Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki"

Transkriptio

1 ASIAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki Tämä briiffi kansanedustajaehdokkaille perustuu Debattibaari.fi-sivustolla alkuvuodesta 2015 käytyyn asiantuntijakeskusteluun (www.debattibaari.fi/ilmasto). Moderaattorimme tiedetoimittaja Elina Venesmäen briiffi kokoaa akateemisestikin korkeatasoisen asiantuntijajoukon keskustelut seitsemäksi ajankohtaiseksi kysymykseksi ja vastaukseksi, joiden toivotaan edesauttavan asiapohjaista julkista keskustelua: 1. Ilmasto muuttuu. Kuinka suuri muutos ihmiskunnan pitää tehdä? 2. Riittääkö uusiutuva energia? 3. Vai pitääkö ottaa kaikki keinot käyttöön? 4. Missä mennään sähkön varastoinnissa? 5. Voiko kysynnän sääntely auttaa säästämään energiaa? 6. Tarvitaanko energiatukia ja millaisia? 7. Löytyykö ratkaisu ruohonjuuritasolta? Briiffin toimitustyö rahoitettiin joukkorahoituspalvelun kautta. Debattibaarin tiedepilottia tukivat lisäksi Tieteen tiedotus ry ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta sekä Faktabaari- hanke. Debattibaari jalostaa asiantuntijatietoa journalismin ja julkisen päätöksenteon tueksi ja tuo fiksun ja selkeän asiakeskustelun kaikkien kansalaisten ulottuville. Lisätietoa tiedepilotimme kokemuksista Tieteessä Tapahtuu -lehden (1/2015) artikkelista

2 1. Ilmasto muuttuu. Kuinka suuri muutos ihmiskunnan pitää tehdä? Tällä hetkellä maailman ilmasto on lämmennyt noin 0,8 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa lämpötila on noussut jo yli kaksi astetta. Kasvihuonekaasupäästökeskustelu keskittyy harmittavan usein vain sähköenergian tuotantoon, sanoo energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan yliopistosta. Sähköenergian ja lämmön tuotanto vastaavat vain neljäsosasta kasvihuonepäästöistä. Ahola summaa, että jos tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä globaalisti 80 prosenttia, pitkälti päästöistä vapaaksi pitää saada: sähköenergian ja lämmön tuotanto, liikenne sekä kemikaalien ja lannoitteiden tuotanto. Metsäpinta-alan pienentämisen on loputtava. Valtava haaste. Miten tämä onnistuu? 2. Riittääkö uusiutuva energia? Suuri keskustelunaihe tällä hetkellä on, riittävätkö uusiutuvat energialähteet Suomen ja maailman tarpeisiin. Tammikuussa Debattibaarin keskustelun aikana Lappeenrannan yliopisto julkaisi professori Christian Breyerin tutkimusryhmän tutkimuksen, jonka mukaan energiantuotanto sataprosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla on mahdollista ja jopa taloudellisesti kannattavaa. Professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että keskeiset uusiutuvat energialähteet (vesi-, tuuli- ja aurinkovoima) ovat jo nyt täysin kilpailukykyisiä useimmilla markkina-alueilla ilman tukia. Lähivuosina keskeiset uusiutuvat energialähteet (vesi- tuuli- ja aurinkovoima) tulevat olemaan selvästi edullisin tapa tuottaa sähköenergiaa suurimmassa osassa maailmaa. Sähkön tuotannossa muutos uusiutuviin energialähteisiin on hänestä siis vääjäämätön. Vuonna 2013 jo yli puolet rakennetusta uudesta sähköenergian tuotantokapasiteetista perustui uusiutuvaan energiaan. Energiaprofessori Peter Lund toi Twitterissä mukaan keskusteluun mielipidekirjoituksensa, jossa hän ihmetteli, miksi Helsinki aikoo korvata kivihiilen puulla sen sijaan, että miettisi uudenaikaisempia ratkaisuja. Nyt suunnitteilla oleva voimalaitosinvestointi sitoisi Helsingin kymmeniksi vuosiksi vanhaan teknologiaan, ja hänestä pitäisi ainakin pitää ovet auki uusille ideoille. Lundin mukaan Helsinki voisi tuottaa 60 prosenttia sähköstään tuulella ja 40 prosenttia rakennuksiin sijoitettavilla aurinkopaneeleilla. Kaukolämpöä voi ehkä tulevaisuudessa tuottaa geotermisellä energialla. Pääkaupunki toimii esimerkkinä koko Suomelle. Lund sanoo, että päästöjen osalta 100 prosenttia uusiutuvaa Suomessa vuonna 2050 ei liene vielä tarpeen, noin 80 prosentin osuus riittänee. Jotta energiajärjestelmä toimisi ja oletetaan, ettei energian varastointikysymystä ole vielä täysin ratkaistu, bioenergian merkitys eri muodoissaan tulee olemaan tärkeä, meillä ainakin 50 prosenttia kaikesta energiasta. Energian käytön tehostaminen on toinen kriittinen tekijä, jota ilman uusiutuvien osuutta ei kyetä nostamaan korkealle. Professori Lund lisää, että uusia tekniikoita pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti, myös talouskasvun ja uusien työpaikkojen kannalta, joissa uusiutuvat ja tehostaminen ovat kansainvälisten arvioiden ja empiirisen tiedon perusteella paras vaihtoehto. Siis suosimalla suomalaista energiaa, uusiutuvia ja tehostamista, voitaisiin luoda yli uutta työpaikkaa. Ydinvoima ja CCS eivät näitä meille luo. 2

