Ekoluokituksia moneen lähtöön s. 12 Valtionhallinto haluaa tilatiedot yhteen rekisteriin s. 24. Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekoluokituksia moneen lähtöön s. 12 Valtionhallinto haluaa tilatiedot yhteen rekisteriin s. 24. Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1 2010"

Transkriptio

1 Ekoluokituksia moneen lähtöön s. 12 Valtionhallinto haluaa tilatiedot yhteen rekisteriin s. 24 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Helsingin eurooppalainen koulu toimii arvokiinteistössä s. 4 Senaatti-kiinteistöjen rooli muuttumassa s. 8 Palotalon vakiovieras s. 18

2 Sisältö Kontrahti Helsingin eurooppalainen koulu 8 CREM-roolin myötä Senaattikiinteistöjen painopiste siirtyy omistajasta hallinta- ja asiantuntijaorganisaatioksi. 12 Ekoluokituksia on monta, mutta päämäärä on kaikilla sama: mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava rakennus. 15 Heikki Väisänen 18»Palotalo» 24 Tilatietojen yhteisen rekisterin tavoitteena on tilankäytön tehostaminen ja energiankulutuksen vähentäminen. 26 Huoltomiesten ekokoulutus tuo energiasäästöjä. 31 Micromedicum täydentää kaupunkikuvaa.turkuun nousee uudenaikainen laboratorio- ja tutkimuskeskus. Heikki Väisänen Energia-asioiden avainpelaaja. 15 VAKIOT 11 Kolumni Päivi Montola 23 Teos ja tekijä Uudella palstalla kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen kertoo teoksestaan Gaia. 28 Esittelyssä Keski-Pasilan tornialue. 30 Ammattilaisen valinnat 32 Uutisia 34 Resumé Jari Härkönen 18 Ari-Pekka Keränen Johanna Kannasmaa 4 23 Historiasta kiinnostuneen Ievan mielestä Helsingin eurooppalaisen koulun 125-vuotiaat tilat ovat upeat. Tuolit kuuluvat Kuopion Pelastusopiston»palotalon» opiskelijoille. Kirsi Kaulasen Musiikkitalon aulaan tulevassa taideteoksessa kasvaa 28 uhanalaista lajia. 2 kontrahti

3 Pääkirjoitus Lumi yllätti 26 Matti Immonen Johanna Kannasmaa Etelä-Suomen vähälumisten talvien jälkeen saatiin kovasti kaivattu, luminen talvi. Ja lunta on sitten riittänyt. Ensi riemun jälkeen mielialat ovat muuttuneet jo lähes lumivastaisiksi. Kaivatusta lumesta tulikin ongelmien aiheuttaja. Muutamat romahtaneet katot ovat herättäneet puheet rakenteiden virheistä, mitoitusten riittävyydestä ja käytetyistä varmuuskertoimista. Nämä ovat suunnittelutehtävien peruskuormaa, ja tämän osalta ei tulisi ongelmia ilmetä. Vaikeampi ja varmasti enemmän huomiota kaipaava asia on itse kattorakenteiden muoto ja vedenpoiston järjestäminen tämän talven kaltaisissa vaativissa olosuhteissa. Kattovuoto-ongelmathan ovat olleet yleisiä, ja niitä on ilmennyt myös harjakattoisissa rakennuksissa, saati sitten ongelma-alttiimmissa kattorakenteissa. Mietittävää on, ratkaistaanko kattolumen sulamisen kohdalla itse sulamisongelma, vaiko sen seuraukset eli veden poisto. Lumen kanssa päivittely ei ole rajautunut ainoastaan perinteisiin katto-ongelmiin. Puheena ovat olleet muun muassa työtapaturmat, liikenteen ongelmat, lumen poisto kaupungeista, ja kadunvarsipaikoitukset. Monesti on tullut mieleen, kuinka ennen runsaslumisten talvien aikaan oikein pärjättiin. Nyt ainakin tuntuu siltä, että lumenpoistossa selvittiin luvuilla nykyistä paremmin. Rakennustyömaiden tuottavuudelle lumentulo on varmasti tehnyt hallaa. Työvaiheet hankaloituvat, itse työteko hidastuu ja virheherkkyyskin kasvaa. Toivon vilpittömästi, ettei lumi kuitenkaan liian paljoa rasittaisi vieläkin vaikeahkossa markkinatilanteessa toimivien rakennusliikkeiden tuloksia. Lunta sulatellessa, Aulis Kohvakka toimitusjohtaja Merikasarmilla lämmityskustannukset alenivat kymmenellä prosentilla. Jari Härkönen

4 Euro-opintoja arvokiinteistössä Bulevardilla sijaitseva 125-vuotias kiinteistö muuntautui joustavasti moderniksi Helsingin eurooppalaiseksi kouluksi. Marjo Tiirikka Kun avaa Ekbergin kahvilaa vastapäätä seisovan jyhkeän uusrenessanssitalon oven ja kipuaa kiviportaat ylös, aulassa avautuu valtavan korkea ja avara käytävä. Vasemmalla lasiseinän takana olevat pienet pyöreät pöydät ja tuolit paljastavat, että täällä oleilee myös pikkuväkeä. Nuorimmat Helsingin eurooppalaisen koulun kävijät ovat 4-vuotiaita, jolloin kaksivuotinen esikoulu alkaa. Rehtori Teijo Koljonen kertoo, että tilasuunnittelussa piti erityisesti huomioida oppilaiden suuri ikähaitari esikouluikäisistä lukiolaisiin.»esikoulun tiloissa kalusteiden kuten käsienpesualtaiden on oltava minikokoisia. Tiloilta vaaditaan monikäyttöisyyttä, sillä opetuksen lisäksi tiloissa leikitään paljon ja päiväunillekin pitää löytyä paikkansa. Peleille ja leikkikaluille tarvitaan runsaasti säilytystilaa», Teijo Koljonen luettelee. Tyttökouluksi alun perin suunniteltu rakennus oli ennen remonttia Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen laitoksen ja avoimen yliopiston käytössä. Opetuskäytössä olleet tilat muuntautuivat joustavasti uuden asiakkaan tarpeisiin ja tilasuunnittelussa noudatettiin pääosin suomalaisen koulusuunnittelun normistoa. Koulu on jaettu kolmeen kieliryhmään: suomeen, englantiin ja ranskaan. Tällä hetkellä käytävillä voi kuulla peräti 12 eri kieltä, joista harvinaisimpia ovat malta, bulgaria ja romania. Jokaiselle oppilaalle pyritään antamaan äidinkielen opetusta, mikä vaikutti myös tilasuunnitteluun.»jaoimme monta suurempaa luokkahuonetta pienemmiksi, sillä joissain ryhmissä on ainoastaan muutamia oppilaita; suurimpiin luokkiin mahtuu jopa 30 oppilasta.» Rakennus on suojeltu, joten suuria muutoksia rakennukseen ei korjausten 4 kontrahti

5 Kuvat Jari Härkönen Koulussa on tällä hetkellä 60 oppilasta. Kuvassa belgialainen Olivier (12) ja liettualainen Ieva (15). Bulevardi 18, rakennuksen historia» Rakennettu ruotsinkieliseksi tyttökouluksi (myöh. Svenska Flicklyceet). Käyttäjinä myöhemmin Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen laitos ja avoin yliopisto.» Arkkitehdit: yliarkkitehti Ludvig Isak Lindqvist ja arkkitehti Magnus Sjerfbeck.» Laajennettiin Jacob Ahren bergin suunnitelmien mukaan » Suojeltu Gabriel (7) tulee Espanjasta. kontrahti

6 Kuvat Jari Härkönen Rehtori Teijo Koljoselle on apua siitä, että hän puhuu kotimaisten kielten lisäksi englantia, espanjaa, ranskaa ja saksaa. Alakoulun luokanopettaja Scott Jeanneretilla on menossa biologian tunti. Info Helsingin eurooppalainen koulu (ESH)» Akkreditoitu Eurooppa-koulujärjestelmään, johon kuuluu 14 Eurooppa-koulua ja 5 akkreditoitua koulua.» Valtion ylläpitämä koulu.» Muille kuin EU-virkamiesten lapsille lukukausimaksut euroa. Helsingin eurooppalainen koulu, Perusparannus 2009 Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: ISS Suunnittelupalvelut Oy, Vesa Tiilikka, Eija-Riitta Miettinen Projektinjohtourakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy, Jorma Kuusisto Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt yhteydessä tehty. Arvokas juhlasali säilytettiin lähes sellaisenaan. Liikuntasali kunnostettiin vanhaan kirjavarastoon.»tilat ovat toimineet hyvin, joskin vielä osa tiloista on käyttämättä. Leveille käytäville mahtuu hyvin kulkemaan ja monta porraskäytävää helpottaa logistiikkaa», Koljonen kertoo. Uusia oppilaita odotellaan jo Tällä hetkellä oppilaita on 60 ja pääosa heistä on lähellä sijaitsevan Kemikaaliviraston työntekijöiden lapsia. Koska kouluun mahtuu 300 oppilasta, ensi syksynä noin sata pääsykokein hyväksyttyä lasta ja nuorta aloittaa Bulevardilla opintonsa. 6 kontrahti

7 »Kouluruoka maistuu paremmalta, kun ympäristö on viihtyisä», keittiön esimies Jordan Hicks uskoo. Liettualainen Ieva (15) odottaa jo innolla uusia kavereita.»luokallani on vain 2 oppilasta, joten toivon kovasti saavani lisää kavereita syksyllä. Pidän vanhasta koulurakennuksesta, sillä olen muutenkin kiinnostunut historiasta. Myös seinien ja ovien beige ja viininpuna ovat kauniita. Opettajat ovat ystävällisiä ja nuorempia kuin aiemmassa koulussani Espanjassa», Ieva kehuu. Belgialainen Olivier (12) puhuu sujuvaa englantia, jonka hän oppi vuodessa. Pojan äiti opettaa koulussa hollantia.»koulurakennus on valtava. On kuitenkin hienoa, että se on vain meille. Eniten pidän labratunneista ja englannista», Olivier sanoo ja kiiruhtaa suunnittelemaan tulevia koulujuhlia. Kuvat Jari Härkönen Tietomallintaminen avuksi ylläpitoon Senaatti-kiinteistöt on vaatinut uudis- ja korjausprojekteissa tietomallintamista vuodesta 2007 alkaen.»tietomallintamista on hyödynnetty rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Tämä on lopulta pieni osa rakennuksen elinkaarta. Siksi mallintamisen hyödyntäminen nimenomaan ylläpidossa on tärkeää», kertoo johtava asiantuntija Kari Ristolainen Senaattikiinteistöistä. Helsingin eurooppalaisen koulun kehityshankkeessa selvitetään, mitä käytännön hyötyjä tietomalliin linkitetyistä käyttö- ja huoltoohjeista on esimerkiksi energian säästämisen ja käyttöturvallisuuden kannalta.»energia- ja olosuhdesimuloinneilla voidaan ennakoida kiinteistön elinkaarikulutuksia ja -kustannuksia. Niihin voidaan vaikuttaa havainnollistamalla tietomallin avulla oikeita käyttötottumuksia ja säätöjä.» Tietomallista on apua myös korjauksissa ja huollossa. Siihen kerätään tai siihen linkitetään määräaikaisia ylläpitokohteita sekä esimerkiksi rakennusosien ja laitteiden korjaushistoriaa. Mallin avulla voidaan myös osoittaa kohteet huoltotoimille ja sallitut reitit niihin.»tietomalli on myös investointi, josta parhaan hyödyn ja tuoton saa tekemällä sen huolellisesti käyttötarkoitukseensa ja pitämällä sen ajan tasalla paremmin kuin nykyiset kiinteistöjen dokumentit.» kontrahti

8 Omistajuudesta toimitilojen hallintaan Virpi Hopeasaari Senaatti-kiinteistöt on toiminut valtion kiinteistövarallisuuden omistajayksikkönä. Nyt painopiste on muuttumassa valtion tilakannan hallinta- ja asiantuntijaorganisaatioksi. Senaatti-kiinteistöjen hallituksen jäsenet näkevät muutoksen luontevana. Valtion organisaatiomuutokset aluehallinnossa, valtionhallinnon tuottavuustavoitteet, tarve tilakustannusten nousun rajoittamiseen sekä entistä akuutimmat ympäristökysymykset edellyttävät uudenlaista suhtautumista tilahallintaan.»toimitilojen on oltava valtion toimintojen mahdollistaja muuttuvassa toimintaympäristössä. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on kokonaisvaltainen tilapalvelujen ja niihin läheisesti liittyvien palvelujen hallinnointi ja kehittäminen valtion omistuksessa oleviin ja sen sopimuksellisesti hallinnoimiin tiloihin», määrittelee Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.»Toimitilat ovat keskeinen valtionhallinnon tuottavuutta tehostava elementti ja niiltä edellytetään muunneltavuutta ja joustavuutta. Erityisesti valtion lukuisten monumentaalirakennusten osalta tämä tulee olemaan haasteellista», sanoo budjettineuvos Raija Koskinen valtiovarainministeriöstä.»enää valtio ei investoi omaan omistukseen samassa määrin kuin tähän asti. Olivatpa valtion yksiköiden käyttämät tilat omia tai ulkopuolelta hankittuja, Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on etsiä niihin mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja.» Luonnollinen kehityssuunta Senaatti-kiinteistöjen uusi asiantuntijarooli tulee olemaan samantyyppinen yrityskentän konsernitasoisten toimitilayksiköiden CREM-roolin (Corporate Real Estate Management) kanssa.»uusi liikelaitoslaki antaa Senaatti-kiinteistöille tehtävän tuottaa palveluita valtion virastoille ja laitoksille inhouse-yksikkönä. CREM-rooli sopii hyvin yhteen inhouse-aseman kanssa. Liikelaitoslaki, Senaatti-kiinteistöjä koskeva asetus ja valtion kiinteistöstrategian päivitys antavat jatkossa puitteet Senaatti-kiinteistöjen toiminnalle», Hiltunen toteaa. 8 kontrahti

9 Kyse ei ole dramaattisesta muutoksesta. Vaikka painotukset tähänastiseen verrattuna muuttuvat, Senaatti-kiinteistöjen perustehtävä säilyy ennallaan.»jo valtion toimitilastrategiassa CREM-rooli näkyy melko selvästi. Sen mukaan virastojen tulisi käyttää Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalveluja ja -osaamista, vaikka pakkoa siihen ei olekaan. Nyt valtion taloudellisen tilanteen, energiansäästötavoitteiden ja valtion tilatietojen vaikean selvitettävyyden takia aika on kypsynyt valtion keskitetylle toimitilajohtamiselle», selittää Senaatti-kiinteistöjen lakiasianpäällikkö Arja Virtanen.»Senaatti-kiinteistöjen uusi rooli on tullut esille myös valtion vuoden 2008 talousarvion momenttiuudistuksessa sekä valtiovarainministeriön palvelutavoitteissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Senaatti-kiinteistöt tulee pitämään yllä tilatietoja valtion omistamista kiinteistöistä ja valtiolle vuokratuista tiloista. Entistä vahvempina painotuksina mukaan tulevat nyt valtion kokonaiskustannusten säästö ja energiansäästötoimenpiteet.» Valtion käytössä on mitä moninaisimpia tiloja ja erilaisia sopimusratkaisuja. Silti vuoden 1995 jälkeen valtiolla ei ole ollut keskitettyä tietoa käytössä olevista tiloista ja eri haltijavirastojen hallinnassa olevasta kiinteistövarallisuudesta.»senaatti-kiinteistöjen tulevan roolin tavoitteena on parantaa koko valtiokonsernin tasoista tilakustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Se edellyttää keskitettyä toimitilatiedon hallintaa. Senaatti-kiinteistöjen Optimaze.net tilahallintapalvelu voisi olla siihen luonteva väline», Harri Hiltunen pohtii. Proaktiivista toimintaa»crem-rooli on organisaation sisäinen proaktiivinen asiantuntijarooli. Jos näköpiirissä on strategisia muutoksia, CREM-yksikkö on etulinjassa miettimässä, miten muutosta voidaan tukea toimitilajohtamisella», määrittelee KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva. Kuvat: Jari Härkönen kontrahti

10 »Senaatti-kiinteistöt eroaa tyypillisestä yrityksen CREM-yksiköstä siinä, että asiakaskunta on hyvin moninainen. Senaatti-kiinteistöiltä tämä edellyttää monipuolista asiantuntemusta ja ketteryyttä asiakastarpeisiin vastaamisessa. Olennaista on suora yhteys asiakkaaseen ja tämän tavoitteisiin.» Senaatti-kiinteistöillä on myös pääomavuokrasuhteisia asiakkaita, joille Senaatti-kiinteistöt ei tuota käyttäjäpalveluita. Vaikka uuteen rooliin kuuluu vahva palvelunäkökulma, myös pääomavuokralaiset pääsevät hyötymään Senaatti-kiinteistöjen uudesta toimintatavasta.»senaatti-kiinteistöjen rooli valtiokonsernissa on välttämätön. Lisäarvoa valtiokonsernille ja tiloja käyttäville asiakkaille syntyy sekä kiinteistöjen omistajan että palveluntuottajan roolissa. CREM-rooli ei merkitse vain toimitilapalvelujen hallintaa. Keskitetyn osaamisen kautta kaikille asiakkaille, myös pääomavuokralaisille, syntyy kokonaisetuja esimerkiksi entistä parempana energiaosaamisena. Osaamisen kehittäminen ja varmistaminen ovatkin Senaatti-kiinteistöjen toiminnan tärkeimpiä edellytyksiä», arvioi puolustusministeriön kansliapäällikkö Kari Rimpi.»Senaatti-kiinteistöihin on tiivistynyt paljon asiantuntemusta ja tietoa, joka lisääntyy uusien asioiden tekemisen myötä. Keskittämällä valtion tilojen hallinnan ja palveluhankinnat Senaatti-kiinteistöille valtio pääsee hyötymään myös keskittämisen tuomista massaeduista», lisää insi nööri Pertti Rantanen, jolla entisenä Nokian kiinteistöjohtajana on pitkä kokemus CREM-toiminnasta. Rantanen korostaa, että onnistunut CREMtoiminta vaatii aitoa mandaattia. Senaattikiinteistöjen on voitava luottaa siihen, että valtion tilahallinnan toiminnot ovat keskitetysti sen hoidossa.»crem-roolin tavoitteena on parantaa tilakustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta.» Hanna Kaleva Kuvat: Jari Härkönen 10 kontrahti

11 Kolumni Arkkitehti on määrännyt Ihastelin aurinkoisena syyspäivänä vastavalmistunutta yliopistorakennusta. Oli valoisaa ja avaraa, virtaviivaista ja tyylikästä, mustaa ja valkoista. Ja ala-aulassa pisteenä i:n päällä oli ruokalanpitäjän mustalle pikkupöydälle pläjäyttämä syksyn väreihin kirjavoitettu pöytäliina. Niin säihkyvän tyylikästä työpaikkaruokalaa ei olekaan, ettei sitä varmuuden vuoksi somistettaisi sesonginvärisillä pöytäliinoilla, tekokukilla ja kampanjajulisteilla. Yhdessä ruokasalissa pönötti juoma-automaatti tarkasti taideteoksen edessä. Asiaan ei sen kummemmin kiinnitetty huomiota, mutta tarjouduin kuitenkin hoitamaan taiteen pois tärkeämpien funktioiden tieltä. Eräässä uudessa varikkorakennuksessa maalarit odottivat nurkan takana, että viimeiset rakentajat häipyvät näköpiiristä. Sen jälkeen sisäseinät vedettiin valkoisiksi, kun toimiston tytöt eivät tykänneet arkkitehdin määräämästä harmaasta ja karkeasta betonipinnasta. Eräissä tupaantuliaisissa kuulin pätkän kahden arkkitehdin keskustelusta, jossa päiviteltiin tilan käyttäjien heti tuhoavan interiöörin tuomalla sinne kaiken kirjavaa roinaa. Että pääsuunnittelijalla pitäisi olla ensimmäisen vuoden ajan veto-oikeus siihen, miten asiakas saa tiloissaan olla. Yleensä taiston kuitenkin voittaa käyttäjä, joka joutuu asumaan talossa vielä vuosikausia sen jälkeen, kun arkkitehti on kääntänyt selkänsä. Ja niin pitääkin olla. Työympäristöistä tehdään nykyään visuaalisesti avoimia niin yrityksen strategioiden kuin julkikuvankin tukemiseksi. Arkkitehtien visiot näkyvät virtaviivaisina ja upeina arkkitehtuurikuvina. Korkeita arkkitehtonisia tavoitteita ymmärtämätön käyttäjä taas pyrkii luomaan pesän työpaikalle ja merkitsee reviirinsä perhekuvilla ja henkilökohtaisella krääsällä. Niin suuriruutuisia lasiseiniä ei ole vielä keksittykään, ettei käyttäjä löytäisi riittävän suuria julisteita niiden umpeen teippaamiseen. Erään suojellun arvorakennuksen sisäväritystä tutkittiin pitkään ja hartaasti arkkitehtien ja museoviraston voimin, kunnes löydettiin mahdollisimman oikeaoppinen ratkaisu. Arkkitehtuuria harrastanut hallintopäällikkö katseli seiniä vuoden, pari, ja maalautti ne sitten omalla kustannuksellaan valkoisiksi. Siitäs saitte! Arkkitehti on määrännyt, että näille seinille ei saa kiinnittää mitään!??? Aha. Kuinka kummallinen käsite viihtyisyys oikein voi olla, kun suomalaisessa rakennussuunnittelussa siitä ei millään tahdo löytyä yhteisymmärrystä? Jos minäkin arkkitehtina jotain pääsisin määräämään, niin taitaisinpa määrätä sinitarran valmistamisen lopetettavaksi kokonaan. On se vaan sellainen riesa. KIRJOITTAJA ON ARKKITEHTI, JOKA TYÖSKENTELEE ASIAKAS PÄÄLLIKKÖNÄ Päivi Montola SENAATTI-KIINTEISTÖISSÄ. kontrahti

12 Monta ekoluokitusta yhteinen päämäärä Tuija Holttinen Rakennusten ympäristöluokituksissa on valittavana monta vaihtoehtoa. Kaikille yhteistä on sama tavoite: mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava rakennus. Viikin Synergia-talohankkeessa vertaillaan luokituksia. Ympäristöystävällisyys on yksi tämän päivän rakennushankkeita koskeva perusedellytys. Uusien ja myös jo olemassa olevien rakennusten halutaan olevan terveellisiä ja turvallisia käyttäjilleen, pitkäikäisiä ja energiatehokkaita omistajilleen. Lisäksi niiden pitää olla muunneltavia erilaisten käyttötarpeiden ja tilanteiden mukaan. Ympäristönäkökohtien huomioiminen rakentamisessa on sekä taloudellinen että imagollinen tekijä. Ekoluokitustyökalujen vertailua Rakennuksen ympäristövaikutusten seuraamiseen ja keskinäiseen vertailuun tarvitaan päteviä työkaluja. Senaattikiinteistöillä on perustana sertifioitu ISO14001-ympäristöjärjestelmä, jota toteutetaan kaikessa toiminnassa. Tämän vuoden aikana Senaattikiinteistöissä tutkitaan lähemmin kolmea eri ympäristöluokitusjärjestelmää ja selvitetään niiden soveltuvuutta Senaattikiinteistöjen toimintaan. Tutkimuskohteena on Viikkiin rakennettava Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimitalo. Synergia-talon nimellä kulkeva ekologisesti suunniteltu rakennus on sekä Senaatti-kiinteistöjen että SYKEn tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda pohjaa erittäin energiatehokkaiden passiivitoimistotalo- jen rakennuttamiselle ja niiden ekotehokkuuden arvioimiselle ja kehittämiselle. Helsingissä Viikin tiedepuiston alueelle sijoittuvan talon hankesuunnittelutyö alkoi viime syksynä ja rakennuksen on tarkoitus olla valmis vuonna Synergia-talo on kaikkiaan nelivuotinen hanke, jossa vertaillaan myös erilaisia ympäristöluokitusjärjestelmiä.»tarkoitus on, että Suomessa keskeisimmät PromisE, LEED ja Breeamluokituksia tutkitaan syvällisemmin. Kaikilla kolmella järjestelmällä tehdään myös luokitus Synergia-talolle», kertoo Synergia-talohankkeessa mukana oleva asiakaspäällikkö Juha Niemelä Senaattikiinteistöistä.»Tavoitteena on vuoden aikana selvittää, voiko kriteeristöistä jonkun valita sopivimmaksi käytettäväksi tulevaisuudessa. Senaatti-kiinteistöissä käytetyin ympäristöluokitus on tähän asti ollut suomalainen PromisE, jonka kehittämisessä olemme itsekin olleet mukana.» Vaatimuksissa pieniä vaihteluita Ympäristöluokitusten pistevaatimukset vaihtelevat. Esiselvityksen mukaan Synergia-talolle on saatu pisteytyksessä PromisE-luokituksen ylin A-taso ja LEED-luokituksessa korkein platina-taso.»breeam on vähän tiukempi vaatimuksiltaan mutta siinäkin koepisteytyksellä on todettu, että kohtuudella on Shutterstock 12 kontrahti

13 Ympäristöluokitusjärjestelmiä» Luokitusjärjestelmä ei ole itseisarvo vaan työkalu.» mahdollista tavoitella ylintä outstanding-tasoa.» Pisteytyksissä otetaan huomioon koko rakennushankkeen aikaiset toiminnot rakennuspaikan infrasta loppukäyttäjän veden ja sähkön käyttöön. Hyvät lähtöpisteet saa jo rakennuspaikan valinnasta; kaikki kolme tutkittavana olevaa luokitusjärjestelmää pitävät tärkeänä, että tontti on hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella ja kaukolämpöverkossa. Juha Niemelä muistuttaa, että vaikka kansainvälisillä järjestelmillä pyritään nimenomaan vertailukelpoisiin luokitteluihin, kansallisiakin versioita käytännössä tullaan tarvitsemaan.»ympäristöolosuhteita paremmin huomioonottavia lokalisointeja tarvitaan. Toinen huomioitava asia on kansallinen lainsäädäntö ja normisto. Suomessa esimerkiksi palomääräykset vaikuttavat oleellisesti puurakentamiseen.» Tilatehokkuus on iso ympäristöasia Ympäristönäkökulmallisesti yksi merkittävä tekijä rakennushankkeessa on heti alkuun tehtävä perustarkastelu tilatehokkuudesta. Valtiotasolla on tehty LEED Leadership in Energy and Environmental Design» amerikkalainen rakennusten ympäristövaikutusten arviointi- ja luokitusjärjestelmä» neliportainen asteikko (Sertifi ed, Silver, Gold, Platinum)» ylläpitäjä, kehittäjä ja koordinoija United States Green Building Council (USGBC)» LEED-arvioinnissa on mukana asiantuntijoita eri aloilta (mm. energiankäyttö, ympäristöasiat, arkkitehti, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelu, liikennesuunnittelu, urakointi) PromisE Suomalainen ympäristöluokitus» suomalainen ympäristöluokitus» ympäristöystävällisyysluokitus A, B, C, D ja E» paras luokitus on A, jonka omaavia luokituksia Suomessa noin 1-2 %, E-luokka vastaa normaalia nykytasoa» energiankäytön painoarvo on suuri» käytössä vuodesta 2003 Breeam Building Research Establishmental Assessment Method» laajimmin levinnyt ympäristöstandardointijärjestelmä» järjestelmän mukaan sertifi oituja rakennuksia on noin » kehitetty Iso-Britanniassa» käytössä eri versioita rakennuksen elinkaaren mukaisesti» luokitus perustuu pisteytysjärjestelmään Muita käytössä olevia ympäristöluokitusjärjestelmiä ovat muun muassa:» SBTool iisbe (kansainvälinen yhteishanke)» NF Batiments Tertiaires Demarche HQE (Ranska)» SBTool VERDE (Espanja)» Protocollo ITACA, Protocollo SBC (Italia)» Green Star (Australia)» Casbee (Japani) periaatepäätös pyrkiä jatkossa 25 neliöön per henkilö, kun tyypillisesti valtionhallinnossa on ollut noin 35 vuokraneliötä henkeä kohti. Synergia-talossa tavoitteena on yhden toimihenkilön käyttöön neliötä.»on iso ympäristöasia, että rakennetaan vain sen verran tilaa kuin on tarpeen. Hiilijalanjäljen kokoon voi jonkin verran vaikuttaa myös määrittämällä hyvissä ajoin, kuinka paljon tehdään avotilaa ja kuinka paljon yksittäishuo- Shutterstock kontrahti

14 neita. Vasta sitten lähdetään varsinaiseen rakennuksen tavoitteen asetantaan.» Rinnakkaiskäyttö mahdollista Niemelä arvioi, että Senaatti-kiinteistöissä tullaan mahdollisesti käyttämään kahtakin ympäristöluokitusjärjestelmää rinnakkain ainakin jonkin aikaa. Asia selviää tarkemmin vuoden lopussa kun kolme tarkastelussa olevaa luokitusjärjestelmää on tarkemmin tutkittu.»en näe lainkaan työläänä tai pahana esimerkiksi LEEDin ja PromisEn rinnakkaiskäyttöä. Molemmat ovat erittäin hyviä työkaluja rakennusvaiheen ohjaamiseen ja tavoitteiden asetantaan. Ja ammattilaiselle luokitusten tekeminen on suhteellisen helppoa.»»on muistettava, että luokitusjärjestelmä ei ole itseisarvo vaan oikeaan suuntaan ohjaava työkalu, jolla saadaan aikaan energiapihi ja toimiva rakennus. Järjestelmiä käyttämällä avautuvat myös selkeästi ne seikat, joilla on aidosti ympäristöasioissa merkitystä: kyseessä on samalla projektia hoitaville oppimisprosessi.» Info Aktiivisesti kohti passiivitaloja Passiivitalo on rakennus, jonka energiankulutus on tavanomaista pienempi. Ideana on ekologisesti toteutettu rakennusprosessi, jonka energiankulutus on noin neljäsosa yleisestä kulutustasosta. Matalaenergiatalossa pyritään noin puoleen normaalista energiankulutuksesta. Valtion linjaus on, että vuonna 2016 valtion omistamat uudisrakennukset olisivat kaikki passiivitalo-määritelmän alle mahtuvia. Senaatti-kiinteistöjen strategiakaudelle on jo määritelty, että vähintään matalaenergiataloihin pyritään. Shutterstock Nordean Juha Olkinuora vastaanottaa LEED-sertifikaatin Roger Plattilta. Nordean pääkonttorit LEED-sertifioitu Nordean Pohjoismaiden pääkonttorien LEED-sertifioinnit on laajin LEED-hanke Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kaikkiaan 14 Nordean pääkonttorirakennusta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ovat saaneet LEED-sertifikaatin. Kohteissa toteutettiin paitsi laajoja energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä myös pankkiprosesseihin liityviä tarkasteluja ja muutoksia. Johtaja Juha Olkinuora kertoo, että Nordeassa on ollut jo useita vuosia energiatiimi, joka on toteuttanut energian käyttöä vähentäviä toimenpiteitä Pohjoismaiden Nordean toimipisteissä.»vuonna 2008 aloimme miettiä entistä enemmän keinoja ekojalanjäljen pienentämiseksi. Työvälineeksi valitsimme LEED for Existing Buildings -järjestelmän. Se on luokitusjärjestelmä, joka nimenomaan kattaa myös toiminnan talon sisällä, eikä koske pelkästään rakennuksen kestävän kehityksen ominaisuuksia.» LEED-projektiin valittiin kiinteistöt, joissa Nordealla on pitkäaikaiset myös ylläpidon sisältämät vuokrasopimukset. Mukana oli 14 kiinteistöä Pohjoismaiden pääkaupungeissa; kohdekiinteistöissä työskentelee yhteensä henkilöä. Alustava selvitys tehtiin vuonna 2008 ja sertifiointiprojekti toteutettiin vuoden 2009 aikana. Olkinuora sanoo LEED-järjestelmän olleen Nordealla hyvä vaihtoehto nimenomaan järjestelmän kokonaisvaltaisuuden takia.»leed auttoi tilanteen kartoittamisessa ja toteutusvaiheessa kopioimaan hyvin toimivia asioita alemmalla tasolla olevien kiinteistöjen ratkaisuihin. LEED toimi työkaluna myös ajattelutavan muuttamisessa. Kaikki ympäristöasiat yhteen niputtamalla saimme vietyä tietoisuutta ekoasioista vahvasti eteenpäin henkilöstön keskuudessa; asioista ryhdyttiin keskustelemaan ja kiinnittämään niihin laajemmin huomiota joka taholla.» Tulokset näkyvät jo heti tämän kevään ympäristövastuuraportissa, jonka mukaan sähkönkulutuksessa, vedenkäytössä ja paperinkulutuksessa tulleista säästöistä kertyy miljoonia euroja.»ympäristönsuojelu on meille kaikille tärkeää. Kaikille yrityksille energian, veden, jätteen ja paperin kulutuksen aleneminen on kuitenkin myös taloudellinen asia. Kun vihreiden arvojen yhteydessä voidaan avoimesti puhua myös kustannussäästöistä, saadaan ympäristöinvestointeihin helpommin rahaa. Kun säästetty raha sijoitetaan edelleen ympäristöinvestointeihin, syntyy uusia ekotekoja ja saadaan uusia säästöjä ikiliikkuja toimii», Juha Olkinuora muistuttaa. 14 kontrahti

15 Energiansäästön markkinoinnissa vauhti päällä Matti Immonen Jos ennen energiansäästön markkinointi oli kuin köydellä työntämistä, niin nyt köydestä täytyy pitää kiinni. Asennemuutos merkitsee suurta mahdollisuutta, joka innostaa asiantuntijaakin, alansa avainpelaajaa Heikki Väisästä. Vielä 1990-luvulla energiansäästöä myytiin ennen kaikkea keinona karsia kustannuksia. Sitten huomio kiinnittyi uusiutuviin energioihin ja joskus jopa energiansäästön kustannuksella. Tämän päivän avainasia on energiatehokkuus, josta energiansäästö muodostaa osan. Energia-asioista keskustellaan kaikilla tasoilla, ja energiatehokkuus kytketään tiiviisti taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.»paljosta on kiittäminen Euroopan komissiota, joka nosti energiatehokkuuden hyvin korkealle omalla agendallaan», sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Heikki Väisänen.»Mitään ei enää kannata pitää täysin mahdottomana. Keskustelu suurista säästömahdollisuuksista välillä vaikka toinen jalka ilmassa vie asiaa oikeaan suuntaan, havahduttaa miettimään ja kannustaa kokeilemaan.» Energiatehokkuus muodostuu monesta Yksinkertaistettuna energiatehokkuus merkitsee käytetyn energian ja sillä tuotetun hyödykkeen, tuotteen tai palvelun välistä suhdetta. Kaikille kelpaavaa yhtä määritelmää ei kuitenkaan hevin löydy. Väisänen kertoo yhdysvaltalaisesta alan konferenssista, jossa sellaista yritettiin hioa: tulokseksi tuli noin 40 ehdotusta.»köydestä kiinni toinen jalka ilmassa», kuvaa energiansäästön markkinatilan - netta yli tarkastaja Heikki Väisänen. Erilaisten energiatehokkuuksien vertailukaan ei välttämättä tee hullua hurskaammaksi. Jos esimerkiksi yhteen rakennukseen keskitetään entistä enemmän toimintaa, ei sen energiatehokkuus näytä nousevan tuijottamalla yksinomaan rakennuskuutiota kohden kulutettuja kilowatteja.»tai miten voisi verrata vaikka päiväkodin energiatehokkuutta tehtaan vastaavaan? Se on sama kuin pistäisi puntariin mäkihyppääjän ja jääkiekkoilijan painoindeksit. Molemmat saattavat olla alansa huippuja, vaikka numerot kertovat tyystin toista», Väisänen selittää. Energiatehokkuuden muutosten tarkasteluissa alan asiantuntija kehottaa katsomaan useita mittareita. Energiaa ei säästy itsestään Osa energiatehokkuuden muutoksesta voidaan luokitella energiansäästöksi, kontrahti

16 Matti Immonen Alansa avainpelaaja Aktiivisesti aikanaan jääkiekkoa harrastanut ylitarkastaja Heikki»Wäiski» Väisänen kuuluu energiatehokkuuden ja energiansäästön avainpelaajiin työ- ja elinkeinoministeriössä. Takana on 25 vuotta vääntöä energiansäästön edistämiseksi Suomessa. Väisäsen työuran ensimmäiseen jaksoon sisältyi toistakymmentä vuotta konsulttitoimistossa suunnittelijana sekä energiakatselmustoiminnan kehittely- ja myyntityössä. Energiansäästön palvelukeskuksena aloittaneessa ja sittemmin Suomen valtion osakeyhtiöksi muuttuneessa Motivassa Väisänen rakensi energiakatselmusohjelmaa ja energiansäästösopimusjärjestelmää. TEM:ssä Väisänen on osallistunut energiatehokkuussopimusten suunnitteluun. Nyt hän valvoo niiden toimeenpanoa sekä energiansäästöön ja energiakatselmuksiin liittyvien tukien myöntämistä ja käyttämistä. EU:n energiapalveludirektiivin asiat vievät miehen tasaisin väliajoin Euroopan komission kokouksiin Brysseliin.»Teen enimmäkseen hallinnollista työtä, mutta joukkoon mahtuu muutaman projektin ja hankkeen vetäminen. Parasta tässä työssä on vaikuttamisen mahdollisuus EU-tasolla», Väisänen kiteyttää. Vapaa-aikanaan Väisänen tutkii digitalisoituja talvisodan sotapäiväkirjoja. Parhaillaan hän seuraa vaimon ukin konekiväärikomppanian (3.KKK/III/JR 39) vaiheita sekä yhdistää niitä karttapohjiin ja muuhun aineistoon. 16 kontrahti

17 mutta ei kaikkea. Kotona energiatehokkuus paranee aina automaattisesti hieman, kun esimerkiksi sopimuksensa irti sanoneen astianpesukoneen tilalle ostetaan uusi. Silti se ei välttämättä ole energiansäästöinvestointi.»tekeekö ostaja energiansäästötoimenpiteen ja hankkii uuden laitteen vain säästääkseen energiaa? Vai välttämättömän hankinnan, jossa energiansäästö tulee kuin kaupan päälle.» Väisänen ottaa toisen esimerkin teollisuudesta. Mikäli tuotannon määrä kasvaa, kilowattitunti tuotettua tonnia kohden laskee tiettyyn rajaan asti. Tuotannon vähetessä energiankulutus valmistettua tuotetta kohden taas nousee entiselleen, mikäli tehtaassa ei ole tehty mitään energiansäästöinvestointeja. Teollisuuden energiatehokkuuden muutosten mittaaminen seuraamalla vain yhtä ominaiskulutuslukua ei siis kerro koko totuutta. Eikä energiaa säästy itsestään, vaan se vaatii aktiivisia toimenpiteitä. EU-tason laskuoppia Väisänen myöntää, että EU-tasolla neuvotellut energiansäästön laskemistavat tuntuvat varsin erikoisilta ja teoreettisilta verrattuina kansallisiin tarkkoihin laskentamalleihimme.»joskus kyllä meidänkin pitää yleistää absoluuttisen oikean tuloksen sijaan, jotta seurantatietojen määrä ja niiden kustannukset eivät kasva kohtuuttoman suuriksi.» ICT-teknologian kehittyminen mullistanee tilanteen lähitulevaisuudessa. Ensin teknologia kerää lukuisia energiakulutukseen vaikuttavia tietoja, joita viisas ohjelma analysoi.»tämän sovellusalueen kehitys on vielä alkuaiheessa. Isot yritykset näyttävät vähitellen heränneen huomaamaan bisnesmahdollisuudet. Se saattaa avata vientimahdollisuuksia suomalaisellekin osaamiselle», Väisänen tuumii. Hyväksi havaittu sopimusjärjestelmä Ei energiaa säästy itsestään, vaan se vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Suomessa on 1990-luvulta lähtien hyödynnetty vapaaehtoista sopimusjärjestelmää yritysten ja yhteisöjen energiatehokkuuden edistämiseksi. Hyviksi havaitut energiansäästösopimukset uusittiin pari vuotta sitten energiatehokkuussopimuksiksi. Energiatehokkuussopimukset ovat tapa toimeenpanna Euroopan unionin energiapalveludirektiiviä sekä toteuttaa ilmasto- ja energiapakettia.»eu:ssa Suomea syystäkin pidetään tällaisen sopimustoiminnan edelläkävijänä ja mallimaana. Koska rispektiä riittää, maamme painoarvo energiansäästöasioissa on paljon äänimääräämme isompi», Väisänen korostaa. Sopimustoiminnan vauhdittamat käytännön toimenpiteet kuten valtion tukemat energiakatselmukset ja -analyysit tarjoavat yrityksille ja yhteisöille keinon selvittää organisaationsa ener giankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet sekä tuoda energiatehokkuuden hallinta ja parantaminen osaksi päivittäistä toimintaa. Valtio myös tukee organisaatioiden energiatehokkuusinvestointeja.»sopimustoiminta on rakennettu hyvässä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lähellekään yhtä laajaa, sitovaa ja vaikuttavaa pakettia olisi vaikea toimeenpanna yksinomaan lainsäädännön avulla.» Energiatehokkuussopimukset kattavat nyt liki kaikki toimialat. Ainoan aukon muodostavat kiinteistösijoittajat ja -managerit. Väisänen uskoo tämänkin alan sopimuksen sorvautuvan vielä kuluvan vuoden aikana. Projekteista prosessiksi Vuoteen 2016 ulottuvan energiatehokkuussopimuskauden ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty järjestelmän käynnistykseen ja kattavuuden lisäämiseen kaikilla toiminta-alueilla. Seuraavassa vaiheessa pitää päästä sanoista tekoihin ja projekteista prosessiksi. Käytännössä kysymys on energiatehokkuusseikkojen ottamisesta huomioon yritysten ja yhteisöjen jokapäiväisissä tekemisissä ja johtamisjärjestelmissä. Samalla seuranta systematisoidaan oikean suunnan varmistamiseksi.»teemme täällä TEM:ssä kaikkemme, jotta homma etenisi suotuisasti. Sopimukseen liittyneiden joukkoon mahtuu monia pieniä toimijoita, joilla ei entuudestaan ole vankkaa energiaosaamista. Heitä täytyy neuvoa ja tukea», Väisänen selittää.»pitää muistaa, että monet yritykset ja yhteisöt tekevät omaehtoisia energiansäästötoimenpiteitä, vaikka ne eivät kuulu minkään energiatehokkuussopimuksen piiriin. Hyvä niin, sillä ilmastonmuutoksen torjunta ei kysy, minkä ansiosta toimenpide on tehty.» kontrahti

18 Turvallisesti keessa on tehty tiivistä yhteistyötä myös Työterveyslaitoksen kanssa altistumistutkimusten osalta. Pelastusopiston tekninen päällikkö Antti Silvennoinen kertoo, että sammutus- ja palontutkimuslaboratorion kokonaislaajuus on 600 kerrosneliötä. Kokonaiskustannukset olivat 3,6 miljoonaa euroa, josta EU:n aluekehitysrahoituksen osuus oli puoli miljoonaa.»tavoitteena oli maailman paras kaasukäyttöinen»palotalo» maailman haastulta päin Pelastusopiston»palotalossa» Pelastusopiston uudessa sammutus- ja palontutkimuslaboratoriossa Kuopiossa opetetaan nykyaikaista sammutus- ja pelastustekniikkaa tehokkaasti, turvallisesti ja ekologisesti. Jarmo Seppälä Rivitaloasunnon kylmälaitteista alkanut tulipalo roihuaa valtoimenaan, ja koko asunto on tulen ja savun vallassa. Mistä sammutus aloitetaan, mikä on pahin palopesäke? Onko asunnossa ihmisiä? Onko tuli levinnyt myös talon kattorakenteisiin? Nyt tarvitaan palolaitoksen savusukeltajilta ja heidän johtajiltaan oikeita päätöksiä ja nopeita toimia. Harjoitustulipalo vaikuttaa hyvin autenttiselta. Uudessa sammutus- ja palontutkimuslaboratoriossa nykyaikaista sammutus- ja pelastustekniikkaa voidaan opettaa turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Uusi rakennus laitteineen on toimiva, ympäristöä säästävä ja energiataloudellinen. Myös harjoitusten sujuvuus, suunnitelmallisuus ja joustavuus paranivat merkittävästi. Suunnitteluvaiheessa Pelastusopiston opettajat ja rakennuksen suunnittelijat tutustuivat uusiin harjoituslaitoksiin Keski-Euroopassa ja USA:ssa. Hank- 18 kontrahti

19 Rakennus laitteineen on toimiva ja energiataloudellinen. tavimpiin oloihin. Vaikuttaa siltä, että tässä on onnistuttu», vanhempi opettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta sanoo. Monipuolisia mahdollisuuksia»palotalo koostuu neljästä itsenäisestä harjoitustilasta, joissa voidaan simuloida useita erilaisia palotilanteita. Polttohuoneistot on varustettu kaasuantureilla, lämpötilarajoittimilla ja hätätuulettimilla. Nestekaasukäyttöiset polttimet, synteettinen savu ja ääniefektit luovat Ari-Pekka Keränen kontrahti

20 Kuvat: Ari-Pekka Keränen harjoituksiin todentuntuisia tilanteita», Ismo Huttu esittelee. Kaksikerroksisessa huoneistossa voidaan harjoitella porras-, sauna-, sänky- ja keittiöpalon sammuttamista. Yksikerroksinen asuinhuoneisto on tarkoitettu keittiö-, sauna- ja sänkypalon sekä siitä seuraavan leimahduksen sammutusharjoitukseen. Rakennuksen monitoimitilassa voidaan simuloida palotilanteita esimerkiksi suurkeittiössä, kauppaliikkeessä tai elokuvateatterissa. Monitoimitila toimii myös tutkimus- ja kehitystilana. Palotapahtumia ohjataan joko kaukosäätimellä»palotalossa» tai suoraan valvomosta. Kuvassa vanhempi opettaja Ismo Huttu (vas.) ja opettaja Raimo Savola.»Maan uumenista tulee tämänkin talon energia. Polttimissa palaa nestekaasu, ja rakennuksen lämmityksessä käytetään pääasiassa kalliolämpöä», kiinteistöpäällikkö Pasi Haataja (vas.) ja opettaja Raimo Savola tuumivat.»autopalon sammuttamista voidaan harjoitella tehokkaasti, kun toistoja saadaan tarvittaessa paljon», vanhempi opettaja Ismo Huttu esittelee. 20 kontrahti

21 Autotallitilassa puolestaan harjoitellaan autopalon sammuttamista sekä toimintaa sähköpalossa. Huoneistojen ulko-oviin on rakennettu mahdollisuus uuden korkeapainevesisammutustekniikan harjoittelulle. Lisäksi ullakolla voidaan harjoitella savusukeltamista ja vesikatolla katonaukaisua. Tietotekniikkaa on uudessa»palotalossa» paljon. Kouluttajat voivat kaukosäätimellä ohjata palotapahtumia tai niitä säädellään valvomorakennuksesta palohuoneistossa olevan opettajan ohjeiden mukaan.»simulaattorissa harjoitusta voidaan kätevästi toistaa, mutta aitoa tulipaloa ja savukaasujen käyttäytymistä ei voida täydellisesti simuloida. Vanhaa palotaloa ja perinteisiä menetelmiä käytetään siten jatkossakin uuden palotalon rinnalla», Ismo Huttu mainitsee. Rakenteet joutuvat koville Tuli, kuumuus, lämpötilojen suuret vaihtelut, vesi ja muut sammutusaineet sekä meikäläinen ilmasto ovat vaativa yhdistelmä. Huoneissa olevien palopisteiden laipioissa on kuumuudelta suojaavat teräslevyt, savu voidaan poistaa tehokkailla imureilla ja tilojen peruslämpö pidetään yllä lattialämmityksellä.»koko rakennuksen suunnittelu ja toteutus perustuu elinkaariedulliseen toteutukseen. Vaikka rakennus on harjoituksissa kovilla, suunniteltu käyttöikä on noin 30 vuotta», talotekniikan asiantuntija Timo Keskikuru Senaatti-kiinteistöistä esittelee. Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Pasi Haataja korostaa, että hanke on vaatinut erittäin paljon suunnittelua ja uusia, räätälöityjä ratkaisuja, joita ei tähän asti ole Suomessa toteutettu. kontrahti

22 »Parasta ykkösryhmää»: Kiinteistöpäällikkö Pasi Haataja (edessä vas.), talotekniikan asiantuntija Timo Keskikuru, vanhempi opettaja Ismo Huttu (takana vas.) ja opettaja Raimo Savola ovat tyytyväisiä maailman parhaaseen kaasukäyttöiseen»palotaloon».»kaikki suunnittelijat ovat olleet hyvin innovatiivisesti hankkeessa mukana, ja jokainen yksityiskohta on mietitty tarkasti. Myös Stukesin ja muiden viranomaisten suhtautuminen pioneerihankkeeseen on ollut erittäin myönteistä», Haataja kiittelee. Työsuojelu korostuu Pelastusopistossa tehdään vuosittain savusukelluskertaa. Yksittäinen opettaja voi savusukeltaa 100 kertaa vuodessa. Vanhassa»palotalossa» harjoituksissa on poltettu muun muassa vanhoja huonekaluja, lastulevyä ja styroxia. Niinpä roihuavat liekit ja runsas savu ovat merkinneet vaaraa erityisesti jatkuvasti mukana oleville opettajille. Työterveyslaitos on tutkinut opettajia ennen savusukelluksia ja niiden jälkeen. Vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen ja Info»Suurin osa lämmöstä saadaan kalliolämmöstä.» Palotalo Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Sillman Arkkitehdit Oy Pääurakoitsija: Savocon Oy Putki- ja ilmanvaihtourakoitsija: YIT Kiinteistötekniikka Oy Sähköurakoitsija: Tekmanni Oy Automaatiourakoitsija: Fidelix Oy Kaasulaitetoimittaja: Kidde Fire Trainers Rakennuttajakonsultti: Savon Controlteam Oy Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Ari-Pekka Keränen 22 kontrahti

23 Teos ja tekijä PALSTALLA ESITELLÄÄN TAITEILIJA JA HÄNEN TEOKSENSA SENAATTI-KIINTEISTÖJEN TILOISSA. Gaia tuo luontoa Musiikkitaloon Kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen työ Gaia voitti Musiikkitalon pääaulaan sijoitettavan taideteoskilpailun. Taiteilija kertoo teoksestaan: 2006 tehdyn jatkotutkimuksen mukaan opettajat ovat altistuneet myrkyllisille aineille ja ovat nyt syöpä- eli ASArekisterissä. Vaikka hengitys on suojattu, vaaralliset aineet voivat imeytyä ihon kautta elimistöön, joten oikeantyyppisten käsineiden ja asujen käyttöön on kiinnitetty erityinen huomio. Nestekaasua käyttävä uusi polttotekniikka vähentääkin opettajien ja opiskelijoiden altistumista vaarallisille palokaasuille. Energiaa maalämmöstä Ari-Pekka Keränen Sammutus- ja palontutkimuslaboratorio oli Senaatti-kiinteistöjen matalaenergiarakentamisen pilottikohde. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota ekologisuuteen. Suurin osa uuden rakennuksen lämmityksestä saadaan kalliolämmöstä eli kolmesta, 200 metriä syvästä porausreiästä. Vastaavasti viileää vettä käytetään tarvittaessa jäähdytyksessä. Hanke on mukana Geologian tutkimuskeskuksen johtamassa valtakunnallisessa GEOENER-kalliolämpötutkimusohjelmassa. Johanna Kannasmaa Teokseni syntymiseen vaikutti näkymä muutaman vuoden takaa. Lappilaisena olin tottunut vaeltamaan, mutta kerran eksyin kunnolla tätini kanssa. Haltilla oli vielä lunta, vaikka oli toukokuun loppu. Yhtäkkiä ympärillemme laskeutui mieletön sumu, emmekä nähneet kuin kelkanjäljet, joita seurasimme. Monen tunnin taapertamisen jälkeen olimme jo todella uupuneita. Yhtäkkiä taivas repesi, pilvet väistyivät ja sumu hävisivät. Maisema avautui, ja menimme ikään kuin siihen sisään. Samaa tunnetta hain tässäkin työssä. Maiseman tavoin veistoksessa on yksi suuri muoto. Kun sitä katsoo tarkemmin, löytää pienempiä osia ja erilaisia kerrostumia. Toivottavasti teoksesta löytyy edes ripaus luonnon väkevyyttä. Yhteyden musiikkiin voi löytää muodon kautta. Noin 150 kasvia tuovat siihen liikettä ja rytmiä. Mukana on myös 28 uhanalaista lajia kuten Hämeen kylmäkukka ja nummimatara. Kaunis, haavoittuva luonto on esillä ikuisessa materiaalissa, teräksessä. Haluan tuoda aulaan repeämän erilaisesta todellisuudesta, joka muistuttaa luonnosta ja tunteista. Valaistuksella on tarkoitus poimia peilikiiltävän teräksen pinnasta valoheijastuksia seinälle. Toivon työn loistavan aulassa ja tuovan ihmisille paljon iloa. Kirsi Kaulanen ja pienoismalli. Teoksen pituus tulee olemaan 13 metriä. kontrahti

24 Tilatiedot yhteiseen rekisteriin Toimitilojen tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan säästää ympäristöä, energiaa ja viime kädessä riihikuivaa rahaa. Tilasuunnittelun ja päätösten pohjaksi tarvitaan tietoa. Valtionhallinto on tarttunut härkää sarvista vertailukelpoisen toimitilamittariston luomiseksi. Maarit Seeling»Nopeasti velkaantuva julkinen talous on jatkossa lujilla. Tilanne on ohjannut virastoja ja laitoksia tunnistamaan toiminnan ydintavoitteita ja keskittymään niihin. Mitä paremmin onnistutaan muun muassa toimitilojen käytön ja talouden parantamisessa, sitä paremmat näköalat on ydintoimintojen rahoituksen turvaamisessa», toteaa budjettisihteeri Pauliina Pekonen valtiovarainministeriön budjettiosastolta.»haemme toimitilojen tehokkaasta käytöstä säästöjä myös energiankulutuksessa. Päätösten taustaksi tarvitaan yksiselitteistä ja muualta saatujen tunnuslukujen kanssa vertailukelpoista tietoa. Nykyiset tilankäyttöä koskevat tiedot eivät aina ole yhteismitallisia keskenään. Valtionneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kaikki ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat tämän vuoden aikana toimenpiteistä, joilla tilatiedot siirretään tietojärjestelmään. Samalla otetaan käyttöön raportointipalvelut. Hankkeen tavoitteena on seurata ja tehostaa valtion tilankäyttöä sekä pienentää energiankulutusta. Hankkeen koordinoijana toimii Senaatti-kiinteistöt, joka aikanaan myös tuottaa tarjottavan palvelun.»kun organisaatioiden tilojen, henkilöstön ja toimintojen kokoonpano muuttuu, tarvitaan tietoa siitä, mitä missäkin on, paljonko tilojen suhteen on joustovaraa ja mistä voisi ehkä nipistää. Keskitetysti koottu tieto tiloista ja niiden tarkoituksesta, käytettävistä palveluista ja itse käyttäjistä, helpottaa ja nopeuttaa erilaisten muutostarpeiden toteuttamista», Pekonen pohtii. Energiatavoitteet vauhdittivat hanketta Valtiovarainministeriö toimii hankkeen lipunkantajana. Sen hallinnonalan virastojen kanssa on jo käynnistetty pilotti, jonka tavoitteena on kerätä perustiedot käytössä olevista tiloista keskitetysti yhteen rekisteriin kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Senaattikiinteistöt tuottaa tiedonkeruupalvelun. Tietoja täsmennetään myöhemmin virastoittain. Alustavasti on jo sovittu pilotin laajentamisesta oikeusministeriön, sisäministeriön sekä opetusministeriön hallinnonaloille vielä kuluvan kevään aikana.»pyrimme tällä tavalla myös toimimaan yhteiskuntavastuullisesti ja pienentämään toimintamme aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Haluamme edistää Green Office ajattelua. Taustalla vaikuttaa valtion toimitilastrategia, jonka tavoitteena on lisätä tilankäytön tehokkuutta, joustavuutta sekä välttää tilojen vajaakäyttöä», Pekonen toteaa.»haluamme kaikille samanlaiset laskentakaavat.» Toimistojen energiankulutuksesta jopa noin 85 prosenttia muodostuu lämmityksestä, jäähdytyksestä ja valaistuksesta. Hankkeen tavoitteena on saada myös tätä koskevat tiedot seurantaan ja raportoiduksi yhteiseen tietojärjestelmään. Näin voitaisiin välttää energiankulutuksen seurannan aiheuttama päällekkäinen työ yksittäisissä virastoissa. Samalla virastot voisivat keskittyä seurannan sijaan itse säästötoimiin. Tilankäytön tehokkuudella on keskeinen vaikutus organisaation ympäristöpäästöihin ja tilakustannuksiin. Valtionhallinto on myös sitoutunut energiansäästökampanjaan, jonka tavoitteena on sähkönkulutuksen alentaminen toimistorakennuksissa kansainvälisten sopimusten mukaisesti yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Tavoite merkitsee keskimäärin yhden prosentin vuotuista säästötavoitetta. Energiansäästökampanjan taustalla on Suomen valtion sitoutuminen EUtasoiseen energiankulutuksen alentamiseen. Senaatti-kiinteistöt on omissa ympäristöohjelmissaan sitoutunut valtion linjan mukaisiin säästötavoitteisiin Tietoa päätösten tueksi Toimitilat ja toimistoympäristö vaikuttavat myös henkilöstön hyvinvointiin ja sitä kautta tuottavuuteen. Käyttökelpoisuus tarkoittaa paitsi tilojen tarkoituksenmukaisuutta kuhunkin käyttötarkoitukseen, myös turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä. 24 kontrahti

25 Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin Tilankäytön optimoinnilla voi vähentää huomattavasti ympäristökuormaa.»toimitilat nähdään yhä useammassa organisaatiossa yhtenä keskeisenä liiketoimintaresurssina eikä enää pelkkänä kulueränä. Ei voi johtaa, jos päätösten tueksi ei ole olemassa puolueetonta tietoa. Omenoita ja päärynöitä ei myöskään voi verrata keskenään. Pyrimme luomaan järjestelmän, jossa on yhteneväinen sisältö ja samanlaiset laskentakaavat kaikilla. Tilankäytön optimoinnilla voidaan saavuttaa huomattavat kustannussäästöt ja vähennykset organisaation toiminnan ympäristökuormaan», projektipäällikkö Joni-Marko Laine Senaatti-kiinteistöistä toteaa. Tilakustannukset sisältävät hänen mukaansa paljon muutakin kuin vuokrakustannukset. Niihin sisältyvät yhtä lailla kiinteistöpalvelut kuten esimerkiksi vesi, kiinteistön lämmitys, sähkö, jätehuolto, kiinteistön hoito ja vuosikorjauskulut, tilapalvelu kuten siivous, vartiointi, kulunvalvonta sekä liitännäispalvelujen kustannukset yleiskuluineen. Näkemyserot tilakustannuksen sisällön määrittelyssä ovat tähän asti osaltaan hankaloittaneet yhtenäisten mittareiden käyttöönottoa.»kyseessä on iso hanke. Valmistuttuaan palvelu auttaa sisäisessä päätöksenteossa sekä erilaisten ratkaisujen kehittämisessä ja analysoinnissa. Nyt tarvitaan kaikkien panosta ylintä johtoa myöten, että homma saadaan vietyä läpi ja oleelliseksi osaksi jatkuvaa toimintaa ja johdon päätöksentekoprosessia. Kyseessä on asiakasorganisaation ja loppukädessä myös veronmaksajan etu.»senaatti-kiinteistöt pyrkii omilla toimillaan ja asiantuntijuudellaan tekemään toimitila- ja työympäristöjohtamisen asiakkailleen mahdollisimman joustavaksi niin, että organisaatio pääsee parempaan tulokseen myös henkilöstön viihtyvyyden osalta», Laine summaa. Ydinkohdat Valtionhallinto on käynnistänyt hankkeen yhdenmukaisen tilatiedon tuottamiseksi ja kokoamiseksi yhteiseen rekisteriin. Tavoitteena on seurata ja tehostaa valtion tilankäyttöä sekä pienentää energiankulutusta. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat tämän vuoden aikana toimenpiteistä, joilla tilatiedot siirretään tietojärjestelmään. Senaaatti-kiinteistöt tuottaa tiedonkeruupalvelun. Jukka Lemmetty kontrahti

26 Pienillä muutoksilla merkittäviä energiansäästöjä Ulkoasiainministeriön työtiloissa Merikasarmilla lämmönkulutusta saatiin viime vuonna alennettua 10 prosenttia. Avainasemaan nousi huoltomiesten ekokoulutus. Marjo Tiirikka Info Kiinteistöalalla energiansäästämisellä on suuret vaikutukset, sillä rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Toisinaan energiansäästöt eivät vaadi suuria innovaatioita ja investointeja vaan syntyvät pienistä oivalluksista. Ulkoasiainministeriön työtiloissa Katajanokalla kiinteistönhuollon palveluntarjoajana toimii Lassila&Tikanoja Oyj. Yhtiö alkoi viime vuonna kouluttaa huoltomiehistään ja LVIS-asentajistaan eko-osaajia. Teoriaopetuksen lisäksi opetukseen kuuluu käytännön harjoituksia toimivissa kiinteistöissä. Koulutus valmentaa huoltomiehiä tarkkailemaan päivittäin energiate- hokkuutta ja löytämään kiinteistöjen energiansäästökohteet. Tulokset näkyvät jo Merikasarmilla lämmönkulutuksen selvänä vähenemisenä jo ensimmäisenä vuonna. Säästöt ovat euromääräisestikin merkittäviä, sillä kohteessa on yhteensä noin bruttoneliötä. Säädöt kohdalleen Käytännössä Merikasarmilla säästöjä tuoneet huoltotoimenpiteet ovat olleet joko maksuttomia tai hyvin edullisia.»säätökäyriä on tarkistettu niin, ettei tiloja ylilämmitetä. Kaikkien koneiden käyntiajat on säädetty käytön mukaan ja liiketunnistimia on otettu käyttöön. Säätölaitteet ovat kartoitettu sekä vikaan- Merikasarmissa suoritettiin mm. seuraavat toimenpiteet energiankulutuksen vähentämiseksi:» Lämmityksessä pyrittiin siirtymään ilmalämmityksestä patterilämmitykseen.» Kaikkien koneiden käyntiajat säädettiin käytön mukaisiksi.» Kaikkien patteriverkostojen lämpökäyrät tarkastettiin ja säädettiin.» Kaikki kiertoilmapellistöt tarkastettiin ja niitä kalibroitiin todellisia ilmamääriä vastaaviksi.» Yötuuletustoiminnot otettiin käyttöön.» Ulkovalot muutettiin energiaa säästäviksi.» Useimpien rappujen, aulojen ja käytävien valaistuksen automaattinen sammutus joko korjattiin tai lisättiin.» Kaikkien lämmitysjärjestelmien ilmauskellot uusittiin. Lähde: Merikasarmin LVISA-energianhallintaraportti. Lassila&Tikanoja. Johanna Kannasmaa 26 kontrahti

27 Johanna Kannasmaa Oikeilla säädöillä voi säästää selvästi energiaa, tietävät kohdevastaava Kaj Rosenberg Lassila&Tikanojalta ja ylitarkastaja Hanni Sippo ulkoasiainministeriöstä. tuneet laitteet on korjattu tai vaihdettu uusiin», kertoo talotekniikan asiantuntija Teppo Malm Senaatti-kiinteistöistä. Asiakas saa kohteesta energianhallintaraportin, johon on kirjattu ehdotuksia energiankulutuksen vähentämiseksi. Kohteen kiinteistöpäällikkö Risse Koponen Senaatti-kiinteistöistä tutkii ehdotusten pitkää listaa:»lämmönvaihtimet ovat jo 20 vuotta vanhoja, mutta ne näyttävätkin jo olevan vaihtolistalla. Samassa yhteydessä kannattaa käydä termostaatit läpi ja tehdä linjasäädöt», Koponen pohtii. Teppo Malm pitää hyvänä asiana sitä, että kiinteistöpäällikön ja huoltomiehen käydessä kohdetta yhdessä läpi kyse ei ole pelkistä huoltotoimenpiteistä. Samalla katsotaan asioita eteenpäin ja hahmotellaan jo mahdollisia remontteja. Kahdeksasta eri rakennuksesta koostuvan Merikasarmin vanhimmat rakennukset ovat 1830-luvulta ja uusimmat 1980-luvulta. Myös uudisrakennuksissa huoltomiehen asiantuntemuksesta on hyötyä viimeistään säätöjen sisäänajon jälkeen.»uusissa kiinteistöissä on alussa käytön mukainen ohjaus eli säätökäyrät pitäisi olla kunnossa. Kohteissa ajatetaan ilmaa täydellä teholla 1 2 vuotta, koska rakenteista ja erityisesti kalusteista syntyy päästöjä sen verran paljon. Tämän jälkeen voidaan käyntiaikojen ja lämpökäyrien säätäminen aloittaa», Malm kertoo. Viherpesu tekee hyvää Senaatti-kiinteistöt tekee vuosittain lukuisia energiaselvityksiä. Teppo Malm on erittäin tyytyväinen, että nyt huoltoyhtiö toimi ekokoulutukseen kuuluvien selvitysten aloitteentekijänä. Korjaavat toimenpiteet tulevat nopeasti tehtyä ja vaikutuksia seurataan aktiivisesti.»aktiivisesta huoltomiehestä on kaikille hyötyä. Olosuhteet saadaan hallintaan ja sitä kautta säästyy energiaa. Asiakastyytyväisyyskin toivon mukaan energiankäytön hallinnan kautta paranee.» kontrahti

28 Esittelyssä Marjo Tiirikka Keski-Pasilan suunnittelu jatkuu Keski-Pasila saa tulevaisuudessa urbaanin ilmeen. Tornialueelle on suunniteltu 10 veistoksellista rakennusta ja seuraavaksi käynnistyy Pasilan aseman ympäristön suunnitteleminen. Keski-Pasilan toteuttaminen aloitetaan Pasilan juna-aseman ympärillä olevasta alueesta eli niin sanotusta keskustakorttelista. Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt vievät yhteistyössä hanketta eteenpäin. Parhaillaan valmistellaan keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailua, jossa haetaan alueelle toteuttajaa. Kilpailualue on kooltaan merkittävä, sillä alueen suunniteltu rakennusoikeus on noin kerrosneliömetriä. Kilpailu sisältää liiketiloja, asumista, palveluita sekä julkisen liikenteen tiloja. Keskustakorttelin viereen on suunniteltu tornialuetta. Italialainen arkkitehtitoimisto Cino Zucchi Architetti ideoimien tornitalojen korkeimmassa rakennuksessa on 40 kerrosta. Ylimpiin kerroksiin suunnitellusta yleisölle avoimesta kahvilasta voi ihailla pääkaupungin huikeita maisemia. 28 kontrahti

29 Kuvat: Cino Zucchi Architetti Tornitalojen koko on yhteensä noin kerrosneliötä eli viiden Hartwall Areenan verran. Tavoitteena on toiminnoiltaan monipuolinen tornialue, jossa esimerkiksi toimistot ja asuminen voisivat sijoittua samaan torniin. Matalimmatkin tornitalot ovat 20-kerroksisia. Näin korkea rakentaminen on uutta Suomessa, mutta ei maailmalla. Esimerkiksi New Yorkin vuonna 1931 rakennettu Empire State Building on 102-kerroksinen. Valtio omistaa suurimman osan Keski-Pasilan maista, ja niitä hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Tavoitteena on, että rakentaminen voitaisiin aloittaa kontrahti

30 Ammattilaisen valinnat PALSTALLA ERI ALOJEN AMMATTILAISET VALITSEVAT KOLME ITSELLEEN MIELUISTA, TOIMITILOIHIN LIITTYVÄÄ ASIAA, ESINETTÄ TAI HUONEKALUA JA PERUSTELEVAT VALINTANSA. Muotoilija, sisutusarkkitehti Tuija Asta Järvenpää Patjapenkki 1Valitsin esiteltäväksi julkisen tilan valohoitopisteeseen kehitetyn patjan, johon voi ojentaa itsensä makuuasentoon kirkasvalolamppujen ääreen. Muotoilija Tuula Pöyhösen suunnittelema patja on kätevä missä vain: kahvi- ja taukotiloissa tai kotonakin. Materiaali on samaa kuin korkeushyppypaikan patjoissa eli tiivistä vaahtomuovia. 2 Näin se on kevyt ja helppo siirtää paikasta toiseen. Muovipinnan ansiosta patja on todella helppo pitää puhtaana. Sivussa on taskuja, joihin voi työntää vaikka lehtiä. Patjalla on mukava ottaa pieni mietiskelytauko, mutta ei liian mukava, että siihen nukahtaisi. Shutterstock Marjo Tiirikka Kävelyä puhelimeen puhuttaessa Toimistotyö on välillä puuduttavaa tietokoneen äärellä istumista ja paikoilleen jämähtämistä. Kun puhelin soi, lähden tietoisesti liikkeelle. Langattomat verkot antavat tähän hyvän mahdollisuuden. Aivot toimivat parhaiten liikkeessä ja nimenomaan kävellessä. Avotoimistoissa voi tietenkin olla häiritsevää, jos kaikki kävelevät kännykkä kädessä. Työtilojen suunnittelussa kannattaakin huomioida pieneenkin hyötyliikuntaan kannustaminen. 3Videotaide Videoinstallaatio on melko uusi väline taiteessa, jota voisi enemmän hyödyntää julkisten tilojen sähköisissä medioissa. Esimerkiksi Tanja Koposen taideteos Pri mary Time, jossa nainen sommittelee kukka-asetelmaa. Teos on rauhoittava ja visualisoi hauskalla tavalla ongelmanratkaisemisprosessia. Kuvataide tuo työympäristöön ikkunan toiseen maailmaan. Teoksen esittämiseen tarvitaan monitori ja dvd-soitin tai kovalevy, jolta teos lähetetään. Seuraavan valintapallon Tuija Asta Järvenpää heittää sisustusarkkitehti Susan Elolle. 30 kontrahti Tanja Koponen

31 Uutiset Sähkön käytössä on säästön paikka Hyrylän upseerikerholle haetaan uutta omistajaa Senaatti-kiinteistöt myy Tuusulan Hyrylästä vanhan upseerikerhon rakennuksen. Vuonna 1907 rakennettu punatiilirakennus on yksi alueen rakennushistorian helmistä. Puolustusvoimien käytön jälkeen valtiolla ei ole enää tarvetta kohteelle. Uudella omistajalla on todennäköisesti mahdollisuus kunnostaa kohde esimerkiksi ravintolaksi tai asuinkäyttöön. Kohde myydään tarjouskilpailun perusteella eniten tarjonneelle. Alun perin rakennus valmistui venäläisille perheellisille upseereille asunnoiksi tupakeittiö-periaatteella. Sittemmin asuntoja käyttivät suomalaiset upseeriperheet vielä luvuilla. Asumisen jälkeen rakennus toimi kerhotilana. Historian yksityiskohtaisia muistoja voi vielä löytää tiilien pinnasta, joissa osassa näkyy sata vuotta vanhoja kädenjälkiä. Rakennuksessa on kaksi kerrosta ja ullakko, ja sen yhteenlaskettu bruttoala on 676 neliömetriä. Kauppaan kuuluu noin neliön suuruinen määräala, mikä käytännössä tarkoittaa kunnon kokoisia alueita etu- ja takapihalla. Green Building Counsil Suomeen Suomalaisen Green Building Counsilin perustaminen etenee vaiheittain tämän vuoden aikana. Tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kestävää kehitystä ja yhdistää suomalaiset toimijat kansainväliseen Green Building Council -verkostoon. FiGBC tulee kattamaan kiinteistö- ja yhdyskuntatason elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristökysymykset. Toimintaan on tulossa mukaan kiinteistöjen käyttäjiä, omistajia, rakennuttajia ja heidän kumppaneitaan. Tavoitteena on, että toiminta on neutraalia eikä sitouduta vain tiettyyn ympäristöluokitusjärjestelmään. Lähde: Senaatti-kiinteistöt hakee uudenlaisia toimintamalleja sähkönkulutuksen alentamiseksi. Yhteistyössä Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston, Pohjois-Suomen veroviraston, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Uniresta Oy:n kanssa on käynnistetyn energiansäästökampanjan tavoitteena on sähkönkulutuksen alentaminen toimistorakennuksissa kansainvälisten sopimusten mukaisesti yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Tavoite on tiukka, ja se merkitsee keskimäärin yhden prosentin vuotuista säästötavoitetta. Energiansäästökam- Nimitys Rakennusarkkitehti Timo Korhonen aloitti projektipäällikkönä Länsi-Suomen alueella hanketehtävissä. Toimipaikkana on Turku. panjan taustalla on Suomen valtion sitoutuminen energiankulutuksen alentamiseen. Tilojen käyttäjät avainasemassa Pilottihankkeeseen on valittu kaksi tekniikaltaan hyväkuntoista, keskikokoista Oulussa sijaitsevaa kiinteistöä, jotka ovat Vero- ja Työvoimatalo ja Ympäristötalo. Taloteknisten järjestelmien ohella kiinteistön käyttäjien toiminnalla on merkittävä vaikutus sähkönkulutukseen. Keskimääräisessä kiinteistössä käyttäjäsähkö muodostaa koko kiinteistön sähkönkulutuksesta prosenttia. Jo pienilläkin toimenpiteillä on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä niin ympäristön kuin taloudenkin näkökulmista. Pilottihankkeessa testataan uusia tiedottamisen ja viestinnän keinoja. Tavoitteena on vaikuttaa käyttäjien henkilökohtaisiin rutiineihin, ja siten alentaa sähkönkulutusta pysyvästi. Esimerkiksi webbipalvelussa toimitalon käyttäjät voivat tarkastella oman toimintansa vaikutusta työpaikkansa sähkönkulutukseen, saada sähkönsäästövinkkejä, keskustella energiankäyttöön liittyvistä asioista ja seurata pilottiprojektin etenemistä. 32 kontrahti

32 Vuoden Betonirakenne palkinto Hämeenlinnan maakunta-arkistolle Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennus on palkittu kohde. Rakennus on saanut Vuoden betonijulkisivupalkinnon ja tammikuussa maakunta-arkisto palkittiin Vuoden 2009 betonirakenteena Betoniteollisuus ry:n järjestämässä Vuoden Betonirakenne -kilpailussa. Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin: Jari Härkönen Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy Betonielementtien graafinen suunnittelu: Aimo Katajamäki / Aimonomia Oy Rakennesuunnittelu: Contria Oy Pääurakoitsija: Peab Oy Graafisten betonielementtien valmistaja: Parma Oy, Kangasalan tehtaat Asiakastyytyväisyys nousussa Energiansäästövinkki Senaatti-kiinteistöt tutkii systemaattisesti ja säännöllisesti asiakkaittensa odotusten täyttymistä kerran vuodessa toteutettavalla asiakastyytyväisyystutkimuksella. Vuoden 2009 tutkimustulokset kertovat, että asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla. Kokonaisuudessaan tyytyväisten asiakkaiden määrä lisääntyi selvästi, nyt 78 prosenttia asiakkaista on melko tai erittäin tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä asiakkaat ovat kiinteistöjen sijaintiin, yhteyshenkilöiden tavoitettavuuteen ja ammattitaitoon. Toimiva yhteistyö mainitaankin usein tärkeimpänä asiakkaan tyytyväisyyteen vaikuttavana tekijänä. Käytännössä eniten kehitettävää asiakkaiden mielestä löytyy sisäilmasta, tilojen joustavuudesta ja huoltoyhtiön tiedottamisesta. Vuoden 2009 asiakastyytyväisyystutkimukseen vastasi 376 asiakasta. Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita. Asiakaspalautetta voi antaa jatkuvasti esimerkiksi Senaattikiinteistöjen kotivuilla osoitteessa / Anna palautetta Shutterstock Ulkona riittää valoa kevätauringon paistaessa lähes pilvettömältä taivaalta. Valon lisääntyminen vaikuttaa myös mielialaan positiivisesti: se lisää tunnetusti työtehoa ja luomisvoimaa. Auringonvaloa voi myös tehokkaasti hyödyntää oman työpisteen valaistuksessa. Huoneeseen tulevan auringonvalon määrää voi kätevästi säätää sälekaihtimilla myös työpäivän aikana. Kaikkia valaisimia ei automaattisesti kannata pitää päällä aina, kun on paikalla omassa työhuoneessa. Sammuttamalla tarpeettomat valot voi vähentää huomattavasti oman työskentelyn aiheuttamia kasvihuonekaasujen päästöjä. kontrahti

33 Resumé Ingen fara om det brinner i»brandhuset» Räddningsinstitutet i Kuopio har fått ett nytt laboratorium för undersökning av bränder och brandsläckning. Undervisningen i släcknings- och räddningsteknik är modern, effektiv, säker och miljövänlig.»vår ambition var att skapa världens bästa gaseldade»brandhus» under de mest utmanande förhållanden man kan tänka sig. Mitt intryck är att vi har lyckats», förklarar Ismo Huttu som är lärare vid Räddningsinstitutet. Byggnaden inrymmer en»bostad» i två plan där blivande brandmän kan öva sig i att släcka eldsvådor i trapphus, bastu, kök och sängar. Där fi nns också en enplanslägenhet för släckningsövningar av uppfl ammande bränder i kök, bastu och sängar. I ett allaktivitetsrum kan eleverna simulera bränder i till exempel storkök, affärslokaler och biografer. Laboratoriet där man undersöker bränder och brandsläckning är ett pilotprojekt för Senatfastigheters lågenergibyggen. Ekologiska aspekter vägde tungt i vågskålen vid planeringen och genomförandet av projektet. Bergvärme svarar för merparten av uppvärmningen. Den pumpas upp från 200 meters djup genom tre borrhål. Kallt vatten används på motsvarande sätt för avkylning om så behövs. Projektet ingår i GEOENER, ett riksomfattande forskningsprogram om bergvärme som leds av Geologiska forskningscentralen. Från ägare till lokalförvaltare Senatfastigheter har hittills haft rollen som ägare till statliga fastighetstillgångar. Nu skiftar fokus. Senatfastigheter är på väg att bli en expertorganisation som hanterar statens lokalbestånd. Staten har organiserat om regionförvaltningen och satt upp produktivitetsmål. Dessutom ska skenande lokalkostnaderna stoppas och allt strängare miljökrav tillgodoses. Det kräver ett nytt slags tänkande när det gäller lokalhantering.»lokalerna ska göra det möjligt att utöva statliga funktioner i en föränderlig omvärld. Senatfastigheter ska hantera och utveckla hela kedjan av tjänster för både statligt ägda lokaler och lokaler som staten förvaltar genom avtal», beskriver Harri Hiltunen, styrelse- Jari Härkönen Harri Hiltunen ordförande i Senatfastigheter och verkställande direktör för Finlands fastighetsförbund. Senatfastigheter kommer att få en ny expertroll av samma slag som en koncerngemensam enhet för lokalförvaltning inom ett affärsföretag, det vill säga CREM eller Corporate Real Estate Management.»Enligt den nya lagen om affärsverk ska vi vara en intern enhet som erbjuder tjänster till statliga verk och inrättningar. Vår CREM-roll går bra ihop med vår organisatoriska ställning som en intern funktion. Lagen om affärsverk, författningen om Senatfastigheter och den nyligen uppdaterade statliga fastighetsstrategin kommer att ange ramarna för vår kommande verksamhet», säger Harri Hiltunen. Ari-Pekka Keränen 34 kontrahti

34 Kontrahti Alla data om lokalerna i ett register Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset voi tehdä sähköpostitse (katri.tulander@senaatti.fi ) tai alla olevalla kupongilla. Genom att utnyttja lokaler på ett rationellt sätt kan man spara miljö, energi och sist men inte minst pengar. Det behövs information som underlag för lokalplanering och beslut. Därför kommer statsförvaltningen att ta fram jämförbara måttstockar för uppföljning.»den offentliga skuldsättningen ökar snabbt och tuffa tider stundar. I det läget har ämbetsverk och andra statliga institutioner valt att sätta centrala mål och fokusera på att nå dem. Ju bättre vi lyckas utnyttja lokalerna optimalt och stärka ekonomin, desto gynnsammare är utsikterna för att fi nansieringen av kärnverksamheterna säkras», konstaterar Pauliina Pekonen vid Finansministeriets budgetavdelning.»vi ska också använda lokalerna effektivare genom att spara energi. Det behövs tydliga interna data som går att jämföra med externa nyckeltal för att vi ska få bättre beslutsunderlag. De uppgifter om lokalanvändning som fi nns tillgängliga i dag är inte alltid jämförbara sinsemellan. Statsrådet har fattat ett principbeslut om att alla ministerier samt statens ämbetsverk och inrättningar ska avtala med Senatfastigheter om på vilket sätt information om lokalerna ska läggas in i datasystemet. Senatfastigheter samordnar projektet och kommer så småningom att erbjuda och leverera denna tjänst.»när strukturen på lokaler, personal och verksamhet förändras måste man kunna veta var allting fi nns, hur stort spelrum man har och vad man kanske kan pruta på. Det går lättare och snabbare att genomföra behövliga förändringar om man har centralt registrerade data om lokalerna, deras ändamål, service och användare», menar Pauliina Pekonen. Upp till omkring 85 procent av kontorens energiförbrukning består av uppvärmning, avkylning och belysning. Strävan är att inom ramen för projektet följa upp även dessa data och föra in dem i ett gemensamt datasystem. Statsförvaltningen har dessutom beslutat att starta en energisparkampanj i syfte att få ned elförbrukningen i kontorsfastigheter med nio procent fram till 2016 i linje med internationella avtal. Det innebär en procent i genomsnitt av det totala sparmålet på årsbasis. Jukka Lemmetty Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Lintulahdenkatu 5 PL 237, Helsinki Toimituskunta: Marjatta Erwe, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Päivi Montola, Petri Porkka, Satu Simpanen-Ahlgren, Karl Gädda Toimitus: Legendium Oy, puhelin (09) Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro ja paino: Libris Oy Paperi: Maxi Preprint 170/120g/m 2 Kansikuva: Ari-Pekka Keränen Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tuottaa ja tarjoaa tilapalveluja ensisijaisesti valtiohallinnon asiakkaille. Toimitilojen vuokraus, investoinnit, kiinteistövarallisuuden kehittäminen ja hallinnointi muodostavat palvelujen perustan. PALAUTETTA Kontrahti-lehden tekijöille kontrahti Haluaisin Kontrahdin kertovan jatkossa enemmän Palauta tämä kuponki osoitteeseen Senaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, Helsinki tai lähetä se telekopiona numeroon En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossa Nimi: Organisaatio: Osoite: Osoitteeni on muuttunut Nimi: Organisaatio: Vanha osoite: Uusi osoite: Poistakaa nimeni postituslistalta: Nimi: Organisaatio: Osoite:

35 Vauhtia ja energiaa sivuilla Matti Immonen Senaatti-kiinteistöt Lintulahdenkatu 5 A PL Helsinki Valtakunnallinen vaihde Fax Kotisivut Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@senaatti.fi Toimitusjohtaja Aulis Kohvakka Toimialat: Tutkimuslaitokset, johtaja Juha Lemström Toimistot, johtaja Jorma Heinonen Ministeriöt ja kulttuuri, johtaja Jukka Liede Puolustus ja turvallisuus, johtaja Jari Panhelainen Kehitys- ja aluekiinteistöt, johtaja Heikki Laitakari ETELÄ-SUOMEN ALUE Johtaja Petri Turku Helsinki Lintulahdenkatu 5 A, PL HELSINKI LÄNSI-SUOMEN ALUE Johtaja Olavi Hiekka Turku Joukahaisenkatu 2, PL TURKU Hämeenlinna Sibeliuksenkatu HÄMEENLINNA KESKI-SUOMEN ALUE Johtaja Esko Kangaskoski Jyväskylä Vaasankatu 2, PL JYVÄSKYLÄ Vaasa Wolffi ntie 35, PL VAASA Tampere Uimalankatu 1, PL TAMPERE ITÄ-SUOMEN ALUE Johtaja Jyrki Reinikainen Kuopio Sepänkatu 1, PL KUOPIO Kouvola Hallituskatu KOUVOLA Mikkeli Raatihuoneenkatu 5, PL MIKKELI Lappeenranta Villimiehenkatu 2, PL LAPPEENRANTA Joensuu Sairaalakatu 2, PL JOENSUU POHJOIS-SUOMEN ALUE Johtaja Risto Rautiola Oulu Isokatu 4, PL OULU Linnanmaan toimisto PL OULUN YLIOPISTO Rovaniemi Valtakatu 2, PL ROVANIEMI

kontrahti on hyötyä myös sinulle s. 8 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s.

kontrahti on hyötyä myös sinulle s. 8 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s. Puolustusministeriön peruskorjaus s. 4 Miten organisaatiomuutos hoidetaan hyvin? s. 14 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3 2010 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s.

Lisätiedot

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa! TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: 1 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti lokakuu 3/2012 Tarkista edustajasi numero ehdokaslistalta sivut 6-7 Musta Lammas auttaa hädässä olevia sivut 8-9 Timo P. Nieminen aikoo ensi s.

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

Duo. www.rtkpalvelu.fi

Duo. www.rtkpalvelu.fi Duo 2 www.rtkpalvelu.fi 2009 RTK-PALVELU OY ja TECHNOPOLIS OYJ: Laatu tulee työn tuloksena s. 4 RTK-PALVELU MAAJOUKKUEEN yhteistyökumppaniksi s. 20 SADAN MILJOONAN metsästys s. 22 1 RTK-PALVELU 2 2009

Lisätiedot

ENERGIAOPTIMILLA PÄÄSTÖT JA KULUT KURIIN

ENERGIAOPTIMILLA PÄÄSTÖT JA KULUT KURIIN RTK-Palvelun asiakas- ja sidosryhmälehti Duo 1 2011 Eläke-Fennia: ENERGIAOPTIMILLA PÄÄSTÖT JA KULUT KURIIN Siistiä kulttuuria Turun Logomossa Oppilastaloja huolletaan ympäristön ehdoilla Siistii! sanoo

Lisätiedot

Sisältö. Lukijalle 3. Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4. Yhteistyökumppanit. Toiveesta taloksi 6. Mitä hyvän talon tekeminen vaatii?

Sisältö. Lukijalle 3. Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4. Yhteistyökumppanit. Toiveesta taloksi 6. Mitä hyvän talon tekeminen vaatii? Sisältö Lukijalle 3 Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4 Energiatehokkaan kodin rakentamisen ei tarvitse maksaa enempää kuin tavallisen talon rakentamisen. Kysymys on viisaiden ja pitkäjänteisten valintojen

Lisätiedot

Turku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7. Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4

Turku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7. Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4 Kampus Turun yliopisto tiedon ja taidon takoja. Turku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7 KUVA: ROBERT SEGER Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4 Riitta Lahesmaan johtama Turun biotekniikan

Lisätiedot

Reviisori1/2011. Kaikki irti tiedosta. Virkamatkat fiksuiksi. Liikkumavaraa kehykseen. Vaalirahoituslaki testissä

Reviisori1/2011. Kaikki irti tiedosta. Virkamatkat fiksuiksi. Liikkumavaraa kehykseen. Vaalirahoituslaki testissä Reviisori1/2011 Virkamatkat fiksuiksi Liikkumavaraa kehykseen Vaalirahoituslaki testissä Kaikki irti tiedosta Valtiontalouden tarkastusviraston asiakaslehti Sisältö Reviisori 1/2011 Julkaisija Valtiontalouden

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

Hyvä muotoilu. myötäilee käyttäjää. Tila virittää. Visuaaliset muodot. Design. näkyvät verkossa. ihmiset. läpäisee koko tuotantoketjun s. 20.

Hyvä muotoilu. myötäilee käyttäjää. Tila virittää. Visuaaliset muodot. Design. näkyvät verkossa. ihmiset. läpäisee koko tuotantoketjun s. 20. Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 2011 Visuaaliset muodot näkyvät verkossa s. 15 Tila virittää ihmiset s. 16 Design läpäisee koko tuotantoketjun s. 20 teema Hyvä muotoilu myötäilee käyttäjää

Lisätiedot

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Valmennuksen ydin on

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Valmennuksen ydin on ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE Huhtikuu 2008 TALENT MANAGEMENT Miksi kaikki ei voi sujua kuin tanssi? - Tommy Tabermann SIVU 11 Rekrytointi osana talent

Lisätiedot

Tasapaino voi muuttua tulevaisuuden turmioksi. Projektiviestinnän johtaminen on tutkakatveessa. Epävarmuus hallintaan projektiliiketoiminnassa

Tasapaino voi muuttua tulevaisuuden turmioksi. Projektiviestinnän johtaminen on tutkakatveessa. Epävarmuus hallintaan projektiliiketoiminnassa 2/2011 TASAPAINO 6 Tasapaino voi muuttua tulevaisuuden turmioksi 12 Hengailu voi pelastaa projektin 18 Projektiviestinnän johtaminen on tutkakatveessa 28 Ota laatuäly käyttöön 46 Epävarmuus hallintaan

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Johdin. Asiakaslehti 2 2011. musiikkitalo vaatii luovuutta myös sähköurakointiin. lahden rengasverkko vahvistuu

Johdin. Asiakaslehti 2 2011. musiikkitalo vaatii luovuutta myös sähköurakointiin. lahden rengasverkko vahvistuu Asiakaslehti 2 2011 musiikkitalo vaatii luovuutta myös sähköurakointiin lahden rengasverkko vahvistuu flextube taipuu äärimmäiseen rasitukseen Johdin joulukuu 2011 24 Prysmian-konserni vahvempi kuin koskaan

Lisätiedot

Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi

Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Reviisori2/2014 Innovaatioilla parempaan hallintoon Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Tutkimusja kehitystoiminnalla laatua rakentamiseen Nuorisotakuu ei vielä toimi Valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA tammikuu 2008 sama pelikenttä kaikille. - EK:n Leif Fagernäs sivut 6-7 energiasektorin tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11. Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15

Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11. Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15 Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 3/0 Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11 Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15 VIRVE-verkkoa kehitetään koko

Lisätiedot

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen

Lisätiedot

15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi. Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa

15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi. Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa Asiantuntija Susanna Raulio: Lounaan merkitys olisi

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua

Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille Elina Jaakkola, Markus Orava, Virpi Varjonen Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille Elina Jaakkola Markus Orava Virpi Varjonen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Ulriika Leponiemi Pentti Siitonen Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Tampere 2010 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Julkinen

Lisätiedot

SKVL:n syystiedote 2012

SKVL:n syystiedote 2012 SKVL:n syystiedote 2012 Syksy 2012 1 Sisältö Toimitusjohtajan palsta... 4 Ensi tunnelmat laatuvalmennuksesta valmentajana... 6 Nappaa laatujärjestelmän hyödyt käyttöösi... 8 Asuntoportaalien kuopus Jokakoti.fi

Lisätiedot

kaupungissa Hommat hoidossa myös

kaupungissa Hommat hoidossa myös via DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2012 Hommat hoidossa myös kaupungissa Liikenneviraston Juhani Tervala toivoo yhteistyötä jo suunnitteluun Rataopisto kouluttanut tuhansia iliitu on ammattilaisen tietopankki

Lisätiedot

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen,

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Sara Häkkinen SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Opinnäytetyö Kulttuurituotannon koulutusohjelma Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 31.3.2015 Tekijä(t) Sara

Lisätiedot

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA?

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] VÄITEKIRJA-SARJA mitä tapahtuu huomenna? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] KIRJOITTAJAT Maria Vesanen & Emma Varis KUVITUS JA TAITTO Lea-Maija Laitinen KUSTANTAJA Strateginen

Lisätiedot