POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI

Transkriptio

1 POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Energian tulevaisuus ja sen haasteet Säätövoiman tarve kasvaa 12 Bioenergiaohjelman 16 voimalaitosta 16 Olkiluodossa eletään vahvan kasvun aikaa 26

2 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus: Lauri Virkkunen 4 Minne menet, energia? Ylijohtaja Härmälä: Ilman perusvoimaa Suomi kylmenee Vesivoima muutoksessa säätövoiman tarve kasvaa 16 Bioenergiaohjelman 16 voimalaitosta Esimerkki bioenergiaohjelmasta: Kymmenen vuotta Kymin Voimaa Miten kivihiiltä voidaan korvata? Olkiluodossa eletään vahvaa kasvun aikaa Elokuvaohjaaja Peter Franzén: Vesi on elämässä monessa mukana 32 Valokuvakertomus 70 toimintavuodesta POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 17. vuosikerta. Yhteystiedot: puhelin , PL 40, Helsinki. Päätoimittaja: Riitta Larnimaa. Toimitus: Hannele Kukka, Sirkka Inkinen. Taitto: Design Motor Oy. Julkaisija: Pohjolan Voima Oy. Osoitteenmuutokset: info@pvo.fi. Paino: Erweko Oy. Paperi: kansi Lumisilk 170 g, sisus Lumisilk 130 g. Kannen kuva: Anna Sarkama-Antila PEFC/ POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

3 Voimavaroja yhdistäen tulevaisuuteen PÄÄKIRJOITUS Lauri Virkkunen toimitusjohtaja Kuvat Kari Sarkkinen ja Anna Sarkama-Antila Heinäkuun 13. päivä 1943, Helsingin Seurahuone: Osanottajat päättivät yksimielisesti perustaa Pohjolan Voima Osakeyhtiö nimisen osakeyhtiön ja hyväksyivät sille seuraavan yhtiöjärjestyksen. Paikalla olivat edustajat seuraavista yrityksistä: Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö, Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö, Kymin O/Y - Kymmene A/B, Aktiebolaget Kemi Osakeyhtiö, Veitsiluoto Osakeyhtiö, Rauma-Raahe O/Y ja Oulu Osakeyhtiö. Seurahuoneella pidetystä kokouksesta on 70 vuotta. Vuosikymmenien aikana Pohjolan Voimasta on kasvanut osaamiseltaan ja tuotantorakenteeltaan monipuolinen energiatalo. Perusasiat ovat kuitenkin säilyneet. Tuotamme osakkaillemme energiaa omakustannushintaan. Olemme suomalainen ja Suomeen merkittävästi investoiva yritys. Olemme voimavarojen yhdistäjä. Toimintaympäristön haasteet ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet: jälleenrakentaminen sodan jälkeen, öljykriisit, talouden lamat ja Euroopan integraatio. Välillä toimintaympäristö on ollut selkeämpi ja välillä hämärämpi. Merkittävänä investoijana Pohjolan Voima on kuitenkin aina odottanut toimintaympäristöltä tiettyä vakautta ja johdonmukaisuutta, sillä äkkinäiset muutokset ovat riski investoinneillemme. Nyt energiatulevaisuus on poikkeuksellisen sumuinen. Siksi tämän lehden pääteema on energian tulevaisuus ja sen haasteet. Eteneekö EU:n sähkömarkkinaintegraatio vai palataanko takaisin kansallisiin ratkaisuihin? Säilyvätkö investoinnit markkinaehtoisina vai nojautuvatko ne tukieuroihin? Löytyykö EU:ssa yhteisymmärrys yhdestä ohjauskeinosta? Mikä arvo annetaan tuotantomuotojen monipuolisuudelle? Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka parantaa asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia energiapalveluita. Asiakkaitamme ovat osakkaamme: laaja joukko suomalaisia teollisuus- ja energiayrityksiä. Turvaamme osaltamme osakkaidemme menestymisen ja tuomme välillisesti työtä ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Voimavaroja yhdistämällä ponnistamme myös tulevaisuuteen. Yhteiskunnalle meillä on yksi suuri toive: antakaa meille selkeät tavoitteet ja ohjauskeinot, mutta älkää muuttako niitä viiden vuoden välein. Lauri Virkkunen 3

4 Energian tulevaisuus 2030 Minne menet, energia? Energia- ja ilmastopolitiikassa on nyt paha paikka. Mutta silloin kun ajattelu on kaikkein vaikeinta, se on luultavasti kaikkein tärkeintä. Teksti Terho Puustinen Kuvat Anna Sarkama-Antila, Pohjolan Voima, Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry Jäätiköt sulavat liian nopeasti, merenpinta nousee ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kolmanneksen paksumpi kuin sata vuotta sitten. Maltillisista ennusteistaan tunnettu kansainvälinen energiajärjestö International Energy Agency (IEA) arvioi, että nykyinen kehitys vie maapalloa kohti 4 5 asteen lämpenemistä. Se ylittäisi reilusti niin sanotun kahden asteen skenaarion, mitä on pidetty sietämättömän muutoksen ylärajana ja päästövähennysten tavoitteena. Vaarallisen nopea ilmastonmuutos voi johtaa pahaan ruokapulaan, laajojen alueiden autioitumiseen ja hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen. Melkein kaikki tietävät jo tämän. Tieteen konsensus on vahvempi kuin koskaan. Ihmiset toimivat kuitenkin toisin kuin puhuvat. Kuvaavaa on se, että kansojen välisessä ilmastopolitiikassa sekin on suuri saavutus, kun osapuolet pystyvät sopimaan siitä, koska ne aloittavat sopimisen päästöistä. Energiateollisuus ry:n johtajan Jukka Leskelän mukaan poliitikot vakuuttavat, että ongelma hoidetaan. Heidän tekonsa viittaavat kuitenkin neljän asteen käyrään. Tässä on vaikea ristiriita. Kun ei ole mitään merkkejä siitä, että toimittaisiin kahden asteen politiikan mukaan, niin miten energia-ala voisi ottaa sen todesta? EU erehtyi raskaasti Ilmastopolitiikka on ollut aina vaikea politiikan laji. Euroopassa kiehuva talouskriisi on lisännyt vaikeusastetta entisestään. EU ei taistele ainoastaan taloutensa puolesta, vaan pelissä on koko unionin idea, olemassaolo ja tulevaisuus. Brysselin pitäisi pian tehdä päätöksiä ilmastoja energiapolitiikan seuraavista tavoitteista, mutta sen toimintakyky heikkenee. Vuoteen 2030 katsovan energiapolitiikan valmistelusta tulee hyvin vaikeaa. Talouskriisin takia EU ei voi ratkaista päästöongelmaa hinnalla millä hyvänsä, sanoo Jarmo Partanen, Lappeenrannan yliopiston energiajärjestelmien professori. Se on mahdottoman tärkeä asia, jonka kanssa pitää ja voikin edetä. Mutta kun yleiseurooppalainen energiamalli ei näytä etenevän, omavaraisuuden näkökulma nousee vahvasti keskusteluun. EU-komissio haluaisi edelleen esiintyä ilmasto- ja energiapolitiikan majakkana. Poliitikkojen vetohaluja heikentävät kuitenkin takavuosien raskaat erehdykset: 4 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

5 Ylenpalttisen uusiutuvan energian aallot heijastuvat Suomeen saakka. 1. EU luuli, että kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Ei syntynyt. 2. EU laski sen varaan, että fossiilisten polttoaineiden kilpailukyky heikkenee, koska niistä tulee pula. Ei tullut. 3. EU pystytti sellaisen päästökauppajärjestelmän, joka ei sopeutunut muuttuviin olosuhteisiin vaan menetti merkityksensä. Päästökauppa tai verot Yhden hiilidioksiditonnin hinta on pudonnut 3 4 euroon, kun järjestelmää suunniteltaessa arvioitiin, että hinta kipuaisi hiljalleen 10 eurosta 30 euroon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päästökauppa tukee fossiilisia polttoaineita. Hiilen käyttöä on helppo lisätä, koska se tarjoaa halpaa energiaa. Sitä tarvitaan senkin vuoksi, että kasvava uusiutuva energia vaatii kaverikseen säätövoimaa. Päästökaupan alennustila vie markkinoilta hintasignaalin, jonka avulla voitaisiin hilata uusia investointeja järkevämpään suuntaan. Näin sanoo Vihreiden eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Oras Tynkkynen, joka on käsitellyt ilmaston ja energian kysymyksiä myös äskettäin ilmestyneessä Pienessä maailmanpelastusoppaassa. Talouskriisin takia järkevilläkin investoinneilla on vaikeuksia saada rahoitusta. Mutta kaikkein myrkyllisin vaikutus on kuitenkin poliittinen. Mitä huonommin taloudessa menee, sitä nihkeämmin ihmiset suhtautuvat uusiutuviin. Tynkkynen vaatii päästökaupan perusteiden pikaista korjaamista. Hänen mielestään olisi energia-alan etu, että päästökauppa turvattaisiin. Jos se menetetään, 28 jäsenmaata alkaa viritellä omia ratkaisujaan. Se johtaa kustannustehokkuuden heikkenemiseen ja kansainvälisesti toimivien yhtiöiden tilanteen vaikeutumiseen. Nyt tarvittaisiin energiayhtiöiltä paukkuja siihen, että luupäisinkin päättäjä tajuaa, että jos päästökauppa menetetään, se on huono ratkaisu myös markkinoiden kannalta, Tynkkynen sanoo. Päästöille tulee joka tapauksessa hinta jotakin kautta. Se tulee todennäköisimmin päästökaupan kautta tai sitten verojen kautta. Kiina valjasti auringon EU:n päästökaupan romahdus ei tarkoita sitä, että päästökauppa olisi kehno idea. Australia, useat Yhdysvaltain osavaltiot ja Kazakhstan ovat ottaneet päästökaupan käyttöön. Samaan 5 Jukka Leskelä

