.fi/uusi-koulutus

#uusikoulutus, sitra.fi/uusi-koulutus #uusikoulutus, sitra.fi/uusi-koulutus Sitra 2015 Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista ISBN 978-951-563-929-5 (nid.) ISBN 978-951-563-928-8 (PDF) www.sitra.fi Julkaisua koskevat tiedustelut: julkaisut@sitra.fi

Lisätiedot

Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu

Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu Johdanto Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilman ilmaista energiaa. Melko pienellä investoinnilla voidaan vähentää lämmityskustannuksia melkein puolella. Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita

Lisätiedot

Kerro, millainen tai mikä on paras ilmastotai ympäristöteko. Vuoden ilmastoteko - kirjoituskilpailun parhaimmistoa

Kerro, millainen tai mikä on paras ilmastotai ympäristöteko. Vuoden ilmastoteko - kirjoituskilpailun parhaimmistoa Kerro, millainen tai mikä on paras ilmastotai ympäristöteko Vuoden ilmastoteko - kirjoituskilpailun parhaimmistoa Kirjoituskilpailu 7.-10. -luokkalaisille Syksyllä 2011 Energiateollisuus ry ja Motiva käynnistivät

Lisätiedot

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa! TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: 1 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti lokakuu 3/2012 Tarkista edustajasi numero ehdokaslistalta sivut 6-7 Musta Lammas auttaa hädässä olevia sivut 8-9 Timo P. Nieminen aikoo ensi s.

Lisätiedot