Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna 27.1.2010"

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus: Asuminen on enemmän kuin asunto

2 Asumisen tutkimuksesta Asumista on tutkittu usein hyvin suppeaksi rajatusta näkökulmasta ennen muuta rakennustuotannon kautta. Tutkimuskohteena on ollut asunto, ei asuminen. Näkökulmaa voidaan laventaa myös ympäristöön, jossa asutaan. Tulevaisuuden asuminen vaatii ennakoivaa ja pitkäkestoista tutkimusta. Asumista koskevaa tutkimustietoa syntyy monella tieteenalalla. Esimerkkeinä voi mainita taloustieteet, arkkitehtuurin, taidehistorian, muotoilun ja rakentamisen tutkimuksen, perheiden tutkimuksen, väestön ja muuttoliikkeiden tutkimuksen, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä maankäytön ja kaavoituksen tutkimuksen. Yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten kaupungistuminen ja kasvukeskusten (metropolialueiden) laajeneminen, muuttoliike ja maahanmuutto, ikääntyminen sekä työelämän muutokset ovat tuoneet asumiseen ja yhdyskuntien kehittämiseen uudenlaisia haasteita; erilaistuneet asumiseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset sekä terveyden ja ympäristötekijöiden uudenlaisen huomioonottamisen. Asuminen ei ole vain asuntokysymys, vaan se liittyy käsityksiin hyvästä elämästä ja kulutuksesta. Asunto on toisaalta sijoituskohde, mutta samalla myös identiteetin rakentamisen väline. Ympäristötietoisuus on muuttumassa pienten edelläkävijäryhmien kulttuurista osaksi vallitsevaa yleiskulttuuria. Samalla paineet niin yhdyskuntarakenteiden kuin asuntojen ekologisesti kestävään suunnitteluun ja rakentamiseen ovat voimistuneet.

3 Asumisesta johtuvat muutot ovat lisääntyneet työmuuttojen vähetessä*) TEORIAT PROSESSIT ILMIÖT Tarveteoreettinen lähestymistapa Rakenteistumisteoreettinen lähestymistapa Arvot ja tarpeet -elämäntapa- ja elämänvaihenäkökulma -resurssit Työmarkkinat -lohkoutuminen -keskittyminen -työttömyys -työpaikan sijainti Aluerakenne -palvelujen keskittyminen -palvelujen laatu -yhdyskuntarakenteen muutokset A s u k k a i d e n h y v i n v o i n t i Asumisviihtyvyys Muuttoaikeet Tulo - ja lähtömuutto Asuntomarkkinat -asumisen osatekijät Lähde: Kytö Hannu (1998) Muuttajan muuttuvat moviivit

4 YM:n asukasbarometrit 1998 ja 2004 Asuinalueen valintakriteereissä korostuivat alueen rauhallisuus, palvelujen saatavuus, oma piha, luonnonläheisyys, vaivattomuus ja elämäntapa. Talotyyppitoiveet ovat huomattavasti pientalovaltaisempia kuin toteutunut asuminen. Pientaloissa asui v vajaa puolet vastaajista, kun pientalossa haluaisi asua kolme neljästä. Kerrostaloasumisen suosio oli kasvanut eniten suurissa yli asukkaan taajamissa, jonkin verran myös lähiöissä asuvilla vastaajilla. Omakotitalotoive lisääntyi pienissä asukkaan taajamissa sekä keskustoissa asuvilla. Pientaloasumista toivoivat eniten nuoret, vuotiaat ja lapsiperheet. Toisaalta nuoret halusivat usein asua keskustoissa, kun taas vuotiaat ja lapsiperheet halusivat useimmiten asua pientalovaltaisella alueella. Maaseutuasumistoiveita oli eniten vuotiailla, lapsettomilla pariskunnilla ja lapsiperheillä. Keskustatoiveita oli eniten nuorilla ja nuorilla aikuisilla, sinkuilla ja opiskelijoilla, sekä toisaalta yli 60-vuotiailla, autottomilla ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Lähteet: Strandell A (1999) Asukasbarometri 1998: asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö 343/1999. Ympäristöministeriö. Helsinki. Strandell A ((2005) Asukasbarometri 2004: asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö 746/2005. Helsinki. v % vastaajista asui kaupungeissa ja vain 8 % muissa kunnissa, kuten vuoden 1998 kyselyssäkin. Kaupunkimaisissa kunnissa asui 93 % vastaajista, 6 % taajaan asutuissa ja alle yksi prosentti maaseutumaisissa kunnissa.

5 Ihminen haluaa asua sellaisessa ympäristössä, jossa hän on kasvanut Tutkimuksessa käsiteltiin maalle muuttaneiden kotitalouksien (n = 810 kpl) asumisvalintoja Kaupungeista maaseudulle muutettiin asuinympäristön epäkohtien, asunnon ominaisuuksien tai perhetilanteen muutosten vuoksi. Myös kaupunkien kohonneet asuntojen hinnat antoivat lisävauhtia etenkin lapsiperheiden maallemuutolle. Eri elämäntapatyyppien muuton kohdealueet olivat yleensä sellaisia, että niiden asuinympäristö tuki muuttajan elämäntapoja. Noin 90 prosenttia maallemuuttajista viihtyi erinomaisesti tai hyvin uudella asuinalueellaan ja vain noin 10 prosentilla oli jatkomuuttoaikeita. Tutkimuksen kohdejoukosta noin 80 % oli asunut aiemmin maaseudulla. Jonkin aikaa kaupungissa asuneet maalta muuttaneet ihmiset hakeutuvat paljasjalkaisia kaupunkilaisia useammin väljemmille laitakaupunkialueille tai maaseudulle suuren kaupungin naapuriin, mistä käsin työssäkäynti kaupungissa on mahdollista.

6 Tulevaisuudessa asuinpaikan valinnassa tulee korostumaan asuinympäristön merkitys Uuden asuinalueen valintaan vaikuttaneet tärkeimmät yksittäiset tekijät liittyivät asuinympäristöön ja asuntoon. Asunnon ominaisuuksien vuoksi muuttaneet olivat paremmin koulutettuja ja paremmin toimeentulevia kuin asuinympäristön epäkohtien vuoksi muuttaneet. Sekä asuinympäristön epäkohtien että asunnon ominaisuuksien vuoksi muuttaneet olivat lähtöisin useimmiten esikaupunkialueelta tai lähiöstä. Asuinympäristön epäkohdat ja asunnon ominaisuudet vaikuttivat selvästi enemmän lapsiperheiden muuttoon, kun taas yksinasuvien muuttosyissä korostuivat työtilanteen muutokset ja vuokrasuhteen loppuminen. Haastatteluissa tuli esiin, että maallemuuttajien tärkeiksi kokemissa arvoissa yhdistyvät niin perinteiset kuin modernit arvot. Asuinympäristön merkitys tulee korostumaan asuinpaikan valinnassa tulevaisuudessa myös ikärakenteen muutoksen seurauksena.

7 Vuodet tulevat olemaan maaseudun paluumuuton kohtalonvuodet Suuret ikäluokat (= syntyneet henkilöä) tulevat tuolloin eläkeikään Suurissa ikäluokissa eniten suuren muuton aikana maaseudulta kaupunkeihin muuttaneita, joista osa (n ) harkitsee paluumuuttoa maaseudulle. Mökkeilyn ja kaupunkiasumisen roolit saattavat olla muuttumassa päinvastaisiksi siten, että tulevaisuudessa suurista ikäluokista yhä suurempi osa jääkin pysyvästi kesäasunnolleen käyttäen pienemmäksi vaihdettua kaupunkiasuntoaan lyhytaikaiseen talviasumiseen. Mökkitutkimuksen (Pitkänen ja Kokki 2005*) mukaan kakkosasumisen potentiaali muodostuu niistä kesäasukkaista, jotka haluavat lisätä oleskeluaan vapaa-ajan asunnolla. Mökinomistajista näitä oli noin 38 prosenttia. Kakkosasumisen potentiaalin muuttuminen todelliseksi kakkosasumiseksi on paljolti kiinni siitä, miten mökkikunnat pystyvät turvaamaan palvelut myös vapaa-ajan asukkailleen. Vapaaajan asukkaat toivovat etenkin terveyspalveluja ja laaja-kaistayhteyksiä (emt., ). *)Pitkänen K & Kokko R (2005) Mennäänkö mökille? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten mökkeilyyn Järvi-Suomessa. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o 11. Savonlinna.

8 Kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike on osittain asuntopakkomuuttoa

9 Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudulta vuonna 2008 muuttaneet kotitaloudet siirtyvät kerrostaloista pientaloihin 100 % 80 % 60 % % 20 % 0 % Pääkaupunkiseudun sisällä (n=232) Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle (n=287) Helsingistä ympäristökuntiin (n=283) Espoosta ympäristökuntiin (n=223) Vantaalta ympäristökuntiin (n=232) Omakotitalo Pari-/rivitalo Kerrostalo Muu Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.

10 Pääkaupunkiseudun kehyskunnat vetävät hyvätuloisia lapsiperheitä Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.

11 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Asuntojen alhaisemmat hinnat Asuntojen alhaisemmat hinnat, monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö pienentäisivät eniten muuttoalttiutta pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin (0 = ei olisi vaikuttanut mitenkään 1 = olisi saattanut estää muuton 2 = olisi varmasti estänyt muuton) Monipuolisempi asuntotarjonta Monipuolisempi tonttitarjonta Parempi vuokra-asuntotilanne Halvemmat tontit Paremmat rakentamismahdollisuudet Viihtyisämpi asuinympäristö Turvallisempi asuinympäristö Paremmat työmahdollisuudet Paremmat liikenneyhteydet Parempi terveydenhuolto Paremmat kaupalliset palvelut Koulun läheisyys Paremmat päivähoitomahdollisuudet Parempi kulttuuritarjonta Paremmat ulkoilumahdollisuudet Sukulaisten tai tuttavien asuminen lähellä Jokin muu seikka Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009. Helsingistä ympäristökuntiin Espoosta ympäristökuntiin Vantaalta ympäristökuntiin

12 Helsingistä ympäristökuntiin (n=246) Espoosta ympäristökuntiin (n=138) Vantaalta ympäristökuntiin (n=159) Asuntojen alhaisemmat hinnat olisivat pienentäneet eniten hyvätuloisten muuttoalttiutta pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle Yli Alle Yli Alle Yli Ei olisi vaikuttanut mitenkään Olisi saattanut estää muuttoni/muuttomme Olisi varmasti estänyt muuttoni/muuttomme Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.

13 Yhdyskuntarakenteen hajoaminen käy kalliiksi sekä asukkaille että kaupungeille Noin puolet pääkaupunkiseudulla ja 70 % ympäristökuntiin muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos asuntojen hinnat olisivat alhaisemmat; Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneet valitsivat usein Vantaan asuinpaikakseen halvempien asuntojen vuoksi Noin puolet pääkaupunkiseudulle muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos edellisessä asuinkunnassa olisi paremmat työmahdollisuudet Lähes puolet PKS:lta kehyskuntiin muuttaneista asui vuokra- tai työsuhdeasunnossa. Heistä kolmannes ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos PKS:lla vuokra-asuntotilanne olisi parempi Monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö olisi vaikuttanut % PKS:lla ja PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Halvemmat tontit, monipuolisempi tonttitarjonta tai paremmat rakentamismahdollisuudet olisivat vaikuttaneet % PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Useimpien kehyskuntiin muuttavien kotitalouksien työmatka-, energia- ja asumiskustannukset nousevat Kehyskuntiin muuttaneista prosenttia käyttää pääasiallisesti kaupungin julkisia palveluja Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.

14 Aikuiselle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma *) Toimiva koti omassa rauhassa Omakotitalo omassa rauhassa riittävän suurella tontilla, naapureita ei haluta liian lähelle omaa yksityisyyttä häiritsemään Myös kerros- tai rivitaloasunto saatetaan kokea toiveiden mukaisena asuntona Hyväksi koetussa asunnossa voidaan asua ikääntyneenäkin! Hyvä asunto tukee omatoimista jokapäiväistä arjen tehtävistä selviytymistä Nuorille aikuisille kerrostaloasuminen edustaa toivottua asumistapaa Esteettisesti miellyttävä ja avara asuinalue Asuinalueet eivät saa olla liian tiiviiksi kaavoitettuja Asuinalueen rakennusten toivotaan olevan esteettisesti miellyttäviä Luonto on lähellä, eivätkä liikenteen melu ja saasteet haittaa asukkaita Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008 *) Tutkimuksen aineisto koostui 310:stä kuluttajien kirjoittamasta hyvän elinympäristön kuvauksesta

15 Lapsiperheelle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma Hyväkuntoinen, avara asunto ja paljon säilytystilaa Pientalomainen asuminen toivottua, mutta myös korkeita kerrostaloja palveluiden äärellä arvostetaan Rauhallinen ja luonnonläheinen asuinalue Hyvät ulkoilualueet ja kevyen liikenteen väylät, ei liikenteen melua Alueella asuu myös muitakin kuin lapsiperheitä Toivottuja asuinpaikkoja taajama-alueet lähellä kunnan/kaupungin keskustan palveluita Ei toivottuja asuinpaikkoja isojen kaupunkien keskustat ja syrjäiset haja-asutusalueet Koulu ja ruokakauppa asuinalueella Ala-aste, kerhot, ruokakauppa kävelyetäisyydellä, muut usein käytetyt palvelut kävelyetäisyydellä tai lähimmässä keskustassa hyvien julk. yhteyksien päässä Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008

16 Eläkeläiselle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma Asunto lasitetulla parvekkeella hissillisessä kerrostalossa Vähintään kaksio hissillisessä kerrostalossa, ikkunanäkymät moneen suuntaan Yhdessä tasossa oleva rivitaloasunto hyväkuntoiselle, palvelutalo huonokuntoiselle Turvallinen alue ja elämää ympärillä Siisteys, hyvä ulkovalaistus ja hyvin hoidetut kulkuväylät ympäri vuoden Koti keskustan lähellä tai keskustassa Osa ajasta saatetaan viettää ulkomailla tai vapaa-ajan asunnolla maaseudulla Portaat pois ja jalankulkuväylät kuntoon Hyvät julkiset liikenneyhteydet ja pysäkki lähellä kotia Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008

17 Asumiskonsepteja tulisi monipuolistaa Tutkimuksen tavoitteena on analysoida rakennusyritysten markkinoinnin kautta pääkaupunkiseudun asumisen uudistuotannon rakennetta ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia suunnitteluun Yrityksissä tunnistettu asiakassegmenttien moninaisuus, mutta konsepteissa näyttäytyy silti kapea kuva kuluttajista Ydinperhe suunnittelun lähtökohtana mahdollistaa yleispätevyyden asuntojen myynnissä kaikille ostajaryhmille mikä sopii perheille, sopii kaikille Muita konsepteissa vähän näkyviä kohderyhmiä ovat seniorit, nuoret ja pienituloiset Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2008) Asumisen tarjontakatsaus konseptitarkastelu kuluttajien valinta- ja vaikutusmahdollisuuksista pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa, Kuluttajatutkimuskeskus 3/2008.

18 Hyvän asumisen suunnittelun kriteerit eräissä asumiskonsepteissa Konsepti Kriteeri A Kriteeri B Ryhmärakentaminen Ekologisuus Asuntojen ja asuinalueiden (rakentamistapa) monimuotoisuus ja muunneltavuus Kaupunkipientalo Käyttäjien tarpeiden huomiointi Asuinympäristön kokonaisvaltainen (talotyyppi) suunnittelu James Monipuolinen väestörakenne Hyvät liikenneyhteydet (asuntoon kytketyt palvelut) ja saavutettavuus Joustava asunto Järkevät asumiskustannukset Hyvät rakennusmateriaalit (suunnittelutapa) ja -ratkaisut Kotiutumisasunto Hyvä laatu Toimivat liikenneyhteydet (erityisryhmälle suunnattu asunto) Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2009) Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa, Kuluttajatutkimuskeskus 1/2009.

19 Hyvän asumisen kriteerit vaihtelevat Sininen kukka: arkkitehtiprofession peruskriteeristöt (vrt. Jalkanen et al. 2004) Punainen kukka: Kuluttajatutkimuskeskuksen konseptiverstaissa esiin tulleet kriteerit Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2009) Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa, Kuluttajatutkimuskeskus 1/2009.

20 Esimerkkejä hyvän asumisen kriteerien käytännöistä asuinalueiden suunnittelussa Tampereen Muotialan suunnittelun näkökulmia olivat yhteisöllisyys ja vuorovaikutus, toimintojen sijoittuminen ja jäsentyminen, positiivinen imago, mosaiikkimaisuus, kotiutuminen, viihtyisyys, toimintojen sekoittuminen, jalankulkijan mittakaava, tilahierarkian selkeys Vantaan Kartanonkosken suunnittelussa asetettiin tavoitteeksi mm. ympäröivän luonnon ja alueen historian huomioon ottaminen sekä asuinkortteleiden sisäiseen suunnitteluun ja toimivuuteen panostamiseen Helsingin Jätkäsaaren ja Vantaan Marja-Vantaan suunnittelussa huomioidaan sujuvat joukkoliikenne- ja kevyenliikenteen yhteydet, kestävä kehitys, esteettömyys ja turvallisuus Sipoolta Helsingille siirtyvät alueet, Sipoon uudet läntiset asuinalueet sekä Espoon Histan uusi asuinalue voitaisiin suunnitella niin, että asumisen ja liikenteen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt olisivat lähellä nollaa

21 Kulutuksen yksilöllistyminen vaikuttaa yhä vahvemmin asumisen valintoihin Asunnonvaihdot voi liittää yksilön elämänprojektin eri vaiheisiin. Identiteettiä ja sen muutoksia voi näin ilmentää myös muutoilla ja kodinsisustuksella, asumisen erilaisilla valinnoilla. Asumisen arjen toimivuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Asumisen toiminnallisuutta ja sen arkitaloudellisuutta ei voida katsoa enää vain asunnon sisältä, koska liikkuvuus yhteiskunnassa ja asumisessa on lisääntynyt. Koko asuminen ja arki toimintasäteineen ja etäisyyksineen niin työstä, palveluista kuin harrastuksista pitää sisällyttää tähän arjen toiminnallisuuteen ja arkitalouteen. Lähde: Anneli Juntto (2008) Asumisvalinnat, liikkuvuus ja asumisen arkitalous. Teoksessa: Koti tehtävistä uusiin ihanteisiin. Minna Lammi ja Päivi Timonen (toim.) Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 4. Helsinki.

22 Tietoyhteiskuntaa seuraa elämysyhteiskunta mitä tapahtuu asumiselle? Yksilölliset elämäntavat ja arvot ja harrastukset korostuvat Tavaroiden kulutuksesta siirrytään elämysten etsimiseen Asumisella voidaan ilmentää elämäntapaa Asukkaiden lisääntyvä ympäristötietoisuus muuttaa asumisen arvostuksia Elämyksiä haetaan asumiseen liittyen hiljaisuudesta ja rauhasta (vrt. slow living) sekä puhtaasta ympäristöstä ja puhtaasta ruoasta, mutta toisaalta myös kaupunkien tapahtumarikkaasta elämästä Yhteiskunnan epävarmuuksien lisääntyminen vahvistaa koti- ja perhekeskeisyyttä ja turvallisen asumisen arvostus kasvaa Suurten ikäluokkien eläköityminen vahvista elämysyhteiskuntaa Paikkojen ja niiden ainutlaatuisuuden merkitys korostuu alueiden sijasta tulevaisuudessa Suomen oloja ajatellen, juuri perinteisen maaseutumaisen agraariympäristön uudelleenaktivoiminen haasteellisellakin tavalla olisi tärkeää. Uusien näkemysten tuominen, paluumuuttajienkin muodossa, toisi uusia mahdollisuuksia ja näköaloja kriisissä ja muutospaineissa olevalle maaseudulle. Suomessa voitaisiin täydellä syyllä palata maalle.*) Cities are the future, returning to our roots won t save the planet **) *)Lähde: Heinonen Sirkka ja Minna Halonen (2007): Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja, **) Lähde: New Scientist, 17 June 2006,5

23 Kiitos sekä hyviä talkoita ja asuntoja!

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia 18.5.2011 Eeva Hellström MAAseudun MERKITykset Maamerkit-barometri 1. Mikä barometri? 2. Suomalaiset ja hyvä elämä 3. Asuinpaikka ja hyvä elämä 4.

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä

Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä Anna Strandell Suomen ympäristökeskus/rakennetun ympäristön yksikkö Julkistamistilaisuus 24.1.2012 Asukasbarometri 2010 Kysely suomalaisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1 Monipaikkaisuus: yllättävän

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa?

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? Täydennysrakentaminen onnistuu! - seminaari 11.11.2015, Helsinki Anne Arvola, VTT Tausta ja tavoite Tämä

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Slow Life ja etäisyyksien hallinta

Slow Life ja etäisyyksien hallinta Slow Life ja etäisyyksien hallinta Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/helsingin toimisto Top Ten Futures IX - Etäisyyksien hallinta 2030 Teesejä tavaran liikuttamisen ja

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA 5.11.2015 n. 8000 km 2 suunnittelualaa Euroopan laajin kaupunki MML, 2012 Tiivis ja kasvava

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 2. TULOKSET...

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen pullonkaulat ja asuntojen korkean hintatason ongelmat: =lannekuva

Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen pullonkaulat ja asuntojen korkean hintatason ongelmat: =lannekuva Asuntopoli=ikan kehidämiskohteita koskeva tutkimus Fokusryhmäkeskustelu 9.12.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen pullonkaulat ja asuntojen korkean hintatason ongelmat:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä?

Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi V Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Ari Kurlin Innolink Research Oy M E N E S T Y S Vetovoimasta elinvoimaa:

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asukaspalautekysely Tulosraportti

Asukaspalautekysely Tulosraportti Asukaspalautekysely Tulosraportti As Oy Liusketie 19 vertailuraportti 5. - 28.3.2008 Raportin vastaajaryhmä: Kaikki vastaajat Vertailtavat vastaajaryhmät: As Oy Liusketie 19 Sisällys Osio 2: Kiinteistön

Lisätiedot

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Palvelualuemalli kehittämisen tukena Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Keskustelua ikäihmisten asumisen kehittämisestä Asumisen ja asuinalueiden kehittämisessä ratkaisu ikäihmisten

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2915 KEHYSKUNTIIN MUUTTANEIDEN ASUMISVALINNAT TURUN SEUDULLA 2013

KYSELYLOMAKE: FSD2915 KEHYSKUNTIIN MUUTTANEIDEN ASUMISVALINNAT TURUN SEUDULLA 2013 KYSELYLOMAKE: FSD2915 KEHYSKUNTIIN MUUTTANEIDEN ASUMISVALINNAT TURUN SEUDULLA 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2915 HOUSING PREFERENCES OF URBAN FRINGE MOVERS IN THE URBAN REGION OF TURKU 2013 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Tausta Kokomaan ennusteet Pirkanmaan ennusteet Yhteenveto www.vtt.fi/julkaisut 1 Väestö ja väestöennusteet,

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot