EURAN KUNNAN TALOUSARVIO 2015 SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 EURAN KUNNAN TALOUSARVIO 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat talousarviovuodelle Euran kunnan väestö, työllisyys ja elinkeinorakenne Yleinen taloudellinen tilanne Talousarviokirja Kuntajohtaminen Kuntajohtaminen Elinkeinot ja kehittäminen Maaseutupalvelut Hallinto- ja henkilöstöpalvelut Ruokapalvelut Talous Perusturvapalvelut Perusturvalautakunta hallinto ja talous Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Vanhusten ja vammaisten palvelut Sosiaalityö Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiokoulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hallinto Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Aikuiskoulutus Tekniset palvelut Tekninen lautakunta hallinto- ja talous Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Vesihuoltolaitos Rakennus- ja ympäristövalvonta Jätelautakunta Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Numero-osa

2 2 LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVIOVUODELLE 2015 Talouden kehitys ja keskeiset tunnusluvut Vuoden 2015 talousarviota on myös Euran kunnassa valmisteltu poikkeuksellisessa tilanteessa. Laadintaohjeita annettaessa talouden taantuma oli jatkunut jo useampia vuosia, eikä suunnitelmakaudelle ollut mahdollista antaa täsmällisiä ennusteita tai suunnittelun tunnuslukuja. Kunnanhallitus vahvistikin, että vuoden 2015 talousarvion pohjana on vuoden 2014 tulosaluekohtainen talousarvio. Taloudellista jakovaraa ei siis ole, jolloin välttämättömät panostukset palveluiden sisällölliseen kehittämiseen on etsittävä tulosalueiden sisältä. Vuoden 2015 talousarvion keskeiset tunnusluvut ovat seuraavat: käyttömenot 76,6 milj. euroa investoinnit 6,0 milj. euroa tuloveroprosentti 20,50 % verokertymä 43,2 milj. euroa vuosikate 1,3 milj. euroa tulos -1,8 milj. euroa lainakanta ,3 milj. euroa taseen ylijäämä ,4 milj. euroa suhteellinen velkaantuneisuus 49,96 % omavaraisuusaste ,89 % Strategisten ratkaisujen vuosi Kuntien toimintaympäristö on muuttumassa kiihtyvällä vauhdilla ja vaikeasti ennakoitavalla tavalla. Kuntarakennelain velvoittamana lähes kaikissa Suomen kunnissa laaditaan kuntarakenneselvityksiä ja neuvotellaan liitossopimuksista. Näin on myös Euran osalta. Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys valmistuu alkuvuodesta Tämän jälkeen on vaihtoehtojen vertailun ja analysoinnin vuoro. Kahta perusvaihtoehtoa jatketaanko itsenäisenä kuntana vai kootaanko seudullisesti voimia yhteen on punnittava objektiivisesti ja kunnan asukkaiden tulevaa hyvinvointia ajatellen. Satakunnassa on kuntien yhteistyönä käynnistetty valmistautuminen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Lakiluonnoksen mukaan sote-uudistusta toimeenpantaessa korostetaan kansalaisten oikeutta yhdenvertaisiin palveluihin. Lähtökohtana on myös, että palveluita voidaan keskittää ainoastaan perustellusta syystä. Euran kunnan on hyvä olla aktiivisesti mukana alueellista sote-palvelujärjestelmää suunniteltaessa ja uudistuksia toteutettaessa. Laaditut ns. painelaskelmat osoittavat, että Euran kunnan taloudellinen asema kiristyy merkittävästi lähivuosien aikana. Rakenteellisia uudistuksia on toteutettava päättäväisesti kaikissa vaihtoehdoissa. Ratkaisuja punnittaessa on hyvä painottaa ainakin seuraavia näkökohtia:

3 3 Euran kunnan velvollisuus turvata asukkailleen kaikissa olosuhteissa laadukkaat ja riittävät perus- ja muut välttämättömät palvelut kuntatalouden tila ja tuleva kantokyky palvelujen varmistamiseen ja investointien rahoittamiseen kuntarakenteen ja uudistettavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksenmukainen ja taloudellinen yhteensovittaminen Välttämättömien uudistusten onnistunut toteuttaminen edellyttää, että koko organisaatio on tietoinen muuttuvista olosuhteista ja on sitoutunut työn ja prosessien kehittämiseen joustavalla ja luovia ratkaisuja etsivällä tavalla. Eurassa 24. päivänä marraskuu 2014 Matti Lahtinen kunnanjohtaja

4 4 EURAN KUNNAN VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINORAKENNE Väestö Vuoden 2014 alusta Euran asukasluku (v ) on syyskuun loppuun mennessä vähentynyt 24 asukkaalla ollen (12365). Syyskuun lopussa kunnan väestöstä naisia oli 6217 (6212) ja miehiä 6131 (6153) Väestö 9/2013-9/2014 Työllisyys Syyskuun lopussa Eurassa oli työttömänä 428 henkilöä (9/ ), mikä vastasi 7,6 (6,8) %:n työttömyysastetta. Satakunnassa työttömyys vastaavana ajankohtana oli 12,2 % (11,2) ja koko maassa 10,7 % (11,1). Eurassa oli syyskuun lopussa miehiä työttömänä 256 (217) ja naisia 172 (172). Alle 25- vuotiaita työtä vaille oli 55 (52) nuorta ja heidän osuutensa kaikista työttömistä oli 12,8 %. Yli vuoden työttöminä olleita oli lokakuussa 95 (91) eli 22,1 %. 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6,3 6 5,5 5 6,8 7,1 Työttömyysaste 9/2013-9/2014 8,7 8,5 8,2 7,9 7,8 7,9 7,4 7,2 7,6 7,6

5 5 Euran elinkeinorakenne Henkilöä % Alkutuotanto 376 7,3 Jalostus ,2 Palvelut ,5 Euran työpaikkarakenne Henkilöä % Alkutuotanto 400 7,5 Jalostus ,4 Palvelut ,1 Euran työpaikkaomavaraisuus Eurassa työssä käyviä oli tuoreimman Tilastokeskuksen tiedon mukaan yhteensä 5.296, ja euralaisia työllisiä Työpaikkaomavaraisuus siten 102,7 %. Eura tarjoaa työpaikkoja myös muissa kunnissa asuville. Eniten Euraan tullaan töihin teollisuuden, rakennusalan sekä maa- ja metsätalouden aloille. Eurassa asuville ei ole kaikille toimialoilla riittävästi työpaikkoja oman kunnan alueella, vaan työssä käydään muissa kunnissa. Eniten muualle mennään töihin terveys- ja sosiaalipalvelujen, hallinto- ja tukipalvelujen, koulutuksen, maanpuolustuksen, julkisen hallinnon, informaation ja viestinnän, kaivostoiminnan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloille. Euran työllistävimmät yritykset Yritys Toimiala Henkilöstömäärät ovat noin lukuja. Lisäksi usealla yrityksellä on kausiluonteisesti työntekijöitä. Henkilöstöä noin HKScan Finland Oy elintarvikkeiden valmistus 500 Auramaa -yhtiöt maaliikenne 300 Jujo Thermal Oy erikoispapereiden valmistus 200 Amcor Flexibles Finland Oy muovipakkausten valmistus 160 Loipart Technology Finland Oy laivojen rakentaminen 170 Pintos -konserni metallikiinnittimien valmistus 150 Jaakko-Tuote Oy lasituotteiden valmistus 150 Biolan ryhmä lannoitteiden ja ympäristötuotteiden 150 valmistus Koskinen yhtiöt maaliikenne 140

6 6 A & R Carton Oy kartonkipakkausten valmistus 100 Euran Teollisuushuolto Oy koneiden korjaus ja huolto 93 Euran Urakointipalvelu EUP Ky kiinteistöjen ja irtaimiston huolto 85 Mykora Oy sienten viljely ja tukkukauppa 75+ Eupart Oy eriste- ja ilmastointiasennus 70 Lammela Oy vähittäiskauppa 57 ETS-Lindgren Oy metallirakenteiden valmistus 52

7 7 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Kansainvälinen talous Kansainvälinen talous kasvaa, mutta kasvu on edelleen keskimääräistä selvästi hitaampaa. USA:n talous on hyvässä kasvussa mutta EU-alue on edelleen hyvin hitaassa kasvussa ja joiltakin osin kasvu on kokonaan pysähtynyt. Suomen talous Suomen kansantalouden kasvuksi arvioidaan vuonna ,5 %. Talouden ennustetaan kääntyvän kasvuun vuoden 2015 aikana. Vuotta 2015 koskevat arviot liikkuvat +0, ,2 %:n välillä. Kasvun rakenteen arvioidaan monipuolistuvan, mutta kasvupotentiaali on vähäinen koska työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut tuotantokapasiteettia ja investoinnit uusiin hankkeisiin ovat vähäiset. Työttömyysasteen arvioidaan olevan vuonna 2014 keskimäärin 8,4 %, vuonna ,2 % ja Työllisyys ei olennaisesti parane vaikka talous kääntyisikin kasvuun kuluvan vuoden loppupuolella. Palkat ja hinnat Vuoden 2013 syksyllä työmarkkinajärjestöjen hyväksymän keskitetyn palkkaratkaisun mukaan seuraava sopimuskausi on kolmivuotinen. Sopimus nostaa palkkoja vuonna eurolla ja vuonna ,4 %. Vuoden 2014 aikana inflaatio on syksyn aikana kiihtynyt ja oli syyskuussa 1,3 %. Vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi on ennakoitu 1,1 %. Korkotaso on parin viimeisen vuoden aikana ollut hyvin alhainen. Euroopan keskuspankki alensi vuoden 2014 kesäkuussa ohjauskorkoaan 0,15 %:n. Lyhyiden markkinakorkojen (3 ja 6 kk euribor) arvioidaan olevan loppuvuonna 0,10 % 0,20 % tasolla ja vuoden 2015 alussa 0,10 % - 0,20 %. Kuntien talous Vuodet Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuodesta ,5 %.

8 8 Kuntien toimintakulut, ilman liikelaitoksia, kasvoivat tammi-kesäkuussa ,5 prosenttia ja toimintatuotot 5,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Toimintakulujen suurin erä, palvelujen ostot, kasvoi 1,7 prosentilla. Palkkakulut pysyivät puolestaan edellisvuoden tasolla. Vuosi 2014 Valtiovarainministeriön huhtikuussa 2014 julkaiseman Peruspalveluohjelma mukaan verotulojen ennakoidaan kasvavan noin 2 %. Maltillinen palkkaratkaisu ei juurikaan lisää tuloveron tuottoa. Kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 1,3 % ja vuonna ,9 %. Valtionosuuksien arvioidaan alenevan keskimäärin 1,4 % vuoden 2013 tasosta. Vuonna 2015 valtionosuudet vähenevät keskimäärin 6,2 %. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on vuonna 2014 yhteensä 1,0 %. Kuntien toimintamenojen kasvuksi vuonna 2014 arvioidaan 2,0 %. Kustannustason nousu hidastuu vuoteen 2013 verrattuna ja menojen volyymikasvu pysyy prosentin tuntumassa. Arviossa on otettu huomioon kuntien omat toimenpiteet menokehityksen sopeuttamiseksi. Tilastokeskuksen mukaan kuntien toimintakulut kasvoivat tammi-kesäkuussa 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien verotulot kasvoivat 3,4 % ja valtionosuudet vähenivät 0,9 %. Käytetyt lähteet: Peruspalvelubudjetti syyskuu 2014, Taloudellinen katsaus syyskuu 2014 Euran talous Vuonna 2012 toimintatuotot vähenivät 8,0 % edelliseen vuoteen verrattuna ja kasvoivat vuonna ,1 %. Vuoden 2014 toimintatuottojen arvioidaan olevan 10,5 milj. euroa eli kertymä olisi samalla tasolla kuin vuonna Toimintakulut kasvoivat vuonna ,9 % ja vuonna ,0 %. Vuoden 2014 lokakuun lopussa menojen kasvu oli 3,7 %. Kunnallisverojen kasvu oli vuonna ,5 % ja vuonna ,3 %. Yhteisöverot vähenivät vuonna ,3 % ja kiinteistöverot puolestaan kasvoivat 5,0 %. Kokonaisuudessaan verotulojen kasvu oli vuonna ,7 % ja vuonna ,3 %. Vuonna 2014 verotulojen kasvu on ollut hyvin hidasta ja verotulojen kokonaiskertymäksi arvioidaan 43,1 milj. euroa, mikä on 2,1 % vähemmän kuin vuonna Valtionosuudet kasvoivat vuonna ,9 % ja vähenivät ,1 %. Vuoden 2014 valtionosuudet jäävät noin 0,2 milj. euroa pienemmiksi kuin vuoden 2013 valtionosuudet.

9 9 Tuloslaskelman mukainen vuosikate oli lokakuussa 3,1 milj. euroa ja ylijäämä poistojen jälkeen 3,2 milj. euroa. Oikaistun tuloslaskelman mukainen vuosikate oli 0,8 milj. euroa ja alijäämä 1,4 milj. euroa. Talousarviovalmistelussa lähtökohtana oli vuoden 2010 keväällä hyväksytty talouden vakauttamisohjelma, vuoden 2011 maaliskuussa hyväksytty Talouspoliittiset linjaukset ja kunnan Strategia Kunnanhallitus hyväksyi pitämässään kokouksessa talousarvion valmisteluohjeet. Toimintatuotot Toimintatuottojen kehitys vuosina näyttää seuraavalta: Toimintatuotot (1000 euroa) Tp 2013 m % Ta 2014 m% Ta 2015 m % Myyntituotot , , ,1 Maksutuotot , , ,5 Tuet ja avustukset , , ,6 Muut toimintatuotot , , ,5 Yhteensä , , ,4 Tuloslaskelman toimintakate muodostuu toimintatuotoista ja -kuluista. Toimintatuottojen määrä on vuoden 2015 talousarviossa 10,9 milj. euroa. Myyntituottojen osuus toimintatuotoista on 35,7 %, maksutuottojen 32,8 %, avustusten 7,0 % ja muiden toimintatuottojen (mm. vuokrat) 24,5 %. Toimintakulut Hallintokunnat valmistelevat uudet virat /toimet toimintokohtaisesti täyttölupamenettelyn mukaisesti. Talousarvion tarkastelun yhteydessä alkuvuodesta päätetään henkilöstön lisäykset/vähennykset/muut muutokset tapauskohtaisesti. Uusien virkojen ja toimien perustaminen ja lakkauttaminen vaatii edelleen valtuuston tai hallituksen päätöksen. Talousarvioon sisältyvät kokonaan uudet virat ja toimet on sisällytetty talousarvion määrärahoihin ja henkilötyövuosia koskevaan taulukkoon. Talousarviossa sitovia ovat palkkausmäärärahat (palkat ja palkkiot sekä palkan sivukulut) sekä määrärahojen perusteella laskettu henkilötyövuosien määrä.

10 10 Toimintakulujen muutos vuosina käy ilmi alla olevasta taulukosta. Toimintakulut (1000 euroa) Tp 2013 m % Ta 2014 m % Ta 2015 m % Henkilöstökulut , , ,9 Palvelujen ostot , , ,5 Aineet ja tarvikkeet , , ,0 Avustukset , , ,1 Muut toimintakulut , , ,1 Yhteensä , , ,3 Terveyskeskus- vanhainkodin saneeraus- ja laajennushanke on meneillään ja hankkeen toinen vaihe on valmis. Toimintaa joudutaan järjestelemään tilapäisesti monella eri tavalla. Tilapäisjärjestelyistä aiheutuu kustannuksia, joiden määrää on vaikea arvioida. Järjestelyistä aiheutuvat kustannukset ovat käyttökustannuksia, joiden aiheuttamat määrärahatarpeet käsitellään erikseen tehtävillä päätöksillä. Verotulot Tuloveroprosentti pysyy ennallaan ja on 20,50 %. Vuonna 2014 verotulojen arvioidaan kasvavan koko maassa keskimäärin 2,1 % ja vuonna ,0 %. Yhteisöverokertymän kasvuksi arvioidaan 5,4 %, vuonna 2014 ja vuonna ,4 %. Euran kunnan verotulojen muutos poikkeaa jonkin verran koko maan arvioidusta kasvusta. Vuonna 2014 tuloveroja kertyy 38,7 milj. euroa. Vuoden 2015 tuloveron tuotto on arvion mukaan 38,6 milj. euroa. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 2,3 milj. euroa eli jonkin verran enemmän kuin vuonna Kiinteistöverojen kertymäksi arvioidaan vuonna ,2 milj. euroa ja vuonna ,3 milj. euroa missä kasvua on 4,5 %. Kiinteistöveroprosentit ovat; yleinen 0,85 %, vakituinen asunto 0,40 % ja muut asuinrakennukset 0,85 %. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi verotuksen perusteiden muutoksesta. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Suunnitelmakauden tuloslaskelma on laadittu 20,50 %:n tuloveroasteen perusteella. Laskelmasta käy ilmi, että nykyisillä veroprosenteilla vuosien tuloslaskelmien mukainen vuosikate on 0,9 milj. euroa negatiivinen ja tulos 7,3 milj. euroa alijäämäinen. Tilanteen korjaaminen edellyttää siten muutoksia sekä palveluihin että verotukseen. Tuloveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tulokertymät vuosina ovat seuraavat (miljoonaa euroa):

11 11 Vuosi Tulo- Yhteisövero Kiinteistö- Yhteensä vero vero ,0 2,1 1,9 44,0 2014* 38,7 2,2 2,2 43,1 2015* 38,6 2,3 2,3 43,2 *arvio Valtionosuudet Vuonna 2015 alussa tulee voimaan uusi valtionosuusjärjestelmä. Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteerejä on 50 kpl ja uudessa 11 kpl. Valtionosuudet määräytyvät jatkossa pitkälti väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitus-osuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Vuonna 2015 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on Suomen Kuntaliiton arvion mukaan 25,42 % ja kunnan omarahoitusosuus 3.521,07 euroa/asukas. Kustannusten jaon tarkistus ja indeksikorotukset tehdään täysimääräisinä. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 24,1 milj. euroa. Valtionosuuksista verotulotasauksen valtionosuus on 3,8 milj. euroa ja muut valtionosuudet 20,3 milj. euroa. Vuosikate Vuosikate ilmoittaa, paljonko tulorahoituksesta jää investointien ja lainojen lyhennysten kattamiseen. Vuoden 2015 talousarviossa vuosikate on 1,3 milj. euroa. Suunnitelmapoistojen määrä on 3,1 milj. euroa. Talousarvio on 1,8 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikatteesta voidaan maksaa vuonna 2015 erääntyvien lainojen lyhennyksistä suurin osa. Investoinnit ja loppuosa lainojen lyhennyksistä joudutaan rahoittamaan uutta lainaa ottamalla. Vuosikate on kehittynyt/arvioidaan kehittyvän vuosina seuraavasti: Vuosikate Euroa (1.000) * * *arvio

12 12 Tilikauden tulos ja kumulatiivisen alijäämän kattaminen Kuntalain määräysten mukaan taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on katettava enintään neljän vuoden pituisen suunnitelmakauden aikana. Euran taseessa oli vuoden 2013 lopussa ylijäämää 8,0 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä tilikauden tulos on arviolta 2,5 milj. euroa alijäämäinen mikä vähentää taseen kumulatiivisen ylijäämän 5,5 milj. euroon. Kuntalain 65.3 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo nimenomaan kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Toisin sanoen kunnan, jonka talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevassa uudessa kuntalaissa esim. tilikauden 2015 taseessa oleva alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Vuoden 2015 talousarviossa alijäämää on 1,8 milj. euroa, joten kuntalain mukaiseen taloussuunnitelmaan ei vielä ole velvoitetta. Nykyisiin veroprosentteihin perustuvassa vv taloussuunnitelmassa vuosikate on 0,9 milj. euroa negatiivinen. Koko suunnitelmakauden eli vv yhteenlaskettu alijäämä on 9,0 milj. euroa mikä tarkoittaa sitä että vuoden 2017 lopussa taseessa olisi noin 3,9 milj. euron alijäämä. Investoinnit Vuoden 2015 investoinnit ovat 6,0 milj. euroa. Vuosien investointiohjelmassa investoinnit ovat yhteensä 17,3 milj. euroa. Terveyskeskus- vanhainkodin mittava peruskorjaus- ja laajennushanke päättyy vuoden 2016 alussa. Vuosien investoinnit ovat enää 4,6 milj. euroa, joten kunta voi siitä lähtien keskittyä enemmän velkojen maksuun kuin uusien merkittävien investointien tekemiseen. Talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien investoinnit perusteluineen ja tavoitteineen on esitetty jäljempänä kohdassa Investointiosa olevassa taulukossa. Talousarvion oheismateriaalina on toimitettu vv investointiohjelma. Investointiohjelma on ohjeellinen ja sitä tarkistetaan tarvittaessa kunnan taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Lainat Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kunnan lainakanta oli 17,0 milj.euroa. Asukasta kohden lainaa oli euroa, mikä alitti selvästi valtakunnallisen keskiarvon euroa/asukas. Satakunnan kuntien lainakanta oli vuonna euroa/asukas. Vuonna 2014 lainamäärä kasvaa selvästi ja on vuoden lopussa arviolta 22,3 milj. euroa. Marraskuussa verotuksen maksuunpanotilityksessä palautetaan ennakkoon maksettuja tuloveroja

13 13 3,5 milj. euroa, minkä johdosta marraskuun tuloverokertymä on suhteellisen vähäinen. Joulukuun oikaisutilitys muuttaa lopullista verokertymää vielä pienemmäksi. Takaisin maksettavien erien verran on nostettava uutta lyhytaikaista luottoa, mikä lisää lainakantaa. Vuoden 2015 talousarvion rahoituslaskelman mukaan uutta lainaa tarvitaan bruttona 5,6 milj. euroa (nettona 4,0 milj. euroa). Terveessä taloudessa normaalit korjausinvestoinnit eli poistojen suuruiset investoinnit pitäisi voida kattaa vuosikatteella ja suuret kertaluonteiset investoinnit vain osaksi lainoituksella. Vuoden 2014 aikana korot ovat pysyneet lähes samalla tasolla koko ajan. Tammikuussa lyhytaikaisen rahoituksen (maksuvalmiuslainat) korkotaso oli 0,16 0,24 % ja lokakuussa korkotaso oli 0,12 0,15 %. Kunnan ja sen konserniyhtiöiden lainakanta kasvaa nopeasti investointien vuoksi, joten korkotason kehitys ja sen ennakointi tulee hyvin merkittäväksi, koska korkomenoihin sitoutuu jo lähivuosina huomattavasti rahaa. Vuosien lainakannan kehitys/arviot näyttävät seuraavilta: Vuosi Lainakanta (1.000 euroa) Euroa / asukas * * *arvio Kuntakonserni Euran kunnan kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto, Kiinteistö Oy Euran Virastotalo, Euran Uima- ja urheiluhalli Oy ja JVP- Eura Oy. Konserniyhtiöiden tavoitteet Vuonna 2009 voimaan tulleen konserniohjeen mukaan valtuusto hyväksyy valtuustokausittain konsernin strategiat. Strategia sisältää Euran tulevaisuudenkuvan ja strategiset painopistealueet. Omistajapolitiikan tavoitteena on laadukkaiden ja edullisten palvelujen järjestäminen kuntalaisille ja kunnalle sekä riittävä tuotto kunnan pääomasijoitukselle. Euran kunnan strategia tarkistetaan vuonna 2015 ja konsernitavoitteet määritellään ko. työn yhteydessä Konserniyhtiöiden yhteinen tavoite on, että yhtiöiden toimintaa ja taloutta on hoidettava niin, että tuloilla voidaan kattaa menot. Toimintaa on johdettava voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muita viranomaismääräyksiä noudattaen taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtiöiden asiakkailtaan perimien maksujen muutokset saavat noudattaa enintään yleisen kustannustason muutosta elleivät erityisen suuret investoinnit edellytä maksutason suurempaa tarkistusta.

14 14 Konsernijohdon tavoitteet Konsernijohdon on raportoitava yhtiöiden toiminnasta hallitukselle ja valtuustolle vuosittain osavuosikatsauksen yhteydessä ja aina silloin, kun yhteisön toimintaan liittyy olennaisia poikkeamia kunnan määrittämistä tavoitteista. Raportissa on esitettävä vähintään yhtiön budjetin toteutuminen ja arvio tilikauden tuloksesta, maksuvalmiustilanne, arvio lainamäärän kehityksestä tilikauden aikana, käyttöasteita, kävijämääriä, tavoitearvoja ym. koskevat ja muut olennaiset toiminnalliset ja toimintaympäristöön liittyvät tiedot sekä ajan tasalla olevat tiedot sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvistä toimenpiteistä. Tilinpäätöksen yhteydessä kunnanhallitus antaa valtuustolle tiedot tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Konserniyhtiöt ja niiden taloutta ym. koskevat tiedot Euran Uima- ja urheiluhalli Oy:n ensimmäisen toimintavuoden aikana kävi selväksi että yhtiön toimintatuotot eivät riitä kattamaan toimintakuluja. Kunta myöntää yhtiölle sekä toimintakuluihin että lainanhoitokuluihin vuosittain yhtiön kanssa arvioidun avustuksen, minkä määrä on vuoden 2015 talousarviossa euroa. Kiinteistö Oy Kauttuanpuiston talous on kohtuullisessa kunnossa. Käyttöaste eri taloyksiköissä on ollut niin korkea, että yhtiöiden käyttö- ja pääomamenot on saatu rahoitettua maksetuilla vuokrilla. Yhtiön liikevaihto on 2,2 milj. euroa ja asuntojen täyttöaste 96 %. Yhtiö omistaa tällä hetkellä 394 vuokra-asuntoa. JVP- Eura Oy:n päätoiminta eli jätevesien puhdistus käynnistyi Yhtiön talous on tällä hetkellä tasapainossa. Yhtiön uusi jätevesilupa hyväksyttiin tammikuussa Yhtiö käynnisti 5 milj. euron investoinnin puhdistamon toiminnan saattamiseksi lupa-arvojen mukaiseksi. Investointi on kokonaisuudessaan valmis vuoden 2014 loppuun mennessä ja tuli maksamaan arvioidut 5,0 milj. euroa. Kunta on lisäksi peruskorjannut omaa viemäriverkostoaan vv noin 2,8 milj. eurolla ja saanut merkittävän osan viemäriverkon vuotovesiä vähenemään. Tällä on selvä vähentävä vaikutus myös jätevedenpuhdistamolle tulevaan vesimäärään. Yhtiö käsittelee vuosittain noin 2,5 milj.m3 jätevettä, josta yhdyskuntajätevesien osuus on noin 0,7 milj. m3. Kiinteistö Oy Euran Virastotalot Oy hallinnoi kuntakeskuksessa olevaa toimistorakennusta, jossa sijaitse osa kunnan toiminnoista ja sen lisäksi poliisin palvelupiste. Rakennuksessa ovat myös Minerva Oy:n ja Terveystalo Oy:n toimitilat. Yhtiön osakkeista kunta omistaa 82,6 % ja Minerva 18,4 %. Yhtiön talous on tasapainossa. Konserniyhtiöitä koskevat konserniohjeet vuodelle 2015 käsitellään käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä.

15 15 Talousarvion arviointi alkuvuodesta 2015 Vuoden 2015 talousarvion valmistelu tehdään huomattavasti arvioitua huonommassa taloustilanteessa kuin vielä alkuvuodesta arvioitiin. Toimintakulujen kasvu oli vuonna ,9 %. Vuoden 2013 kasvu oli 3,3 % ja vuoden 2014 kasvu 3,7 % lokakuun lopussa. Talousarvion toteutumisen suurin riski on siinä, voidaanko menokasvua pienentää vuoden 2014 tasosta tavoiteltuun määrään. Peruspalvelubudjetissa on arvioitu kuntien keskimääräiseksi menokasvuksi vuosina ,5 %. Edellä olevan johdosta voidaan talousarviota ja sen tulo ja menoperusteita joutua tarkastelemaan hyvinkin merkittävästi jo alkuvuoden aikana mikäli tulosalueiden menokehitys ei seuraa talousarviota. Osavuosikatsaus tehdään toukokuun lopussa ja talouskatsaukset kuukausittain kuten kuluvana vuonnakin. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Kuntalaki muuttui siten, että lakimuutoksella annettiin määräys sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Hallintosäännössä on annettava määräykset riskien hallinnasta ja sisäisestä valvonnasta. Toimintakertomuksessa on annettava tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Sisäisen valvonnan suunnitelmaa koskevat yleisohjeet on vuosittain hyväksytty kunnanhallituksessa ja niiden perusteella kunnanjohtaja on päättänyt yleishallinnon toimesta tehdyistä valvontatarkastuksista. Lisäksi on erikseen annettujen määräysten perusteella tehtyjä tarkastuksia. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja kuuluu jokaiselle esimiehelle oman vastuualueensa osalta. Kun riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asemaa on nyt lainsäädännön perusteella korostettu, on uutta vuonna 2013 voimaan tulevaa hallintosääntöä muutettu siten, että säännössä on erikseen määräys riskien hallinnasta ja sisäisestä valvonnasta. Sen perusteella kunnan johtoryhmä tulee muodostamaan riskienhallinnan johtoryhmän. Valtuusto hyväksyi syyskuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Talousarviossa on tulosalueittain esitetty merkittävimmät riskit. Riskienhallintaa koskevat toimenpiteet on kirjattu omaan ATK-pohjaiseen riskienhallintaohjelmaan Riskien arviointi on osa johtamista ja käytännön toimintaa ja vuosittain arvioidaan ja täydennetään nyt aloitettua riskikartoitusta. Tavoitteena on kartoittaa kunnan toiminnan kannalta oleellisimmat riskit ja arvioida niiden toteutumismahdollisuuksia ja keinoja riskien vähentämiseksi ja/tai poistamiseksi. Tulosaluekohtaiset riskikartoituslomakkeet ja niissä arvioidut toimenpiteet ovat talousarviokirjan liiteaineistona.

16 16 TALOUSARVIOKIRJA Talousarvio laaditaan yhtä vuotta varten. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy myös kolmea vuotta koskevan taloussuunnitelman, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Suunnitelmavuodet eivät ole valtuustoa sitovia. Toimielimiä ja henkilöstöä sitovia ne kuitenkin luonteeltaan ovat. Määrärahat myönnetään toimielimille tulosalueittain. Tulosalueiden sisällä olevien vastuualueiden ja toimintayksiköiden määrärahat ja tavoitteet tarkennetaan käyttösuunnitelmien hyväksymispäätöksillä. Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ovat tulosalueiden brutto- ja nettosummat, jotka on esitetty talousarviokirjassa. Määrärahat sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tuloarviot sisäiset ja ulkoiset tulot. Talousarvion käyttötalousosan hyväksymisen perusteena ovat käyttösuunnitelmat. Valtuusto päättää määrärahat tulosalueille ja hyväksyy samalla kunnanhallituksen tulosalueille asettamat sitovat toiminnalliset tavoitteet. Talousarviokirjassa on esitetty myös vastuualuekohtaiset määrärahat ja lautakuntien toiminnalleen asettamat tavoitteet, jotka ovat tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia ja muutoin perustelutietoa. Menomäärärahat ja tuloarviot esitetään siten, että ulkoiset ja sisäiset erät on laskettu yhteen. Suunnitelmapoistoja varten ei ole esitetty määrärahoja. Käyttötalousosan määrärahat ovat sitovia seuraavasti: valtuustoon nähden tulosalueen ja siitä vastaavan toimielimen bruttomenojen sekä nettomenojen kokonaissummat vastuualueesta vastuussa olevaan toimielimeen nähden yksikön bruttomenojen ja nettomenojen kokonaismäärät kulttuuritoimen talousarvion nettobudjetoitu osa on valtuustoon nähden sitova nettomenon osalta nuorisotoimen talousarvion nettobudjetoitu osa on valtuustoon nähden sitova nettomenon osalta Tuloslaskelmaosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia seuraavasti: verotulot valtionosuudet rahoitustuotot ja menot satunnaiset erät tilinpäätössiirrot

17 Investointiosassa määrärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden: 17 hankkeittain (projekti) siten, että määrärahat on osoitettu aina nimetylle projektille ja sille määriteltyyn käyttötarkoitukseen investointiosan hankkeiden (projekti) toteuttaminen valtionosuutta saavien hankkeiden osalta on ehdollinen siten, että hankkeen käynnistäminen edellyttää hyväksyttyä valtionosuuspäätöstä tuloslaskelma- ja rahoitusosan osalta sitovia eriä ovat valtuustoon nähden: antolainojen lisäys lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen osalta lainojen kokonaismäärä talousarviovuoden lopussa, jolloin lainojen enimmäismäärä saa olla 30,0 milj. euroa. Käyttösuunnitelmat Talousarvion täytäntöönpanoon liittyvien käyttösuunnitelmien valmistelu voidaan aloittaa heti valtuuston talousarvion hyväksymistä koskevan päätöksen jälkeen. Käyttösuunnitelmat toimitetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Kunnanhallitus antaa talousarvion täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohtaiset ohjeet hallintokunnille vuoden 2015 alussa. Talousarvioehdotus Vuoden 2015 talousarvioesitys on valmisteltu kunnanhallituksen hyväksymiin laadintaohjeisiin tukeutuen. Talousarvin koordinoiva ja tasapainottava viimeistely on suoritettu hallintokuntien työvaiheen jälkeen kuntajohtamisen tulosalueella viranhaltijoille vahvistetun keskinäisen työnjaon mukaisesti.