6 suuntaan etenevät myös Etelä-Korea ja Kiinan useat väkirikkaat provinssit. Hyviä uutisia tulee myös teknologiasta. Tuulivoiman ja bioenergian tekniikka on kehittynyt odotetusti, ja hintapariteetti fossiilisten energiamuotojen kanssa häämöttää. Suurin yllättäjä on kuitenkin aurinkosähkö. Ilmastokriisi syvenee, mutta toisaalta ratkaisut ilmastokriisin hillitsemiseksi kehittyvät nopeammin kuin optimistisimmatkaan meistä uskalsivat odottaa viisi vuotta sitten, Oras Tynkkynen sanoo. Aurinkokennojen hinta on pudonnut lyhyessä ajassa neljäsosaan tekniikan kehityksen ja kiinalaisten valmistajien rynnäkön ansiosta. Kiinalaisen tekniikan voittokulku on ollut niin julmaa, että alan eurooppalaiset kilpailijat ovat joutuneet puhumaan suojakseen ankarat tullitariffit. Jarmo Partasen mielestä aurinkoenergian kehitys on ollut suorastaan ällistyttävän positiivista. Jos tämä jatkuu tällaisena vuoden 2030 jälkeiseen aikaan, ja jos tähän vielä liittyy suuren mittakaavan energian varastointi, se tarjoaa resursseiltaan lähes rajoittamattoman ja hyvin kestävän ratkaisun ei vain teollisuusmaille vaan koko maailman väestölle. Hiilidioksidin varastointi (CCS) on osoittautunut pettymykseksi. Energian talteenotto akkujen ja muiden ratkaisujen avulla kehittyy kuitenkin lupaavaa vauhtia. Jarmo Partanen pitää kiinnostavana varsinkin veden hajottamista vedyksi. Silloin kun uusiutuvaa sähköä on ylenpalttisesti, sillä voidaan hajottaa vettä vedyksi, josta tehdään metaania risteyttämällä se hiilidioksidin kanssa. Metaani pannaan joko säiliöön tai maakaasuverkkoon ja poltetaan takaisin sähköksi, kun siitä tulee taas pulaa. Fossiiliset loistavat taas Myös fossiilinen energia on hyötynyt tekniikan kehityksestä. Tämä on yksi energiamaailman suurimmista yllätyksistä: öljykriisi ei tullutkaan vuonna 2015 niin kuin monet öljyn asiantuntijat ennustivat. Tulikin hiilivetyjen renessanssi. Liuskekaasu on mullistanut lyhyessä ajassa Yhdysvaltain energiamarkkinat. Amerikkalaisen kaasun hinta on vajonnut neljäsosaan siitä, mitä se maksaa Euroopassa. USA näyttää saavuttavan energiaomavaraisuuden oman kaasun ja öljyn avulla. Halvan kaasun kuume tarttuu myös Eurooppaan ja Kiinaan. Nyt näyttää siltä, että öljyn ja kaasun etsimiseen erikoistuneet geologit nuo ikuiset optimistit olivat sittenkin oikeassa. Maailman suurin öljy-yhtiö ExxonMobil ennustaa tuoreessa pitkän aikavälin katsauksessaan, että öljy säilyttää asemansa maailman tärkeimpänä polttoaineena vuoteen 2040 saakka. Kakkoseksi nousee kaasu. Ja vaikka öljyä ja kaasua poltettaisiin kiihtyvällä tahdilla, raportin optimismi kestää: ExxonMobil ennustaa, että vuonna 2040 olemme käyttäneet alle puolet maapallon hyödynnettävistä öljy- ja kaasuvaroista. Ihmiset toimivat kuitenkin toisin kuin puhuvat. 6 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

7 Resurssipohja kasvaa tieteen ja teknisen kehityksen ansiosta. Kuinka uskottavana voidaan pitää öljy-yhtiötä, joka puhuu oman tuotteensa puolesta? Uskottavampana kuin pitkiin aikoihin. Niin sanottu peak oil ei ole totta, Energiateollisuus ry:n Jukka Leskelä sanoo. Fossiilisten fundamentti on oikeasti muuttunut ja politiikan pitää ottaa se todesta. Kaikki viittaa siihen, että meillä on erittäin paljon käytettävissä fossiilisia polttoaineita. Mutta vaikka Suomi on niin sanotusti saari, se kytkeytyy uudehkojen paksujen merikaapeleiden kautta yhä kiinteämmin eurooppalaiseen sähköverkkoon. Piuhoja pitkin tarttuu myös epävarmuus. Perusskenaario oli ennen se, että pärjäät kyllä, kun valitset kustannustehokkaimman vaihtoehdon, Jukka Leskelä sanoo. Investoinnit tukien varassa Maakaasu on ilmastolle hyväksi, jos se syrjäyttää hiiltä. Kaasun ominaispäästö on puolet pienempi kuin hiilen. Kuvion kääntöpuoli on kuitenkin se, että investoinnit kaasuinfraan sitovat USA:n ja Euroopan pitkiksi ajoiksi kaasuun. Siirtyminen kaasuakin puhtaampiin polttoaineisiin hidastuu. Halvempi kaasu on herättänyt myös Suomen, joka haluaa vähentää yhden kaasuntoimittajan malliin liittyviä riskejä. Se on suomalaisen energiajärjestelmän arin paikka. Kokonaisuutena Suomen energiajärjestelmä on silti osoittautunut menestykseksi. IEA antoi äskettäin maaraportissaan tunnustusta Suomi-energian monipuolisuudesta, uusiutuvien korkeasta osuudesta ja maailman korkeimmasta energia-alan t&k-panoksesta. Suomi tuottaa sähköä ja lämpöä huippuluokan toimitusvarmuudella ja näyttää saavuttavan päästötavoitteensa suhteellisen vaivattomasti, kun asiaa katsoo Pariisin suunnalta. Oras Tynkkynen Energian fundamentit kääntyivät FOSSIILISET. Fossiilisten polttoaineiden hyödynnettävissä olevat varat ovat osoittautuneet aiempia arvioita suuremmiksi. Liuskeöljy tekee Yhdysvalloista öljyn viejän, ja halpa liuskekaasu houkuttelee energiaintensiivistä teollisuutta. Halpa kivihiili kestää hyvin kilpailussa. UUSIUTUVAT. Tuetun uusiutuvan energian tuotanto kasvaa nopeasti Euroopassa, ja markkinaehtoiset investoinnit vähenevät. Säätövoimaa tarvitaan lisää, jotta sähköjärjestelmä voi toimia häiriöttömästi. YDINVOIMA. Liuskekaasun buumi ja kallis teknologia heikentävät päästöttömän ydinvoiman suosiota maailmalla. ILMASTOPOLITIIKKA. Päästökauppa on kriisissä. EU:n asema ja vaikutusmahdollisuudet heikkenevät syvenevän talouskriisin takia, eikä vuoden 2015 ilmastosopimuksen syntymisestä ole mitään takeita. 7

8 Tämä idea ei toimi jatkossa, kun suuri osa investoinneista tehdään erilaisiin tukiin nojaten ja kun markkinoille on tällä tavalla pakkosyötetty energiaa enemmän kuin kysyntä on kasvanut. Leskelän mielestä Suomen energiamixin perusta näyttää edelleen kestävältä. Tällä hetkellä ei vain näytä siltä, että saisimme rahoitettua ne investoinnit, joita järjestelmä tarvitsee. Energian hinta ei riitä siihen, eikä sellainen ajatuskaan ole uskottava, että ne kaikki maksettaisiin tuilla. Yhden tavoitteen toive Suuret eurooppalaiset sähköntuottajat, niiden joukossa myös tämän lehden julkaisija Pohjolan Voima, vaativat EU:lta yhden päästötavoitteen politiikkaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että erillisestä uusiutuvan energian tavoitteesta luovuttaisiin. Suuret energian käyttäjät taas vaativat kilpailukyvyn painoarvon nostamista käytännössä siis energiajärjestelmää, joka on nykyistä halvempi. Niille päästökaupan alennustila sopii paremmin kuin hyvin. Aika käy vähiin, eikä tempoilevista muutoksista pidä kukaan. Vuotta 2020 koskevat päätökset olisi pitänyt tehdä jo, jotta ennakointiin olisi ollut hyvin aikaa. Nyt investoinneissa katsotaan jo vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Teknologiavalinnoista tulee joka tapauksessa vaikeita, varsinkin Suomessa. Tuuli- ja aurinkovoimaa rakennetaan varmasti paljon, ennustaa Jarmo Partanen. Bioenergialla on rooli, mutta sitäkin meillä on rajallinen määrä. Vesivoimaa hyödynnetään jo tehokkaasti, ja jos halutaan olla omavaraisia, niin ydinvoima nousee aivan keskeiseen rooliin. Sitä ei voida oikein panna naftaliiniin, kun kilpailukyky ja omavaraisuus otetaan huomioon. Halvan uusiutuvan energian aallot heijastuvat kuitenkin myös Suomeen. Olkiluoto 3 tulee aikanaan tuotantoon, todennäköisesti myös OL4. Investointipäätökset muuttuvat kuitenkin entistäkin vaikeammiksi yhtälöiksi. Saksan jäljelle jääneillä ydinvoimaloilla on ollut suuria ongelmia, kun ne ovat joutuneet säätämään tehoaan, Partanen sanoo. Niiden tuottama sähkö ei sovi markkinoille, kun hinta on nolla. Tästä tulee investointien tekemiseen suurta epävarmuutta. Siksi ei käy kateeksi niiden yhtiöiden hallituksia, jotka joutuvat näitä asioita funtsimaan. Myös perusvoiman fundamentit ovat muuttuneet muutamassa vuodessa. Tämä voi myös onnistua Suomen ja suomalaisten energiayhtiöiden pitää siis varautua moniin asioihin: Siihen, että ryhti palaa EU:n ilmastopolitiikkaan ja päästöille tulee taas hinta ja siihen, ettei näin käy ja pirstaloituminen jatkuu. Suomen pitää seurata tarkasti aurinko- ja tuulisähkön etenemistä ja osallistua tiiviisti bioenergiasta käytävään keskusteluun. Paineet perusteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi kasvavat ja sitä varten tarvitaan samantyyppisiä keinoja kuin tähänkin asti: ylimääräisiä päästöoikeuksia ja veroetuja. Tieteen ja tekniikan kehitykseen on satsattu valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Putkessa on vielä paljon innovaatioita, joiden läpimurto on edessä. Teknologian lupaavan kehityksen ansiosta päästöjen, kilpailukyvyn ja omavaraisuuden yhtälö on vaikea mutta ei mahdoton. Jukka Leskelä kannustaa kaikkia alan vaikuttajia huolelliseen kotiläksyjen tekoon. Silloin kun toimintaympäristöanalyysin tekeminen on kaikkein vaikeinta, silloin se on varmasti kaikkein tärkeintä. Toivoisin, että energia-alan yritykset miettisivät varsinkin sitä, miten ne voivat vahvistaa omaa rooliaan tai edes säilyttää sen, kun asiakkaiden rooli muuttuu. Siis kun jotkut Bauhausit ja Ikeat tulevat energiamarkkinoille myymään kaikenlaisia vimpaimia. Oras Tynkkysen mielestä kotiläksyjen tekoon kuuluu tutustuminen ulkomaiseen toimintaan. Me olemme kuvitelleet, että suomalaiset ovat jotenkin niin erityislaatuisia, että se mitä muualla maailmassa tapahtuu, ei ole sovellettavissa tänne eikä siitä voi ottaa oppia. Meillä on asennevamma siitä, että me Suomessa keksitään ratkaisu itse kaikkiin juttuihin. Jarmo Partasen mukaan energiayhtiöt tekevät pahan virheen, jos ne keskittyvät vain puolustamaan nykyisiä bisneksiään. Hän sanoo, että mieluummin niiden kannattaa lähteä mukaan uuteen melskaukseen ja ottaa oppia siitä. Meillä ei ole tarkkaa kuvaa muutoksesta. Mutta jos se menee siihen suuntaan, että energiaa pystytään tuottamaan puhtaasti ja todella edullisesti, ja jos polttoainetta on lähes rajattomasti, niin onhan se ihmiskunnan kannalta todella positiivinen asia. 8 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

9 Tekniikka yllättää vielä monta kertaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan hiilidioksidipäästöjen kasvu pitäisi pysäyttää ja kääntää laskuun jo tällä vuosikymmenellä. IEA pitää kiireellisiä toimia välttämättöminä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan hillittyä kahteen asteeseen. Energian kulutus aiheuttaa yli kaksi kolmasosaa maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Fossiilisilla polttoaineilla tehdään yli 80 prosenttia kaikesta energiasta, ja fossiilisten osuus on hiljalleen kasvanut. IEA laati äskettäin toimenpideohjelman, joka etsi ja tunnisti sellaisia päästövähennysten keinoja, jotka eivät hidasta talouskasvua. Raportissa Redrawing the Energy Climate Map nimettiin neljä keskeistä bkt-neutraalia keinoa: 1. Energiatehokkuuden kehittäminen teollisuudessa, rakennuksissa ja liikenteessä 2. Tehottomien hiilivoimaloiden käytön ja rakentamisen rajoittaminen 3. Öljy- ja kaasutuotannon metaanipäästöjen minimoiminen 4. Fossiilisten polttoaineiden tukien leikkaaminen loppukäyttäjiltä IEA:n mukaan nämä toimet leikkaavat päästöjä reilusti, eikä niiden hyödyntäminen edellytä kansainvälistä ilmastosopimusta. Työhön voidaan ryhtyä saman tien. VTT:n teknogiajohtaja Satu Helynen pitää IEA:n mallia järkevänä ja realistisena. Helysen mielestä taloudellisuus ja joustavuus ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa, kun päästöongelmaa hoidetaan. Teknologian kehitys on yllättänyt myönteisesti monta kertaa, ja Helynen uskoo että yllätyksiä tulee vielä paljon lisää. Uusi energiateknologia kaupallistuu tyypillisesti hitaasti, mutta massatuotannon ja kovan kilpailun avulla kustannuksia on saatu painettu nopeasti alas monilla sektoreilla. Aurinkoenergian ja liuskekaasun tuoreet läpimurrot eivät olisi olleet mahdollisia ilman teknologiaa. Helynen ennustaa, että aurinkoenergia liittyy energiatekniikan valtavirtaan myös Suomessa hybridilaitoksissa, jotka hyödyntävät myös biomassaa ja tuulta. Aurinkoahan on tarjolla hirveästi. Sekin on mahdollista, että aurinko ruokkii tulevaisuudessa jotain pöpöjä, jotka tuottavat vetyä tai jotain muuta ainetta, jota voidaan varastoida. 9

10 Ylijohtaja Härmälä: Ilman perusvoimaa Suomi kylmenee Suomen täytyy miettiä energia- ja ilmastopolitiikkaansa uusiksi niin kuin monien muidenkin maiden. Ilmaston muutos vyöryy päälle, mutta monet muut fundamentit ovat muuttuneet. Kilpailukyvyn painoarvo kasvaa varsinkin Euroopassa. Teksti Terho Puustinen Kuvat Anna Sarkama-Antila ja TEMin kuvapankki Ilman maailmanlaajuisia toimia tästä ei selvitä, sanoo energia-alan ylin virkamies, ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriön energia-osastolta. Euroopan tilanne on erityisen hankala. Eurooppa pyrkii olemaan tiennäyttäjä, mutta tulee mieleen tämä vanha sanonta: Milläs kirppu rykii, kun ei ole rintaluita. Kansainvälistä ilmastosopimusta ei ole syntynyt. Takeita ei ole siitä, että se syntyy vuoden 2015 ilmastokokouksessa Pariisissa. Härmälä uskoo, että Yhdysvallat ja Kiina ovat valmiita sitoutumaan ainoastaan siihen, minkä ne joutuisivat joka tapauksessa tekemään. Euroopan syvä lama taas johtaa keskusteluun siitä, voidaanko päästövähennysten tavoitteita kiristää. Kuinka uskottavaa on pistää taloudellisesti vaikeassa asemassa oleville Välimeren maille lisää kustannustaakkaa? Uskotaanko, että he pystyvät sen maksamaan? Jos uskotaan, niin sitten varmaan uskotellaan itsellemme jotakin sellaista, mikä ei ole totta. Jos ei uskota mutta silti asetetaan tavoitteet, lähdetään varmaan siitä, että saksalaiset ja pohjoiseurooppalaiset maksavat. Väistetään kurjuus Esa Härmälän mielestä olisi hirveä virhe antautua nyt huutokauppaan siitä, kuka laittaa pöytään suurimmat päästövähennykset. Sen sijaan pitää harkita huolellisesti 2020-luvun ohjausmekanismeja ja tavoitteita. En usko, että Eurooppa on ilmastopoliittisista tavoitteistaan luopumassa. Mutta jatkossa täytyy pitää huolta siitä, että kaikki toimet tukevat paremmin talouskasvua. Tämä on tarpeen, jotta ilmastopolitiikan uskottavuus säilyy, jotta kansalaisten tuki sille säilyy ja jottei Eurooppa menisi entistä syvemmälle kurjistumisen tielle. Härmälän mielestä tärkeintä on nykyisen ilmastopolitiikan ristikkäisten kannustimien purkaminen. Hänelle riittäisi yksi sitova päästöjen vähentämisen tavoite, jota voitaisiin tarvittaessa täydentää muilla ohjeellisilla tavoitteilla. Suomen vahvuus on monipuolinen energiajärjestelmä. Siihen kohdistuu kuitenkin nyt selviä paineita. Eräs Euroopan johtava ilmastoideologi on sanonut, että luopukaa koko perusvoiman käsitteestä. Että tämä maailma muutetaan siihen malliin, että kaikki mikä tulee auringosta ja tuulesta, on pakko ottaa vastaan. Ja kun niiden tuotanto joustaa, niin sitten kaiken kulutuksen täytyy joustaa. Härmälä korostaa, ettei tämä lausunto ole hänen tulevaisuudenkuvansa. Mutta se paljastaa karulla tavalla haasteen, jonka polttoainetta käyttävät voimalaitokset joutuvat kohtaamaan. Me kuitenkin lähdemme siitä, että tässä maassa on jatkossakin energiaa käyttävää teollisuutta. Ilman sitä Suomi 10 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

11 olisi monessakin mielessä kylmä paikka. Siksi visio tässä talossa on, että Suomen energiapolitiikan suunnittelussa perusvoiman tuotannolla on rooli ja se täytyy turvata. Ainakaan tässä ministeriössä ei lähdetä perusteollisuutta puhumaan alas. Malttia, poliitikot Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto valmistautuu kuitenkin muutoksiin. Miettimisen paikkoja on jo siinä, jos hiililauhteesta luovutaan ja jos ydinvoimalat eivät nousekaan suunnitellussa tahdissa. Mutta perusvoimaa tarvitaan lähivuosikymmeninä, ylijohtaja Härmälä sanoo. Ja uudet ydinvoimalat olisivat varsin tervetulleita myös ilmastopolitiikan tavoitteiden näkökulmasta. Härmälän mielestä on tärkeää pyrkiä siihen, että poliittinen riski pysyisi mahdollisimman pienenä. Pitäisi hyväksyä, että energiatalous on hidas laiva, jota kenenkään ei pidä pakottaa äkkikäännöksiin. Energiaintensiivisen teollisuuden puolustaminen taas saattaa tarkoittaa jopa sitä, että Suomi joutuu tukemaan perusvoimaa jollakin tavalla. Me emme itse ole innostuneita näistä kapasiteettimekanismeista. Mutta voi tietysti olla, että me tuomme tänne sellaista politiikkaa, että me emme selviä näistä haasteista ilman tällaisia malleja. Se ei ole ihan lähivuosien asia. Mutta kun Venäjällä sellainen jo on, ja jos se EU:ssa laajenee, niin aika fakiireja ollaan, jos tässä välissä ilman niitä selvitään. Esa Härmälä seuraa tarkasti myös bioenergian kestävyyteen liittyvää keskustelua. Hänen mielestään on traagista, että Suomikin tuntee nahoissaan keskustelun paineet, vaikka täkäläiset metsät eivät vie pinta-alaa miltään muulta toiminnalta. Iso uhkakuva on se, että tulee yleisiä rajoitteita biomassojen käytölle. Ja että aletaan vetää rakoa biomassan ja muiden uusiutuvien energiamuotojen välille. Se olisi Suomen kansantaloudelle iso kysymys, jos puuenergia joutuisi päästökaupan piiriin. Kaasu tulee takaisin Toinen bioenergian tulevaisuuteen liittyvä näkökulma on hiilen haaste. Härmälän mukaan sellainen tilanne lähestyy, jossa hiilen kilpailukyky on niin murskaava, ettei metsähake pärjää sille. Silloin Suomi joutuu harkitsemaan bioenergian tuen kasvattamista. Tuulivoimaloille myönnetyn syöttötariffin Härmälä lupaa pysyvän sovitusti ennallaan vuoteen 2022 saakka. Sen jälkeen ainakin vanhojen tuulivoimaloiden pitäisi pärjätä omillaan. Todennäköisesti suurin kurssimuutos toteutuu kaasupolitiikassa. Suomi on linjaansa tarkistanut. Maakaasua katsotaan nyt uudella tavalla ja sen osuus pyritään säilyttämään tai jopa nostamaan. Nythän putkikaasun kilpailukyky on heikko. Me tarvitsemme täyden mittakaavan LNG-terminaalin ja sieltä putken Viroon. Suomi-energian haasteet INVESTOINNIT Energiaintensiivisen teollisuuden heikko kannattavuus ja tiukka rahoitustilanne heijastuvat perusvoiman investointeihin. Windfall-vero tuo lisää epävarmuutta ydinvoimainvestointeihin. BIOENERGIA Keskustelu kestävyyskriteereistä saattaa vaikeuttaa metsäenergian hyödyntämistä myös Suomessa. Turpeen asema on edelleen vaikea. HIILI JA TURVE Hiilen käyttö pyritään lopettamaan vuoteen 2025 mennessä. Viime talvena hiilen käyttö lisääntyi, kun turvetta ei ollut saatavilla. TUULIVOIMA Syöttötariffi houkuttelee sijoittajia. Rakentamisen uudet tavoitteet lisäävät säätövoiman tarvetta. OMAVARAISUUS Sähkön tuonti Venäjältä on supistunut. Suomi kytkeytyy nyt entistäkin tiiviimmin pohjoismaisiin markkinoihin ja niiden hintoihin. Esa Härmälä 11

12 Vesivoima muutoksessa säätövoiman tarve kasvaa Pohjolan Voiman juuret ovat vesivoimassa, joka on muuttunut perusvoimasta merkittäväksi kotimaiseksi säätövoiman lähteeksi, jonka tarve kasvaa. Vesivoimassa varaudutaan tulevaan. Teksti Hannele Kukka Kuvat Anna Sarkama-Antila ja Jyrki Kallio-Koski 12 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

13 Pohjolan Voima sai tänä keväänä toistaiseksi päätökseen kaikkiaan kahdeksan vesivoimalaitoskoneiston peruskunnostusohjelman. Mittava Iijoen peruskunnostushanke on tuonut lisää tehoa, mutta jatkossa vesivoimatuotantoa voitaisiin saada merkittävästi lisää vain uusien vesivarastojen avulla, toteaa Pohjolan Voiman vesivoimayhtiön PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen. Peruskunnostuksella on saatu lisää tehoja vesivoimalaitoksista Pohjolan Voima peruskunnosti kahdeksan vuoden aikana, vuosina , 1960-luvulla rakennetut Kierikin, Haapakosken, Maalismaan ja Pahkakosken vesivoimalaitokset. Perusparannustyöt käsittivät turbiinien uusinnan, generaattoreiden staattoreiden uusinnan ja roottoreiden perushuollon sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmien uusinnat. Peruskunnostuksen myötä saavutettiin lisää tehoa parhaimmillaan yhteensä 20 megawattia. Uusitut laitteistot mahdollistavat suuremman vesimäärän kulkemisen koneistojen läpi ja siten tuovat lisää energiantuotantoa. Iijoella päästiin jo tänä keväänä viimeisimmän peruskunnostetun koneiston käyttöönoton jälkeen uusiin ennätyksiin mitatuissa tehoissa, Pertti Pietinen kertoo. Uudet laitteet ovat myös pienentäneet entisestään ympäristöriskejä. Öljyvahinkoriskit käytännössä poistuivat, kun öljyn sijaan voiteluaineeksi vaihtui vesi. Myös paloturvallisuus parantui palamattomien materiaalien käytön myötä. Peruskunnostustöitä on Iijoen vesivoimalaitosten peruskunnostushankkeen jälkeen odotettavissa ensi vuonna Kokemäenjoella Melon voimalaitoksessa sekä Tengeliönjoella Portimokosken osakkuusvoimalaitoksessa. Vuonna 1971 valmistunut Melon vesivoimalaitos on kertaalleen peruskunnostettu vuonna Vuosina 2014 ja 2015 voimalaitoksella uusitaan generaattoreiden staattorit sekä modernisoidaan sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Vuonna 1987 valmistuneessa Portimokosken laitoksessa uusitaan sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Tengeliönjoella on aiemmin kunnostettu myös kaksi muuta osakkuuslaitosta, Kaaranneskoski vuonna 2006 ja Jolmankoski vuonna Miksi tarvittaisiin lisää vesisäätövoimaa? Säätövoiman tarve kasvaa Suomessa. Vesivoimalaitoksille se merkitsee paitsi lisäsäätötehon tarvetta, myös voimalaitosten käyttövarmuuden ja oikea-aikaisuuden korostumista, kertoo Pertti Pietinen. Säätövoiman tarve kasvaa Suomessa vääjäämättä, kun sääolosuhteiden mukaan vaihteleva tuulivoimatuotanto lisääntyy. Markkinoilta on myös poistumassa vanhenevia lauhdevoimalaitoksia ja niiden myötä säädettävää tuotantokapasiteettia. Myöskään pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta ei välttämättä riitä norjalaista vesivoimaa säätövoiman tarpeesta huolehtimaan, kun sen kysyntä kasvaa myös muualla Euroopassa. Vesivoima on uusiutuva, päästötön ja kotimainen energianlähde. Sen energiatehokkuus on erittäin korkea. Vesivoima soveltuu erinomaisesti sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseen, säätösähkön tuottamiseen, sillä vesivoimalaitosten tuotantoa voidaan hyvin nopeasti lisätä tarpeen mukaan, Pertti Pietinen toteaa. Kotimaisena energiantuotantomuotona vesivoima kasvattaa myös Suomen omavaraisuutta säätövoiman tarpeen kattamisessa, Pietinen jatkaa. Vesivarastoilla lisää energiatehokkuutta ja tulvasuojelua Merkittävimmät vesivoimalaitosten tehon lisäysmahdollisuudet on perusparannusten myötä käytännössä tehty. Säätövoimatarpeen 13

14 kasvaessa mahdollisuus lisätä kotimaista vesivoimatuotantoa tulvavesiä varastoimalla olisi energiatehokkuuden ja omavaraisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Nykyisin noin 20 prosenttia keväisistä tulvavesistä joudutaan vesivarastojen puutteessa juoksuttamaan voimalaitosten ohitse. Tulvavesien sisältämä energia voitaisiin ottaa talteen ja hyödyntää silloin, kun sähkön tarve on suurimmillaan, sanoo Pietinen. Vesivarastot toisivat merkittävästi lisää mahdollisuuksia tuottaa vesisäätövoimaa kasvavaan tarpeeseen. Vesivarastoilla olisi myös tulvasuojelun kannalta keskeinen merkitys. Vesivarastojen läheisyydessä tulvavaara-alueilla riski taajama-alueiden ja muiden asutusten jäämisestä veden alle käytännössä häviäisivät, kun tulvahuiput pienenisivät. Tulvasuojelun ongelmat voitaisiin näin hoitaa ilman yhteiskunnalle kalliiksi tulevia suojarakenteita, kun yritysten rakentamat vesivarastot tasaisivat tulvahuippuja, painottaa Pertti Pietinen. Kumppanuudella muutosvoimaa tulevaisuuteen Pohjolan Voiman vesivoimayhtiön PVO-Vesivoiman käynnissäpidon toimintamalli uudistuu syyskuun alussa, jolloin laitosten käynnissäpito siirtyy siihen erikoistuneen kumppanin hoitoon. PVO-Vesivoiman Ii- ja Kemijoen vesivoimalaitosten kunnossapito- ja käytönvalvontatehtäviä hoitaa syyskuusta alkaen yhteistyökumppani Caverion Oyj, aiemmin YIT Teollisuus. Kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä ja voimavarojen yhdistämisellä voidaan lisätä kustannustehokkuutta ja varmistaa vesivoimaosaamisen laajeneminen ja säilyminen pitkällä aikavälillä. Käynnissäpitoon keskittyneen kumppanin kanssa PVO-Vesivoimalla on myös hyvät lähtökohdat kehittää yhdessä jatkuvasti Pohjolan Voiman vesivoimalaitosten kunnossapitoa ja käytönvalvontaa, toteaa PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen. Kumppanuuden myötä 27 PVO-Vesivoiman ammattilaista työskentelee syyskuusta alkaen vanhoina työntekijöinä Caverion Industria Oy:n palveluksessa. PVO-Vesivoimassa työskentelee muutoksen jälkeen 14 henkilöä. 14 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

15 Yhteistyötä kalatiehankkeissa Pohjolan Voima haluaa aktiivisesti osallistua Kemi- ja Iijoen vaelluskalahankkeisiin. Tavoitteenamme on osaltamme edistää vaelluskalojen palauttamista rakennettuihin jokiin ja samalla yhteistyössä hakea hyviä toimintatapoja kalateiden ja vesivoimantuotannon yhteensovittamiseksi, sanoo Pertti Pietinen, PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja. Kemi- ja Iijoella edistetään kalateiden toimintaa ja rakentamista Kemijoen suulla sijaitseva Isohaaran uusi kalatie otettiin käyttöön vuonna Se on sijoitettu Isohaaran Keminmaan puoleisiin voimalaitosrakenteisiin. Lapin elinkeino- ja ympäristökeskuksen koordinoima kalatiehanke on osa vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävää kokonaisuutta. Pohjolan Voima tukee kokonaisuutta seuraavan kolmen vuoden aikana hankkeita toteuttavalle ja hallinnoivalle Lohijokitiimi ry:lle annettavalla tuella. Iijoella Pohjolan Voima tukee Iijoen kalatiet -hanketta vuosina Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- ja ympäristökeskuksen koordinoimassa hankkeessa ovat lisäksi mukana Iijoki-varren kunnat sekä Metsähallitus. Jatkona aiemmalle hankkeelle kolmen vuoden aikana on tarkoitus laatia suunnitelmat Iijoen viiden voimalaitoksen ja Raasakan säännöstelypadon kalateiden rakentamisesta. Lisäksi tavoitellaan mm. vaelluskalojen luonnonvaraisen lisääntymisen ja voimatalouden yhteen sovittavien toimintatapojen kehittämistä. Viime vuonna hankkeessa on jo valmistunut Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- ja ympäristökeskuksen rakennuttama Koston säännöstelypadon kalatie, jota hallinnoi Metsähallitus. Kokonaisuuden toimivuudesta tietoa tutkimuksin Pohjolan Voima on antanut asiantuntemustaan ja tietoja kalateiden suunnitteluun ja tutkimukseen. Kemijoella Pohjolan Voima on mukana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n ja Lohijokitiimin tutkimuksessa, jolla saadaan lisää tietoa Isohaarassa voimalaitoksen virtaamien ja niiden säätämisen vaikutuksesta kalojen liikkeisiin ja kalatien toimivuuteen. Iijoella tutkimuksin pyritään muun muassa selvittämään optimaalinen paikka kalateiden suuaukoille. Pitkäjänteistä tutkimustietoa tarvitaan lisää, jotta toimenpiteet osataan kohdistaa oikein. Myös perustietoa vaelluskalojen palauttamiseen liittyvistä asioista on hyvä syventää, jotta kokonaisuudesta saadaan nykyistä parempi käsitys. Hyvä yhteistyö eri osapuolten kesken tuottaa perusteltua tietoa vaelluskalojen hoidon kehittämiseen rakennetuissa joissa, toteaa Pertti Pietinen. 15

16 16 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

17 Bioenergiaohjelman 16 voimalaitosta Voimavarojen yhdistäminen, ympäristöarvojen nousu ja tarve löytää uudenlaisia teknologisia ratkaisuja nämä ovat tärkeimmät tekijät Pohjolan Voiman menestyksekkäälle bioenergiaohjelmalle, johtaja Petri Hurri listaa. Teksti Leena Manner Kuvat Kai Tirkkonen Lämpövoimasta Pohjolan Voimassa vastaava Petri Hurri kertoo, että bioenergiaohjelma lähti halusta yhdistää tarpeet ja voimavarat. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman kustannustehokas tapa tuottaa kullakin voimalaitoksella sähköä ja lämpöä osakkaiden tarpeisiin. Samalla tuli motiivi hyödyntää biomassaa polttoaineena aiempaa enemmän. Teknisissä ratkaisuissa ja kokoluokassa Pohjolan Voiman biovoimalaitokset ovat usein olleet edelläkävijöitä ja matkan varrella voimalaitoksia rakennettaessa on ratkaistu useampikin haaste. Pohjolan Voima on tähän mennessä rakentanut 16 biovoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin megawattia. Investointien yhteenlaskettu suuruus lähentelee jo kahta miljardia euroa. Voimme olla yhdessä osakkaidemme kanssa tehtyyn saavutukseen erinomaisen tyytyväisiä. Tietysti myös toimintaperiaatteemme, omakustannushintainen Mankala-malli, on tukenut ohjelman tavoitteiden toteutumista merkittävästi, Hurri selvittää. Toimintaperiaate antaa mahdollisuuksia osallistua ja hyötyä hankkeista omistusosuutta vastaavasti ja päästä mukaan ison kokoluokan hankkeisiin. Bioenergiaohjelmassa Pohjolan Voima on tuonut projekteihin oman sekä kumppaneidensa osaamisen. Myös hankkeiden rahoituksen järjestämiselle järjestelmä on tuonut etua. Rahan hinta seuraa riskiä. Kun mukana on Pohjolan Voiman kaltainen, omistuspohjaltaan vakaa, Suomessa merkittävä toimija, jolla on kokemusta erilaisista voimalaitosprojekteista ja niiden läpiviemisestä, pääoman riskipreemio laskee. Toki riskipreemioon vaikuttavat myös hankkeissa mukana olevat vakavaraiset osakkaat. Yhdessä yksikkökustannuksia alas! Liikkeelle sysäävä voima ja 90-luvuilla oli tarve uudistaa vanhentuneiksi käyviä metsäteollisuuden voimalaitoksia. Metsäteollisuus on perinteisesti hyödyntänyt tuotantoprosesseissa muodostuvat sivutuotteet, kuten kuoren ja lietteen, sähkön ja lämmön tuotannossa. Bioenergiaohjelma haki keinoja edelleen tehostaa tuotantoprosesseille oleellisen tärkeän sähkönja lämmöntuotannon kustannustehokkuutta. Kattiloiden kustannustehokas optimikoko oli yleensä metsäteollisuuden omille tarpeille liian suuri. Lisälämpökuorma oli tarpeen. Kumppaneiksi hankkeisiin lähtivät alueelliset ja kunnalliset energiayhtiöt, tuotantojohtaja Juha Kouki Pohjolan Voimasta selittää. Yhteishankkeesta hyötyivät molemmat osapuolet. Metsäteollisuus sai riittävän suuren yksikön kun taas alueelliset ja kunnalliset energiayhtiöt pääsivät mukaan hankkeisiin, joihin niiden rajallinen lämpökuorma ei yksin olisi antanut mahdollisuutta. Voimavarat yhdistämällä voidaan rakentaa riittävän suuri ja molempien etuja palveleva voimalaitos, jossa yksikkökustannukset jäävät alhaisiksi. Hankkeet tarjoavat osallisille niitä paljon tavoiteltuja skaala- ja synergiaetuja, Kouki toteaa. 17

18 Kiotosta potkua ohjelmalle Bioenergiaohjelmaa edistivät myös nousussa olevat ympäristöarvot. Kioton kokouksessa vuonna 1997 teollisuusmaat päättivät vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 5,2 prosentilla. EU päätti toimeenpanna Kioton sitoumuksia päästökauppajärjestelmällä. Päästökauppajärjestelmä antoi bioenergiaohjelmalle tukevan potkun. Päästöoikeuden hinta antoi biomassalle kilpailukykyä fossiilisiin tuontipolttoaineisiin verrattuna mikä olikin tarpeen kun sekä haettiin soveltuvia polttoaineita että kehitettiin niille tuotanto- ja logistiikkaprosesseja. Vuosien varrella olemme kokeilleet erilaisia biopolttoaineita, kuten vaikkapa ruokohelpeä ja energiapajua. Erilaiset kokeilut ja selvitykset ovat osoittaneet metsäenergian hyödyt, voimalaitosteknologian johtava asiantuntija Pentti Arhippainen Pohjolan Voimasta kertoo. Polttoaineketjussa monen tekijän pitää osua kohdalleen: biomassan kasvatus, korjaaminen, näihin vaadittavan teknologia, logistiikka, ja, kuten Arhippainen korostaa: näiden lisäksi tulee vielä polttotekniikka omine kysymyksineen. Turpeen tärkeä rooli bioenergialle Jokainen bioenergialaitos suunnitellaan omaan ympäristöönsä, usein osaksi teollisuusympäristöä. Aina kuitenkin ensiksi mietitään mitä, mihin käyttöön ja tarpeeseen ollaan rakentamassa, sillä nämä raamittavat valittavissa olevaa teknistä ratkaisua. Osaamisemme on karttunut vuosien ja vuosikymmenten varrella. Olemme ratkaisseet erilaisia isoja ja pieniä ongelmia, keksineet esimerkiksi keinoja hyödyntää erilaisia polttoaineita, Arhippainen selvittää. Ensimmäisissä bioenergiahankkeissa silloiseen voimalaitosteknologiaan sopi hyvin puun ja turpeen yhteispoltto. Turve on toki edelleen tärkeä polttoaine biovoimalaitoksissa. Tosin roolit ovat vuosikymmenten aikana kääntyneet: metsäenergia on nyt hallitsevassa roolissa ja turvetta käytetään vain seospolttoaineena. Bioenergiaohjelma on tuonut tuhansia työpaikkoja metsäenergian hankintaketjuun Metsäteollisuus: Vain energiapuuta kattiloihin Riittääkö puuta energiantuotantoon, riittääkö sitä metsäteollisuudelle ja ohjautuvatko ainesosat varmasti parhaan lisäarvon tuovaan käyttötarkoitukseensa? Metsäteollisuuden mielestä bioenergiana pitäisi polttaa ainoastaan hakkuutähteitä, kantoja ja energiakäyttöön soveltuvaa pienpuuta. Riittävän järeä, halkaisijaltaan yli 6-senttimetrinen kuitupuu pitäisi ohjata sellutehtaalle tukista nyt puhumattakaan, metsäenergiapäällikkö Matti Halinen UPM:ltä painottaa. Asetettujen tavoitteiden mukaan metsäenergian käytön pitäisi olla 25 terawattituntia vuonna Määrä vastaa noin 13 miljoonaa kiintokuutiometriä metsähaketta. Metsäntutkimuslaitos Metla on arvioinut metsähakkeen riittävän asetettuihin tavoitteisiin. Hakkeesta voi tulla kilpailua ja Metla ennakoi, että paikallisesti voidaan joutua käyttämään kalliimpia energiajakeita ja/tai kuljettamaan osa hakkeesta kauempaa. Halinen on pitkälti Metlan havaintojen kanssa samaa meiltä. Oleellista on puun liikkuminen. Pidän todellisena uhkana sitä, että metsänomistuksen pirstoutuessa metsänomistajat eivät enää osaa hoitaa metsiään ja tehdä metsänhoitotöitä ajallaan. Metsänhoitotöistä saadaan myös metsäenergiaa ja mikäli metsänhoitotyöt laiminlyödään, vaarantuu myös ainespuun riittävä kasvu. 18 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

19 Aiemmin voimalaitokset polttivat 100-prosenttisesti joko puuta, kivihiiltä tai turvetta. Nykyisin etsimme keinoja tehdä voimalaitoksista mahdollisimman joustavia myös polttoaineen suhteen. Useaa polttoainetta hyödyntävä monipolttoainekonsepti, jota olemme soveltaneet aina Ahlholmens Krafista alkaen, varmistaa voimalaitosten käyttöikää muuttuvissa olosuhteissa, Arhippainen painottaa. Yhteistyössä eteenpäin Hurri, Arhippainen ja Kouki painottavat, että yksin Pohjolan Voima ei ole kuitenkaan bioenergiaa rakentanut. Mukana on osakkaiden ohella ollut asiasta innostuneita ja teknologiaa eteenpäin vieneitä kumppaneita. Kohta kolmen vuosikymmenen ajan olemme yhdessä kumppaneidemme kanssa etsineet ratkaisuja erilaisiin ongelmiin hyvinkin menestyksekkäästi. Mukana olleilla on ollut halu löytää ratkaisuja ja tehdä toteutuspäätöksiä, Hurri painottaa. Olemme soveltaneet ja vieneet muualla koeteltuja ratkaisuja eteenpäin, hyvä esimerkki on Savonlinnan vuonna 2003 valmistunut voimalaitos. Polttoaineena käytetään vaneritehtaan sivutuotteita, joiden liiman natrium aiheutti poltolle ongelmia. Natrium reagoi leijutushiekan kanssa muodostaen natriumsilikaattia eli lasia. Ratkaisimme ongelman korvaamalla leijutushiekan muilla mineraaleilla. Kumppanimme ovat tarttuneet eri haasteisiin sopivalla innolla ja sitkeydellä. Meillä onkin lukuisia erilaisia innovaatioita voimalaitoksissamme. Toisaalta voimalaitoksille kehitetyt ratkaisut ovat toimineet referensseinä kumppaneillemme ja avanneet jälleen uusia mahdollisuuksia, Kouki jatkaa tyytyväisenä. Hyötyä koko Suomelle Pohjolan Voiman bioenergiaohjelma on klassinen esimerkki win-win-tilanteesta, jossa kaikki hyötyvät. Voittajia ovat hankkeiden osallisten ohella myös aluetaloudet ja koko yhteiskunta. Bioenergiaohjelma on tuonut tuhansia työpaikkoja metsäenergian hankintaketjuun. Biomassan poltto vähentää jatkuvasti fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä ja siten hiilidioksidipäästöjä, Hurri toteaa. Tämä on aivan eri asia kuin se, että osa metsänomistajista haluaa korostaa muita arvoja kuin metsän taloudellista hyötyä. Jokaiselle pitää suoda oikeus tehdä oman arvomaailman mukaisia valintojaan. Mutta metsänhoidon laiminlyönti osaamattomuuden, piittaamattomuuden tai saamattomuuden vuoksi se on asia, joka huolestuttaa ja saattaa johtaa jopa siihen, että meillä ei ole riittävästi puuta metsäteollisuuden sekä energiantuotannon tarpeisiin. Halisen toiveena on metsänomistuksen kehittyminen kohti liiketoimintaa. Silloin metsää kasvatettaisiin, hoidettaisiin ja hakkuuoikeuksia myytäisiin liiketaloudellisista lähtökohdista. Aktiivinen metsänhoito takaa puun liikkumisen ja asetetuille tavoitteille riittävän energiapuun määrän. Siitä hyötyisi koko kansantalous, Halinen painottaa. 19

20 20 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Kymin Voima Oy on Pohjolan Voiman ja KSS Energia Oy:n omistama tuotantoyhtiö ja se tuottaa prosessihöyryä, tehdaskaukolämpöä ja sähköä UPM Kymin tehtaalle Kouvolassa sekä lämpöä ja sähköä KSS Energialle. Voimalaitoksen rakentaminen käynnistyi kesällä 2000 ja se otettiin kaupalliseen tuotantokäyttöön syyskuussa Voimalaitoksen osakkaille tuottama sähkötehokapasiteetti on 76 MW ja lämpö tehokapasiteetti 180 MW.

21 Esimerkki bioenergiaohjelmasta: Kymmenen vuotta kymin voimaa Kymin Voiman tavoitteena on ollut uusiutuvan energian käytön lisääminen. Vastikään 10 vuotta täyttyneen toiminnan aikana olemme voineet merkittävästi vähentää turpeen osuutta ja lisätä metsäenergian käyttöä, Kymin Voiman toimitusjohtaja Antti Rainio kertoo tyytyväisenä. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävät UPM:n Kymin tehtaat sekä KSS Energian asiakkaat Kouvolan seudulla. Kymin Voima on oiva esimerkki siitä, miten Pohjolan Voima yhdistää voimavaroja. Teksti Leena Manner Kuva Kai Tirkkonen Kymin Voiman kehitystarina on tyypillinen biovoimalaitoksen muuntumistarina. Voimalaitos suunniteltiin ja rakennettiin hyödyntämään metsäteollisuuden prosesseissa sivutuotteena syntyvää kuorta sekä lähialueilta saatavaa turvetta. Päästökauppajärjestelmän esiinmarssi 2000-luvun alussa lisäsi kiinnostusta metsäenergian lisäämiseen. Voimalaitoksen käynnistyessä turpeen osuus polttoaineesta oli vuositasolla lähes 40 prosenttia. Nyt biopolttoaineiden eli kuoren, metsäenergian ja lietteen yhteenlaskettu osuus on reilu 85 ja turpeen reilu 10 prosenttia, Rainio selittää tyytyväisenä. Vuosien varrella olemme investoineet kykyyn hyödyntää yhä enemmän bioenergiaa. Jotta kuoren ohella voitaisiin hyödyntää myös muuta metsäenergiaa, vuonna 2006 laitosalueelle hankittiin käyttöpaikkamurskain. Neulasten polton aiheuttamaa korroosiota olemme hillinneet kattilamuutoksilla sekä tulistimien uusimisella, Rainio avaa. Kymin Voima tuottaa osakkailleen UPM:lle sekä KSS Energialle sähköä 76 sekä prosessihöyryä ja kaukolämpöä 180 megawatin teholla. Luonnollisesti olemme samaan aikaan etsineet kustannustehokkuutta. Voimalaitosta esimerkiksi ajetaan yhteisestä valvomosta UPM:n Kymin talteenottolaitoksen kanssa. Yhteishengellä haasteista mahdollisuuksia Kymin Voima oli ensimmäisiä Pohjolan Voiman bioenergialaitoksia, joihin osakkaaksi tuli alueellinen energiayhtiö. KSS Energia saa voimalaitokselta sekä sähköä että kaukolämpöä. Toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläisen mukaan yhteistyö on ollut alusta alkaen toimivaa ja eteenpäin katsovaa. Yhteistyön päälinjoista on sovittu osakassopimuksessa. Yhteistyö on sujunut hyvin, meillä on selvä yhteinen intressi, UPM:n Kymin tehtaan johtaja Juha Kääriäinen puolestaan jatkaa. UPM:llä on Kymin tehtaalla sellutehdas ja hienopapereita valmistava paperitehdas. Vuonna 2007 tehtaan paperikoneista yksi ajettiin alas ja voimalaitoksen tehoa vapautui. Analysoimme osakkaiden kesken tilanteen. Ratkaisuna KSS Energia sai aiempaa enemmän kaukolämpöenergiaa käyttöönsä, Kääriäinen kertoo. Yhä vihreämpää energiaa KSS Energia hyötyy voimalaitoshankkeeseen mukaan lähtemisestä kahdella tavalla: pääsimme mukaan omia voimavarojamme suurempaan hankkeeseen, minkä hyöty näkyy yksikkökustannuksissa. Saimme myös mahdollisuuden lisätä uusiutuvan energian osuutta tuotannostamme, Jääskeläinen kertoo. Uusiutuva bioenergia on KSS Energialle tärkeää, sillä asiakkaamme osaavat kysyä ja vaatia sitä. Alun alkaen voimalaitos hyödynsi sellutehtaan sivutuotteita, etenkin kuorta. Edelleenkin puolet käytettävästä metsäenergiasta saadaan suoraan tehtaan kuorimolta, puolet tuodaan risuina, kantoina tai hakkeena voimalaitosalueelle. Turve saadaan aivan lähialueilta. Olemme iloinneet kumppaniemme halusta jatkuvasti kehittää voimalaitosta ja investoida siihen. Uskomme vahvasti voimalaitoksen tulevaisuuteen, Jääskeläinen toteaa. 21

22 Biohiili vähentäisi kivihiilen käyttöä Biohiilen eli paahdetun metsäperäisen biomassan avulla voidaan voimalaitoskattiloissa ilman merkittäviä kattilamuutoksia korvata kivihiiltä ja siten vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Tutkimushankkeissa sopivaksi seossuhteeksi on osoittautunut sekoitus, jossa on puolet kivi- ja puolet biohiiltä. Biohiiltä valmistetaan paahtamalla puuhaketta asteen lämmössä. Kuumakäsittelyssä biomassa muuttuu jauhamiskelpoiseksi ja sen käyttöominaisuudet paranevat. Biohiili voidaan jauhaa hiilimyllyssä hiilen seassa tai se voidaan pelletöidä tai briketöidä kuljetusta ja varastointia varten. Tonnissa kivihiiltä on energiaa keskimäärin 7 MWh, tonnissa biohiiltä noin 5 6 MWh. Pohjolan Voiman teknologiapäällikkö Jorma Isotalo uskoo biohiilen tulevaisuuteen. Vähintäänkin viiveellä. Isotalo uskoo biohiilen käytön yleistyvän kaukolämpölaitoksissa, joilla on myös tarve löytää kivihiilelle korvaavia polttoaineita. Kun biohiilen tuotantoprosessit sekä globaalit markkinat logistiikkaketjuineen kehittyvät, Isotalo uskoo sen käytön lähtevän voimakkaaseen nousuun. 22 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

23 miten kivihiiltä voidaan korvata? Keski-Euroopan energiantuotanto nojautuu edelleen vahvasti kivihiileen, kun taas Suomessa tältä polttoaineelta on viime vuosikymmeninä viety salonkikelpoisuus. Miten kivihiiltä voidaan korvata ja millä seurauksilla? Teksti Leena Manner Kuvat Kai Tirkkonen Pohjolan Voimassa suunnittelupäällikkönä työskentelevällä Jarmo Tervolla on vankka käsitys kivihiilen tarpeellisuudesta: lähiaikoina emme pärjää ilman kivihiiltä, vaan meidän on vielä elettävä sen kanssa. Ainakin, jos ajattelemme sähkön hintaa ja Suomen kilpailukykyä. Meillä on selvä pyrkimys ja tahtotila vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Olemme sitoutuneet kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja teemme pitkäjänteistä työtä tavoitteen saavuttamiseksi. Pohjolan Voima on rakentanut jo 16 bioenergiaa hyödyntävää voimalaitosta Suomeen. Kehitämme uusia polttotekniikoita ja polttoaineita. Etsimme tapoja korvata ja vähentää kivihiilen polttoa. Hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus nousee Pohjolan Voimassa lähivuosina jo 90 prosenttiin, Tervo selittää nykytilannetta. Kivihiilen osuus primäärienergiasta on Suomessa noin 15 prosenttia. Sitä käytetään Suomessa hyvinkin energiatehokkaiksi tunnustettujen sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitosten ohella sähköä tuottavissa lauhdevoimalaitoksissa. Pohjolan Voimalla on kolme suurta kivihiiltä polttoaineena käyttävää lauhdevoimalaitosta: Kristiinan, Tahkoluodon ja Vaskiluodon voimalaitokset. Vaskiluodon voimalaitoksesta Pohjolan Voima omistaa puolet. Kolmella laitoksella olisi teknistä käyttöikää vielä merkittävästi jäljellä. Tervo siis peräänkuuluttaa kivihiilelle jatkoaikaa. Perusteluita! Kivihiilellä tasataan tuotannon ja kysynnän vaihteluja Suomessa on rakennettu viime vuosina runsaasti energiantuotantokapasiteettia: bioenergiaa sekä ydinvoimaa. Pohjolan Voiman rakentamat biovoimalaitokset toimivat lähes poikkeuksetta jonkun teollisuuslaitoksen yhteydessä, jolloin voimalaitoksen tuottama höyry sekä osa sähköstä hyödynnetään teollisuuden prosesseissa. Teollisuuslaitosten rinnalla toimivia voimalaitoksia ajetaan tehtaan prosessilämmön ja kaukolämpövoimalaitoksia kaukolämmön tarpeen mukaan. Niistä ei siten ole uusiutuvalle, etenkään tuuli- ja aurinkovoimalle, säätäjäksi. Ydinvoima on edullista perustuotantoa, se ei sovellu joustavaan sähköntuotantoon. Vesivoima on tunnetusti parasta säätövoimaa, mutta sitä ei ole riittävästi. Nyt pääsemme asian ytimeen: Kivihiiltä tarvitaan tasapainottamaan uusiutuvaa energiantuotantoa, etenkin tuulivoimaa. Eri toimijoilla on runsaasti tuulivoimahankkeita vireillä ympäri Suomea. Niiden valmistuttua Suomeen tarvitaan aiempaa enemmän joustoon pystyvää sähköntuotantokapasiteettia. Kapasiteettipula edessä? Mikäli kivihiilivoimalaitokset ajetaan lähivuosina alas, olemme kapasiteettipulassa. Kivihiilivoimalaitoksia on kuitenkin uudistettu, niiden päästöjä vähennetty eivätkä ne enää vastaa niistä annettua kuvaa nokea tupruttelevina peruskuormalaitoksina. 23

24 Laitoksia on kehitetty ympäristö ja joustava sähköntuotanto huomioiden. Polttotekniikan kehitys, suodattimet ja savukaasupesurit ovat saaneet voimalaitosten päästöt vähäisiksi. Oikeastaan ainoa ongelma on hiilidioksidi, jota syntyy aina, kun jotain poltetaan. Laitosten ominaisuuksia ja ajotapoja kehittämällä olemme saaneet laitoksista esiin tarvittavaa joustavaa sähköntuotantokapasiteettia. Asiassa on myös kansantaloudellinen näkökulma. Voimaloissa on kiinni paljon sidottua pääomaa. Jollei tätä pääomaa voida hyödyntää, tarvitsemme kipeästi uutta pääomaa korvaaviin investointeihin. Lauhdevoimaloilla olisi kuitenkin vielä noin kolmannes teknisestä käyttöiästään jäljellä, joten olisi viisasta käyttää niitä mahdollisimman hyvin hyödyksi energiantuotannossa ottaen toki päästörajoitteet huomioon. Olemassa oleva kapasiteetti on edullista Uusia voimalaitoksia ei rakenneta käden käänteessä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että suunnitteluun kuluu vähintään pari vuotta, rakentamiseen kahdesta viiteen vuotta. Tämän lisäksi tulee vielä luvitusprosessi eri vaiheineen. Kapasiteetin rakentaminen on hidasta. Jatkossa kivihiilivoimalaitosten sähköntuotanto käy yhä tarpeellisemmaksi. Kilpailu säätövoimana käytetystä pohjoismaisesta vesivoimasta kasvaa ja kovenee ja siitä on tulossa liian kallista. Riittääkö Venäjältä tuotavaa? Suomeen on tuotu runsaasti sähköä Venäjältä viime vuosiin asti. Nyt Venäjä haluaa muuttaa siirtoyhteydet kaksisuuntaiseksi niin, että sähköä voidaan ei vain tuoda Suomeen, vaan myös viedä Suomesta Venäjälle. Sähkön tarve Venäjällä kasvaa ja venäläiset ovat yhä haluttomampia joustamaan omassa energiankäytössään viennin hyväksi. Venäjän sähkön varaan on vaikea rakentaa tulevaisuutta, ainakaan kustannustehokkaasti. Apua kansallisesta joustosta Kivihiilen lisäaika ratkaistaan EU:ssa. Kaiken taustalla on teollisuuspäästö- eli ns. IE-direktiivi, joka kiristää suurten voimalaitosten ympäristövaikutuksia ja lupaehtoja. Voimalaitosten pitää olla direktiivin mukaisia ja uudelleen luvitettuja jo vuonna Voimayhtiöille aikataulu on erittäin tiukka ja vaativa. Suomi on usean muun jäsenmaan ohella esittänyt EU:n komissiolle kansallisen siirtymäsuunnitelman. Jos komissio sen hyväksyy, saamme lisäaikaa IE-direktiivin edellyttämien parhaiden ratkaisujen mukaisille mittaville muutostöille. Miksei voimalaitoksilla ole tehty ajoissa tarvittavia muutostöitä? IE-direktiivistä johtuva suurten polttolaitosten säädös tuli voimaan helmikuussa, mutta IE-direktiivikokonaisuuden toimeenpaneva ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus on vasta 24 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

25 tulossa eduskunnan käsittelyyn. Samaan aikaan on uudistettavana suuria polttolaitoksia koskeva parhaan käyttökelpoisen tekniikan asiakirja, nk. LCP-BREF, jonka perusteella komissio antaa nk. BAT-päätelmät parhaaksi mahdolliseksi voimalaitoksissa käytettäväksi tekniikaksi. Päätelmistä tulee sitovia IE-direktiivin nojalla. Voimalaitoksilla eletään epätietoisuudessa: tiedetään, että meiltä edellytetään parhaiden tekniikoiden käyttöönottoa vuosikymmenen loppupuolella, mutta vielä emme tiedä, millaisten tekniikoiden. Tarvitsemme siirtymäaikaa voidaksemme tehdä viisaita valintoja, kun muutostarve sekä oikeat tekniikat ovat ensin selvillä. Haluamme välttää hätiköityjä ja vääriksi Puuta voidaan myös kaasuttaa energiaksi Vaasassa Vaskiluodon hiilivoimalaitoksen yhteydessä toimii maailman ensimmäinen suuren mittakaavan biomassan kaasutuslaitos. Biomassasta saatavalla kaasulla korvataan kivihiiltä ja vähennetään fossiilisia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Biokaasulla voidaan korvata prosenttia kivihiilestä. Teknologiapäällikkö Jorma Isotalo toteaa biokaasun olevan paikallinen ratkaisu. Kaasutuslaitos sijaitsee voimalaitoksen yhteydessä, joten puun kuljettaminen asettaa kaasutukselle kannattavuusrajan. Puuta kaasutuslaitokselle kannattaa kuljettaa noin 100 km säteellä laitoksesta. Vaskiluodon voimalaitoksen kaasutuslaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä noin tonnilla vuodessa ja tuo polttoaineen hankintaan noin 400 työpaikkaa. osoittautuvia päätöksiä. Toki varaudumme jatkuvasti tulevaan ja meillä on koko ajan päivittyvät suunnitelmat. Siirtymäaika antaisi meille lisää varmuutta. Työtä vaihtoehtojen etsimiseksi Teemme lujasti työtä vähentääksemme voimalaitosten ympäristövaikutuksia. Kivihiilen käytöstä jopa puolet voidaan korvata biopolttoaineilla. Valinnoissa on tietysti mukana aina myös kustannustekijä ja raja-arvon asettaa kivihiilen hinta lisättynä päästöoikeuden hinnalla. Päästöoikeuden hinta on pysytellyt aika alhaisena, joten kovin kalliit ratkaisut eivät ole taloudellisesti perusteltuja. Kivihiiltä voidaan nykytiedolla korvata lähinnä kahdella tavalla: biohiilellä tai biomassan kaasutuksella. Molempien laajemman käytön esteenä on edelleen korkea hinta kivihiileen verrattuna. Kivihiilellä on monta hyvää ominaisuutta, jotka puoltavat sen käyttöä: sillä on vakiintuneet markkinat ja sitä on helppo varastoida sekä kuljettaa. Lyhyellä aikavälillä kivihiiltä on vaikea, jopa mahdotonta, kustannustehokkaasti korvata. 25

26 Pitkäjänteinen työ avain menestykseen Olkiluodossa eletään vahvaa kasvun aikaa Vakaa toimintaympäristö ja pitkäjänteinen kehittäminen ovat syitä Olkiluodon voimalaitosten menestymiselle, toimitusjohtaja Jarmo Tanhua TVO:sta toteaa. Laitosyksiköt ovat tuottaneet sähköä suomalaisille maailman huippua olevilla käyttökertoimilla lähes 35 vuotta. Teksti Leena Manner Kuvat Kai Sarkkinen ja TVO:n kuva-arkisto Graafi TVO POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

27 Tanhua pitää menestyksen tärkeimpänä tekijänä vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä. Maailma muuttuu jatkuvasti. Yhteiskunnan ja yritysten on sopeuduttava ja elettävä muutoksissa mukana. Tämä on täysin ymmärrettävä. Tätä rajua muutosta on tasapainottanut suomalaisen yhteiskunnan ja poliittisen päätöksenteon vakaus. Se antaa investoinneille mahdollisuuksia. Toisaalta mikäli yhteiskunta päätöksillä lähtee keikuttamaan venettä, muuttamaan toimintaympäristöä ja aiheuttamaan turhaa epävakautta vaikkapa verotuksen muutoksilla, kuten nyt esimerkiksi suunnitteilla olevilla windfall-veroilla, investoinnit vaarantuvat. Yhtälö on lopulta yksinkertainen: Ilman vakautta ei ole mahdollisuutta investoida, ilman investointeja ei puolestaan kehitetä toimintaa. Omaa sarkaamme on ydinvoimaan kuuluva jatkuva kehittäminen. Olemme sitä voineet hienosti tehdä ja tämän ansiosta laitosyksikkömme ovat nyt hyvässä toimintakunnossa ja tuottavat turvallisesti korkeilla käyttökertoimilla sähköä. TVO vastaa noin kuudenneksesta Suomen sähköntuotannosta. Lisä tehoa modernisoinneista Tanhua ottaa investoinneista esimerkiksi vuosihuollot. Vuosien varrella Olkiluodossa on paitsi tehty normaaleja huoltotöitä, myös modernisoitu ja uusittu laitosyksiköitä luvulla on esimerkiksi uudistettu turbiinilaitokset sekä uusittu generaattorit, merivesipumput ja laitoksen tärkeimmät venttiilit. Modernisoinnit ovat isoja ja usein vaativia hankkeita ja niihin investoidaan joka vuosi useita kymmeniä miljoonia euroja. Kehitämme jatkuvasti laitosyksiköitämme. OL1- ja OL2-yksiköiden tuotantoteho on kasvanut kolmanneksella käynnistystilanteesta. Saamme myös polttoaineesta prosessissa enemmän irti eli olemme onnistuneet lisäämään myös yksiköiden energiatehokkuutta. Tuotamme vähemmällä uraanilla enemmän sähköä. Seuraavat suuret modernisointiprojektit ajoittuvat vuosille Laitoksia uudistetaan joka vuosi, mutta näitä suuria modernisointiprojekteja tehdään yleensä noin 5 8 vuoden välein. Niiden avulla pidämme laitosyksiköitä jatkuvasti uudenveroisina, mikä sitten näkyy yksiköiden tuotantovarmuutena. Aina 40 vuotta käyttöikää jäljellä Energia-alalla investoinnit tehdään vuosikymmeniksi ja investointipäätöstä tehtäessä tarvitaan käsitys investoinnin pitkäaikaisesta kannattavuudesta. Näin on myös ydinvoimassa. Vakaa toimintaympäristö on siten tärkeä myös käyville laitosyksiköille ja niiden kehittämiselle. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kehitys

28 TVO:n tavoitteena on pitää yksiköt sellaisessa kunnossa, että niillä on edessään vielä ainakin 40 vuotta teknistä käyttöikää. Investointeja tehdään juurikin teknistä elinikää ja turvallisuutta ajatellen, kaikki investointimme eivät suinkaan tuo lisää tehoa tai tuotantoa. Tanhua kiittää päättäjien ohella myös TVO:n omistajia sekä hallitusta. Hallituksella on ollut kykyä katsoa pitkälle ja tehdä päätöksiä. TVO:lla on ollut ydinvoiman erityispiirteet ymmärtäviä hallituksia, jolloin tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä on pystytty tekemään. Hallituksemme ei päästä meitä helpolla, investointien sisältö ja perusteet pohditaan tarkasti ja meitä vaaditaan kehittämään toimintaamme. Elämme murrosvaihetta, jossa meidän pitää pystyä siirtämään TVO:n yritys- ja turvallisuuskulttuuri eteenpäin. Meille on tullut paljon uutta henkilöstöä, joka on projekteissa päässyt tekemään töitä yhdessä alan mestareiden kanssa. Se on paras mahdollinen tapa päästä ydinvoimaan ja tvo:laisuuteen sisälle. Kasvun vaiheessa tärkeää on pitää fokus tiukasti mielessä ovatpa kyseessä sitten investoinnit tai henkilöstön kehittäminen. Meille tulee jatkuvasti uusia tehtäviä ja samalla on jatkuvasti arvioitava, voimmeko luopua joistain vanhoista tehtävistä tai toimintatavoista. Erityisesti kasvun vaiheessa on pidettävä huolta, etteivät kustannukset pääse karkaamaan käsistä. Kasvu haastaa kustannustehokkuuteen TVO on elänyt vahvaa kasvun aikaa. Olkiluodon saarella käynnissä olevien kahden laitosyksikön ohella rakennetaan kolmatta ja suunnitellaan neljättä. Näiden lisäksi Posiva on siirtymässä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilan rakennusvaiheeseen. Henkilöstö on OL3-projektin käynnistymisen jälkeen lisääntynyt usealla sadalla. Virheistä opitaan Ei Olkiluodossakaan sentään kaikki aina mene kuin kuuluisassa Strömsössä. OL3-projekti vaikkakin etenee jok ikinen päivä on selvästi myöhässä aikataulustaan. Selvää on, että emme voi olla mitenkään tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Oleellista on kuitenkin tästäkin oppiminen sehän kuuluu jo ydinvoiman perusajatukseenkin. Olemme 28 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

29 kehittäneet toimintaamme ja työtapojamme myös omalta osaltamme ja seuraava projekti on varmasti erilainen. Virheistä oppiminen kuuluu vahvasti ydinvoima-alan perusajatuksiin. Tällä alalla tiedetään, että virheitä tapahtuu, niihin yritetään varautua, niitä estää ja niistä oppia. Tämä on turvallisuuskulttuurin ydintä. Näin me toimimme Olkiluodossa. Kaikki saamamme oppi on pääomaa seuraavaan rakennusprojektia ajatellen. Juuri nyt tärkeintä on kuitenkin se, että Olkiluotoon rakennetaan ilman lisäviiveitä turvallinen ja käyttövarma OL3-laitosyksikkö, joka palvelee suomalaisia käynnistymisensä jälkeen vuosikymmenten ja vuosikymmenten ajan. Tanhua kertoo, että OL3:n oppeja on jo viety eteenpäin esimerkiksi OL4-projektin laitostoimittajakandidaattien kanssa käytäviin neuvotteluihin. OL4-laitosyksikköä suunnitellaan ja rakennetaan täysin erilaisessa toimintaympäristössä OL3-yksikön kanssa. Kun OL3:n rakentamiseen ryhdyttiin, länsimaissa oli pitkä ydinvoiman rakentamattomuuden kausi takana. Nyt tilanne on toinen, ydinvoima kiinnostaa jälleen. Meneillään ja suunnitteilla on useita projekteja ympäri maailmaa. Tämä näkyy myös osaamisen elpymisenä. Satakunnan suurin matkailunähtävyys Tanhua naurahtaa pyörittävänsä Satakunnan suurinta matkailunähtävyyttä. Olkiluodossa käy vieraita läheltä ja kaukaa, ottamassa oppia ja tutustumassa ydinvoiman rakentamiseen. Olkiluoto kiinnostaa maailmalla. OL3 ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisu Posivan Onkalo ovat tietysti ne suurimman mielenkiinnon kohteet, mutta lisäksi meiltä haetaan oppia vaikkapa vuosihuolloista tai rahoituksen järjestämisestä. Olemme myös saaneet kertoa paljon suomalaisesta päätöksentekoprosessista, siis miksi ja miten Suomessa on pystytty tekemään pragmaattisia yhteiskunnan kokonaisedun kannalta pitkäjänteisiä päätöksiä. 29

30 Elokuvaohjaaja Peter Franzén: Vesi on elämässä monessa mukana hyvässä ja pahassa Toisinaan suuret ryöpyt tulevat kohti, väistävät viime hetkellä ja kaartuvat hurjaan syöksyyn sillalta kohti alhaalla odottavaa mustaa vettä. Mie ajattelin siinä kaiteen kohala, tumman veen päälä, korkiala, että nyt pappaa vietiin viimisen kerran, mutta kaije tuliki niin läheltä, että nappasin siitä toisela käelä kiinni. 30 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

31 Teksti Tiina Tikander Kuvat Jyrki Kallio-Koski Tekstilainaukset: Tumman veden päällä, Peter Franzén Peter Franzénin esikoisohjaus sanoittaa vahvasti lapsen kasvutarinan 1970-luvun Pohjois-Suomessa. Franzénin elokuva tuo näyttämöille samat tummat sävyt kuin vuonna 2010 ilmestyneessä, osittain omaelämäkerrallisessa esikoisteoksessaan Tumman veden päällä. Elokuva vie seikkailulle pienen pojan elämään ja tarkastelee maailmaa lapsen näkökulmasta. Perheväkivalta ja alkoholismi rikkovat elokuvassa lapsuuden perheasetelman, mutta elämä kantaa eteenpäin. Juuret voimalaitoksen kupeessa Pohjolan Voima on yksi Tumman veden päällä -elokuvan pääyhteistyökumppaneista. Solar Filmsin tuottaman elokuvan kesä- ja talvikuvauksia on tehty Keminmaalla, Peter Franzénin lapsuuden maisemissa. Kemijoki ja Pohjolan Voiman Isohaaran voimalaitos ovat värittäneet lähtemättömästi Franzénin kasvua. Joen yli tuli paljon pyöräiltyä. Mummolla oli Lautiosaaressa jokivarressa sillan toisella puolella. Kun voimalaitoksen luukut olivat auki, vettä tuli katsottua sillalta. Ja isoisäni on ollut mukana rakentamassa voimalaitosta, Peter Franzén kertoo. Vesi näkyy vahvasti myös elokuvassa, nimeä myöten. Vesi on elokuvassa, kuten elämässäkin, monessa mukana hyvässä ja pahassa. Vesi edustaa minulle voimaa ja virtaa, joka tuo aina elämän alkulähteille, Peter Franzén pohtii. Hän haluaa elokuvallaan herättää keskustelua lapsen asemasta ja nostaa esille tärkeän yhteiskunnallisen teeman. Perheväkivalta on yhä asia, josta vaietaan yhteiskunnassamme. Tummista sävyistä huolimatta elokuva painottaa eteenpäin katsomista ja voimaa, mikä ihmisillä on elää vaikeiden asioiden yli, Franzén jatkaa. Elokuvassa Franzénilla on mukana nimekäs joukko kotimaisia näyttelijöitä, kuten Samuli Edelmann, Matleena Kuusniemi, Ismo Kallio, Marja Packalén, Mari Perankoski ja Elina Knihtilä. Franzén itse näyttelee sivuosassa Peten biologista isää. Nuorta Peteä esittää rovaniemeläinen Olavi Angervo, joka saa esikoisohjaajalta suitsutusta: En ole koskaan ollut Olavin kaltaisen lapsinäyttelijän kanssa tekemisissä. Minulla on kyllä parhaat näyttelijät tässä. En olisi voinut pyytää parempaa porukkaa mukaan, hän hengähtää. Vahva yhteys veteen Tumman veden päällä -elokuvan ensi-ilta on 6. syyskuuta. Franzén toivoo jatkavansa näyttelemistä ja ohjaamista. Perhe, terveys ja läheisyys Suomeen ovat Franzénille tärkeitä. Pulmallisten asioiden ohi ja yli pystyy elämään. Ihmiselle on itsellään valtava voima ja mahdollisuus nähdä uutta ja olla avoin vaikeista lähtökohdistakin huolimatta, Franzén painottaa. Sielunmaisemani on muovautunut jokivarren suistossa Keminmaalla. Vedellä ja sen virtauksella on ihmiseen vahva, elämänmittainen vaikutus, hän pohtii. Mie katon alas ja jalakojen alla kaukana alhaala on vesi, joka pikkusen välähtellee sillan katulampun valosta, että näjen veen sielä kylmänä oottelevan. 31

32 Valokuvakertomus 70 toimintavuodesta Vesivoimalaitokset olivat silloisen insinööriosaamisen taidonnäytteitä. Pohjolan Voima on julkaissut 70 toimintavuodestaan kertovan valokuvateoksen. Pohjolan Voima Voimavarojen yhdistäjä 70 toimintavuotta -teos kuvittaa Pohjolan Voiman tarinan. Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia energiapalveluita. Tarinamme alkoi vuonna 1943 vesivoimasta. Vuosikymmenien aikana Pohjolan Voimasta on kasvanut osaamiseltaan ja tuotantorakenteeltaan monipuolinen energiatalo. Painopisteemme ovat vesivoima, lämpövoima ja ydinvoima. Kuvat Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kuva-arkisto: Hannu Huovila, Reino Koski, Jyrki Kallio-Koski, Kai Tirkkonen luvut olivat vesivoiman rakentamisen vuosikymmeniä. Pohjolan Voiman tarina alkoi vuonna 1943 vesivoimasta. 32 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Kristiinan lämpövoimalaitoksen harjannostajaisia vietettiin vuonna 1974.

33 Isohaara ja Jumisko syntyivät sodanjälkeisen niukkuuden oloissa luvun lopussa alkoi lämpövoimalaitostemme historia osakkuuslaitoksemme Vaskiluodon voimalaitoksen rakentamisen myötä (alla) luvun lopulla toimintamme laajeni ydinvoimaan. Lämpövoimalaitostemme historia on kulkenut öljy-, hiili- ja maakaasulaitosten kautta biovoimalaitoksiin. Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt käynnistyivät 1978 ja

34 Laaja bioenergiaohjelmamme alkoi 1990-luvulla. Lisäämme määrätietoisesti vähäpäästöisen tuotannon osuutta. Sidosryhmäyhteistyö on aktiivisen ympäristönhoitomme perusta. 34 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

35 Energiapalvelumme muodostavat voimalaitosten omistuksen ja energiatoimituksen kokonaisuudesta. Iijoen vesivoimalaitoksemme perusparannettiin Osaamisemme perustuu pitkään kokemukseemme ja kykyymme hyödyntää laajan verkostomme voimavarat. Etsimme ja toteutamme innovatiivisia energiaratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkkejä edelläkävijyydestämme ovat Jumiskon kalliovesivoimalaitos, laaja bioenergiaohjelmamme, osakkuusyhtiömme Vaskiluodon Voiman biokaasutin, turvalliset ja käyttövarmat Olkiluodon voimalaitosyksiköt ja panostuksemme kivihiiltä korvaavan biohiilen kehittämiseen. Voimavarojen yhdistäjänä uskomme avoimen vuorovaikutuksen ja yhteistyön voimaan johtamisessa, toiminnassa ja sidosryhmäsuhteissa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lue lisää Pohjolan Voimasta ja tarinastamme 35