Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna
|
|
- Kalle Mikko Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus: Asuminen on enemmän kuin asunto
2 Asumisen tutkimuksesta Asumista on tutkittu usein hyvin suppeaksi rajatusta näkökulmasta ennen muuta rakennustuotannon kautta. Tutkimuskohteena on ollut asunto, ei asuminen. Näkökulmaa voidaan laventaa myös ympäristöön, jossa asutaan. Tulevaisuuden asuminen vaatii ennakoivaa ja pitkäkestoista tutkimusta. Asumista koskevaa tutkimustietoa syntyy monella tieteenalalla. Esimerkkeinä voi mainita taloustieteet, arkkitehtuurin, taidehistorian, muotoilun ja rakentamisen tutkimuksen, perheiden tutkimuksen, väestön ja muuttoliikkeiden tutkimuksen, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä maankäytön ja kaavoituksen tutkimuksen. Yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten kaupungistuminen ja kasvukeskusten (metropolialueiden) laajeneminen, muuttoliike ja maahanmuutto, ikääntyminen sekä työelämän muutokset ovat tuoneet asumiseen ja yhdyskuntien kehittämiseen uudenlaisia haasteita; erilaistuneet asumiseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset sekä terveyden ja ympäristötekijöiden uudenlaisen huomioonottamisen. Asuminen ei ole vain asuntokysymys, vaan se liittyy käsityksiin hyvästä elämästä ja kulutuksesta. Asunto on toisaalta sijoituskohde, mutta samalla myös identiteetin rakentamisen väline. Ympäristötietoisuus on muuttumassa pienten edelläkävijäryhmien kulttuurista osaksi vallitsevaa yleiskulttuuria. Samalla paineet niin yhdyskuntarakenteiden kuin asuntojen ekologisesti kestävään suunnitteluun ja rakentamiseen ovat voimistuneet.
3 Asumisesta johtuvat muutot ovat lisääntyneet työmuuttojen vähetessä*) TEORIAT PROSESSIT ILMIÖT Tarveteoreettinen lähestymistapa Rakenteistumisteoreettinen lähestymistapa Arvot ja tarpeet -elämäntapa- ja elämänvaihenäkökulma -resurssit Työmarkkinat -lohkoutuminen -keskittyminen -työttömyys -työpaikan sijainti Aluerakenne -palvelujen keskittyminen -palvelujen laatu -yhdyskuntarakenteen muutokset A s u k k a i d e n h y v i n v o i n t i Asumisviihtyvyys Muuttoaikeet Tulo - ja lähtömuutto Asuntomarkkinat -asumisen osatekijät Lähde: Kytö Hannu (1998) Muuttajan muuttuvat moviivit
4 YM:n asukasbarometrit 1998 ja 2004 Asuinalueen valintakriteereissä korostuivat alueen rauhallisuus, palvelujen saatavuus, oma piha, luonnonläheisyys, vaivattomuus ja elämäntapa. Talotyyppitoiveet ovat huomattavasti pientalovaltaisempia kuin toteutunut asuminen. Pientaloissa asui v vajaa puolet vastaajista, kun pientalossa haluaisi asua kolme neljästä. Kerrostaloasumisen suosio oli kasvanut eniten suurissa yli asukkaan taajamissa, jonkin verran myös lähiöissä asuvilla vastaajilla. Omakotitalotoive lisääntyi pienissä asukkaan taajamissa sekä keskustoissa asuvilla. Pientaloasumista toivoivat eniten nuoret, vuotiaat ja lapsiperheet. Toisaalta nuoret halusivat usein asua keskustoissa, kun taas vuotiaat ja lapsiperheet halusivat useimmiten asua pientalovaltaisella alueella. Maaseutuasumistoiveita oli eniten vuotiailla, lapsettomilla pariskunnilla ja lapsiperheillä. Keskustatoiveita oli eniten nuorilla ja nuorilla aikuisilla, sinkuilla ja opiskelijoilla, sekä toisaalta yli 60-vuotiailla, autottomilla ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Lähteet: Strandell A (1999) Asukasbarometri 1998: asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö 343/1999. Ympäristöministeriö. Helsinki. Strandell A ((2005) Asukasbarometri 2004: asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö 746/2005. Helsinki. v % vastaajista asui kaupungeissa ja vain 8 % muissa kunnissa, kuten vuoden 1998 kyselyssäkin. Kaupunkimaisissa kunnissa asui 93 % vastaajista, 6 % taajaan asutuissa ja alle yksi prosentti maaseutumaisissa kunnissa.
5 Ihminen haluaa asua sellaisessa ympäristössä, jossa hän on kasvanut Tutkimuksessa käsiteltiin maalle muuttaneiden kotitalouksien (n = 810 kpl) asumisvalintoja Kaupungeista maaseudulle muutettiin asuinympäristön epäkohtien, asunnon ominaisuuksien tai perhetilanteen muutosten vuoksi. Myös kaupunkien kohonneet asuntojen hinnat antoivat lisävauhtia etenkin lapsiperheiden maallemuutolle. Eri elämäntapatyyppien muuton kohdealueet olivat yleensä sellaisia, että niiden asuinympäristö tuki muuttajan elämäntapoja. Noin 90 prosenttia maallemuuttajista viihtyi erinomaisesti tai hyvin uudella asuinalueellaan ja vain noin 10 prosentilla oli jatkomuuttoaikeita. Tutkimuksen kohdejoukosta noin 80 % oli asunut aiemmin maaseudulla. Jonkin aikaa kaupungissa asuneet maalta muuttaneet ihmiset hakeutuvat paljasjalkaisia kaupunkilaisia useammin väljemmille laitakaupunkialueille tai maaseudulle suuren kaupungin naapuriin, mistä käsin työssäkäynti kaupungissa on mahdollista.
6 Tulevaisuudessa asuinpaikan valinnassa tulee korostumaan asuinympäristön merkitys Uuden asuinalueen valintaan vaikuttaneet tärkeimmät yksittäiset tekijät liittyivät asuinympäristöön ja asuntoon. Asunnon ominaisuuksien vuoksi muuttaneet olivat paremmin koulutettuja ja paremmin toimeentulevia kuin asuinympäristön epäkohtien vuoksi muuttaneet. Sekä asuinympäristön epäkohtien että asunnon ominaisuuksien vuoksi muuttaneet olivat lähtöisin useimmiten esikaupunkialueelta tai lähiöstä. Asuinympäristön epäkohdat ja asunnon ominaisuudet vaikuttivat selvästi enemmän lapsiperheiden muuttoon, kun taas yksinasuvien muuttosyissä korostuivat työtilanteen muutokset ja vuokrasuhteen loppuminen. Haastatteluissa tuli esiin, että maallemuuttajien tärkeiksi kokemissa arvoissa yhdistyvät niin perinteiset kuin modernit arvot. Asuinympäristön merkitys tulee korostumaan asuinpaikan valinnassa tulevaisuudessa myös ikärakenteen muutoksen seurauksena.
7 Vuodet tulevat olemaan maaseudun paluumuuton kohtalonvuodet Suuret ikäluokat (= syntyneet henkilöä) tulevat tuolloin eläkeikään Suurissa ikäluokissa eniten suuren muuton aikana maaseudulta kaupunkeihin muuttaneita, joista osa (n ) harkitsee paluumuuttoa maaseudulle. Mökkeilyn ja kaupunkiasumisen roolit saattavat olla muuttumassa päinvastaisiksi siten, että tulevaisuudessa suurista ikäluokista yhä suurempi osa jääkin pysyvästi kesäasunnolleen käyttäen pienemmäksi vaihdettua kaupunkiasuntoaan lyhytaikaiseen talviasumiseen. Mökkitutkimuksen (Pitkänen ja Kokki 2005*) mukaan kakkosasumisen potentiaali muodostuu niistä kesäasukkaista, jotka haluavat lisätä oleskeluaan vapaa-ajan asunnolla. Mökinomistajista näitä oli noin 38 prosenttia. Kakkosasumisen potentiaalin muuttuminen todelliseksi kakkosasumiseksi on paljolti kiinni siitä, miten mökkikunnat pystyvät turvaamaan palvelut myös vapaa-ajan asukkailleen. Vapaaajan asukkaat toivovat etenkin terveyspalveluja ja laaja-kaistayhteyksiä (emt., ). *)Pitkänen K & Kokko R (2005) Mennäänkö mökille? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten mökkeilyyn Järvi-Suomessa. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o 11. Savonlinna.
8 Kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike on osittain asuntopakkomuuttoa
9 Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudulta vuonna 2008 muuttaneet kotitaloudet siirtyvät kerrostaloista pientaloihin 100 % 80 % 60 % % 20 % 0 % Pääkaupunkiseudun sisällä (n=232) Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle (n=287) Helsingistä ympäristökuntiin (n=283) Espoosta ympäristökuntiin (n=223) Vantaalta ympäristökuntiin (n=232) Omakotitalo Pari-/rivitalo Kerrostalo Muu Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.
10 Pääkaupunkiseudun kehyskunnat vetävät hyvätuloisia lapsiperheitä Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.
11 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Asuntojen alhaisemmat hinnat Asuntojen alhaisemmat hinnat, monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö pienentäisivät eniten muuttoalttiutta pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin (0 = ei olisi vaikuttanut mitenkään 1 = olisi saattanut estää muuton 2 = olisi varmasti estänyt muuton) Monipuolisempi asuntotarjonta Monipuolisempi tonttitarjonta Parempi vuokra-asuntotilanne Halvemmat tontit Paremmat rakentamismahdollisuudet Viihtyisämpi asuinympäristö Turvallisempi asuinympäristö Paremmat työmahdollisuudet Paremmat liikenneyhteydet Parempi terveydenhuolto Paremmat kaupalliset palvelut Koulun läheisyys Paremmat päivähoitomahdollisuudet Parempi kulttuuritarjonta Paremmat ulkoilumahdollisuudet Sukulaisten tai tuttavien asuminen lähellä Jokin muu seikka Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009. Helsingistä ympäristökuntiin Espoosta ympäristökuntiin Vantaalta ympäristökuntiin
12 Helsingistä ympäristökuntiin (n=246) Espoosta ympäristökuntiin (n=138) Vantaalta ympäristökuntiin (n=159) Asuntojen alhaisemmat hinnat olisivat pienentäneet eniten hyvätuloisten muuttoalttiutta pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle Yli Alle Yli Alle Yli Ei olisi vaikuttanut mitenkään Olisi saattanut estää muuttoni/muuttomme Olisi varmasti estänyt muuttoni/muuttomme Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.
13 Yhdyskuntarakenteen hajoaminen käy kalliiksi sekä asukkaille että kaupungeille Noin puolet pääkaupunkiseudulla ja 70 % ympäristökuntiin muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos asuntojen hinnat olisivat alhaisemmat; Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneet valitsivat usein Vantaan asuinpaikakseen halvempien asuntojen vuoksi Noin puolet pääkaupunkiseudulle muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos edellisessä asuinkunnassa olisi paremmat työmahdollisuudet Lähes puolet PKS:lta kehyskuntiin muuttaneista asui vuokra- tai työsuhdeasunnossa. Heistä kolmannes ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos PKS:lla vuokra-asuntotilanne olisi parempi Monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö olisi vaikuttanut % PKS:lla ja PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Halvemmat tontit, monipuolisempi tonttitarjonta tai paremmat rakentamismahdollisuudet olisivat vaikuttaneet % PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Useimpien kehyskuntiin muuttavien kotitalouksien työmatka-, energia- ja asumiskustannukset nousevat Kehyskuntiin muuttaneista prosenttia käyttää pääasiallisesti kaupungin julkisia palveluja Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.
14 Aikuiselle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma *) Toimiva koti omassa rauhassa Omakotitalo omassa rauhassa riittävän suurella tontilla, naapureita ei haluta liian lähelle omaa yksityisyyttä häiritsemään Myös kerros- tai rivitaloasunto saatetaan kokea toiveiden mukaisena asuntona Hyväksi koetussa asunnossa voidaan asua ikääntyneenäkin! Hyvä asunto tukee omatoimista jokapäiväistä arjen tehtävistä selviytymistä Nuorille aikuisille kerrostaloasuminen edustaa toivottua asumistapaa Esteettisesti miellyttävä ja avara asuinalue Asuinalueet eivät saa olla liian tiiviiksi kaavoitettuja Asuinalueen rakennusten toivotaan olevan esteettisesti miellyttäviä Luonto on lähellä, eivätkä liikenteen melu ja saasteet haittaa asukkaita Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008 *) Tutkimuksen aineisto koostui 310:stä kuluttajien kirjoittamasta hyvän elinympäristön kuvauksesta
15 Lapsiperheelle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma Hyväkuntoinen, avara asunto ja paljon säilytystilaa Pientalomainen asuminen toivottua, mutta myös korkeita kerrostaloja palveluiden äärellä arvostetaan Rauhallinen ja luonnonläheinen asuinalue Hyvät ulkoilualueet ja kevyen liikenteen väylät, ei liikenteen melua Alueella asuu myös muitakin kuin lapsiperheitä Toivottuja asuinpaikkoja taajama-alueet lähellä kunnan/kaupungin keskustan palveluita Ei toivottuja asuinpaikkoja isojen kaupunkien keskustat ja syrjäiset haja-asutusalueet Koulu ja ruokakauppa asuinalueella Ala-aste, kerhot, ruokakauppa kävelyetäisyydellä, muut usein käytetyt palvelut kävelyetäisyydellä tai lähimmässä keskustassa hyvien julk. yhteyksien päässä Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008
16 Eläkeläiselle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma Asunto lasitetulla parvekkeella hissillisessä kerrostalossa Vähintään kaksio hissillisessä kerrostalossa, ikkunanäkymät moneen suuntaan Yhdessä tasossa oleva rivitaloasunto hyväkuntoiselle, palvelutalo huonokuntoiselle Turvallinen alue ja elämää ympärillä Siisteys, hyvä ulkovalaistus ja hyvin hoidetut kulkuväylät ympäri vuoden Koti keskustan lähellä tai keskustassa Osa ajasta saatetaan viettää ulkomailla tai vapaa-ajan asunnolla maaseudulla Portaat pois ja jalankulkuväylät kuntoon Hyvät julkiset liikenneyhteydet ja pysäkki lähellä kotia Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008
17 Asumiskonsepteja tulisi monipuolistaa Tutkimuksen tavoitteena on analysoida rakennusyritysten markkinoinnin kautta pääkaupunkiseudun asumisen uudistuotannon rakennetta ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia suunnitteluun Yrityksissä tunnistettu asiakassegmenttien moninaisuus, mutta konsepteissa näyttäytyy silti kapea kuva kuluttajista Ydinperhe suunnittelun lähtökohtana mahdollistaa yleispätevyyden asuntojen myynnissä kaikille ostajaryhmille mikä sopii perheille, sopii kaikille Muita konsepteissa vähän näkyviä kohderyhmiä ovat seniorit, nuoret ja pienituloiset Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2008) Asumisen tarjontakatsaus konseptitarkastelu kuluttajien valinta- ja vaikutusmahdollisuuksista pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa, Kuluttajatutkimuskeskus 3/2008.
18 Hyvän asumisen suunnittelun kriteerit eräissä asumiskonsepteissa Konsepti Kriteeri A Kriteeri B Ryhmärakentaminen Ekologisuus Asuntojen ja asuinalueiden (rakentamistapa) monimuotoisuus ja muunneltavuus Kaupunkipientalo Käyttäjien tarpeiden huomiointi Asuinympäristön kokonaisvaltainen (talotyyppi) suunnittelu James Monipuolinen väestörakenne Hyvät liikenneyhteydet (asuntoon kytketyt palvelut) ja saavutettavuus Joustava asunto Järkevät asumiskustannukset Hyvät rakennusmateriaalit (suunnittelutapa) ja -ratkaisut Kotiutumisasunto Hyvä laatu Toimivat liikenneyhteydet (erityisryhmälle suunnattu asunto) Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2009) Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa, Kuluttajatutkimuskeskus 1/2009.
19 Hyvän asumisen kriteerit vaihtelevat Sininen kukka: arkkitehtiprofession peruskriteeristöt (vrt. Jalkanen et al. 2004) Punainen kukka: Kuluttajatutkimuskeskuksen konseptiverstaissa esiin tulleet kriteerit Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2009) Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa, Kuluttajatutkimuskeskus 1/2009.
20 Esimerkkejä hyvän asumisen kriteerien käytännöistä asuinalueiden suunnittelussa Tampereen Muotialan suunnittelun näkökulmia olivat yhteisöllisyys ja vuorovaikutus, toimintojen sijoittuminen ja jäsentyminen, positiivinen imago, mosaiikkimaisuus, kotiutuminen, viihtyisyys, toimintojen sekoittuminen, jalankulkijan mittakaava, tilahierarkian selkeys Vantaan Kartanonkosken suunnittelussa asetettiin tavoitteeksi mm. ympäröivän luonnon ja alueen historian huomioon ottaminen sekä asuinkortteleiden sisäiseen suunnitteluun ja toimivuuteen panostamiseen Helsingin Jätkäsaaren ja Vantaan Marja-Vantaan suunnittelussa huomioidaan sujuvat joukkoliikenne- ja kevyenliikenteen yhteydet, kestävä kehitys, esteettömyys ja turvallisuus Sipoolta Helsingille siirtyvät alueet, Sipoon uudet läntiset asuinalueet sekä Espoon Histan uusi asuinalue voitaisiin suunnitella niin, että asumisen ja liikenteen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt olisivat lähellä nollaa
21 Kulutuksen yksilöllistyminen vaikuttaa yhä vahvemmin asumisen valintoihin Asunnonvaihdot voi liittää yksilön elämänprojektin eri vaiheisiin. Identiteettiä ja sen muutoksia voi näin ilmentää myös muutoilla ja kodinsisustuksella, asumisen erilaisilla valinnoilla. Asumisen arjen toimivuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Asumisen toiminnallisuutta ja sen arkitaloudellisuutta ei voida katsoa enää vain asunnon sisältä, koska liikkuvuus yhteiskunnassa ja asumisessa on lisääntynyt. Koko asuminen ja arki toimintasäteineen ja etäisyyksineen niin työstä, palveluista kuin harrastuksista pitää sisällyttää tähän arjen toiminnallisuuteen ja arkitalouteen. Lähde: Anneli Juntto (2008) Asumisvalinnat, liikkuvuus ja asumisen arkitalous. Teoksessa: Koti tehtävistä uusiin ihanteisiin. Minna Lammi ja Päivi Timonen (toim.) Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 4. Helsinki.
22 Tietoyhteiskuntaa seuraa elämysyhteiskunta mitä tapahtuu asumiselle? Yksilölliset elämäntavat ja arvot ja harrastukset korostuvat Tavaroiden kulutuksesta siirrytään elämysten etsimiseen Asumisella voidaan ilmentää elämäntapaa Asukkaiden lisääntyvä ympäristötietoisuus muuttaa asumisen arvostuksia Elämyksiä haetaan asumiseen liittyen hiljaisuudesta ja rauhasta (vrt. slow living) sekä puhtaasta ympäristöstä ja puhtaasta ruoasta, mutta toisaalta myös kaupunkien tapahtumarikkaasta elämästä Yhteiskunnan epävarmuuksien lisääntyminen vahvistaa koti- ja perhekeskeisyyttä ja turvallisen asumisen arvostus kasvaa Suurten ikäluokkien eläköityminen vahvista elämysyhteiskuntaa Paikkojen ja niiden ainutlaatuisuuden merkitys korostuu alueiden sijasta tulevaisuudessa Suomen oloja ajatellen, juuri perinteisen maaseutumaisen agraariympäristön uudelleenaktivoiminen haasteellisellakin tavalla olisi tärkeää. Uusien näkemysten tuominen, paluumuuttajienkin muodossa, toisi uusia mahdollisuuksia ja näköaloja kriisissä ja muutospaineissa olevalle maaseudulle. Suomessa voitaisiin täydellä syyllä palata maalle.*) Cities are the future, returning to our roots won t save the planet **) *)Lähde: Heinonen Sirkka ja Minna Halonen (2007): Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja, **) Lähde: New Scientist, 17 June 2006,5
23 Kiitos sekä hyviä talkoita ja asuntoja!
ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ
ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN
LisätiedotAlustavia tuloksia 15.5.2009
Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Muuttoliikesymposium, Turku 17.11.2010 Alustavia tuloksia 15.5.2009 Hannu Kytö Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari 27.9.2018 Asukasbarometri
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,
LisätiedotAsumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus
Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa
LisätiedotKuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotMuuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät
Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia
LisätiedotMiten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua?
Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua? 26.4.2019 Keväällä 2019 toteutetun asumispreferenssitutkimuksen tuloksia 3 " Tutkimuksen tausta ja tavoitteet 4 Tutkimuksen taustaa Tällä hetkellä 54 prosenttia
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotMUUTTAJATUTKIMUS KUUSAMO Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Mikko Leinonen Heidi Salomäki
MUUTTAJATUTKIMUS 2017 - KUUSAMO Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Mikko Leinonen Heidi Salomäki Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tulo- ja lähtömuuttaneiden sekä nykyisten
LisätiedotAsumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?
Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin
LisätiedotAsumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta
Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin
LisätiedotMikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta
Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta - Hyvät liikenneyhteydet - Keskustaan 15 min, lentokentän suuntaan, Myyrmäkeen - Hyvät pyöräily-yhteydet
LisätiedotKaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4.
LAPSIPERHEIDEN ASUMINEN TAMPEREELLA - ONKO KESKUSTA-ASUMINEN KASVUSSA? Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4.2019
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET
Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja
LisätiedotKUUMA-asuminen Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan. Selvityksen tulostilaisuus Pasilassa 31.8.
KUUMA-asuminen 2040 Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan Selvityksen tulostilaisuus Pasilassa 31.8.2017 jaakko.huttunen@jarvenpaa.fi www.kuuma.fi/asuminen2040 Miksi selvitys
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotKaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen
LisätiedotMillaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012
Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotKESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013
30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotHyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely
Hyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely 1. Ikä Vastaajien määrä: 481 15-19 2% 20-24 5% 25-34 22% 35-44 24% 45-54 20% 55-64 15% 65-74 10% 75+ 2% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 1. Ikä Vastaajien
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotAsuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta
Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.
LisätiedotMiten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?
Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV
LisätiedotT U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä
Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin
LisätiedotGeodemografinen luokitus
Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotBALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla
BALANCE Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla Toivo Muilu 1, Raine Mäntysalo 2, Hilkka Vihinen 3, Niina Kotavaara
LisätiedotTULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ
TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447
LisätiedotAsumisen uhkakuvat ja muutokset
Tieteen päivät, Helsingin yliopisto 12.1.2013 Asumisen uhkakuvat ja muutokset Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus ESITYKSEN RAKENNE Asumisen uhkakuvat Asumisen muutokset Aluerakenteen kehitys Yhdyskuntarakenteen
Lisätiedot2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta
Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotIkäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta
Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Mikko Autio asumisen asiantuntija Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Oulun kaupunki 27.9.2018 1. Ikääntyneiden asumisen nykytila ja tulevaisuus Oulussa
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotTulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki.
Tulevaisuuden Hajala Keskusteluilta 7.3.2018 Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki www.salo.fi Tutkimus: muuttajat Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus, eri tutkimukset: Talouskasvun vuosina korostuivat
LisätiedotAsukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä
Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä Anna Strandell Suomen ympäristökeskus/rakennetun ympäristön yksikkö Julkistamistilaisuus 24.1.2012 Asukasbarometri 2010 Kysely suomalaisten
LisätiedotORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016
ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa
LisätiedotMUUTTAJATUTKIMUS TAIVALKOSKI Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Mikko Leinonen Heidi Salomäki
MUUTTAJATUTKIMUS 2017 - TAIVALKOSKI Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Mikko Leinonen Heidi Salomäki Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tulo- ja lähtömuuttaneiden sekä
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotKaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta
Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotAsumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa
Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%
LisätiedotSuomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa
Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:
LisätiedotMissä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström
Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia 18.5.2011 Eeva Hellström MAAseudun MERKITykset Maamerkit-barometri 1. Mikä barometri? 2. Suomalaiset ja hyvä elämä 3. Asuinpaikka ja hyvä elämä 4.
LisätiedotTulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö
Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus Turussa 9.3.2009 1 Sisältö Asumiskonseptien pohdinta Suomessa URBA-hankkeen asumiskonseptit Asumiskonseptien
LisätiedotRajaton seutu työpaja Synteesi- ja ohjelmointipaja
Rajaton seutu työpaja 4 30.5.2018 Synteesi- ja ohjelmointipaja Pajassa 30.5. 10-10:45 1. Edellisessä työpajassa sovittua ja pajojen välissä esiin noussutta asiaa 2. Tiivistelmä analyyseistä sekä niistä
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen
ASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen EIKÖ EKOLOGISUUS MYY? SEMINAARI, KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS 6.5.2010 Antti Pirinen, Aalto-yliopiston taideteollinen
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotSuomiAreena 2017: Nuorten toiveet tulevaisuuden asumisesta, työpaikasta ja liikkumisesta
Ilmarinen, Skanska, Stora Enso SuomiAreena 017: Nuorten toiveet tulevaisuuden asumisesta, työpaikasta ja liikkumisesta Tutkimusraportti 1.7.017 Merja Tuominen SISÄLTÖ sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotAsuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?
Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotA-Kruunu Oy. Ympäristövaliokunta
A-Kruunu Oy Ympäristövaliokunta 22.3.2018 Sisältö Korvatunturintie, Mellunmäki, Helsinki A-Kruunu Oy 3. Tuotannon tilanne 4. Ryhmävuokra-asuminen 5. Urbaanit lapsiperheet 9. Puurakentaminen 10. 2 A-Kruunun
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotAsuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa
Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotAsukastyytyväisyyskyselyn tulokset Kiinteistö-KYS Oy
Asukastyytyväisyyskyselyn tulokset 2019 Osallistujat Kokonaisaineistot Vertailuaineisto: 5 463 vastausta, vastausprosentti 28 % Paras vastausprosentti 37 % - heikoin 20 % Lomakevastauksina 68 % ja nettivastauksina
LisätiedotTownhouse - tutkimuksen kertomaa
Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos
Lisätiedoteriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>
eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotSenioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta
Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti
LisätiedotKeskusta ja asuminen JUHA KOSTIAINEN PORVOON KAUPUNKI
Keskusta ja asuminen JUHA KOSTIAINEN PORVOON KAUPUNKI 14.12.2017 KAUPUNKIKEHITYKSEN TRENDIT EUROOPASSA Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen ja brown-fieldien kehittäminen Joukkoliikenteen kehittäminen Wow-arkkitehtuuri
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotMillaisia asuntoja. metropoliin? PEKKA HELIN, YIT OYJ
Millaisia asuntoja metropoliin? PEKKA HELIN, YIT OYJ 6.2. 2018 Asumisen trendejä juuri nyt + - Asumisen ja liikkumisen helppous ja vaivattomuus Kiinnostus palveluiden käyttöön Ylimääräisen tavaran poistaminen
LisätiedotSENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat
SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000
LisätiedotPERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ
PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto
LisätiedotKirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu
Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan
LisätiedotTietoa lukijoista 2018
Tietoa lukijoista 2018 5/2018 Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotHämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014
Hämeenlinnan pendelöintitutkimus Kehittämispalvelut 30.1.2014 1 Tutkimuksen tausta Vastaajia yhteensä 300 (30.1.2014 tilanne) Tiedonkeruu 15.1-3.2 paperilomakkeilla ja internetin kautta. Kohderyhmä ulkopaikkakunnalla
LisätiedotElinvoimaryhmä Teemana asuminen
Elinvoimaryhmä 07.05.2019 Teemana asuminen Kehitysnäkymät, tarpeet ja mahdollisuudet Tilaohjelma (kunnan omistamat kiinteistöt; kirkonkylähanke) ARA-hanke (SavoGrow: kuntien yhteinen osuuskunta asumisen
LisätiedotIisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
LisätiedotMikä niissä asunnoissa oikein maksaa?
Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin
Lisätiedot4/2017. Tietoa lukijoista 2017
4/2017 Tietoa lukijoista 2017 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa
LisätiedotKOTONA MAALLA JA KAUPUNGISSA MITÄ TARKOITTAA MONIPAIKKAISUUS. Suuri mökkiläisseminaari , OmaMökki-messut Kati Pitkänen, SYKE
KOTONA MAALLA JA KAUPUNGISSA MITÄ TARKOITTAA MONIPAIKKAISUUS Suuri mökkiläisseminaari 5.4.2019, OmaMökki-messut Kati Pitkänen, SYKE Esityksen rakenne 1. Monipaikkaisuuden muodot ja yleisyys Suomessa 2.
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotTalouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.
Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa
Lisätiedot