Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille"

Transkriptio

1 1 Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille

2 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*) : (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2009 ISBN doi /71928 Euroopan yhteisöt, 2009 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU UUSIOPAPERILLE, JOLLE ON MYÖNNETTY EU:N YMPÄRISTÖMERKKI GRAAFISTEN PAPEREIDEN OSALTA (WWW.ECOLABEL.EU)

3 SISÄLLYS Ilmastonmuutos Mikä se on? 4 Mistä ilmastonmuutos johtuu? 4 Kasvihuoneilmiö 4 Miten ilmastotutkijat työskentelevät? 5 Ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut 6 Ilmasto on muuttumassa 7 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset 8 Mitä pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? 12 Mitä päättäjät tekevät asian hyväksi? 12 Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli 12 Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus 13 Kioton pöytäkirja 13 Mitä sinä voit tehdä? 14 Tarvitaan uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus 16 Mitä EU tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi? 17 Edistystä EU:ssa 18 EU:n päästökauppajärjestelmä 18 Päästövähennykset tekevät hyvää taloudelle 20 Meidän on sopeuduttava ilmastonmuutokseen 21

4 4 Ilmastonmuutos Mikä se on? Ilmasto on muuttumassa, ja muutos vaikuttaa elämäämme yhä enemmän. Oletko huomannut äärimmäisten sääolosuhteiden lisääntyneen kotimaassasi tai nähnyt televisiosta niiden yleistyneen muualla maailmassa? Vaikuttavatko talvet entistä leudommilta, vähälumisemmilta ja sateisemmilta? Tuntuuko siltä, että kevät tulisi vuosi vuodelta hiukan aikaisemmin ja kukat alkaisivat kukkia ja muuttolinnut palaisivat yllättävän varhain? Nämä ovat merkkejä kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta, jota kutsutaan myös maapallon lämpenemiseksi. On lähestulkoon varmaa, että maapallon lämpeneminen aiheuttaa suuria mullistuksia planeetallemme ja muuttaa tapamme elää, ellemme ryhdy vastatoimiin. Miljoonat ihmishenget voivat olla vaarassa. Mistä ilmastonmuutos johtuu? Ilmasto muuttuu ihmisten nykyisten elintapojen vuoksi. Erityisen haitalliseen tyyliin eletään vauraammissa, taloudellisesti kehittyneemmissä maissa, joihin Euroopan unio nin maat lukeutuvat. Ilmaston muuttumiseen vaikuttavat sähköä ja lämpöä koteihin tuottavat voimalat, matkustamiseen käytettävät autot ja lentokoneet sekä tehtaat, joissa valmistetaan tavaroita ostettavaksemme, ja maatilat, joilla kasvatetaan meille ruokaa, sillä ne vapauttavat kasvihuonekaasuja. Kasvihuoneilmiö Ilmakehä toimii läpinäkyvänä, suojaavana kerroksena maapallon ympärillä. Auringonvalo läpäisee ilmakehän, mutta ilmakehä puolestaan sitoo osan lämmöstä sisälleen. Ilman ilmakehää auringonlämpö heijastuisi välittömästi maapallon pinnalta takaisin avaruuteen. Tällöin maapallolla olisi noin 30 astetta nykyistä kylmempää ja kaikki jäätyisi. Ilmakehä toimii siis kasvihuoneen lasiseinien tapaan. Tämän vuoksi puhutaan kasvihuoneilmiöstä. Ilmiö johtuu ilmakehässä olevista kasvihuonekaasuista, jotka estävät kaikkea lämpöä karkaamasta. Suurin osa kasvihuonekaasuista syntyy luonnostaan. Ihmisten tuottamat kasvihuonekaasut ovat kuitenkin jatkuvasti lisääntyneet 1700-luvulla tapahtuneesta teollisesta vallankumouksesta lähtien. Tästä johtuen niiden pitoisuudet ilmakehässä ovat

5 5 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet Mauna Loan tai Keelingin käyrä Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm) Miten ilmastotutkijat työskentelevät? Nykyaikaisessa ilmastontutkimuksessa tutkitaan menneisyyttä, seurataan ja tulkitaan ajankohtaisia tapahtumia ja käytetään näin saatuja tietoja tulevaisuuden ennakoimiseen. Tutkijat käyttävät mitä ihmeellisimpiä keinoja selvittääkseen aiemmin vallinneita olosuhteita. He esimerkiksi poraavat reikiä napajäätiköiden läpi niiden alla olevaan kallioperään asti ja irrottavat jäätiköistä pitkiä sylinterinmuotoisia jäänäytteitä. Antarktiksella eurooppalainen tutkijaryhmä on kairannut jääkerrostumanäytteitä jopa yli kolmen kilometrin syvyydestä, jonne ei ole päässyt valoa eikä ilmaa yli vuoteen. Jään ja siinä olevien pienten kuplien sisällä olevan ilman fysikaaliset ominaisuudet kertovat tutkijoille, millaisia ilmasto ja ilmakehä olivat siihen aikaan. Muita johtolankoja menneisyyden selvittämiseksi tarjoavat puiden vuosirenkaat, ikivanhat korallit, tippukivet sekä vanha siitepöly ja vanhat siemenet ja lehdet. Näiden tutkimusten perusteella tiedämme, että jääkaudet ovat vaihdelleet lämpimämpien jaksojen kanssa ja että keskilämpötila maapallolla on vaihdellut 9 ja 22 celsiusasteen välillä (maapallon tämänhetkinen keskimääräinen lämpötila on 15 astetta). Vaihtelut ovat johtuneet luonnollisista syistä, kuten muutoksista maapallon kiertoradassa, maapallon akselin siirtymisestä, vaihtelusta auringon aktiivisuudessa ja tulivuorten purkauksista (joiden yhteydessä pölyä voi sinkoutua korkealle ilmakehään tilapäisesti estämään auringonlämmön pääsyä maan pinnalle). Viimeisten vuoden ajan ilmasto on ollut suhteellisen vakaa, ja keskilämpötila on vaihdellut alle yhden celsiusasteen vuosisadassa. Vakaan ilmaston ansiosta nyky-yhteiskunta ja nykyiset ekosysteemit Lähde: NOAA Earth System Research Laboratory, ovat päässeet kehittymään. Mutta nyt on tulossa kuumat paikat. Luonnolliset syyt eivät riitä selittämään lämpötilan nopeaa nousua, jollaista ei ole koettu ainakaan vuoteen ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa vuoteen. Hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä ovat suurempia kuin koskaan ainakaan viimeisten vuoden aikana. Suurta osaa tutkimustuloksista käytetään tulevan ilmaston ja ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamiseen. Siinä käytetään tietokonemalleja ja -simulaatioita, eivätkä kyseessä ole mitkään yksinkertaiset tietokoneet. Koneet, joiden avulla katsotaan 100, 200 tai 300 vuoden päähän tulevaisuuteen, ovat monimutkaisia järjestelmiä, jotka pystyvät ottamaan huomioon monia muuttujia. Tutkijat eivät edelleenkään tiedä tarkasti, miten herkkä ilmasto on kasvihuonekaasujen kasvaville pitoisuuksille eli mitkä pitoisuudet laukaisevat minkälaisia lämpötilan muutoksia. Tähän vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ilmansaasteet ja pilvien muodostuminen. Siksi tutkijoiden on käytettävä erilaisiin oletuksiin perustuvia simulaatioita. Heidän on tehtävä myös monia muita olettamuksia esimerkiksi siitä, miten paljon fossiilisia polttoaineita tulevaisuudessa käytetään, kuinka paljon ihmisiä maapallolla elää ja miten taloudet kehittyvät. Tämän vuoksi kaikkien ilmaston kehitystä koskevien ennusteiden kuvaamisessa käytetään vaihtelualueita.