3 Sadan prosentin tavoite kerää Debattibaarissa myös kritiikkiä. Aktivisti Janne Korhonen sanoo, että uusiutuvien rajoitteista tulisi puhua ajoissa. Hänestä sataprosenttisesti uusiutuvien vaatiminen on uhkapeliä ja skenaarioissa luotetaan poikkeuksetta tekniikan kehittyvän juuri halutulla tavalla ja erittäin merkittävien kulutussäästöjen toteutuvan ongelmitta. Lisäksi vaaditut energiantuotannon rakennusnopeudet ovat huikeita. 3. Vai pitääkö ottaa kaikki keinot käyttöön? Kyllä pitää, sanoo moni Debattibaarin keskustelija. VTT:n tutkija Ilkka Hannulan mielestä ratkaisujen etsiminen uusista suunnista ei ole välttämätön edellytys ilmastonmuutoksen hidastamiselle. Hänestä päästöjen kasvu voidaan ohjata kestävämmälle uralle investoimalla massiivisesti olemassa oleviin kaupallisiin ratkaisuihin (mm. energiatehokkuus, tuuli, aurinko, ydinvoima, CCS, bioenergia, ). Aktivisti Janne Korhonen sanoo, että ilmastonmuutoksen torjunta on jo nyt uhkapeliä ja tarvitsemme varmuuden vuoksi kaikkia keinoja. Tähän kuuluu paitsi hiilidioksidin varastointi ja talteenotto CCS, myös paljon ydinvoimaa. Lisäksi tarvitsemme valtavasti energiansäästöä, metsittämistä ja niin edelleen. Laajamittaisen biomassan energiakäytön ongelmiin ollaan hänestä vasta heräämässä. Uusia hiilivoimaloita ei hänestä pitäisi rakentaa ainakaan ennen kuin CCS (hiilidioksidin talteenotto ja säilöntä) on todellisuutta, mutta ydinvoimalla voidaan hänestä vähentää päästöjä nopeammin kuin millään muulla keinolla. Energiatalouden professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta, myös Suomen ilmastopaneelin jäsen, sanoo, että ilmastonmuutoksen tehokkaaseen globaaliin hillintään tarvitaan kaikkia keinoja, myös CCS:ää. Hän ei usko, että fossiilisten resurssien haltijat pidättäytyisivät niiden käytöstä. Myös professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta uskoo, että CCS ei kannata vielä, mutta on arvokas asia tulevaisuudessa. Niin kauan kuin päästöoikeus on niin halpa kuin nyt, CCS ei kannata, koska CCS laskee uuden hiilivoimalan hyötysuhdetta 43 prosentista noin 38 prosenttiin, eli hiiltä pitää polttaa 15 prosenttia enemmän. Jos päästöoikeus nousee 30 euroon hiilidioksiditonnilta, CCS alkaa olla kannattavaa. 4. Missä mennään sähkön varastoinnissa? Nyt puhutaan paljon sähkön varastoinnin mahdollisuuksista. Sähkötekniikan professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että sähkön varastoinnin kehitystyö on vasta alussa. Hänen mukaansa kaikki kehitystrendit indikoivat, että tämän vuosikymmenen loppupuolella selvästi yli puolet uudesta rakennettavasta sähköenergia tuotantokapasiteetista tulee olemaan säätilasta riippuvaista aurinko- ja tuulivoimaa. Jo kymmenen vuoden päästä tuotanto kattaa noin 20 prosenttia sähkön tuotannosta ja aurinko- ja tuulivoima alkavat dominoida sähköenergiajärjestelmässä. Tulevien tarpeiden mukaisen voimajärjestelmän kehittäminen on lähes alkutekijöissään. Tähän tulee Valkealahdesta varautua etukäteen tutkimalla, kehittämällä ja suunnittelemalla 3

