Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström"

Transkriptio

1 Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström

2 MAAseudun MERKITykset

3 Maamerkit-barometri 1. Mikä barometri? 2. Suomalaiset ja hyvä elämä 3. Asuinpaikka ja hyvä elämä 4. Hyvä elämä, muuttoaikeet ja monipaikkaisuus 5. Yhteenveto havainnoista Uusia MaaMerkkejä Imuilmiö (tapahtuma) Maisema on, työ puuttuu (julkaisu) Brändää provinssi (valokuvakilpailu)

4 Hyvinvoinnin alueelliset erot Miten tietyn alueen asukkaat voivat? Millainen merkitys eri paikoilla on suomalaisten hyvässä elämässä? Alueeseen liitetty tilastollinen hyvinvointi Asuinpaikasta riippumaton koettu hyvinvointi

5 Maamerkit-barometri 1. Mielikuvat a) Mikä on maaseutua b) Mielikuvat maaseudusta 2. Yksilölliset merkitykset ja hyvä elämä a) Maaseutu ja identiteetti b) Maaseudun yksilölliset merkitykset c) Maaseutu hyvässä elämässä d) Maaseutu ja monipaikkaisuus 3. Maaseutu ja tulevaisuus a) Maaseutu toiveissa ja uskomuksissa b) Maaseutu ja liiketoiminta c) Mitä tehdä maaseudulle? Kohderyhmät: 15 vuotta täyttäneet suomalaiset Päättäjät Yritykset Media Maaseutuasiantuntijat Vastaajamäärä: 1620 (suomalaisten kohderyhmä) Tiedonkeruu: Kysymysten suunnittelu: Sitra & MTT taloustutkimuslaitos Kyselyn toteutus: Taloustutkimus Oy

6 Hyvän elämän kysymykset Miten tärkeä tämä asia on sinulle? 1 = Ei lainkaan tärkeä 2 = Ei kovin tärkeä 3 = Melko tärkeä 4 = Tärkeä 5 = Erittäin tärkeä Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? 1 = Toteutuu erittäin huonosti 2 = Toteutuu huonosti 3 = Toteutuu kohtalaisesti 4 = Toteutuu hyvin 5 = Toteutuu erittäin hyvin PERUSASIAT Terveys ja turvallisuus Oikeudenmukaisuus ja vapaus TYÖ JA ARKI Mielekäs työ ja tekeminen Sujuva ja stressitön arki FYYSINEN YMPÄRISTÖ Luonnonläheisyys Palvelut ja infrastruktuuri Virikkeet ja harrastusmahdollisuudet MENESTYS. VS MERKITYS Hyvä toimeentulo ja arvostuksen saaminen Elämän syvemmät merkitykset Vastaajina 1620 suomalaista helmikuussa Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

7 Suomalaiset ja hyvä elämä

8 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? Perusasiat Arki ja työ Fyysinen ympäristö Menestys vs merkitys Tärkeys Top-5 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen 3. Elämän oikeudenmukaisuus 4. Turvallisuuden tunne 5. Mielekäs työ Tärkeys Bottom-5 1. Elämällä on itseä suurempi tarkoitus 2. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa 3. Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä 4. Arkielämän ja sen muutosten ennakoitavuus 5. Hyvät harrastusmahdollisuudet 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä Toteutuminen Top-5 1. Mahdollisuus nauttia luonnosta 2. Palvelujen helppo saatavuus 3. Hyvät harrastusmahdollisuudet 4. Infrastruktuurin toimivuus 5. Turvallisuuden tunne Toteutuminen Bottom-5 1. Stressitön arkielämä 2. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa 3. Hyvä taloudellinen toimeentulo 4. Elämällä on itseä suurempi tarkoitus 5. Elämän oikeudenmukaisuus Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

9 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 Fyysinen ympäristö 4 3,5 Merkitys ja menestys Työ ja arki Terveys ja turvallisuus Vapaus ja oikeudenmukaisuus 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

10 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 Terveys ja turva Vapaus ja oikeus 4 3,5 Turvallisuuden tunne Elämässä on vapautta Elämän oikeudenmukaisuus Fyysinen ja henkinen terveys 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

11 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 4 3,5 Työ ja arki Arjen ja sen muutosten ennakoitavuus Itsensä toteuttaminen Osaaminen ja taidot Mielekäs työ Stressitön arki Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

12 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 4 Fyysinen ympäristö Hyvät harrastusmahdollisuudet Palvelujen helppo saatavuus Mahdollisuus nauttia luonnosta Infrastruktuurin toimivuus 3,5 Virikkeitä ja vaihtelua tarjoava elinympäristö 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

13 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 4 Menestys ja merkitys 3,5 3 Elämällä on itseä suurempi tarkoitus Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa Hyvä taloudellinen toimeentulo 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

14 Havaintojen yhteenveto Suomalaiset ovat tyytyväisiä fyysiseen elinympäristöönsä, eivät elämänsä sisältöön Stressittömän arjen koetaan kaikista hyvän elämän tekijöistä toteutuvan kaikkein heikoimmin. Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujuvuuteen koetaan tärkeimmäksi hyvän elämän elementiksi, heti terveyden jälkeen Oikeudenmukaisuus on myös yksi tärkeimmistä hyvän elämän elementeistä, mutta myös yksi huonommin toteutuvista. Suomalaiset kokevat työn mielekkyyden paremmaksi kuin taloudellisen toimeentulonsa Kestävä elämäntapa ja elämän itseä suurempi merkitys eivät ole suomalaisille erityisen tärkeitä. Niiden arvioidaan myös toteutuvan useimpia muita asioita heikommin

15 Asuinpaikka ja hyvä elämä

16 Terveys ja turva, vapaus ja oikeus - tärkeitä kaikille Hyvän elämän perusasiat terveys ja turva, vapaus ja oikeus - ovat kaikille erittäin tärkeitä asuinpaikasta riippumatta. Toteutumisessa ei ole suuria eroja eri alueiden välillä - Turvallisuus toteutuu kaikkialla hyvin - Oikeudenmukaisuus toteutuu kaikkialla heikosti Maaseudulla elämän perusasioiden toteutuminen on kuitenkin hivenen lähempänä asioiden koettua tärkeyttä kuin kaupungissa

17 Stressitön arki ja mielekäs työ karttavat keskustoja Maaseutumaisempaan ympäristöön muuttaville mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen on tärkeää 4,5 4 Hyvää työtä ja arkea arvostetaan asuinpaikasta riippumatta Kaupunkimaisempaan ympäristöön Aion täysin varmasti muuttaa Maaseutumaisempaan ympäristöön Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen Toteutuminen Tärkeys 3,5 2,5 3 3,5 4 4, ,5 2 Mielekäs työ Tärkeys Toteutuminen Stressitön arki Hyvä arki ja työ karttavat keskustoja - Arkielämä koetaan sitä stressaavammaksi mitä kaupunkimaisemmassa ympäristössä asutaan - Isojen kaupunkien keskustoissa asuvat kokevat työnsä vähemmän mielekkääksi kuin muut 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

18 Luonto ja palvelut ikuinen vastapari? Palvelut ja luonto eivät Virikkeitä ja Tärkeys harrastuksia ja toteutuminen tarjoava ympäristö asu samassa paikassa vastaavat toisiaan Ison kaupungin keskustassa Palvelujen Ison kaupungin ja luonnon laidalla arvostus riippuu asuinpaikasta Pikkukaupungissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella - Luonnonläheisyys, palvelut ja infrastruktuuri toteutuvat siellä missä niitä pidetään tärkeänä Luonnonläheisyys toteutuu kaupungissa paremmin kuin palvelut ja infrastruktuuri maaseudulla Ison kaupungin keskustassa Ison kaupungin laidalla Pikkukaupungissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella Ison kaupungin keskustassa Ison kaupungin laidalla Pikkukaupungissa Palvelujen saatavuus ja infran toimivuus Mahdollisuus nauttia luonnosta Toteutuminen Tärkeys Avainhaaste: Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 3 3,5 4 4,5 5 = Toteutuu 5 erittäin hyvin / Erittäin tärkeä Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

19 Maaseutu on elämäntapa ja arvokysymys Hyvä taloudellinen toimeentulo - Tärkeämpi kaupungissa - Toteutuu paremmin maaseudulla Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä - Tärkeämpi kaupungissa - Toteutuu yhtä hyvin Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa - Yhtä tärkeä - Toteutuu paremmin maaseudulla Itseään suurempi elämän tarkoitus - Tärkeämpi maaseudulla - Toteutuu paremmin maaseudulla

20 Hyvän elämän elementtien tärkeysjärjestys eri asuinpaikoissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella Pikkukaupungissa Ison kaupungin laidalla Ison kaupungin keskustassa 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Luonnon kohtaaminen 3. Oikeudenmukaisuus 4. Hyvä arki 5. Vapaus ja turvallisuus 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Hyvä toimeentulo ja arvostus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Hyvä arki 4. Luonnon kohtaaminen 5. Mielekäs työ ja tekeminen 6. Hyvä toimeentulo ja arvostus 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Oikeudenmukaisuus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Hyvä toimeentulo ja arvostus 4. Hyvä arki 5. Mielekäs työ ja tekeminen 6. Palvelut ja infrastruktuuri 7. Luonnon kohtaaminen 8. Oikeudenmukaisuus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Oikeudenmukaisuus 4. Hyvä toimeentulo ja arvostus 5. Hyvä arki 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Luonnon kohtaaminen 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Mielekäs työ ja tekeminen 4. Hyvä toimeentulo ja arvostus 5. Hyvä arki 6. Palvelut ja infrastruktuuri 7. Luonnon kohtaaminen 8. Oikeudenmukaisuus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

21 Hyvän elämän elementtien toteutumisjärjestys eri asuinpaikoissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella Pikkukaupungissa Ison kaupungin laidalla Ison kaupungin keskustassa 1. Luonnon kohtaaminen 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Fyysinen ja henkinen terveys 4. Mielekäs työ ja tekeminen 5. Hyvä arki 6. Virikkeet ja harrastukset 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Merkityksellinen elämä 9. Oikeudenmukaisuus 10.Hyvä toimeentulo ja arvostus 1. Luonnon kohtaaminen 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Fyysinen ja henkinen terveys 4. Palvelut ja infrastruktuuri 5. Mielekäs työ ja tekeminen 6. Hyvä arki 7. Virikkeet ja harrastukset 8. Merkityksellinen elämä 9. Hyvä toimeentulo ja arvostus 10. Oikeudenmukaisuus 1. Luonnon kohtaaminen 2. Palvelut ja infrastruktuuri 3. Virikkeet ja harrastukset 4. Vapaus ja turvallisuus 5. Fyysinen ja henkinen terveys 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Hyvä arki 8. Hyvä toimeentulo ja arvostus 9. Oikeudenmukaisuus 10.Merkityksellinen elämä 1. Palvelut ja infrastruktuuri 2. Luonnon kohtaaminen 3. Virikkeet ja harrastukset 4. Fyysinen ja henkinen terveys 5. Vapaus ja turvallisuus 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Hyvä arki 8. Hyvä toimeentulo ja arvostus 9. Oikeudenmukaisuus 10.Merkityksellinen elämä 1. Palvelut ja infrastruktuuri 2. Virikkeet ja harrastukset 3. Luonnon kohtaaminen 4. Vapaus ja turvallisuus 5. Fyysinen ja henkinen terveys 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Oikeudenmukaisuus 8. Hyvä arki 9. Hyvä toimeentulo ja arvostus 10.Merkityksellinen elämä Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

22 Maaseutusuhde parantaa elämää Toteutuu hyvin 4,5 4,0 (Fyysisiä puitteita lukuun ottamatta) Mikään hyvän elämän elementti ei - toteudu keskimääräistä huonommin niillä, joilla on jokin suhde maaseutuun - toteudu keskimääräistä paremmin niillä, joiden elämässä maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia 3,5 Toteutuu kohtalaisesti 3,0 Asuminen maaseudulla Suomalaiset keskimäärin Henkistä merkitystä vaikka ei käy Ei erityistä roolia 2,5 Fyysiset puitteet Muut hyvän elämän elementit Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

23 Havaintojen yhteenveto Palvelut ja infrastruktuuri keskeisin hyvinvointia erottavat tekijä vai onko? - Toteutuminen vastaa tärkeyttä Stressitön arki ja mielekäs työ karttavat keskustoja Maalla piilee hyvä elämä - palveluja ja infrastruktuuria lukuun ottamatta - Kaikki muut hyvän elämän elementit toteutuvat maaseudulla yhtä hyvin tai paremmin kuin kaupungissa - Vähäinenkin maaseutusuhde parantaa hyvän elämän kokemusta Maaseutu on elämäntapa ja arvokysymys

24 Hyvä elämä, muuttoaikomukset ja monipaikkaisuus

25 Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa Aiotko lähitulevaisuudessa (10 v sisällä) muuttaa? Maaseutumaisempaan ympäristöön Täysin varmasti muuttaa Melko varmasti muuttaa Mahdollisesti Kaupunkimaisempaan ympäristöön Melko varmasti ei muuta Täysin varmasti ei muuta % Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

26 Ketä muuttajat ovat? Aion lähitulevaisuudessa melko varmasti tai täysin varmasti muuttaa... Maaseutumaisempaan ympäristöön Kaupunkimaisempaan ympäristöön Maaseutumaisempaan vuotiaat - Pienituloiset - Perussuomalaisten ja kannattajat 10 5 Kaupunkimaisempaan - Eläkeläiset - Hyvätuloiset - Kokoomuksen kannattajat 0 Kumpaankin suuntaan - Nuoret - Kaupungissa asuvat - Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat

27 Miten maaseutumaisempaan ympäristöön muuttavat eroavat suomalaisista keskimäärin? TÄRKEYS Mahdollisuus nauttia luonnosta (+0,49) Itsensä toteuttaminen (+0,30) Stressitön arkielämä (+0,28) Elämässä on vapautta (+0,28) Oma osaaminen ja taidot (+0,26) Hyvä taloudellinen toimeentulo (+0,19) Arkielämän ja sen muutosten ennakoitavuus (+0,17) Elämällä on itseä suurempi tarkoitus (+0,16) Infrastruktuurin toimivuus (-0,28) Palvelujen helppo saatavuus (-0,46) Nykyistä maaseutumaisempaan ympäristöön lähitulevaisuudessa täysin varmasti muuttavat - pitävät elämän merkityksellistä sisältöä tärkeämpänä ja fyysisiä puitteita vähemmän tärkeinä kuin muut suomalaiset - kokevat jo nyt elämässään hyvää arkea, tekemisen mielekkyyttä ja kestävää elämäntapaa TOTEUTUMINEN Itsensä toteuttaminen (+0,23) Arkielämän ja sen muutosten ennakoitavuus (+0,18) Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa (+0,15) Oma osaaminen ja taidot (+0,15) Suluissa oleva luku on saatu vähentämällä muuttajien kokemusta vastaava arvo suomalaisten keskimääräisestä arvosta, kun skaalana on käytetty: 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

28 Miten kaupunkimaisempaan ympäristöön muuttavat eroavat suomalaisista keskimäärin? Nykyistä kaupunkimaisempaan ympäristöön lähitulevaisuudessa täysin varmasti muuttavat - pitävät elämän merkityksellistä sisältöä tärkeämpänä ja fyysisiä puitteita vähemmän tärkeinä kuin muut suomalaiset - kokevat monien elämän sisältöä kuvaavien asioiden toteutuvan elämässään huonommin kuin muut suomalaiset - mielekäs tekeminen ja hyvä arki - vapaus ja arvostuksen saaminen - elämän syvempi merkitys Suluissa oleva luku on saatu vähentämällä muuttajien kokemusta vastaava arvo suomalaisten keskimääräisestä arvosta, kun skaalana on käytetty: 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä TÄRKEYS Palvelujen helppo saatavuus (+0,44) Infrastruktuurin toimivuus (+0,33) Hyvä taloudellinen toimeentulo (+0,30) Hyvät harrastusmahdollisuudet (+0,24) Mielekäs työ (+0,16) Turvallisuuden tunne (-0,15) Elämän oikeudenmukaisuus (-0,24) Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa (-0,46) Elämällä on itseä suurempi tarkoitus (-0,47) Mahdollisuus vaikuttaa arkielämän sujumiseen (-0,64) Mahdollisuus nauttia luonnosta (-0,68) TOTEUTUMINEN Oma osaaminen ja taidot (+0,15) Elämässä on vapautta (-0,17) Itsensä toteuttaminen (-0,19) Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä (-0,2) Stressitön arkielämä (-0,21) Mielekäs työ (-0,34) Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa (-0,36) Elämällä on itseä suurempi tarkoitus (-0,61) Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

29 Kaksoisidentiteetti ja monipaikkaisuus vastaavat hyvän elämän kaipuuseen Monipaikkaisuus ilmiönä TYÖ: Suomalaisista työikäisistä joka kolmas asuu eri paikkakunnalla kuin missä tekee työtä ASUMINEN: % suomalaisista asuu monipaikkaisesti VAPAA-AIKA: Kesämökkeily kuuluun joka kolmannen suomalaisen elämään. IDENTITEETTI: Suomalaisista yli kolmannes kokee olevansa yhtä aikaa sekä maalainen että kaupunkilainen Kaksoisidentiteetti on yleisempää kaupungissa - Määrällisesti kaksoisidentiteetin omaavia on eniten isoissa kaupungeissa - Suhteellisesti kaksoisidentiteetin omaavia on eniten pikkukaupungeissa Kaupunkilainen; 39 % Ei kumpikaan; 1 % Maalainen; 22 % Sekä-että; 38 % Kolme neljästä asuu kaupungissa

30 Kaksoisidentiteetti on aktiivinen identiteetti Kaksoisidentiteetin omaavat kokevat identiteettinsä melko tärkeäksi - Mitä enemmän identiteetissä on maalaisia piirteitä, sitä tärkeämmäksi oma maalais- /kaupunkilais-identiteetti koetaan Kaupungissa asuvat omaksuvat maalaisuuden helpommin osaksi identiteettiään kuin päinvastoin. - Kaupungissa asuvista puolet sisällyttää maaseudun osaksi identiteettiään - Maaseudulla asuvista joka kolmannes sisällyttää kaupungin osaksi identiteettiään Identiteetti: Kaupunkilainen Sekä-että Maalainen Kaupungissa asuvien kytkös maaseutuun Omistus Toiminta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Toiminta maaseudulla kuuluu olennaisesti kaupungissa asuvien kaksoisidentiteettiin Kaksoisidentiteetti ei kuitenkaan edellytä omistusta tai toimintaa maaseudulla - Puolella kaupungissa asuvista maalaisista ei ole merkittävää omistusta tai toimintaa maaseudulla - Joka kolmannella pelkäksi kaupunkilaiseksi itsensä kokevalla on omistuksia maaseudulla Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

31 Havaintojen yhteenveto Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa Maalla piilee hyvä elämä - palveluja ja infrastruktuuria lukuun ottamatta Arvot ohjaavat muuttosuuntaa - Maalta haetaan merkityksellistä elämää - Fyysisiä puitteita arvostavat muuttavat kaupungin suuntaan Kaksoisidentiteetti ja monipaikkaisuus vahvistuvat, kun kaupungissa asuvat hakevat itselleen hyvän elämän aineksia myös maaseudulta Maamerkit-ohjelma: MITEN MAASEUTU VOISI VASTATA HYVÄN ELÄMÄN KYSYNTÄÄN?

32 Uudet MaaMerkit

33 IMUILMIÖ -tapahtuma 18.5 IMUILMIÖ on lähienergiaa, kestävää hyvinvointimatkailua, palvelumuotoilua ja ihmislähtöistä vihreää taloutta. Se on käsityksiä hyvästä elämästä ja kestävistä ratkaisuista. IMUILMIÖ on tapahtuma ja kokeilu, joka innostaa avoimeen dialogiin. Se on ymmärrystä huomisen tarpeista ja uusista tavoista, joilla voimme vastata ilmastonmuutoksen ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin. Imuilmiössä herätellään keskustelua suomalaisten hyvän elämän ja menestyksen eväistä tulevaisuuden toimintaympäristössä. Lähdemme liikkeelle ihmisten huomion kohteista. Etsimme luovia ratkaisuja ja yhteiskuntaa uudistavia toimintamalleja. Luomme katseen maaseutuun - sekä aineellisiin että aineettomiin luonnonvaroihin

34 Maisema on, työ puuttuu Riitta Nieminen-Sundell SISÄLLYS 1. Maaseutu on heikko signaali 2. Kysyntä luo optimismia 3. Yksilöllistä kulutusta ja hyvinvointia 4. Globaaleja ratkaisuja läheltä 5. Hyvinvointia koko Suomelle Nuoriso katsoo maaseutua jo sillä silmällä Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa Hyvää ja aitoa, mutta syrjässä maailmanmenosta Työhön liittyvä monipaikkaisuus lisääntyy ja vihreä paikallistalous voimistuu Kuluttajat ovat kiinnostuneita maaseudusta uudella tavalla Palvelumuotoilu on avuksi, kun käännetään maaseudun vahvuuksia menestystarinoiksi Maaseutu antaa elämänhallinnan ja onnen tunteen Maaseudulla toimivat yritykset voivat palkata etätekijöitä myös kaupungeista

35 Millaista kysyntää suomalaiset kohdistavat maaseutuun? Miten maaseutu voi vastata globaaleihin haasteisiin? Miltä näyttää maaseutu 2020?

36 Maamerkit Fokusalueet: Keinovalikoima: Selvitykset STRATEGISET INTEGROIVAT PROSESSIT Strategiatyö, maankäyttö, verkostot, innovaatioprosessit Tiedustelu ja strategiaprosessit Pilotit ja kokeilut MAASEUTU MERKITYS- YHTEISKUNNASSA Uudistuvasta yksilöllisestä kysynnästä palveluksi Maaseudun merkitykset ja mielikuvat selvitykset Viestintä ja jalkauttaminen Maaseutuympäristön tuotteistaminen VIHREÄN TALOUDEN LÄHIRATKAISUT Paikallisia liiketoimintaratkaisuja globaaleihin haasteisiin Lähiruoan liiketoimintamallit Lähienergian palveluratkaisut Lähimatkailu Biotalouden lähiratkaisut Viestintä ja verkostotyö Liiketoiminnan kehittäminen Pääomasijoitus Toimintatapa: Riippumattomuus Kansallinen relevanssi Oppiva ohjelma, fokusointi Hankkeiden yhteiskehittely Verkottuminen

37 Kiitos! Lisätietoa:

Maamerkit-barometri 2011 Tulokset

Maamerkit-barometri 2011 Tulokset 2011 Tulokset 18.5.2011 Eeva Hellström Sisältö 1. Miksi ja miten barometri tehtiin 2. Mielikuvat a) Mikä on maaseutua b) Mielikuvat maaseudusta 3. Yksilölliset merkitykset ja hyvä elämä a) Maaseutu ja

Lisätiedot

Maamerkit-barometri 2011 Tulokset: Maaseudun merkitykset ja tulevaisuuskuvat Eeva Hellström Julkaisuvapaa klo 12.00

Maamerkit-barometri 2011 Tulokset: Maaseudun merkitykset ja tulevaisuuskuvat Eeva Hellström Julkaisuvapaa klo 12.00 Maamerkit-barometri 2011 Tulokset: Maaseudun merkitykset ja tulevaisuuskuvat 7.3.2011 Eeva Hellström Julkaisuvapaa klo 12.00 Mikä Maamerkit-barometri? Barometrin tarkoituksena on - herättää keskustelua

Lisätiedot

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima

Lisätiedot

Yksilölliset merkitykset ja globaalit ratkaisut haastavat uuteen maaseutuajatteluun

Yksilölliset merkitykset ja globaalit ratkaisut haastavat uuteen maaseutuajatteluun Yksilölliset merkitykset ja globaalit ratkaisut haastavat uuteen maaseutuajatteluun 4.5.2011 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät, Tampere Eeva Hellström MAAseudun MERKITykset Maamerkit

Lisätiedot

Maaseutubarometri 2014

Maaseutubarometri 2014 Maaseutubarometri 2014 Tutkimusraportti Pauliina Aho & Juho Rahkonen 17.1.2014 Maaseutubarometrin taustaa 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 3 Maaseutubarometri Maaseutubarometrin tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Envi Grow Park seminaari; Biotalouden vahvat Maamerkit Eero Kokkonen/Maamerkit-ohjelma

Envi Grow Park seminaari; Biotalouden vahvat Maamerkit Eero Kokkonen/Maamerkit-ohjelma Envi Grow Park seminaari; Biotalouden vahvat Maamerkit 30.9.2010 Eero Kokkonen/Maamerkit-ohjelma Sitran toimintatapa Strategiset tavoitteet 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -> Terveydenhuollon ohjelma

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset. Workshop 30.3.2017 Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA Workshopin tavoitteena on oppia, miten palveluita ideoidaan ja kehitetään palvelumuotoilun menetelmien avulla. Workshop

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Maaseutuakatemia 2014

Maaseutuakatemia 2014 Kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto Maaseutuakatemia 2014 Hilkka Vihinen Maaseutuakatemia? Esimerkiksi, koska Kestävän kasvun toteutuminen edellyttää yhteiskunnassa systeemistä kokonaisuuksien ymmärtämistä,

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan

Lisätiedot

Maisema on, työ puuttuu. Riitta Nieminen-Sundell

Maisema on, työ puuttuu. Riitta Nieminen-Sundell Maisema on, työ puuttuu Riitta Nieminen-Sundell 2 Maisema on, työ puuttuu Riitta Nieminen-Sundell Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Itämerentori 2 PL 160 00181 Helsinki www.sitra.fi Maisema on, työ puuttuu

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18 VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET Seppo Kettunen 2.2.2018 @sepket #iareena18 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Ikääntyvien hyvinvointi puhuttaa ja eläkkeelle jääminen aiheuttaa elämänmuutoksia,

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA Ulla Kallio GREEN CARE LÄHDE: http://www.gcfinland.fi Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön

Lisätiedot

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet

Lisätiedot

ALUEELLINEN VETOVOIMA

ALUEELLINEN VETOVOIMA ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017

Lisätiedot

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA Kuntien asema muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi sote- ja maakuntauudistusten myötä. Myös Vesannon kunta valmistautuu näihin muutoksiin laatimalla uuden strategian

Lisätiedot

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus 20.2.2017 Toiminnan arviointi: omistajaohjaus Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Toiminnan kehitys uusi rooli Sote- ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa Tommi Lehtonen 2.2.2018 Jeremy Bentham (1748 1832) Yhteiskunnan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää kärsimystä. 2.2.2018 2 John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pyhäselkä Pasi Saukkonen 3.11.2015 Pyhäselkä (112 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 10 % Oletko mielestäsi 1)

Lisätiedot

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN

valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2013 2018 valokuva Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS Aito elämä yksilönä

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

tripod research ethos elämä 2011 LOHAS

tripod research ethos elämä 2011 LOHAS ethos elämä 2011 LOHAS ethos elämä 2011 Toteutettu elo-syyskuussa 2011 Tiedonkeruu M3 paneelissa Vastaajia yhteensä 1967 Aineisto on painotettu vastaamaan manner-suomen väestöä 15-75 v LOHAS LOHAS = Lifestyles

Lisätiedot

FSD2927. Maaseutubarometri 2013: kansalaiset. Koodikirja

FSD2927. Maaseutubarometri 2013: kansalaiset. Koodikirja FSD2927 Maaseutubarometri 2013: kansalaiset Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Maaseutubarometri 2013: kansalaiset [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

4/2017. Tietoa lukijoista 2017

4/2017. Tietoa lukijoista 2017 4/2017 Tietoa lukijoista 2017 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti Simo Pokki Vertikal Oy 60 Asuinpaikka ikäryhmittäin (kpl) 50 50 47 43 40 36 30 29 20 19 22 23 20 15 10 7 12 9 10 7 6 5 10 10 5 4 0 Kairantiimi RovaTiimi

Lisätiedot

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Näkemyksiä maaseudun tulevaisuuskuvista

Näkemyksiä maaseudun tulevaisuuskuvista Näkemyksiä maaseudun tulevaisuuskuvista 20.2.2012 Lapin maaseutufoorumi, Rovaniemi Eeva Hellström Taannoinen työpaikkailmoitus: Etsimme tulevaisuuden osaajaa. Emme edellytä kokemusta tulevaisuudesta. =>

Lisätiedot

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija Sitran lausunto Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 21.4.2017 Suomalainen hyvinvointikäsitys

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 20.10.2015 (104 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset

Lisätiedot

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä

Lisätiedot

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 1 19.5.2017 Etunimi Sukunimi Sisältö Viestinnän tavoitteet Priorisoidut kohderyhmät Kanavat Pääviestit Visuaalinen viestintä Projektit / toimenpiteitä

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

FSD2569. Maaseutubarometri 2009: kansalaiset. Koodikirja

FSD2569. Maaseutubarometri 2009: kansalaiset. Koodikirja FSD2569 Maaseutubarometri 2009: kansalaiset Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Maaseutubarometri 2009: kansalaiset

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot