Sosiaalisen kuntoutumisen kehittyminen Jyväskylässä

Transkriptio

1 Sosiaalisen kuntoutumisen kehittyminen Jyväskylässä Kuntoutuspäivät Helsinki Seija Kinnunen, projektikoordinaattori Ritva Anttonen, palvelujohtaja Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut

2 SOSKU - Jyväskylä Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE Sovatek säätiö Jyväskylän katulähetys ry. Rikosseuraamuslaitos Terveydenhuolto Yhteistyötahoina meneillään olevat hankkeet, esim. Työllisyyden kuntakokeilu, Hyvinvointia Huhtasuolle ja Keski-Suomen Sote 2020 Sosku, suunnittelupaja Helsinki, Kulttuuritalo

3 Osahankkeen tavoitteet Asiakaslähtöinen sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen osana perusasiakastyötä ennalta - ja haittoja ehkäisevällä työotteella. Tarkoituksena on löytää uudenlaisia keinoja ja malleja joiden avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja pitkittyviä sosiaalityön asiakkuuksia sekä toisaalta tukea palveluihin kiinnittymistä ja palvelussuunnitelmiin sitoutumista. Hankkeessa kokeillaan erilaisia uusia toimintatapoja ja malleja. Keinoja voivat olla uusien, esim. motivoivien ja ohjaavien työotteiden ja -muotojen (esim. asiakasryhmät) kokeilut, asiakkaiden osallistuminen kehittämiseen (esim. asiakasraadit, asiakastyöntekijä -työparit, kokemusasiantuntijatoiminta), laajemmassa mielessä moniammatillinen, asiakkaiden kanssa tapahtuva yhteiskehittäminen

4 Osahankkeen tavoitteet Asiakasohjauksen, palvelupolkujen kehittäminen ja verkostoyhteistyön kehittäminen Kehittämis- ja tutkimustyö kohdentuu kuntien alueella toimivien julkisten palveluiden (kuntien yksiköiden, niin erityisyksiköiden kuin peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon), yksityisten (sosiaalisen kuntoutuksen palveluntuottajat) ja kolmannen sektorin sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään yhteistyöhön, niin sosiaalisia kuntoutuspalveluita tuottavaan kuin kuntoutumiselle edellytyksiä luovaan kenttään Keinoja ovat suppeimmillaan erilaisten monitoimija- ja monituottajamallien ja arkeen kiinnittyvien, kuntouttavien asiakasprosessien kehittäminen Laajempi keino kattaa ammatti-, yksikkö- ja sektorirajat ylittävän, rajapinnalla tapahtuvan yhteiskehittämisen, jonka avulla pyritään synnyttämään kuntiin uudenlaista, yhteiskuntavastuullista sosiaalisen kuntoutuksen kumppanuutta

5 Osahankkeen alkuselvitys Ytimenä, että henkilöstö kehittää itse omaa työtään ( tavoite - yhdessä asiakkaiden kanssa) Sosiaaliaseman työntekijöiden kuuleminen; osaaminen, kokemus, ideat ja luovuus esille ja käyttöön ennen hankkeen virallista alkua Kehittämisprosessin käynnistyminen ja kysymysten herääminen Arvostava teemahaastattelu sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille yht. 19 henkilöä, esimiehille yht. 4 henkilöä ja ryhmähaastattelut etuuskäsittelijöille 21 henkilöä, J-Napin henkilöstö 5, yhteensä 49 henkilöä Kokemusasiantuntijoiden haastattelu 2 henkilöä Henkilöstön ( sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat) kehittämistilaisuuksia järjestetty jatkotyöskentelynä 3 kertaa Asiakkaiden haastattelu ja yhteiskehittäjyys talvella 2015?

6 Mahdollisuudet ja haasteet Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden/ osallistumisen mahdollistaminen niin yksilöinä kuin yhteiskunnan jäseninä kaupunkistrategian mukaisesti ( mm. Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma on valmisteilla) Asiakkaiden hyvinvoinnin ja aktiivisuuden tukeminen, asiakaslähtöisyys toiminnan keskiössä ja syrjäytymisen ehkäisy Luoda vuorovaikutusyhteisöjä, vertaistuen kehittäminen (esim. asuminen haltuun ryhmä) Asiakkaat mukaan kehittämistyöhön (esim. yhteistutkijuus ja -kehittäjyys). Asiakkaat niin kehittäjinä kuin arvioijina yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Kokemustiedon kerääminen asiakas- ja kehittämistyöhön sekä päätöksentekoon. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnkuvien selkiyttäminen uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti ja moniammatillisuuden hyödyntäminen ( yhteisö- ja rakenteellinen sosiaalityö) Moniasiakkuus ja palveluja paljon käyttävät asiakkaat - palveluprosessien parempi koordinaatio Joustava yhteistyö ja kumppanuus eri hallinnon alojen kesken TYP, Nuorisotakuu, TE- toimisto, KELA sekä Sovatek säätiö, terveydenhuolto ja palvelu- ja tukiasunnot Nuorisoasunnot Oy ja Jyväskylän Katulähetys ry

7 Mahdollisuudet ja haasteet Sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Selvitys sosiaali- terveys- ja työllisyyspalveluiden yhteistyön vaikuttavuudesta (Social experimentation, Progress ohjelma, Tailored Co-ordinater Care for Vulnerable Individuals/Groups Requiring Multi-Agency Support) Sosiaalisen kuntoutuksen tuloksellisuusohjaus ja mittareiden kehittäminen Case Jyväskylä - Yhteishanke Jyväskylän kauppakorkean ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa Tuloksellisuusohjaus nähdään tutkimuksessa laajempana käsitteenä Se pitää sisällään talouden tuloksellisuuden sekä palvelujen sisältöön, laatuun ja vaikutuksiin liittyvät tulokset 7

8 Muita Soskuun liittyviä hankkeita Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishanke PAAVO 2, , YM, 9 kaupunkia - Asumisyksiköitä pitkäaikaisasunnottomille, ARA - Asumisneuvojaprojetki, ARA - Hajautetun asumisen tuki- sosiaalinen isännöinti, STM, Kaste Valmisteilla YM, AUNE , Asunto ensin periaate

9 Asunto ensin periaate Paavo 2, Verkostokehittäjät Asuminen on yksilöllisten tarpeiden keskiössä Asunto on päämäärän sijaan vasta ensimmäinen lähtökohta ja perusedellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistymiselle ja onnistumiselle Asuminen turvataan tarvittaessa tukipalvelun avulla Sosiaalisen kuntoutumisen prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua Asunto voi olla asumisyksikössä tai vapailla markkinoilla Asunnottomien yö Jyväskylä

10 Social experimentation (Tailored Co-ordinater Care for Vulnerable Individuals/Groups Requiring Multi-Agency Support) Sosku-hankekokonaisuuteen lisätään yhtenä osana Progress ohjelmaan kuuluva EU-hanke. (Social Innovation in promoting wellbeing and inclusion for excluded and vulnerable groups). Hanketta hallinnoi brysseliläinen Local Urban Development European Network (LUDEN). Hankkeeseen sisältyy kolme pilottia, jotka ovat Sloveniassa, Suomessa ja Kreikassa. Slovenian Celje on pääpilotti. Hankkeiden evaluoijina toimivat yliopistot ja pilottien vaikuttavuutta verrataan keskenään. Brysseli Hanketta hakemassa

11 THL teemayhteistyö: Roosa, Unelma ja Rainer opin portailla ROMKO romanien koulutustason nostamisen esiselvityshanke, Jyväskylän seutu 2014 (ESR, Ely-keskus) RAINER-hanke romanien koulutustason nostamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi Keski-Suomessa esiselvityksen pojalta - Koske: Romanipolitiikkaa ohjaava tutkimus- ja kehittämisyksikköpilotti (ESR, Ely-keskus, TL 5) Romanien osallisuus- ja hyvinvointi (ROOSA) hanke (STM, THL). Valtakunnallinen romanien hyvinvointitutkimus DIAK:n OPIN PORTAILLA aliedustettujen ryhmien korkeakoulu-urien sujuvoittaminen (ESR TL 4) Vantaan UNELMA - Romanien syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistymisen edistäminen (ESR TL 2) hanke

12 LERI projekti EU:n perusoikeusvirasto Fundamental Rights Agency (FRA) toteuttaa romanien osallistamishankkeen LERI:n (Local Engagement for Roma Inclusion) 11 EU-maassa ja 22 kaupungissa. Suomesta Jyväskylä ja Helsinki (Diakk, Hirundo) Tavoitteena on tarkastella paikallistasolla sitä, mitkä toimenpiteet toimivat ja toisaalta mitkä eivät toimi romanien integraatiossa. Tukee kuntia auttamalla niitä suunnittelemaan ja toteuttaa toimintoja, jotka ovat tehokkaampia ja kestävämpiä. Kehitetään ja testataan paikallistasolla vahvoja mittareita sosiaalisen osallisuuden mittaamiseen Kulttuurivälittäjä Maarit Palmroos perusopetuksen tukena, Romanit työelämään projekti

13 Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunnan kertomus 2013 Tarkastuslautakunta esittää, että vuoden 2014 aikana Jyväskylässä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisvaarassa olevin nuorten löytämiseen ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä nuorten auttamiseksi. Lautakunta kehottaa parantamaan koordinaatiota yli palvelukokonaisuuksien ja organisaatioiden rajojen. Tavoitteena on tavoittaa eniten avun tarpeessa olevat nuoret