ROMKO Romanien koulutustason nostaminen Esiselvitys Kirsi Florin, ohjaaja, romanipalvelut, Jyvässeudun romanityöryhmän sihteeri

Transkriptio

1 ROMKO Romanien koulutustason nostaminen Esiselvitys Kirsi Florin, ohjaaja, romanipalvelut, Jyvässeudun romanityöryhmän sihteeri Ritva Anttonen, palvelujohtaja, aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut, Jyvässeudun romanityöryhmän pj.

2 Tavoitteena kaksiosainen raportti Raportti I kuvaa Jyväskylän seudun nuorten romanien koulutuksen esteitä ja tuen tarvetta Raportti II kuvaa KOSKEN roolia romaniväestön integroitumisen tukemisessa - julkaisut - muita raportteja ja selvityksiä. hankkeet_ja_strategiat/ perusturvapalvelut Teatterikerholaisia vanhempain illassa Teatterikerholaisia vanhempain illassa 2010

3 Esiselvitys 1. osa, Kysymykset 1. Millaisia esteitä on peruskoulun päättäneiden romanien jatkokoulutukseen hakeutumiselle? 2. Millaista tukea romanien jatkokoulutukseen hakeutumiselle tarvitaan? 3. Millaisia esteitä on romanien peruskoulun jälkeisten tutkintojen loppuun saattamiselle? 4. Millaista tukea romaniopiskelijat tarvitsevat opintojen loppuun saattamiseksi 36 haastattelua, joista 23 nuorta ja 13 vanhempaa

4 Aineiston keruu Henkilökohtaiset teemahaastattelut - nuoret - vanhemmat Haastattelijoina kaupungin työntekijät Kirsi Florin ja Alvari Palmi 36 haastattelua, joista 23 nuorta ja 13 vanhempaa Haastattelut suoritettiin kotikäynneillä, leireillä, tapahtumissa, kaupungilla tavatessa

5 Opiskelujen taustaa Suurimmalla osalla nuorista viimeisin koulu tai tutkinto oli peruskoulu Noin puolet haastateltavista opiskeli jotakin alaa Yleisin peruskoulun jälkeinen tutkinto johon opiskeltiin oli ammattitutkinto Noin kolmasosa vastanneista ei opiskellut tai ollut töissä Muutamat suorittivat kesken jäänyttä peruskoulua Peruskoulun päättötodistukseen oltiin pääosin tyytymättömiä

6 Opintojen keskeytyminen Hieman yli puolet olivat suorittaneet opintonsa loppuun Muutamat olivat keskeyttäneet peruskoulun ja/tai suorittamassa sitä Keskeyttäneet olivat 2. asteen ammattitutkintoja opiskelleita Syitä olivat, kiinnostuksen loppuminen, terveys, perheen perustaminen ja perheen muutto

7 Nykyiset opiskelut 2/3 vastanneista opiskeli haastatteluhetkellä Yleisin opiskeltava tutkinto oli toisen asteen ammattitutkinto Melkein kaikki joilla oli peruskoulu suorittamatta, suorittivat sitä Puolet vastaajista olivat kiinnostuneita opiskelusta

8 Vanhempien vastaukset Suurimmalla osalla vanhemmista oli toisen asteen ammattitutkinto Loput suorittaneet peruskoulun Lähes kaikki olivat olleet töissä 2 vuotta tai enemmän Kaikki vanhemmat pitivät koulutusta ja tutkintoa erittäin tärkeänä ja lähes pakollisena edellytyksenä työpaikan saamiselle Leif on vakituisessa työssä konduktöörinä

9 Esteitä koulutukseen hakeutumiselle Oma asenne huono motivaatio, ennakkoluulot opiskelua kohtaan ja vähäinen usko omiin kykyihin Pelko Kiusaaminen, syrjintä, yksinäisyys ja pelko olla valtaväestön seassa Tiedon puute Opiskelumahdollisuuksista, hakumenettelystä ja tukimuodoista Muut syyt Terveys, opiskelun ongelmat kuten oppimisvaikeudet tai opiskelutaitojen puute, perhe, taloudelliset asiat, peruskoulun suorittamattomuus Vanhempien näkemys: Motivaation puute nuorilla, Yksinäisyyden, syrjinnän ja/tai kiusaamisen pelko, kaverien vaikutus (voi olla kielteinen tai myönteinen), heikko itsetunto

10 Tuki koulutukseen hakeutumiselle Lisää tietoa koulutukseen hakeutumisesta Vertaistuki (myös muita romaneita samassa koulutuksessa) Perheen ja vanhempien tuki Tukihenkilö tai avustaja Kouluille tietoa romanikulttuurista Vanhempien näkemys oli lähes samanlainen. Lisäksi tarvitaan koulun tukea

11 Esteitä opintojen loppuun saattamiselle Nuorten näkemys: Vähäinen motivaatio Vähäinen usko omiin kykyihin Huono asenne Kärsimättömyys Opiskelu väärälle alalle Kirjallisten tehtävien vaikeus Syrjintä Kiusaaminen Yksinäisyys Vanhempien näkemys: Opiskelutaitojen puute Uskon puute omiin kykyihin Lyhytjänteisyys Syrjintä ja kiusaaminen tai pelko niistä Tuen puute

12 Tuki opiskelun loppuun saattamiseksi Avustaja tai tukihenkilö (lähes jokainen toivoi) Kirjalliset tehtävät, lukuaineiden vaikeus (teoreettiset opinnot) Tukea lasten hoitoon Vanhempien ja perheen tuki Vanhempien näkemys: Tuen tarve (avustaja tai tukihenkilö kirjallisiin tehtäviin ja lukuaineisiin), Maarit kul5uuriväli5äjänä kouluilla Romanit työelämään hankkeessa 2006

13 Esiselvitys osa II, KOSKE Keski-Suomen osaamiskeskuksen selvitys romaniasioihin erikoistuvan osaamiskeskuksen erityistehtävistä romaniväestön yhteiskuntaan integroitumisen tukemisessa Perusoletuksena on, että romaniväestöä koskevaa tutkimus-, ja kehittämistyötä tukevaa, tuloksia hyödyntävää ja henkilöstön koulutusta järjestävää tahoa ei ole ja tällaista pysyvää rakennetta tarvitaan

14 Toimintatapa ja toteutus Tieto kerättiin perehtymällä laajasti romaniaiheiseen aineistoon, osaamiskeskusten toimintaan ja tehtäviin sekä Jyväskylän kaupungin romanityöhön Tietoa ja näkökulmia saatiin hankkeen ohjausryhmältä, Kosken johtajan ja suunnittelijan välisistä keskusteluista jne. Tehtiin osaamiskartoitus viidelle avainhenkilölle niin, että sosiaali-, terveys- ja koulutoimi olivat edustettuna. Yksi haastatelluista oli romani. Esiselvityksen tekijä (Tarja Boelius) osallistui myös Jyväskylän seudun romanityöryhmän kokoukseen

15 ROMKO OSA II Esiselvityksen toisen osan tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat romaniväestön erityistarpeet, joihin erityisosaamisen keskuksella Keski-Suomessa vastataan? 2. Millaista osaamista sosiaali-, terveydenhuollon ja koulutusorganisaatioiden ammattilaiset tarvitsevat romaniväestön tukemiseksi? 3. Millainen tehtävä KOSKE:lla olisi romanipolitiikkaa ohjaavassa tutkimus ja kehittämistyössä? 4. Miten erityistehtävää lähdetään pilotoimaan Keski- Suomessa ja levittämään valtakunnallisesti?

16 Suomen romanipoliittinen ohjelma pohjana ROMPO (STM 2009, s. 56) sisältää toimenpiteen jonka mukaan tulee selvittää, minkä alueellisen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtäväksi voidaan antaa erityisalueena romaniväestön sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sitä koskevan tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen. ROMPO:n seurantaraportissa (STM 2013, s.103) tämä on nostettu yhdeksi erityisen tärkeäksi ehdotetuksi toimenpiteeksi Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat koko maan kattava tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueellinen verkosto (11 kpl)

17 Tuloksia: Romaniväestön erityistarpeet Kosken perustehtävästä käsin tarkasteltuna yhdenvertaisuus, osallisuus, syrjinnän ehkäiseminen ja romanipolitiikkaan vaikuttaminen olisivat niitä erityistarpeita, joita romaniasioihin erikoistuvan osaamiskeskuksen tulisi toiminnassaan huomioida Lisäksi mm. varhaiskasvatus, vanhemmuuden ja perheiden tukeminen, romanivanhukset ja yleinen hyvinvoinnin lisääminen Kosken tehtävä olisi olla tietoinen maakunnallisista painopisteistä, toimia romanityön verkostoissa keräten ja levittäen tietoutta hyvistä käytännöistä ja toimia linkkinä eri toimijoiden välillä

18 KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS ERITYISTEHTÄVÄNÄ ROMANIASIAT MIKÄ TEHTÄVÄ TÄSSÄ KOKONAISUUDESSA? Romaniasiain neuvottelukunta (RONK)- Valtakunnan taso Alueelliset romaniasioiden neuvottelukunnat (AVI) Alueellinen taso Opetushallitus Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE THL Kuntien romanityöryhmät Paikallinen taso EU romanipolitiikka + hankeraha Kansainvälinen taso Valtakunnalliset ja paikalliset romanijärjestöt

19 Osaamista romaniväestön tukemiseksi Osaamiskartoitus: koulun sosiaalityö, varhaiskasvatus, vanhusten kotihoito, perusterveydenhuolto ja Jyväskylän kaupungin romanityö Eri alan ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja ymmärrystä romanikulttuurista ja sen tavoista oman työnsä tueksi Miten koulun sosiaalityö voi paremmin auttaa nuoria yhdessä vanhempien kanssa? Kokemusasiantuntijoiden antamaa koulutusta täsmätietoa varhaiskasvatuksen perustehtäviin tietoa vanhuksen siirtymisvaiheeseen kotoa sosiaali- ja terveyspalveluille Tietoa romanikulttuurista ja sen poikkeavuuksista valtakulttuuriin nähden terveyspalveluissa

20 Kosken tehtävä romanipolitiikkaa ohjaavassa tutkimus ja kehittämistyössä? Kosken romanityön erityistehtävä voisi valtakunnallisesti olla: Tukea sosiaalialan pitkäjänteistä kehittämistyötä romaniasioissa Koota, yhdistää ja välittää romanityöhön liittyvää sosiaalialan tieteellistä ja kokemuksellista tietoa Vahvistaa monialaisesti romanityön ammattitaitoa sosiaalialalla Romaniaiheisten hankkeiden rahoitusten hakijana koordinoidusti- hakuapparaattina Huolehtia hankkeiden hyvien käytäntöjen levittämisestä ja jatkumosta valtakunnallisesti Luoda ja ylläpitää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, erityisesti romani- ja pääväestön yhdenvertaisuus ja osallisuus huomioiden Romanityön erityistehtävän jäsentämisen jatkoselvityksessä voidaan myös hyödyntää SoNet Botnia:n (saamen kielisten palvelutarpeet) ja Poske:n (pohjoismaiden verkostot) kokemuksia omien erityistehtäviensä toteuttamisesta.

21 Tuumasta toimeen Suunnitelma romanikulttuuritietouden lisäämiseksi oppilaitoksiin (Kirsi Florin, työ, Työnvalmentajan tutkinto) Hankehaku ESR, Keski-Suomen Ely-keskus THL on muodostaut hankeperheen DIAK:n OPIN PORTAILLA aliedustettujen ryhmien korkeakoulu-urien sujuvoittaminen (ESR TL 4), Vantaan UNELMA - Romanien syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistymisen edistäminen (ESR TL 2) ja Jyväskylän Rainer Romanien integroitumisen edistämisen hankkeiden kansa. Roosa, Unelma ja Rainer opin portailla.

22