Vähävaraisten avun toimenpideohjelma

Transkriptio

1 Vähävaraisten avun toimenpideohjelma LUONNOS 1

2 Sisällysluettelo 1. Tunnistetiedot Ohjelman laatiminen Tilanne Suomessa Tuen kohteena oleva aineellinen puute Aineellisen avun ja vastaavien liitännäistoimenpiteiden kuvaus Vastaavat kansalliset ohjelmat Täytäntöönpano Vähävaraisimpien tukikelpoisuusperusteet Toimen valinta Kumppaniorganisaatioiden valinta Täydentävyys Euroopan sosiaalirahaston kanssa Ohjelman hallinnollinen rakenne Ohjelman seuranta ja arviointi Teknisen tuen käyttö Sidosryhmien osallistuminen ohjelman valmisteluun Rahoitussuunnitelma Tunnistetiedot Jäsenvaltio Nimike CCI Suomi Vähävaraisten avun toimenpideohjelma 2014FI05FMPO001 2

3 2. Ohjelman laatiminen 2.1 Tilanne Suomessa Vähävaraisten avun toimenpideohjelmassa keskitytään Suomessa yksinomaan lieventämään vähävaraisimpien ruuan puutetta. Tämä tapahtuu kansalaisjärjestöjen ja muiden kohderyhmien kanssa työskentelevien organisaatioiden välityksellä. Ruoanjakelutoiminta kumppaniorganisaatioissa tapahtuu pääsääntöisesti vapaaehtoistyönä. Huono-osaisuus on viime vuosina yleistynyt ja muuttunut aikaisempaa näkyvämmäksi ruoka-avun jakelun jäätyä pysyväksi ilmiöksi. Itä-Suomen yliopistossa valmisteltavan kansallisen ruoka-apututkimuksen puitteissa on arvioitu, että ihmistä hankkii viikoittain ruokansa leipäjonojen kautta. Ilmaisruoanjakelu tavoittaa suuren osan kaikkein huono-osaisimmista. Tutkimuksen mukaan suomalaisissa leipäjonoissa asioivat ovat pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä, vuokralla asuvia, huonossa työmarkkina-asemassa olevia ja iäkkäitä henkilöitä. Ruoka-apu tukee myös monien vähävaraisten lapsiperheiden arkea. Tilastokeskuksen hyvinvointikatsauksen mukaan (1/2014) suurperheiden ja yksinhuoltajien tulokehitys on muita heikompaa. Toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajatalouksia. Pienituloisuus on tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan yleisintä nuorten aikuisten ( vuotiaat) ja 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Pienituloisuus koskee useammin naisia kuin miehiä, mutta miehillä on Suomessa yleensä suurempi syrjäytymisen riski kuin naisilla. Vaikka toimeentulotukilaki edellyttääkin kuntia vastaamaan väestön vähimmäismääräisestä toimeentulon turvasta, ei perusturva riitä kaikille päivittäisten kustannusten kattamiseen asumismenojen jälkeen. Tutkijat arvioivat ruoka-avun asiakkaiden kertomusten perusteella, että julkisen sektorin toimijat tukevat työmarkkinoilta pudonneita varsin hyvin silloin, kun kyse on lyhytkestoisista ja tavanomaisiksi luokitelluista tilanteista. Pitkäkestoisissa ja kasaantuvissa ongelmissa ihmiset näyttävät kuitenkin putoavan julkisen sektorin turvaverkkojen läpi ruoka- ja muun epävirallisen avun piiriin. Lisäksi on arvioitu, että varsinaista nälänhätää kokevat vain hyvin harvat. Puute ilmenee useimmiten jatkuvana riittämättömänä ja yksipuolisena ravintona. Aineellisen puutteen tyyppi: Toimenpideohjelmassa keskitytään lieventämään vain ruoan puutetta, joka toteutetaan jakamalla elintarvikeapua vähävaraisimmille kumppaniorganisaatioiden avustuksella. 3

4 2.2 Tuen kohteena oleva aineellinen puute Aineellisen avun ja vastaavien liitännäistoimenpiteiden kuvaus Maaseutuvirasto vastaa ruoka-apuna jaettavien elintarvikkeiden hankkimisesta ja kuljettamisesta kumppaniorganisaatioille. Elintarvikkeet ja niiden kuljetukseen ja varastointiin liittyvät palvelut hankitaan julkisten hankintojen menettelyjä käyttäen hallintoviranomaisen hyväksymän toteutussuunnitelman perusteella. Hankittaviksi valitaan kustannuksiltaan kohtuullisia tuotteita, jotta jaettavaksi saadaan suurempi määrä elintarvikkeita. Elintarvikejakelun tuotteiden turvallisuus ja laatu ovat keskeisellä sijalla suomalaisessa ruokapolitiikassa. Tuotteilla tulee olla riittävä säilytysaika ja niiden valinnassa pyritään monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota tukeviin ja ravintoarvoiltaan hyviin tuotteisiin. Tuotevalikoima ei sisällä tuotteita, joissa olisi runsaasti rasvaa ja sokeria. Sen sijaan suurin osa tuotteista sisältää runsaasti kuituja. Tällaisia voivat olla mm. puurohiutaleet, makaroni, lihasäilyke, hapankorput, hernekeitto ja mysli. Avustuspakettien sisältö voi vaihdella eri organisaatioilla esimerkiksi avunsaajien tarpeen ja perhekoon mukaan. Maaseutuvirasto toimittaa jaettavat elintarvikkeet kumppaniorganisaatioille pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Toimitusten ajankohdat sovitaan kumppaniorganisaatioiksi valittujen tahojen kanssa. Toimitusten määrää voidaan tarvittaessa muuttaa, mutta tällöin on otettava huomioon kustannustehokkuus. Uusina hankittavien elintarvikkeiden lisäksi Maaseutuvirasto tukee mahdollisuuksien mukaan elintarviketuottajien ja vähittäiskauppojen ylijäämävarastojen uudelleen hyödyntämistä, mikä voi lisätä jaettavan ruoka-avun määrää ja siten ohjelman vaikuttavuutta. Elintarvikkeiden hankinnassa voidaan hyödyntää myös asetuksen (EU) N:o 1308/ artiklan 2 kohdan mukaisesti julkisesta interventiosta poistettuja tuotteita komission määrittelemiä menettelytapoja käyttäen, edellyttäen, että em. tuotteiden käyttö on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä siitä aiheudu kohtuuttomia viivytyksiä kumppaniorganisaatioille. Kumppaniorganisaatiot määrittelevät itse omien varastointimahdollisuuksiensa puitteissa, milloin ne jakavat elintarvikkeet vähävaraisimmille. Elintarvikkeita jaetaan vähävaraisille pääasiassa ruokapaketteina tai -kasseina, mutta elintarvikkeita voidaan käyttää kumppaniorganisaatioissa myös aterioiden valmistukseen. Elintarvikkeet jaellaan kumppaniorganisaatioiden siihen tarkoitukseen parhaaksi katsomissaan tiloissa. Elintarvikkeiden varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan kansallisen Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ohjetta. Ruoka-avun jakelu on pääsääntöisesti käynnistettävä mahdollisimman pian Maaseutuviraston toimituksen jälkeen. Tuotteet olisi saatava jaettua niiden viimeisen käyttöpäivämäärän puitteissa tai viimeistään Elintarviketurvallisuusviraston käyttöaikoja koskevan ohjeen mukaisesti. Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/ artiklan 4 kohdan mukaisesti elintarvikkeita jakavilta kumppaniorganisaatioilta edellytetään sosiaalista osallisuutta tukevien liitännäistoimenpiteiden toteuttamista. Liitännäistoimenpiteitä voivat olla (viitteellinen luettelo) mm. seuraavat toimenpiteet: tiedottaminen julkisten tai kolmannen sektorin sosiaalista osallisuutta tukevista palveluista tai projekteista (ml. paikallisista aiheeseen 4

5 liittyvistä ESR-hankkeista), ohjaus sosiaali-, asunto- ja työllisyyspalveluihin, neuvonta tai tuki em. palveluiden käytössä tai muu osallisuutta vahvistava tuki. Kumppaniorganisaatioille ei myönnetä rahallista tukea liitännäistoimenpiteiden toteuttamiseen. Kumppaniorganisaation liitännäistoimenpiteitä toteutetaan joko ruoka-avun jakelun yhteydessä samassa tilassa, missä avustuspakettien jakelu tapahtuu, tai muussa kumppaniorganisaation parhaimmaksi katsomassa tilassa. Jakelutapahtuman yhteydessä on silloin kuitenkin vähintään tiedotettava, missä ja miten liitännäispalvelut ovat saatavilla. Liitännäistoimenpiteitä voidaan tarjota yhteistyössä myös toisen kumppaniorganisaation tai jonkun muun organisaation kanssa Vastaavat kansalliset ohjelmat Suomessa ei ole kansallista valtion tukemaa järjestelmää elintarvikkeiden jakamiselle ruoan puutteesta kärsiville. Joillakin yksittäisillä kunnilla on järjestetty elintarvikkeiden jakelua huono-osaisimmille. Osana seurakuntien diakonia-työtä järjestetään useilla paikkakunnilla ruoka-avun jakamista. Ruoka-avun jakaminen on muutoin osa monien vapaaehtoisjärjestöjen tehtäväkenttää. Jaettavia elintarvikkeita hankitaan organisaatioiden omalla rahoituksella tai niitä saadaan lahjoituksina ja kauppojen poistoista. Tämän toimenpideohjelman toteuttamiseksi perustetaan ruoka-avun välittämiseksi oma jakelujärjestelmä. Avun jakelu tapahtuu kumppaniorganisaatioiden kautta. Nämä organisaatiot voivat ottaa vähävaraisten avun rahaston tukemat elintarvikkeet osaksi muutoin toteuttamaansa elintarvikkeiden jakelua vähävaraisimmille tai ne voivat jakaa pelkästään tästä toimenpideohjelmasta annettavia elintarvikkeita. 5

6 3. Täytäntöönpano 3.1 Vähävaraisimpien tukikelpoisuusperusteet Ohjelman toteutus pohjautuu pääasiassa vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden vähävaraisimpien parissa toimivien organisaatioiden avoimeen ruoka-avun jakamiseen. Kuten kohdassa on kuvattu, vähävaraisten avun rahaston tuella hankitut elintarvikkeet jaetaan kumppaniorganisaatioiden tarkoituksenmukaiseksi katsomissa paikoissa. Kumppaniorganisaatiot myös tiedottavat tarkoituksenmukaiseksi katsomiaan viestintäkanavia käyttäen elintarvikkeiden jakelutapahtumista ohjelman kohderyhmälle. Jakelutapahtumaan liittyvä sosiaalinen leimautuminen asettaa osallistumiselle niin suuren kynnyksen, että siihen osallistuminen itsessään on kriteeri kohderyhmään kuulumisesta. Ruoka-apua hakevan jonoon asettuminen on siten riittävä tukikelpoisuuden peruste. Kansallisen ruoka-apututkimuksen havainnot tukevat sitä, että jonoon asettuu vain sellaisia henkilöitä, jotka ovat todella avun tarpeessa. Ruoka-apua voidaan myös kohdentaa kumppaniorganisaation toiminnasta johtuvalle tietylle kohderyhmälle, esim. vähävaraiset lapsiperheet, maahanmuuttajat, asunnottomat. Tällöin ruoka-apua saavan vähävaraisimman henkilön tukikelpoisuus perustuu tämän palvelu- tai asiakkuussuhteeseen kumppaniorganisaation kanssa. Kumppaniorganisaatioksi hakeutuessa tulee hakijan tarvittaessa selvittää, miten ja millä perusteilla kohderyhmän rajaaminen tapahtuu. 3.2 Toimen valinta Toimenpideohjelman toteuttamiseksi ei järjestetä avoimia projektihakuja. Ohjelmaa toteutetaan Maaseutuviraston toteuttamien toimien kautta. Maaseutuvirasto on toimeenpannut aiemman EU:n maatalouspolitiikkaan sisältyneitä ruoka-apuohjelmia vuosina , joten sillä on vahva kokemus ruoka-apuna jaettavien elintarvikkeiden sekä kuljetusten ja välivarastointien hankinnasta julkisten hankintojen prosessien kautta sekä sopimusten solmimisesta elintarvikkeiden ja palvelujen toimittajien kanssa. Maaseutuvirasto on valtion budjettitalouden piirissä toimiva virasto, joten sillä on myös riittävät taloudelliset edellytykset olla toimien toteuttaja. Toimen toteuttamiseksi muodostetaan toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän periaatteiden mukaiset hallinnolliset projektit. Vastaavasti teknisen tuen käyttöä varten muodostetaan hallinnolliset projektit. Toteutustapaan on päädytty rahaston toimeenpanosta eri viranomaistahojen kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta ja ohjelman valmistelujen kuluessa mm. mahdollisten kumppaniorganisaatioiden näkemyksien perusteella. Ruoka-apua aiemmin jakamassa olleet järjestöt ovat vahvasti kannattaneet Maaseutuviraston toimimista toteuttajana. Koska kumppaniorganisaatioiden toiminnassa korostuu vapaaehtoistyö, ei niillä aina ole riittäviä resursseja toteuttaa EU-tuen edellyttämää projektia. Tuensaajana toimiminen aiheuttaisi monelle liian suuren hallinnollisen taakan. Toteutustapa mahdollistaa myös pienten järjestöjen toimimisen 6

7 kumppaniorganisaatioina, kun niiden ei itse tarvitse vastata toteuttajarooliin sisältyvistä taloudellisista ja hallinnollisista velvoitteista. Määrärahat toimeenpano-ohjelman toteuttamiseen Maaseutuvirastolle ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö Suomen valtion budjetista. Varojen käyttöjen ehtona on rahastoa koskevan lainsäädännön - niin EU-tason säädösten kuin kansallisten valtion talousarviovaroja koskevien säädösten noudattaminen. Hallintoviranomainen hyväksyy hallinnolliselle projektille tarkoitetun toimeenpanosuunnitelman. Hallintoviranomainen varmistuu, että toimintasuunnitelma on ohjelman mukainen ja sisältää vain ohjelmasta tukikelpoisia toimenpiteitä. 3.3 Kumppaniorganisaatioiden valinta Maaseutuvirasto järjestää elintarvikeapua jakaviksi kumppaniorganisaatioiksi haluaville hakuja. Kumppaniorganisaatioksi voidaan hyväksyä voittoa tavoittelematonta avustustoimintaa harjoittava järjestö tai muu yhteisö, joka kykenee toteuttamaan elintarvikeavun jakamista ja liitännäistoimenpiteitä asetusten ja määräysten mukaisesti. Kumppaniorganisaatioilla tulee olla riittävät toimintaedellytykset selviytyäkseen toimintaan liittyvistä seuranta- ja raportointivelvoitteista. Kumppaniorganisaation tulee olla yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitynyt organisaatio. Kumppaniorganisaatioksi voidaan valita keskusjärjestö millä tarkoitetaan organisaatiota, jolla voi olla ala- tai paikallisjärjestöjä tai vastaavia toimijoita kuten esimerkiksi seurakuntia. Maaseutuvirasto varmistuu asianmukaisin menettelyin, että valittavat kumppaniorganisaatiot täyttävät niille asetetut edellytykset. Valinnassa otetaan myös huomioon mahdollisuuksien mukaan organisaatioiden maantieteellinen sijainti, jotta ohjelman tuki olisi mahdollisimman kattavaa. Ohjelman toiminta-alue kattaa koko Suomen, Ahvenanmaa mukaan lukien. Ahvenanmaalle toimitettavan ruoka-avun määrä on enintään 0,5 % käytettävästä tuesta. Kumppaniorganisaatiot valitaan hallintoviranomaisen hyväksymän toimeenpanosuunnitelman mukaiseksi ajaksi. Jos kumppaniorganisaatio lakkaa täyttämästä valintaan johtaneet edellytykset, voi se itse vetäytyä tehtävästä tai Maaseutuvirasto voi päättää ao. organisaation jättämisestä toiminnan ulkopuolelle. Maaseutuvirasto voi järjestää täydentäviä kumppaniorganisaatiohakuja, jos se on jaettavan tuen kannalta tarpeen. 3.4 Täydentävyys Euroopan sosiaalirahaston kanssa Vähävaraisten avun rahaston toimenpideohjelma täydentää strategisesti osallisuutta vahvistavaa ja köyhyyttä vähentävää ESR:n tukemaa toimintaa tukien heikoimmassa asemassa olevien arkea. Toimenpideohjelman kautta jaettava elintarvikeapu helpottaa vähävaraisimpien tilannetta ja tukee heidän sosiaalista osallisuutta. 7

8 Vähävaraisten avun rahaston tukemaan tässä toimenpideohjelmassa määriteltyyn toimintaan ei voi saada tukea Euroopan sosiaalirahaston tukemasta rakennerahasto-ohjelmasta. Sen vuoksi ei ole vaaraa, että molemmista rahastoista annettaisiin rahoitusta samalle toiminnalle. Kohderyhmä voi kuitenkin olla molempien rahastojen toiminnassa osin samaa. Erityisesti ESR:stä tuettavan sosiaalista osallisuutta edistävän toiminnan kohteena voi olla samoja henkilöitä, jotka hyödyntävät vähävaraisten avun rahaston elintarvikeapua. Kumppaniorganisaatioita kannustetaan levittämään osallistujille tietoa näiden tarpeisiin sopivista ESRhankkeista, jos sellaisia toimii paikkakunnalla. Vähävaraisten avun rahaston toiminnasta myös raportoidaan Manner-Suomen kestävää kasvua ja työtä -toimenpideohjelman seurantakomitealle. Ohjelma esitellään myös rakennerahastotoimintaa koordinoivassa alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa, johon kuuluu keskus- ja aluehallintojen edustajien lisäksi sosiaalipartnereita ja muita järjestöjä. 3.5 Ohjelman hallinnollinen rakenne Ohjelmaa hallinnoivat viranomaiset on nimetty kansallisen alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 12 pykälässä. Toimenpideohjelman hallintoviranomaisena toimii Maaseutuvirasto, joka vastaa ohjelmaa toteuttavan toimen rahoittamisesta ja valvonnasta sekä toimen puitteissa järjestettävistä uusien elintarvikkeiden, kuljetusten ja välivarastojen hankinnasta kilpailuttamalla. Maaseutuvirasto vastaa myös kumppaniorganisaatioiden haun järjestämisestä ja niiden valinnasta. Maaseutuvirasto selvittää toimintaedellytykset elintarviketuottajilta saatavien elintarvikelahjoitusten kuljettamiseksi kumppaniorganisaatioille, ja se voi mahdollisuuksien mukaan toimeenpanna em. toimintaa. Maaseutuvirasto vastaa hallintoviranomaisena kaikista vähävaraisten avun rahastoa koskevan asetuksen ((EU) N:o 223/2014) 32 artiklassa määritellyistä tehtävistä. Toimenpideohjelman todentamisviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö, joka vastaa mm. maksupyyntöjen ja vuotuisten tilitysten laatimisesta ja lähettämisestä komissioon. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa todentamisviranomaisena kaikista vähävaraisten avun rahastoa koskevan asetuksen ((EU) N:o 223/2014) 33 artiklassa määritellyistä tehtävistä. Toimenpideohjelman tarkastusviranomaisena toimii valtioneuvoston controller -toiminnon tarkastusviranomaisyksikkö, joka vastaa hankkeiden tarkastuksista ja niihin liittyvistä raportoinneista vähävaraisten avun rahastoa koskevan asetuksen ((EU) N:o 223/2014) 34 artiklan mukaisesti. Tarkastusviranomainen varmistuu myös ennalta, että ohjelman toimeenpanon hallinto- ja valvontajärjestelmä on riittävän tehokas moitteettoman varainhoidon kannalta. Komission suorittamien maksujen vastaanottajan tunnistetiedot: Työ- ja elinkeinoministeriö tunnistetiedot lisätään 8

9 3.6 Ohjelman seuranta ja arviointi Ohjelman toteutumisen seuraamiseksi Maaseutuvirasto laatii vuodesta 2015 lähtien vuosittain ohjelman täytäntöönpanokertomuksen vähävaraisten avun rahastoa koskevan asetuksen ((EU) N:o 223/2014) 13 artiklan mukaisesti. Osana raportin valmistelua kuullaan myös asianmukaisia sidosryhmiä ja kootaan näiltä saadut kommentit. Maaseutuvirasto vastaa raportin laatimisesta ja sen toimittamisesta komissioon. Maaseutuvirasto raportoi myös vuosittain toteutuksen seurantaa tukevien indikaattoritietojen kokoamisesta ja eteenpäin toimittamisesta. Tulosindikaattorit ja osa tuotosindikaattoreista perustuu kumppaniorganisaatioiden arvioon vuotuisesta toiminnasta. Kumppaniorganisaatiot toimittavat Maaseutuvirastolle vuosittain toimintaraportin, jonka yhteydessä ne myös raportoivat tarvittavat indikaattoritiedot. Maaseutuvirasto vastaa tietojen sähköisestä tallentamisesta ja komission järjestelmään toimittamisesta. 3.7 Teknisen tuen käyttö Toimenpideohjelman teknistä tukea käytetään ohjelman toimeenpanosta aiheutuviin henkilöstökustannuksiin Maaseutuvirastossa, ml. hallintoviranomaisen rahoittaja- ja maksajatehtäviä hoitavan henkilöstön palkkoihin ja muihin kustannuksiin sekä toimeenpanotehtäviä hoitavien palkkoihin ja muihin henkilöstökustannuksiin,. Teknisellä tuella tuotetaan myös hallintoviranomaisen käyttämä sähköiseen tietojen tallentamiseen tarkoitettu tietojärjestelmäsovellus. Lisäksi teknistä tukea käytetään vähävaraisten avun rahastosta ja ohjelmasta tiedottamiseen ja viestimiseen kumppaniorganisaatioille, kohderyhmille sekä tarpeen mukaan suurelle yleisölle sekä muihin ohjelman täytäntöönpanoon tarvittaviin kustannuksiin. Teknisellä tuella järjestetään kumppaniorganisaatioille vuotuisia tapaamisia ja hyvien käytäntöjen levittämistä sekä tarvittaessa koulutusta, verkostoitumismahdollisuuksia ym. toimeenpanon toteutuksen tukea. 4. Sidosryhmien osallistuminen ohjelman valmisteluun Mahdolliset kumppaniorganisaatiot ovat saaneet vaikuttaa kansallisen toimenpideohjelman valmisteluun kommentoimalla ohjelmaan esitettyjä hallintomallivaihtoehtoja. Ohjelman valmistelussa on kuultu erityisesti aiempaan elintarvikeapuohjelmaan osallistuneita kumppaniorganisaatioita, jotka ovat pääasiassa vähävaraisten sekä lasten ja nuorten kanssa toimivia kansalaisjärjestöjä ja diakoniatyötä tekeviä seurakuntia. Aiempaan elintarvikeapuohjelmaan osallistuneille organisaatioille lähetettiin ensin helmikuussa 2014 kysely, minkälainen hallintomalli olisi heidän kannaltaan toimivin. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö järjesti eri sidosryhmille keskustelutilaisuuden kesäkuussa Aktiivisimpia osallistujia olivat aiemmin elintarvikeapua jakaneet. 9

10 Ohjelmavalmistelussa on kommentointimahdollisuus annettu mm. seuraaville organisaatioille: Adra Finland säätiö Elämän Taito ry Finn-Apu ry Forssan Vapaa-ajattelijat ry Huittisten päiväkeskus-yhdistys ry Hyvä Arki ry Jokilaaksojen nuorten tuki ry Kainuun Kansalaiskeskus ry Kirkkopalvelut ry Lieksan helluntailähetys ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Mielenterveysyhdistys HELMI ry Muhoksen helluntailähetys ry Mäntsälän helluntailähetys ry Operaatio Ruokakassi ry P-K Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry Raision Seudun Työttömät ry Rauman Seudun Työttömät ry Seinäjoen Helluntairukoushuone ry Suomen Katulähetysliitto ry Suomen ortodoksinen kirkollishallitus Suomen Pelastusarmeijan säätiö Suomen punainen risti ry Suomen Vapaakirkko Takaisin Elämään ry "Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö -TVY ry" Varkauden Työterapinen Yhdistys ry Ytyä - Yhteistyötä työttömät ry Sidosryhmien kommenttien perusteella päädyttiin ohjelman hallintomalliin, jossa toteutus tapahtuu keskitetysti viranomaisen toimesta. Järjestöt olivat sitä mieltä, että heillä ei ole riittävästi projektien hallinnointiin ja elintarvikkeiden kilpailuttamiseen tarvittavia resursseja eikä hallinnollista osaamista. Järjestöt toivoivat myös, että ne saisivat tuotteet valmiiksi kilpailutettuina. Ohjelmaluonnos on julkaistu TEM:n nettisivuilla, jolloin siihen on voitu antaa kommentteja ennen lopullista kansallista hyväksymistä. Ohjelma esitetään myös alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa, johon kuuluu keskus- ja aluehallintojen edustajien lisäksi sosiaalipartnereita ja muita järjestöjä. 10

11 5. Rahoitussuunnitelma Taulukko 1. Toimenpideohjelman rahoitussuunnitelma, jossa esitetään rahaston vuotuiset maksusitoumukset ja vastaava kansallinen osarahoitus (euroina). Yhteensä (a) Rahasto (FEAD) (b) Kansallinen valtion osarahoitus (c) = (a) + (b) Julkiset tukikelpoiset menot (d) = (a) / (c) Osarahoitussuhde 85 % Taulukko 2. Toimenpideohjelman rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään kuhunkin aineellisen puutteen tyyppiin kohdistettavan tuen kokonaismäärärahat sekä vastaavat liitännäistoimenpiteet (euroina). Toiminta-ala Julkiset tukikelpoiset menot Yhteensä Tekninen tuki Aineellisen avun tyyppi (ruoka-apu) vastaavat liitännäistoimenpiteet 0 11