Kerro, millainen tai mikä on paras ilmastotai ympäristöteko. Vuoden ilmastoteko - kirjoituskilpailun parhaimmistoa

Transkriptio

1 Kerro, millainen tai mikä on paras ilmastotai ympäristöteko Vuoden ilmastoteko - kirjoituskilpailun parhaimmistoa

2 Kirjoituskilpailu luokkalaisille Syksyllä 2011 Energiateollisuus ry ja Motiva käynnistivät luokkalaisille avoimen kirjoituskilpailun. Kilpailussa nuorilta pyydettiin kirjoitusta aiheesta: Millainen tai mikä on paras ilmasto- tai ympäristöteko. Kirjoittajia ohjeistettiin, että kilpailutyö saattoi olla esimerkiksi todellinen tai kuvitteellinen lehtihaastattelu, kertomus, uutinen, artikkeli tai mielipidekirjoitus. Tekstin lisäksi kilpailutyössä oli mahdollista käyttää täydennyksenä nuorten ottamia valokuvia tai tekemiä piirroksia. Parhaat palkitaan Kirjoituskilpailuun osallistui 114 laadukasta kirjoitusta eri puolilta Suomea. Energiateollisuus ry:n ja Motivan edustajista koottu esiraati luki kaikki työt läpi ja ehdotti 15 julkaistavaksi. Nämä 15 esiraadin valitsemaa työtä on esitelty tässä julkaisussa. Energiateollisuuden Kestävän kehityksen foorumi valitsee maaliskuussa 2012 kunkin vuosiluokan parhaat työt, joiden kirjoittajat palkitaan iphoneilla. Esiraadin jatkoon valitsemat kirjoitukset Kirjoituskilpailun voittaja valitaan oheisten kirjoituksien joukosta. Juho Kemppainen, Turun Steiner-koulu Mirjami Kaasinen, Olarin koulu Minerva Komulainen, Turun Steiner-koulu Jani Järvikivi, Pöllönkankaan koulu Jake Maununen, Mäntysalon koulu Laura Julkunen, Linnainmaan koulu 8. luokat Rami Luhatala, Olarin koulu Atte Mäkinen, Olarin koulu Olivia Din Belle, Pohjois-Tapiolan koulu Anniina Räsänen, Kolarin yläkoulu 9. luokat Polly Anderson, Högstadieskolan Lönkan Vili Vilenius, Albert Edelfeltin koulu Aki Suikkanen, Variskan koulu Tomi Saviluoto, Albert Edelfeltin koulu Aapeli Virtanen, Maijamäen koulu Kilpailun tausta Kirjoituskilpailu on osa Energiateollisuuden Vuoden ilmastoteko ohjelmaa. Ohjelmassa etsitään ja palkitaan energia-alaan liittyviä hankkeita, tekoja tai panostuksia, joilla torjutaan ilmastonmuutosta. Ohjelman rinnalla järjestetään nuorille vuosittain kilpailu. Tänä vuonna järjestettävällä kirjoituskilpailulla halutaan nostaa esille nuorten ajatuksia ilmasto- ja ympäristöteoista.

3 Esiraadin jatkoon valitsemat kirjoitukset Maapallopäivä On vuosi Tänään vietetään Maapallon Päivää. Ette tietenkään tiedä, mikä tämmöinen päivä on. Sen takia meidän pitää matkata vuoteen 2012, koska tällöin alkoivat mielenosoitukset maan puolesta. Kyläläiset ja maaseudulla asuvat kokootuivat ympäri Eurooppaa osoittamaan mieltään maan puolesta. Heillä oli tämmöinen käytäntö, että he eivät saastuttaneet alkoi pienissä valtioissa, jotka elivät maaseudun tuotoilla ottivat tavan käyttöön nopeasti koko maassa. Suomessakin osa ihmisistä rupesi noudattamaan tätä periaatetta. Kun tämä tapa oli levinnyt melkein koko Eurooppaan, julisti EU:n presidentti tämän käytännön pakolliseksi kaikissa EU-maissa. Kohta myös Amerikka ja Austraalia alkoivat harkita tavan istuttamista kansalaisiin. Vuonna 2014 Amerikka otti tavan käyttöön ja vuonna 2015 Austraalia. Jäljellä olivat enää Afrikka ja Aasia. Afrikka otti tavan 2017 ja Aasia 2020, mutta todella vastahakoisesti. Tämmöinen on Maapallopäivän tarina. Juho Kemppainen, Turun Steiner-koulu Ympäristöongelmien ratkaisu Ilmasto-Sanomat Ratkeavatko nykypäivän ympäristöongelmat vuosikymmeniä sitten suunnitellun laitteen avulla? Keski-Suomesta järven rannalta, pienestä mökistä, on löytynyt mekaanisen laitteen piirustukset. Tutkijat arvelevat, että kyseisessä ilmanpuhdistajalaitteessa on ratkaisu tulevaisuuden yhä kasvaviin saasteongelmiin. Mistä on kyse? Vuosia tyhjillään ollut mökki oltiin aikeissa ostaa Nuori pariskunta oli katsomassa vanhaa mökkiä Puulajärven rannalla kesäpaikakseen, kun he huomasivat ruokapöydällä ilmeisesti jonkinlaisen laitteen piirustukset. Niissä oli vuosiluku 2011 ja piirtäjän nimi. Paperit näyttivät ammattilaisen piirtämiltä, joten pariskunta päätti ilmoittaa löydöstään tutkijaystävälleen. Mekaniikan tutkija havaitsi, että kyseessä on jonkinlainen erittäin kehittynyt ilmanpuhdistuslaite, joka on todella piirretty 50 vuotta sitten. Tutkijat ovat hämmentyneitä Piirustukset ovat vielä tutkinnassa, mutta tämänhetkisten tietojen mukaan kyseessä on ilmanpuhdistaja, jonka tapaista ei ole milloinkaan keksitty. Sen tekniikka on ainutlaatuista. Laite on hyvin yksinkertainen, ja tällä hetkellä sitä yritetään juuri rakentaa piirustusten pohjalta. Tutkijat eivät vielä uskalla sanoa mitään varmaa, mutta on sanomattakin selvää, että laite mullistaa koko ilmanpuhdistuksen teollisuuden, missä on käynnissä kova kilpailu lisääntyvien saastemäärien vuoksi.

4 Ilmasto-Sanomat Tutkijat saivat ilmanpuhdistuslaitteen valmiiksi entä itse suunnittelija? Noin kuukausi sitten vanhasta mökistä, Puulajärven rannalta, löydettiin huipputehokkaan ilmanpuhdistuslaitteen piirustukset, jotka on tehty peräti 50 vuotta sitten. Heti lyhyen tutkinnan jälkeen tutkijat alkoivat rakentaa laitetta, sillä tänä päivänä ilmanpuhdistus on todella ajankohtainen ja tärkeä ala, eikä epätoivoisimpiakaan ratkaisuja kaihdeta. Tässä ei kuitenkaan ole kyse epätoivoisuudesta, päinvastoin! Eilen laite vihdoin valmistui! Nyt laite on valmistunut ja tänään sitä on testattu Helsingin keskustassa saasteiden keskellä. Noin metrin korkuinen ja pituinen laite asetettiin eristettyyn kohtaan tunnin ajaksi. Laitteen keskellä oleva atomimagneetti oli kerännyt ainakin 95% kohdan saasteista, kun taas muut vastaavat laitteet ovat jääneet noin 50%:in paikkeille. Juuri nyt keskustellaan laitteen tehdastuotannon aloittamisesta. Polttavia kysymyksiä kuitenkin ovat: Miten toimitaan tekijänoikeuksien osalta? Kuka on tämä mystinen keksijänero? Missä hän on nyt? Selväähän on, ettei näin hyödyllisen laitteen käyttöönotto saa kariutua tekijänoikeuskiistoihin. Kerkko Lampela kuka? Moni 50 vuotta sitten eläneistäkään ei ole kuullut nimeä Kerkko Lampela. Häntä on kuitenkin kiittäminen tästä mullistavasta keksinnöstä. Hän oli 2000-luvun alun lupaavimpia fysiikan opiskelijoita, joka tunnettiin vain alan piireissä. Lampela alkoi kuitenkin erakoitua suoritettuaan tutkintonsa vuonna Syytä ei tiedetä, sillä Ilmasto-Sanomat ei ole tavoittanut ketään Lampelan tuntenutta henkilöä. Hänen elämäntarinansa on siis hämärän peitossa. Arvauksia on kuitenkin esitetty, ja yksi varteenotettavimmista teorioista on, että Kerkko olisi kyllästynyt yhteiskuntaan, joka ei välitä ympäristöstä tarpeeksi, ja alkanut suunnitella aivan omaa ratkaisuaan ongelmiin. Keksijällä mahdollisesti traaginen kuolema Ikänsä (mahdollisesti n. 75 vuotta) puolesta Kerkko Lampela voisi hyvinkin olla elossa nykyään. Asiaa tutkineet pitävät sitä kuitenkin epätodennäköisenä. Miksi huippulahjakas nuori tulevaisuuden pelastaja hylkäisi keksintönsä noin vain ja häipyisi jonnekin? Tutkijat epäilevät Kerkon kuolleen nuorena Puulalla asuessaan. Hukkumista pidetään yhtenä vaihtoehdoista, sillä järvestä, noin 20 metrin päästä Kerkon mökkirannasta, on löydetty uponnut vene, jonka suunnittelu viittaa 2000-luvun alkuun. Lampelan muutenkin pieni tuttavapiiri oli kadonnut kokonaan erakoitumisen myötä, joten kukaan ei osannut kaivata tätä lahjakasta, vallankumouksellista ja uraauurtavaa neroa tämän kohdatessa loppunsa. Ainoa varma asia liittyen tähän salaperäiseen mieheen on, että hänen keksintönsä avulla maailmasta tulee huomattavasti parempi paikka elää. Mirjami Kaasinen, Olarin koulu Minerva Komulainen, Turun Steiner-koulu

5 Ja maailma pelastuu Kierrätys on mielestäni todella, todella loistava asia. Muutama vuosi sitten emme vielä kierrättäneet ja silloin panimme kaikki muovit, metallit, pahvit, paperit ja lasit sekajätteisiin, jotka veimme meidän omaan ulkoroskikseen. Tuohon aikaan roska-auton piti käydä tyhjentämässä roskiksemme joka viikko. Kun aloimme kierrättämään niin se tuntui aluksi todella tyhmältä ja vaikealta kun ei ensin tiennyt mihin kaikki kierrätettävät asiat pitää pistää. Mutta kun kierrätystä vain jatkoi ja opetteli niin lopulta se alkoi luistamaan. Nykyään roskaauto käy tyhjentämässä roskiksemme vain kerran kuussa. Tästä todella näkee kuinka paljon kierrätys vaikuttaa sekajätteen määrään. Nykyään meidän perhe kierrättää erikseen pahvit, paperit, muovit, lasit ja metallit ja viemme ne erikseen meidän talon lähellä olevalle kierrätyspisteelle, jonka lähellä on myös kauppa johon viemme kaikki kierrätettävät pullot. Kierrätys- ja lajittelupisteitä voisi olla enemmän ja useammassa paikassa. Joillakin perheillä ja yksin asuvilla voi olla kierrätyspisteille monta kilometriä, jolloin heidän pitää mennä sinne autolla ja siinä mielestäni kierrätys menee vähän hukkaan, koska auto saastuttaa ilmaa pakokaasuillaan. Toinen ehdotus on, että kierrätyspisteitä voisi pitää paremmassa siivossa koska ne ovat yleensä todella likaisia ja sotkuisia. Kolmas parannusehdotus on talojen luona kiertävä kierrätysauto, joka toimisi niin kuin roska-auto. Kierrätysauto kiertäisi jokaisen talon luona ja kävisi hakemassa talon omasta kierrätyspisteestä kaikki kierrätykseen menevät roskat. Se olisi kannattavaa, koska esimerkiksi jotkin vanhukset eivät pääse kierrätyspisteille ajokyvyttömyyden tai huonojen nivelten takia. Kiitos lukemisesta ja toivon että tämän jälkeen mietit kierrätystä ja sitä miten kierrätyspisteet voisi pitää puhtaampina. Parannusehdotuksia kierrätykseen Tässä on muutamia parannusehdotuksia siihen miten kierrätystä voisi tehostaa ja parantaa. Jani Järvikivi, Pöllönkankaan koulu

6 Tavoitteena puhdas ympäristö Ilmasto lämpenee, puut kaadetaan, ja saasteita on ongelmaksi asti. Tuhoa, hävitystä, sotkua ja lisää samaa sarjaa. Nykymaailmassa on karannut mopo käsistä, eivätkä seuraukset ole kaunista katseltavaa. Eikö mitään ole tehtävissä? Ilmeisesti on tartuttava toimeen itse! Katsos, me jokainen voimme vaikuttaa ympäristöömme niin kielteisesti kuin myönteisestikin. Jokapäiväiset pienet hyvät teot auttavat ongelman ratkaisun alkuun, mutta se ei riitä! Lisäksi on kehitettävä korvaavia raaka-aineita öljylle ja muoville ja ratkaistava energiantuottamiseen liittyvät ongelmat. Kansalle voisi antaa laitteet, jotka tunnistavat liikkeen ja äänen, ja ne lähettäisivät keräämänsä energian eteenpäin käytettäväksi. Muovin voisi korvata kehittämällä uusia biomateriaaleja. Toivon, että ihmiskunta näkee vielä päivän, jolloin ympäristö pelastuu! Olen vakavissani vaikutusmahdollisuuksiemme suhteen. Jos todellakin aiomme jatkaa näin, maailmanloppu tulee, kun ilma mustuu myrkyistä ja eliöt kuolevat. Kun kerran olemme luoneet ongelman, on meidän tehtävämme myös ratkaista se. Sinäkin voit auttaa hidastamaan saastuttamista välttämällä turhaa ostelua, jättämällä roskaamisen sikseen ja käyttämällä autoa vain silloin, kuin se on välttämätöntä. Laura Julkunen, Linnainmaan koulu Jake Maununen, Mäntysalon koulu

7 Paras ympäristöteko on kävely Kerran fysiikan tunnilla mittailimme toistemme keskinopeuksia, ja tutkittuamme tuloksia, huomasimme, että pötkisimme tunnissa jo pitkälle. Yhdessä opettajamme kanssa totesimmekin, että ihmiset aliarvioivat kykyään kävellä ja valitsevat sen takia auton tai bussin. Taisimme kaikki vähän valaistua, sille yksi luokkamme bussin suurkuluttajistakin alkoi suunnitella kävelyretkeä Espoosta Tammisaareen. Seuraavana viikonloppuna mietimme ystäväni kanssa, kuinka taittaisimme kahdeksan kilometrin matkan hänen isälleen. Päädyimme jalkautumaan, vaikka bussilla matkaan olisi mennyt alle kymmenen minuuttia. Matkan alussa sovimme, että jos alkaa väsyttää, niin käännytään heti takaisin. Loppuen lopuksi väsymys ei päässyt yllättämään, niin mukavaa meillä oli. Nauru raikasi, juorujakin riitti jaettavaksi ja näin ystäväni asuinseutua. Saimme myös selville, että meitä yhdisti sama harrastus. Emme tienneet tätä, vaikka olemme tunteneet toisemme jo yli vuoden. Voi sanoa, että tämä viikko muutti elämääni. Sen jälkeen olen mennyt kävellen niin moneen paikkaan kuin mahdollista, ja vähitellen olen alkanut pitää siitä yhä enemmän ja enemmän. Uskon vakaasti, että käveleminen on kaikkien ympäristöystävällisten tekojen äiti. Toki kierrättäminen ja luomuruokaileminen ovat tärkeitä, mutta ihminen keksii aina esteitä. - Ei ole aikaa eikä kiinnostusta miettiä, minne pyttyyn sanomalehti menee tai ei ole varaa kalliiseen luomuruokaan. Käveleminen on ilmaista, ja samalla saa hyötyliikuntaa. Ja me kaikki tosiaan pystymme siihen! Meidät on tehty niin! Ensimmäinen askel ilmastonmuutosta vastaan on otettava kävellen. 8. luokat Olivia Din Belle, Pohjois-Tapiolan koulu Paras ympäristöteko Oletko koskaan ajatellut, että haluaisit olla ympäristölle ystävällinen, mutta tuntuu siltä, ettei oma panoksesi tekisi mitään. Oletko ajatellut, että vaikka kuinka lajittelisit, ja sammuttaisit valot perässäsi, niin ei se kuitenkaan mitään merkkaa. Näin ajatteli eräs tyypillinen espoolainen, Pasi. Hän oli pörssimeklari, mutta hän ei ollut tyytyväinen työhönsä tai elämäänsä. Hän kaipasi jotain tärkeää tehtävää, jotakin millä hän erottuisi massasta. Hän oli mielestään ympäristöystävällinen, mutta hän halusi pelastaa maailman! Yhtenä päivänä Pasi vain pimahti. Hän oli kyllästynyt elämän turhamaisuuksiin ja hän halusi tehdä jotain suurta. Pasi lukkiutui kahdeksaksi päiväksi asuntoonsa ja pohti, mitä hän voisi tehdä. Hän soitti työnantajalleen ja ilmoitti irtisanoutuvansa. Sitten, lokakuun 9. päivänä, Pasi liftasi kyydin kaatopaikalle roska-autossa. Hän oli päättänyt muuttaa kaatopaikalle. Pasi ryhtyi rakentamaan itselleen taloa, mutta ei aivan tavalliseen tapaan. Hän keräsi kaatopaikalta alumiinipeltiä ja lautoja. Pasin työ kantoi hedelmää ja hän oli rakentanut itselleen alumiinipuu hökkelin kahdessa päivässä. Sisällä hökkelissä oli seinää vasten styroksista ja vaahtomuovista tehty pieni sänky ja keskellä pöytä ja tuoli. Pasi oli löytänyt pöydällensä kahvikoneen, paahtimen, vatkaimen ja mikroaaltouunin. Näillä tarvikkeilla hän ylläpiti yksinkertaista elämäänsä. Pikku hiljaa hän kokosi pienestä mökkeröstään suuren lukaalin. Hän oli laatinut suuren suunnitelman kaatopaikan varalle. Hän halusi lajitella koko kaatopaikalta kaiken kuulumattoman pois. Biojäte, lasi, ongelmajäte, kartongit sekä paperit ja metalli joutaisivat muualle tai Pasin taloon käytettäväksi. Pasi astui talonsa ovesta ulos, napaten narikasta löytämänsä lapion ja ryhtyi kaivamaan. Löytäessään biojätettä hän laittoi sen tekemäänsä kompostoriin, ja myöhemmin hän lannoitti sillä kukkapenkkejään. Jos hän löysi lasia, hän sulatti sen ja myöhemmin muotoili siitä laseja ja kulhoja. Kun lapioon ilmestyi ongelmajätettä, hän menetteli eritavoilla. Maalilla hän maalasi taloaan ja käytti myöhemmin purkkeja astioina. Akut ja patterit hän korjasi ja otti käyttöön. Kartongeilla ja papereilla hän sisusti taloaan ja metallilla rakensi sitä. Kolmen viikon kuluttua, hänen talonsa oli huima, viisikerroksinen uima-altaalla ja suurella keittiöllä. Pasi oli erittäin tyytyväinen. Ympäristöaktivistit ympäri maailman innostuivat Pasin teoista, omaksuen Pasin tavoitteet ja muuttivat paikallisille kaatopaikoilleen. Kaikkia maailman kaatopaikkoja yritettiin pasioida. Pasista tuli maailman johtava ympäristöarkkitehti. Hän ratkaisi maailman suurimmat ympäristöongelmat. 100-vuotiaana Pasi muisti päivänsä pörssimeklarina ja turhamaisuuden tunteen. Hän myhäili, koska hän oli tosiaan, TEHNYT JOTAIN TÄRKEÄÄ. 8. luokat Rami Luhatala, Olarin koulu Kun Pasi oli asunut kaatopaikallaan jo toista kuukautta, hän alkoi saada median huomiota. Hänen tempausta alettiin kutsua nimellä roskavallankumous. Suomen johtavat uutiskanavat raportoivat Pasin toimista. Tämä innosti Pasia ryhtymään totisesti toimeen.

8 8. luokat Atte Mäkinen, Olarin koulu

9 Vuoden ilmasto-/ ympäristöteko Mielestäni yksi pahimmista saastuttajista on tällä hetkellä autot. Sähköautojen yleistyminen olisi hyvä asia. Sähköautot käyttävät energianlähteenään bensan sijasta sähköä, joten ne eivät siis saastuta. Bensa-asemien asemesta voitaisiin pystyttää niin kutsuttuja Akunlatauspisteitä, joissa autot voisivat ladata akkunsa. Autojen käyttö on viime vuosina yleistynyt, joten sähköautot olisivat nyt tarpeen saasteiden vähentämiseksi. Toinen uhka ilmastollemme ovat tehtaat. Harva oikeastaan ajattelee, miten paljon tehtaat saastuttavat maapallomme ilmaa ja vesistöjä. On niistä tietysti hyötyäkin, mutta niiden tupruttamat saastepilvet ovat haitaksi otsonikerrokselle, joka suojaa meitä auringon haitalliselta UV-säteilyltä. Saasteet myös aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, joka puolestaan sulattaa napajäätiköt. Tehtaita voitaisiin vähentää, tai kehitellä saastuttamaan vähemmän. En tidningsartikel år 2018 Finlands första energiproducerande gym öppnades i går I går kl. 12 invigdes Finlands första elproducerande gym i Helsingfors. Gymmet har planerats i flera år, men projektet genomfördes först år Då efterfrågan av energi ökade i början av 2000-talet kom man på att utnyttja den energi som produceras av rörelsen i konditionsmaskinerna. Då den motionerande t.ex. använder konditionscykel för att bränna energi, går energin inte till spillo utan tas i stället till vara inne i konditionscykeln. Kolmantena asiana mainittakoon ihmisten taito olla kierrättämättä. Jokin esine, josta esimerkiksi sinä tai sinun ystäväsi on luopunut, voidaan hyvin käyttää uudelleen, eikä sitä siis välttämättä tarvitse heittää roskiin. Vaate, joka on jäänyt pieneksi, tai jota et enää käytä, voi olla hyödyksi jollekin toiselle. Tätä varten ovat kirpputorit. Vanhat sanomalehdet, muovipullot, lasitölkit, ja muut sellaiset ovat myös kierrätettäviä. Myös roskittaminen on yleistynyt. Jos roskakori ei ole aivan vieressäsi, ei se tarkoita että sinun täytyy heittää roska maahan. Voit aivan hyvin laittaa sen taskuusi, ja heittää sen roskiin kotona. Kierrätyksestä vielä sanon sen että: Toisen roska on toisen aarre. Det bästa är att man inte behöver motionera bara för sin egen skull utan också samtidigt hjälper man det lokala energiverket att producera energi. Kritiker tror att gymmet kommer uppmuntra människor till att spara på energi samt att motionera mera. I Framtiden har gymkedjan planerat att öppna flera gym bl.a. i Åbo, Kuopio och Tammerfors. -HBL luokat Anniina Räsänen, Kolarin yläkoulu 9. luokat Polly Anderson, Högstadieskolan Lönkan Vuoden ilmastoteko Eikö monista ole epäreilua että Suomi, jolla on jo valmiiksi tiukat ympäristömääräykset, joutuu kiristämään niitä entisestään isoilla kuluilla, kun Kiina, Intia ja muut nousevat Aasian maat rakentavat yhä uusia hiilivoimaloita, Venäjällä valuu runsaasti ravinteita Itämereen ja Yhdysvalloissa käytetään eniten energiaa henkeä kohti maailmassa? Tämä on maailmanlaajuisen ympäristönsuojelun suurin ongelma. Käytännössä valtiot voivat valita liittyvätkö ne ilmastosopimuksiin vai jatkavatko ne itsekkäästi luonnonvarojen tuhlaamista muiden kustannuksella. Toinen ongelma on se että ilmastosopimukset ovat melko löysiä. Teot ilmastonmuutoksen estämiseksi pitäisivät olla paljon tehokkaampia ja radikaalimpia kuin mitä on tähän asti tehty, sillä väestö kasvaa koko ajan ja sitä mukaa energian tarve. Mutta koska ilmastonmuutoksen torjuminen on vapaaehtoista, on tämä hankalaa. Monissa Euroopan valtioissa on saatu aikaan jonkin verran tuloksia ponnisteluissa ilmastonmuutosta vastaan, mutta ne ovat riittämättömiä verrattuna siihen, kuinka paljon eurooppalaiset kuluttavat energiaa. Amerikkalaisetkin ovat heräämässä todellisuuteen, jossa ilmastonmuuton on tosiasia eikä joidenkin tutkijoiden jossittelua, mutta voi olla että on havahduttu unesta liian myöhään. Siltikin amerikkalaiset kuluttavat eniten energiaa maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Puhutaan että jokaiset pienetkin teot auttavat ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, mutta todelliset saavutukset tehdään kansainvälisellä tasolla suuren mittakaavan sopimuksilla ja laeilla. Siksi olisi vuoden, ehkä jopa vuosikymmenen ilmastoteko, perustaa YK:n tapainen kansainvälisen ilmastojärjestö, joka pystyisi vahtimaan kaikkien tai lähes kaikkien valtioiden luonnonvarojen kulutusta ja tarvittaessa pakottamaan valtiot toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tämä on vaikeaa, sillä monet valtiot eivät haluaisi antaa osaa päätösvallastaan alueensa ulkopuolelle, mutta YK:kin toimii ja kyllä kansainvälinen ilmastojärjestö saadaan perustettua, kun tahtoa on tarpeeksi. Hyvä esimerkki on otsoniaukon laajenemisen pysäyttäminen Montrealin sopimuksella, jolla rajoitettiin CFC-yhdisteiden käyttöä. Kulutuksen ja energiankäytön räjähtävä kasvu kehittyvissä Aasian ja Afrikan valtioissa kuitenkin kumoaa lähes täysin tähän mennessä tehdyt toimet kasvihuonekaasujen määrän vähentämiseksi. On tärkeää että tätä kehitystä saadaan hillittyä ja rakennettua puhtaampia ja energiatehokkaampia tapoja tuottaa energiaa ja elää mahdollisimman vähän ympäristöä kuluttaen. Herää kuitenkin tämänaiheisissa keskusteluissa esiintynyt kysymys siitä, että onko länsivalloilta tekopyhää vaatia Aasian ja Afrikan maita vähentämään luonnonvarojen kulutusta, vaikka länsimaat ovat itse viime vuosisadan aikana kuluttaneet luonnonvaroja reilusti yli sen mitä olisi varaa. Todellinen kysymys kuitenkin on, onko länsimailla oikeus antaa muiden kehittyvien maiden tehdä samat virheet jotka länsimaat tekivät aiemmin ja olla tekemättä mitään asialle? Onko kenelläkään oikeus ahneuden ja oman edun tavoittelun vuoksi antaa ympäristön ja tulevaisuuden tuhoutua sillä syyllä että aiemminkin on tehty näin ja muutkin tekevät niin? On aika kaikkien herätä ja vaatia todellisia ja merkittäviä tekoja ilmaston muutoksen pysäyttämiseksi. 9. luokat Vili Vilenius, Albert Edelfeltin koulu

10 9. luokat Aki Suikkanen, Variskan koulu

11 9. luokat Tomi Saviluoto, Albert Edelfeltin koulu

12 Mikä on paras ympäristöteko Ympäristöteko... Teko, jossa otetaan ympäristö huomioon tai jopa tehdään teko ympäristön hyväksi. Ympäristötekoja on monenlaisia, pienimpiä ja suurempia. Itse pidän tärkeimpänä hiilidioksipäästöjen rankkaa vähentämistä, koskee tämä myös muitakin päästöjä. Toki kierrätys, ympäristöystävällisemmät pakkausmenetelmät ja materiaalivaihtoehdot ovat tärkeitä asioita ympäristön suojelemisessa. Luultavasti kukaan ei tiedä absoluuttista totuutta ilmastonmuutoksesta ja sen tilasta. Tilastojen valossa tilanne on kumminkin huonontunut reippaasti 1900-luvun alusta. Globalisoituminen jättää jälkensä, ympäri maailmaa lentävät lentokoneet jättävät järkyttävän suuren hiilidioksidivanan jälkeensä. Huolestuttavaa on se, että juuri jokin suuri lentokoneyhtiö arvioi lentoliikenteen kaksinkertaistuvan alle kymmenessä vuodessa ja samalla pitäisi laskea hiilidioksidipäästöjä. Kuulostaa mahdottomalta. Lentokoneiden tekniikkaa pitäisi kehittää paljon vähäpäästöisemmäksi. Sähköauto on hyvä vaihtoehto, ainakin hiilidioksidipäästöjen kannalta. Tehohukkaakin muodostuu vain 5-10 prosenttia siitä mitä auton koneesta muodostuu. Sähkön tuottoon tarvitaan usein ydinvoimaa, jota en pidä hyvänä vaihtoehtona pitkällä tähtäimellä. Jotta sähköstä mahdollisimman suuri osa voitaisiin tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä, olisi hyvä vähentää sähkön kulutusta. Sähköautot eivät tue tätä ajatusta. Siksi otetaan esiin vedyllä toimivat autot ja muut kulkuneuvot. Vety olisi järkevin tapa saada auto liikkumaan, pakoputkesta tulee vain kaikille tuttua ja ympäristölle vaaratonta vettä. Minun mielestäni tulisi siis tutkia ja kehittää vetytekniikkaa sekä autoihin että muihin kulkuneuvoihin. En tiedä, mikä olisi paras tai tehokkain ympäristöteko, mutta voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen jokapäiväisessä elämässämme ja sen valinnoissa, kunhan emme kiellä todellisuutta. Vastuu sekä päätösvalta ovat sinulla ja seitsemällä miljardilla muulla. 9. luokat Aapeli Virtanen, Maijamäen koulu Toinen uhka ympäristölle on teollisuusmaat ja niiden suuret, usein saastuttavat, tehtaat. Minusta esimerkiksi autoja valmistettaessa olisi syytä miettiä myös, kuinka valmistusprosessin päästöjä saataisiin laskemaan, samoin auton materiaalit olisi hyvä valita myös luontoa ajatellen. Sama koskee tietenkin kaikkia tuotteita. Autojen moottoritekniikka on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana todella paljon, joka on tehnyt moottoreista myös ympäristöystävällisempiä. Usein on vain niin, että auton ekoversio, jonka päästöt ovat matalammat, maksaa enemmän kuin vastaava perusmalli. Minulle tästä herää tästä yksi suuri kysymys; kannattaako tämä kaikki jos kerran öljyvarat ovat ehtymässä alle sadassa vuodessa?

13 Lisätietoja Energiateollisuus ry, Milka Kortet Mainostoimisto Laine/Kopijyvä 2012