Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta. Pirkko Lindberg KUMPPANUUS SUOMEN YLEISISSÄ KIRJASTOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta. Pirkko Lindberg KUMPPANUUS SUOMEN YLEISISSÄ KIRJASTOISSA"

Transkriptio

1 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Pirkko Lindberg KUMPPANUUS SUOMEN YLEISISSÄ KIRJASTOISSA Informaatiotutkimuksen lisensiaatintutkimus Oulu 2014

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 4 OSA I Johdanto Taustaa ja tutkimusympäristö Tutkimuksen päämäärä, tarkoitus ja tavoitteet Tutkimuskysymykset Kumppanuus Kumppanuuden tutkimustraditiot Tietoperustainen käsitys Sosiaalisen vaihdannan teoria Transaktiokustannusteoria Oppiva organisaatio (organizational learning) teoria Käsitteiden määrittelyä Kumppanuuden laatua osoittavia tekijöitä Onnistumista osoittavia tekijöitä Epäonnistumista osoittavia tekijöitä Kumppanuus käytännössä - tutkimustuloksia Yhteenveto, tutkimuksen kehys ja kumppanuuden tasot Taso 1. Formaali kumppanuus Taso 2. Konventionaalinen kumppanuus Taso 3: Ideaalinen kumppanuus OSA II EMPIIRINEN TUTKIMUS Päämäärä, tarkoitus ja tarkennetut tutkimuskysymykset Tutkimuksen tieteenfilosofiset lähestymistavat Tutkimuksen metodologiset valinnat Tutkimusstrategia ja menetelmä Survey-tutkimus Webprol-kysely Tutkimuksen validiteetti ja reabiliteetti Aineiston analyysi Kvantitatiivisen aineiston analyysimenetelmät Kvalitatiivisen aineiston analyysimenetelmät Tulokset Vastaajien taustatiedot Kumppaneiden tärkeys vastaajille Ideaalinen kumppanuus Yhteistyö kirjastokimppaan tai seutukirjastoon kuuluvan kirjaston kanssa Yhteistyö kunnan muun kulttuuritoimen kanssa Yhteistyö maakuntakirjastojen kanssa Yhteistyö peruskoulujen kanssa Yhteistyö päiväkotien kanssa... 97

3 4.4 Konventionaalinen ja formaali kumppanuus Yhteistyö lukioiden kanssa Yhteistyö muiden kirjastojen kanssa Yhteistyö muiden kumppaneiden kanssa Johtopäätökset ja yhteenveto Tärkeimmät kumppanit Kumppanuuden tasot Kumppanuuden onnistuminen ja epäonnistuminen Toimenpide-ehdotukset Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITE 1 KYSYMYSLOMAKE

4 TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa tarkastellaan kumppanuutta Suomen yleisissä kirjastoissa. Tutkimuksessa selvitetään kumppanuuden tasoja sekä kumppanuuden onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä kirjastojen ja etukäteen määriteltyjen, julkishallintoa edustavien yhteistyökumppaneiden välillä. Tutkimuksen kohteena ovat Suomen yleiset kirjastot. Kumppanuuden tasot on määritelty ideaaliseksi, konventionaaliseksi tai formaaliksi. Tutkimusaineistona on Suomen yleisiin kirjastoihin tehty kyselytutkimus, joka toteutettiin keväällä Kyselyn vastaajia oli 209 ja vastausprosentti 63,1. Tutkimus sijoittuu tutkimuskohteensa eli yleisten kirjastojen kautta julkishallinnon kenttään, mutta sen teoreettinen viitekehys muodostuu liiketaloustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimustradition pohjalta. Tutkimuksessa käytetään sekä kvalitatiivista (kyselyaineiston laadullinen aineisto ja sen sisällön analyysi) että kvantitatiivista menetelmää (kyselyaineiston kvantitatiivinen analyysi). Tulokset osoittavat, että Suomen yleisten kirjastojen kolme tärkeintä kumppania ovat kirjastokimppaan tai seutukirjastoon kuuluvat kirjastot, peruskoulut ja maakuntakirjastot. Lähimpänä ideaalista on kumppanuus kirjastokimppaan ja seutukirjastoon kuuluvien kirjastojen kanssa. Konventionaalisen ja formaalin kumppanuuden välillä on vaikeaa löytää suuria eroavaisuuksia, sillä kumppanuuksissa on usein piirteitä molemmista. Kumppanuus muiden oppilaitosten kanssa on lähimpänä formaalia kumppanuutta. Johdon tuki oli lähes kaikkien kumppaneiden kanssa heikkoa.fyysinen läheisyys kumppaneiden välillä edesauttoi yhteistyön onnistumista. Kumppanuuden onnistumiseen vaikuttavat samat tekijät, jotka tulevat esille liiketaloustieteellisen kumppanuusteoriassa, kuten hyvä vuorovaikutus ja kommunikointi, yhteinen visio ja arvot sekä luottamus. Peruskoulujen kanssa kirjastoilla oli vahva käsitys yhteisistä arvoista. Kuitenkaan tasapuolisuus ei toteutunut niiden välillä. Asiasanat: Kirjastot, yleiset kirjastot, kumppanuus, kumppanuustutkimus, peruskoulut, maakuntakirjastot, kirjastokimpat.

5 5 OSA I 1 Johdanto 1.1 Taustaa ja tutkimusympäristö Yleisten kirjastoijen hallinnossa ja toiminnassa tapahtunut murros alkoi näkyä selvimmin 1980-luvulla, jolloin keskustelu teknologian kehityksestä ja sen yhteiskunnallisesta vaikutuksista sai uudet mittasuhteet luvulla alkanut verkostoja projektipohjaisen toiminnan yleistyminen sekä käyttäjäkunnan vaatimusten lisääntyminen loivat kirjastolle uudenlaisia paineita ja kilpailuasetelmia. (Anttiroiko & Savolainen 2001, 51.) Jo 1980-luvun lopulla informaatioalan asiantuntijat arvioivat, millaiseksi kirjastojen tehtävänkuva tulee muotoutumaan vuoteen 2010 mennessä. Muun muassa seuraavien asioiden arveltiin korostuvan: itsepalvelu ja etäkäyttö lisääntyvät, kirjastojen, aukioloajat pitenevät, puhelinpäivystysjärjestelmät otetaan käyttöön, kirjastot muuttuvat monitoimipaikoiksi, yksittäisten kirjastojen sijaan syntyy kattava kirjastoverkko ja palvelut, joilla ei ole lisäarvoa korvautuvat uusilla tieto- ynnä muilla palveluilla. Vaikka kaikki ennustetut palvelut eivät olekaan toteutuneet, teknologisen kehityksen vaikutukset ennakoitiin hyvin luvun alun taloudellinen taantuma kuitenkin hidasti monien uudistusten toteutumista. (Anttiroiko & Savolainen 2001, 54.) Saarelaisen ja Saarisen (2006) mukaan vanha kirjastolaki vuodelta 1964 toimi kirjastoille sääntöjen ja säädösten laadinnan lähtökohtana ja niiden toteutumista tarkkailtiin. Se loi turvallisen normiohjausjärjestelmän, jota valvoivat lääninhallitukset. Normiohjauksen mahdollistamat suorat valtionsouudet takasivat monille kunnille mahdollisuuden kehittää kirjastolaitosta tehokkasti aina 1990-luvulle asti. Suorat valtionosuudet lakkautettiin vuonna 1993, jolloin siirryttiin laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään. Vastuu kirjastojen kehittämisestä jäi kunnille ja valtio siirtyi informaatio- ja resurssiohjaukseen. (Saarelainen & Saarinen 2006, 9.)

6 6 Uuden johtamisopin eli New Public Managementin (NPM) tulo julkishallintoon alkoi Suomessa Harri Holkerin hallituksen aikana vuosina ja sitä jatkettiin Esko Ahon hallituksen aikana. Uusi julkisjohtaminen on teoria siitä, miten julkista sektoria tulisi hallita, ja se on uusin paradigmamuutos julkisella alalla. Sitä voi luonnehtia myös joukoksi toisiinsa (löyhästi) kytkeytyneitä periaatteita ja ideoita. Sen tavoitteita olivat esimerkiksi kustannusvaikuttavuuden lisääminen (value for money) ja asiakaslähtöisyyden parantaminen, markkinamekanismien hyödyntäminen (vrt. kilpailutus) sekä hajauttaminen versus keskittäminen luvun alun talouslamaa voidaan pitää eräänlaisena taitekohtana, joka toisaalta pakotti ja toisaalta antoi syyn julkishallinnon laajamittaisille uudistuksille. Kunnallishallinnossa se näkyi rahoituspuolella normiohjauksen vähentämisenä ja itsehallinnon lisäämisenä rahoitusjärjestelmien kehittämisessä. (Temmes 1998, Lane 2000, Patomäki 2005, Lähdesmäki, 2003.) Kunnallisen päätöksenteon vahvistaminen, kustannustietoisuuden lisääminen, vastuullisuus ja kilpailuajattelu, palveluiden laadun parantaminen ja avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen olivat kunnallishallinnon uudistuksen tavoitteita (Juntunen & Leinonen 2007, 7). Uuden julkisjohtamisen vaikutukset ovat näkyneet kunnallishallinnossa aina 1980-luvulta alkaen ja johtaneet tehokkuutta, tuloksellisuutta ja joustavuutta hakevaan toimintatapaan, palvelutuotantomuotojen kehittämiseen ja uusien käyttöönottoon. Myös kumppanuuden ja verkostotumisen on katsottu lisääntyneen kuntareformin myötä. Kolmannen sektorin (kuten järjestöt, säätiöt, yhdistykset) mukaantulo kunnalliseen organisaatioon yhteistyökumppanina voidaan katsoa olleen osittain koko kunnallishallinnon muutoksen aikaansaamaa. (Nyholm, Hollo & Sevon 2006; Laamanen, Ala-Kauhaluoma & Nouko-Juvonen 2002.) Hallinta-ajattelu ja uusi julkisjohtaminen näkyvät suomalaisessa kunnallishallinnossa ennen kaikkea verkostoitumiskehityksenä. Tätä osoittavat jo edellä esitetyn yhteistyön lisääntymisen lisäksi lukuisat kuntien välistä yhteistyötä tukemaan asetetut valtionhallinnon hankkeet kuten Seutukuntien tuki-hanke ja Aluekeskusohjelma.

7 7 Tämän seurauksena syntyneet kirjastokimpat olivat merkittävä askel kohti organisoitua yhteistyötä, vaikka kirjastoissa yhteisiä hankkeita esimerkiksi tietojärjestelmien parissa on ollut jo 1970-luvulta lähtien. Kimppojen myötä esimerkiksi kaukolainaus maakuntakirjastoista väheni ja nopeutui huomattavasti, ja aineiston saatavuus varsinkin pienten kuntien kirjastoissa moninkertaistui. (Lindberg, 1999.) Kirjastokimpoissa toimii 2010-luvulla suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista, ja niiden toimintatavat ja käytännöt ovat vakiintuneet kunta- ja seutukuntarajoja ylittäviksi jokapäiväisiksi rutiineiksi. Yleiset kirjastot ovat kautta historiansa palvelleet toisia kunnallisia toimijoita ja organisaatioita tarjoamalla muun muassa avoimia kokoontumispaikkoja, aineisto- ja neuvontapalveluja. Lisäksi ne yhteistyössä ja muodostamiensa kirjastokonsortioiden kautta pystyvät tarjoamaan pääsyn laajoihin informaatioaineistoihin. Myös kaukopalvelu, yhteiset järjestelmät, yhteiset rekisterit jne. ovat tuttua kirjastojen perinteistä yhteistyötä. Nykyään esimerkiksi yhteiset portaalit ovat kirjastoissa yleisiä. (Rodger, Jörgensen & D elia 2005, 45; Sutherland 2002, 66.) Yleisten kirjastojen ja koulun yhteistyöllä on pitkät perinteet. Ne liittyvät esimerkiksi yhteisiin rakennuksiin, aineiston välitykseen sekä tiedonhankinnan opetukseenja kirjavinkkaukseen. Suomessa koulukirjastojen tilanne on hyvin erilainen kuin muissa maissa, ja palvelut koulujen oppilaille onkin hoidettu perinteisesti yleisten kirjastojen kautta. Esimerkiksi Oulun ja Espoon koulukirjastojen kehittämishankkeet ovat olleet merkittäviä kirjaston ja koulun yhteistyöhankkeita. Perinteistä yhteistyötä tehdään kirjastokentällä laajasti. Varsinaisten koulukirjastojen puutetta paikkaavat monessa kunnassa juuri yleiset kirjastot. Yksittäinen kirjasto ei nykyään toimi yksin, vaan on verkottunut muiden kirjastojen kanssa. Se toimii osana kansallista ja kansainvälistä kirjasto- ja tietopalveluverkkoa. Yleiset kirjastot ovat kuntarajat ylittävän yhteistyön edelläkävijöitä luvulta lähtien on rakennettu yhteisiä, seudullisia kirjastojärjestelmiä ja tietokantoja. Aineistohankintoja varten on muodostettu isoja konsortioita. Kuljetukset toimivat monella paikkakunnalla yhteisesti, jopa koko läänin alueella. Verkostoinutta

8 8 kumppanuutta ja yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. Myös vuoropuhelu asiakkaiden kanssa on tarpeen. (Kekki, Sulin & Wigell- Ryynänen 2009, ) Yleisten kirjastojen neuvoston strategia korostaa toimenpide-ehdotuksissaan verkostoitumista uusiin suuntiin. Tämän tulisi näkyä kirjastojen työssä kirjastojen yhteisten verkkopalvelujen linkittymisenä sekä yhteisöllisinä verkkopalveluina ja yhteistyönä muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Tulevaisuudessa kirjastojen tulisi näkyä myös muilla kuin kirjastojen verkkosivuilla, sillä tapahtumia järjestetään entistä enemmän eri toimijoiden kesken ja sponsorisopimuksia laaditaan. (Yleisten kirjastojen neuvoston strategia , ) Myös Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa kirjaston merkitys ei vain yksittäisenä toimijana vaan yhteistyökumppanina muiden toimijoiden kanssa on tiedostettu. Kirjastolaitoksella on keskeinen merkitys suomalaisten lukutaidon ylläpitämiselle ja kehittämiselle sekä lukuharrastuksen edistämiselle. Hallitus tukee kirjastotoiminnan kehittämistä sekä edistää koulujen ja kirjastojen yhteistyötä. Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Edistetään kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen käyttöön. (Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011, s. 36.) Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) hankkeessa tarkoituksena on varmistaa kulttuurin ja tieteen sähköisten aineistojen laadukas hallinta, palvelujen esteetön saatavuus ja luotettava pitkäaikaissäilytys. Hankkeessa arkistot, kirjastot ja museot tekevät yhteistyötä taltioidakseen kansallisperintömme aineistot digitaaliseen muotoon ja tuodakseen ne kaikkien saataville. (Kansallinen digitaalinen kirjasto, 2012.) Kansallisessa Lukuinto ohjelmassa Oulun yliopiston humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunnat toteuttavat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana kolmevuotisen ohjelman vuosina Lukuinto-ohjelman tavoitteena on luoda toimintamalleja lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseksi, vahvistaa opettajien ja kasvattajien ja kirjastoammattilaisten tietoisuutta, osaamista ja keinoja lasten ja nuorten monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon ja lukuinnostuksen tukemisessa

9 9 sekä mediakasvatuksessa. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten ja nuorten kiinnostusta ja kykyä monipuoliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen, vahvistaa lasten ja nuorten erilaisten tekstien ja mediasisältöjen käyttöä sekä edistää pääsyä tietoon ja sisältöihin (tiedonhallinta ja medialukutaito). Ohjelman kohderyhminä ovat 6-16-vuotiaat lapset ja nuoret, opettajat, kirjastoammattilaiset ja vanhemmat. (Lukuinto, 2013.) Kirjastolain mukaisten kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen on kunnan tehtävä. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kuntien välinen yhteistyö voi kattaa koko kirjaston toiminnan tai osan siitä. Kirjastolaissa säädetään myös kirjasto- ja tietopalveluverkosta. Sitä koskevan säännöksen (4 ) lähtökohtana on kunnallisten kirjastojen yhteistyö keskenään sekä muiden kirjastojen kanssa. Säännöksen mukaan yleinen kirjasto toimii yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen, tieteellisten kirjastojen ja oppilaitoskirjastojen kanssa osana kansallista ja kansainvälistä kirjasto- ja tietopalveluverkkoa. (Kirjastolaki /904 (2012); Lahtinen 2003, 101.) 1.2 Tutkimuksen päämäärä, tarkoitus ja tavoitteet Tämän tutkimuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä yleisen kirjastojen piiriin kuuluvien kumppanuuksien luonteesta. Tarkoituksena on tutkia yleisten kirjastojen eri tahojen kanssa tekemää yhteistyötä kumppanuuden näkökulmasta, esittää kumppanuuden laatua osoittavia tekijöitä sekä eritellä niiden perusteella eri tasoisia kumppanuuksia. Tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan osoittaa, että kumppanuutta voidaan tarkastella ilmiönä, jossa esiintyy useita eri tasoja. Esimerkiksi Ståhle ja Laento (2000) esittävät, että kumppanuus tuottaa merkittävää molemminpuolista hyötyä sen osapuolille onnistuessaan ja kehittyessään vähäisestä yhteistyöstä tasokkaammaksi toiminnaksi. Yleinen käsitys on, että parhaimmillaan kumppanuus voi tuottaa innovaatioita, luo uusia toimintatapoja ja edistää osaamisen jakamista. Kirjastopoliittinen ohjelma (2001), Yleisten kirjastojen neuvoston strategia (2010) sekä Opetusministeriön kirjastopoltiikka 2015 (2009) kehottavat kirjastoja

10 10 yhteistyöhön muun muassa verkottumalla, yhteisten aineistojen hankinnalla sekä kirjaston ja koulun yhteistyöllä. Kirjastot ovatkin toteuttaneet näitä yhteistyön muotoja ahkerasti. Tästä huolimatta lähtökohtana ei oletettavasti aina ole ollut kumppanuuteen perustuva yhteistyö. Kokemukseni mukaan yhteistyömuodot ovat hyvin vaihtelevia ja molemminpuolinen hyöty ei läheskään aina toteudu. Selvitän tässä tutkimuksessa kumppanuuden laatuun liittyviä tekijöitä myös onnistuneen ja epäonnistuneen kumppanuuden näkökulmista. Tämän analyysin avulla voin selvittää syitä kehittymättömän kumppanuuteen. Tutkimustulosten perusteella voidaan mahdollisesti ohjeistaa kirjastoja suosimaan ja lisäämään niitä elementtejä, jotka ovat aikaan saannet onnistunutta kumppanuutta ja näin hyödyttäneet yhteistyössä mukana olevia osapuolia. Kumppanuus on eräs yhteistyösuhteiden muoto. Se on moniulotteinen ja moniselitteinen ilmiö. Tästä syystä monitieteellinen lähestymistapa soveltuu erittäin hyvin kumppanuuden tarkasteluun ja tutkimiseen. Yleisten kirjastojen kumppanuuksia ei ole tutkittu Suomessa aiemmin. Myöskään kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta ei löydy tutkimuksia, joissa keskityttäisiin pelkästään tähän aiheeseen. Vaikka tutkimukseni kohdistuu kuntaorganisaatioon, keskityn kuitenkin hakemaan elementtejä tutkimukseni viitekehykseen liiketaloustieteessä esitetyistä kumppanuusteorioista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on siten monitieteellinen ja avaa uusia näkökulmia kuntaorganisaatiossa laajasti toteutetuun, mutta vähän tieteellisesti tutkittuun ilmiöön, kumppanuuteen. Erittelen kumppanuuden laatua ja pyrin osoittamaan ne kumppanuuden tasot, joita kirjastolla on. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu pääasiallisesti liiketaloudellisen kumppanuusteorian pohjalta. Täydennän sitä julkishallinnon kumppanuustutkimuksien esille nostamilla kumppanuusteorioilla ja määritelmillä, koska ne tukevat toisiaan ja sisältävät samoja määritelmiä ja ominaisuuksia.

11 Tutkimuskysymykset Tässä tutkimuksessa tarkastelen kumppanuuden laatua määrittelemällä kumppanuuteen keskeisimmin vaikuttavat tekijät ja erottelemaan niiden perusteella eri tasoisia kumppanuuksia yleisen kirjaston kontekstissa. Olen kytkenyt tutkimukseeni myös kumppanuuden onnistumisen kriteerit, joita testaan tätä tarkoitusta varten suunnatuilla kysymyksillä. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Ketkä ovat kirjastojen tärkeimpiä kumppaneita? a) Mille tasolle kumppanuus näiden kumppaneiden kanssa asettuu? 2. Minkä laatuista kumppanuutta kumppaneiden kanssa esiintyy? a) Mitkä tekijät voivat aiheuttaa epäonnistumista kumppanuudessa? b) Mitkä ovat kirjastojen omat käsitykset kumppanuuksiensa laadusta? Tutkimus kohdistuu Suomen yleisiin kirjastoihin. Tutkimuksen informantteina ovat erityisesti kirjastojen johtajat. Tutkimusote perustuu aineistotriangulaatioon. Sovellan liiketaloustieteellisessä kumppanuustutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja muun muassa sosiologista lähestymistapaa. Pääasialliset kumppanuutta tutkivat teoreettiset lähestymistavat ovat liiketaloudelliseen tutkimustraditioon perustuvia, kuten markkinavoimateoria (market power tehory, MPT), resurssiperustainen teoria (resource based view, RBV) tai kustannushyöty teoria (transaction cost theory, TCA). Myös organisaatioteorioista on otettu lähestymistapa kumppanuuden tutkimiseen, kuten oppiva organisaatio teoria (organisational learning). Myös sosiologiset lähestymistavat voidaan ottaa teoreettiseksi pohjaksi kumppanuuden ja allianssien tutkimukselle, kuten esim. sosiaalisen verkostoitumisen teoria (social network theory) ja istuttaminen

12 12 (embededdness) (Varis 2004, 27). Näiden lisäksi myös sosiaalista verkostoteoriaa ja peliteoriaa on sovellettu kumppanuuden tutkimiseen. Kumppanuus on eräs yhteistyösuhteiden muoto, ja monimutkainen ilmiö ymmärtää. Siksi monitieteellinen lähestymistapa ja tutkimusmenetelmien triangulaatio on perusteltua kumppanuuden tutkimuksessa. Tällaisia tutkimuksia edustavat esimerkiksi Blomqvistin (2002) ja Virolaisen (1998) väitöskirjat. (Varis 2004, 26.) Informaatiotutkimuksen perinteeseen tämä tutkimus kytkeytyy tutkimuskohteensa kautta. Yleisiin kirjastoihin kohdistuvaa tutkimusta on tehty Suomessa vähän. Tältä tutkimusalueelta on viimeisimpinä vuosina ilmestynyt seuraavat yleisiä kirjastoja sivuavat väitöskirjat: Ilmi Järvelinin historiallinen Tutkimus Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjastotoiminnan kehittämisessä Kuopion läänin tarkastuspiirissä v (1998), Jarmo Saartin Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun aspektit : kirjastoammattilaisten ja kirjastonkäyttäjien tekemien romaanien tiivistelmien ja asiasanoitusten yhdenmukaisuus (1999), Pirjo Vatasen Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi. Yleisten kirjastojemme murroskausi 1890-luvulta 1920-luvulle (2002), Eija Eskolan kirjavalintaan kunnallisessa kirjastolaitoksessa keskittyvä Suositellut, valitut, luetut. Kirjallisuus kirjastoissa (2004). Lisäksi Eeva Kurttila-Materon School library: a tool for developing the school s operating culture (2011), keskittyi koulukirjastoihin, mutta yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa oli mukana tutkimuksessa.

13 13 2 Kumppanuus Kumppanuus ja strateginen kumppanuus ovat trendikkäitä termejä ja asioita, joita on omaksuttu myös julkisen sektorin toimintaan. Kumppanuus-termiä käytetään, ehkä tarkoituksella ehkä huomaamatta, kuvaamaan hyvinkin eritasoista yhteistyötä, joka ei mahdollisesti täytä kumppanuudelle tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä edellytyksiä. Tästä syystä haluan selvittää, onko kumppanuutta sen määritelmiin perustuvissa merkityksissä olemassa kuntatasolla, erityisesti yleisten kirjastojen kontekstissa. Termi kumppanuus esiintyy Suomessa julkishallinnon puolella useissa kumppanuusprojekteissa, jollaisiksi voidaan kutsua esimerkiksi erilaisia maaseudun kehittämisprojekteja, EU- tai työllistämishankkeita. Myös näissä hankkeissa on nähtävissä samoja, yhtäläisiä piirteitä ja määrittelyjä kumppanuuden toteutumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi kuin liiketaloustieteellisissäkin tutkimuksissa kumppanuudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi sitoutuneisuus, toimintasektoreiden ylittäminen, luottamus, yhteiset tavoitteet, molemminpuolinen hyöty. (Luostarinen & Hyyryläinen 1997; Mustakangas, Kiviniemi & Vihinen 2003). Tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan osoittaa, että kumppanuutta voidaan tarkastella ilmiönä, jossa esiintyy useita eri tasoja. Esimerkiksi Ståhle ja Laento (2000) esittävät, että kumppanuus tuottaa merkittävää molemminpuolista hyötyä sen osapuolille onnistuessaan ja kehittyessään alimmalta tasolta eteenpäin. Yleinen käsitys on, että parhaimmillaan kumppanuus voi tuottaa innovaatioita, luo uusia toimintatapoja ja edistää osaamisen jakamista. (Kirjastopoliittinen ohjelma (2001). Kuntaorganisaatiossa kirjastot ovat olleet jo vuosikymmeniä yhteistyön pioneereja. Muun muassa yhteisen tietohallinnan kehittäminen muutti perinteistä kirjastotoimintaa seuraavilla tavoilla: asiakkaiden odotukset kirjastojen palveluiden suhteen lisääntyvät, volyymit kasvavat erityisesti Internetin hyödyntämiseen liittyvissä asioissa, yhteiset järjestelmät mahdollistavat kirjastoille uusia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja sekä eri organisaatioiden että kuluttajien välillä. Myös muilla sektoreilla kuin kirjastojen ja kuntien välillä aineistojen liikkuvuus on lisääntynyt. (Pajunen-Muhonen 2004, 9.)

14 14 Uusi kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus 1990-luvun puolivälissä muuttivat kuntien toimintatapoja merkittävästi. Itsehallinnon lisääntyminen toi kunnille lisää päätäntävaltaa, mutta heikensi kirjastojen asemaa kunnallisessa päätöksentekoprosessissa. Jo sitä ennen alkanut lama 1990-luvun alussa pakotti kirjastot etsimään uusia yhteistyön muotoja, kuten yhteisten atk-järjestelmien kehittäminen ja sitä kautta syntyneet kirjastokimpat. (Kirjastopoliittinen ohjelma, 2001; Hannus & Hallberg, 2000.) 2.1 Kumppanuuden tutkimustraditiot Blomqvist (2002) esittää kumppanuuden tutkimuksessa seuraavat lähestymistapatraditiot: 1. Transaktiokustannusteoria (transaction-cost-analysis, TCA), jonka kumppanuuteen suuntaavana voimana on pääsy laajeneviin resursseihin ja siten mahdollisuuksiin laajentaa kasvua kansainvälisillä markkinoilla 2. Resurssiperustainen käsitys (resource-based view) 3. Dynaaminen kyvykkyys käsitys (dynamic capabilities view) 4. Tietoperustainen käsitys (knowledge-based view) 5. Sosiaalisen vaihdannan teoria (social exchange theory), joka on kiinnostunut ihmisen käyttäytymiseen 6. Vuorovaikutteinen lähestymistapa (interaction approach). (Ks. kuvio 1, s. 15.)

15 15 Liiketoiminnallinen hyötyanalyysi Sosiaalisen vaihdannan teoria Vuorovaikutteinen lähestymistapa l Resurssiperustainen käsitys Dynaaminen kyvykkyys käsitys Tietoperustainen käsitys Kuvio 1. Moni-teoreettinen lähestymistapa kumppanuuden muodostumiseen (Blomqvist 2002, 40). Variksen (2004, 27) mukaan pääasialliset teoreettiset lähestymistavat, joilla kumppanuutta selitetään ovat transaktiokustannusteoria, (transaction cost theory, TCA, käyt. myös transaction cost economy theory TCE), resurssiperustainen käsitys (resource based view, RBV), markkinavoima-teoria (market power theory, MPT), resurssiriippuvuus -teoria (resource dependency theory) sekä toimintateoria (agency theory) (suomennokset kirjoittajan). Näiden lisäksi myös peliteoria (game theory) ja sosiaalinen verkostoteoria (social network theory) ovat valtaamassa alaa. Näistä osa voidaan luokitella näkökulmiltaan taloustieteellisiin teorioihin (esim. TCA, agency theory, MPT, RBV ), kun taas esim. resurssiriippuvuus-teoria ja oppiva organisaatioteoria sijoittuvat organisaatioteorioiden alaan Tietoperustainen käsitys Tietoperustainen käsitys organisaatioista on yksi kumppanuustutkimuksen traditioista. Tietoperustainen käsityksen pohjalta tutkitaan tiedon luomista ja siirtoa sekä myös tiedon luomisen sisältöä. Tämä tutkimustraditio on Blomqvistin (2002) mukaan vielä teoreettisen ja käsitteellisen kehityksen vaiheessa. Sen vahvuutena on holistinen näkökulma organisaatiosta. Se katsoo yrityksiä dynaamisina ja ainutlaatuisina kokonaisuuksina, joilla on erityiset rakenteet ja kulttuurit. Se laajentaa olemassa olevia

16 16 liiketaloudellisia teorioita sisällyttämällä niihin yksilölliset ja persoonalliset näkökulmat, kuten esimerkiksi työntekijöiden taidot, tiedon sekä organisaation ainutlaatuisen kulttuurin ja historian, ja keskittyy tietoon toiminnan keskeisenä resurssina. (Blomqvist 2002, ) Tiedon siirron lähestymistapa voi olla merkittävä seikka esimerkiksi kumppania valittaessa (Kogut & Zander, 1992). Toisaalta Blomqvist (2002) esittää, että vaikka luottamus ja tietopääoma ja tiedon luomisprosessit ovat tärkeitä teemoja, tiedon jakaminen yrityksen ulkopuolelle ei useinkaan ole tarkastelun kohteena juuri kumppanuuden näkökulmasta. Myöskään erikoistuneen tiedon integraatio eri kumppaneiden kesken on saanut vähän huomiota Sosiaalisen vaihdannan teoria Sosiaalisen vaihdannan teoriaa voidaan pitää behavioristisena oppimisteoriana, mutta sitä on sovellettu myös liiketaloustieteessä. Sosiaalisen vaihdannan (vaihdon) teoriassa perustajan Homansin mukaan vaihdon välineet voivat olla paitsi raha ja tavara, myös rakkautta ja arvonantoa, palveluksia, siivellä oloa. (Homans, 1979.) Sosiaaliset suhteet muodostuvat, säilyvät, kehittyvät tai purkautuvat ihmisten laskelmoidessa ja vertaillessa jatkuvasti paljonko voittoa kenestäkin saavat tai kuinka paljon ovat tappiolla jonkun suhteen. (Burgess & Huston, 1979.) Vesalaisen (2002) mukaan sosiaalisen vaihdannan näkökulmasta osapuolia kiinnostaa, onko henkilökohtaisilla suhteilla ja niissä syntyvällä vastavuoroisuudella positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia. Myös se kiinnostaa, millä tavalla vastavuoroisuutta voidaan saada aikaan. (Vesalainen 2002, 160.) Kumppanuuteen yleisten kirjastojen kontekstissa liittyy väistämättä sosiaalisia suhteita, jotka säilyvät ja kehittyvät tai purkautuvat. Voidaan olettaa, että kumppanuuksien osapuolet puntaroivat yhteistyön edetessä myös hyötynäkökulmaa kumppanuudesta: tuottaako se heille voittoa vai tappiota. Sosiaalisen vaihdannan teorian avulla voitaisiin tutkia esimerkiksi tätä näkökulmaa kumppanuudessa. Vuorovaikutteinen lähestymistapa on kehitetty markkinointiteorioiden sisällä, mutta se pohjautuu useampiin teoreettisiin traditioihin, myös sosiaalisen vaihdannan teoriaan.

17 Transaktiokustannusteoria Liiketaloustieteellisessä tutkimuksessa transaktiokustannusteoria on luonnollinen tapa tutkia yrityksiä. Se yhdistää taloustieteen teorioita johtamisteoriaan luodakseen parhaat mahdolliset suhteet yritykselle kehittää markkinoitaan. Se vastaa kysymyksiin, miten yrityksen (tai muun organisaation) kannattaa organisoida vaihdantansa yhteistyökumppaniensa kanssa siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän transaktiokustannuksia, kuten esimerkiksi organisaatiolle ostamisesta aiheutuvia iinformaationetsintä-, sopimuksenteko-, kommunikaatio- ja muita vastaavia kustannuksia. Vaihdannan taloudellinen tehokkuus on siis tärkeää. (Mm. Williamson 1979; Blomqvist 2004.) Tässä tutkimuksessa kustannukset ovat olennainen asia kirjaston toiminnassa. Voidaan olettaa, että kumppanuutta ja yhteistyötä tehdään kirjastoissa myös kustannushyötyjen vuoksi. Esimerkiksi erilaiset hankintasopimukset ja niiden laatiminen ovat aikaa vieviä, ja kumppanin kanssa yhteinen sopimus esimerkiksi aineistonhankinnoista, saattaisi olla yksi syy rakentaa kumppanuutta. Yleinen kirjasto ei kuitenkaan ole voittoa tuottava yritysorganisaatio, joten resurssihyödyt kumppanuudesta eivät voi olla suoraan verrannollisia yrityksen tavoitteeseen tuottaa voittoa ja saada etua markkinoilla Oppiva organisaatio (organizational learning) teoria Toisin kuin edellä mainitut talous- ja liiketaloustieteen traditioihin perustuvat teoriat oppiva organisaatio -teoria kuuluu organisaatioteorioiden piiriin. Se on käyttökelpoinen teoria kumppanuustutkimuksessa. Lähtökohtana on se, että organisaatiot, varsinkin tietointensiiviset yritykset, hankkivat kumppaneita tuottaakseen uutta ja arvokasta tietoa. (Powell, Koput & Smith-Doell, 1996.) Saralan & Sarala (1998) mukaan organisaatio on ihmisten muodostamaa yhteisö, joka on olemassa jotain tarkoitusta varten. Organisaatio pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan jäsentämällä ja jakamalla työtä sekä hyödyntämällä käytettävissä olevia voimavaroja. (Sarala & Sarala, 1998,12.)

18 18 Vesalaisen (2002) mukaan oppivan verkoston (organisaation) näkökulman kautta pohditaan yleisesti sitä, onko osapuolilla toisilleen mitään annettavaa. Verkostona oppimiseen liittyvät kysymykset kohdistuvat siihen, millä tavoin yhteistyösuhde voi kehittyä jatkuvan arvioinnin ja parantamisen kautta. (Vesalainen 2002, 160.) Tässä tutkimuksessa tieto ja osaaminen ovat tärkeitä elementtejä, joita jaetaan kumppanuuksissa. Voidaan olettaa, että kumppanuuksista myös halutaan oppia toisilta, jakaa ja saada sekä luoda yhdessä uutta tietoa. Miten se onnistuu eritasoisissa kumppanuuksissa, on yksi tutkittava ilmiö. 2.2 Käsitteiden määrittelyä Termiä kumppanuus (partnership) käytetään laajasti kuvaamaan erilaisia yhteistyön muotoja. Liiketaloudellisessa tutkimuksessa ja yrityskirjallisuudessa termiä on käytetty useita vuosikymmeniä, eikä sen yksiselitteinen määrittely ole helppoa. Termin kumppanuus rinnalla käytetään monia muita sitä lähellä olevia termejä, kuten allianssi (alliance), yhteistoiminta ja yhteistyö (collaboration, co-operation), verkostoituminen (networking), jne luvulla kumppanuus otettiin esille liiketaloustieteessä. Yritykset alkoivat tavoitella asiakkaita uudella tavalla saavuttaakseen parempia tuloksia ja käyttääkseen resurssejaan tehokkaammin (Crowther & Trott 2004, 3). Ellisin (1997) mukaan Partnership Act (1890) määritteli kumppanuuden jo yli sata vuotta sitten suhteiksi, jotka vallitsevat sellaisten henkilöiden välillä, joilla on yhteinen näkemys voiton saavuttamisesta. Liiketaloustieteellisessä kirjallisuudessa kumppanuus määritellään useimmiten yhteistyöksi, jossa kahdella sen osapuolella (esimerkiksi kaksi yritystä tai ostaja ja myyjä) on yhteiset päämäärät ja jaettu visio, luottamus toinen toiseensa, sitoutuminen sekä yhteinen hyötynäkökulma (Mohr & Spekman 1994; Buono 1997; Ståhle & Laento 2000; Anderson & Narus 1990; Dyer 2000, jne).

