Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström
|
|
- Tero Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström
2 MAAseudun MERKITykset
3 Maamerkit-barometri 1. Mikä barometri? 2. Suomalaiset ja hyvä elämä 3. Asuinpaikka ja hyvä elämä 4. Hyvä elämä, muuttoaikeet ja monipaikkaisuus 5. Yhteenveto havainnoista Uusia MaaMerkkejä Imuilmiö (tapahtuma) Maisema on, työ puuttuu (julkaisu) Brändää provinssi (valokuvakilpailu)
4 Hyvinvoinnin alueelliset erot Miten tietyn alueen asukkaat voivat? Millainen merkitys eri paikoilla on suomalaisten hyvässä elämässä? Alueeseen liitetty tilastollinen hyvinvointi Asuinpaikasta riippumaton koettu hyvinvointi
5 Maamerkit-barometri 1. Mielikuvat a) Mikä on maaseutua b) Mielikuvat maaseudusta 2. Yksilölliset merkitykset ja hyvä elämä a) Maaseutu ja identiteetti b) Maaseudun yksilölliset merkitykset c) Maaseutu hyvässä elämässä d) Maaseutu ja monipaikkaisuus 3. Maaseutu ja tulevaisuus a) Maaseutu toiveissa ja uskomuksissa b) Maaseutu ja liiketoiminta c) Mitä tehdä maaseudulle? Kohderyhmät: 15 vuotta täyttäneet suomalaiset Päättäjät Yritykset Media Maaseutuasiantuntijat Vastaajamäärä: 1620 (suomalaisten kohderyhmä) Tiedonkeruu: Kysymysten suunnittelu: Sitra & MTT taloustutkimuslaitos Kyselyn toteutus: Taloustutkimus Oy
6 Hyvän elämän kysymykset Miten tärkeä tämä asia on sinulle? 1 = Ei lainkaan tärkeä 2 = Ei kovin tärkeä 3 = Melko tärkeä 4 = Tärkeä 5 = Erittäin tärkeä Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? 1 = Toteutuu erittäin huonosti 2 = Toteutuu huonosti 3 = Toteutuu kohtalaisesti 4 = Toteutuu hyvin 5 = Toteutuu erittäin hyvin PERUSASIAT Terveys ja turvallisuus Oikeudenmukaisuus ja vapaus TYÖ JA ARKI Mielekäs työ ja tekeminen Sujuva ja stressitön arki FYYSINEN YMPÄRISTÖ Luonnonläheisyys Palvelut ja infrastruktuuri Virikkeet ja harrastusmahdollisuudet MENESTYS. VS MERKITYS Hyvä toimeentulo ja arvostuksen saaminen Elämän syvemmät merkitykset Vastaajina 1620 suomalaista helmikuussa Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
7 Suomalaiset ja hyvä elämä
8 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? Perusasiat Arki ja työ Fyysinen ympäristö Menestys vs merkitys Tärkeys Top-5 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen 3. Elämän oikeudenmukaisuus 4. Turvallisuuden tunne 5. Mielekäs työ Tärkeys Bottom-5 1. Elämällä on itseä suurempi tarkoitus 2. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa 3. Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä 4. Arkielämän ja sen muutosten ennakoitavuus 5. Hyvät harrastusmahdollisuudet 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä Toteutuminen Top-5 1. Mahdollisuus nauttia luonnosta 2. Palvelujen helppo saatavuus 3. Hyvät harrastusmahdollisuudet 4. Infrastruktuurin toimivuus 5. Turvallisuuden tunne Toteutuminen Bottom-5 1. Stressitön arkielämä 2. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa 3. Hyvä taloudellinen toimeentulo 4. Elämällä on itseä suurempi tarkoitus 5. Elämän oikeudenmukaisuus Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
9 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 Fyysinen ympäristö 4 3,5 Merkitys ja menestys Työ ja arki Terveys ja turvallisuus Vapaus ja oikeudenmukaisuus 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
10 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 Terveys ja turva Vapaus ja oikeus 4 3,5 Turvallisuuden tunne Elämässä on vapautta Elämän oikeudenmukaisuus Fyysinen ja henkinen terveys 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
11 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 4 3,5 Työ ja arki Arjen ja sen muutosten ennakoitavuus Itsensä toteuttaminen Osaaminen ja taidot Mielekäs työ Stressitön arki Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
12 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 4 Fyysinen ympäristö Hyvät harrastusmahdollisuudet Palvelujen helppo saatavuus Mahdollisuus nauttia luonnosta Infrastruktuurin toimivuus 3,5 Virikkeitä ja vaihtelua tarjoava elinympäristö 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
13 Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 4 Menestys ja merkitys 3,5 3 Elämällä on itseä suurempi tarkoitus Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa Hyvä taloudellinen toimeentulo 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
14 Havaintojen yhteenveto Suomalaiset ovat tyytyväisiä fyysiseen elinympäristöönsä, eivät elämänsä sisältöön Stressittömän arjen koetaan kaikista hyvän elämän tekijöistä toteutuvan kaikkein heikoimmin. Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujuvuuteen koetaan tärkeimmäksi hyvän elämän elementiksi, heti terveyden jälkeen Oikeudenmukaisuus on myös yksi tärkeimmistä hyvän elämän elementeistä, mutta myös yksi huonommin toteutuvista. Suomalaiset kokevat työn mielekkyyden paremmaksi kuin taloudellisen toimeentulonsa Kestävä elämäntapa ja elämän itseä suurempi merkitys eivät ole suomalaisille erityisen tärkeitä. Niiden arvioidaan myös toteutuvan useimpia muita asioita heikommin
15 Asuinpaikka ja hyvä elämä
16 Terveys ja turva, vapaus ja oikeus - tärkeitä kaikille Hyvän elämän perusasiat terveys ja turva, vapaus ja oikeus - ovat kaikille erittäin tärkeitä asuinpaikasta riippumatta. Toteutumisessa ei ole suuria eroja eri alueiden välillä - Turvallisuus toteutuu kaikkialla hyvin - Oikeudenmukaisuus toteutuu kaikkialla heikosti Maaseudulla elämän perusasioiden toteutuminen on kuitenkin hivenen lähempänä asioiden koettua tärkeyttä kuin kaupungissa
17 Stressitön arki ja mielekäs työ karttavat keskustoja Maaseutumaisempaan ympäristöön muuttaville mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen on tärkeää 4,5 4 Hyvää työtä ja arkea arvostetaan asuinpaikasta riippumatta Kaupunkimaisempaan ympäristöön Aion täysin varmasti muuttaa Maaseutumaisempaan ympäristöön Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen Toteutuminen Tärkeys 3,5 2,5 3 3,5 4 4, ,5 2 Mielekäs työ Tärkeys Toteutuminen Stressitön arki Hyvä arki ja työ karttavat keskustoja - Arkielämä koetaan sitä stressaavammaksi mitä kaupunkimaisemmassa ympäristössä asutaan - Isojen kaupunkien keskustoissa asuvat kokevat työnsä vähemmän mielekkääksi kuin muut 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
18 Luonto ja palvelut ikuinen vastapari? Palvelut ja luonto eivät Virikkeitä ja Tärkeys harrastuksia ja toteutuminen tarjoava ympäristö asu samassa paikassa vastaavat toisiaan Ison kaupungin keskustassa Palvelujen Ison kaupungin ja luonnon laidalla arvostus riippuu asuinpaikasta Pikkukaupungissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella - Luonnonläheisyys, palvelut ja infrastruktuuri toteutuvat siellä missä niitä pidetään tärkeänä Luonnonläheisyys toteutuu kaupungissa paremmin kuin palvelut ja infrastruktuuri maaseudulla Ison kaupungin keskustassa Ison kaupungin laidalla Pikkukaupungissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella Ison kaupungin keskustassa Ison kaupungin laidalla Pikkukaupungissa Palvelujen saatavuus ja infran toimivuus Mahdollisuus nauttia luonnosta Toteutuminen Tärkeys Avainhaaste: Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 3 3,5 4 4,5 5 = Toteutuu 5 erittäin hyvin / Erittäin tärkeä Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
19 Maaseutu on elämäntapa ja arvokysymys Hyvä taloudellinen toimeentulo - Tärkeämpi kaupungissa - Toteutuu paremmin maaseudulla Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä - Tärkeämpi kaupungissa - Toteutuu yhtä hyvin Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa - Yhtä tärkeä - Toteutuu paremmin maaseudulla Itseään suurempi elämän tarkoitus - Tärkeämpi maaseudulla - Toteutuu paremmin maaseudulla
20 Hyvän elämän elementtien tärkeysjärjestys eri asuinpaikoissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella Pikkukaupungissa Ison kaupungin laidalla Ison kaupungin keskustassa 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Luonnon kohtaaminen 3. Oikeudenmukaisuus 4. Hyvä arki 5. Vapaus ja turvallisuus 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Hyvä toimeentulo ja arvostus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Hyvä arki 4. Luonnon kohtaaminen 5. Mielekäs työ ja tekeminen 6. Hyvä toimeentulo ja arvostus 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Oikeudenmukaisuus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Hyvä toimeentulo ja arvostus 4. Hyvä arki 5. Mielekäs työ ja tekeminen 6. Palvelut ja infrastruktuuri 7. Luonnon kohtaaminen 8. Oikeudenmukaisuus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Oikeudenmukaisuus 4. Hyvä toimeentulo ja arvostus 5. Hyvä arki 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Luonnon kohtaaminen 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Mielekäs työ ja tekeminen 4. Hyvä toimeentulo ja arvostus 5. Hyvä arki 6. Palvelut ja infrastruktuuri 7. Luonnon kohtaaminen 8. Oikeudenmukaisuus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
21 Hyvän elämän elementtien toteutumisjärjestys eri asuinpaikoissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella Pikkukaupungissa Ison kaupungin laidalla Ison kaupungin keskustassa 1. Luonnon kohtaaminen 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Fyysinen ja henkinen terveys 4. Mielekäs työ ja tekeminen 5. Hyvä arki 6. Virikkeet ja harrastukset 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Merkityksellinen elämä 9. Oikeudenmukaisuus 10.Hyvä toimeentulo ja arvostus 1. Luonnon kohtaaminen 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Fyysinen ja henkinen terveys 4. Palvelut ja infrastruktuuri 5. Mielekäs työ ja tekeminen 6. Hyvä arki 7. Virikkeet ja harrastukset 8. Merkityksellinen elämä 9. Hyvä toimeentulo ja arvostus 10. Oikeudenmukaisuus 1. Luonnon kohtaaminen 2. Palvelut ja infrastruktuuri 3. Virikkeet ja harrastukset 4. Vapaus ja turvallisuus 5. Fyysinen ja henkinen terveys 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Hyvä arki 8. Hyvä toimeentulo ja arvostus 9. Oikeudenmukaisuus 10.Merkityksellinen elämä 1. Palvelut ja infrastruktuuri 2. Luonnon kohtaaminen 3. Virikkeet ja harrastukset 4. Fyysinen ja henkinen terveys 5. Vapaus ja turvallisuus 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Hyvä arki 8. Hyvä toimeentulo ja arvostus 9. Oikeudenmukaisuus 10.Merkityksellinen elämä 1. Palvelut ja infrastruktuuri 2. Virikkeet ja harrastukset 3. Luonnon kohtaaminen 4. Vapaus ja turvallisuus 5. Fyysinen ja henkinen terveys 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Oikeudenmukaisuus 8. Hyvä arki 9. Hyvä toimeentulo ja arvostus 10.Merkityksellinen elämä Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
22 Maaseutusuhde parantaa elämää Toteutuu hyvin 4,5 4,0 (Fyysisiä puitteita lukuun ottamatta) Mikään hyvän elämän elementti ei - toteudu keskimääräistä huonommin niillä, joilla on jokin suhde maaseutuun - toteudu keskimääräistä paremmin niillä, joiden elämässä maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia 3,5 Toteutuu kohtalaisesti 3,0 Asuminen maaseudulla Suomalaiset keskimäärin Henkistä merkitystä vaikka ei käy Ei erityistä roolia 2,5 Fyysiset puitteet Muut hyvän elämän elementit Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
23 Havaintojen yhteenveto Palvelut ja infrastruktuuri keskeisin hyvinvointia erottavat tekijä vai onko? - Toteutuminen vastaa tärkeyttä Stressitön arki ja mielekäs työ karttavat keskustoja Maalla piilee hyvä elämä - palveluja ja infrastruktuuria lukuun ottamatta - Kaikki muut hyvän elämän elementit toteutuvat maaseudulla yhtä hyvin tai paremmin kuin kaupungissa - Vähäinenkin maaseutusuhde parantaa hyvän elämän kokemusta Maaseutu on elämäntapa ja arvokysymys
24 Hyvä elämä, muuttoaikomukset ja monipaikkaisuus
25 Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa Aiotko lähitulevaisuudessa (10 v sisällä) muuttaa? Maaseutumaisempaan ympäristöön Täysin varmasti muuttaa Melko varmasti muuttaa Mahdollisesti Kaupunkimaisempaan ympäristöön Melko varmasti ei muuta Täysin varmasti ei muuta % Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
26 Ketä muuttajat ovat? Aion lähitulevaisuudessa melko varmasti tai täysin varmasti muuttaa... Maaseutumaisempaan ympäristöön Kaupunkimaisempaan ympäristöön Maaseutumaisempaan vuotiaat - Pienituloiset - Perussuomalaisten ja kannattajat 10 5 Kaupunkimaisempaan - Eläkeläiset - Hyvätuloiset - Kokoomuksen kannattajat 0 Kumpaankin suuntaan - Nuoret - Kaupungissa asuvat - Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat
27 Miten maaseutumaisempaan ympäristöön muuttavat eroavat suomalaisista keskimäärin? TÄRKEYS Mahdollisuus nauttia luonnosta (+0,49) Itsensä toteuttaminen (+0,30) Stressitön arkielämä (+0,28) Elämässä on vapautta (+0,28) Oma osaaminen ja taidot (+0,26) Hyvä taloudellinen toimeentulo (+0,19) Arkielämän ja sen muutosten ennakoitavuus (+0,17) Elämällä on itseä suurempi tarkoitus (+0,16) Infrastruktuurin toimivuus (-0,28) Palvelujen helppo saatavuus (-0,46) Nykyistä maaseutumaisempaan ympäristöön lähitulevaisuudessa täysin varmasti muuttavat - pitävät elämän merkityksellistä sisältöä tärkeämpänä ja fyysisiä puitteita vähemmän tärkeinä kuin muut suomalaiset - kokevat jo nyt elämässään hyvää arkea, tekemisen mielekkyyttä ja kestävää elämäntapaa TOTEUTUMINEN Itsensä toteuttaminen (+0,23) Arkielämän ja sen muutosten ennakoitavuus (+0,18) Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa (+0,15) Oma osaaminen ja taidot (+0,15) Suluissa oleva luku on saatu vähentämällä muuttajien kokemusta vastaava arvo suomalaisten keskimääräisestä arvosta, kun skaalana on käytetty: 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
28 Miten kaupunkimaisempaan ympäristöön muuttavat eroavat suomalaisista keskimäärin? Nykyistä kaupunkimaisempaan ympäristöön lähitulevaisuudessa täysin varmasti muuttavat - pitävät elämän merkityksellistä sisältöä tärkeämpänä ja fyysisiä puitteita vähemmän tärkeinä kuin muut suomalaiset - kokevat monien elämän sisältöä kuvaavien asioiden toteutuvan elämässään huonommin kuin muut suomalaiset - mielekäs tekeminen ja hyvä arki - vapaus ja arvostuksen saaminen - elämän syvempi merkitys Suluissa oleva luku on saatu vähentämällä muuttajien kokemusta vastaava arvo suomalaisten keskimääräisestä arvosta, kun skaalana on käytetty: 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä TÄRKEYS Palvelujen helppo saatavuus (+0,44) Infrastruktuurin toimivuus (+0,33) Hyvä taloudellinen toimeentulo (+0,30) Hyvät harrastusmahdollisuudet (+0,24) Mielekäs työ (+0,16) Turvallisuuden tunne (-0,15) Elämän oikeudenmukaisuus (-0,24) Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa (-0,46) Elämällä on itseä suurempi tarkoitus (-0,47) Mahdollisuus vaikuttaa arkielämän sujumiseen (-0,64) Mahdollisuus nauttia luonnosta (-0,68) TOTEUTUMINEN Oma osaaminen ja taidot (+0,15) Elämässä on vapautta (-0,17) Itsensä toteuttaminen (-0,19) Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä (-0,2) Stressitön arkielämä (-0,21) Mielekäs työ (-0,34) Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa (-0,36) Elämällä on itseä suurempi tarkoitus (-0,61) Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
29 Kaksoisidentiteetti ja monipaikkaisuus vastaavat hyvän elämän kaipuuseen Monipaikkaisuus ilmiönä TYÖ: Suomalaisista työikäisistä joka kolmas asuu eri paikkakunnalla kuin missä tekee työtä ASUMINEN: % suomalaisista asuu monipaikkaisesti VAPAA-AIKA: Kesämökkeily kuuluun joka kolmannen suomalaisen elämään. IDENTITEETTI: Suomalaisista yli kolmannes kokee olevansa yhtä aikaa sekä maalainen että kaupunkilainen Kaksoisidentiteetti on yleisempää kaupungissa - Määrällisesti kaksoisidentiteetin omaavia on eniten isoissa kaupungeissa - Suhteellisesti kaksoisidentiteetin omaavia on eniten pikkukaupungeissa Kaupunkilainen; 39 % Ei kumpikaan; 1 % Maalainen; 22 % Sekä-että; 38 % Kolme neljästä asuu kaupungissa
30 Kaksoisidentiteetti on aktiivinen identiteetti Kaksoisidentiteetin omaavat kokevat identiteettinsä melko tärkeäksi - Mitä enemmän identiteetissä on maalaisia piirteitä, sitä tärkeämmäksi oma maalais- /kaupunkilais-identiteetti koetaan Kaupungissa asuvat omaksuvat maalaisuuden helpommin osaksi identiteettiään kuin päinvastoin. - Kaupungissa asuvista puolet sisällyttää maaseudun osaksi identiteettiään - Maaseudulla asuvista joka kolmannes sisällyttää kaupungin osaksi identiteettiään Identiteetti: Kaupunkilainen Sekä-että Maalainen Kaupungissa asuvien kytkös maaseutuun Omistus Toiminta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Toiminta maaseudulla kuuluu olennaisesti kaupungissa asuvien kaksoisidentiteettiin Kaksoisidentiteetti ei kuitenkaan edellytä omistusta tai toimintaa maaseudulla - Puolella kaupungissa asuvista maalaisista ei ole merkittävää omistusta tai toimintaa maaseudulla - Joka kolmannella pelkäksi kaupunkilaiseksi itsensä kokevalla on omistuksia maaseudulla Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra
31 Havaintojen yhteenveto Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa Maalla piilee hyvä elämä - palveluja ja infrastruktuuria lukuun ottamatta Arvot ohjaavat muuttosuuntaa - Maalta haetaan merkityksellistä elämää - Fyysisiä puitteita arvostavat muuttavat kaupungin suuntaan Kaksoisidentiteetti ja monipaikkaisuus vahvistuvat, kun kaupungissa asuvat hakevat itselleen hyvän elämän aineksia myös maaseudulta Maamerkit-ohjelma: MITEN MAASEUTU VOISI VASTATA HYVÄN ELÄMÄN KYSYNTÄÄN?
32 Uudet MaaMerkit
33 IMUILMIÖ -tapahtuma 18.5 IMUILMIÖ on lähienergiaa, kestävää hyvinvointimatkailua, palvelumuotoilua ja ihmislähtöistä vihreää taloutta. Se on käsityksiä hyvästä elämästä ja kestävistä ratkaisuista. IMUILMIÖ on tapahtuma ja kokeilu, joka innostaa avoimeen dialogiin. Se on ymmärrystä huomisen tarpeista ja uusista tavoista, joilla voimme vastata ilmastonmuutoksen ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin. Imuilmiössä herätellään keskustelua suomalaisten hyvän elämän ja menestyksen eväistä tulevaisuuden toimintaympäristössä. Lähdemme liikkeelle ihmisten huomion kohteista. Etsimme luovia ratkaisuja ja yhteiskuntaa uudistavia toimintamalleja. Luomme katseen maaseutuun - sekä aineellisiin että aineettomiin luonnonvaroihin
34 Maisema on, työ puuttuu Riitta Nieminen-Sundell SISÄLLYS 1. Maaseutu on heikko signaali 2. Kysyntä luo optimismia 3. Yksilöllistä kulutusta ja hyvinvointia 4. Globaaleja ratkaisuja läheltä 5. Hyvinvointia koko Suomelle Nuoriso katsoo maaseutua jo sillä silmällä Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa Hyvää ja aitoa, mutta syrjässä maailmanmenosta Työhön liittyvä monipaikkaisuus lisääntyy ja vihreä paikallistalous voimistuu Kuluttajat ovat kiinnostuneita maaseudusta uudella tavalla Palvelumuotoilu on avuksi, kun käännetään maaseudun vahvuuksia menestystarinoiksi Maaseutu antaa elämänhallinnan ja onnen tunteen Maaseudulla toimivat yritykset voivat palkata etätekijöitä myös kaupungeista
35 Millaista kysyntää suomalaiset kohdistavat maaseutuun? Miten maaseutu voi vastata globaaleihin haasteisiin? Miltä näyttää maaseutu 2020?
36 Maamerkit Fokusalueet: Keinovalikoima: Selvitykset STRATEGISET INTEGROIVAT PROSESSIT Strategiatyö, maankäyttö, verkostot, innovaatioprosessit Tiedustelu ja strategiaprosessit Pilotit ja kokeilut MAASEUTU MERKITYS- YHTEISKUNNASSA Uudistuvasta yksilöllisestä kysynnästä palveluksi Maaseudun merkitykset ja mielikuvat selvitykset Viestintä ja jalkauttaminen Maaseutuympäristön tuotteistaminen VIHREÄN TALOUDEN LÄHIRATKAISUT Paikallisia liiketoimintaratkaisuja globaaleihin haasteisiin Lähiruoan liiketoimintamallit Lähienergian palveluratkaisut Lähimatkailu Biotalouden lähiratkaisut Viestintä ja verkostotyö Liiketoiminnan kehittäminen Pääomasijoitus Toimintatapa: Riippumattomuus Kansallinen relevanssi Oppiva ohjelma, fokusointi Hankkeiden yhteiskehittely Verkottuminen
37 Kiitos! Lisätietoa:
Maamerkit-barometri 2011 Tulokset
2011 Tulokset 18.5.2011 Eeva Hellström Sisältö 1. Miksi ja miten barometri tehtiin 2. Mielikuvat a) Mikä on maaseutua b) Mielikuvat maaseudusta 3. Yksilölliset merkitykset ja hyvä elämä a) Maaseutu ja
LisätiedotMaamerkit-barometri 2011 Tulokset: Maaseudun merkitykset ja tulevaisuuskuvat Eeva Hellström Julkaisuvapaa klo 12.00
Maamerkit-barometri 2011 Tulokset: Maaseudun merkitykset ja tulevaisuuskuvat 7.3.2011 Eeva Hellström Julkaisuvapaa klo 12.00 Mikä Maamerkit-barometri? Barometrin tarkoituksena on - herättää keskustelua
LisätiedotTulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine
Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima
LisätiedotYksilölliset merkitykset ja globaalit ratkaisut haastavat uuteen maaseutuajatteluun
Yksilölliset merkitykset ja globaalit ratkaisut haastavat uuteen maaseutuajatteluun 4.5.2011 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät, Tampere Eeva Hellström MAAseudun MERKITykset Maamerkit
LisätiedotMaaseutubarometri 2014
Maaseutubarometri 2014 Tutkimusraportti Pauliina Aho & Juho Rahkonen 17.1.2014 Maaseutubarometrin taustaa 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 3 Maaseutubarometri Maaseutubarometrin tarkoituksena on selvittää
LisätiedotIhmislähtöisiä innovaatioita
Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma
LisätiedotLuontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen
Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä
LisätiedotGreen Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi
Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä
LisätiedotMillainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano
Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa
LisätiedotEnvi Grow Park seminaari; Biotalouden vahvat Maamerkit Eero Kokkonen/Maamerkit-ohjelma
Envi Grow Park seminaari; Biotalouden vahvat Maamerkit 30.9.2010 Eero Kokkonen/Maamerkit-ohjelma Sitran toimintatapa Strategiset tavoitteet 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -> Terveydenhuollon ohjelma
LisätiedotKehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Lisätiedot#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra
#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170
LisätiedotWorkshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.
Workshop 30.3.2017 Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA Workshopin tavoitteena on oppia, miten palveluita ideoidaan ja kehitetään palvelumuotoilun menetelmien avulla. Workshop
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotMaaseutuakatemia 2014
Kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto Maaseutuakatemia 2014 Hilkka Vihinen Maaseutuakatemia? Esimerkiksi, koska Kestävän kasvun toteutuminen edellyttää yhteiskunnassa systeemistä kokonaisuuksien ymmärtämistä,
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotMaisema on, työ puuttuu. Riitta Nieminen-Sundell
Maisema on, työ puuttuu Riitta Nieminen-Sundell 2 Maisema on, työ puuttuu Riitta Nieminen-Sundell Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Itämerentori 2 PL 160 00181 Helsinki www.sitra.fi Maisema on, työ puuttuu
LisätiedotKotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus
Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan
LisätiedotMaalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020
Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotMaaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet
LisätiedotMITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?
TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotVANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18
VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET Seppo Kettunen 2.2.2018 @sepket #iareena18 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Ikääntyvien hyvinvointi puhuttaa ja eläkkeelle jääminen aiheuttaa elämänmuutoksia,
LisätiedotKansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?
Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotKulttuuriperintöbarometri 2017
Museovirasto ja ympäristöministeriö Tekijä Jaakko Hyry Kantar TNS Oy 22..21 Työ 221 Viittausohje:, Museovirasto ja ympäristöministeriö. CC BY 4. Sisältö 1. Keskeiset tulokset 2. Tutkimuksen toteutus ja
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotYRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA
MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA Ulla Kallio GREEN CARE LÄHDE: http://www.gcfinland.fi Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön
LisätiedotTietoa lukijoista 2018
Tietoa lukijoista 2018 5/2018 Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se
LisätiedotMaaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke
Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto
LisätiedotKIRSIKODIN StRategINeN SuuNNItelma
KIRSIKODIN strateginen suunnitelma 2018-2023 Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Emma-Kaisa Komi Piia Vaarala Laura Nykänen Jukka-Pekka Levy Niina Kari Alarivissä vasemmalta: Kirsi Mikkonen Santtu Miettinen
LisätiedotKANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotTietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén
Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotMaakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotKaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu
Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Luonnos Facebook-keskustelua varten 10.9.2018 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta
LisätiedotKuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Pyhäselkä Pasi Saukkonen 3.11.2015 Pyhäselkä (112 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 10 % Oletko mielestäsi 1)
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
LisätiedotPerusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille
LisätiedotKuva: Lapland Material Bank - Juha-Kauppinen. Kansainvälisten osaajien profilointi- ja segmentointitutkimus / Saksa
Kuva: Lapland Material Bank - Juha-Kauppinen Kansainvälisten osaajien profilointi- ja segmentointitutkimus / Saksa Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa kohderyhmäymmärrystä kansainvälisistä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotLiisa Hakala Johtaja TTO /TY
27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä
LisätiedotToiminnan arviointi: omistajaohjaus
20.2.2017 Toiminnan arviointi: omistajaohjaus Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Toiminnan kehitys uusi rooli Sote- ja maakuntauudistuksen
LisätiedotVESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA
VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA Kuntien asema muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi sote- ja maakuntauudistusten myötä. Myös Vesannon kunta valmistautuu näihin muutoksiin laatimalla uuden strategian
LisätiedotRatkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja
Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja Kaksi kolmesta ( %) yhtyy väittämään pieniä asuntoja tulisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia.
LisätiedotMedia- alan uusi strategia
Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotTutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.
Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotArvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen
Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa Tommi Lehtonen 2.2.2018 Jeremy Bentham (1748 1832) Yhteiskunnan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää kärsimystä. 2.2.2018 2 John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria
LisätiedotKuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen
LisätiedotGreen Care nyt ja tulevaisuudessa
Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotPiritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM
Piritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM 6/2017 - Johtava konsultti 01-08/2017 Palvelumuotoilija 04/2015-01/2017 Terveydenhuollon työnkulkujen asiantuntija 08/2013-12/2014 Hoitotyön opettaja 11/2007-06/2015
LisätiedotASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ
ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN
LisätiedotVaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit
TUTKIMUSOSIO Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit Yhdeksän kymmenestä ( %) suomalaisesta pitää eduskuntavaaleissa äänestämistä vähintään melko tärkeänä. Kuusi seitsemästä
LisätiedotToiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen
Vaalaan luodaan uudenlainen työllisyydenhoidon toimintatapa, jonka avulla saadaan pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt mukaan toimintaan ja löydetään heille yksilölliset jatkopolut
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotSuomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen
Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotRaportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen
Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
Lisätiedotvalokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN
valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2013 2018 valokuva Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS Aito elämä yksilönä
LisätiedotVesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
Lisätiedottripod research ethos elämä 2011 LOHAS
ethos elämä 2011 LOHAS ethos elämä 2011 Toteutettu elo-syyskuussa 2011 Tiedonkeruu M3 paneelissa Vastaajia yhteensä 1967 Aineisto on painotettu vastaamaan manner-suomen väestöä 15-75 v LOHAS LOHAS = Lifestyles
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotFSD2927. Maaseutubarometri 2013: kansalaiset. Koodikirja
FSD2927 Maaseutubarometri 2013: kansalaiset Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Maaseutubarometri 2013: kansalaiset [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja
LisätiedotTyöhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi
LisätiedotGreen Care Finland ry Mahdollisuus asiakaslähtöisempään palveluun
Green Care Finland ry Mahdollisuus asiakaslähtöisempään palveluun Laura Airaksinen Green Care Finland ry Hyvinkää 21.1.2019 25.1.2019 1 GreenCare Ry GreenCare yhdistyksen katsaus Mahdollisuuksien Green
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
Lisätiedot4/2017. Tietoa lukijoista 2017
4/2017 Tietoa lukijoista 2017 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotMaapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus
Maapallon selviämisen mahdollisuudet Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus 30.5.2018 Maailmassa on paljon hyvää 2 Monet asiat ovat parantuneet 3 www.gapminder.org
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotKuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 20.10.2015 (104 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen sekä maalainen että kaupunkilainen
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet
LisätiedotProfessori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
Professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli Maapallon selviämisen mahdollisuudet Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus
LisätiedotKuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen
LisätiedotSuomalaisten huolena asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sotepalvelut ja turvattomuus
TUTKIMUSOSIO JULKAISTAVISSA..1 Suomalaisten huolena asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sotepalvelut ja turvattomuus Suomalaisten enemmistö odottaa kehityksen kulkevan maassamme vääjäämättömästi
LisätiedotTulevaisuuden uimaseura.
Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
Lisätiedot