4 järjestelmän toimintaperiaatteet uusiksi vastaamaan tulevaa tuotantoa. Hänestä tarvitaan esim. kansallinen tutkimusohjelma tutkimaan tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmää. Lyhyemmällä tähtäimellä tutkimus tukisi suomalaista vientiteollisuutta eli suomalainen teollisuus voisi olla merkittävä globaali tulevaisuuden järjestelmätoimittaja. Valkealahdesta Suomessa tulee panostaa aurinkokenno- ja tuulivoiman sekä tulevaisuuden energiajärjestelmien tutkimukseen ja kehittämiseen, jotka ovat globaalisti merkittävimmät tulevaisuuden sähköntuotantomuodot. Siellä on parhaat mahdollisuudet vientituotteille, ja Suomessa on vahva alan teollisuus. Muut uusiutuvan energian lähteet, kuten bioenergia tai vesivoima, tarjoavat hänestä vain marginaalista kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia. 5. Voiko kysynnän sääntely auttaa säästämään energiaa? Kyllä voi, sanoo VTT:n erikoistutkija Pekka Koponen, ilman ei pärjätä. Säätövoiman tuottaminen pelkästään keskitetysti ja verkkoja vahvistamalla on kallista ja ympäristövaikutuksiltaan kestämätöntä. Sähkön varastointikin on kallista, häviöllistä ja silläkin on ympäristövaikutuksensa. Koponen kertoo, että periaatteessa lähes kaikki kuormat, kuten pumppaus, lämmitys ja jäähdytys ovat ohjattavissa. Varsinkin kun kuormat nykyisin liittyvät sähköverkkoon taajuusmuuttajien ja tasasuuntaajien välityksellä. Suomessa on esimerkiksi yli 1 GW pientalojen lämmityskuormaa, jonka voisi muuttaa dynaamiseksi. Eli yksinkertaistettuna lämmitettäisiin talojen lämpövarastoa ja käyttövettä, kun sähköä on liikaa. Koposta mietityttää, onko erilaisten välivarastojen kuten vesitornien käytöstä luopumisessa menty liian pitkälle. Ne olisivat mainio ohjattava kuorma. Kysyntäpuolen potentiaalia saataisiin Koposesta riittävästi käyttöön seuraavasti laitevaatimusten ja rakennusmääräysten avulla näin: 1) Rakennuskannan lämmönvaraavuuden ja ohjausmahdollisuuksien ei annettaisi hävitä. 2) Kulutuslaitteille ja sähkön pientuotannolle asetettaisiin taajuusvastevaatimuksia ja -kannustimia. 3) Lämpöpumppuihin pitäisi saada pakolliseksi valmistajasta riippumaton ohjausliitäntä. Etäohjaus on jo lähes kaikissa, mutta kunkin lämpöpumppuvalmistajan omalla protokollalla. 4) Myös sähköautojen lataus kannattaa vaatia ohjattavaksi heti latauspisteitä toteutettaessa. Ohjattavissa olevalle sähköä käyttävälle lämmitykselle pitäisi saada sille kuuluva arvo esimerkiksi energiatodistuksissa. Kysynnän jousto pitäisi saada mukaan myös energiakatselmuksiin. U.S. Department of Energyn tutkimuksissa päädyttiin siihen, että jopa kolmasosa sähköjärjestelmän huipputehosta kannattaisi olla nopeasti taajuuden mukaan ohjattavaa kuormaa. Haitta kuluttajille on olematon, mutta sähköjärjestelmän kustannukset, päästöt ja käyttövarmuus paranisivat huomattavasti. 6. Tarvitaanko energiatukia ja millaisia? Debattibaarissa puhuttiin paljon siitä, että fossiilisen energian saamista suurista tuista pitäisi päästä eroon. Myös Suomi tukee fossiilienergiaa runsaasti. 4

