Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki
|
|
- Outi Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASIAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki Tämä briiffi kansanedustajaehdokkaille perustuu Debattibaari.fi-sivustolla alkuvuodesta 2015 käytyyn asiantuntijakeskusteluun ( Moderaattorimme tiedetoimittaja Elina Venesmäen briiffi kokoaa akateemisestikin korkeatasoisen asiantuntijajoukon keskustelut seitsemäksi ajankohtaiseksi kysymykseksi ja vastaukseksi, joiden toivotaan edesauttavan asiapohjaista julkista keskustelua: 1. Ilmasto muuttuu. Kuinka suuri muutos ihmiskunnan pitää tehdä? 2. Riittääkö uusiutuva energia? 3. Vai pitääkö ottaa kaikki keinot käyttöön? 4. Missä mennään sähkön varastoinnissa? 5. Voiko kysynnän sääntely auttaa säästämään energiaa? 6. Tarvitaanko energiatukia ja millaisia? 7. Löytyykö ratkaisu ruohonjuuritasolta? Briiffin toimitustyö rahoitettiin joukkorahoituspalvelun kautta. Debattibaarin tiedepilottia tukivat lisäksi Tieteen tiedotus ry ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta sekä Faktabaari- hanke. Debattibaari jalostaa asiantuntijatietoa journalismin ja julkisen päätöksenteon tueksi ja tuo fiksun ja selkeän asiakeskustelun kaikkien kansalaisten ulottuville. Lisätietoa tiedepilotimme kokemuksista Tieteessä Tapahtuu -lehden (1/2015) artikkelista
2 1. Ilmasto muuttuu. Kuinka suuri muutos ihmiskunnan pitää tehdä? Tällä hetkellä maailman ilmasto on lämmennyt noin 0,8 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa lämpötila on noussut jo yli kaksi astetta. Kasvihuonekaasupäästökeskustelu keskittyy harmittavan usein vain sähköenergian tuotantoon, sanoo energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan yliopistosta. Sähköenergian ja lämmön tuotanto vastaavat vain neljäsosasta kasvihuonepäästöistä. Ahola summaa, että jos tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä globaalisti 80 prosenttia, pitkälti päästöistä vapaaksi pitää saada: sähköenergian ja lämmön tuotanto, liikenne sekä kemikaalien ja lannoitteiden tuotanto. Metsäpinta-alan pienentämisen on loputtava. Valtava haaste. Miten tämä onnistuu? 2. Riittääkö uusiutuva energia? Suuri keskustelunaihe tällä hetkellä on, riittävätkö uusiutuvat energialähteet Suomen ja maailman tarpeisiin. Tammikuussa Debattibaarin keskustelun aikana Lappeenrannan yliopisto julkaisi professori Christian Breyerin tutkimusryhmän tutkimuksen, jonka mukaan energiantuotanto sataprosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla on mahdollista ja jopa taloudellisesti kannattavaa. Professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että keskeiset uusiutuvat energialähteet (vesi-, tuuli- ja aurinkovoima) ovat jo nyt täysin kilpailukykyisiä useimmilla markkina-alueilla ilman tukia. Lähivuosina keskeiset uusiutuvat energialähteet (vesi- tuuli- ja aurinkovoima) tulevat olemaan selvästi edullisin tapa tuottaa sähköenergiaa suurimmassa osassa maailmaa. Sähkön tuotannossa muutos uusiutuviin energialähteisiin on hänestä siis vääjäämätön. Vuonna 2013 jo yli puolet rakennetusta uudesta sähköenergian tuotantokapasiteetista perustui uusiutuvaan energiaan. Energiaprofessori Peter Lund toi Twitterissä mukaan keskusteluun mielipidekirjoituksensa, jossa hän ihmetteli, miksi Helsinki aikoo korvata kivihiilen puulla sen sijaan, että miettisi uudenaikaisempia ratkaisuja. Nyt suunnitteilla oleva voimalaitosinvestointi sitoisi Helsingin kymmeniksi vuosiksi vanhaan teknologiaan, ja hänestä pitäisi ainakin pitää ovet auki uusille ideoille. Lundin mukaan Helsinki voisi tuottaa 60 prosenttia sähköstään tuulella ja 40 prosenttia rakennuksiin sijoitettavilla aurinkopaneeleilla. Kaukolämpöä voi ehkä tulevaisuudessa tuottaa geotermisellä energialla. Pääkaupunki toimii esimerkkinä koko Suomelle. Lund sanoo, että päästöjen osalta 100 prosenttia uusiutuvaa Suomessa vuonna 2050 ei liene vielä tarpeen, noin 80 prosentin osuus riittänee. Jotta energiajärjestelmä toimisi ja oletetaan, ettei energian varastointikysymystä ole vielä täysin ratkaistu, bioenergian merkitys eri muodoissaan tulee olemaan tärkeä, meillä ainakin 50 prosenttia kaikesta energiasta. Energian käytön tehostaminen on toinen kriittinen tekijä, jota ilman uusiutuvien osuutta ei kyetä nostamaan korkealle. Professori Lund lisää, että uusia tekniikoita pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti, myös talouskasvun ja uusien työpaikkojen kannalta, joissa uusiutuvat ja tehostaminen ovat kansainvälisten arvioiden ja empiirisen tiedon perusteella paras vaihtoehto. Siis suosimalla suomalaista energiaa, uusiutuvia ja tehostamista, voitaisiin luoda yli uutta työpaikkaa. Ydinvoima ja CCS eivät näitä meille luo. 2
3 Sadan prosentin tavoite kerää Debattibaarissa myös kritiikkiä. Aktivisti Janne Korhonen sanoo, että uusiutuvien rajoitteista tulisi puhua ajoissa. Hänestä sataprosenttisesti uusiutuvien vaatiminen on uhkapeliä ja skenaarioissa luotetaan poikkeuksetta tekniikan kehittyvän juuri halutulla tavalla ja erittäin merkittävien kulutussäästöjen toteutuvan ongelmitta. Lisäksi vaaditut energiantuotannon rakennusnopeudet ovat huikeita. 3. Vai pitääkö ottaa kaikki keinot käyttöön? Kyllä pitää, sanoo moni Debattibaarin keskustelija. VTT:n tutkija Ilkka Hannulan mielestä ratkaisujen etsiminen uusista suunnista ei ole välttämätön edellytys ilmastonmuutoksen hidastamiselle. Hänestä päästöjen kasvu voidaan ohjata kestävämmälle uralle investoimalla massiivisesti olemassa oleviin kaupallisiin ratkaisuihin (mm. energiatehokkuus, tuuli, aurinko, ydinvoima, CCS, bioenergia, ). Aktivisti Janne Korhonen sanoo, että ilmastonmuutoksen torjunta on jo nyt uhkapeliä ja tarvitsemme varmuuden vuoksi kaikkia keinoja. Tähän kuuluu paitsi hiilidioksidin varastointi ja talteenotto CCS, myös paljon ydinvoimaa. Lisäksi tarvitsemme valtavasti energiansäästöä, metsittämistä ja niin edelleen. Laajamittaisen biomassan energiakäytön ongelmiin ollaan hänestä vasta heräämässä. Uusia hiilivoimaloita ei hänestä pitäisi rakentaa ainakaan ennen kuin CCS (hiilidioksidin talteenotto ja säilöntä) on todellisuutta, mutta ydinvoimalla voidaan hänestä vähentää päästöjä nopeammin kuin millään muulla keinolla. Energiatalouden professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta, myös Suomen ilmastopaneelin jäsen, sanoo, että ilmastonmuutoksen tehokkaaseen globaaliin hillintään tarvitaan kaikkia keinoja, myös CCS:ää. Hän ei usko, että fossiilisten resurssien haltijat pidättäytyisivät niiden käytöstä. Myös professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta uskoo, että CCS ei kannata vielä, mutta on arvokas asia tulevaisuudessa. Niin kauan kuin päästöoikeus on niin halpa kuin nyt, CCS ei kannata, koska CCS laskee uuden hiilivoimalan hyötysuhdetta 43 prosentista noin 38 prosenttiin, eli hiiltä pitää polttaa 15 prosenttia enemmän. Jos päästöoikeus nousee 30 euroon hiilidioksiditonnilta, CCS alkaa olla kannattavaa. 4. Missä mennään sähkön varastoinnissa? Nyt puhutaan paljon sähkön varastoinnin mahdollisuuksista. Sähkötekniikan professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että sähkön varastoinnin kehitystyö on vasta alussa. Hänen mukaansa kaikki kehitystrendit indikoivat, että tämän vuosikymmenen loppupuolella selvästi yli puolet uudesta rakennettavasta sähköenergia tuotantokapasiteetista tulee olemaan säätilasta riippuvaista aurinko- ja tuulivoimaa. Jo kymmenen vuoden päästä tuotanto kattaa noin 20 prosenttia sähkön tuotannosta ja aurinko- ja tuulivoima alkavat dominoida sähköenergiajärjestelmässä. Tulevien tarpeiden mukaisen voimajärjestelmän kehittäminen on lähes alkutekijöissään. Tähän tulee Valkealahdesta varautua etukäteen tutkimalla, kehittämällä ja suunnittelemalla 3
4 järjestelmän toimintaperiaatteet uusiksi vastaamaan tulevaa tuotantoa. Hänestä tarvitaan esim. kansallinen tutkimusohjelma tutkimaan tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmää. Lyhyemmällä tähtäimellä tutkimus tukisi suomalaista vientiteollisuutta eli suomalainen teollisuus voisi olla merkittävä globaali tulevaisuuden järjestelmätoimittaja. Valkealahdesta Suomessa tulee panostaa aurinkokenno- ja tuulivoiman sekä tulevaisuuden energiajärjestelmien tutkimukseen ja kehittämiseen, jotka ovat globaalisti merkittävimmät tulevaisuuden sähköntuotantomuodot. Siellä on parhaat mahdollisuudet vientituotteille, ja Suomessa on vahva alan teollisuus. Muut uusiutuvan energian lähteet, kuten bioenergia tai vesivoima, tarjoavat hänestä vain marginaalista kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia. 5. Voiko kysynnän sääntely auttaa säästämään energiaa? Kyllä voi, sanoo VTT:n erikoistutkija Pekka Koponen, ilman ei pärjätä. Säätövoiman tuottaminen pelkästään keskitetysti ja verkkoja vahvistamalla on kallista ja ympäristövaikutuksiltaan kestämätöntä. Sähkön varastointikin on kallista, häviöllistä ja silläkin on ympäristövaikutuksensa. Koponen kertoo, että periaatteessa lähes kaikki kuormat, kuten pumppaus, lämmitys ja jäähdytys ovat ohjattavissa. Varsinkin kun kuormat nykyisin liittyvät sähköverkkoon taajuusmuuttajien ja tasasuuntaajien välityksellä. Suomessa on esimerkiksi yli 1 GW pientalojen lämmityskuormaa, jonka voisi muuttaa dynaamiseksi. Eli yksinkertaistettuna lämmitettäisiin talojen lämpövarastoa ja käyttövettä, kun sähköä on liikaa. Koposta mietityttää, onko erilaisten välivarastojen kuten vesitornien käytöstä luopumisessa menty liian pitkälle. Ne olisivat mainio ohjattava kuorma. Kysyntäpuolen potentiaalia saataisiin Koposesta riittävästi käyttöön seuraavasti laitevaatimusten ja rakennusmääräysten avulla näin: 1) Rakennuskannan lämmönvaraavuuden ja ohjausmahdollisuuksien ei annettaisi hävitä. 2) Kulutuslaitteille ja sähkön pientuotannolle asetettaisiin taajuusvastevaatimuksia ja -kannustimia. 3) Lämpöpumppuihin pitäisi saada pakolliseksi valmistajasta riippumaton ohjausliitäntä. Etäohjaus on jo lähes kaikissa, mutta kunkin lämpöpumppuvalmistajan omalla protokollalla. 4) Myös sähköautojen lataus kannattaa vaatia ohjattavaksi heti latauspisteitä toteutettaessa. Ohjattavissa olevalle sähköä käyttävälle lämmitykselle pitäisi saada sille kuuluva arvo esimerkiksi energiatodistuksissa. Kysynnän jousto pitäisi saada mukaan myös energiakatselmuksiin. U.S. Department of Energyn tutkimuksissa päädyttiin siihen, että jopa kolmasosa sähköjärjestelmän huipputehosta kannattaisi olla nopeasti taajuuden mukaan ohjattavaa kuormaa. Haitta kuluttajille on olematon, mutta sähköjärjestelmän kustannukset, päästöt ja käyttövarmuus paranisivat huomattavasti. 6. Tarvitaanko energiatukia ja millaisia? Debattibaarissa puhuttiin paljon siitä, että fossiilisen energian saamista suurista tuista pitäisi päästä eroon. Myös Suomi tukee fossiilienergiaa runsaasti. 4
5 Energia-alan ammattilainen Aki Suokko sanoo, että suurin fossiilisen energian tuki lienee se, että haitat eivät ole sisäistettynä polttoaineiden hinnassa. Uusiutuvan energian tuki voidaan puolestaan ajatella miinusmerkkisenä verona. Fossiilienergian ilmastohaitat voitaisiin hänestä huomioida tehokkaasti kansainvälisellä päästöoikeuskaupalla. Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta sanoo, että fossiilisen energian ja ydinenergian tutkiminen saa paljon tukia. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallituksen energiaosasto rahoitti uusiutuvaa M$, fossiilista M$ ja ydinenergiaa M. Tuki uusiutuvien tutkimukseen oli alle viidennes tästä. Tietokirjailija Rauli Partanen huomauttaa, että fossiilisten valtavat globaalit tuet koostuvat suurelta osin öljyn-/kaasuntuottajamaiden omille kansalaisilleen tarjoamasta halvasta polttoaineesta (Iran, Saudit, Venezuela, Venäjä) ja ne voidaan periaatteessa voi nähdä myös jonkinlaisena osana näiden maiden sosiaaliturvaa. Partasesta tämä ei ole hyvä asia, mutta voi olla rohkeaa toivoa, että nämä tuet saataisiin käännettyä uusiutuvia tukemaan. Toki länsimaissakin kohteita on. Energia-asiantuntija Ville Karttunen sanoo, että uusiutuvien polttoaineiden pitää voittaa fossiiliset polttoaineet vapailla markkinoilla. Niin kauan kuin fossiiliset polttoaineet ovat halvempia kuin uusiutuvat, niille löytyy aina kysyntää. Professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että uusiutuvat energialähteet ovat jo täysin kilpailukykyisiä useissa osissa maailmaa. Energiatukien poistaminen olisi hänestä siksi tehokas tapa torjua ilmastomuutosta ja lisätä uusiutuvien käyttöä. Professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että siirtymisessä kestävään energiatalouteen vallitsevat hinnat eivät ole ainoa tärkeä asia. Monet Suomessa käyttäytyvät jo nyt strategisesti ymmärtäen, että kannattaa kulkea kärjessä energiamurroksessa. Suomen strategian ydin on biotalous, cleantech ja digitalisaatio eli työllisyyden hakeminen kasvavilta ilmastonmuutoksen torjunnan markkinoilta. Edistyksellisiltä kotimarkkinoilta voimme ponnistaa vientiin. Tarvitaan panostuksia teknologiaan ja kaupallistamiseen, energiatehokkuutta edistäviä normeja ja hallinnollisteknisten esteiden raivaamista. Lisäksi uusiutuviin investoimista kannattaa tukea, koska fossiilisia tuetaan rajusti ja päästöoikeudet näyttävät pysyvän pitkään halpoina. 7. Löytyykö ratkaisu ruohonjuuritasolta? Kyllä, mutta ei pelkästään. Myös kansallisia ja kansainvälistä ohjailua tarvitaan. VTT:n tutkijan Ilkka Hannulan mukaan ilmastonmuutoksen hillintä on lähinnä tahdon asia. Ihmiskunnalta ei puutu teknisiä tai taloudellisia resursseja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (Esimerkiksi Nicholas Stern sanoo, että ilmastonmuutoksen hillintä maksaisi prosentin maailman bkt:sta). Ongelmana on globaaliin sopimuksen puute. Maat ovat haluttomia uhrauksiin mikäli eivät saa takeita siitä että muut maat tekevät samoin. Toisaalta monissa maissa tehdään alueellisesti paljon kunnianhimoisempia ratkaisuja kuin kansallisella tasolla. Tietokirjailija Rauli Partanen sanoo, että molemmat tarvitaan. Paikallisella tasolla tekeminen on kannustavaa ja kouriintuntuvaa ja tulokset tulevat ilmi nopeasti. Mutta iso kokonaisuus ratkaisee. Yksinkertaistaen: jos hiilelle ei saada globaalia nousevaa hintaa, paikalliset hienotkin ratkaisut johtavat ainakin osittain siihen, että fossiilisten suhteellinen markkinahinta halpenee, ja joku muu kuluttaa ne. Energia-alan ammattilainen Aki Suokko sanoo, että ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksista on esitetty paljon hyvinkin tarkkoja lukuja, kuten 0,06 % BKT:sta seuraavat 50 vuotta. Lukujen 5
6 taustalla olevat mallit ovat hänestä kuitenkin hyvin yksinkertaisia, eivätkä pysty ottamaan muun muassa eri teknologioiden kustannuksien ja kuluttamisen epävarmuuksia huomioon. Hiilelle on hänestä saatava sosiaaliset haitat huomioiva hinta ja sen aiheuttama taakka on jaettava oikeudenmukaisesti. Tämä voi hidastaa talouskasvua merkittävästi. Debattibaarin keskustelussa löytyi paljon pieniä ideoita ongelmaan. Professori Anne Jalkala Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että laumakäyttäytymisen mekanismia voidaan hyödyntää muun muassa aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen käyttöönotossa. Stanfordin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että kun postinumeroalueelle asennetaan 10 prosenttia enemmän aurinkopaneeleja, se johtaa myöhemmin 54 prosentin lisäykseen aurinkopaneelien käyttöönotossa samalla alueella. Tarvitaan demonstraatiokohteita, koska ne vähentävät ostajan kokemaa riskiä. Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta sanoo, että meidän pitäisi siirtyä päästörajoituksista tuotannon dekarbonisointiin. Siksi tarvitaan tuotteille selkeä avainlipun kaltainen merkki vähähiilinen tuote niin, että esimerkiksi 2/3 tuotannosta olisi aina vähähiilistä. Hänestä kannattaisi myös asettaa 500 kgco2/mwh päästöraja uusille voimalaitoksille Yhdysvaltojen mallin mukaan. Suomessa tämä tarkoittaisi, että ainakaan pelkkää turvetta ei voisi enää polttaa. Päästörajan voisi laittaa myös niin että esimerkiksi 15 vuoden päästä kaikkien olemassa olevien voimaloiden pitäisi täyttää tuo taso. Tietokirjailija Rauli Partanen totesi tähän, ettei millekään polttoon perustuvalle energiantuotannolle ole enää tilaa. IEA:n mukaan vuodesta 2017 eteenpäin kaiken rakennettu voimalaitos- ja tuotantoinfran pitää olla päästöneutraalia. Länsimaiden päästövähennysten pitää olla karkeasti kolme prosenttia vuodessa 2050 asti. Energiatekniikan opiskelija Paula Sankelo Aalto-yliopistosta sanoo, että ilmastokriisiä eivät torju vihreät kuluttajat, vaan aktiiviset kansalaiset ja vastuulliset päättäjät. Keskeistä on pitää fokus siinä, kuinka voisimme saada fossiilisia polttoaineita tuottavat ja polttavat teollisuudenalat siirtymään nopeasti kohti vähähiilisiä tuotannonaloja ja toimintamalleja. Koska kannattavat liiketoiminnan alat eivät muuta tuottavia toimintamallejaan vapaaehtoisesti, päättäjillä on vastuu päästöjen rajoittamisesta riittävän nopealla aikataululla. Kansalaiseksi itsensä esittelevä Kari Vahtiala toivoo, että yksityisten ihmisten uusiutuvan energian hankinnoista tehtäisiin nykyistä kannattavampia. Siis sähköverkkoon kytkeytymistä pitäisi helpottaa nykyisestä ja verkkoon syötetylle energialle pitäisi saada kohtuullinen hinta. Hän uskoo, että näillä toimenpiteillä sadattuhannet kotitaloudet olisivat valmiita sijoittamaan euroa tähän tekniikkaan. Käytännön toteuttaja Markku Nivakoski Kainuusta kertoo esimerkin uusiutuvan energian hankkeesta Kainuussa, jossa on alennettu kuluttaja-asiakkaan maksamaa hintaa verotuksen kautta niin, että kysyntä suuntautuu uusiutuvilla tuotettuun energiaan. Ajankohtaiset kysymykset tuulivoiman syöttötariffin kalleudesta ja energiapuun tuista voidaan hänestä myös korvata järkevällä verotuksella. Energia-asiantuntija Ville Karttunen sanoo, että Suomen energiapolitiikka pitäisi saada linjaan globaalien ongelmien kanssa. Niin, että energiapolitiikka tukisi sellaisia energiantuotannon ratkaisuja, jotka voidaan ensin koeponnistaa Suomessa ja sitten helposti siirtää vaikkapa Kiinaan. Suomella on osaamisen ja teknologian puolesta hyvät edellytykset luoda ratkaisuja globaaleihin energiantuotannon päästöihin. 6
7 Tuotantotalouden professori Anne Jalkala Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että Suomen keskeisin rooli globaalien ilmastopäästöjen kitkemisessä on ennen kaikkea puhtaamman teknologian kehittäjänä ja kaupallistajana. Kehittämisessä olemme jo hyviä, kaupallistamisessa emme niinkään. Psykiatrian professori (emer.) Johannes Lehtonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että avain väestön ja päättäjien ilmastokäyttäytymiseen on positiivisen muutosmotivaation herättäminen. Nyt väestössä vallitsee lähinnä hiljainen huolestuneisuus. Sen tulisi kehittyä muutoshalukkuudeksi, jonka vallitessa ekologisesti terve energian tuotanto ja kulutus nähdään tavoittelemisen arvoisina ja myönteisinä asioina. Hänen mukaansa motivaatio voi syntyä laajasta ja rehellisestä keskustelusta. Ensin täytyy myöntää, että uhka on mittasuhteiltaan suuri ja luonteeltaan hyvin monimutkainen. Yksi tavoite keskustelulle olisi hänestä tehdä ilmastonmuutos arkisesti tutuksi niin, ettei se kuulostaisi ja tuntuisi tuomiopäivän asialta. Sama koskee keskustelua energiatuotannon ja säästöjen ratkaisumalleista. Medialla ja poliitikoilla on hyvin tärkeä rooli keskustelussa. Kun tosiasiat uskalletaan nähdä, muutoshalu herää itsestään. Koko keskustelu löytyy osoitteesta Tähän yhteenvetoon on pyydetty myös tarkennuksia keskusteluun osallistuneilta. Debattibaari.fi/ilmasto-sivun keskusteluun osallistuivat: Jero Ahola, energiatehokkuuden professori, Lappeenrannan yliopisto Ilkka Hannula, tutkija, VTT Anne Jalkala, tuotantotalouden professori, Lappeenrannan yliopisto Ville Karttunen, energia-asiantuntija Pekka Koponen, erikoistutkija, VTT Janne Korhonen, jatko-opiskelija, Aalto-yliopisto Timo Järvensivu, tutkija, yrittäjä Johannes Lehtonen, psykiatrian professori (emer.), Itä-Suomen yliopisto Raimo Lovio, ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori, Aalto-yliopisto Markku Nivakoski, projektipäällikkö, Kainuun Etu Oy Veijo Pakarinen, energiakonsultti Rauli Partanen, tietokirjailija (energia ja ilmasto) Paula Sankelo, energiatekniikan opiskelija, Aalto-yliopisto Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus, Suomen ilmastopaneelin jäsen Juho Satti, OTM, kauppatieteen yo, eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Aki Suokko, energia-alan ammattilainen Sanna Syri, energiatalouden professori, Aalto yliopisto, Suomen ilmastopaneelin jäsen Jukka Tuomela, matematiikan professori, Itä.Suomen yliopisto Kari Vahtiala, kansalainen Esa Vakkilainen, professori, uusiutuvat energiajärjestelmät, Lappeenrannan yliopisto Seppo Valkealahti, sähkötekniikan professori, Tampereen teknillinen yliopisto Annikki Vehniäinen, kuitutekniikan ammattilainen Keskustelua moderoi ja tämän briiffin laati tiedetoimittaja Elina Venesmäki, Lisätietoja Debattibaarista:
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotKampanjan tavoitteet
Kampanjan tavoitteet Yleisesti: ilmastonmuutoksen hillintä fossiilivoimaloiden sulkemista vauhdittamalla Espoossa: hiilenpoltto Suomenojalla korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotNeo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii
VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotPuhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM
Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotSuomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa
Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotKeinot pääp. Kolme skenaariota
Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen
LisätiedotVIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
LisätiedotHaasteista mahdollisuuksia
Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotEnergiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto
Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät 22.3.2018 Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä vaatii globaalia energiavallankumousta
LisätiedotSähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
LisätiedotTulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto
Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa
LisätiedotVähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010
Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotKohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja
Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotKohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa
Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa 10.1.2019 Eduskunta, YmV Helsinki Smart Energy Transition-hankkeen vuorovaikutusjohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, karoliina.auvinen@aalto.fi
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotSähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen
Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset
LisätiedotPariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa
Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotNäkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen
Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi
LisätiedotProfessorien energiapoliittinen kannanotto
Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotMiltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?
Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? 16.3.2017 Hiilitiedon seminaari Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Tapahtunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana Vuonna 2007
LisätiedotSähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen
Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa
LisätiedotMuut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
LisätiedotÄlykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotAurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi
Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotKiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta
Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotSuomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotAskeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
LisätiedotEnergiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta. FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö
Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö 1 Energiatutkimuksen ennakointi (Energy futures 2030) Aikatähtäin asetettiin vuoteen 2030 Lähde: FFRC ebook
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotYmpäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012
Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän
LisätiedotYmpäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö
Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotYdinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotLämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotVisioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 18.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
Lisätiedot