6 6 Auringon säteily läpäisee ilmakehän. Kasvihuoneilmiö Osa säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen. Aurinko lämmittää maapallon pintaa, joka heijastaa lämpöä takaisin avaruuteen. Ilmakehän kasvihuonekaasut estävät kaikkea lämpöä karkaamasta. nyt suurempia kuin koskaan viimeisten vuoden aikana. Ne voimistavat kasvihuoneilmiötä. Tämä tarkoittaa, että maapallon lämpötila nousee, mikä puolestaan aiheuttaa muutoksia ilmastolle. Ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut Merkittävin ihmisen toiminnasta syntyvä kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO 2 ). Se muodostaa 82 prosenttia kaikista EU:n 27 jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä, öljyä tai maakaasua. Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen yleisin energianlähde. Niitä poltetaan sähkön ja lämmön tuottamiseksi ja käytetään autojen, laivojen ja lentokoneiden polttoaineena. Lähde: Kanadan hallituksen ilmastonmuutosta käsittelevä verkkosivu (Government of Canada Climate Change Website). Hiilidioksidi on tuttu myös juomalasista, sillä se kuplii virvoitusjuomissa ja oluessa. Hiilidioksidi on lisäksi tärkeä tekijä hengityksessä: sisäänhengityksessä vedämme keuhkoihin happea ja ulos hengitämme hiilidioksidia. Puut ja kasvit puolestaan imevät itseensä hiilidioksidia ja tuottavat happea. Siksi maailman metsät ovat niin tärkeitä. Ne nielevät osan ihmisen tuottamasta hiilidioksidista. Tästä huolimatta metsiä hävitetään eli hakataan, raivataan ja poltetaan ympäri maailmaa. Trooppiset metsät katoavat muita nopeammin 10 miljoonan hehtaarin vuositahtiin. Lähde: Valokuva V. Novikov (otettu kesällä 2006), tiedot Tadžikistanin hydrometeorologian laitokselta. Fedtšenkon jäätikön vetäytyminen Tadžikistanin Pamirissa Fedtšenkon jäätikkö Jäätikön virtaussuunta

7 7 Kun metsiä hakataan tai poltetaan, ne vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään. Arvioiden mukaan metsien hävittäminen aiheuttaa 20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, joten hävittämisprosessin pysäyttäminen on todella tärkeää. Ilmasto on muuttumassa Muita ihmisen toiminnan tuloksena vapautuvia kasvihuonekaasuja ovat metaani ja dityppioksidi eli ilokaasu. Niitä vapautuu näkymättömien kaasujen seassa, jotka ovat peräisin kaatopaikoilta, karjankasvatuksesta, riisinviljelystä ja tietyistä maatalouden lannoitusmenetelmistä. Ihmiset myös valmistavat joitakin kasvihuonekaasuja keinotekoisesti. Niitä kutsutaan fluoratuiksi kaasuiksi ja niitä käytetään kylmälaitteissa, ilmastointijärjestelmissä ja jopa joissakin urheilukengissä. Fluoratut kasvihuonekaasut saattavat päätyä ilmakehään, jos laitteet vuotavat tai jos niitä ei käsitellä oikein, kun ne poistetaan käytöstä. Ilmastonmuutos on jo alkanut. Maapallon keskilämpötila on noussut 0,76 celsiusastetta vuodesta Keskimääräinen lämpötila Euroopassa on kohonnut jopa voimakkaammin, lähes asteen verran, ja nopeimmat muutokset ovat tapahtuneet viimeisten 30 vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti 14:stä viime vuodesta 12 on kuulunut kuumimpien tiedossa olevien vuosien joukkoon (vuonna 1850 kehitettiin ensimmäiset laitteet, joiden avulla lämpötilojen mittaaminen onnistui melko tarkasti). Kuumimpien vuosien kärkikolmikko on laskevassa järjestyksessä 1998, 2005 ja 2003.

8 8 Satelliittikuvia napajäätiköstä Merijää syyskuussa 1979 Lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä, ja se kiihtyy entisestään. Lämpötilan nousu on nopeutunut sadan viime vuoden aikaisesta 0,1 celsiusasteen noususta vuosikymmenessä 0,2 celsiusasteeseen viimeisen vuosikymmenen aikana. Asiantuntijat ennustavat, että maapallon keskilämpötila nousee tämän vuosisadan kuluessa todennäköisesti 1,8 4,0 celsiusastetta. Pahimmassa tapauksessa nousu voi kuitenkin olla jopa 6,4 astetta. Ja nämä ovat maltillisia arvioita. Tämänsuuruiset lämpötilamuutokset eivät ehkä vaikuta kovin merkittäviltä, kunnes tulee ajatelleeksi, että vuotta sitten päättyneen viimeisen jääkauden aikana maapallon keskimääräinen lämpötila oli vain 5 celsiusastetta alhaisempi kuin nykyään, mutta suuri osa Eurooppaa oli napajään peitossa. Muutaman asteen erolla on suuri merkitys ilmastolle! Merijää syyskuussa 2003 Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt Euroopassa ja ympäri maailmaa. Jos emme saa sitä hallintaan, se saattaa aiheuttaa katastrofeja, kuten merenpinnan nopeaa kohoamista sekä elintarvike- ja vesipulaa joillain alueilla. Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa kaikkiin maihin, mutta kehitysmaat ovat kaikkein haavoittuvimpia vaikutusten edessä. Ne ovat yleensä riippuvaisia ilmastosidonnaisista elinkeinoista, kuten maanviljelyksestä, eikä niillä ole rahaa sopeutua ilmastonmuutokseen. Lähde: Arctic Climate Impact Assessment (ACIA), Impacts of a Warming Arctic -raportti (suomeksi on saatavilla yhteenveto raportista nimellä Arktisen alueen lämpenemisen vaikutukset). Tietokonegrafiikkaa arktiselta alueelta Ihmiset ja maailmanperintö viimeisillä koskemattomilla maillamme Hyvä uutinen on se, että ehdimme vielä laittaa kapuloita ilmastonmuutoksen rattaisiin, jos toimimme nopeasti. Saamme myös jatkuvasti lisää tietoa siitä, kuinka jokainen voi auttaa ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Napajäätiköt sulavat. Arktisen jään peittämä merialue pohjoisnavalla on kutistunut kymmenen prosenttia viimeisten vuosikymmenten aikana, ja veden päällä olevan jääkerroksen paksuus on ohentunut 40 prosenttia. Toisella puolella maailmaa Antarktiksella mantereen peittävä jääkerros on muuttunut epävakaaksi. Jäätiköt vetäytyvät kaikkialla maailmassa. Vuoden 1850 tilanteeseen verrattuna Alppien jäätiköt ovat menettäneet noin kaksi kolmasosaa tilavuudestaan, ja niiden pienentymisvauhti on selvästi kiihtynyt 1980-luvulta lähtien. Sveitsiläinen Gurschenin jäätikkö, joka on suosittu laskettelualue, peitetään kesän ajaksi suurella eristävällä muovilla Andermattin hiihtokeskuksen toimesta sen sulamisen ja valumisen estämiseksi.

9 9 Lämpötila viimeisten vuoden aikana (pohjoinen pallonpuolisko) ja lämpötilan arvioitu nousu seuraavien 100 vuoden aikana Poikkeamat lämpötiloissa ( C) vuosien keskilämpötilaan nähden Rekonstruoitu lämpötila: puiden vuosirenkaista, koralleista ja jäänäytteistä kerätty tieto (sininen), tasoitettu aikasarja (musta) ja virhealue (harmaa) Vuodet Maapallon arvioitu keskilämpötila vuosina , laskettu IPCC:n eri skenaarioiden (katkoviivat) ja tulosten kokonaisvaihtelualueen (harmaa) mukaisesti Lämpömittarein mitatut tiedot (punainen) Jäätiköiden sulaessa merenpinta nousee kaksi kertaa niin nopeasti kuin 50 vuotta sitten. Vuonna 2003 tutkijat totesivat, että merenpinnan nousutahti on ollut 31 senttimetriä vuosisataa kohti. Nousuvauhti saat- taa kaksinkertaistua seuraavien sadan vuoden aikana. Vuoteen 2100 mennessä merenpinta saattaa nousta maailmanlaajuisesti jopa 88 senttiä. Jos näin käy, veden valtaan joutuu matalia saaria ja rannikkoalueita, kuten Malediivit, Niilin suisto Egyptissä ja Bangladesh. Euroopassa nousu saattaa olla 50 prosenttia suurempaa, jolloin vuoteen 2080 mennessä tulvariskin alueella asuisi 1,6 miljoonaa ihmistä nykyistä enemmän. Noin 20 prosenttia rannikkojen kosteikoista saattaisi kadota tuohon ajankohtaan mennessä, ja Atlantin rannikon tällä hetkellä korkeintaan metrin vuositahtiin etenevä eroosio kiihtyisi. Merivettä tunkeutuisi kauemmas sisämaahan pilaten maanviljelysmaata ja makean veden varoja. Lähde: Euroopan ympäristökeskus. Valtava Grönlannin jäätikkö on alkanut sulaa. Se pienenee vähintään 100 miljardin tonnin vuositahtia, mikä nostaa merenpinnan korkeutta. Merenpinta voisi nousta jopa seitsemän metriä, jos koko jäätikkö sulaisi. Tähän menisi kuitenkin satoja vuosia. Ilmastonmuutoksen odotetaan voimistavan ja/tai yleistävän äärimmäisten sääolosuhteiden, kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja helleaaltojen, esiintymistä. Sääolosuhteet ja ilmasto ovat suoraan tai epäsuorasti aiheuttaneet noin 90 prosenttia vuoden 1980 jälkeen Euroopassa esiintyneistä luonnonkatastrofeista. Säähän tai ilmastoon liittyvien katastrofien vuosittainen keskimääräinen lukumäärä Euroopassa kasvoi noin 65 prosenttia vuosina , kun määrää verrataan 1980-luvun keskiarvoon. Sen lisäksi, että katastrofit aiheuttavat paljon vahinkoa, ne myös lisäävät kotien ja muun omaisuuden vakuuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Vuoden 1990 jälkeen Euroopassa on ollut lähemmäs 260 suurta tulvaa, muun muassa Tonavan ja Elben katastrofaaliset kesätulvat vuonna Vuoden 1998 jälkeen Euroopan tulvissa on kuollut yli 700 ihmistä, puoli miljoonaa on joutunut siirtymään kotiseudultaan, ja kustannuksia on kertynyt ainakin 25 miljardin euron edestä. Vaikkei vielä pystytäkään todistamaan, että nämä tulvat olisivat suoranaisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamia, maapallon lämpenemisen edetessä tulvien oletetaan yleistyvän ja voimistuvan suuressa osassa Eurooppaa.

10 10 Kioton pöytäkirja, aikajana ja historia Lyhenteiden selitykset: KHK: kasvihuonekaasut UNFCCC: ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus IPCC: hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli COP: osapuolten eli puitesopimuksen ratifioineiden valtioiden konferenssi MOP: Kioton pöytäkirjan ratifioineiden osapuolten kokous Katsaus menneeseen: YK:n ympäristökonferenssi Tukholmassa vuonna 1972 Ensimmäinen maailman ilmastokonferenssi Genevessä vuonna 1979 IPCC perustetaan. Torontossa järjestetään muuttuvaan ilmastoon liittyvä tieteellinen konferenssi. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous julistaa ilmastonmuutoksen olevan koko ihmiskunnan yhteinen huolenaihe. Ensimmäinen IPCC:n raportti Maapallo vaikuttaa lämpenevän. Ihmisen toiminta vaikuttaa olevan vastuussa siitä. Näiden kahden olettamuksen vahvistamiseksi tarvitaan lisää aikaa. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, Rio de Janeiro UNFCCC avataan allekirjoitettavaksi. UNFCCC tulee voimaan. Toinen IPCC:n raportti UNFCCC COP 1 Berliini Todisteet viittaavat siihen, että ihm merkittävästi maapallon ilmastojä Kioton pöytäkirjan osapuolikokous (COP3) laajoja neuvotteluja Kioton pö maailman 5 % vuo KHK-pääs UN toim toim Lähde: UNFCCC, IPCC ja Greenpeace. Vettä on jo nyt niukasti monilla alueilla maailmassa. Miltei viidesosalla maailman väestöstä 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole puhdasta juomavettä. Jos maapallon lämpötila kohoaa 2,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasosta (tämä tarkoittaa 1,7 asteen nousua tämänhetkisestä), vielä 2,4 3,1 miljardia ihmistä lisää joutuu todennäköisesti kärsimään vesipulasta. Maapallon lämpenemisen on ennustettu lisäävän elintarviketuotantoa, jos lämpeneminen pysyy 1,5 3,5 celsiusasteen välillä esiteollisen ajan lämpötiloihin verrattuna (eli 0,7 2,7 astetta maapallon nykyisen keskilämpötilan yläpuolella), mutta tuon tason jälkeen elintarvikkeiden tuotanto kääntyy laskuun. Kasvukausi on pidentynyt Pohjois-Euroopassa, mutta joidenkin kasvien entistä aikaisempi kukinta ja kypsyminen altistavat ne keväisen hallan aiheuttamille vaurioille. Joissakin Etelä- Euroopan osissa kasvukausi typistyy. Malaria, denguekuume ja muut trooppiset taudit voivat levitä, kun yhä laajemmilla alueilla on näitä tauteja levittäville hyttysille, punkeille ja sääskille suotuisa ilmasto. Monia eri tauteja levittävä tiikerihyttynen on laajentanut esiintymisaluettaan Euroopassa huomattavasti viimeisten 15 vuoden aikana, ja tällä hetkellä sitä tavataan 12 maassa. Erään tutkimuksen mukaan 5 6 miljardia ihmistä on vaarassa saada dengueviruksen vuoteen 2080 mennessä ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta johtuen. Kesällä 2003 Euroopassa koettu helleaalto oli osasyynä yli ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan, minkä lisäksi se aiheutti suuria metsäpaloja Etelä-Euroopassa ja johti 10 miljardin euron suuruisiin tappioihin maa- ja metsätaloudessa. Vuoden 2070 tienoilta eteenpäin Eurooppaa saattaa kohdata vuoden 2003 kaltainen helleaalto joka toinen vuosi.

11 inen vaikuttaa rjestelmään. ytäkirja laajuinen KHK-päästötavoite: teen 2012 mennessä tökaupan periaate CCC COP 4, Buenos Aires. Buenos Airesin intasuunnitelma Kioton pöytäkirjan eenpanosääntöjen kehittämiseksi laaditaan. UNFCCC COP 7, Marrakesh Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöt hyväksytään. tieteellistä näyttöä maapallon lämpenemisestä Kestävän kehityksen huippukokous, Johannesburg Kolmas IPCC-raportti Neljäs IPCC-raportti: Maapallon lämpeneminen on selkeää, ilmiöllä on jo nyt vaikutuksia. Ilman toimia maapallon lämpötila voi nousta jopa 6,4 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Päästöjen voimakas vähentäminen maailmanlaajuisesti on sekä käytännöllisesti että taloudellisesti mahdollista. Kioton pöytäkirja tulee voimaan, UNFCCC COP 11 / MOP 1 Montreal: keskustelu vuoden 2012 jälkeisistä kansainvälisistä toimista käynnistetään. UNFCCC COP 13 / MOP 3, Bali: viralliset neuvottelut käynnistetään, jotta vuoden 2012 jälkeinen ilmastosopimus saataisiin valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. EU:n toimielimet hyväksyvät kunnianhimoisia ilmasto- ja energiatoimenpiteitä sisältävän paketin. 11 Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta monet Välimeren alueen tärkeimmät turistikohteet menettävät suosiotaan, kun taas muualla sijaitsevista kohteista tulee suositumpia. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Välimeren alue ei enää tulevaisuudessa sovellu kesämatkailuun yhtä hyvin kuin nyt, mikä siirtää kesäturismin painopistettä muualle Eurooppaan. Euroopan lämmetessä linnut, hyönteiset, nisäkkäät ja kasvit siirtyvät pohjoiseen ja korkeammille alueille. On kuitenkin olemassa se vaara, etteivät monet niistä pysy ilmastonmuutoksen tahdissa tai että tiet, kaupungit ja muut maaseutua halkovat ihmisen rakennelmat estävät niitä siirtymästä riittävän pitkälle. Erään hälyttävän tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos voi johtaa siihen, että kolmannes maapallon lajeista häviää vuoteen 2050 mennessä. Varsinkin napaseutujen nisäkkäät ja linnut, kuten jääkarhut, hylkeet, mursut ja pingviinit, ovat vaarassa. Pitkällä aikavälillä merkittävä ilmastonmuutos voi laukaista alueellisia konflikteja, nälänhätiä ja pakolaisvirtoja ruoka-, vesi- ja energiavarantojen käydessä niukoiksi. Maailmanlaajuisesti jopa miljardi ilmastopakolaista voi joutua jättämään kotinsa ja turvautumaan erityisesti rikkaampien valtioiden apuun. Toinen uhkakuva on se, että muutokset valtamerten lämpötilassa aiheuttavat Atlantin valtameressä lämmintä vettä pohjoiseen kuljettavan Golf-virran pysähtymisen. Vaikka on epätodennäköistä, että näin tapahtuisi tällä vuosisadalla, tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Golf-virran pysähtyminen keskeyttäisi lämpenemiskehityksen Pohjois-Euroopassa ja johtaisi täällä ilmaston kylmenemiseen. 1 1 Suuri osa näistä tiedoista on peräisin kahdesta merkittävästä raportista: hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljäs arviointiraportti löytyy osoitteesta ja Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen ja Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston yhdessä tuottama raportti Impacts of Europe s changing climate (Euroopan muuttuvan ilmaston vaikutukset) osoitteesta

12 12 Mitä pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Vastaus on yksinkertainen: kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään on vähennettävä. Jotkin kasvihuonekaasut ovat pitkäikäisiä, ja ne pysyvät ilmakehässä vuosikymmeniä tai jopa pidempään. Vaikka toimisimme nyt jämäkästi, lämpötila jatkaisi jonkin aikaa kohoamistaan. Jos emme tee mitään, lämpötila kohoaa vielä enemmän, ja jossain vaiheessa ilmaston kehitys karkaa käsistä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii investointeja ja muutoksia energian tuotanto- ja käyttötapoihin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että tulisi vielä paljon kalliimmaksi olla tekemättä mitään, kun otetaan huomioon, millaisia vahinkoja ja kärsimyksiä hallitsematon ilmastonmuutos aiheuttaisi. Ilmastonmuutoksen ongelma ei katoa hetkessä, mutta mitä pikemmin tiedostamme sen ja alamme vastustaa sitä, sitä paremmat edellytykset meillä on hallita omaa tulevaisuuttamme, elää hyvää elämää ja säilyttää kaunis ja monipuolinen maapallomme tuleville sukupolville. Mitä päättäjät tekevät asian hyväksi? 1980-luvulla alettiin löytää enenevissä määrin todisteita ilmastonmuutoksesta ja maailmanlaajuista tietoisuutta heräteltiin monilla kansainvälisillä konferensseilla. Hallitustasolla tajuttiin, miten suuri uhka ilmastonmuutos oli. Ymmärrettiin, että asialle oli tehtävä jotain. Päättäjät ymmärsivät myös, että onnistuakseen heidän olisi tehtävä yhteistyötä. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kysymys, koska ilmastonmuutos koskettaa kaikkia maita ja koska kaikki maat ovat vaihtelevassa määrin mukana kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisessa. Tästä syystä yksikään maa ei pysty ratkaisemaan ongelmaa omin voimin. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli Vuonna 1988 YK perusti hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC), johon osallistuu tuhansia tutkijoita kaikkialta maailmasta. Heidän tehtävänään on arvioida ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa nykytutkimusta ja -tietämystä sekä laatia laajoja raportteja säännöllisin väliajoin. Kutakin raporttia valmistellaan useita vuosia. Tuorein näistä on vuonna 2007 julkaistu neljäs arviointiraportti. Siinä todettiin, että ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet ovat kasvaneet enimmäkseen ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Raportissa varoitettiin vakavista seurauksista, jos mitään ei tehdä asian korjaamiseksi.

13 13 IPCC ja Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007 työstään ilmastonmuutokseen liittyvän julkisen tietämyksen lisäämisessä. Rauhanpalkinnon myöntäminen osoittaa, että ilmastonmuutos aletaan nähdä uhkana ihmiskunnan turvallisuudelle. Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus Vuonna 1992 eri maiden hallitukset sopivat ilmastonmuutosta koskevasta YK:n puitesopimuksesta (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC). Euroopan unioni ja 191 maata eli lähes kaikki maailman valtiot ovat virallisesti hyväksyneet tämän kansainvälisen sopimuksen. Yleissopimuksen tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään estetään. Yleissopimuksen nojalla valtiot valvovat tuottamiaan kasvihuonekaasuja ja raportoivat niistä, kehittävät ilmastonmuutosstrategioita ja auttavat köyhimpiä maita käsittelemään ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Ne kokoontuvat kerran vuodessa keskustelemaan asioista ja päättämään jatkotoimista. Yleissopimus suunniteltiin kattosopimukseksi, jonka puitteissa voitaisiin tulevaisuudessa sopia uusista toimista. Kioton pöytäkirja Vuonna 1997 Kiotossa Japanissa hallitukset ottivat seuraavan askeleen ja allekirjoittivat tärkeän Kioton pöytäkirjan. Siinä teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään tai rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään ja saavuttamaan tietyt päästötavoitteet vuoteen 2012 mennessä. Kioton pöytäkirjassa keskitytään teollisuusmaihin, sillä ne vastaavat suurimmasta osasta aiempia ja tämänhetkisiä kasvihuonekaasupäästöjä, ja niillä on päästöjen vähentämiseen tarvittavaa tietoa ja rahaa. Esimerkiksi EU tuottaa 11 tonnia kasvihuonekaasuja henkeä kohti joka vuosi, kun kehitysmaissa vastaava luku on noin yksi tonni. Kioton pöytäkirja tuli voimaan vuonna Tähän mennessä 183 valtiota ja Euroopan yhteisö ovat virallisesti hyväksyneet sen. Pöytäkirjassa asetetaan päästötavoitteita 37 teollisuusmaalle. Suurin osa tavoitteista edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 5 8 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Teollisuusmaista ainoastaan Yhdysvallat on jättäytynyt Kioton pöytäkirjan ulkopuolelle.

14 14 Mitä sinä voit tehdä? Vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, jokainen voi vaikuttaa siihen. Pienetkin muutokset omassa toiminnassa voivat säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, ilman että elämänlaatu kärsii. Niillä voi jopa säästää rahaa. Kierrätä. Kun uusi alumiinitölkki valmistetaan kierrätetystä tölkistä, siihen kuluu kymmenesosa siitä energiamäärästä, joka tarvittaisiin tölkin valmistamiseen alkutekijöistään. Paperitehtaat käyttävät paljon vähemmän energiaa valmistaessaan paperia vanhoista sanomalehdistä kuin käyttäessään valmistukseen puumassaa. Vältä elintarvikkeita, joiden tuottamiseen tai kuljettamiseen kuluu paljon energiaa. Tällaisia ovat muun muassa liha ja teolliset valmisruoat. Käytä pullotettua vettä säästeliäästi. Se on tuhansia kertoja kalliimpaa kuin hanavesi! Euroopassa hanavesi on juomakelpoista, ja voit puhdistaa sitä entisestään asentamalla suodattimen. Pullotetun veden tuotanto ja markkinointi kuluttaa energiaa. Joissain maissa suuret määrät muovipulloja päätyy roskikseen, eikä niitä kierrätetä. Kun laitat kuumaa juotavaa, keitä vain sen verran vettä kuin tarvitset. Älä täytä vedenkeitintä tai kattilaa äärimmilleen, ellei se ole tarpeen! Säästä lämmintä vettä käymällä suihkussa kylvyn sijaan: se kuluttaa vain neljänneksen energiasta. Sammuta valot, kun et tarvitse niitä. Tämä koskee varsinkin sellaisia jalkalamppuja, joissa on katon kautta valoa huoneeseen heijastavia, voimakkaita halogeenilamppuja, sillä ne käyttävät paljon energiaa. Kotitaloudet vastaavat 30 prosentista EU:n energiankulutuksesta. Jos kaikki säästävät sähköä kotona, säästöt ovat suuret. Kun vaihdat hehkulampun, osta energiansäästölamppu: vaikka ne ovatkin kalliimpia, ne kestävät paljon pidempään ja kuluttavat noin viidesosan tavallisten lamppujen vaatimasta energiasta. Ne tulevat siis loppujen lopuksi huomattavasti halvemmiksi. Älä jätä tv:tä, stereoita tai tietokonetta valmiustilaan, jossa laitteeseen jää palamaan pieni valo. Televisio kuluttaa keskimäärin 45 prosenttia kuluttamastaan energiasta valmiustilassa. Jos kaikki eurooppalaiset välttäisivät valmiustilan käyttöä, säästyisi riittävästi sähköä Belgian kokoisen maan tarpeiksi. Älä myöskään jätä kännykkälaturia seinään, kun irrotat puhelimesi latauksesta, sillä laturi kuluttaa edelleen sähköä, vaikka kännykkä ei ole siinä kiinni. Nykyään monilta sähköyhtiöiltä voi ostaa uusiutuvilla energianlähteillä tai muilla vihreillä energianlähteillä tuotettua energiaa. Pyydä vanhempiasi vaihtamaan ympäristöystävällisen sähköntoimittajaan, jos he eivät sitä ole vielä tehneet. Aurinkoisessa ilmastossa asuvat voivat myös ehdottaa aurinkopaneeleiden asentamista. Kun perheesi ostaa uuden kodinkoneen, esimerkiksi jääkaapin tai pesukoneen, varmista sen kuuluvan eurooppalaisen energiatehokkuusluokituksen luokkaan A (tai jääkaapin luokkaan A++). Kaikissa laitteissa on oltava

15 15 merkintä tästä luokituksesta. Nämä luokitukset osoittavat, että laitteen energiankäyttö on hyvin tehokasta. Kun vaatteet eivät ole kovin likaisia, käytä pyykinpesukoneen säästöohjelmaa. Ripusta pyykit ulos kuivumaan, aina kun mahdollista, sen sijaan että käyttäisit kuivausrumpua tai -kaappia. Noin kolmasosa kotona käyttämästämme vedestä vedetään vessanpöntöstä alas, kirjaimellisesti. Vältä siis turhaa vessan vetämistä ja käytä mahdollisimman usein lyhyttä huuhteluvaihtoehtoa. Voit myös selvittää, olisiko vessanpöntön säiliön vesimäärää mahdollista pienentää. Käytä sadevettä puutarhan kasteluun tai auton pesuun. Näin voi säästää jopa 50 prosenttia käyttövedestä. Älä jätä hanaa auki, kun peset hampaita tai tiskaat. Vettä säästävän suuttimen avulla voi vähentää vedenkäyttöä jopa 80 prosenttia. Tarkista, etteivät kotisi hanat tiputa tai putket vuoda, ja korjaa tilanne tarvittaessa. Etsi kaupoista eurooppalaisella ympäristömerkillä varustettuja tuotteita. Merkissä on pieni kukka, ja se on osoitus siitä, että tuote täyttää tiukat ympäristövaatimukset. Älä lämmitä kotiasi liikaa. Lämpötilan vähentäminen yhdellä celsiusasteella voi jo auttaa säästämään seitsemän prosenttia kodin energialaskussa. Kun tuuletat huonettasi, pidä ikkunaa kokonaan auki muutama minuutti ja sulje se sitten äläkä jätä sitä raolleen pidemmäksi aikaa, jolloin lämmintä ilmaa pääsee enemmän karkuun. Henkilöautot tuottavat 12 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä. Julkinen liikenne, pyöräily ja käveleminen ovat halvempia ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Jos perheesi aikoo ostaa uuden auton, ehdota pientä ja polttoainetehokasta mallia. Autojen hiilidioksidipäästöjen määrät ovat näkyvillä autoliikkeessä. Matkusta muutaman sadan kilometrin pituiset ja sitä lyhemmät matkat bussilla tai junalla lentokoneen sijaan. Lentoliikenne on nopeimmin kasvava hiilidioksidipäästölähde maailmassa. Istuta puu koulun pihalle, kotipihalle tai muualle lähiympäristöösi. Viisi puuta imee itseensä elinaikanaan noin tonnin hiilidioksidia. Vähäsateisissa maissa asuvien kannattaa etsiä kyseiseen ilmastoon soveltuvia, vähän kastelua vaativia puutarhakasveja. Valitse lomaillessasi sellaisia hotelleja ja kohteita, joilla on ympäristötavoitteita, kuten veden- ja energiankulutuksen ja jätteen määrän vähentäminen. Käytä pyyhkeitä ja lakanoita useamman päivän ajan välttääksesi turhaa pyykinpesua.

16 Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa 17 Muu 4 % Kotitaloudet ja pienyritykset 17 % Teollisuus 20 % Maatalous 10 % Energiantuotanto 28 % saavuttamiseen tarvittava teknologia on jo nyt tai ainakin lähitulevaisuudessa käytettävissä. Siitä aiheutuvat kustannuksetkaan eivät ole mahdottoman suuret ainakaan silloin, jos niitä verrataan ilmastonmuutoksesta johtuvien vahinkojen aiheuttamiin kustannuksiin, jos emme toimi sen pysäyttämiseksi. Mitä EU tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Lähde: Euroopan ympäristökeskus. Liikenne 21 % Euroopan unioni on ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamassa. Merkittävän taloudellisen painoarvonsa vuoksi EU:lla on velvollisuus näyttää esimerkkiä muille, vaikka se maailmanlaajuisesti tuottaakin vain 14 prosenttia päästöistä. EU on vakuuttunut siitä, että on mahdollista sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä että parantaa ihmisten elintasoa ja elämänlaatua. Nämä kaksi asiaa eivät sulje toisiaan pois. Tämä edellyttää kuitenkin muutoksia elintapoihimme ja energian tuotanto- ja käyttötapoihin. Tämä mielessään EU:n päättäjät sopivat kunnianhimoisesta ja kauaskantoisesta energia- ja ilmastonmuutosstrategiasta. Se sisältää kovia tavoitteita: EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 30 prosenttia, jos muut teollisuusmaat tekevät samoin parhaillaan neuvoteltavan kansainvälisen ilmastosopimuksen nojalla. 2 Tuuli- ja aurinkoenergian sekä muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään siten, että ne muodostavat vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta, mikä on yli kaksi kertaa tämänpäiväinen taso. Energiankulutusta vähennetään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä parantamalla monien laitteiden ja koneiden, kuten autojen, televisioiden ja ilmastointilaitteiden, energiatehokkuutta. 2 Muita uusiutuvia energianlähteitä ovat muun muassa vesivoima (padon läpi virtaavan veden avulla tuotettu energia), biomassan eli orgaanisen aineksen, kuten puun, sahausjätteen, kasvien ja lannan polttaminen ja biopolttoaine (biomassasta valmistetut polttoaineet), geoterminen energia (kuumista lähteistä ja tulivuorista peräisin oleva lämpö), vuorovesienergia ja aaltoenergia.

17 18 Vuonna 2008 sovittiin konkreettisista toimenpiteistä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden avulla Euroopasta voi kehittyä ympäristöystävällinen ja vähähiilinen talous. Energian säästäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen auttavat EU:ta sekä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä että tekemään energiasta turvallisempaa ja edullisempaa, koska öljyn- ja kaasuntuontitarve muista maista vähenee. Edistystä EU:ssa Kun Kioton pöytäkirjasta neuvoteltiin 1997, silloiset EU:n 15 jäsenvaltiota (merkitty taulukkoon vaaleanvihreällä) asettivat erityisen kunnianhimoisen tavoitteen: yhteenlaskettuja kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä kahdeksan prosenttia valitun vertailuvuoden (useimmissa tapauksissa vuosi 1990) tasoon nähden. Lisäksi ne sopivat siitä, kuinka paljon kunkin maan pitäisi osallistua tämän yhteisen tavoitteen saavuttamiseen maiden taloudellisen tilanteen ja elinkeinorakenteen mukaisesti. Useimpien valtioiden on vähennettävä päästöjään, jotkin saavat lisätä niitä tiettyyn rajaan asti, ja osan on pidettävä päästönsä samalla tasolla kuin vuonna Kahdestatoista Euroopan unioniin vuosina 2004 ja 2007 liittyneestä maasta (merkitty taulukkoon tummanvihreällä) kymmenelle on pöytäkirjassa asetettu maakohtainen tavoite, jonka mukaan niiden on vähennettävä päästöjään kuusi prosenttia tai kahdeksan prosenttia samassa aikataulussa. Ainoastaan Kyproksella ja Maltalla ei ole Kioton pöytäkirjassa määriteltyjä tavoitteita. EU:n päästökauppajärjestelmä Tärkein Euroopan ilmastonmuutosohjelman puitteissa kehitetty ohjelma on ehdottomasti EU:n päästökauppajärjestelmä (EU Emissions Trading System, EU ETS), joka käynnistettiin vuoden 2005 alussa. EU ETS on maailman ensimmäinen kansainvälinen hiilidioksidipäästökaupan mahdollistava järjestelmä, ja se on kulmakivi EU:n strategiassa, joka tähtää päästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti kaikissa 27 jäsenmaassa. Vuoden 2008 alusta alkaen päästökauppajärjestelmän piiriin ovat kuuluneet myös Islanti, Liechtenstein ja Norja. Järjestelmää sovelletaan tällä hetkellä noin voimalaitokseen ja paljon energiaa käyttävään tehtaaseen, jotka yhdessä tuottavat melkein puolet EU:n hiilidioksidipäästöistä. Miten päästökauppajärjestelmä sitten oikein toimii? EU:n jäsenmaat myöntävät kullekin voimalaitokselle ja tehtaalle oikeuden tuottaa tietyn määrän hiilidioksidipäästöjä vuosittain. Sellaiset voimalat ja tehtaat, jotka eivät käytä koko päästöoikeuttaan, voivat myydä käyttämättömät kiintiönsä niille, jotka eivät pysy päästörajoissa. Tämä toimii taloudellisena kannustimena päästöjen vähentämiselle. Yritykset, jotka ylittävät päästörajansa eivätkä kata niitä muilta ostetuilla päästöoikeuksilla, joutuvat maksamaan ankaria sakkoja. Päästökauppajärjestelmä pienentää päästövähennyksistä syntyviä kokonaiskustannuksia varmistamalla, että päästöjä vähennetään sieltä, mistä niitä on edullisinta leikata. Vuonna 2012 järjestelmää laajennetaan koskemaan myös EU:n lentoasemille lentävien ja sieltä lähtevien kaupallisten lentokoneiden päästöjä, ja vuoden 2013 alussa astuu voimaan monia tärkeitä muutoksia, jotka vahvistavat ja tehostavat päästökauppajärjestelmää. Vuoteen 2015 mennessä Euroopan unioni toivoo EU:n päästökauppajärjestel - män olevan yhteydessä samankaltaisiin järjestelmiin, joita kehitetään muissa kehittyneissä maissa.

18 Kioton pöytäkirjan tavoitteet EU-maittain EU:n jäsenvaltiot, jotka jakavat kahdeksan prosentin päästötavoitteen Alankomaat 6 % Bulgaria 8 % Belgia 7,5 % Kypros Espanja + 15 % Latvia 8 % Irlanti + 13 % Liettua 8 % Italia 6,5 % Malta Itävalta 13 % Puola 6 % Kreikka + 25 % Romania 8 % Luxemburg 28 % Slovakia 8 % Portugali + 27 % Slovenia 8 % Ranska 0 % Tšekki 8 % Ruotsi + 4 % Unkari 6 % Saksa 21 % Viro 8 % Suomi 0 % Tanska 21 % Yhdistynyt kuningaskunta 12,5 % EU:n jäsenvaltiot, joilla on omat päästötavoitteet Euroopan ilmastonmuutosohjelman (European Climate Change Programme, ECCP) puitteissa EU tekee yhteistyötä teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen edustajien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden ryhmien kanssa kehittääkseen toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi kustannustehokkaasti. Toimenpiteitä on onnistuttu saamaan kokoon kymmeniä, ja niitä ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen (parempi eristys voi vähentää lämmityskus- tannuksia jopa 90 prosenttia), joidenkin teollisuudessa käytettyjen fluorattujen kaasujen vuotojen ja käytön rajoittaminen sekä lentokoneiden aiheuttamien päästöjen hillitseminen. EU-maiden ja EU:n tekemien päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden avulla päästään lähemmäksi Kioton pöytäkirjan tavoitteiden täyttymistä. Ennen vuotta 2004 EU:hun kuuluneiden 15 valtion päästöt vuonna 2006 olivat 2,7 prosenttia alhaisemmat kuin valittuna vertailuvuonna (useimmissa tapauksissa vuonna 1990), ja kaikki päästöennusteet osoittivat että kahdeksan prosentin vähennystavoite olisi saavutettavissa. Kaikkien nykyisten 27 jäsenmaan päästövähennykset olivat vuoteen 2006 mennessä 10,8 prosenttia. 19

19 20 Päästövähennykset tekevät hyvää taloudelle Vaikka ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtäviin toimiin täytyykin ensin sijoittaa hieman rahaa, ne vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä. Meillä ei oikeastaan ole edes varaa olla tekemättä mitään. Brittiläisen taloustieteilijä Nicholas Sternin vaikutusvaltaisessa raportissa varoitettiin, että ilmastonmuutos heikentää enenevässä määrin maailmantaloutta, ellemme onnistuu pysäyttämään sitä. Hänen arvionsa mukaan ilmastonmuutoksesta johtuvat kustannukset nielaisevat tulevaisuudessa vuosittain ainakin viisi prosenttia maailman bruttokansantuotteesta (BKT), ja kulut saattavat kohota myöhemmin jopa yli 20 prosenttiin. Taloudelliset vaikutukset olisivat verrannollisia maailmansodan tai 1930-luvun maailmanlaajuisen talouskriisin, suuren laman, vaikutuksiin. Samalla Nicholas Stern arvioi, että ilmastonmuutoksen hallitsemiseen tarvittavat toimenpiteet maksaisivat vain yhden prosentin bruttokansantuotteesta. Monia ilmastoa säästäviä teknologioita, kuten uusiutuvia energianlähteitä, on jo olemassa. Lisää teknologioita on myös kehitteillä, ja monet niistä ovat lähes valmiita laajempaan levitykseen. Erään lupaavan teknologian avulla voidaan kerätä fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautuvaa hiiltä ja haudata se vanhoihin kaivoksiin tai entisille öljykentille, jolloin se ei kulkeudu ilmakehään. Tämä teknologia on nimeltään hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (carbon capture and storage, CCS). Toinen lupaava teknologia, joka tosin vaatii huomattavasti enemmän tutkimusta, on vedyn tuottaminen uusiutuvista energialähteistä ja sen käyttö polttokennoissa. Kenno muuntaa vedyn ja hapen vedeksi ja tuottaa samalla sähköä. Vesihöyry on ainoa tästä aiheutuva päästö. Ilmastoystävällisten teknologioiden kehittäminen luo myös uusia työpaikkoja ja avaa uusia markkinoita. Monissa EU-maissa toteutettujen tuulivoimaa tukevien ohjelmien ansiosta eurooppalaisten yritysten markkinaosuus on 90 prosenttia maailman voimakkaasti kasvavista tuulivoimalalaitteiden markkinoista. Saksassa tuulivoiman käyttöönotto on työllistänyt ihmistä. Euroopan tuulivoimamarkkinoiden liikevaihto on 30 miljardia euroa, ja ne työllistävät tällä hetkellä noin ihmistä. Jos EU kasvattaa aikomustensa mukaisesti uusiutuvien energianlähteiden osuutta energian kokonaiskulutuksesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, sen odotetaan nostavan työpaikkojen määrän lähes miljoonaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen tarjoaa upeita mahdollisuuksia innovoinnille ja talouskasvulle, jotka ovat Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita. Jos eurooppalaiset yritykset onnistuvat nopeasti kehittämään ilmastoystävällistä teknologiaa, ne ovat hyvissä kilpailuasemissa, kun alan teknologian kysyntä kasvaa koko maailmassa.

20 21 Meidän on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Monia tuloillaan olevia muutoksia ei voi pysäyttää, vaikka kasvihuonekaasupäästöjä aletaankin nyt vähentää ja ilmastonmuutoksen etenemisvauhtia hidastaa. Kaikkien maiden onkin siksi opittava hyväksymään ilmastonmuutos ja etsittävä keinoja sopeutua siihen. Sopeutuminen tarkoittaa ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakoimista ja niiden minimointia. Toimimalla nyt voimme säästää rahaa ja vaivaa myöhemmin. Tulvat uhkaavat monia koteja myrskyjen lisääntyessä ja merenpinnan noustessa. Uusissa EU-säännöissä jäsenvaltiot velvoitetaan arvioimaan ja hallitsemaan tulvariskejä. Lämpimissä maissa voidaan kehittää viljelykasveja, jotka tarvitsevat vähemmän vettä tai kestävät paremmin kuivuutta. Rakennusten ja kaupunkien rakentaminen energiaa säästäviksi ja myrskyn-, tulvan- ja kuumuudenkestäviksi pelastaa henkiä tulevaisuudessa. Kun ilmastonmuutos otetaan tällä tapaa huomioon, puhutaan ilmastonkestävyyden varmistamisesta (climate proofing). Teollisuuden on suunniteltava toimintaansa sopeutuakseen uusiin olosuhteisiin. Keskeisten terveys- ja sosiaalipalvelujen on varauduttava helleaaltoihin ja muihin epätavallisiin sääolosuhteisiin. Ilmastonmuutos kohdistaa paineita makean veden varoihin. On arvioitu, että eurooppalaiset voisivat vähentää käyttämäänsä vesimäärää 40 prosenttia hyödyntämällä teknologisia innovaatioita ja vähentämällä veden haaskaamista. Luonnonsuojelualueista koostuvan Natura verkostonsa avulla EU pyrkii auttamaan Euroopan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien sopeutumista ympäristön muutoksiin. Lyhyesti sanottuna ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset täytyy ottaa huomioon eri aloilla, kun laaditaan suunnitelmia, tehdään päätöksiä ja sijoitetaan rahaa. Suuri osa työstä on tehtävä paikallistasolla, sillä olosuhteet vaihtelevat alueittain. Euroopan unioni voi omalta osaltaan tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista mukauttamalla toimintaohjelmiaan ja tarkistamalla erityisesti kehitysmaille tarjoamaansa taloudellista apua.

21 22 Hyödyllisiä ilmastonmuutoslinkkejä Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto Euroopan komission ilmastonmuutoskampanja Ilmastotekoja koskevat Euroopan komission nettisivut Euroopan ympäristökeskus Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus ja Kioton pöytäkirja Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma WWF (Maailman luonnonsäätiö) Greenpeace

22 Euroopan komissio Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto s. 21 x 21cm ISBN doi /71928 EU-julkaisujen tilaukset EU-julkaisuja voi ostaa EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu) kirjakaupasta julkaisun nimen, julkaisijan ja/tai ISBN-numeron perusteella suoraan myyntiedustajiltamme, joiden yhteystiedot ovat saatavissa internetistä tai faksitse numerosta Ilmaisjulkaisuja voi tilata EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu) Euroopan komission edustustoista tai lähetystöistä, joiden yhteystiedot ovat saatavissa internetistä tai faksitse numerosta Kuvat: s. 5, 6, 8: Hugo Ahlenius, UNEP/GRID-Arendal s. 6: Government of Canada s. 7: WWF s : Philippe Rekacewicz, UNEP/GRID-Arendal s. 9, 12, 13, 17: EC s. 14, 15, 16, 19, 20, 21: istockphoto s. 22: gettyimages

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Tee sitoumus! Euroopan komissio

Tee sitoumus! Euroopan komissio Tee sitoumus! Euroopan komissio Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkut matkapuhelinoperaattorit

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe 30.10.2009 Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Ystäväsi Tomi haluaa, että tutkit hänen kanssaan ympäristöä ja opit ymmärtämään sitä.

Ystäväsi Tomi haluaa, että tutkit hänen kanssaan ympäristöä ja opit ymmärtämään sitä. Sattuipa hyvin! Ystäväsi Tomi haluaa, että tutkit hänen kanssaan ympäristöä ja opit ymmärtämään sitä. KH-31-10-910-FI-C Ota esiin värikynäsi, tussisi tai kuvalehtiä, joiden avulla voit täydentää tämän

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot