Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki"

Transkriptio

1 ASIAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki Tämä briiffi kansanedustajaehdokkaille perustuu Debattibaari.fi-sivustolla alkuvuodesta 2015 käytyyn asiantuntijakeskusteluun (www.debattibaari.fi/ilmasto). Moderaattorimme tiedetoimittaja Elina Venesmäen briiffi kokoaa akateemisestikin korkeatasoisen asiantuntijajoukon keskustelut seitsemäksi ajankohtaiseksi kysymykseksi ja vastaukseksi, joiden toivotaan edesauttavan asiapohjaista julkista keskustelua: 1. Ilmasto muuttuu. Kuinka suuri muutos ihmiskunnan pitää tehdä? 2. Riittääkö uusiutuva energia? 3. Vai pitääkö ottaa kaikki keinot käyttöön? 4. Missä mennään sähkön varastoinnissa? 5. Voiko kysynnän sääntely auttaa säästämään energiaa? 6. Tarvitaanko energiatukia ja millaisia? 7. Löytyykö ratkaisu ruohonjuuritasolta? Briiffin toimitustyö rahoitettiin joukkorahoituspalvelun kautta. Debattibaarin tiedepilottia tukivat lisäksi Tieteen tiedotus ry ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta sekä Faktabaari- hanke. Debattibaari jalostaa asiantuntijatietoa journalismin ja julkisen päätöksenteon tueksi ja tuo fiksun ja selkeän asiakeskustelun kaikkien kansalaisten ulottuville. Lisätietoa tiedepilotimme kokemuksista Tieteessä Tapahtuu -lehden (1/2015) artikkelista

2 1. Ilmasto muuttuu. Kuinka suuri muutos ihmiskunnan pitää tehdä? Tällä hetkellä maailman ilmasto on lämmennyt noin 0,8 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa lämpötila on noussut jo yli kaksi astetta. Kasvihuonekaasupäästökeskustelu keskittyy harmittavan usein vain sähköenergian tuotantoon, sanoo energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan yliopistosta. Sähköenergian ja lämmön tuotanto vastaavat vain neljäsosasta kasvihuonepäästöistä. Ahola summaa, että jos tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä globaalisti 80 prosenttia, pitkälti päästöistä vapaaksi pitää saada: sähköenergian ja lämmön tuotanto, liikenne sekä kemikaalien ja lannoitteiden tuotanto. Metsäpinta-alan pienentämisen on loputtava. Valtava haaste. Miten tämä onnistuu? 2. Riittääkö uusiutuva energia? Suuri keskustelunaihe tällä hetkellä on, riittävätkö uusiutuvat energialähteet Suomen ja maailman tarpeisiin. Tammikuussa Debattibaarin keskustelun aikana Lappeenrannan yliopisto julkaisi professori Christian Breyerin tutkimusryhmän tutkimuksen, jonka mukaan energiantuotanto sataprosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla on mahdollista ja jopa taloudellisesti kannattavaa. Professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että keskeiset uusiutuvat energialähteet (vesi-, tuuli- ja aurinkovoima) ovat jo nyt täysin kilpailukykyisiä useimmilla markkina-alueilla ilman tukia. Lähivuosina keskeiset uusiutuvat energialähteet (vesi- tuuli- ja aurinkovoima) tulevat olemaan selvästi edullisin tapa tuottaa sähköenergiaa suurimmassa osassa maailmaa. Sähkön tuotannossa muutos uusiutuviin energialähteisiin on hänestä siis vääjäämätön. Vuonna 2013 jo yli puolet rakennetusta uudesta sähköenergian tuotantokapasiteetista perustui uusiutuvaan energiaan. Energiaprofessori Peter Lund toi Twitterissä mukaan keskusteluun mielipidekirjoituksensa, jossa hän ihmetteli, miksi Helsinki aikoo korvata kivihiilen puulla sen sijaan, että miettisi uudenaikaisempia ratkaisuja. Nyt suunnitteilla oleva voimalaitosinvestointi sitoisi Helsingin kymmeniksi vuosiksi vanhaan teknologiaan, ja hänestä pitäisi ainakin pitää ovet auki uusille ideoille. Lundin mukaan Helsinki voisi tuottaa 60 prosenttia sähköstään tuulella ja 40 prosenttia rakennuksiin sijoitettavilla aurinkopaneeleilla. Kaukolämpöä voi ehkä tulevaisuudessa tuottaa geotermisellä energialla. Pääkaupunki toimii esimerkkinä koko Suomelle. Lund sanoo, että päästöjen osalta 100 prosenttia uusiutuvaa Suomessa vuonna 2050 ei liene vielä tarpeen, noin 80 prosentin osuus riittänee. Jotta energiajärjestelmä toimisi ja oletetaan, ettei energian varastointikysymystä ole vielä täysin ratkaistu, bioenergian merkitys eri muodoissaan tulee olemaan tärkeä, meillä ainakin 50 prosenttia kaikesta energiasta. Energian käytön tehostaminen on toinen kriittinen tekijä, jota ilman uusiutuvien osuutta ei kyetä nostamaan korkealle. Professori Lund lisää, että uusia tekniikoita pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti, myös talouskasvun ja uusien työpaikkojen kannalta, joissa uusiutuvat ja tehostaminen ovat kansainvälisten arvioiden ja empiirisen tiedon perusteella paras vaihtoehto. Siis suosimalla suomalaista energiaa, uusiutuvia ja tehostamista, voitaisiin luoda yli uutta työpaikkaa. Ydinvoima ja CCS eivät näitä meille luo. 2

3 Sadan prosentin tavoite kerää Debattibaarissa myös kritiikkiä. Aktivisti Janne Korhonen sanoo, että uusiutuvien rajoitteista tulisi puhua ajoissa. Hänestä sataprosenttisesti uusiutuvien vaatiminen on uhkapeliä ja skenaarioissa luotetaan poikkeuksetta tekniikan kehittyvän juuri halutulla tavalla ja erittäin merkittävien kulutussäästöjen toteutuvan ongelmitta. Lisäksi vaaditut energiantuotannon rakennusnopeudet ovat huikeita. 3. Vai pitääkö ottaa kaikki keinot käyttöön? Kyllä pitää, sanoo moni Debattibaarin keskustelija. VTT:n tutkija Ilkka Hannulan mielestä ratkaisujen etsiminen uusista suunnista ei ole välttämätön edellytys ilmastonmuutoksen hidastamiselle. Hänestä päästöjen kasvu voidaan ohjata kestävämmälle uralle investoimalla massiivisesti olemassa oleviin kaupallisiin ratkaisuihin (mm. energiatehokkuus, tuuli, aurinko, ydinvoima, CCS, bioenergia, ). Aktivisti Janne Korhonen sanoo, että ilmastonmuutoksen torjunta on jo nyt uhkapeliä ja tarvitsemme varmuuden vuoksi kaikkia keinoja. Tähän kuuluu paitsi hiilidioksidin varastointi ja talteenotto CCS, myös paljon ydinvoimaa. Lisäksi tarvitsemme valtavasti energiansäästöä, metsittämistä ja niin edelleen. Laajamittaisen biomassan energiakäytön ongelmiin ollaan hänestä vasta heräämässä. Uusia hiilivoimaloita ei hänestä pitäisi rakentaa ainakaan ennen kuin CCS (hiilidioksidin talteenotto ja säilöntä) on todellisuutta, mutta ydinvoimalla voidaan hänestä vähentää päästöjä nopeammin kuin millään muulla keinolla. Energiatalouden professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta, myös Suomen ilmastopaneelin jäsen, sanoo, että ilmastonmuutoksen tehokkaaseen globaaliin hillintään tarvitaan kaikkia keinoja, myös CCS:ää. Hän ei usko, että fossiilisten resurssien haltijat pidättäytyisivät niiden käytöstä. Myös professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta uskoo, että CCS ei kannata vielä, mutta on arvokas asia tulevaisuudessa. Niin kauan kuin päästöoikeus on niin halpa kuin nyt, CCS ei kannata, koska CCS laskee uuden hiilivoimalan hyötysuhdetta 43 prosentista noin 38 prosenttiin, eli hiiltä pitää polttaa 15 prosenttia enemmän. Jos päästöoikeus nousee 30 euroon hiilidioksiditonnilta, CCS alkaa olla kannattavaa. 4. Missä mennään sähkön varastoinnissa? Nyt puhutaan paljon sähkön varastoinnin mahdollisuuksista. Sähkötekniikan professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että sähkön varastoinnin kehitystyö on vasta alussa. Hänen mukaansa kaikki kehitystrendit indikoivat, että tämän vuosikymmenen loppupuolella selvästi yli puolet uudesta rakennettavasta sähköenergia tuotantokapasiteetista tulee olemaan säätilasta riippuvaista aurinko- ja tuulivoimaa. Jo kymmenen vuoden päästä tuotanto kattaa noin 20 prosenttia sähkön tuotannosta ja aurinko- ja tuulivoima alkavat dominoida sähköenergiajärjestelmässä. Tulevien tarpeiden mukaisen voimajärjestelmän kehittäminen on lähes alkutekijöissään. Tähän tulee Valkealahdesta varautua etukäteen tutkimalla, kehittämällä ja suunnittelemalla 3

4 järjestelmän toimintaperiaatteet uusiksi vastaamaan tulevaa tuotantoa. Hänestä tarvitaan esim. kansallinen tutkimusohjelma tutkimaan tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmää. Lyhyemmällä tähtäimellä tutkimus tukisi suomalaista vientiteollisuutta eli suomalainen teollisuus voisi olla merkittävä globaali tulevaisuuden järjestelmätoimittaja. Valkealahdesta Suomessa tulee panostaa aurinkokenno- ja tuulivoiman sekä tulevaisuuden energiajärjestelmien tutkimukseen ja kehittämiseen, jotka ovat globaalisti merkittävimmät tulevaisuuden sähköntuotantomuodot. Siellä on parhaat mahdollisuudet vientituotteille, ja Suomessa on vahva alan teollisuus. Muut uusiutuvan energian lähteet, kuten bioenergia tai vesivoima, tarjoavat hänestä vain marginaalista kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia. 5. Voiko kysynnän sääntely auttaa säästämään energiaa? Kyllä voi, sanoo VTT:n erikoistutkija Pekka Koponen, ilman ei pärjätä. Säätövoiman tuottaminen pelkästään keskitetysti ja verkkoja vahvistamalla on kallista ja ympäristövaikutuksiltaan kestämätöntä. Sähkön varastointikin on kallista, häviöllistä ja silläkin on ympäristövaikutuksensa. Koponen kertoo, että periaatteessa lähes kaikki kuormat, kuten pumppaus, lämmitys ja jäähdytys ovat ohjattavissa. Varsinkin kun kuormat nykyisin liittyvät sähköverkkoon taajuusmuuttajien ja tasasuuntaajien välityksellä. Suomessa on esimerkiksi yli 1 GW pientalojen lämmityskuormaa, jonka voisi muuttaa dynaamiseksi. Eli yksinkertaistettuna lämmitettäisiin talojen lämpövarastoa ja käyttövettä, kun sähköä on liikaa. Koposta mietityttää, onko erilaisten välivarastojen kuten vesitornien käytöstä luopumisessa menty liian pitkälle. Ne olisivat mainio ohjattava kuorma. Kysyntäpuolen potentiaalia saataisiin Koposesta riittävästi käyttöön seuraavasti laitevaatimusten ja rakennusmääräysten avulla näin: 1) Rakennuskannan lämmönvaraavuuden ja ohjausmahdollisuuksien ei annettaisi hävitä. 2) Kulutuslaitteille ja sähkön pientuotannolle asetettaisiin taajuusvastevaatimuksia ja -kannustimia. 3) Lämpöpumppuihin pitäisi saada pakolliseksi valmistajasta riippumaton ohjausliitäntä. Etäohjaus on jo lähes kaikissa, mutta kunkin lämpöpumppuvalmistajan omalla protokollalla. 4) Myös sähköautojen lataus kannattaa vaatia ohjattavaksi heti latauspisteitä toteutettaessa. Ohjattavissa olevalle sähköä käyttävälle lämmitykselle pitäisi saada sille kuuluva arvo esimerkiksi energiatodistuksissa. Kysynnän jousto pitäisi saada mukaan myös energiakatselmuksiin. U.S. Department of Energyn tutkimuksissa päädyttiin siihen, että jopa kolmasosa sähköjärjestelmän huipputehosta kannattaisi olla nopeasti taajuuden mukaan ohjattavaa kuormaa. Haitta kuluttajille on olematon, mutta sähköjärjestelmän kustannukset, päästöt ja käyttövarmuus paranisivat huomattavasti. 6. Tarvitaanko energiatukia ja millaisia? Debattibaarissa puhuttiin paljon siitä, että fossiilisen energian saamista suurista tuista pitäisi päästä eroon. Myös Suomi tukee fossiilienergiaa runsaasti. 4

5 Energia-alan ammattilainen Aki Suokko sanoo, että suurin fossiilisen energian tuki lienee se, että haitat eivät ole sisäistettynä polttoaineiden hinnassa. Uusiutuvan energian tuki voidaan puolestaan ajatella miinusmerkkisenä verona. Fossiilienergian ilmastohaitat voitaisiin hänestä huomioida tehokkaasti kansainvälisellä päästöoikeuskaupalla. Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta sanoo, että fossiilisen energian ja ydinenergian tutkiminen saa paljon tukia. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallituksen energiaosasto rahoitti uusiutuvaa M$, fossiilista M$ ja ydinenergiaa M. Tuki uusiutuvien tutkimukseen oli alle viidennes tästä. Tietokirjailija Rauli Partanen huomauttaa, että fossiilisten valtavat globaalit tuet koostuvat suurelta osin öljyn-/kaasuntuottajamaiden omille kansalaisilleen tarjoamasta halvasta polttoaineesta (Iran, Saudit, Venezuela, Venäjä) ja ne voidaan periaatteessa voi nähdä myös jonkinlaisena osana näiden maiden sosiaaliturvaa. Partasesta tämä ei ole hyvä asia, mutta voi olla rohkeaa toivoa, että nämä tuet saataisiin käännettyä uusiutuvia tukemaan. Toki länsimaissakin kohteita on. Energia-asiantuntija Ville Karttunen sanoo, että uusiutuvien polttoaineiden pitää voittaa fossiiliset polttoaineet vapailla markkinoilla. Niin kauan kuin fossiiliset polttoaineet ovat halvempia kuin uusiutuvat, niille löytyy aina kysyntää. Professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että uusiutuvat energialähteet ovat jo täysin kilpailukykyisiä useissa osissa maailmaa. Energiatukien poistaminen olisi hänestä siksi tehokas tapa torjua ilmastomuutosta ja lisätä uusiutuvien käyttöä. Professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että siirtymisessä kestävään energiatalouteen vallitsevat hinnat eivät ole ainoa tärkeä asia. Monet Suomessa käyttäytyvät jo nyt strategisesti ymmärtäen, että kannattaa kulkea kärjessä energiamurroksessa. Suomen strategian ydin on biotalous, cleantech ja digitalisaatio eli työllisyyden hakeminen kasvavilta ilmastonmuutoksen torjunnan markkinoilta. Edistyksellisiltä kotimarkkinoilta voimme ponnistaa vientiin. Tarvitaan panostuksia teknologiaan ja kaupallistamiseen, energiatehokkuutta edistäviä normeja ja hallinnollisteknisten esteiden raivaamista. Lisäksi uusiutuviin investoimista kannattaa tukea, koska fossiilisia tuetaan rajusti ja päästöoikeudet näyttävät pysyvän pitkään halpoina. 7. Löytyykö ratkaisu ruohonjuuritasolta? Kyllä, mutta ei pelkästään. Myös kansallisia ja kansainvälistä ohjailua tarvitaan. VTT:n tutkijan Ilkka Hannulan mukaan ilmastonmuutoksen hillintä on lähinnä tahdon asia. Ihmiskunnalta ei puutu teknisiä tai taloudellisia resursseja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (Esimerkiksi Nicholas Stern sanoo, että ilmastonmuutoksen hillintä maksaisi prosentin maailman bkt:sta). Ongelmana on globaaliin sopimuksen puute. Maat ovat haluttomia uhrauksiin mikäli eivät saa takeita siitä että muut maat tekevät samoin. Toisaalta monissa maissa tehdään alueellisesti paljon kunnianhimoisempia ratkaisuja kuin kansallisella tasolla. Tietokirjailija Rauli Partanen sanoo, että molemmat tarvitaan. Paikallisella tasolla tekeminen on kannustavaa ja kouriintuntuvaa ja tulokset tulevat ilmi nopeasti. Mutta iso kokonaisuus ratkaisee. Yksinkertaistaen: jos hiilelle ei saada globaalia nousevaa hintaa, paikalliset hienotkin ratkaisut johtavat ainakin osittain siihen, että fossiilisten suhteellinen markkinahinta halpenee, ja joku muu kuluttaa ne. Energia-alan ammattilainen Aki Suokko sanoo, että ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksista on esitetty paljon hyvinkin tarkkoja lukuja, kuten 0,06 % BKT:sta seuraavat 50 vuotta. Lukujen 5

6 taustalla olevat mallit ovat hänestä kuitenkin hyvin yksinkertaisia, eivätkä pysty ottamaan muun muassa eri teknologioiden kustannuksien ja kuluttamisen epävarmuuksia huomioon. Hiilelle on hänestä saatava sosiaaliset haitat huomioiva hinta ja sen aiheuttama taakka on jaettava oikeudenmukaisesti. Tämä voi hidastaa talouskasvua merkittävästi. Debattibaarin keskustelussa löytyi paljon pieniä ideoita ongelmaan. Professori Anne Jalkala Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että laumakäyttäytymisen mekanismia voidaan hyödyntää muun muassa aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen käyttöönotossa. Stanfordin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että kun postinumeroalueelle asennetaan 10 prosenttia enemmän aurinkopaneeleja, se johtaa myöhemmin 54 prosentin lisäykseen aurinkopaneelien käyttöönotossa samalla alueella. Tarvitaan demonstraatiokohteita, koska ne vähentävät ostajan kokemaa riskiä. Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta sanoo, että meidän pitäisi siirtyä päästörajoituksista tuotannon dekarbonisointiin. Siksi tarvitaan tuotteille selkeä avainlipun kaltainen merkki vähähiilinen tuote niin, että esimerkiksi 2/3 tuotannosta olisi aina vähähiilistä. Hänestä kannattaisi myös asettaa 500 kgco2/mwh päästöraja uusille voimalaitoksille Yhdysvaltojen mallin mukaan. Suomessa tämä tarkoittaisi, että ainakaan pelkkää turvetta ei voisi enää polttaa. Päästörajan voisi laittaa myös niin että esimerkiksi 15 vuoden päästä kaikkien olemassa olevien voimaloiden pitäisi täyttää tuo taso. Tietokirjailija Rauli Partanen totesi tähän, ettei millekään polttoon perustuvalle energiantuotannolle ole enää tilaa. IEA:n mukaan vuodesta 2017 eteenpäin kaiken rakennettu voimalaitos- ja tuotantoinfran pitää olla päästöneutraalia. Länsimaiden päästövähennysten pitää olla karkeasti kolme prosenttia vuodessa 2050 asti. Energiatekniikan opiskelija Paula Sankelo Aalto-yliopistosta sanoo, että ilmastokriisiä eivät torju vihreät kuluttajat, vaan aktiiviset kansalaiset ja vastuulliset päättäjät. Keskeistä on pitää fokus siinä, kuinka voisimme saada fossiilisia polttoaineita tuottavat ja polttavat teollisuudenalat siirtymään nopeasti kohti vähähiilisiä tuotannonaloja ja toimintamalleja. Koska kannattavat liiketoiminnan alat eivät muuta tuottavia toimintamallejaan vapaaehtoisesti, päättäjillä on vastuu päästöjen rajoittamisesta riittävän nopealla aikataululla. Kansalaiseksi itsensä esittelevä Kari Vahtiala toivoo, että yksityisten ihmisten uusiutuvan energian hankinnoista tehtäisiin nykyistä kannattavampia. Siis sähköverkkoon kytkeytymistä pitäisi helpottaa nykyisestä ja verkkoon syötetylle energialle pitäisi saada kohtuullinen hinta. Hän uskoo, että näillä toimenpiteillä sadattuhannet kotitaloudet olisivat valmiita sijoittamaan euroa tähän tekniikkaan. Käytännön toteuttaja Markku Nivakoski Kainuusta kertoo esimerkin uusiutuvan energian hankkeesta Kainuussa, jossa on alennettu kuluttaja-asiakkaan maksamaa hintaa verotuksen kautta niin, että kysyntä suuntautuu uusiutuvilla tuotettuun energiaan. Ajankohtaiset kysymykset tuulivoiman syöttötariffin kalleudesta ja energiapuun tuista voidaan hänestä myös korvata järkevällä verotuksella. Energia-asiantuntija Ville Karttunen sanoo, että Suomen energiapolitiikka pitäisi saada linjaan globaalien ongelmien kanssa. Niin, että energiapolitiikka tukisi sellaisia energiantuotannon ratkaisuja, jotka voidaan ensin koeponnistaa Suomessa ja sitten helposti siirtää vaikkapa Kiinaan. Suomella on osaamisen ja teknologian puolesta hyvät edellytykset luoda ratkaisuja globaaleihin energiantuotannon päästöihin. 6

7 Tuotantotalouden professori Anne Jalkala Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että Suomen keskeisin rooli globaalien ilmastopäästöjen kitkemisessä on ennen kaikkea puhtaamman teknologian kehittäjänä ja kaupallistajana. Kehittämisessä olemme jo hyviä, kaupallistamisessa emme niinkään. Psykiatrian professori (emer.) Johannes Lehtonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että avain väestön ja päättäjien ilmastokäyttäytymiseen on positiivisen muutosmotivaation herättäminen. Nyt väestössä vallitsee lähinnä hiljainen huolestuneisuus. Sen tulisi kehittyä muutoshalukkuudeksi, jonka vallitessa ekologisesti terve energian tuotanto ja kulutus nähdään tavoittelemisen arvoisina ja myönteisinä asioina. Hänen mukaansa motivaatio voi syntyä laajasta ja rehellisestä keskustelusta. Ensin täytyy myöntää, että uhka on mittasuhteiltaan suuri ja luonteeltaan hyvin monimutkainen. Yksi tavoite keskustelulle olisi hänestä tehdä ilmastonmuutos arkisesti tutuksi niin, ettei se kuulostaisi ja tuntuisi tuomiopäivän asialta. Sama koskee keskustelua energiatuotannon ja säästöjen ratkaisumalleista. Medialla ja poliitikoilla on hyvin tärkeä rooli keskustelussa. Kun tosiasiat uskalletaan nähdä, muutoshalu herää itsestään. Koko keskustelu löytyy osoitteesta Tähän yhteenvetoon on pyydetty myös tarkennuksia keskusteluun osallistuneilta. Debattibaari.fi/ilmasto-sivun keskusteluun osallistuivat: Jero Ahola, energiatehokkuuden professori, Lappeenrannan yliopisto Ilkka Hannula, tutkija, VTT Anne Jalkala, tuotantotalouden professori, Lappeenrannan yliopisto Ville Karttunen, energia-asiantuntija Pekka Koponen, erikoistutkija, VTT Janne Korhonen, jatko-opiskelija, Aalto-yliopisto Timo Järvensivu, tutkija, yrittäjä Johannes Lehtonen, psykiatrian professori (emer.), Itä-Suomen yliopisto Raimo Lovio, ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori, Aalto-yliopisto Markku Nivakoski, projektipäällikkö, Kainuun Etu Oy Veijo Pakarinen, energiakonsultti Rauli Partanen, tietokirjailija (energia ja ilmasto) Paula Sankelo, energiatekniikan opiskelija, Aalto-yliopisto Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus, Suomen ilmastopaneelin jäsen Juho Satti, OTM, kauppatieteen yo, eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Aki Suokko, energia-alan ammattilainen Sanna Syri, energiatalouden professori, Aalto yliopisto, Suomen ilmastopaneelin jäsen Jukka Tuomela, matematiikan professori, Itä.Suomen yliopisto Kari Vahtiala, kansalainen Esa Vakkilainen, professori, uusiutuvat energiajärjestelmät, Lappeenrannan yliopisto Seppo Valkealahti, sähkötekniikan professori, Tampereen teknillinen yliopisto Annikki Vehniäinen, kuitutekniikan ammattilainen Keskustelua moderoi ja tämän briiffin laati tiedetoimittaja Elina Venesmäki, Lisätietoja Debattibaarista: 7

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA

TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA LÄMMITYSENERGIA JA PÄÄSTÖKAUPPA Rakennusten lämmöntarve EU:ssa on noin 3 300 TWh. Suurin osa tästä on kiinteistökohtaista kaasu-

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta. FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö

Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta. FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö 1 Energiatutkimuksen ennakointi (Energy futures 2030) Aikatähtäin asetettiin vuoteen 2030 Lähde: FFRC ebook

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014. Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1

Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014. Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1 Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Mauri Pekkarinen Mauri Pekkarinen 1 Suomesta bioenergian ja puhtaan teknologian mahtimaa! 1. Maailmanlaajuinen ilmastokysymys on aikamme suuria haasteita. o 80 % CO2- päästöistä

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot