Alustavia tuloksia

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Muuttoliikesymposium, Turku Alustavia tuloksia Hannu Kytö

2 Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen sosioekonomiset erot Muuton mukanaan tuomat muutokset Muuttoalttiuteen vaikuttaneet asiat muuttovirroittain Muuttajien profiilit muuttovirroittain Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen ohjailumahdollisuudet

3 Kuntien välinen muuttoliike vaihtelee talouden, työmarkkinoiden BKT:n vuosimuutos, % Kuntien välinen muutto Bruttokansantuotteen vuosimuutos Kuntien välinen muutto

4 ja asuntomarkkinoiden muutosten mukaan Asuntoluotot halpenivat Pieni taloustaantuma Asuntojen hintapiikki Taantuma alkaa Kuntein välinen muuttoliike Lainansaanti vapautui Asuntojen hintapiikki Taantuma alkaa Vuokraasuntoja tarjolle Kuntien sisäinen muuttoliike Kuntien välinen muuttoliike Kuntien sisäinen muuttoliike

5 Helsingin kasvu on perustunut viime vuosina maahan- ja maassamuuttoon, Espoo ja Vantaa ovat kasvaneet luonnollisen väestönlisäyksen kautta. Kehyskunnat*) ovat kasvaneet nettomuutosta pääkaupunkiseudulta ja muualta maasta sekä luonnollisen väestönlisäyksen kautta Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys Helsinki Espoo Vantaa Kehyskunnat *) Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Sipoo, Tuusula ja Vihti

6 Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuskohteena on pääkaupunkiseudun sisällä, pääkaupunkiseudulta ympäristöön ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvat muuttovirrat, muuttovirtojen erot sekä muuttovirtojen syyt ja seuraukset. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää pääkaupunkiseudun lähtö- ja tulomuuttoa sekä pääkaupunkiseudun sisäistä muuttoa, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä jäsentää lähtö- ja tulomuuttoon liittyviä kuluttajatyyppejä elämäntilanteineen ja -tapoineen. Lisäksi tutkitaan, mitkä asiat olisivat vaatineet korjausta, jotta muuttaja olisi jäänyt aiemmalle asuinalueelle tai muuttanut aiemman asuinkuntansa tai pääkaupunkiseudun sisällä. Tutkimuksen aineistot Tutkimusaineistojen keräämiseksi tehtiin väestörekisteristä vuoden 2008 lopussa viisi satunnaisotosta. Postikysely kohdistettiin 3 146:lle vuoden 2008 aikana muuttaneelle vuotiaalle henkilölle. Vastauksia saatiin ja otosten yhteenlaskettu vastausprosentti oli 42,2 % Aineistoina käytettiin myös tilasto- ja paikkatietoaineistoja sekä muuttajien haastatteluja*) *) Helena Tuorila (2009) Löydettiin sopiva asunto

7 Muuttajien tulotaso vaihtelee muuton suunnan mukaan (tutkimusaineisto: otokset kuntien v tulomuutosta)

8 Kehyskunnat vetävät pääkaupunkiseudulta keskimääräistä parempituloisia muuttajia Kotitalouksien keskimääräiset bruttovuositulot v. 2007, Pääkaupunkiseudulta Kirkkonummelle (n=84) Pääkaupunkiseudulta Nurmijärvelle (n=63) Pääkaupunkiseudulta Sipooseen (n=50) Pääkaupunkiseudulta Lohjalle (n=66) Pääkaupunkiseudulta Mäntsälään (n=61) Pääkaupunkiseudulta Porvooseen (n=70) Pääkaupunkiseudulta Vihtiin (n=57) Pääkaupunkiseudulta Tuusulaan (n=70) Helsingistä ja Vantaalta Espooseen (n=73) Keskiarvo (n=1228) Pääkaupunkiseudulta Järvenpäähän (n=72) Pääkaupunkiseudulta Hyvinkäälle (n=68) Pääkaupunkiseudulta Keravallle (n=82) Muualta Suomesta Espooseen (n=79) Helsingistä ja Espoosta Vantaalle (n=64) Muualta Suomesta Helsinkiin (n=108) Muualta Suomesta Vantaalle (n=81) Espoosta ja Vantaalta Helsinkiin (n=80)

9 Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen pääpiirteitä Makrotalouden vaihtelut heijastuvat muuttoliikkeeseen Helsingin seutu*) on olut viime vuosina Oslon ohella pohjoismaiden vetovoimaisin kaupunkiseutu nettomuutolla mitattuna Lapsettomat parit ja yhden hengen taloudet muodostavat suurimman osan pääkaupunkiseudulle ja -seudulla tapahtuvasta muuttoliikkeestä Pääkaupunkiseudun ympäristöön muuttaneista noin puolet lapsiperheitä Pääkaupunkiseudulta ympäristöön muuttaneiden kotitalouksien bruttotulot/v t suuremmat kuin pääkaupunkiseudulle ja -seudulla muuttaneiden (johtuu osittain kotitalouksien kokoeroista) Pääkaupunkiseudun sisäisessä muutossa ei tapahdu väestön siirtymistä asuinaluetyyppien (keskusta/esikaupunki, lähiö) välillä Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muuttaneista noin puolet siirtyy varsinaiselle maaseudulle ja puolet ympäristön pikkukaupunkeihin Pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneiden kokemus kaupunkiasumisesta oli suurempi kuin pääkaupunkiseudulle tai pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneilla Suurin osa muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneista oli asunut aiemmin pääkaupunkiseudulla, joten he olivat eräänlaisia paluumuuttajia Helsingin asema on nettomuutolla mitattuna vahvistunut viime vuosina. *) Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

10 Asumisväljyys ei muuttunut pääkaupunkiseudun sisäisessä muutossa, väheni muualta pääkaupunkiseudulle muuttaneilla noin 14 m 2 ja kasvoi ympäristökuntiin muuttaneilla m 2 asukasta kohden

11 Joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet heikkenevät huomattavasti muuton suuntautuessa kehyskuntiin 14 13,1 13, , km 6 4 3,5 4, ,3 Pääkaupunkiseudun sisällä (n=228) 0,3 Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle (n=282) 1,8 Helsingistä ympäristökuntiin (n=345) 0,8 Espoosta ympäristökuntiin (n=223) 1,7 Vantaalta ympäristökuntiin (n=226) Matka rautatieasemalle, km Matka bussipysäkille, km

12 Pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneiden työmatkat pysyivät ennallaan. Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden työmatkat lyhenivät keskimäärin lähes 10 km, kun taas pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneiden työmatkat kasvoivat keskimäärin km.

13 Muualta Suomesta PKS:lle muuttaneiden työmatkat lyhenivät Pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneiden työmatkat pysyivät ennallaan Muualta Suomesta PKS:lle muuttaneiden työmatkat lyhenivät keskimäärin lähes 10 km PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneiden työmatkat kasvoivat km PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneista % ja PKS:lle tai PKS:lla muuttaneista noin 40 % kulki työmatkansa henkilöautolla PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneista kotitalouksista lähes puolet omisti useamman kuin yhden auton PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneista yli 60 % työmatkoihin kuluva aika kasvoi; vajaalla 20 % työmatkoihin kuluva aika väheni Ympäristöön muuttaneet kokivat liikkumismahdollisuutensa huonoiksi tai melko huonoiksi kaksi, kolme kertaa useammin kuin PKS:lle tai PKS:lla muuttaneet.

14 Ajankäyttö, kulutusmenot ja tulot muuttuivat Työhön, kuntoiluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen käytetty aika lisääntyi useammin kuin väheni riippumatta muuton suunnasta Työmatkoihin käytetty aika lisääntyi muutettaessa ympäristökuntiin Elokuvissa käynti ja kulttuurin harrastaminen vähenivät muutettaessa pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin Asumiskustannukset lisääntyivät kahdella kolmesta kaikista muuttaneista kotitalouksista muuton suunnasta riippumatta Pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneiden työmatkakustannukset, tietoliikenne-, puhelin- sekä vesi- ja sähkömaksut kasvoivat; toisaalta vaatemenot pienenivät useammin kuin kasvoivat Nettotulot nousivat noin puolella muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneista ja joka viidennellä ympäristökuntiin muuttaneista Nettotulot laskivat joka kolmannella ympäristökuntiin muuttaneella.

15 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Asuntojen alhaisemmat hinnat Monipuolisempi asuntotarjonta Monipuolisempi tonttitarjonta Parempi vuokra-asuntotilanne Asuntojen alhaisemmat hinnat, monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö pienentäisivät eniten muuttoalttiutta pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin Miten seuraavien asioiden ja palvelujen parempi järjestäminen olisi vaikuttanut muuttoonne edellisestä asuinkunnastanne? 0 = ei olisi vaikuttanut mitenkään, 1 = olisi saattanut estää muuton, 2 = olisi varmasti estänyt muuton Halvemmat tontit Paremmat rakentamismahdollisuudet Viihtyisämpi asuinympäristö Turvallisempi asuinympäristö Paremmat työmahdollisuudet Paremmat liikenneyhteydet Parempi terveydenhuolto Paremmat kaupalliset palvelut Koulun läheisyys Paremmat päivähoitomahdollisuudet Parempi kulttuuritarjonta Paremmat ulkoilumahdollisuudet Sukulaisten tai tuttavien asuminen lähellä Jokin muu seikka Helsingistä ympäristökuntiin Espoosta ympäristökuntiin Vantaalta ympäristökuntiin

16 Asuntojen alhaisemmat hinnat olisivat pienentäneet eniten hyvätuloisten muuttoalttiutta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle Helsingistä ympärist ökunt iin (n=246) Yli Alle Espoosta ympärist ökunt iin (n=138) Yli Vantaalta ympärist ökunt iin (n=159) Alle Yli Ei olisi vaikuttanut mitenkään Olisi saattanut estää muuttoni/muuttomme Olisi varmasti estänyt muuttoni/muuttomme

17 Asuntojen alhaisemmat hinnat olisivat hillinneet etenkin pääkaupunkiseudun lapsiperheiden muuttoa kehyskuntiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Muualta Suomesta Pääkaupunkiseudun pääkaupunkiseudulle sisällä Helsingistä kehyskuntiin Lapsiperhe (n=52) Lapseton pari (n=86) Yhden hengen talous (n=74) Lapsiperhe (n=55) Lapseton pari (n=92) Yhden hengen talous (n=120) Lapsiperhe (n=154) Lapseton pari (n=105) Yhden hengen talous (n=66) Espoosta kehyskuntiin Lapsiperhe (n=121) Lapseton pari (n=69) Yhden hengen talous (n=29) Vantaalta kehyskuntiin Lapsiperhe (n=105) Lapseton pari (n=70) Yhden hengen talous (n=36) Ei olisi vaikuttanut mitenkään Olisi saattanut estää muuttoni/muuttomme Olisi varmasti estänyt muuttoni/muuttomme

18 Halvempi asuminen, monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö olisivat vähentäneet sekä pääkaupunkiseudun sisäisen että pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin suuntautuvan muuton todennäköisyyttä Noin puolet pääkaupunkiseudulla ja 70 % ympäristökuntiin muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos asuntojen hinnat olisivat alhaisemmat; muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneet valitsivat usein Vantaan asuinpaikakseen halvempien asuntojen vuoksi Asuntojen alhaisemmat hinnat olisivat pienentäneet eniten hyvätuloisten muuttoalttiutta Asuntojen alhaisemmat hinnat olisivat hillinneet etenkin pääkaupunkiseudun lapsiperheiden muuttoa kehyskuntiin Noin puolet pääkaupunkiseudulle muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos edellisessä asuinkunnassa olisi paremmat työmahdollisuudet Lähes puolet PKS:lta kehyskuntiin muuttaneista asui vuokra- tai työsuhdeasunnossa. Heistä kolmannes ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos PKS:lla vuokra-asuntotilanne olisi parempi Monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö olisi vaikuttanut % PKS:lla ja PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Halvemmat tontit, monipuolisempi tonttitarjonta tai paremmat rakentamismahdollisuudet olisivat vaikuttaneet % PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Parempi terveydenhuolto olisi vaikuttanut 10 % PKS:lla ja PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen.

19 Muuttovirroissa arvostuksiltaan 7 erilaista ryhmää (faktorianalyysi; malli selittää 46 % 23 elämänarvomuuttujan yhteisvaihtelusta) Oman rauhan arvostajat Hyvien palvelujen arvostajat Tapahtumarikasta elämää arvostavat Työmahdollisuuksia arvostavat Perhe-elämää arvostavat Liikuntamahdollisuuksia arvostavat Yhteiskunnallista vaikuttamista arvostavat PKS:lla ja PKS:lle muuttajat arvostivat hyviä palveluja, tapahtumarikasta elämää, hyviä työmahdollisuuksia ja yhteiskunnallista vaikuttamista PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneet arvostivat etenkin omaa rauha ja hyviä palveluja Muuttajat viihtyivät kotitaloustyypistä riippumatta uudessa asuinpaikassaan sitä paremmin, mitä paremmin he katsoivat elämänarvonsa ja ihanteellisena pitämänsä elämäntavan toteutuvan.

20 Tapahtumarikas elämä vetää muuttajia pääkaupunkiseudulle

21 Kehyskuntiin muuttaneet sopeutuivat parhaiten uuteen asuinympäristöön Pääkaupunkiseudulta Tuusulaan (n=77) Pääkaupunkiseudulta Sipooseen (n=58) Pääkaupunkiseudulta Nurmijärvelle (n=71) Pääkaupunkiseudulta Kirkkonummelle (n=89) Pääkaupunkiseudulta Porvooseen (n=79) Pääkaupunkiseudulta Hyvinkäälle (n=73) Espoosta ja Vantaalta Helsinkiin (n=85) Pääkaupunkiseudulta Vihtiin (n=62) Pääkaupunkiseudulta Lohjalle (n=66) Helsingistä ja Vantaalta Espooseen (n=82) Pääkaupunkiseudulta Keravallle (n=89) Pääkaupunkiseudulta Järvenpäähän (n=71) Pääkaupunkiseudulta Mäntsälään (n=67) Muualta Suomesta Helsinkiin (n=118) Muualta Suomesta Espooseen (n=83) Helsingistä ja Espoosta Vantaalle (n=66) Muualta Suomesta Vantaalle (n=83) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Viihdyn erinomaisesti Sopeutuminen tuntuu hieman vaikealta Viihdyn, mutta vaatii vielä vähän aikaa sopeutua kunnolla Tuskin tulen sopeutumaan

22 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat ohjailtavissa kuntien tiiviimmällä yhteistyöllä tai kuntaliitoksilla Noin puolet kyselyyn vastanneista arvioi asuvansa nykyisessä asuinkunnassaan viiden vuoden kuluttua Joka viides pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttanut arvioi asuvansa viiden vuoden kuluttua jälleen pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudulla tai -seudulle muuttaneista joka viides arvioi asuvansa nykyisessä asuinkunnassaan viiden vuoden kuluttua ja joka toinen muualla pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudulla tai -seudulle muuttaneista yli puolet arvioi asuvansa omakoti- tai rivitalossa viiden vuoden kuluttua Kehyskuntien rivitaloihin muuttaneista suuri osa aikoi muuttaa omakotitaloon viiden vuoden sisällä Pääkaupunkiseudun kasvu tulisi ohjata raideliikenteen varteen Panostaminen joukkoliikenneratkaisuihin, kohtuuhintaiseen asuntotarjontaan, viihtyisään ympäristöön ja palveluihin ohjaa myös muuttovirtoja ekologisempaan suuntaan Yhteiskunnan, ympäristön, asukkaiden ja muuttajien hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kasvukeskuksilla on yhteinen palvelutuotanto sekä tontti- ja asuntopolitiikka.

23 Kiitos! Valokuvat: Hannu Kytö