EURAN KUNNAN TALOUSARVIO 2014

Transkriptio

1 2 EURAN KUNNAN TALOUSARVIO 2014 SISÄLLYSLUETTELO Lähtökohdat talousarviovuodelle Euran kunnan väestö, työllisyys ja elinkeinorakenne Yleinen taloudellinen tilanne Talousarviokirja Kuntajohtaminen Kuntajohtaminen Elinkeinot ja kehittäminen Maaseutupalvelut Hallinto- ja henkilöstöpalvelut Ruokapalvelut Talous Perusturvapalvelut Perusturvalautakunta hallinto ja talous Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Vanhusten ja vammaisten palvelut Sosiaalityö Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiokoulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hallinto Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Aikuiskoulutus Tekniset palvelut Tekninen lautakunta hallinto- ja talous Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Vesihuoltolaitos Rakennus- ja ympäristövalvonta Jätelautakunta Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Numero-osa

2 3 LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVIOVUODELLE 2014 Budjettiprosessi Vuoden 2014 talousarvion valmistelussa on noudatettu osittain uudistettua budjettiprosessia. Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin talousarviovalmistelun yleisohjeet, jolloin keskityttiin erityisesti kuntatalouden suureen kuvaan ns. trendi- ja painelaskelman avulla. Aiemmasta käytännöstä poiketen tulosalueille ei vielä tuossa vaiheessa annettu talousarviokehystä, vaan tulosalueiden yhteisenä tehtävänä oli valmistella talousarvioesityksensä siten, että koko kunnan ulkoiset toimintamenot olisivat enintään 76,1 milj. euroa. Vastuu taloutta tasapainottavista toimista ja niiden kohdentamisesta haluttiin antaa koko organisaation yhteiseksi tehtäväksi. Lopulliset tulosaluekohtaiset kehykset hyväksyttiin kunnanhallituksen kokouksessa Kun valmistelun lähtökohtana on ollut, että tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroja ei koroteta vuodelle 2014, oli välttämätöntä, että tulosalueet talousarvioesityksiään tehdessään keskittyvät erityisesti palvelutuotannon rakenteellisiin uudistuksiin ja henkilöstömenojen hallintaan. Uudistetun budjetointiprosessin johtavana ajatuksena on täsmentää toimielinten välistä työnjakoa: valtuusto päättää tavoitteista ja keskeisistä linjaratkaisuista, kunnanhallitus johtaa taloudenhoitoa ja hallintokunnat vastaavat tulosaluekohtaisen kehyksen puitteissa palvelutuotannosta ja resurssien tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta. Työnjako toimii, kunhan organisaatiossa asetetaan selkeät tavoitteet tulosalueiden lisäksi myös kaikille vastuualueille ja tulosyksiköille. Talousarviokirjan rinnalla korostuu tällöin käyttösuunnitelmien merkitys ja lautakuntien rooli toiminnan ja talouden ohjaamisessa. Talousarvion investointiosassa voimavarat on suurelta osin kohdistettu käynnissä olevan terveyskeskushankkeen rahoittamiseen. Juuri muuhun ei tässä taloustilanteessa ole mahdollisuuksia Vuoden 2014 talousarvion keskeiset tunnusluvut ovat seuraavat: käyttömenot 76,0 milj. euroa investoinnit 7,8 milj. euroa tuloveroprosentti 20,50 % verokertymä 43,1 milj. euroa vuosikate 1,5 milj. euroa tulos -1,6 milj. euroa lainakanta ,2 milj. euroa taseen ylijäämä ,4 milj. euroa suhteellinen velkaantuneisuus ,0 % omavaraisuusaste ,6 %

3 4 Talouden tunnusluvuissa ei päästä kuntastrategiassa esitettyjen tavoitteiden tasolle. Myönteisenä seikkana on kuitenkin kirjattava vuodelta 2013 ennustettu positiivinen tulos ja noin 9 milj. euron ylijäämä taseessa vuoden vaihtuessa. Positiivista on myös Euran kunnan työttömyysasteen säilyminen verraten alhaalla edelleen jatkuvasta taantumasta huolimatta. Samoin kaupalliset investoinnit eri puolella kuntaa luovat osaltaan myönteistä virettä. Kuntien toimintaympäristön muutos Kuluvan vuoden talousarvio laadittiin poikkeuksellisessa murrosvaiheessa. Vuoden 2014 talousarviota valmisteltaessa vuodentakaiset epävarmuustekijät ovat yhä vallalla. Alustavat linjaratkaisut niin sote- kuin kuntarakenneratkaisuissa on kuitenkin Euran osalta tehty. Mittava epätietoisuus kohdentuu edelleen mm. valtionosuusuudistukseen ja valmistelun alla olevaan uuteen kuntalakiin. Valtioneuvosto nimesi kuluvan vuoden lokakuussa Rauman seudun (Rauma, Eurajoki, Eura, Köyliö ja Säkylä) äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun asti. Ärmstatus antaa etenkin yritysten investoinneille ja henkilöstöpolitiikalle merkittäviä tukimahdollisuuksia. Erityisen hankeohjelman lisäksi Euran kunta huolehtii osaltaan siitä, että ärmratkaisusta tiedotetaan kattavasti seudun yrityksille ja muille toimijoille. Euran valtuusto antoi syksyllä pidetyssä talousseminaarissa tukensa suunnitelmalliselle ja johdonmukaiselle palvelurakenteen uudistustyölle. On hyvä tässäkin yhteydessä korostaa, että kunnan tosiasiallinen puhevalta on sitä suurempi, mitä parempi on kunnan taloudellinen tila ja mitä selkeämmät ovat kunnan tulevien vuosien strategiset tavoitteet. Eurassa 27. päivänä marraskuuta 2013 Matti Lahtinen kunnanjohtaja

4 5 EURAN KUNNAN VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA TYÖSSÄKÄYNTIRAKENNE Väestö Vuoden 2013 alusta Euran asukasluku (v ) on lokakuuhun tultaessa vähentynyt 44 asukkaalla ollen (12421). Lokakuun lopussa kunnan väestöstä naisia oli 6219 (6244) ja miehiä 6152 (6177) Väestö 10/ / Työllisyys Lokakuun lopussa Eurassa oli työttömänä 380 (10/ ) henkilöä, mikä vastasi 6,8 %:n työttömyysastetta. Satakunnassa työttömyys vastaavana ajankohtana oli 11,2 % (11) ja koko maassa 11,1 % (9,5). Eurassa miehiä oli lokakuun lopussa työttömänä 217 (221) ja naisia 163 (172). Alle 25- vuotiaita työtä vaille oli 52 (40) nuorta ja heidän osuutensa kaikista työttömistä oli 13,7 %. Yli vuoden työttöminä olleita oli lokakuussa 91 (74) eli 24 %.

5 6 Työttömyysaste 10/ / ,8 7,0 7,2 8,2 8,7 8 7,7 7,3 6,2 7,1 7,5 6,1 6,3 6, Euran työssäkäyntirakenne Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan Euran työpaikkaomavaraisuus on 102,9 %. Eurassa työssä käyviä on ja työllisiä Työllistävimmät toimialat Eurassa ovat elintarvikkeiden valmistus, pakkausten valmistus, erikoispaperituotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus sekä maaliikenne ja maatalous.

6 7 Euran työllistävimmät yritykset Yritys Toimiala Henkilöstöä noin HK Ruokatalo Oy elintarvikkeiden valmistus 537 Auramaa -yhtiöt maaliikenne 310 Jujo Thermal Oy erikoispapereiden valmistus 230 Amcor Flexibles Finland Oy muovipakkausten valmistus 220 Loipart Technology Finland Oy laivojen rakentaminen 170 Pintos -konserni metallikiinnittimien valmistus 150 Jaakko-Tuote Oy lasituotteiden valmistus 150 Biolan ryhmä lannoitteiden ja ympäristötuotteiden valmistus 148 Koskinen yhtiöt maaliikenne 140 Loitech Production Oy erikoistunut rakennustoiminta 126 A & R Carton Oy kartonkipakkausten valmistus 100 Euran Urakointipalvelu EUP Ky kiinteistöjen ja irtaimiston huolto 85 Euran Teollisuushuolto Oy koneiden korjaus ja huolto 80 Mykora Oy sienten viljely ja tukkukauppa 80 Eupart Oy eriste- ja ilmastointiasennus 72 Lammela Oy vähittäiskauppa 72 ETS-Lindgren Oy metallirakenteiden valmistus 57

7 8 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Kansainvälinen talous Kansainvälinen talous kasvaa, mutta kasvu on edelleen keskimääräistä selvästi hitaampaa. Maailman yksityinen kulutus on ilmeisesti ylittänyt jo vuoden 2012 lamaa edeltäneen tason. Investoinnit ovat elpyneet selvästi hitaammin ja jääneet noin 10 % alle lamaa edeltävän tason. Maailmankauppa kasvaa hitaasti ja sen painopiste on siirtynyt entistä enemmän kehittyviin maihin ja varsinkin kehittyvään Aasiaan. Kaupan kasvun arvioidaan kasvavan vuonna 2014 noin 5 %. Kehittyvien maiden väliseen kauppaan painottuva kasvu vaikeuttaa Suomen kauppaa ja Suomi onkin menettänyt viime vuosien aikana selvästi markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa. Suomen talous Suomen kansantalouden kasvuksi arvioidaan vuonna ,5 %. Talouden ennustetaan kääntyvän kasvuun vuoden loppupuolella. Vuotta 2014 koskevat arviot liikkuvat +1, ,0 %:n välillä. Kasvun rakenteen arvioidaan monipuolistuvan, mutta kasvupotentiaali on vähäinen koska työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut tuotantokapasiteettia ja investoinnit uusiin hankkeisiin ovat vähäiset. Työttömyysasteen arvioidaan olevan vuonna 2013 keskimäärin 8,3 %, vuonna ,2 % ja vuonna ,9 %. Työllisyys ei olennaisesti parane vaikka talous kääntyykin kasvuun kuluvan vuoden loppupuolella. Palkat ja hinnat Vuoden 2013 syksyllä työmarkkinajärjestöjen hyväksymän keskitetyn palkkaratkaisun mukaan seuraava sopimuskausi on kolmivuotinen. Sopimus nostaa palkkoja vuonna eurolla ja vuonna ,4 %. Vuoden 2013 aikana inflaatio on hidastunut ja oli lokakuussa 1,2 %. Vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi on ennakoitu 1,6 %. Korkotaso on parin viimeisen vuoden aikana ollut hyvin alhainen. Euroopan keskuspankki alensi vuoden 2013 aikana ohjauskorkoaan 0,5 %:n. Lyhyiden markkinakorkojen (3 ja 6 kk euribor) arvioidaan olevan loppuvuonna 0,22 % 0,32 % tasolla ja vuoden 2014 alussa 0,22 % - 0,34 %.

8 9 Kuntien talous Vuodet Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätösten mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat vuodesta ,4 % ja kuntayhtymien 4,7 %. Kunta-alan palkkoja koskeva sopimuskausi päättyy Ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna ,1 %. Elokuussa syntyneen palkkaratkaisun palkkoja korottava vaikutus on sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla 0,06 %. Vuoden 2013 syyskuussa julkaistussa Peruspalvelubudjetti 2014 esitettyjen kuntataloutta koskevien arvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvavat vuonna 2013 noin 3,0 % ja palvelutuotannon volyymin arvioidaan kasvavan prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen aiheuttamaa kysyntäpainetta sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin. Kuntien henkilöstömäärän oletetaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, joten volyymin kasvu näkyy ostopalvelujen kasvuna. Ostojen kasvuksi arvioidaan 5,5 % ja avustusten 5,0 %. Jos kuntien toimintamenot kasvavat laskelmissa esitetyllä tavalla, kuntien ja kuntayhtymien vuosikate paranee vuoteen 2012 verrattuna. Tilikauden tulos jää kuitenkin alijäämäiseksi eikä vuosikate kata poistoja. Kuntatalous jatkaisi velkaantumistaan myös vuonna Vuosi 2014 Vuonna 2014 verotulojen ennakoidaan kasvavan noin 2 %. Maltillinen palkkaratkaisu ei juurikaan lisää tuloveron tuottoa. Yhteisöverotusta koskevat muutokset kompensoidaan kunnille kuntien jako-osuutta korottamalla. Kiinteistöverotusta koskevat verotusarvojen korotus ja ikäaleneman muutos kasvattavat kuntien verotuottoja keskimäärin 7,5 %. Valtionosuuksien arvioidaan alenevan 1,5 %. Valtionosuuksien kasvua hidastavat valtiontalouden sopeutustoimet. Peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan 362 milj. eurolla ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna Jäteveron tuotto ohjataan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien valtionosuudet kasvavat tämän johdosta 70 milj. euroa. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on vuonna 2014 yhteensä 1,0 %. Kuntien toimintamenojen kasvuksi vuonna 2014 arvioidaan 3,5 %. Kustannustason nousu hidastuu vuoteen 2013 verrattuna ja menojen volyymikasvu pysyy prosentin tuntumassa. Kuntien ansiotason nousuksi arvioidaan 2,0 %. Henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, joten palkkamenojen kasvu pysyy ansiotason kasvun tasolla. Vuosikatteet heikkenisivät kuntien osalta noin 800 milj. euroa, mikä ei riitä kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Kuntatalouden alijäämä syvenisi edelleen. Käytetyt lähteet: Valtiovarainministeriön Budjettikatsaus syyskuu 2013, Peruspalveluohjelma syyskuu 2013, Taloudellinen katsaus syyskuu 2013

9 10 Euran talous Vuonna 2011 toimintamenot kasvoivat 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja vuonna ,3 %. Kunnallisverojen kasvu oli vuonna ,9 % ja vuonna ,5 %. Yhteisöverot kasvoivat vuonna ,2 % ja kiinteistöverot 1,3 %. Kokonaisuudessaan verotulojen kasvu oli vuonna ,4 % ja vuonna ,7 %. Valtionosuudet kasvoivat vuonna ,2 % ja vuonna ,9 %. Toimintatuotot kasvoivat vuonna ,4 % ja alenivat vuonna %. Vuonna 2013 toimintamenot ovat kasvaneet 2,1 % lokakuun loppuun mennessä ja toimintatuotot 3,3 %. Verotulot ovat kasvaneet 2,5 % ja valtionosuudet vähentyneet 0,3 %. Tuloslaskelman mukainen vuosikate oli lokakuussa 7,1 milj. euroa ja ylijäämä poistojen jälkeen 5,0 milj. euroa. Oikaistun tuloslaskelman mukainen vuosikate oli 3,7 milj. euroa ja ylijäämä 1,7 milj. euroa. Mikäli loppuvuoden menot ja tulot kehittyvät vuoden toisen puoliskon tahdissa arvioidaan tilinpäätöksen olevan noin 0,4 0,8 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarviovalmistelussa lähtökohtana oli vuoden 2010 keväällä hyväksytty talouden vakauttamisohjelma, vuoden 2011 maaliskuussa hyväksytty Talouspoliittiset linjaukset ja kunnan Strategia ja valtuuston pitämän talousarvioseminaarin tulokset. Kunnanhallitus hyväksyi toukokuussa 2013 talousarvion valmisteluohjeet. Tulosaluekohtaisia kehyksiä ei vahvistettu, vaan toukokuussa valtuustossa esitetty ns. menojen ja tulojen trendilaskelma, joka perustui peruspalveluohjelman tietoihin, oli talousarviovalmistelun pohjana. Kunnanhallitus asetti kuitenkin taloudelliseksi tavoitteeksi enintään 1,6 milj. euron alijäämän. Talousarvio on tehty tämän tavoitteen mukaisesti. Toimintatuotot Toimintatuottojen kehitys vuosina näyttää seuraavalta: Toimintatuotot (1000 euroa) Tp 2012 m % Ta 2013 m% Ta 2014 m % Myyntituotot , , ,6 Maksutuotot , , ,5 Tuet ja avustukset , , ,5 Muut toimintatuotot , , ,7 Yhteensä , , ,9

10 11 Tuloslaskelman toimintakate muodostuu toimintatuotoista ja -kuluista. Toimintatuottojen määrä on vuoden 2014 talousarviossa 10,9 milj. euroa. Myyntituottojen osuus toimintatuotoista on 35,6 %, maksutuottojen 31,3 %, avustusten 6,4 % ja muiden toimintatuottojen (mm. vuokrat) 26,7 %. Toimintakulut Kaksi suurinta erää toimintakuluissa ovat henkilöstömenot ja palvelujen ostot. Henkilöstömenojen kasvu on suurimmaksi osaksi sidottu työmarkkinajärjestöjen sopimuksin. Henkilöstön lisäykset, kuten uusien virkojen perustaminen, sijaisten ja tilapäisen henkilöstön käyttö nostavat osaltaan palkkakustannuksia. Vuoden 2014 palkankorotusvaraksi on määritelty 0,5 % palkkojen nykytasoon verrattuna. Henkilöstömenojen (35,9 milj. euroa) osuus toimintakuluista on 47,3 %. Palvelujen ostoista suurin osa koostuu erikoissairaanhoidon asiakaspalveluiden ostoista sekä sosiaalitoimen vastaavista eristä. Erikoissairaanhoitoon tehtävä varaus 13,7 milj. euroa vuodelle 2014 on 7,3 % pienempi kuin tämän vuoden määräraha. Perusteena on ostojen vähentyminen huomattavasti vuoden 2013 aikana. Kokonaisuudessaan ostopalvelut alenevat vuoden 2013 tarkistettuun talousarvioon verrattuna -3,4 %. Henkilöstömenojen kasvu on 3,4 %, mikä johtuu palkankorotuksista, henkilöstön lisäyksestä ja muista henkilöstökustannuksista. Hallintokunnat valmistelevat uudet virat /toimet toimintokohtaisesti täyttölupamenettelyn mukaisesti. Talousarvion tarkastelun yhteydessä alkuvuodesta päätetään henkilöstön lisäykset/vähennykset/muut muutokset tapauskohtaisesti. Uusien virkojen ja toimien perustaminen ja lakkauttaminen vaatii edelleen valtuuston tai hallituksen päätöksen. Talousarvioon sisältyvät kokonaan uudet virat ja toimet on sisällytetty talousarvion määrärahoihin ja henkilötyövuosia koskevaan taulukkoon. Talousarviossa sitovia ovat palkkausmäärärahat (palkat ja palkkiot sekä palkan sivukulut) sekä määrärahojen perusteella laskettu henkilötyövuosien määrä.

11 12 Toimintakulujen muutos vuosina käy ilmi alla olevasta taulukosta. Toimintakulut (1000 euroa) Tp 2012 m % Ta 2013 m % Ta 2014 m % Henkilöstökulut , , ,4 Palvelujen ostot , , ,7 Aineet ja tarvikkeet , , ,0 Avustukset , , ,5 Muut toimintakulut , , ,9 Yhteensä , , ,6 Terveyskeskus- vanhainkodin saneeraus- ja laajennushanke on meneillään ja hankkeen ensimmäinen vaihe on jo lähes valmis. Toimintaa joudutaan järjestelemään tilapäisesti monella eri tavalla. Tilapäisjärjestelyistä aiheutuu kustannuksia, joiden määrää on vaikea arvioida. Järjestelyistä aiheutuvat kustannukset ovat käyttökustannuksia, joiden aiheuttamat määrärahatarpeet käsitellään erikseen tehtävillä päätöksillä. Nuorten yhteiskuntatakuu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeena hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin. Nuorisotakuu tulee vaiheittain voimaan vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kunta on käynnistänyt hankkeen ja toimii aktiivisesti tavoitteen saavuttamiseksi. Hanke koskee kunnan koko organisaatiota ja muita kunnan sidosryhmiä. Vuoden 2013 aikana toiminnasta aiheutuvia kustannuksia seurataan erityisesti, jotta voidaan arvioida toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat lisämäärärahatarpeet ja sitä miten toiminta edesauttaa nuorten sijoittumista joko työelämään tai opiskelupaikkoihin. Toteutumisen ensimmäinen seurantaraportti on käsitelty Verotulot Tuloveroprosentti pysyy ennallaan ja on 20,50 %. Vuonna 2014 verotulojen arvioidaan kasvavan koko maassa keskimäärin 2,1 % ja vuonna ,0 %. Yhteisöverokertymän kasvuksi arvioidaan 5,4 %, vuonna 2014 ja vuonna ,4 %. Euran kunnan verotulojen muutos poikkeaa jonkin verran koko maan arvioidusta kasvusta. Vuonna 2014 tuloveroja kertyy 38,8 milj. euroa, -2,1 %. Vuoden 2013 tuloveron tuotto on arvion mukaan 39,6 milj. euroa.

12 13 Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 2,1 milj. euroa eli käytännössä sama määrä kuin vuonna Kiinteistöverojen kertymäksi arvioidaan vuonna ,9 milj. euroa ja vuonna ,1 milj. euroa missä kasvua on 10 %. Kiinteistöveroprosentit ovat; yleinen 0,85 %, vakituinen asunto 0,40 % ja muut asuinrakennukset 0,85 %. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi verotuksen perusteiden muutoksesta. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Suunnitelmakauden tuloslaskelma on laadittu 20,50 %:n tuloveroasteen perusteella. Laskelmasta käy ilmi, että nykyisillä veroprosenteilla vuosien tuloslaskelmien mukainen vuosikate on 3,1 milj. euroa negatiivinen ja tulos noin 9,3 milj. euroa alijäämäinen. Tilanteen korjaaminen edellyttää siten erittäin merkittäviä muutoksia sekä palveluihin että verotuksen tasoon. Tuloveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tulokertymät vuosina ovat seuraavat (miljoonaa euroa): Vuosi Tulo- Yhteisövero Kiinteistö- Yhteensä vero vero ,9 2,3 1,8 41,0 2013* 39,6 2,2 1,9 43,7 2014* 38,8 2,1 2,1 43,0 *arvio Valtionosuudet Vuonna 2010 uudistetun valtionosuusjärjestelmän ns. peruspalvelujen valtionosuuteen on koottu aiemmin erillään olleita valtionosuuksia ja se perustuu yleisen osan määräysperusteisiin (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin ja erisyisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitus-osuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Vuonna 2014 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on Suomen Kuntaliiton arvion mukaan 29,53 % ja tämän ulkopuolelle jäävien opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavien palveluiden 41,89 %. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 30,96 prosentista 29,53 prosenttiin. Valtionosuuksien väheneminen johtuu suurimmaksi osaksi jo päätetyistä leikkauksista.

13 14 Kustannusten jaon tarkistus ja indeksikorotukset tehdään täysimääräisinä. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 24,1 milj. euroa. Valtionosuuksista verotulotasauksen valtionosuus 0,7 milj. euroa ja muut valtionosuudet 23,4 milj. euroa. Valtionosuusuudistus Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Alustavien kuntakohtaisten laskelmien pitäisi olla selvillä vuoden 2013 marraskuussa. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Vuosikate Vuosikate ilmoittaa, paljonko tulorahoituksesta jää investointien ja lainojen lyhennysten kattamiseen. Vuoden 2014 talousarviossa vuosikate on 1,5 milj. euroa. Suunnitelmapoistojen määrä on 3,1 milj. euroa. Talousarvio on 1,6 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikatteesta voidaan maksaa vuonna 2014 erääntyvien lainojen lyhennykset. Investoinnit joudutaan rahoittamaan uutta lainaa ottamalla. Vuosikate on kehittynyt/arvioidaan kehittyvän vuosina seuraavasti: Vuosi Euroa (1.000) * * *arvio

14 15 Tilikauden tulos ja kumulatiivisen alijäämän kattaminen Kuntalain määräysten mukaan taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on katettava enintään neljän vuoden pituisen suunnitelmakauden aikana. Euran taseessa oli vuoden 2012 lopussa ylijäämää 7,8 milj. euroa. Vuoden 2013 tarkistetussa talousarviossa tilikauden tulos on 0,4 milj. euroa ylijäämäinen mikä lisää taseen kumulatiivisen ylijäämän 8,2 milj. euroon. Kuntalain 65.3 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo nimenomaan kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Toisin sanoen kunnan, jonka talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Vuoden 2014 talousarviossa alijäämää on 1,6 milj. euroa, joten kuntalain mukaiseen taloussuunnitelmaan ei vielä ole velvoitetta. Nykyisiin veroprosentteihin perustuvassa vv taloussuunnitelmassa vuosikate painuu negatiiviseksi vuonna Koko suunnitelmakauden eli vv yhteenlaskettu alijäämä on 10,8 milj. euroa mikä tarkoittaa sitä että vuoden 2016 lopussa taseessa olisi noin 1,8 milj. euron alijäämä. Kuntalain mukainen tasapainosuunnitelma on siten laadittava vuoden 2016 talousarviota valmisteltaessa. Investoinnit Vuoden 2014 investoinnit ovat 7,8 milj. euroa. Vuosien investointiohjelmassa investoinnit ovat yhteensä 16,4 milj. euroa. Terveyskeskus- vanhainkodin mittava peruskorjaus- ja laajennushanke päättyy vuoden 2016 alussa. Vuosien investoinnit ovat enää 4,0 milj. euroa, joten kunta voi siitä lähtien keskittyä enemmän velkojen maksuun kuin uusien merkittävien investointien tekemiseen. Talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien investoinnit perusteluineen ja tavoitteineen on esitetty jäljempänä kohdassa Investointiosa olevassa taulukossa. Talousarvion oheismateriaalina on toimitettu vv investointiohjelma. Investointiohjelma on ohjeellinen ja sitä tarkistetaan tarvittaessa kunnan taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Lainat Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kunnan lainakanta oli 12,0 milj.euroa. Asukasta kohden lainaa oli 965 euroa, mikä alitti selvästi valtakunnallisen keskiarvon euroa/asukas. Satakunnan kuntien lainakanta oli vuonna euroa/asukas.

15 16 Vuonna 2013 lainamäärä kasvaa selvästi ja on vuoden lopussa arviolta 18,5 milj. euroa. Marraskuussa verotuksen maksuunpanotilityksessä palautetaan ennakkoon maksettuja tuloveroja 2,6 milj. euroa, minkä johdosta marraskuun tuloverokertymä on suhteellisen vähäinen. Joulukuun oikaisutilitys muuttaa vielä lopullista verokertymää jompaan kumpaan suuntaan. Takaisin maksettavien erien verran on nostettava uutta lyhytaikaista luottoa, mikä lisää lainakantaa. Vuoden 2014 talousarvion rahoituslaskelman mukaan uutta lainaa tarvitaan bruttona 6,6 milj. euroa (nettona 4,8 milj. euroa). Terveessä taloudessa normaalit korjausinvestoinnit eli poistojen suuruiset investoinnit pitäisi voida kattaa vuosikatteella ja suuret kertaluonteiset investoinnit vain osaksi lainoituksella. Uuden strategian tavoitteena on että kunnan velkaantumisaste olisi keskimäärin alle 30 % ja vuosikatteella rahoitetaan 70 % investoinneista. Vuosien osalta tavoitetta ei saavuteta mikä johtaa tilanteeseen, jossa lainojen hallintakuluja varten (korot ja lyhennykset) on korotettava veroja, koska vuosikatteesta ei lyhennyksiä pystytä maksamaan kokonaisuudessaan enää vuonna Vuoden 2013 investointien toteutumisaste oli lokakuussa 83,2 % eli 8,0 milj. euroa kun talousarviossa investointimäärärahat ovat 9,7 milj. euroa. Vaikuttaa siltä, että talousarvio toteutuu investointien osalta lähes kokonaan. Lyhytaikaisen lainan määrä vaihtelee vuoden mittaan, mutta mikäli vuosikate pysyy positiivisena, voidaan käyttömenot rahoittaa tuloilla. Tilapäistä lainaa otetaan maksuvalmiuden varmistamista varten. Tavoitteena on, että lyhyen lainan määrä olisi keskimäärin 5,0 8,0 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana korot ovat pysyneet lähes lähes samalla tasolla koko ajan. Tammikuussa lyhytaikaisen rahoituksen (maksuvalmiuslainat) korkotaso oli 0,16 0,24 % ja lokakuussa korkotaso oli 0,15 0,18 %. Kunnan ja sen konserniyhtiöiden lainakanta kasvaa nopeasti investointien vuoksi, joten korkotason kehitys ja sen ennakointi tulee hyvin merkittäväksi, koska korkomenoihin sitoutuu jo lähivuosina huomattavasti rahaa. Euran uima- ja urheiluhalli Oy:n 11,2 milj. euron laina on nostettu vaihtuvakorkoisena ja sen suojaamisesta on yhtiö tehnyt päätöksen muuttamalla laina kymmeneksi vuodeksi kiinteäkorkoiseksi lainaksi 9,6 milj. euron osalta. Vuosien lainakannan kehitys/arviot näyttävät seuraavilta: Vuosi Lainakanta Euroa / (1.000 euroa) asukas * * *arvio

16 17 Kuntakonserni Euran kunnan kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto, Kiinteistö Oy Euran Virastotalo, Euran Uima- ja urheiluhalli Oy ja JVP- Eura Oy. Konserniyhtiöiden tavoitteet Vuonna 2009 voimaan tulleen konserniohjeen mukaan valtuusto hyväksyy valtuustokausittain konsernin strategiat. Strategia sisältää Euran tulevaisuudenkuvan ja strategiset painopistealueet. Omistajapolitiikan tavoitteena on laadukkaiden ja edullisten palvelujen järjestäminen kuntalaisille ja kunnalle sekä riittävä tuotto kunnan pääomasijoitukselle. Strategia vv asiakirjassa ei erityisiä konsernia koskevia strategisia tavoitteita ole. Euran kunnan strategia tarkistetaan vuonna 2014 ja konsernitavoitteet määritellään ko. työn yhteydessä Konserniyhtiöiden yhteinen tavoite on, että yhtiöiden toimintaa ja taloutta on hoidettava niin, että tuloilla voidaan kattaa menot. Toimintaa on johdettava voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muita viranomaismääräyksiä noudattaen taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtiöiden asiakkailtaan perimien maksujen muutokset saavat noudattaa enintään yleisen kustannustason muutosta elleivät erityisen suuret investoinnit edellytä maksutason suurempaa tarkistusta. Konsernijohdon tavoitteet Konsernijohdon on raportoitava yhtiöiden toiminnasta hallitukselle ja valtuustolle vuosittain osavuosikatsauksen yhteydessä ja aina silloin, kun yhteisön toimintaan liittyy olennaisia poikkeamia kunnan määrittämistä tavoitteista. Raportissa on esitettävä vähintään yhtiön budjetin toteutuminen ja arvio tilikauden tuloksesta, maksuvalmiustilanne, arvio lainamäärän kehityksestä tilikauden aikana, käyttöasteita, kävijämääriä, tavoitearvoja ym. koskevat ja muut olennaiset toiminnalliset ja toimintaympäristöön liittyvät tiedot. Tilinpäätöksen yhteydessä kunnanhallitus antaa valtuustolle tiedot tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Konserniyhtiöt ja niiden taloutta ym. koskevat tiedot Euran Uima- ja Urheiluhalli Oy:n laajennus- ja peruskorjaushanke on valmistunut vuoden 2013 maaliskuussa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 12,3 milj. euroa. Hankkeen rahoittamiseksi on yhtiö ottanut 11,2 milj. euron pitkäaikaisen lainan, jonka kunta on taannut. Hankkeelle on myönnetty valtionosuutta 0,9 milj. euroa. Puuttuvan rahoituksen euroa yhtiö hankkii lisälainoituksella.