5 Energia-alan ammattilainen Aki Suokko sanoo, että suurin fossiilisen energian tuki lienee se, että haitat eivät ole sisäistettynä polttoaineiden hinnassa. Uusiutuvan energian tuki voidaan puolestaan ajatella miinusmerkkisenä verona. Fossiilienergian ilmastohaitat voitaisiin hänestä huomioida tehokkaasti kansainvälisellä päästöoikeuskaupalla. Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta sanoo, että fossiilisen energian ja ydinenergian tutkiminen saa paljon tukia. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallituksen energiaosasto rahoitti uusiutuvaa M$, fossiilista M$ ja ydinenergiaa M. Tuki uusiutuvien tutkimukseen oli alle viidennes tästä. Tietokirjailija Rauli Partanen huomauttaa, että fossiilisten valtavat globaalit tuet koostuvat suurelta osin öljyn-/kaasuntuottajamaiden omille kansalaisilleen tarjoamasta halvasta polttoaineesta (Iran, Saudit, Venezuela, Venäjä) ja ne voidaan periaatteessa voi nähdä myös jonkinlaisena osana näiden maiden sosiaaliturvaa. Partasesta tämä ei ole hyvä asia, mutta voi olla rohkeaa toivoa, että nämä tuet saataisiin käännettyä uusiutuvia tukemaan. Toki länsimaissakin kohteita on. Energia-asiantuntija Ville Karttunen sanoo, että uusiutuvien polttoaineiden pitää voittaa fossiiliset polttoaineet vapailla markkinoilla. Niin kauan kuin fossiiliset polttoaineet ovat halvempia kuin uusiutuvat, niille löytyy aina kysyntää. Professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että uusiutuvat energialähteet ovat jo täysin kilpailukykyisiä useissa osissa maailmaa. Energiatukien poistaminen olisi hänestä siksi tehokas tapa torjua ilmastomuutosta ja lisätä uusiutuvien käyttöä. Professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että siirtymisessä kestävään energiatalouteen vallitsevat hinnat eivät ole ainoa tärkeä asia. Monet Suomessa käyttäytyvät jo nyt strategisesti ymmärtäen, että kannattaa kulkea kärjessä energiamurroksessa. Suomen strategian ydin on biotalous, cleantech ja digitalisaatio eli työllisyyden hakeminen kasvavilta ilmastonmuutoksen torjunnan markkinoilta. Edistyksellisiltä kotimarkkinoilta voimme ponnistaa vientiin. Tarvitaan panostuksia teknologiaan ja kaupallistamiseen, energiatehokkuutta edistäviä normeja ja hallinnollisteknisten esteiden raivaamista. Lisäksi uusiutuviin investoimista kannattaa tukea, koska fossiilisia tuetaan rajusti ja päästöoikeudet näyttävät pysyvän pitkään halpoina. 7. Löytyykö ratkaisu ruohonjuuritasolta? Kyllä, mutta ei pelkästään. Myös kansallisia ja kansainvälistä ohjailua tarvitaan. VTT:n tutkijan Ilkka Hannulan mukaan ilmastonmuutoksen hillintä on lähinnä tahdon asia. Ihmiskunnalta ei puutu teknisiä tai taloudellisia resursseja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (Esimerkiksi Nicholas Stern sanoo, että ilmastonmuutoksen hillintä maksaisi prosentin maailman bkt:sta). Ongelmana on globaaliin sopimuksen puute. Maat ovat haluttomia uhrauksiin mikäli eivät saa takeita siitä että muut maat tekevät samoin. Toisaalta monissa maissa tehdään alueellisesti paljon kunnianhimoisempia ratkaisuja kuin kansallisella tasolla. Tietokirjailija Rauli Partanen sanoo, että molemmat tarvitaan. Paikallisella tasolla tekeminen on kannustavaa ja kouriintuntuvaa ja tulokset tulevat ilmi nopeasti. Mutta iso kokonaisuus ratkaisee. Yksinkertaistaen: jos hiilelle ei saada globaalia nousevaa hintaa, paikalliset hienotkin ratkaisut johtavat ainakin osittain siihen, että fossiilisten suhteellinen markkinahinta halpenee, ja joku muu kuluttaa ne. Energia-alan ammattilainen Aki Suokko sanoo, että ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksista on esitetty paljon hyvinkin tarkkoja lukuja, kuten 0,06 % BKT:sta seuraavat 50 vuotta. Lukujen 5

6 taustalla olevat mallit ovat hänestä kuitenkin hyvin yksinkertaisia, eivätkä pysty ottamaan muun muassa eri teknologioiden kustannuksien ja kuluttamisen epävarmuuksia huomioon. Hiilelle on hänestä saatava sosiaaliset haitat huomioiva hinta ja sen aiheuttama taakka on jaettava oikeudenmukaisesti. Tämä voi hidastaa talouskasvua merkittävästi. Debattibaarin keskustelussa löytyi paljon pieniä ideoita ongelmaan. Professori Anne Jalkala Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että laumakäyttäytymisen mekanismia voidaan hyödyntää muun muassa aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen käyttöönotossa. Stanfordin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että kun postinumeroalueelle asennetaan 10 prosenttia enemmän aurinkopaneeleja, se johtaa myöhemmin 54 prosentin lisäykseen aurinkopaneelien käyttöönotossa samalla alueella. Tarvitaan demonstraatiokohteita, koska ne vähentävät ostajan kokemaa riskiä. Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta sanoo, että meidän pitäisi siirtyä päästörajoituksista tuotannon dekarbonisointiin. Siksi tarvitaan tuotteille selkeä avainlipun kaltainen merkki vähähiilinen tuote niin, että esimerkiksi 2/3 tuotannosta olisi aina vähähiilistä. Hänestä kannattaisi myös asettaa 500 kgco2/mwh päästöraja uusille voimalaitoksille Yhdysvaltojen mallin mukaan. Suomessa tämä tarkoittaisi, että ainakaan pelkkää turvetta ei voisi enää polttaa. Päästörajan voisi laittaa myös niin että esimerkiksi 15 vuoden päästä kaikkien olemassa olevien voimaloiden pitäisi täyttää tuo taso. Tietokirjailija Rauli Partanen totesi tähän, ettei millekään polttoon perustuvalle energiantuotannolle ole enää tilaa. IEA:n mukaan vuodesta 2017 eteenpäin kaiken rakennettu voimalaitos- ja tuotantoinfran pitää olla päästöneutraalia. Länsimaiden päästövähennysten pitää olla karkeasti kolme prosenttia vuodessa 2050 asti. Energiatekniikan opiskelija Paula Sankelo Aalto-yliopistosta sanoo, että ilmastokriisiä eivät torju vihreät kuluttajat, vaan aktiiviset kansalaiset ja vastuulliset päättäjät. Keskeistä on pitää fokus siinä, kuinka voisimme saada fossiilisia polttoaineita tuottavat ja polttavat teollisuudenalat siirtymään nopeasti kohti vähähiilisiä tuotannonaloja ja toimintamalleja. Koska kannattavat liiketoiminnan alat eivät muuta tuottavia toimintamallejaan vapaaehtoisesti, päättäjillä on vastuu päästöjen rajoittamisesta riittävän nopealla aikataululla. Kansalaiseksi itsensä esittelevä Kari Vahtiala toivoo, että yksityisten ihmisten uusiutuvan energian hankinnoista tehtäisiin nykyistä kannattavampia. Siis sähköverkkoon kytkeytymistä pitäisi helpottaa nykyisestä ja verkkoon syötetylle energialle pitäisi saada kohtuullinen hinta. Hän uskoo, että näillä toimenpiteillä sadattuhannet kotitaloudet olisivat valmiita sijoittamaan euroa tähän tekniikkaan. Käytännön toteuttaja Markku Nivakoski Kainuusta kertoo esimerkin uusiutuvan energian hankkeesta Kainuussa, jossa on alennettu kuluttaja-asiakkaan maksamaa hintaa verotuksen kautta niin, että kysyntä suuntautuu uusiutuvilla tuotettuun energiaan. Ajankohtaiset kysymykset tuulivoiman syöttötariffin kalleudesta ja energiapuun tuista voidaan hänestä myös korvata järkevällä verotuksella. Energia-asiantuntija Ville Karttunen sanoo, että Suomen energiapolitiikka pitäisi saada linjaan globaalien ongelmien kanssa. Niin, että energiapolitiikka tukisi sellaisia energiantuotannon ratkaisuja, jotka voidaan ensin koeponnistaa Suomessa ja sitten helposti siirtää vaikkapa Kiinaan. Suomella on osaamisen ja teknologian puolesta hyvät edellytykset luoda ratkaisuja globaaleihin energiantuotannon päästöihin. 6

7 Tuotantotalouden professori Anne Jalkala Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että Suomen keskeisin rooli globaalien ilmastopäästöjen kitkemisessä on ennen kaikkea puhtaamman teknologian kehittäjänä ja kaupallistajana. Kehittämisessä olemme jo hyviä, kaupallistamisessa emme niinkään. Psykiatrian professori (emer.) Johannes Lehtonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että avain väestön ja päättäjien ilmastokäyttäytymiseen on positiivisen muutosmotivaation herättäminen. Nyt väestössä vallitsee lähinnä hiljainen huolestuneisuus. Sen tulisi kehittyä muutoshalukkuudeksi, jonka vallitessa ekologisesti terve energian tuotanto ja kulutus nähdään tavoittelemisen arvoisina ja myönteisinä asioina. Hänen mukaansa motivaatio voi syntyä laajasta ja rehellisestä keskustelusta. Ensin täytyy myöntää, että uhka on mittasuhteiltaan suuri ja luonteeltaan hyvin monimutkainen. Yksi tavoite keskustelulle olisi hänestä tehdä ilmastonmuutos arkisesti tutuksi niin, ettei se kuulostaisi ja tuntuisi tuomiopäivän asialta. Sama koskee keskustelua energiatuotannon ja säästöjen ratkaisumalleista. Medialla ja poliitikoilla on hyvin tärkeä rooli keskustelussa. Kun tosiasiat uskalletaan nähdä, muutoshalu herää itsestään. Koko keskustelu löytyy osoitteesta Tähän yhteenvetoon on pyydetty myös tarkennuksia keskusteluun osallistuneilta. Debattibaari.fi/ilmasto-sivun keskusteluun osallistuivat: Jero Ahola, energiatehokkuuden professori, Lappeenrannan yliopisto Ilkka Hannula, tutkija, VTT Anne Jalkala, tuotantotalouden professori, Lappeenrannan yliopisto Ville Karttunen, energia-asiantuntija Pekka Koponen, erikoistutkija, VTT Janne Korhonen, jatko-opiskelija, Aalto-yliopisto Timo Järvensivu, tutkija, yrittäjä Johannes Lehtonen, psykiatrian professori (emer.), Itä-Suomen yliopisto Raimo Lovio, ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori, Aalto-yliopisto Markku Nivakoski, projektipäällikkö, Kainuun Etu Oy Veijo Pakarinen, energiakonsultti Rauli Partanen, tietokirjailija (energia ja ilmasto) Paula Sankelo, energiatekniikan opiskelija, Aalto-yliopisto Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus, Suomen ilmastopaneelin jäsen Juho Satti, OTM, kauppatieteen yo, eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Aki Suokko, energia-alan ammattilainen Sanna Syri, energiatalouden professori, Aalto yliopisto, Suomen ilmastopaneelin jäsen Jukka Tuomela, matematiikan professori, Itä.Suomen yliopisto Kari Vahtiala, kansalainen Esa Vakkilainen, professori, uusiutuvat energiajärjestelmät, Lappeenrannan yliopisto Seppo Valkealahti, sähkötekniikan professori, Tampereen teknillinen yliopisto Annikki Vehniäinen, kuitutekniikan ammattilainen Keskustelua moderoi ja tämän briiffin laati tiedetoimittaja Elina Venesmäki, Lisätietoja Debattibaarista: 7

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Enni Ruokamo, Rauli Svento ja Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, SYKE BC-DC Workshop 16.1.2017 Kyselyn taustat ja tarkoitus Pilottitutkimus

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo Energiamurroksen mahdollisuudet Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE Maaseutuakatemia 12.13.4.2016, Porvoo Esityksen sisältö 1. Globaali energiamurros 2. Maaseudun mahdollisuudet Suomessa 2 1.

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään FIBS: AAer Paris Ilmastoseminaari 15.12. 2015 Eurooppa sali Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot