Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna 27.1.2010"

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus: Asuminen on enemmän kuin asunto

2 Asumisen tutkimuksesta Asumista on tutkittu usein hyvin suppeaksi rajatusta näkökulmasta ennen muuta rakennustuotannon kautta. Tutkimuskohteena on ollut asunto, ei asuminen. Näkökulmaa voidaan laventaa myös ympäristöön, jossa asutaan. Tulevaisuuden asuminen vaatii ennakoivaa ja pitkäkestoista tutkimusta. Asumista koskevaa tutkimustietoa syntyy monella tieteenalalla. Esimerkkeinä voi mainita taloustieteet, arkkitehtuurin, taidehistorian, muotoilun ja rakentamisen tutkimuksen, perheiden tutkimuksen, väestön ja muuttoliikkeiden tutkimuksen, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä maankäytön ja kaavoituksen tutkimuksen. Yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten kaupungistuminen ja kasvukeskusten (metropolialueiden) laajeneminen, muuttoliike ja maahanmuutto, ikääntyminen sekä työelämän muutokset ovat tuoneet asumiseen ja yhdyskuntien kehittämiseen uudenlaisia haasteita; erilaistuneet asumiseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset sekä terveyden ja ympäristötekijöiden uudenlaisen huomioonottamisen. Asuminen ei ole vain asuntokysymys, vaan se liittyy käsityksiin hyvästä elämästä ja kulutuksesta. Asunto on toisaalta sijoituskohde, mutta samalla myös identiteetin rakentamisen väline. Ympäristötietoisuus on muuttumassa pienten edelläkävijäryhmien kulttuurista osaksi vallitsevaa yleiskulttuuria. Samalla paineet niin yhdyskuntarakenteiden kuin asuntojen ekologisesti kestävään suunnitteluun ja rakentamiseen ovat voimistuneet.

3 Asumisesta johtuvat muutot ovat lisääntyneet työmuuttojen vähetessä*) TEORIAT PROSESSIT ILMIÖT Tarveteoreettinen lähestymistapa Rakenteistumisteoreettinen lähestymistapa Arvot ja tarpeet -elämäntapa- ja elämänvaihenäkökulma -resurssit Työmarkkinat -lohkoutuminen -keskittyminen -työttömyys -työpaikan sijainti Aluerakenne -palvelujen keskittyminen -palvelujen laatu -yhdyskuntarakenteen muutokset A s u k k a i d e n h y v i n v o i n t i Asumisviihtyvyys Muuttoaikeet Tulo - ja lähtömuutto Asuntomarkkinat -asumisen osatekijät Lähde: Kytö Hannu (1998) Muuttajan muuttuvat moviivit

4 YM:n asukasbarometrit 1998 ja 2004 Asuinalueen valintakriteereissä korostuivat alueen rauhallisuus, palvelujen saatavuus, oma piha, luonnonläheisyys, vaivattomuus ja elämäntapa. Talotyyppitoiveet ovat huomattavasti pientalovaltaisempia kuin toteutunut asuminen. Pientaloissa asui v vajaa puolet vastaajista, kun pientalossa haluaisi asua kolme neljästä. Kerrostaloasumisen suosio oli kasvanut eniten suurissa yli asukkaan taajamissa, jonkin verran myös lähiöissä asuvilla vastaajilla. Omakotitalotoive lisääntyi pienissä asukkaan taajamissa sekä keskustoissa asuvilla. Pientaloasumista toivoivat eniten nuoret, vuotiaat ja lapsiperheet. Toisaalta nuoret halusivat usein asua keskustoissa, kun taas vuotiaat ja lapsiperheet halusivat useimmiten asua pientalovaltaisella alueella. Maaseutuasumistoiveita oli eniten vuotiailla, lapsettomilla pariskunnilla ja lapsiperheillä. Keskustatoiveita oli eniten nuorilla ja nuorilla aikuisilla, sinkuilla ja opiskelijoilla, sekä toisaalta yli 60-vuotiailla, autottomilla ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Lähteet: Strandell A (1999) Asukasbarometri 1998: asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö 343/1999. Ympäristöministeriö. Helsinki. Strandell A ((2005) Asukasbarometri 2004: asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö 746/2005. Helsinki. v % vastaajista asui kaupungeissa ja vain 8 % muissa kunnissa, kuten vuoden 1998 kyselyssäkin. Kaupunkimaisissa kunnissa asui 93 % vastaajista, 6 % taajaan asutuissa ja alle yksi prosentti maaseutumaisissa kunnissa.

5 Ihminen haluaa asua sellaisessa ympäristössä, jossa hän on kasvanut Tutkimuksessa käsiteltiin maalle muuttaneiden kotitalouksien (n = 810 kpl) asumisvalintoja Kaupungeista maaseudulle muutettiin asuinympäristön epäkohtien, asunnon ominaisuuksien tai perhetilanteen muutosten vuoksi. Myös kaupunkien kohonneet asuntojen hinnat antoivat lisävauhtia etenkin lapsiperheiden maallemuutolle. Eri elämäntapatyyppien muuton kohdealueet olivat yleensä sellaisia, että niiden asuinympäristö tuki muuttajan elämäntapoja. Noin 90 prosenttia maallemuuttajista viihtyi erinomaisesti tai hyvin uudella asuinalueellaan ja vain noin 10 prosentilla oli jatkomuuttoaikeita. Tutkimuksen kohdejoukosta noin 80 % oli asunut aiemmin maaseudulla. Jonkin aikaa kaupungissa asuneet maalta muuttaneet ihmiset hakeutuvat paljasjalkaisia kaupunkilaisia useammin väljemmille laitakaupunkialueille tai maaseudulle suuren kaupungin naapuriin, mistä käsin työssäkäynti kaupungissa on mahdollista.

6 Tulevaisuudessa asuinpaikan valinnassa tulee korostumaan asuinympäristön merkitys Uuden asuinalueen valintaan vaikuttaneet tärkeimmät yksittäiset tekijät liittyivät asuinympäristöön ja asuntoon. Asunnon ominaisuuksien vuoksi muuttaneet olivat paremmin koulutettuja ja paremmin toimeentulevia kuin asuinympäristön epäkohtien vuoksi muuttaneet. Sekä asuinympäristön epäkohtien että asunnon ominaisuuksien vuoksi muuttaneet olivat lähtöisin useimmiten esikaupunkialueelta tai lähiöstä. Asuinympäristön epäkohdat ja asunnon ominaisuudet vaikuttivat selvästi enemmän lapsiperheiden muuttoon, kun taas yksinasuvien muuttosyissä korostuivat työtilanteen muutokset ja vuokrasuhteen loppuminen. Haastatteluissa tuli esiin, että maallemuuttajien tärkeiksi kokemissa arvoissa yhdistyvät niin perinteiset kuin modernit arvot. Asuinympäristön merkitys tulee korostumaan asuinpaikan valinnassa tulevaisuudessa myös ikärakenteen muutoksen seurauksena.

7 Vuodet tulevat olemaan maaseudun paluumuuton kohtalonvuodet Suuret ikäluokat (= syntyneet henkilöä) tulevat tuolloin eläkeikään Suurissa ikäluokissa eniten suuren muuton aikana maaseudulta kaupunkeihin muuttaneita, joista osa (n ) harkitsee paluumuuttoa maaseudulle. Mökkeilyn ja kaupunkiasumisen roolit saattavat olla muuttumassa päinvastaisiksi siten, että tulevaisuudessa suurista ikäluokista yhä suurempi osa jääkin pysyvästi kesäasunnolleen käyttäen pienemmäksi vaihdettua kaupunkiasuntoaan lyhytaikaiseen talviasumiseen. Mökkitutkimuksen (Pitkänen ja Kokki 2005*) mukaan kakkosasumisen potentiaali muodostuu niistä kesäasukkaista, jotka haluavat lisätä oleskeluaan vapaa-ajan asunnolla. Mökinomistajista näitä oli noin 38 prosenttia. Kakkosasumisen potentiaalin muuttuminen todelliseksi kakkosasumiseksi on paljolti kiinni siitä, miten mökkikunnat pystyvät turvaamaan palvelut myös vapaa-ajan asukkailleen. Vapaaajan asukkaat toivovat etenkin terveyspalveluja ja laaja-kaistayhteyksiä (emt., ). *)Pitkänen K & Kokko R (2005) Mennäänkö mökille? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten mökkeilyyn Järvi-Suomessa. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o 11. Savonlinna.

8 Kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike on osittain asuntopakkomuuttoa

9 Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudulta vuonna 2008 muuttaneet kotitaloudet siirtyvät kerrostaloista pientaloihin 100 % 80 % 60 % % 20 % 0 % Pääkaupunkiseudun sisällä (n=232) Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle (n=287) Helsingistä ympäristökuntiin (n=283) Espoosta ympäristökuntiin (n=223) Vantaalta ympäristökuntiin (n=232) Omakotitalo Pari-/rivitalo Kerrostalo Muu Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.

10 Pääkaupunkiseudun kehyskunnat vetävät hyvätuloisia lapsiperheitä Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.

11 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Asuntojen alhaisemmat hinnat Asuntojen alhaisemmat hinnat, monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö pienentäisivät eniten muuttoalttiutta pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin (0 = ei olisi vaikuttanut mitenkään 1 = olisi saattanut estää muuton 2 = olisi varmasti estänyt muuton) Monipuolisempi asuntotarjonta Monipuolisempi tonttitarjonta Parempi vuokra-asuntotilanne Halvemmat tontit Paremmat rakentamismahdollisuudet Viihtyisämpi asuinympäristö Turvallisempi asuinympäristö Paremmat työmahdollisuudet Paremmat liikenneyhteydet Parempi terveydenhuolto Paremmat kaupalliset palvelut Koulun läheisyys Paremmat päivähoitomahdollisuudet Parempi kulttuuritarjonta Paremmat ulkoilumahdollisuudet Sukulaisten tai tuttavien asuminen lähellä Jokin muu seikka Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009. Helsingistä ympäristökuntiin Espoosta ympäristökuntiin Vantaalta ympäristökuntiin

12 Helsingistä ympäristökuntiin (n=246) Espoosta ympäristökuntiin (n=138) Vantaalta ympäristökuntiin (n=159) Asuntojen alhaisemmat hinnat olisivat pienentäneet eniten hyvätuloisten muuttoalttiutta pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle Yli Alle Yli Alle Yli Ei olisi vaikuttanut mitenkään Olisi saattanut estää muuttoni/muuttomme Olisi varmasti estänyt muuttoni/muuttomme Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.

13 Yhdyskuntarakenteen hajoaminen käy kalliiksi sekä asukkaille että kaupungeille Noin puolet pääkaupunkiseudulla ja 70 % ympäristökuntiin muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos asuntojen hinnat olisivat alhaisemmat; Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneet valitsivat usein Vantaan asuinpaikakseen halvempien asuntojen vuoksi Noin puolet pääkaupunkiseudulle muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos edellisessä asuinkunnassa olisi paremmat työmahdollisuudet Lähes puolet PKS:lta kehyskuntiin muuttaneista asui vuokra- tai työsuhdeasunnossa. Heistä kolmannes ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos PKS:lla vuokra-asuntotilanne olisi parempi Monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö olisi vaikuttanut % PKS:lla ja PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Halvemmat tontit, monipuolisempi tonttitarjonta tai paremmat rakentamismahdollisuudet olisivat vaikuttaneet % PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Useimpien kehyskuntiin muuttavien kotitalouksien työmatka-, energia- ja asumiskustannukset nousevat Kehyskuntiin muuttaneista prosenttia käyttää pääasiallisesti kaupungin julkisia palveluja Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.

14 Aikuiselle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma *) Toimiva koti omassa rauhassa Omakotitalo omassa rauhassa riittävän suurella tontilla, naapureita ei haluta liian lähelle omaa yksityisyyttä häiritsemään Myös kerros- tai rivitaloasunto saatetaan kokea toiveiden mukaisena asuntona Hyväksi koetussa asunnossa voidaan asua ikääntyneenäkin! Hyvä asunto tukee omatoimista jokapäiväistä arjen tehtävistä selviytymistä Nuorille aikuisille kerrostaloasuminen edustaa toivottua asumistapaa Esteettisesti miellyttävä ja avara asuinalue Asuinalueet eivät saa olla liian tiiviiksi kaavoitettuja Asuinalueen rakennusten toivotaan olevan esteettisesti miellyttäviä Luonto on lähellä, eivätkä liikenteen melu ja saasteet haittaa asukkaita Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008 *) Tutkimuksen aineisto koostui 310:stä kuluttajien kirjoittamasta hyvän elinympäristön kuvauksesta

15 Lapsiperheelle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma Hyväkuntoinen, avara asunto ja paljon säilytystilaa Pientalomainen asuminen toivottua, mutta myös korkeita kerrostaloja palveluiden äärellä arvostetaan Rauhallinen ja luonnonläheinen asuinalue Hyvät ulkoilualueet ja kevyen liikenteen väylät, ei liikenteen melua Alueella asuu myös muitakin kuin lapsiperheitä Toivottuja asuinpaikkoja taajama-alueet lähellä kunnan/kaupungin keskustan palveluita Ei toivottuja asuinpaikkoja isojen kaupunkien keskustat ja syrjäiset haja-asutusalueet Koulu ja ruokakauppa asuinalueella Ala-aste, kerhot, ruokakauppa kävelyetäisyydellä, muut usein käytetyt palvelut kävelyetäisyydellä tai lähimmässä keskustassa hyvien julk. yhteyksien päässä Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008

16 Eläkeläiselle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma Asunto lasitetulla parvekkeella hissillisessä kerrostalossa Vähintään kaksio hissillisessä kerrostalossa, ikkunanäkymät moneen suuntaan Yhdessä tasossa oleva rivitaloasunto hyväkuntoiselle, palvelutalo huonokuntoiselle Turvallinen alue ja elämää ympärillä Siisteys, hyvä ulkovalaistus ja hyvin hoidetut kulkuväylät ympäri vuoden Koti keskustan lähellä tai keskustassa Osa ajasta saatetaan viettää ulkomailla tai vapaa-ajan asunnolla maaseudulla Portaat pois ja jalankulkuväylät kuntoon Hyvät julkiset liikenneyhteydet ja pysäkki lähellä kotia Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008

17 Asumiskonsepteja tulisi monipuolistaa Tutkimuksen tavoitteena on analysoida rakennusyritysten markkinoinnin kautta pääkaupunkiseudun asumisen uudistuotannon rakennetta ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia suunnitteluun Yrityksissä tunnistettu asiakassegmenttien moninaisuus, mutta konsepteissa näyttäytyy silti kapea kuva kuluttajista Ydinperhe suunnittelun lähtökohtana mahdollistaa yleispätevyyden asuntojen myynnissä kaikille ostajaryhmille mikä sopii perheille, sopii kaikille Muita konsepteissa vähän näkyviä kohderyhmiä ovat seniorit, nuoret ja pienituloiset Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2008) Asumisen tarjontakatsaus konseptitarkastelu kuluttajien valinta- ja vaikutusmahdollisuuksista pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa, Kuluttajatutkimuskeskus 3/2008.

18 Hyvän asumisen suunnittelun kriteerit eräissä asumiskonsepteissa Konsepti Kriteeri A Kriteeri B Ryhmärakentaminen Ekologisuus Asuntojen ja asuinalueiden (rakentamistapa) monimuotoisuus ja muunneltavuus Kaupunkipientalo Käyttäjien tarpeiden huomiointi Asuinympäristön kokonaisvaltainen (talotyyppi) suunnittelu James Monipuolinen väestörakenne Hyvät liikenneyhteydet (asuntoon kytketyt palvelut) ja saavutettavuus Joustava asunto Järkevät asumiskustannukset Hyvät rakennusmateriaalit (suunnittelutapa) ja -ratkaisut Kotiutumisasunto Hyvä laatu Toimivat liikenneyhteydet (erityisryhmälle suunnattu asunto) Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2009) Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa, Kuluttajatutkimuskeskus 1/2009.

19 Hyvän asumisen kriteerit vaihtelevat Sininen kukka: arkkitehtiprofession peruskriteeristöt (vrt. Jalkanen et al. 2004) Punainen kukka: Kuluttajatutkimuskeskuksen konseptiverstaissa esiin tulleet kriteerit Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2009) Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa, Kuluttajatutkimuskeskus 1/2009.

20 Esimerkkejä hyvän asumisen kriteerien käytännöistä asuinalueiden suunnittelussa Tampereen Muotialan suunnittelun näkökulmia olivat yhteisöllisyys ja vuorovaikutus, toimintojen sijoittuminen ja jäsentyminen, positiivinen imago, mosaiikkimaisuus, kotiutuminen, viihtyisyys, toimintojen sekoittuminen, jalankulkijan mittakaava, tilahierarkian selkeys Vantaan Kartanonkosken suunnittelussa asetettiin tavoitteeksi mm. ympäröivän luonnon ja alueen historian huomioon ottaminen sekä asuinkortteleiden sisäiseen suunnitteluun ja toimivuuteen panostamiseen Helsingin Jätkäsaaren ja Vantaan Marja-Vantaan suunnittelussa huomioidaan sujuvat joukkoliikenne- ja kevyenliikenteen yhteydet, kestävä kehitys, esteettömyys ja turvallisuus Sipoolta Helsingille siirtyvät alueet, Sipoon uudet läntiset asuinalueet sekä Espoon Histan uusi asuinalue voitaisiin suunnitella niin, että asumisen ja liikenteen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt olisivat lähellä nollaa

21 Kulutuksen yksilöllistyminen vaikuttaa yhä vahvemmin asumisen valintoihin Asunnonvaihdot voi liittää yksilön elämänprojektin eri vaiheisiin. Identiteettiä ja sen muutoksia voi näin ilmentää myös muutoilla ja kodinsisustuksella, asumisen erilaisilla valinnoilla. Asumisen arjen toimivuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Asumisen toiminnallisuutta ja sen arkitaloudellisuutta ei voida katsoa enää vain asunnon sisältä, koska liikkuvuus yhteiskunnassa ja asumisessa on lisääntynyt. Koko asuminen ja arki toimintasäteineen ja etäisyyksineen niin työstä, palveluista kuin harrastuksista pitää sisällyttää tähän arjen toiminnallisuuteen ja arkitalouteen. Lähde: Anneli Juntto (2008) Asumisvalinnat, liikkuvuus ja asumisen arkitalous. Teoksessa: Koti tehtävistä uusiin ihanteisiin. Minna Lammi ja Päivi Timonen (toim.) Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 4. Helsinki.

22 Tietoyhteiskuntaa seuraa elämysyhteiskunta mitä tapahtuu asumiselle? Yksilölliset elämäntavat ja arvot ja harrastukset korostuvat Tavaroiden kulutuksesta siirrytään elämysten etsimiseen Asumisella voidaan ilmentää elämäntapaa Asukkaiden lisääntyvä ympäristötietoisuus muuttaa asumisen arvostuksia Elämyksiä haetaan asumiseen liittyen hiljaisuudesta ja rauhasta (vrt. slow living) sekä puhtaasta ympäristöstä ja puhtaasta ruoasta, mutta toisaalta myös kaupunkien tapahtumarikkaasta elämästä Yhteiskunnan epävarmuuksien lisääntyminen vahvistaa koti- ja perhekeskeisyyttä ja turvallisen asumisen arvostus kasvaa Suurten ikäluokkien eläköityminen vahvista elämysyhteiskuntaa Paikkojen ja niiden ainutlaatuisuuden merkitys korostuu alueiden sijasta tulevaisuudessa Suomen oloja ajatellen, juuri perinteisen maaseutumaisen agraariympäristön uudelleenaktivoiminen haasteellisellakin tavalla olisi tärkeää. Uusien näkemysten tuominen, paluumuuttajienkin muodossa, toisi uusia mahdollisuuksia ja näköaloja kriisissä ja muutospaineissa olevalle maaseudulle. Suomessa voitaisiin täydellä syyllä palata maalle.*) Cities are the future, returning to our roots won t save the planet **) *)Lähde: Heinonen Sirkka ja Minna Halonen (2007): Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja, **) Lähde: New Scientist, 17 June 2006,5

23 Kiitos sekä hyviä talkoita ja asuntoja!

Alustavia tuloksia 15.5.2009

Alustavia tuloksia 15.5.2009 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Muuttoliikesymposium, Turku 17.11.2010 Alustavia tuloksia 15.5.2009 Hannu Kytö Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot

Lisätiedot

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5. Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta

Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta - Hyvät liikenneyhteydet - Keskustaan 15 min, lentokentän suuntaan, Myyrmäkeen - Hyvät pyöräily-yhteydet

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Asumisen uhkakuvat ja muutokset

Asumisen uhkakuvat ja muutokset Tieteen päivät, Helsingin yliopisto 12.1.2013 Asumisen uhkakuvat ja muutokset Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus ESITYKSEN RAKENNE Asumisen uhkakuvat Asumisen muutokset Aluerakenteen kehitys Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla BALANCE Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla Toivo Muilu 1, Raine Mäntysalo 2, Hilkka Vihinen 3, Niina Kotavaara

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä

Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä Anna Strandell Suomen ympäristökeskus/rakennetun ympäristön yksikkö Julkistamistilaisuus 24.1.2012 Asukasbarometri 2010 Kysely suomalaisten

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

ASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen

ASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen ASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen EIKÖ EKOLOGISUUS MYY? SEMINAARI, KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS 6.5.2010 Antti Pirinen, Aalto-yliopiston taideteollinen

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

SuomiAreena 2017: Nuorten toiveet tulevaisuuden asumisesta, työpaikasta ja liikkumisesta

SuomiAreena 2017: Nuorten toiveet tulevaisuuden asumisesta, työpaikasta ja liikkumisesta Ilmarinen, Skanska, Stora Enso SuomiAreena 017: Nuorten toiveet tulevaisuuden asumisesta, työpaikasta ja liikkumisesta Tutkimusraportti 1.7.017 Merja Tuominen SISÄLTÖ sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia 18.5.2011 Eeva Hellström MAAseudun MERKITykset Maamerkit-barometri 1. Mikä barometri? 2. Suomalaiset ja hyvä elämä 3. Asuinpaikka ja hyvä elämä 4.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus Turussa 9.3.2009 1 Sisältö Asumiskonseptien pohdinta Suomessa URBA-hankkeen asumiskonseptit Asumiskonseptien

Lisätiedot

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014

Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014 Hämeenlinnan pendelöintitutkimus Kehittämispalvelut 30.1.2014 1 Tutkimuksen tausta Vastaajia yhteensä 300 (30.1.2014 tilanne) Tiedonkeruu 15.1-3.2 paperilomakkeilla ja internetin kautta. Kohderyhmä ulkopaikkakunnalla

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,

Lisätiedot

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1 Monipaikkaisuus: yllättävän

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

4/2017. Tietoa lukijoista 2017

4/2017. Tietoa lukijoista 2017 4/2017 Tietoa lukijoista 2017 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä

Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Puu- ja kivitalojen vertaileva asumistyytyväisyystutkimus 008 Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Taloustutkimus Oy - Suomen Betonitieto Oy Omakotiasuminen on tutkitusti edelleen tavoitelluin asumismuoto

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa?

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? Täydennysrakentaminen onnistuu! - seminaari 11.11.2015, Helsinki Anne Arvola, VTT Tausta ja tavoite Tämä

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Taloyhtiötapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi

Taloyhtiötapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi Taloyhtiötapahtuma 26.4.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Edistämme vuokranantajien asiaa ja tarjoamme

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot