Paikkatiedolla tehoa toiminnanohjaukseen

Transkriptio

1 1/09 AsiakaSlehti Paikkatiedolla tehoa toiminnanohjaukseen

2 SISÄLTÖ Uutisia Laserkeilausaineistot tehostavat GTK:n työtä Analyysipalvelusta hitti Paikkatietoanalyysi vastaa konkreettisiin kysymyksiin Uutisia ESRI-käyttäjäpäivät 2009: Euroopassa kasvava tarve paikkatiedolle Karttasovellukset verkkosivuille Silverlight-teknologialla ArcPad 8 tuo tehokkuutta kenttätyöhön Tips&Tricks My Places Omat paikat Uutisia ESRI Business Partners 4 ESRIn paikkatietoratkaisu on integroitu Tietomitta Oy:n jätehuollon toiminnanohjausjärjestelmään, jolla kuntayhtymät ja jätteenkuljetusyritykset hoitavat jätehuollon prosesseja. Paikkatieto tehostaa toiminnan suunnittelua ja opastaa jäteautoissa kuljettajat kohteisiinsa. 12 ESRI Finlandin konsultointipalvelun henkilöresurssit ovat kahdessa vuodessa kaksinkertaistuneet. Kokeneiden paikkatietoasiantuntijoiden monipuolisten palvelujen avulla asiakkaat voivat saada entistä nopeammin ja entistä enemmän hyötyjä irti paikkatietoratkaisuistaan. 8 Paikkatiedolla on keskeinen rooli säteilyturvallisuuden ja ympäristön säteilyn valvonnassa sekä valmiustoiminnassa. Säteilyturvakeskus käyttää ESRIn teknologiaa SONNIautolla tehtävien liikkuvien mittausten tulosten tosiaikaiseen esittämiseen johtokeskuksessaan. AsiakaSlehti Julkaisija: ESRI Finland Oy ESRI Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: ESRI Finland Oy:n asiakasja markkinointirekisteri Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: info@esri.fi Tuotanto: Press Features Oy, Salaperä Oy Kannen kuva: Matti Matikainen Paino: Forssan Kirjapaino Oy, 2009 Painos: 5000 kpl ESRI Finland Oy Piispanportti Espoo Puh Fax info@esri.fi Yhteystiedot Myynti: Puh myynti@esri.fi Käyttäjätuki: Puh tuki@esri.fi Uudistuneet www- ja sähköpostiosoitteemme ovat Vanhatkin osoitteet toimivat edelleen. 2 ESRI Finland asiakaslehti

3 Paikkatiedosta apua toiminnan tehostamiseen PÄÄKIRJOITUS Tammikuun lopulla järjestetyt ESRI-käyttäjäpäivät olivat minulle ilahduttava ja innostava kokemus. Useimmat tapahtuman reilusta 200 osallistujasta oli mukana käyttäjäpäivillä ties jo kuinka monetta kertaa, mutta itselleni ne olivat ensimmäiset. Minuun teki erityisen vaikutuksen se, kuinka paljon ja kuinka mielenkiintoisia esityksiä asiakkaamme pitivät tapahtumassa. Esitykset myös osoittivat, kuinka monilla eri tavoilla asiakkaamme hyödyntävät ESRIn ratkaisuja oman toimintansa kehittämisessä ja tehostamisessa. Paikkatieto on otettu avuksi ympäristöhallinnossa, Museovirastossa, Geologian tutkimuskeskuksessa, Metsätalouden tutkimuskeskuksessa, YK:n Kongo-operaatiossa, teleoperaattori DNA:ssa, infrarakentamisen palveluyrityksessä Destiassa ja hyvin laajasti Puolustusvoimissa, kuten käyttäjäpäivillä näimme. Sama toki pätee lukuisiin muihinkin organisaatioihin vähittäiskauppaketjuista kiinteistövarainhoitajiin, kuntiin ja kaupunkeihin, Maanmittauslaitokseen, Tiehallintoon ja vakuutusyhtiöihin asti, vain joitakin esimerkkejä mainitakseni. Käyttäjäpäivillä saimme kuulla, että myös ensimmäinen suomalainen Etelänavalle ilman ulkopuolista tukea hiihtänyt retkikunta hyödynsi paikkatietoa ja piti sitä tärkeänä retkensä onnistumiselle. Kari Poppis Suomelan kertomus äärimmäisen vaativasta retkestä herätti ansaittua kunnioitusta kuulijoiden keskuudessa. Saamamme palaute käyttäjäpäivistä oli myönteistä, ja osallistujat pitivät päivien antia informatiivisena. Omana palautteenani kiitän lämpimästi kaikkia osallistujia sekä esitysten pitäjiä aktiivisesta ja paljon ajatuksia herättäneestä tapahtumasta. Paikkatiedon hyödyntäjiä ja hyödyntämisen kohteita on siis jo nyt Suomessakin melkoinen kirjo, ja se kasvaa koko ajan. Taloudellisesti haastavana aikana, jota nyt elämme, yritykset ja julkishallinnon organisaatiot pyrkivät varmasti löytämään yhä uusia tapoja hyödyntää myös paikkatietoa toimintansa tehostamisessa. Tähän ESRIn ratkaisut tarjoavat hyviä mahdollisuuksia. Niiden avulla organisaatiot voivat kerätä, analysoida ja esittää havainnollisesti faktapohjaista tietoa päätöksenteon tueksi. Paikkatieto tarjoaa päätöksentekoon sellaista lisäarvoa, jota on vaikea tai mahdoton saada millään muulla tavalla. Olipa organisaatio jo paikkatiedon käyttäjä tai ei, kaikkea ei aina tarvitse tehdä itse. Haluttaessa ESRIn asiantuntijat voivat tehdä asiakkaan liiketoimintatarpeisiin liittyviä paikkatietoanalyyseja konsultointityönä. Kertaluonteisissa analysointitarpeissa asiakkaan ei tällöin tarvitse investoida ohjelmistojen ja raudan hankintaan, henkilöstön kouluttamiseen eikä tiedon keräämiseen, vaan analyysit saadaan nopeasti käyttöön ammattilaisten tuottamina. Konsulttimme voivat myös tehdä analyyseja yhdessä asiakkaan henkilöiden kanssa ja siirtää samalla osaamista asiakkaalle. Paikkatietoanalyysi voi auttaa ratkaisemaan hyvin konkreettisia ja tarkkaan rajattuja liiketoiminnan ongelmia. Jos asiakkaalla ei vielä ole paljon kokemusta paikkatiedon käytöstä, sen mahdollisuuksia ei välttämättä itse nähdä. Asioista kannattaakin keskustella avoimesti konsulttiemme kanssa. He löytävät kyllä analyysien mahdollisuudet, jos sellaisia asiakkaan ongelmaan on olemassa. Me olemme ESRI Finlandissa kasvaneet viimeksi kuluneen vuoden aikana niin vauhdikkaasti, että emme enää mahdu nykyisiin toimitiloihimme. Muutamme kesän aikana uusiin tiloihin, jotta voimme jatkaa kasvuamme ja rekrytoida lisää paikkatiedon ammattilaisia palvelemaan entistä paremmin asiakkaitamme. Kysyntä paikkatiedolle kasvaa jatkuvasti, ja me aiomme pysyä vauhdissa mukana. Jukka Rouhe toimitusjohtaja ESRI Finland asiakaslehti 3

4 Paikkatietoa jätehuollon toiminnanohjaukseen Jätehuollon toiminnanohjaus järjestelmiä toimittava Tietomitta Oy on integroinut ESRIn paikkatietoratkaisun järjestelmäänsä. Paikkatieto auttaa kuntia, kuntayhtymiä ja jätteenkuljetusyrityksiä tehostamaan toimintansa suunnittelua. Jäteautoissa paikkatietosovellus opastaa kuljettajat ajoneuvotietokoneen ruudulla tyhjennyspisteestä toiseen. Jätehuollon toiminnanohjausjärjestelmän paikkatietomoduuli tuo aivan uudenlaisia välineitä jätehuollon suunnitteluun ja kehittämiseen. Tietomitan toiminnanohjausjärjestelmä JHL on ollut markkinoilla jo 22 vuotta, ja sen käyttäjiin kuuluu lähes 200 kuntaa, kuntayhtymää ja jätteenkuljetusurakoitsijaa. JHL-järjestelmän avulla asiakasorganisaatiot hoitavat jätehuollon prosesseja asiakashallinnasta, tilaustenkäsittelystä, logistiikasta ja asiakaspalautteesta laskutukseen, reskontraan ja tilastointiin asti. Paikkatietokomponentin lisääminen toiminnanohjausjärjestelmään tuo Tietomitan toimitusjohtajan Timo Sivulan mukaan asiakkaille havainnollisia apuvälineitä niin toimistolle kuin ajoneuvoihinkin. Karttapohjaisuus on vienyt meidän omat sovelluksemme aivan uudelle tasolle. Asiakkaiden työnteko tehostuu, kun asiat nähdään kartalla, ja asioita voidaan suunnitella ja optimoida karttapohjalla. Se myös mahdollistaa sovellustemme jatkokehityksen aivan uudella tavalla, hän toteaa. Asiakaskunnassa paikkatietoratkaisu herättää suurta kiinnostusta. Tietomitalle se tarjoaa Sivulan mukaan merkittäviä mahdollisuuksia lisämyyntiin tilanteessa, jossa uusia asiakkaita on yhä vähemmän enää löydettävissä Suomen rajatuilta markkinoilta. Paikkatietoratkaisu muodostaa JHL-järjestelmässä oman moduulinsa, joka voidaan lisätä asiakkaiden olemassa oleviin järjestelmiin. Uudet asiakkaat voivat hankkia JHL:n joko paikkatietomoduulilla tai ilman sitä. Ajo-opastusta kuljettajille JHL:n ajoneuvosovellukseen Tietomitta on tehnyt ESRI-pohjaisen ajo-opastusjärjestelmän, joka näyttää kaikki reitin kohteet kartalla. Ratkaisuun integroitu GPS-paikannus näyttää kartalla myös ajoneuvon sijainnin, joten kuljettajan on helppo löytää seuraavaan kohteeseen. ESRI opastaa kuljettajan kohteeseen, ja samassa näyttöruutunäkymässä kuljettaja kuittaa tyhjennyspaikat hoidetuiksi sekä kirjaa JHL:ään poikkeamat, kuten jäteastian ulkopuolella olleet ylimääräiset jätteet. Kaikki kuittaukset ja kirjaukset näkyvät tosiaikaisesti toimistopään JHL-sovelluksessa, josta tiedot ovat suoraan käytettävissä muun muassa laskutukseen. Kiinteistöissä esimerkiksi biojäteastiat ja metallijäteastiat voivat sijaita eri puolilla tonttia, mutta ajoneuvon karttasovellus tulee avuksi siinäkin. Kartta on niin tarkka, että se näyttää, missä on rakennus ja missä ovat jäteastiat, Tietomitan järjestelmäasiantuntija Tuomas Tokola sanoo. 4 ESRI Finland asiakaslehti

5 Timo Sivulan, Tuomas Tokolan ja Sakari Oikarisen mukaan paikkatieto on vienyt Tietomitan JHL-järjestelmän kokonaan uudelle tasolle ja mahdollistaa myös sen jatkokehityksen aivan uudella tavalla. Ajoneuvotietokoneen karttasovellus auttaa kuljettajia löytämään myös yksittäiset keikkakohteet, jotka eivät kuulu vakioreittiin. Jätteenkuljetusyrityksissä sellaisia ovat tyypillisesti esimerkiksi likakaivojen tyhjennyskeikat. Suunnittelu karttapohjalle Alkuvuodesta Tietomitta on saanut valmiiksi paikkatietoratkaisun integroinnin myös JHLjärjestelmän toimistopuolen sovellukseen, jossa paikkatieto tarjoaa aivan uudenlaisia välineitä jätehuollon suunnitteluun ja kehittämiseen. Tapahtumien volyymi on jätehuollossa erittäin suuri. Esimerkiksi suurella kuntayhtymällä voi olla parin kymmenen eri kunnan alueella jopa yli satatuhatta jätehuollon asiakasta, joiden jäteastioita tyhjennetään säännöllisesti. Monimutkaiseksi jätehuollon logistiikan tekee se, että jätteitä on monta eri lajia, jäteastioita on erilaisia, eri astioiden ja eri asiakkaiden tyhjennysvälit vaihtelevat ja eri astioita tyhjentävät ehkä eri urakoitsijat erilaisella kalustolla. Urakointialueiden ja ajoreittien optimaalinen suunnittelu on monen muuttujan vuoksi haastavaa. Aiemmin sitä on tehty niin kunnissa kuin jätteenkuljetusyrityksissä manuaalisesti pitkän kokemuksen nojalla. JHL-järjestelmään liitetyn paikkatietoratkaisun avulla työtä voidaan helpottaa olennaisesti. Nyt asiakkaamme pystyvät oikeasti laskemaan kustannustehokkaimmat reitit. Tyhjennyspisteet laitetaan kartalle, ja paikkatietoratkaisu laskee, miten reitit kannattaa ajaa, Tietomitan kehityspäällikkö Sakari Oikarinen toteaa. Yksi tavoite reittien optimoinnissa on hänen mukaansa myös se, että kuljetuskalustolla ja kuljettajilla olisi joka päivä saman verran töitä. Jos jo muodostetuille reiteille tulee myöhemmin uusia asiakkaita, kartan avulla heidät on helppo sijoittaa nopeasti sopivimmalle reitille. Pelkkien osoitteiden perusteella asiakkaiden sijaintia on muutenkin vaikea hahmottaa. Asiakaspalveluhenkilön täytyy tunnistaa, missä asiakkaat ovat, ja kartalla se on kaikkein helpointa tehdä, Sivula korostaa. Paikkatietoratkaisun avulla kunnat ja kuntayhtymät pystyvät myös suunnittelemaan havainnollisella karttapohjalla, mihin esimerkiksi jätteiden aluekeräyspisteet kannattaa sijoittaa, jotta ne olisivat mahdollisimman hyvin kuntalaisten saavutettavissa. Jos kuntayhtymään liittyy uusia kuntia, uudet kiinteistömassat saadaan nopeasti Käyttäjät tyytyväisiä Turun Seudun Jätehuolto Oy:ssä (TSJ) JHL-toiminnanohjausjärjestelmän paikkatietotoiminnot helpottavat asiakaspalvelua, suunnittelua ja urakoitsijoiden valvontaa sekä vähentävät reitinoptimoinnin kautta myös kustannuksia. TSJ on 14 kunnan omistama jätehuoltoyritys, jonka toimialueella asuu asukasta. Se käyttää toiminnanohjauksessaan Tietomitan JHL-järjestelmää ja edellyttää myös jätehuoltourakoitsijoiden käyttävän sitä kuntaurakoissaan. Aiemmin TSJ:n käyttämillä urakoitsijoilla oli JHL:n toimistosovellus omilla koneillaan, mutta nykyisin ne käyttävät järjestelmää ja sen uutta paikkatietomoduulia TSJ:n tarjoaman web-käyttöliittymän kautta. Jäteautoissa urakoitsijoilla on JHL:n ajoneuvosovellus ESRI-pohjaisine karttakäyttöliittymineen. Kuljettajat saavat seuraavan päivän ajolistat langattomasti JHL-järjestelmästä suoraan kartalle ajoneuvotietokoneeseen, johon he myös kuittaavat tyhjennyskohteet hoidetuiksi ja kirjaavat poikkeavat jäte-erät. Aiemmin ajolistat toimitettiin paperitulosteina, joihin kuljettajat tekivät kirjaukset. Myöhemmin urakoitsija tai TSJ joutui syöttämään tiedot käsin JHLjärjestelmään. Nyt meillä on yksi ainut järjestelmä, jota me ylläpidämme ja johon me teemme muutokset. Urakoitsijoilla on samat tiedot käytettävissä, eikä enää tarvitse tehdä kaksinkertaista työtä, kuten ennen, TSJ:n asiakaspalvelun järjestelmävastaava Anneli Sukari- Laivoranta toteaa. Tiedot kuitatuista tyhjennyskohteista ja ylimääräisistä jäte-eristä kulkeutuvat JHLjärjestelmässä sähköisesti TSJ:n laskutukseen asti. Reitinoptimoinnista kustannussäästöjä Toimistossa TSJ:n asiakaspalvelijat näkevät paikkatietosovelluksen ansiosta näytöltään, mitkä jäteastiat on kulloinkin jo tyhjennetty, missä ja milloin tyhjennys on kuitattu ja missä jäteautot milläkin hetkellä ovat reittinsä varrella. Jos joku asiakas soittaa ja kysyy, miksi hänen jäteastioitaan ei ole tyhjennetty normaaliin kellonaikaan, näemme SITAn kuljettajat ovat Turussa tyytyväisiä JHL:n paikkatietosovellukseen, koska se on helppokäyttöinen ja oikeasti auttaa heitä työssään. ESRI Finland asiakaslehti 5

6 kartalle, ja niille voidaan lähteä muodostamaan ajoreittejä. Siinä paikkatieto ja kartta nousevat vahvasti esille, Sivula lisää. Asiakkaille apua myös konsultoimalla Jätehuollosta kertyneen kokemuksen ja osaamisen nojalla Tietomitta tarjoaa asiakkailleen myös konsultointipalveluja, jotka kattavat nyt myös paikkatiedon hyödyntämisen. Asiakkaat voivat esimerkiksi teettää reitinoptimoinnin Tietomitalla konsultointityönä. Kunnat ja kuntayhtymät kilpailuttavat jätehuollon urakointialueet tyypillisesti 3 5 vuoden välein. Urakoitsijat eivät välttämättä halua satsata resurssejaan optimoinnin opetteluun, koska osaamiselle ei ole välttämättä käyttöä riittävän usein. Jos urakoitsijalla on kilpailutuksen jälkeen optimoitavana vaikkapa jätteentyhjennyspisteen reitit, sitä ei Oikarisen mukaan tehdä ihan nappia painamalla, vaan se vaatii osaamista ja esityötä. Jokaisella jätteentyhjennyspisteellä on tietyt ominaisuudet, joiden perusteella pistemassa on jaettava optimaalisiin maantieteellisiin osa-alueisiin. Sen jälkeen reitinoptimoinnissa on otettava huomioon kaikki tarvittavat muuttujat erilaisista tyhjennysväleistä, jätteen laadusta ja määrästä sekä kaluston kapasiteetista työaikoihin asti. ESRIn työvälineet auttavat muun muassa siinä, että pystymme kartan avulla hakemaan samoja ominaisuuksia omaavia tyhjennyspisteitä ja muodostamaan niistä kokonaisuuksia ennen kuin suoritamme varsinaisen reitinoptimoinnin, Oikarinen kertoo. ESRIssä parhaat mahdollisuudet Tietomitta tutki markkinoiden tarjonnan tarkkaan ennen kuin valitsi ESRIn toiminnanohjausjärjestelmänsä paikkatietomoduuliksi. Yritys teki eri paikkatietotuotteiden päälle myös demoratkaisuja valinnan yhteydessä. ESRIn ratkaisut antoivat markkinoilla olevista tuotteista parhaat mahdollisuudet kehittää monipuolisesti omaa järjestelmäämme. Ne olivat myös niin valmiita ratkaisuja, että saimme ne integroitua omaan järjestelmäämme aika nopeasti, Sivula perustelee ESRIn valintaa. Jos asiakkaalla on ajoneuvotietokoneissa jo jokin muu kuin ESRIn karttasovellus, se ei haittaa. Paikkatietoa voidaan silti ylläpitää Tietomitan ratkaisun toimistosovelluksessa, ja rajapintojen kautta paikkatiedot ovat käytettävissä missä tahansa ajoneuvosovelluksessa. JHL-järjestelmässä jäteauton kuljettaja kuittaa tyhjennetyt kohteet, syöttää niihin liittyviä lisätietoja ja saa ajo-opastusta yhden ja saman näyttöruutunäkymän kautta. Jatkossa Tietomitta aikoo hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmänsä kehittämisessä myös ESRIn tarjoamia mahdollisuuksia rakentaa websovelluksia. Esimerkiksi kuntayhtymät voisivat Sivulan mukaan tarjota sidosryhmilleen, kuten isännöitsijöille tai jätehuoltoa valvoville kuntien ympäristösihteereille, pääsyn paikkatietoihin webin kautta. Vastaavasti omakotitalon omistaja voisi katsoa kuntayhtymän web-sivujen ESRI-pohjaiselta kartalta, missä on lähin aluekeräyspiste tai mihin voi palauttaa ongelmajätteeksi luokiteltavia paristoja, hän sanoo. Turun Seudun Jätehuollossa ei enää toimiteta jäteautoille ajolistoja paperitulosteina, vaan listat siirtyvät Anneli Sukari-Laivorannan mukaan langattomasti autojen ajoneuvotietokoneen karttasovellukseen. heti, missä jäteauto parhaillaan on ja voimme kertoa asiakkaalle, milloin se on tulossa, Sukari-Laivoranta kertoo. Jos päivän reitti jää kesken ja sitä jatketaan seuraavana päivänä, laskutukseen saadaan oikea tyhjennyspäivä, koska tyhjennysten kuittauksista jää järjestelmään myös päivämäärä ja kellonaika. Kun TSJ syöttää järjestelmään uuden asiakkaan, urakoitsija saa siitä tiedon web-sovelluksen kautta. Sen jälkeen urakoitsija sijoittaa uuden asiakkaan sopivimmalle reitille, ja tieto siitä kirjautuu myös TSJ:n nähtäville järjestelmään. Reittien optimoinnin urakoitsijat tekevät JHL:n paikkatietomoduulin avulla web-käyttöliittymän kautta. Sukari-Laivoranta uskoo, että optimointi tulee jatkossa laskemaan jätehuollon kustannuksia. Mehän kilpailutamme jätehuoltoalueet, ja urakoitsijat tietenkin optimoivat reittien kustannukset mahdollisimman alas pystyäkseen antaman meille alhaisemman hinnan ja voittaakseen hakemansa alueen itselleen. Jäteurakoitsijan työ helpottunut Suomen suurimpiin jäteurakoitsijoihin kuuluva SITA hoitaa miljoonan suomalaisen jätehuollon. TSJ:n alueella se hoitaa jätekuljetukset Raisiossa ja Mietoisissa sekä etulastausautokuljetukset Raisiossa, Maskussa ja Naantalissa. Kuljetuspäällikkö Osmo Lempisen mukaan JHL:n paikkatietoratkaisu helpottaa SITAn työtä esimerkiksi reittien suunnittelussa ja uusien asiakkaiden sijoittamisessa reiteille. Työvaiheet ovat samat kuin ennenkin, mutta ne tapahtuvat nopeammin. Suunnittelu on helpompaa, kun kartalta näkee heti, missä pisteet ja reitit ovat, hän sanoo. Jos joku asiakas soittaa kesken päivän ja tarvitsee ylimääräisen jäteastioiden tyhjennyksen, SITAn toimistolla nähdään karttasovelluksesta tosiaikaisesti, missä jäteautot parhaillaan ovat. Pystymme sen ansiosta heti kertomaan asiakkaalle, saammeko tyhjennyksen hoidettua sinä päivänä vai meneekö se seuraavalle päivälle, Lempinen sanoo. Jäteautojen ajoneuvotietokoneessa paikkatietosovellus puolestaan helpottaa kuljettajien työtä opastamalla heidät tyhjennyskohteisiin kartan avulla. Kuljettajat ovat olleet tyytyväisiä karttasovellukseen, eikä sitä ole ollut heidän mielestään hankala käyttää, Lempinen kertoo. 6 ESRI Finland asiakaslehti

7 UUTISIA Väitöskirjapalkinto paikkatietoanalyysistä kullanetsinnässä Vesa Nykäsen väitöskirjalle Spatial data analysis as a tool for mineral prospectivity mapping Spatiaalinen data-analyysi malminetsinnän prospektiivisuuskartoituksen työkaluna on myönnetty palkinto parhaasta geologian alan väitöskirjasta vuosilta Väitöskirjan aiheena on paikkatietoanalyysin soveltaminen malminetsintään ja erityisesti kultamalmien esiintymiselle soveltuvien alueiden paikantamiseen Pohjois-Suomessa. Väitöskirja osoittaa, että malminetsinnän tueksi tehtäviä ennustekarttoja voidaan saada entistä tehokkaammiksi huomioimalla myös geologiset kartat geofysiikan ja geokemian karttojen ohella. Tutkimuksessa paikannettiin kultamalmien esiintymiselle sopivia alueita, mikä auttoi kohdentamaan malminetsintää. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä voidaan soveltaa myös muiden malmimetallien tai mineraalien etsintään, geologiseen kartoitukseen tai jonkun muun paikkaan sidotun ilmiön sijainnin ennustamiseen tai mallintamiseen. Tutkimuksessa suoritettujen paikkatietoanalyysien tekemiseen on hyödynnetty ESRIn paikkatietoteknologiaa. ESRIn Business Partner -palkinto Tiedolle ESRI palkitsi maailmanlaajuisen Business Partner -konferenssinsa yhteydessä maaliskuussa menestyksekkäitä kumppaneitaan, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet ESRIn teknologian käyttöä omalla liiketoiminta-alueellaan. Suomalaisista kumppaneista Partner of the Year -palkinnon sai Tieto, joka kehittää asiakkailleen tietojärjestelmiä ESRIn teknologiaalustalla erityisesti metsä- ja energiasektoreilla. ESRI Finland onnittelee Tietoa palkinnosta! TAPAHTUMAT 29 th Annual ESRI International User Conference San Diego, Kalifornia Maailman suurin paikkatietoalan tapahtuma, ESRI International User Conference, järjestetään jo 29. kerran San Diegossa Kaliforniassa. Tapahtumaan odotetaan lähes vierasta ympäri maailmaa. Konferenssi tarjoaa runsaasti paikkatietoaiheista toimintaa niin käyttäjille, sovelluskehittäjille kuin päättäjille toimialasta tai kokemustasosta riippumatta. Tarjolla on kymmeniä eri ohjelmalinjoja, seminaareja, teknisiä workshoppeja, käyttäjien esitelmiä sekä satoja ESRIn Business Partneria esittelemässä omia ratkaisujaan. Lisäksi tapahtuma tarjoaa tilaisuuden keskustella ESRIn ohjelmistoasiantuntijoiden kanssa sekä tavata paikkatietoalan ammattilaisia kaikkialta maailmasta. ESRIn käyttäjätapaamisen yhteydessä järjestetään eritasoisille oppilaitoksille tarkoitettu Education User Conference, maanmittausalan ja maa- ja vesirakentamisen erityistapahtuma Survey & Engineering GIS Summit sekä turvallisuusalan ESRI Homeland Security GIS Summit. Varaa majoituksesi mahdollisimman pian ja ilmoittaudu mukaan viimeistään mennessä! Lisätietoja: ESRI European User Conference Vilna, Liettua ESRIn Euroopan käyttäjäkonferenssi järjestetään tänä vuonna lokakuussa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Kolmipäiväinen konferenssi tarjoaa runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa ja paljon tietoa ESRIn uusimmasta teknologiasta. Ilmoittautuminen tapahtumaan on alkanut ja edullinen Early Bird -hinta voimassa asti. Ilmoittautumisten takaraja on Lisätietoja: Paikkatietomarkkinat Messukeskus, Helsinki Paikkatietomarkkinat on vuosittainen paikkatietoalan suurkatselmus Suomessa. Markkinat kokoavat yhteen paikkatietojen tuottajat ja käyttäjät sekä ohjelmistojen ja palveluiden toimittajat. Kyseessä on merkittävin kotimainen paikkatietoalan tapahtuma, joka tavoittaa alan ammattilaiset pioneereista tekniikan tuleviin käyttöönottajiin. ESRI Finland on jälleen näkyvästi mukana Paikkatietomarkkinoilla omalla messuosastollaan. GIS Day GIS Day on kaikille tarkoitettu tapahtuma, jonka tarkoituksena on lisätä paikkatiedon ja paikkatietoratkaisujen tunnettavuutta. Päivän aikana paikkatietojen käyttäjät, ohjelmistojen myyjät sekä sovelluskehittäjät eri puolilla maailmaa voivat avata ovensa esimerkiksi kouluille esitelläkseen toimintaansa sekä paikkatietojen sovellusmahdollisuuksia. Päivän aikana myös monet koulut toteuttavat paikkatietoon liittyvää opetusta sekä kenttätöitä. Lisätietoja: Suomen ESRI-käyttäjäpäivät Crowne Plaza Helsinki Suomen ESRI-käyttäjäpäivät 2010 järjestetään tammikuun loppupuolella Helsingissä. Lisätietoja tapahtumasta julkaistaan syksyn kuluessa muun muassa internet-sivuillamme osoitteessa ESRI Finland asiakaslehti 7

8 Paikkatiedolla tärkeä rooli säteilyturvassa Säteilyturvakeskus (STUK) hyödyntää paikkatietojärjestelmiä monissa tehtävissä. Säteilyturvallisuuden ja ympäristön säteilyn valvonnassa sekä valmiustoiminnassa paikkatiedolla on tärkeä rooli. STUK valvoo suomalaisen elinympäristömme radioaktiivisuutta ja pyrkii huolehtimaan siitä, että maassamme asuvat ihmiset altistuvat mahdollisimman vähän ihmisen itsensä aiheuttamalle tai luonnosta tulevalle säteilylle. Käytännössä STUK muun muassa valvoo ydinenergian käyttöä, mittaa radonsäteilyä kodeissa, tutkii matkapuhelimien säteilyvaikutuksia ja ehkäisee säteilyonnettomuuksia. Kun säteilyä käytetään luvallisiin tarkoituksiin esimerkiksi teollisuudessa ja terveydenhuollossa, STUK valvoo, että se tapahtuu turvallisesti ja mahdollisimman pienin säteilyannoksin. Paikkatiedon hyödyntämisen STUK aloitti 1990-luvun alussa, kun se rakensi Suomeen valtakunnallista säteilynvalvontajärjestelmää. Eri puolille maata pystytettyjen 300 valvonta-aseman mittaustulokset vietiin paikkatietojärjestelmän kartalle, ja sama toiminta jatkuu edelleen, mutta entistä ajantasaisemmin. Liikkuvia säteilymittauksia STUK alkoi tehdä jo 1970-luvulla. Kenttämittausjärjestelmien kehittyessä etenkin vuosina mittaustulokset tallennettiin tekstitiedostoihin koordinaateilla varustettuna ja ladattiin myöhemmin käsin paikkatietojärjestelmään. Paikkatiedon hyödyntäminen on sittemmin laajentunut STUKissa yhä uusiin sovelluskohteisiin. Kiinteiden ja liikkuvien mittaustulosten esittämisen lisäksi paikkatietoa hyödynnetään nykyisin muun muassa radonkarttojen teossa sekä ydinvoimalaitosten ympäristövalvonnassa ja vuosittaisissa valmiusharjoituksissa. Todellisen säteilyvaaran uhatessa paikkatiedolla on keskeinen rooli valmiustoiminnassa, kun viranomaiset organisoivat toimintaansa ja ohjeistavat kansalaisia. Nykyaikaiset ESRI-välineet käyttöön ESRIn teknologian STUK otti käyttöön 2004, koska sen täytyi pystyä käsittelemään muun muassa uudenlaisia formaatteja, kuten Network Common Data Form (NetCDF), jota täytetään esimerkiksi radioaktiivisten aineiden leviämislaskelmissa. Se on kolmiulotteinen tiedostomuoto, jossa on paikkatieto, korkeus ja aika. Esimerkiksi ArcMapilla pystyy sellaisen tiedoston avaamaan ja tekemään siitä animaation, järjestelmäasiantuntija Tarja Ilan- Liikkuva säteilymittauslaboratorio SONNI välittää Tarja Ilanderin mukaan mittaustulokset langattomasti suoraan STUKin johtokeskukseen, jossa tulokset näkyvät tosiaikaisesti ESRI-pohjaisella kartalla. Sama karttasovellus on käytössä myös autossa. 8 ESRI Finland asiakaslehti

9 der STUKin tutkimusosaston turvateknologian laboratoriosta kertoo. STUKissa tarvittiin myös ArcGIS Enginen kaltaisia nykyaikaisempia paikkatiedon ohjelmointityökaluja, joilla pystytään tekemään esimerkiksi Javaan upotettuja karttasovelluksia. Mahdollisuus tehdä itse räätälöityjä karttasovelluksia on STUKille elintärkeää. Sovellukset täytyy saada kenttäihmisille, kuten tullimiehille, poliiseille ja palomiehille, äärimmäisen yksinkertaisiksi, jotta niissä ei ole tuhatta ja yhtä eri toimintoa, laboratorionjohtaja Harri Toivonen toteaa. Myös monet muut STUKin tutkimusosaston kahdeksasta laboratoriosta ovat kokeilleet ESRIn paikkatietovälineitä eri sovelluskohteissa. Esimerkiksi radonlaboratorio on käyttänyt niitä radonkarttojen teossa osoitepaikannuksiin, koska ESRIllä on siihen hyvät työkalut. Turvateknologian laboratorio on STUKissa yleensä edelläkävijä ja testaaja. Kun meillä alkaa olla kokemusta jostakin uudesta teknologiasta, voimme pikku hiljaa siirtää sitä muillekin, Ilander sanoo. Yksi lisäsyy ESRIn käyttöönottoon on hänen mukaan ollut se, että ESRIllä tehdyt ohjelmat pyörivät Linux-käyttöjärjestelmässä, joka on STUKissa laajalti käytössä mittausjärjestelmissä. Mittaustulokset tosiajassa kartalle Turvateknologian laboratorio käyttää ESRIn teknologiaa liikkuvien mittausten tulosten esittämiseen. Liikkuvia mittauksia se tekee SONNI-autolla, joka on monipuolisilla mittauslaitteilla varustettu liikkuva laboratorio. Liikkuvia säteilymittauksia tehtäessä nähtiin aikaisemmin paikan päällä vain se, onko säteilytaso noussut normaalin yläpuolelle, mutta ei tiedetty, mikä aine säteilyä aiheuttaa. SONNI-autossa sen sijaan on mukana laboratoriolaitteet, joilla aiheuttaja voidaan analysoida esiin. Kun säteilyä mitataan kentällä, on erittäin tärkeää tietää, mikä aine säteilyä aiheuttaa. Eri aineiden aiheuttamaan säteilyyn täytyy reagoida hieman eri tavalla, jotta ei tule vääriä hälytyksiä. On hyvä esimerkiksi tunnistaa, että henkilö on ollut säteilyhoidossa eikä häntä tarvitse epäillä mistään, Ilander toteaa. SONNI-autolla tehdään mittauksia muun muassa massatapahtumien, kuten maailmanmestaruuskilpailujen, ja suurten poliittisten tapahtumien yhteydessä. Sitä käytetään yhteistyössä poliisin kanssa erilaisissa valvontaprojekteissa, ja tilaustyönä auto käy tekemässä mittauksia esimerkiksi kaivosalueilla ja ydinvoimaloiden ympäristössä. SONNI-autolla on nimensä mukaisesti kaksi sarvea, joilla se voi ottaa näytteitä ilmasta. Samanaikaisesti se mittaa auton sisällä olevilla antureilla koko ajan ympäristön säteilyarvoja. Jos jossain lähietäisyydellä tapahtuisi ydinvoimalaonnettomuus, SONNI lähtisi liikkeelle mittamaan säteilytasoa eri puolilla maata. Mittauksiaan SONNI tekee neljällä anturilla viiden sekunnin välein auton liikkuessa. Puolen minuutin välein mittaustulokset välittyvät langattomasti STUKin johtokeskukseen, jossa ne puretaan keskuksen tietokantaan. ESRIn karttajärjestelmä lukee koko ajan tietokantaa ja näyttää kartalla tosiaikaisesti SONNIn liikkeet ja hälytysrajan ylittäneet mittaustulokset, jos sellaisia on, Ilander kertoo. Sama karttasovellus on käytössä myös SON- NI-autossa, joten siellä työskentelevät fyysikotkin näkevät heti paikan päällä hälytykset ja voivat karttajärjestelmän avulla palata oikeaan paikkaan tekemään tarkistusmittauksia. Tarkoitus on Ilanderin mukaan kehittää karttasovellusta niin, että jatkossa sillä pystytään tekemään myös auton reitinsuunnittelua sekä hakemaan tietyssä paikassa aikaisemmin tehtyjen mittausten tuloksia. Aikaleimat yhdistävät mittaus- ja paikkatiedon STUKissa on tehty pitkään kehitystyötä, jonka tuloksena kentältä saadaan mittaustulokset suoraan johtokeskukseen ja hälytykset jopa tosiaikaisesti kartalle. Liikkuvien mittausten ja paikkatiedon yhdistämiseen STUK on niin ikään kehittänyt yhdessä Teknillisen korkeakoulun kanssa omaperäisen ratkaisun, Linssi-tietokannan. Ratkaisu toimii niin, että mittauslaitteet lähettävät tuloksensa Linssi-tietokantaan, ja liikkuvan yksikön käyttämä GPS-navigaattori puolestaan lähettää tietokantaan oman paikannustietonsa. Laitteita ei tarvitse millään tavalla integroida keskenään. Kahta järjestelmää yhdistää yksi yhteinen tekijä eli aikaleima. GPS-järjestelmä antaa omat aikaleimansa, säteilymittauslaitteisto omansa ja tietokanta vetää tiedot yhteen aikaleimojen perusteella, Toivonen selittää. Ratkaisun ansiosta kokonaisjärjestelmää on hänen mukaansa helppo ylläpitää. Koska laitteet ovat toisistaan täysin irrallisia, niitä voidaan helposti vaihtaa uusiin ja parempiin. Ei haittaa, vaikka laitteet eivät olisi lainkaan yhteensopivia, kunhan ne vaan antavat aikaleiman tuloksilleen. Samaa ratkaisua hyödynnetään myös SON- NI-autossa, johon kehitetyn mittaus- ja analysointijärjestelmän kaupallisesta tuotteistamisesta STUK on Toivosen mukaan solminut alkuvuodesta yhteistyösopimuksen suomalaisen Environics Oy:n kanssa. He ryhtyvät tuotteistamaan meidän kehittämiä järjestelmiä ja ovat julkistaneet jo alkavansa valmistaa SONNI-konseptimme mukaisia liikkuvia säteilynmittauslaboratorioita maailmanmarkkinoille, hän kertoo. Paikkatieto on kiinteä osa konseptia, koska se juuri mahdollistaa tiedon etähallinnan. Todellisen säteilyvaaran olosuhteissa voidaan esimerkiksi joutua evakuoimaan jopa kokonaisia kaupunkeja, joten tietojenkäsittelyn ja -hallinnan täytyy Toivosen mukaan tapahtua todella nopeasti. Siinä kommunikaatio- ja karttajärjestelmät näyttelevät ihan omaa tärkeää rooliaan. Parhaillaan STUK kehittää jalkaisin liikkuvien partioiden käyttöön järjestelmää, joka sisältää ESRIn karttasovelluksen ja paikkatiedon hallinnan. Muita kehittämiskohteita paikkatiedon käytölle STUKissa ovat muun muassa sisätilapaikannus, jota tarvitaan suurten tilaisuuksien turvajärjestelyissä, sekä radioaktiivisten pilvien leviämislaskenta. ESRI Finland asiakaslehti 9

10 Maanmittauslaitoksen perinteisessä metrin pikselikoolla tehdyssä korkeusmallissa Salpausselkä III -vyöhykkeen harjumaasto on melko utuinen ja epätarkka. Laserkeilausaineiston 2 2 metrin pikselikoolla tehdyssä korkeusmallissa Salpausselkä III -vyöhykkeen harjumaaston kaikki yksityiskohdat erottuvat selvästi. Laserkeilausaineistot tehostavat GTK:n työtä Maanmittauslaitoksen tuottamat laserkeilausaineistot ovat suureksi avuksi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kartoitustyössä. GTK jatkojalostaa keilausaineistoa ESRIn välineillä, koska muut välineet tukehtuvat massiivisiin aineistoihin. Laserkeilauksilla Maanmittauslaitos tuottaa uuden valtakunnallisen korkeusmallin, joka antaa entistä tarkempaa korkeustietoa maastosta. Korkeusmalli lasketaan 2 2 metrin ruuduille, joiden korkeustarkkuus on keskimäärin 30 senttimetriä ja asvaltin kaltaisilla tasapinnoilla muutama senttimetri. Maaston korkeuden lisäksi laserkeilausaineistojen avulla voidaan tarkastella erilaisia maanpinnan muotoja sekä tutkia monia maaperään ja maanpintaan liittyviä asioita. Keilaukseen on ryhdytty, koska EU edellyttää tulvaherkkien alueiden kartoittamista, mutta aineistoille on runsaasti muitakin käyttötarkoituksia. Laserkeilaus perustuu lentokoneesta lähetettäviin laserpulsseihin, jotka heijastuvat maanpinnasta takaisin vastaanottimeen. Yksittäinen pulssi saattaa osua useampaankin kohteeseen, jolloin vastaanotin tallentaa siitä useita kaikuja. Mittaamalla laserpulssien kulkema aika ja yhdistämällä se tieto GPS-laitteen sijaintitietoon ja lentokoneen kallistuskulmista kertovan inertialaitteen tietoihin saadaan määriteltyä pulssiosuman saaneen kohteen sijainti ja korkeus. Keilauksessa kohdistetaan noin yksi laserpulssi kahta neliömetriä kohti. Tyypillinen keilausalue on neliökilometriä, jolle osuu noin 750 miljoonaa pulssia. Viuhkamaisesti lähetetyistä pulsseista muodostuu kolmiulottei- 10 ESRI Finland asiakaslehti

11 Muinaisen vedenpinnan asteittaisen laskun muodostamat terassimaiset rantavallit eivät välttämättä näy lainkaan paikan päällä maastossa, mutta laserkeilausaineistossa ne erottuvat erittäin tarkasti. nen pistepilvi, jonka jokainen piste saa xyz-koordinaatit. Maanmittauslaitos tekee pistepilville erilaisia automaattisia ja visuaalisia tarkastuksia ja luokituksia, joiden jälkeen pistepilveä voidaan käyttää korkeusmallien ja muiden tuotteiden valmistamiseen. ESRI ei tukehdu suuriin aineistoihin GTK on hankkinut kaikki Maanmittauslaitoksen viime vuoden aikana laserkeilaamat pistepilviaineistot ja tehnyt niistä ESRIn ArcGIS Desktop sovelluksilla rasteriaineistot tutkijoiden käyttöön. Kokeilin muitakin käytössämme olevia GISohjelmistoja ja muutamia ei-kaupallisia ohjelmia, mutta ne kaikki tukehtuivat aineiston isoon määrään. ESRIn välineillä aineiston käsittely on kuitenkin sujunut mallikkaasti, työn tehnyt atk-suunnittelija Mika Larronmaa kertoo. ESRI tarjosi hänen mukaansa hyvän ratkaisun myös nopeaan aineistojen jakeluun tutkijoille. Prosessoitu korkeusmalliaineisto on tutkijoiden saatavilla verkossa, ja se toimii todella nopeasti ArcGIS Desktopissa. Aineistoa pystyy esimerkiksi zoomaamaan pienellekin alueelle ihan hetkessä. Nopeuden mahdollistaa Larronmaan mukaan tapa, jolla ArcGIS rakentaa rasteriaineistosta välitasoja eri mittakaavoja varten. Kun käyttäjä lähestyy pienempää kohdetta, ArcGIS-sovellus osaa automaattisesti hyödyntää eri välitasoja. Se ei yritäkään piirtää ruudulle tarkinta mahdollista kuvaa heti, vaan älyää zoomauksen. Alta paljastuu koko ajan tarkempaa kuvaa. Kaikki rasteriaineistot on tallennettu ESRIn File Geodatabaseen. Aineistojen koko on tällä hetkellä noin 20 gigatavua, ja kyse on suurimmasta rasteriaineistosta, mitä GTK:ssa on koskaan ESRIn ohjelmistoilla käsitelty. Ensimmäisessä käsittelyvaiheessa GTK on luonut pistepilviaineistosta kohdeluokan tietokantaan. Yhden keilausalueen osalta se vie 4 6 tuntia tietokoneen prosessointiaikaa. Toisessa vaiheessa aineistosta muodostetaan kolmiulotteinen terrainluokka eli vektoripinta, mikä vie 4 10 tuntia aikaa. Kolmannessa vaiheessa vektorimallista tehdään rasteriaineisto, jota on paljon nopeampi käsitellä tietokoneilla. Rasteriaineiston tekoon menee 8 16 tuntia prosessointiaikaa. Lopuksi käyttäjille luodaan rasteriaineistosta rasterikohderyhmä tietokantaan. Siihen kuluu 2 4 tuntia laserkeilausaluetta kohti. Yhden laserkeilausalueen aineistojen käsittelyyn kuluu kaikkiaan 1 1,5 vuorokautta prosessointiaikaa, ja kaiken työn Larronmaa on tehnyt omalla työasemallaan. Lisäksi olen muuttanut aineistot muidenkin paikkatieto-ohjelmien mukaisiin formaatteihin, jotta ne olisivat kaikkien tutkijoidemme käytettävissä, hän sanoo. Maaperäkartoitus nopeutuu huimasti Laseraineistojen hyödyntäminen on GTK:ssa alkuvaiheessa, koska ensimmäiset pistepilviaineistot saatiin käsiteltyä ja tutkijoiden käyttöön juuri ennen vuodenvaihdetta. Niistä on kuitenkin luvassa erittäin suurta hyötyä GTK:n normaalissa maaperäkartoituksessa. Pääsemme näkemään maaston muotoja, harjujen muotoja ja erilaisia moreenimuodostumia. Niiden perusteella tutkijat pystyvät erittäin tarkasti määrittelemään alueen maalajitkin, atk-suunnittelija Matti Partanen kertoo. Toki apuna käytetään myös perinteisiä stereoilmakuvia, joissa näkyy asioita, kuten kosteusvaihtelut, jotka eivät näy laseraineistoissa. Stereokuvien tulkinta on kuitenkin ergonomisesti erittäin raskasta, koska kuvia katsellaan 3D-laseilla tai -laitteilla. Laseraineisto antaa maanpinnan muodoista huomattavasti tarkemman kuvan kuin stereoilmakuva. Työ on myös huomattavasti kivuttomampaa ja nopeampaa, ja sitä voidaan tehdä normaalin työaseman ruudulla, Partanen toteaa. GTK:lla on ajantasaisia maaperäkarttoja kattavasti Etelä-Suomesta ja yksittäisiltä alueilta muualta Suomesta sellaisessa mittakaavassa, jota tarvitaan esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelua ja -rakentamista varten. Perinteisellä menetel- Tavoitteena koko maan laserkeilaus Maanmittauslaitos aloitti laserkeilausaineistojen tuottamisen viime vuonna neliökilometrin keilauksilla. Tänä keväänä keilauksia tehdään ja syksyllä neliökilometrin alueelta. Tavoitteena on saada koko maa laserkeilattua vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäisinä vuosina keilataan lähinnä tulvaherkkiä alueita, joista EU:n tulvadirektiivi edellyttää luotettavia tulvavaarakarttoja vuoteen 2013 mennessä. Viime vuonna keilattiin muun muassa pääkaupunkiseutua sekä Tampereen ja Porin seutua. Tänä keväänä keilaukset kohdistuvat Turun, Oulun ja Vaasan seuduille, Kaakkois-Suomeen ja Torniojoen alueelle. Vuonna 2010 keilaukset laajentuvat muun muassa Saimaan alueelle ja pohjoisempaan Suomeen. Laserkeilauksista syntyvä korkeusmalli on paikkatietoa, jota usein käytetään muun paikkatiedon, kuten maastotietojen ja osoitteiston kanssa tehtäessä mallinnuksia ja suunnitelmia. ESRI Finland asiakaslehti 11

12 mällä eli maastossa kulkemalla tarkan maaperäkartoituksen tekeminen koko Suomesta veisi Partasen mukaan kymmeniä vuosia. Laserkeilausaineistot ja Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvat nopeuttavat prosessia huomattavasti. Helpot alueet voidaan kartoittaa pitkälti niiden avulla, ja maastokäynnit voidaan kohdistaa vaikeisiin alueisiin. Huipputarkka kuva maaston muodoista Maanmittauslaitoksen perinteisen metrin pikselikoolla tehdyn korkeusmallin ja laserkeilausaineiston 2 2 metrin korkeusmallin ero on silmiinpistävä. Perinteisessä korkeusmallikuvassa kohdealue on utuinen ja epämääräinen, kun taas laserkeilauksen korkeusmallissa erottuvat jopa pelto-ojia myöten kaikki yksityiskohdat erittäin selväpiirteisesti. On kohteita, joissa on kaivettu suo-ojaa. Laserkeilauksen korkeusmallista näkee, kuinka kaivinkoneella on tehty kasaa välillä toiselle ja välille toiselle puolelle ojaa, Larronmaa kertoo. Laserkeilauksen korkeusmallissa erottuvat selkeästi jäätiköiden perääntyessä muodostuneet DeGeer-moreeniselänteet, joita GTK:n kenttätutkijoiden mukaan ei pysty edes paikan päällä maastossa kunnolla erottamaan kasvillisuuden vuoksi. Samoin näkyvät muinaisen meren aiheuttamat dyynirakenteet satojen kilometrien päässä nykyisestä rantaviivasta. Kun vesi aikoinaan laski, muodostui terassimaisia rantavyöhykkeitä, jotka myös näkyvät laserkeilausaineistossa selvästi, vaikka ne eivät näy paikan päällä maastossa perinteisistä ilmakuvista nyt puhumattakaan. Laserkeilausaineiston tarkasta korkeusmallista voidaan geomorfologiaan perustuen tehdä maalajimuodostumien rajaukset sekä paikantaa mahdollisia kallioalueita muodostumien sisältä, jolloin tarkentavat tutkimukset voidaan kohdentaa paremmin alueelle, Partanen toteaa. Myös GTK:n tekemiä turvekartoituksia varten laserkeilausaineisto voi tuottaa vähintään yhtä tarkkaa tietoa soiden pintakorkeudesta kuin maastotyönä tehdyt mittaukset, jotka vaativat erittäin paljon aikaa. Laseraineistosta voidaan myös mitata tarkkaan, kuinka paljon maa- tai kiviainesta esimerkiksi sorakuopilta tai avolouhoksilta on todellisuudessa otettu. Tietoa voidaan käyttää hyväksi muun muassa maa-aineksen ottoon liittyvässä viranomaisvalvonnassa. GTK:n toiminnassa käyttökohteita laserkeilausaineistoille on vielä paljon muitakin. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa seismisissä mittauksissa, postglasiaalisten siirrosten määrittämisessä, gravimetristen mittausten entistä tarkemmassa topografikorjausten laskennassa, kallioperän ruhjevyöhykkeiden paikantamisessa osana kalliopohjavesitutkimuksia sekä geofysikaalisten mittauslinjojen optimaalisessa sijoittamisessa. Vastaavasti laseraineistoja voidaan hyödyntää monilla muillakin aloilla, jopa arkeologiassa. Kuvien avulla voidaan löytää muinaisia pyyntikuoppia ja kenties jopa asuinalueita. Pohjanmaalta tehdyissä keilausaineistoissa esimerkiksi näkyy paljon tervahautoja, joista vain osa löytyy peruskartasta. Ne näkyvät kuin munkkirinkilöinä maastossa. Jopa juoksutuslovi tervahaudan jollakin laidalla näkyy, Larronmaa sanoo. ESRIltä yhä ESRI Finland on kaksinkertaistanut konsultointipalvelujensa henkilöresurssit kahden viime vuoden aikana ja tarjoaa entistä monipuolisempaa konsultointia asiakkailleen. ESRIn palveluyksikössä työskentelee 12 asiantuntijaa, joilla on monipuolinen toimenkuva ja kokemus. Asiakkaiden toimeksiantojen mukaan he voivat kouluttaa, tehdä projektityötä tai konsultoida. Kun konsultoinnin henkilöresurssit olivat pienemmät, konsultointi oli palvelujohtaja Marko Häkkisen mukaan pääasiassa reaktiivista. Konsultointiapua annettiin, jos asiakas otti yhteyttä ja sitä pyysi. "Nyt pyrimme aktiivisesti ennakoimaan, minkälaisia ovat asiakkaidemme tarpeet, joissa osaavat konsulttimme voisivat olla heille avuksi", hän toteaa. Konsultoinnin tarvetta saattaa syntyä jo tarjousten evaluoinnissa, kun asiakas on valinnut ESRIn paikkatietoalustakseen ja lähettää useamman vuoden sovelluskehityspolusta tarjouspyyntöjä suurille it-alan toimijoille. Jos paikkatietoteknologia on yhä aika uusi alue asiakkaalle, tarjousten teknisen sisällön arviointi voi osoittautua hankalaksi. "Asiakas voi saada meiltä second opinion -tyyppistä näkemystä siitä, mille polulle kannattaa lähteä. Tällöin me toimimme uskotun ESRI-osaajan roolissa asiakkaan tukena", Häkkinen sanoo. Teknologioissa runsauden pulaa Matti Partasen (vas.) ja Mika Larronmaan mukaan laserkeilausaineistot helpottavat ja nopeuttavat olennaisesti GTK:n tutkijoiden työtä maaperäkartoituksissa ja monissa muissa tehtävissä. Asiakkaalle voi syntyä tarve puhtaalle teknologiakonsultoinnille, koska teknisiä vaihtoehtoja tietynlaisen paikkatietoratkaisun rakentamiselle ja pitemmän aikavälin kehityspolun turvaamiselle on yleensä useita. 12 ESRI Finland asiakaslehti

13 monipuolisempia konsultointipalveluja Juha Raunaman (vas.) ja Marko Häkkisen mukaan asiakkaat saavat ESRIn asiantuntevilta konsulteilta tarvittaessa apua kaikissa paikkatiedon hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä. Joudutaan esimerkiksi päättämään, toteutetaanko ratkaisu työasema-, palvelin- vai web-pohjaisesti, tarvitaanko mobiilisovellusta, mitä tietokantaa ja käyttöjärjestelmää käytetään, pystytetäänkö 32- vai 64-bittinen ympäristö, mikä web-teknologiaa valitaan, Flex, Java, WebADF,.NET vai Silverlight. "Valinnan varaa on paljon, eikä ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä asioita. Konsultointi voi auttaa asiakasta löytämään järkevimmät vaihtoehdot sekä tämänhetkisiin että tuleviin tarpeisiin ja kertoa, mitkä ovat eri vaihtoehtojen kustannuserot", myyntijohtaja Juha Raunama toteaa. Teknologiakonsultointiin kuuluu myös valitun paikkatietoratkaisun kapasiteetin suunnittelu ja mitoitus, johon vaikuttavat muun muassa käyttäjämäärä, käyttötyypit, datavolyymi ja tietoliikennetopologia. "Kapasiteetin oikea mitoitus kannattaa mieluummin suunnitella etukäteen, sillä jälkikäteen tehtynä siitä jää kaikille hieman paha maku suuhun", Raunama sanoo. Kokemuksen puuttuessa asiakas saattaa tarvita konsultointiapua myös paikkatietokannan suunnittelussa, koska se ei kaikilta osin noudata tavanomaisen tietokantasuunnittelun sääntöjä. Kun tietokanta on alun perin oikein suunniteltu, se tukee kaikkia paikkatietoprosesseja ja asiakas saa nopeammin pystyyn palvelut, joita liiketoiminta haluaa. Paikkatietokanta kannattaa Häkkisen mukaan rakentaa viimeistäänkin silloin, kun käyttäjiä on enemmän kuin yksi. "Kun paikkatiedot ovat keskitetyssä kannassa, jonka ylläpidolle on myös selkeät prosessit, tiedot pysyvät ristiriidattomina, oikeina ja eheinä ja kaikilla on aina samat ajantasaiset tiedot käytettävissä." Investoinnista kaikki hyöty irti Asiakas saattaa tarvita konsultointiapua myös palvelinohjelmistojen asennuksissa isoihin ja vaativiin ympäristöihin. Ohjelmisto täytyy kenties integroida muihin järjestelmiin ja konfiguroida siten, että se toimii parhaalla mahdollisella tavalla juuri siinä ympäristössä. "Konsulttimme tuottavat asennuksesta myös dokumentaation, joka on arvokas paperi asiakkaalle. Sen ansiosta asiakas tietää, mitä on tehty, miten on tehty ja miten järjestelmää pitää jatkossa ylläpitää huolehtipa siitä kuka tahansa", Raunama toteaa. Kun uutta paikkatietosovellusta otetaan käyttöön, asiakkaat usein kaipaavat käyttöönoton aikaista tukea, jotta organisaatio alkaa saada investoinnista hyötyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. "Tuen muoto saattaa tällöin vaihdella tapauskohtaisesti. Se voi esimerkiksi olla käyttäjien opastusta kädestä pitäen tai syvällistä teknistä konsultaatiota, jossa laitetaan jokin osa ratkaisusta kuntoon asiakkaan liiketoimintatarpeet huomioon ottaen", Häkkinen sanoo. Jos asiakkaalla on jokin konkreettinen liiketoiminnan ongelma, jonka ratkaisemisessa paikkatiedon analysointi voi auttaa, ES- RIn kokenut asiantuntija voi tehdä analyysin myös asiakkaan puolesta ilman, että asiakas joutuu investoimaan paikkatietovälineisiin ja henkilöstön koulutukseen. Paikkatiedon hyödyntämistä harkitsevaa asiakasta konsultit voivat Raunaman mukaan auttaa arvioimaan, mihin ja miten organisaatio voisi paikkatietoratkaisuja liiketoiminnassaan hyödyntää. Vastaavasti he voivat myös auttaa paikkatietoratkaisuja jo hyödyntävää asiakasta arvioimaan, kuinka ratkaisuista voisi saada nykyistä enemmän hyötyä ja mihin uusiin käyttökohteisiin ratkaisuja kenties voisi soveltaa. "Konsulttiemme kanssa voi käydä rauhallista keskustelua siitä, mitä paikkatiedolla voisi tehdä. Myyntimme ei rupea sen jälkeen painamaan päälle", Raunama lupaa. ESRI Finland asiakaslehti 13

14 Antti Mansikan (vas.) ja Antti Rautiaisen mukaan analyysipalvelut auttavat asiakkaita saamaan enemmän irti paikkatietovälineistään tai hyödyntämään paikkatietoa, vaikka omia välineitä ja osaamista ei olisi. Analyysipalvelusta hitti ESRIn käynnistämä paikkatietoanalyysipalvelu on saavuttanut suuren suosion niin uusien kuin olemassa olevienkin ESRIn asiakkaiden parissa. Sellaista ongelmaa ei eteen ole tullut, johon palvelussa ei olisi löydetty ratkaisua. Paikkatietoanalyyseja on voinut jo reilun vuoden ajan tilata ESRIn paikkatietoammattilaisilta palveluna, jos analyyseja tarvitseva organisaatio ei ole halunnut, osannut tai ehtinyt tehdä analyyseja itse. Tähän mennessä asiakkaat ovat käyttäneet ESRIn tekemiä analyyseja muun muassa vähittäiskauppaan, palveluihin, toimitiloihin sekä ravintola- ja huoltamotoimintaan liittyvien liiketoimintaongelmien ratkaisemisessa. Monet asiakkaat, joilla ei itsellään ole paikkatieto-ohjelmistoja, ovat havainneet analyysien hyödyt. He eivät ole halunneet lähteä kehittämään omaa osaamistaan ja hankkimaan ohjelmistoja, vaan ovat käyttäneet meidän analyysipalveluamme, Account Manager Antti Rautiainen toteaa. Analyysipalvelua ovat hyödyntäneet myös asiakkaat, joilla on ESRIn paikkatietoratkaisuja itselläänkin käytössä. He ovat halunneet ammattianalyytikoiden apua erityisen haastavien analyysien tekoon. On ollut tapauksia, joissa olen saanut asiakkaalta ongelman ja aineiston ja tehnyt analyysin kokonaan itse. Toisessa ääripäässä ovat tapaukset, joissa olen tehnyt analyysejä yhdessä asiakkaan nuoremman asiantuntijan kanssa ja siirtänyt samalla hänelle omaa osaamistani, Senior GIS Expert Antti Mansikka kertoo. Mahdollisuudet paremmin käyttöön Paikkatietovälineitä jo pitkään hyödyntäneillä asiakkailla saattaa olla välineiden peruskäyttö kunnossa, mutta Rautiaisen mukaan monet kuitenkin hyödyntävät vain murto-osaa välineiden mahdollisuuksista. Analyysipalvelumme voi tällöin auttaa asiakkaita saamaan enemmän lisäarvoa omista paikkatietoaineistoistaan ja -välineistään sekä kehittämään uusia analysointimenetelmiä, jotka vievät paikkatiedon hyödyntämisen organisaatiossa seuraavalle tasolle, hän sanoo. Työkaluja ja menetelmiä paikkatietoanalyysien tekemiseen on ESRIllä valtava määrä ja lisää tulee koko ajan. Päivittäisiä työtehtäviään hoitavat paikkatieto-osaajat asiakasorganisaatioissa eivät mitenkään ehdi tutustua niihin kaikkiin ja tutkia, miten niitä voi hyödyntää. Yksi omien asiantuntijoidemme tehtävä on nimenomaan ottaa haltuun uudet työkalut ja menetelmät sekä miettiä, mitä niillä voi tehdä. He voivat esitellä niitä asiakkaille ja kertoa, miten ne voivat auttaa asiakkaita tekemään parempia analyyseja, Rautiainen sanoo. ESRIn asiantuntijoilla on hänen mukaansa hallussa sekä teknologia että paikkatiedon analysoinnin tieteellinen puoli. He hyödyntävät analyysipalveluissa ennakkoluulottomasti niin maantieteellisiä kuin tilastotieteellisiäkin menetelmiä ja saattavat kehittää jopa niin uudenlaisia analyysejä, että vastaavia ei ole tehty missään muualla. Ajattelua ei pidä lukita mihinkään. Eräässä analyysissä esimerkiksi käytimme hydrologian mallinnusvälineitä kaupan alan ongelman ratkaisemiseen. Ulkopuoliselta uutta näkemystä Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen vaatii Rautiaisen mielestä myös asiakkailta ennakkoluulottomuutta ja mielikuvituksen käyttöä. Usein paikkatieto mielletään edelleen pisteiden laittamiseksi kartalle ja teemakarttojen teoksi värittämällä eri alueita eri väreillä. Se on valitettavaa, koska se edustaa ehkä yhtä prosenttia niistä mahdollisuuksista, mitä paikkatietovälineillä voi tehdä. Välineistä voi saada huomattavasti enemmän hyötyä irti, kun vaan uskalletaan heittäytyä käyttämään niitä. Keskustelu asiakkaan organisaation ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa voi tuoda aivan uusia näkökulmia paikkatiedon hyödyntämiseen ja auttaa löytämään aivan uudenlaisia tapoja käyttää välineitä. Pelkästään omassa tykönään ongelmia ei siis kannata hautoa, jos on pienikin mahdollisuus siihen, että paikkatietoanalyysit voisivat auttaa ongelman ratkaisussa. Sellaista ongelmaa ei meille tähän mennessä ole tullut vastaan, johon emme ratkaisua olisi löytäneet edellyttäen, että kyse on ollut paikkatiedon avulla ratkaistavissa olevasta ongelmasta, Rautiainen toteaa. 14 ESRI Finland asiakaslehti

15 Paikkatietoanalyysi vastaa konkreettisiin kysymyksiin Mihin kannattaa sijoittaa palveluja sinkuille? Missä lasten määrä kasvaa ja missä vähenee? Minkä palvelupisteiden karsiminen aiheuttaa vähiten haittaa? Missä kirjastoauton pysäkkien tulisi olla? Miten sosiaaliset ongelmat liittyvät toisiinsa seutukunnittain? Mihin uusi toimipiste tulisi sijoittaa? Kaikkiin näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin voidaan löytää vastaus paikkatietoanalyysien kautta. Ja mikä parasta, analyysejä voi nykyisin tilata palveluna ESRIn paikkatietoammattilaisilta. ESRIn asiakkaille jo tekemät analyysit ovat yleensä niin lähellä asiakkaan ydinliiketoimintaa, että asiakkaat eivät halua niitä kilpailijoidensa tietoon. Paikkatietoanalyysien mahdollisuuksien demonstroimiseksi ESRIssä onkin tehty joitakin esimerkkianalyyseja julkisesti saatavilla olevien aineistojen pohjalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esimerkiksi tarjoaa SOTKAnetverkkopalvelussaan kaikista Suomen kunnista väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevaa tilastotietoa yli tilaston muodossa. Näistä tiedoista saa Senior GIS Expert Antti Mansikan mukaan paljon irti analyysien avulla. Hän otti aineistot käsittelyyn seutukunnittain ja teki tilastollisen pääkomponenttianalyysin sekä ryhmittelyanalyysin siitä, minkälaiset sosiaaliset ongelmat liittyvät vahvasti toisiinsa maan eri puolilla. Analyysi paljasti kaksi erilaista sosiaalisten ongelmien vyyhteä, joista toisen Mansikka nimesi Koillismaa-komponentiksi ja toisen Helsinkikomponentiksi. Itä- ja Pohjois-Suomen seutukuntien Koillismaa-komponentissa nuorten ja lapsiperheiden toimeentulovaikeudet yhdistyvät alhaiseen koulutukseen, työttömyyteen sekä väkivalta- ja päihderikollisuuteen. Suurissa kaupungeissa ja niiden lähiympäristössä esiin nousseessa Helsinki-komponentissa sosiaalisten ongelmien vyyhti puolestaan koostui asunnottomuudesta, omaisuus- ja huumerikoksista, perheiden avioeroista sekä alaikäisten päihdeongelmista. Kun kaksi komponenttia yhdistettiin, syntyi kolmenlaisia alueita. Korkea Koillismaa-tyyppinen alue Itä-Suomeen, korkea Helsinki-tyyppinen alue suurille kaupunkiseuduille ja molempien komponenttien alhaista tasoa edustava Länsi-Suomi, muumilaakson tapainen onnela, Mansikka kertoo. Miten eri tekijät ennustavat tulotasoa? Tilastokeskuksen tilastoruutuaineistosta löytyy tieto henkilöiden mediaanituloista tilastoruuduittain. Kun mediaanitulot sijoitetaan kartalle, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla näkyy Mansikan mukaan selvästi, kuinka matalatuloinen väestö ryhmittyy rautateiden varsille. Espooseenkin matalatuloisuus tunkeutuu raiteita pitkin, joskin etäpesäkkeinä näkyvät Matinkylä sekä opiskelijoiden Otaniemi, ja Helsingissä erottuu selvästi hyvätuloisten kultahammasrannikko. Paikkatietoanalyysin mukaan sosiaalisten ongelmien vyyhti koostuu Koillismaa-komponentissa nuorten ja lapsiperheiden toimeentulovaikeuksista, väkivalta- ja päihderikollisuudesta, alkoholismista ja rattijuopumuksesta. Helsinki-komponentissa vyyhti koostuu asunnottomuudesta, omaisuusrikoksista, alaikäisten päihdeongelmista, avioeroista ja huumerikoksista. Kun komponentit yhdistetään, maa jakautuu kolmenlaisiin alueisiin, joista yhdessä Länsi-Suomen muumilaaksossa molempien komponenttien taso on alhainen. Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Paikkatietoanalyysillä mediaanituloista voidaan tehdä ennustemalli, jolla voidaan mitata, missä määrin koulutus, työttömyys, asuntojen koko sekä omakoti- ja rivitalojen osuus milläkin alueella selittävät mediaanituloa. Esimerkiksi korkeakoulutus selittää vahvasti korkeita tuloja Espoon etelärannikolla, Laajalahden rannikolla ja Lauttasaaressa, mutta Helsingin kantakaupungissa päärata halkaisee kaupungin erilaisiin puoliskoihin. Radan itäpuolella korkeakoulutuksesta ei seuraa korkeat tulot. Tilastokeskuksella, kunnilla ja THL:llä on valtava määrä vastaavaa tietoa väestöstä, mutta tietoa ei Account Manager Antti Rautiaisen mukaan käytetä nykyisin analyyttisesti hyväksi niin paljon kuin olisi mahdollista. On vaikea uskoa, etteikö kaupunkisuunnittelussa, koulu-, terveysja sosiaalitoimessa ja monilla muilla julkisen sektorin toimialoilla kyettäisi analyysien avulla hahmottamaan paremmin asioiden nykytilaa ja kehitystrendejä sekä tuottamaan parempaa tietoa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi, hän sanoo. Missä lasten määrä kasvaa, missä vähenee? Analyyseillä saadaan kiinni myös alueellisista muutoksista, jotka olisi hyvä ottaa huomioon yhtä hyvin julkisen kuin yksityisenkin sektorin palvelujen ja palveluresurssien kohdentamisessa. Yksi Mansikan tekemä demoanalyysi kertoo lapsiväestön muutoksista Helsingissä. Vuosina lapsiväestön määrän kehitys kääntyi ai- Pohjakarttaaineisto Maanmittauslaitos Julkaisulupa nro 398/MML/09 ESRI Finland asiakaslehti 15

16 Tiehallinto/Digiroad 2008 Maanmittauslaitos Julkaisulupa nro 398/MML/09 Tiehallinto/Digiroad 2008 Maanmittauslaitos Julkaisulupa nro 398/MML/09 Paikkatietoratkaisulla optimoidut paikat kirjastoautojen pysäkeille osoittavat, että erityisesti Itä-Helsingissä pysäkkejä ei ole nykyisin riittävästi suhteessa vähintään kilometrin päässä kirjastosta asuvan väestön määrään. Lisäksi osa nykyisistä pysäkeistä ei ole ihanteellisimmassa paikassa. Lähteet: Tilastokeskus, Tilastoruutuaineisto Helsingin kaupunki, Paikkatietoanalyysi paljastaa, minne nuoret yksin asuvat sinkut ovat Helsingissä keskittyneet. Sinkuille suunnattujen palveluiden kysyntäpaine tietyillä oletuksilla on suurin punaisilla ja pienin sinisillä alueilla. Kallion kaupunginosa on tällä mittarilla mitattuna varmaankin koko maan kuuminta sinkkualuetta. Lähde: Tilastokeskus, Tilastoruutuaineisto empaan verrattuna laskuun muun muassa Ruoholahdessa, Malmilla ja Rastilassa, mutta jatkoi kovaa nousua Vuosaaressa ja Viikissä. Kahtena viime vuonna kantakaupungissa on noussut esille outo ilmiö. Lapsiväestö on lähtenyt kasvamaan, vaikka alueelle ei ole rakennettu juuri mitään uutta asuntokantaa. Samoin tapahtui Katajanokalla. Kun tätä vertaa kahteen edelliseen aikajaksoon kantakaupungissa, jostain sosiaalisesta muutoksesta on varmasti kysymys. Missä kirjastoautojen pysäkkien tulisi olla? Paikkatietoanalyysin avulla Mansikka on tutkinut, miten Helsingin kirjasto voisi sijoittaa kirjastoautojen pysäkit niin, että ne palvelisivat tasavertaisesti kaikkia kaupungin asukkaita, joilla ei ole varsinaista kirjastoa kohtuuetäisyydellä kodistaan. Analyysissä sijoitettiin kartalle kaikki kirjaston toimipisteet ja laskettiin etäisyys kustakin tilastoruudusta lähimpään kirjastoon lyhintä katureittiä pitkin. Etäisyys kerrottiin kunkin tilastoruudun väestömäärällä, ja tulona oli väestön kulkukustannus kirjastoon tilastoruuduittain. Kulkukustannus kuvaa, kuinka katveessa väestö on kirjastopalvelujen suhteen. Kirjastoautojen pysäkit tulisi sijoittaa sinne, missä on paljon ihmisiä kaukana lähimmästä kirjastosta, Mansikka toteaa. Analyysin toisessa vaiheessa Mansikka optimoi paikkatietovälineiden avulla automaattisesti ihanteelliset paikat pysäkeille. Hän käytti optimointiin yhtä monta kirjastoautoa ja pysäkkiä kuin Helsingissä nykyisin on. Kävi ilmi, että suuri osa olemassa olevista pysäkeistä on sijoitettu varsin lähelle ihanteellisia paikkoja, mutta selkeitä ongelmiakin analyysi paljasti. Kantakaupungissa pysäkki olisi tarpeen Museokadun varrella ja Viipurinkadun pienellä aukiolla. Malminkartanossa olisi suorastaan huutava tarve pysäkille. Itä-Helsingissä pysäkkien paikat ovat eniten pielessä. Siellä olisi tarve 12 pysäkille, mutta kaupungin mielestä pärjätään kuudella. Itä-Helsingissä ei ole yhtä paljon pysäkkejä suhteessa väestöön kuin länsi- ja eteläpuolella. Samanlaisella analyysimenetelmällä, jonka valossa väestö on täysin tasa-arvoisessa asemassa, voitaisiin Rautiaisen mielestä optimoida muidenkin julkisten palvelujen sijoittamista ja resursointia, olipa kyse päiväkodeista, kouluista, terveyskeskuksista, leikkipuistoista tai mistä tahansa. Analyysit olisivat hyvä väline kaavoittajan, sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen ja monien muiden kunnan palvelujen suunnitteluun. Ne tuottaisivat vähällä vaivalla parempaa tietoa päätöksenteon tueksi. Veronmaksajien rahaa säästyisi ja palvelut paranisivat, hän sanoo. Mihin sijoittaa, mistä karsia toimipisteitä? Vähittäiskaupassa paikkatietoanalyyseja käytetään laajasti hyväksi uusien liikepaikkojen suunnittelussa. Yhtä hyvin analyyseja voidaan hyödyntää toimipisteiden sijainnin valinnassa muilla toimialoilla. Tarve voi koskea vaikka uuden toimipisteen sijoittamista niin, että työntekijöillä olisi sinne keskimäärin mahdollisimman lyhyt matka. ESRI itse muuttaa ensi kesänä uusiin toimitiloihin. Me sijoitimme työntekijöidemme kotiosoitteet kartalle ja etsimme paikkaa, johon työntekijöillä olisi tieverkkoa pitkin lyhin matka. Uusi toimistomme tulee sijaitsemaan 200 metrin päässä siitä pisteestä, Rautiainen kertoo. Taloudellisen taantuman oloissa yritykset voivat joutua miettimään joidenkin toimipisteiden lakkauttamista tai uudelleensijoittamista. Paikkatietoanalyysit voivat Rautiaisen mukaan olla avuksi siinäkin. Voidaan esimerkiksi analysoida, mitä toimipisteitä voidaan karsia ilman, että menetetään markkinaosuutta kilpailijoille tai mihin niitä voidaan siirtää ilman, että toimipisteverkoston kattavuus suhteessa asiakkaiden ostovoimaan vähenee. Yhdysvalloissa Starbucks-kahvilaketju käyttää parhaillaan ESRIn ratkaisuja supistaakseen verkostoaan niin, että yritys selviytyisi vaikeiden aikojen yli mahdollisimman vähin menetyksin. Vastaavasti julkisen sektorin palvelupisteitä voidaan tarvittaessa pyrkiä paikkatietoanalyysien avulla karsimaan niin, että vaikutukset palvelutasoon olisivat väestön kannalta mahdollisimman vähäisiä. Missä oikea paikka sinkkupalveluille? Yksin elävät nuoret sinkut ovat kasvava kohderyhmä monenlaisille kaupallisille palveluille. Mutta mihin tällaisia palveluja, vaikkapa diskoja ja ravintoloita, kannattaisi sijoittaa, jotta palvelu olisi kävelyetäisyyden päässä mahdollisimman monen sinkun kotoa? Yhdessä demoanalyysissään Mansikka sijoitti pääkaupunkiseudun tilastoruutuaineiston nuoret sinkkutaloudet kartalle ja analysoi, missä sijaintipaikoissa on 500 metrin säteellä eniten sinkkuja. Lisäoletuksena analyysissä oli, että sinkkukuluttaja hakee palvelua, jota hän ei halua käyttää aivan kodin lähellä tai naapureiden nähden. Kallio nousi ihan omaan luokkaansa. Vaasankadun ja Fleminginkadun risteys on koko kaupungin, pääkaupunkiseudun ja varmaan koko maan polttopiste tällä mittarilla mitattuna. Kuka tahansa voi käydä omin silminkin tarkistamassa, pitääkö tulos paikkansa, hän naurahtaa. Tulosten perusteella on myös helppo ymmärtää, miksi Punavuoressa Uudenmaankadulla on paljon nuorten aikuisten suosimia baareja, mutta Kruununhaassa Liisankadulla niitä ei juuri ole. 16 ESRI Finland asiakaslehti

17 Paikkatiedot saumattomasti AutoCAD-ohjelmistoon UUTISIA ArcGIS for AutoCAD (Build 200) on ESRIn maksuton työkaluohjelma, joka tuo kartta-aineistot ja paikkatiedot AutoCAD-ohjelmiston käyttäjien ulottuville. ArcGIS for AutoCAD (Build 200) on suunniteltu kartta- ja koordinaattitietojen mahdollisimman helppoon ja suoraviivaiseen tuomiseen ja käsittelyyn AutoCAD-ohjelmiston puolella ilman tarvetta ulkoisille aputiedostoille tai tietojen muuttamiselle ja käsittelylle ulkoisten työkaluohjelmien avulla. Paikkatiedot, kartta-aineistot ja paikkatietoanalyysit haetaan keskitetyltä ArcGIS Server -palvelimelta. ArcGIS for AutoCADin avulla voi tehdä muun muassa seuraavaa: AutoCAD-ohjelmistossa voi tarkastella reaaliaikaisesti päivittyviä paikkatietoja, karttasymboleita sekä paikkatietojen taustalta löytyviä rakenteita ilman erillisiä työkaluohjelmia. AutoCAD-piirustuksiin voi lisätä kätevästi sekä ArcGIS-ohjelmiston tarjoamia peruskarttoja että paikkatietoihin perustuvia analyysejä. ArcGIS for AutoCADin tarjoaman Identify-työkalun avulla pääsee tarkastelemaan paikkatietoja sisältävän tietokannan ominaisuuksia. Kartoissa käytettävän koordinaattijärjestelmän voi määrittää suoraan AutoCADohjelmiston sisällä. Karttaprojektiota voi siis muuttaa lennossa, eikä käyttäjän tarvitse erikseen muokata CAD-piirustusta tai konvertoida liitettäviä paikkatietoja uuteen koordinaatistoon. AutoCAD-ohjelmistosta pääsee suoraan käsiksi myös ArcGIS Online -verkkopalveluun, jonka ilmaistarjonnasta*) löytyy mm. maailmanlaajuinen katukartasto ja satelliittikuvakokoelma ja maksulliselta puolelta esimerkiksi kokoelma Microsoft Virtual Earthin karttoja. ArcGIS for AutoCAD -ohjelman voi ladata osoitteesta: ArcGIS for AutoCAD vaatii toimiakseen AutoCAD ohjelmiston tai uudemman sekä pääsyn ArcGIS Server 9.2 tai 9.3 -palvelimelle. Yllä mainitusta osoitteesta löytyy myös video, joka esittelee ArcGIS for AutoCAD -työkaluohjelman toimintaa. *) ArcGIS Online Standard Services -palvelut ovat ilmaisia kaikille ArcGIS-käyttäjille organisaation sisäiseen ja ei-kaupalliseen käyttöön. Lisätietoja osoitteessa: com/software/arcgis/arcgisonline-services/agolstandard/ Maailman pisintä opastettua hiihtovaellusta seurattiin ESRIn karttapalvelulla Hiihtäen Halki Suomen (HHS) on maailman pisin opastettu hiihtovaellus, jolle kertyy matkaa 1800 hiihtokilometriä ja kestoa 32 vuorokautta. Tänä vuonna neljättä kertaa järjestetty vaellus käynnistyi 6.3. Virolahdelta päättyen Jäämerelle 6.4. Vaellukselle osallistui 31 hiihtäjää, joista 18 hiihti vaelluksen kokonaisuudessaan ja 13 osamatkan. Osallistujista 17 oli suomalaisia ja loput tulivat Yhdysvalloista, Norjasta, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Hollannista, Italiasta ja Ruotsista. Vaellus hiihdettiin perinteisellä hiihtotavalla pääosin moottorikelkkareiteille tehtyä latua, osin paikkakuntien latuverkostoja tai tätä varten erikseen ajettua latua pitkin. Keskimääräiset päivätaipaleet olivat noin 57 kilometriä vaihdellen km. Hiihdon etenemistä pystyi tänä vuonna ensimmäistä kertaa seuraamaan internetissä. ESRI Finlandin toteuttama karttapalvelu mahdollisti hiihtäjien liikkeiden päivittäisen seurannan lähes reaaliajassa. Palvelussa pystyi tarkastelemaan sekä vaelluksen suunniteltua että toteutunutta reittiä. Karttapalvelu toteutettiin Adoben Flex-teknologialla ArcGIS Server -palvelinohjelmiston tarjoaman ArcGIS API for Flex -sovelluskehitysrajapinnan avulla. Karttapalveluun voi käydä tutustumassa toukokuun loppuun mennessä osoitteessa: ESRI Finland asiakaslehti 17

18 käyttäjäpäivät 2009 ESRI-käyttäjäpäivät 2009 ESRI-käyttäjä Reilusti yli 200 osallistujaa tutustui ESRIn käyttäjäpäivillä paikkatiedon uusimpiin tuuliin. Euroopassa kasvava tarve paikkatiedolle Aart van Wingerdenin mukaan Inspiredirektiivin toteutuminen tuo paikkatiedon tulevaisuudessa kaikkien ulottuville. Euroopan Unionin linjaukset ja säännökset lisäävät paikkatiedon tarvetta, ja EU:n piirissä vallitsee kasvava poliittinen tietoisuus paikkatiedon tuottamasta lisäarvosta. ESRI on aktiivisesti mukana lukuisissa paikkatietoon liittyvissä EUtason kehittämishankkeissa. ESRI Finlandin vuoden 2009 käyttäjäpäivillä puhuneen ESRI Euroopan aluejohtajan Aart van Wingerdenin mukaan EU:n poliittiset päätökset, talouslinjaukset, monet ohjelmat, direktiivit ja säännökset luovat koko ajan lisää tarvetta paikkatiedon hyödyntämiselle Euroopassa. Yli 60 EU-direktiivin toteuttamisessa tarvitaan paikkatietoa, hän mainitsi. Esimerkkinä vaikkapa EU:n direktiivi, joka edellyttää melusaasteen kartoittamista ja toimintasuunnitelmien tekoa melunhallintaan teillä ja kaduilla, joilla kulkee yli kuusi miljoonaa autoa vuodessa sekä rautateillä, joilla kulkee yli junaa vuodessa. Suunnitelma on tehtävä myös suurille lentokentille ja yli asukkaan kaupungeille. Paikkatiedolla voisi Wingerdenin mielestä olla hyvinkin tärkeä rooli monissa yhteyksissä, mutta sen hyväksikäyttöä pitää edelleen tehdä tunnetuksi. Alalla toimivat ihmiset ovat hänestä liian vaatimattomia kertomaan työstään ja saavutuksistaan paikkatietoasioihin liittyen. EU:n piirissä vallitsee kasvava tietoisuus paikkatiedon tuottamasta lisäarvosta. Tietoisuus on yhä aika alhainen, mutta se on kuitenkin korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Luonnonkatastrofit, kuten tulvat ja lintuinfluenssa, ovat viime vuosina lisänneet tätä tietoisuutta. ESRIllä on Euroopassa useita tiimejä, jotka työskentelevät muun muassa energiaan, infrastruktuuriin, liikenteeseen ja logistiikkaan sekä telekommunikaatioon liittyvien kehittämishankkeiden parissa. Erityisen tiiviisti ESRI on mukana Inspire-direktiivin käytäntöönpanossa, joka tähtää paikkatietojen yhteiskäyttöön. ESRIn toiminta kattaa Wingerdenin mukaan Inspiren koko arvoketjun: analysoinnin, konsultoinnin, konseptuaalisen ja arkkitehtuurisen suunnittelun sekä käyttöönoton ja ylläpidon. Olemme olleet jo varhaisessa vaiheessa mukana Inspiren tutkimuksessa ja käyttöönotossa. Meillä on suunnitelmat siitä, kuinka työskentelemme asiakkaidemme, kumppaniemme ja EU:n komission kanssa vuoteen 2020 asti Inspiren roadmapin mukaisesti. 18 ESRI Finland asiakaslehti

19 päivät 2009 ESRI-käyttäjäpäivät 2009 ESRI-käyttäjäpäivät 20 Paikkatietoa kaikille Tammikuussa EU lanseerasi jonka tarkoituksena on viedä direktiivin toteuttaminen prototyyppien kehittelystä tuotantoympäristöön. Projektin puitteissa otetaan käyttöön Inspiren implementointisäännöt heti, kun ne valmistuvat. Projekti tarjoaa voimakasta tukea paikkatiedon käyttäjille, jotka kuvaavat ja jakavat tietojaan ja palvelujaan. Sen myötä siirrytään datan levittämisestä tietojen ja palveluiden jakamiseen käyttäjien kesken, Wingerden totesi. Kun käytettävissä alkaa Inspiren hengessä olla valtava määrä dataa sekä mallinnus- ja analysointimenetelmiä ja niitä voidaan käyttää GIS-työasemilta, webistä ja mobiilisti, syntyy hänen mukaansa aivan uusia mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiselle yhteiskunnassa. Esimerkiksi internetissä paikkatietojärjestelmät ovat vasta lapsen kengissä. Ne tulevat kuitenkin Wingerdenin mukaan olemaan paljon enemmän kuin vain karttoja ja visualisointia. Niistä tulee keskeinen osa yhteiskunnan inftrastruktuuria. Yhdysvalloissa jo lanseerattiin hiljattain kansallinen paikkatietojärjestelmä osana talouskriisin elvytysohjelmaa. Jo 15 vuotta sitten ESRI visioi, että paikkatieto tulee olemaan läsnä joka talossa ja kodissa. Nyt siitä on tulossa todellisuutta. Kansalaiset, kuluttajat ja satunnaiset käyttäjät pääsevät webin kautta hyödyntämään paikkatietoa, mutta niin pääsevät myös ketkä tahansa tietotyöläiset, mobiilikäyttäjät, paikkatietoasiantuntijat ja kokonaiset yritysjärjestelmät, Wingerden hehkutti. Motivaatiota paikkatiedosta Käyttäjäpäivien keynote-puheenvuorossa osallistujat saivat kuulla äärimmäisestä paikkatiedon hyödyntämiskohteesta, kun Kari Poppis Suomela kertoi ensimmäisestä suomalaisesta etelänaparetkikunnasta, joka hiihti Etelänavalle ilman ulkopuolista tukea joulukuussa Yhden suuntaisella hiihtoreitillä kertyi kilometrejä 1130, kun suorin reitti linnuntietä olisi ollut 1110 kilometriä. Suomelan ja Pasi Ikosen kahden miehen retkikunta pysyi siis suunnassa varsin hyvin apunaan GPSlaitteet, kompassi, kartat, aurinko ja pitkiäkin aikoja vakiona pysynyt tuulen suunta. Teille kaikille paikkatieto merkitsee paljon muutakin kuin vain fyysistä paikkaa. Myös meille paikkatiedolla oli paljon erilaisia merkityksiä. Se oli esimerkiksi suuri motivoitumisen osatekijä, ja se jaksotti koko retkemme, Suomela kertoi. Hiihtoretki kesti 43 päivää 10 tuntia ja 54 minuuttia, ja perille miehet saapuivat jouluyönä. Takaisin sivistyksen pariin he pääsivät lentokoneella. Kari Poppis Suomela yllätti yleisön saapumalla pitämään keynote-puheenvuoroaan etelänaparetkikuntansa täysissä varusteissa. Uusia näkökulmia muilta käyttäjiltä Maanmittari Kari Aaltonen sähkö- ja televerkkoja rakentavasta ja ylläpitävästä Eltel Networks Oy:stä on osallistunut usein ESRIn käyttäjäpäiville ja aikoi tälläkin kertaa kuunnella erityisesti käyttäjien esityksiä. Sehän aina kiinnostaa, mitä muut tekevät ja miten hoitavat asioita. Siitä saa aina uusia näkökulmia ja vinkkejä itselleenkin, hän sanoi. Käyttäjäpäivillä tapaa hänen mukaansa paljon ihmisiä, jotka ovat olleet alalla pitkään ja paljon myös ammattikollegoja, joita ei vuosittain oikeastaan juuri muualla tapaakaan. Toki tapahtumassa tulee keskustelua myös uusien tuttavuuksien kanssa. Hyvä kuva kehityksestä Turun kaupungin paikkatietokoordinaattori Katariina Hilke oli viime vuonna käyttäjäpäivillä vakoilemassa, koska ESRI ei silloin ollut vielä kaupungilla käytössä. Tällä kertaa hän oli kuitenkin paikalla oikeana asiakkaana. Olemme ottamassa ESRIn ArcLogisticsia käyttöön koulukuljetusten suunnittelussa, ja kaupungin logistiikkakeskus tulee käyttämään sitä reitinsuunnitteluun myös muissa hallintokunnissa, hän kertoi. Käyttäjäpäivillä saa Hilken mukaan hyvän kuvan siitä, kuinka ESRIn teknologia on vuoden aikana kehittynyt. Käyttäjäesitysten lisäksi häntä kiinnosti ohjelmassa Helppo paikka keskusteluille Kari Aaltosta kiinnostivat erityisesti käyttäjien esitykset. Aaltonen työskentelee Eltelillä voimajohtojen parissa. Siinä työssä paikkatietovälineitä käytetään voimajohtojen suunnittelussa ja ylläpidossa sekä voimajohtojen alla olevan maan lunastuskarttojen teossa. Katariina Hilke perehtyi päivillä muun muassa geokoodaukseen ja palvelinratkaisuihin. erityisesti osoitteiden geokoodaus sekä palvelinpohjaiset ratkaisut. Minä kyselen paljon. Olen täällä veronmaksajien rahoilla, joten järjestäjistä ja muista osallistujista täytyy saada kaikki mahdollinen irti, hän sanoi. Ilmavoimien paikkatietokeskuksen päällikölle Jari Kempille ESRIn käyttäjäpäivät oli muun ohella jälleen kerran hyvä tilaisuus tavata Puolustusvoimien kollegoita, joita osallistui tapahtumaan lähes 30. Täällä eri puolustushaarojen ihmiset voivat helposti keskustella ESRIn asiantuntijoiden ja muiden loppukäyttäjien kanssa, hän sanoi. Puolustusasioille oli päivillä oma ohjelmalinjansa, jossa Kemppiä kiinnostivat operatiiviseen tilannekuvaan liittyvä ESRIn ulkomaisten asiantuntijoiden esitys sekä tuttujen kollegojen esitykset. Muussa oh- Jari Kempille käyttäjäpäivät on hyvä paikka tavata Puolustusvoimien kollegoita. jelmassa erityisenä kiinnostuksen kohteena oli paikkatietoanalyysi. Ilmavoimissa paikkatiedon hyödyntämisen kehitystarpeet liittyvät Kempin mukaan korkeuskomponentin sisältävään kolmiulotteiseen ilmailutietojen hallintaan, johon ESRI tarjoaa mahdollisuuksia. ESRI Finland asiakaslehti 19

20 Karttasovellukset verkkosivuille Silverlight-teknologialla Omalle nettisivulle on voinut jo aiemmin lisätä JavaScriptillä ja Flexillä toteutettuja karttasovelluksia, mutta nyt joukkoon liittyy Microsoftin Silverlight. Omalle käyttäjäkunnalle räätälöityjen kartta- ja paikkatietopalveluiden lisääminen verkkosivuille on helpompaa kuin luulisi. Asiakaslehtemme numerossa 2/08 kerroimme, miten onnistuu omien paikkatietosovellusten toteuttaminen JavaScriptiä tai Adoben Flexiä käyttäen. Nyt työkalupakista löytyy myös Microsoftin Silverlight. Mikä on Silverlight? Silverlight on web-kehittäjille suunnattu teknologia, jonka avulla verkkosivuille voi lisätä animaatiota, vektorigrafiikkaa sekä kuvaa ja ääntä. Silverlight on Microsoftin vastine suosituille JavaScriptille ja Flashille/Flexille. Interaktiivisten elementtien lisääminen web-sivulle mahdollistaa niin kutsuttujen rich Internet applications (RIA) -sovellusten kehittämisen. Kyseessä ovat nettisivut, jotka muistuttavat toiminnaltaan täysimittaista ohjelmistoa. Koska tällaiset sovellukset pyörivät käyttäjän selaimessa, ne reagoivat nopeasti hänen toimintaansa. Karttasovelluksen mahdollisuudet ESRIn julkaisema ArcGIS API for Microsoft Silverlight -sovelluskehitysympäristö mahdollistaa monipuolisten kartta- ja paikkatietosovellusten kehittämisen. Nettisivuille voi lisätä esimerkiksi ArcGIS Online -palvelun tarjoaman interaktiivisen peruskartan, johon voi liittää omia karttatietoja ja -merkintöjä. Järjestelmä tukee luonnollisesti myös Microsoftin Virtual Earth -karttapalvelua, joka tarjoaa omien sovellusten taustalle sekä peruskarttoja että ilmakuvamateriaalia. Järjestelmä mahdollistaa geoprosessointimallien suorittamisen palvelinpuolella ja sen tulosten näyttämisen sivustolla. Lisäksi käyttäjä voi esimerkiksi tehdä osoitehakuja tai etsiä muita kartalta löytyviä tietoja. Sovellukseen voi myös lisätä erilaisia työkalupalkkeja: esimerkiksi piirtotyökalurivin, joka mahdollistaa monikulmioiden tai pistemäisten kohteiden merkitsemisen kartalle, kartan suurentamisen sekä sen vierittämisen. Silverlight teknisillä termeillä Silverlight-sovelluksia voi kehittää kaikilla.net-verkkotekniikan tukemilla kielillä, kuten C#:lla ja Visual Basicilla. Tämän lisäksi käyttäjä tarvitsee pääsyn ArcGIS Onlinen tai Microsoft Virtual Earthin tarjoamiin kartta- ja paikkatietopalveluihin tai omalle ArcGIS Server -palvelimelle. ArcGIS API for Microsoft Silverlight hyödyntää kaikkia ArcGIS Server -palvelun kartta-, geokoodaus-, maanmittaus-, kuvannus- ja geoprosessointimahdollisuuksia. Microsoft julkaisi viime syksynä Silverlight 3.0:n beta-version, joka toi mukanaan mm. tuen.net-kielille sekä kehitystyökaluille. Tällä hetkellä selaimet tukevat Silverlightia vaihtelevasti. Internet Explorerin uusimmat versiot tukevat kaikkia versioita, mutta esimerkiksi Mac-puolella Silverlightia tukevat vain Safari ja Firefox ja nämä- Silverlight-karttasovelluksen mahdollisuuksia pääsee kokeilemaan käytännössä ArcGIS Resource Centeristä löytyvän interaktiivisen esimerkkisovelluksen kautta: resources.esri.com > Online SDKs > Silverlight/WPF > Samples. Esimerkki ArcGIS API for Silverlight -teknologialla toteutetusta web-sovelluksesta. kin vain sen 1.0-versiota. Työn alla on kolmannen osapuolen ilmainen Moonlight-sovellus, joka tuo Silverlight-tuen myös Linux-alustoille. Lisätietoja Lisätietoja Silverlight-rajapinnasta löydät ESRIn sivuilta: www. esri.com/getting_started/developers/silverlight.html Silverlight-karttasovellusten mahdollisuuksia pääset kokeilemaan käytännössä osoitteessa: Lisätietoja ArcGIS Onlinesta: 20 ESRI Finland asiakaslehti