19 19 Ståhle ja Laento (2000) jakavat kumppanuuden kolmeen eri asteeseen: operatiiviseen, taktiseen ja strategiseen kumppanuuteen. Ford (2003) puolestaan jakaa kumppanuuden eri tasot kokeelliseen, kehittyvään ja stabiiliin kumppanuuteen. Strateginen kumppanuus (strategic partnership) on kumppanuuden kehittynein aste. Se on tavoitteellinen yhteistyön muoto, jossa edellämainitut kumppanuuden laatuun vaikuttavat tekijät kuten luottamus, yhteinen visio ja päämäärä, sitoutuminen sekä hyötynäkökulma täyttyvät. Ford (2003) käyttää korkeimman asteisesta kumppanuudesta nimitystä stabiili (vakiintunut taso). Ståhle ja Laento (2000) määrittelevät strategisen kumppanuuden prosessiksi, joka tuottaa innovaatioita, vaatii ydinosaamisen tai aineettoman varallisuuden luovuttamista, ja jossa osallistujat luottavat toisiinsa. Se voi onnistuessaan nostaa liiketoiminnan kokonaan uudelle tasolle. Huotari ja Iivonen (2004, 72) määrittelevät strategisen kumppanuuden yhdistetyksi toiminnaksi ja toiminnoksi, joiden tarkoituksena on yhteisesti sovittujen päämäärien saavuttaminen. Organisaatiotasolla se kattaa sekä yhteistyön ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa että sisäisen työskentelykulttuurin. Strateginen kumppanuus perustuu tietopääoman ja sosiaalisen päoman integroimiseen yhteisten arvojen luomiseksi (MT, 72). Termiä allianssi (alliance) käytetään usein kuvaamaan yhteistyötä kahden yrityksen välillä, mutta kuten termi kumppanuus, myös allianssi-termin käyttö on vaihtelevaa ja sen ilmenemismuodot ja merkitykset liiketaloudellisessa kirjallisuudessa ovat moninaiset. Allianssi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kahden kumppanin välistä suhdetta, joka perustuu luottamukseen, molemminpuoliseen voittoon ja empatiaan. Myös yhteinen päämäärä pitkällä tähtäimellä on tärkeä. Rinnakkaisina termeinä esiintyvät. liittouma ja unioini (Spekman & Isabella 2000; Iyer 2003). Allianssin määritelmä Spekmanin ja Isabellan (2000, 37, ks. myös Iyer 2003, 41) mukaan on läheinen, yhteistoiminnallinen suhde kahden tai useamman yrityksen välillä, joilla on pyrkimys saavuttaa yhteensopivat päämääräät, joita kummankin yrityksen olisi vaikea saavuttaa yksin. Samantapaisia määritelmiä löytyy kirjallisuudesta muitakin. Allianssi määritellään mm. vapaaehtoisiksi kahden yrityksen välisiksi sopimuksiksi, joilla pyritään tuottamaan hyötyä yrityksille. Allianssi sisältää yhteisen päämäärän, hyötynäkökulman ja vapaaehtoisuuden sekä luottamuksen. Myös resurssien jakaminen

20 20 on tyypillistä allianssissa. (Das & Teng 2003; Willcocks & Choi 1995 ; Contratctor & Ra 2000; Hamel 1991.) Tutkimuskirjallisuudessa termi allianssi tai strateginen allianssi voivat esiintyä viitattaessa kumppanuuteen tai strategiseen kumppanuuteen. Termit ovat lähellä toisiaan ja liiketaloustieteellisessä kirjallisuudessa niitä käytetään rinnakkain. Tässä tutkimuksessa käytän termiä kumppanuus ja sen eri tasoja kuvaavia määritelmiä. Tämän valinnan takana on käytännön kokemukseni tuoma käsitys siitä, että yleisissä kirjastoissa tehdään yhteistyötä ja siellä voi esiintyä myös eri laatuista kumppanuutta, mutta varsinaisia alliansseja ei ole muodostettu, ja termiä ei juurikaan käytetä kuntasektorilla. Sen sijaan kumppanuus on tuttu jo terminäkin kunnallishallinnossa. Rajaan tutkimukseni koskemaan vain kumppanuuden, sen laadun ja tasojen tutkimista. Termiä strateginen allianssi (strategic alliance) käytetään usein rinnakkain allianssi - termin kanssa. Sitä käytetään myös kuvaamaan strategista kumppanuutta. Willcocks ja Choi (1995, 67) määrittelevät sen seuraavasti: Strategiset allianssit ovat yhteistoiminnalllisia yrityksen ulkopuolisia suhteita, jotka sisältävät kahden tai useamman yrityksen yhteisiä merkittäviä ponnistuksia ja resursseja, jotta yritykset voisivat luoda, lisätä ja maksimoida niiden yhteiset arvot. Seppälän (2004, 32) mukaan huolimatta siitä epäselvyydestä onko allianssi strateginen vai ei, toinen keskeinen pulma on käsitteiden allianssi (alliance), kumppanuus (partnership), yhteistyö (co-operation) väliset suhteet. Näitä kolmea käsitettä ei ole Seppälän mukaan akateemisessa kirjallisuudessa eroteltu riittävästi. Tästä näkökulmasta allianssi voi olla mitä tahansa yhteistyötä kahden kumppanin välillä. Toisaalta Seppälän omien kokemuksien mukaan käytännön liike-elämän sanastossa allianssi on kuitenkin paljon muuta kuin vain satunnaista yhteistyötä. Siitä näkökulmasta kumppanuus on jotakin muodollisen allianssin ja ad-hoc tyyppisen yhteistyön väliltä. Strateginen allianssi on kuitenkin yhteistyön syvin muoto. Seppälän käsitys yrityksen yhteistyötä kuvaavien käsitteiden moninaisuudesta on esitetty kuviossa 2 (s. 21).

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

LUKUINTO. Eeva Kurttila-Matero, FT Projektipäällikkö

LUKUINTO. Eeva Kurttila-Matero, FT Projektipäällikkö 1 LUKUINTO Eeva Kurttila-Matero, FT Projektipäällikkö 2 LUKUINTO-OHJELMA OKM rahoittaa Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta toteuttavat vahvistaa lasten ja nuorten kiinnostusta

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA WHERE RESEARCH COMES TO LIFE LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA Tilastokeskus Helsinki 21.5.2008 Professori Kirsimarja Blomqvist Kauppatieteiden tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY

INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY Kirsimarja Blomqvist Anna-Maija Nisula Heidi Olander Kaisa Henttonen Jukka-Pekka Bergman Tutkii yhteiskehittelyä

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 12.2.2015 Rehtori Tapio Huttula HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 KANSALAISTOIMINTA PELASTAA MAAN?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot