Johda omalla esimerkilläsi. Sauli Niinistö s ,50. Jalostunutta arkea s.16. Riskibisnestä koko sydämellä s. 42. Automerkit herättävät

Transkriptio

1 ,50 > M A R K K I N A T Jalostunutta arkea s.16 > Y R I T T Ä J Ä T Riskibisnestä koko sydämellä s. 42 > Y R I T T Ä J Ä & A U T O Automerkit herättävät tunteita s. 48 > M A U T Erikoisen hyvää s. 60 Johda omalla esimerkilläsi Sauli Niinistö s. 8

2 > P Ä Ä K I R J O I T U S Neljännesvuosisata yrittäjyyden puolesta Vähintäänkin viimeiset 10 vuotta siellä ja täällä on toistettu, että perinteinen printtimedia on murroksessa uutistarjonnan siirtyessä maksuttomana internetiin, ja kuluttajien jättäessä aamulehtensä kestotilauksen uusimatta. Näin on tietysti tapahtunutkin, mutta suomalaiset ovat olleet myös uskollisia lehdilleen. Tästä kertoo mm. se, että sanomalehtien levikit ovat säilyneet tiukassa mediakilpailussa lähes ennallaan, minkä rinnalla niiden verkkoversioilla on kautta linjan suuret kävijämäärät. Tässä ajassa merkittävin tai ainakin näkyvin murros on koskenut talouden erikoislehtiä, kun toimialan kaksi suurta kustantajaa ovat kertoneet tarjonnan supistamisesta, tai uutisoinnin siirrosta kokonaan verkkoon. Tämä viestii kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta netin hyväksi, mutta myös siitä, että talousuutisoinnilla on haasteellista kilpailla suhteellisen pienessä kohderyhmässä. Kun talous on nykyisin jokaisen maa- ja maakuntaykkösen normaalia sisältöä, on haasteellista innoittaa asiakas lukemaan pääsääntöisesti samat uutiset vielä toiseen kertaan erikoislehdestä, ja vielä maksamaan siitä, kun maksuttomankin uutisvirran saa tietokoneelleen nopeammin, kuin ehtii kissan sanoa. Taloustiedon jakelumarkkinoilla näyttäisikin nyt alkaneen uuden aikakauden päivittäisuutisoinnin painopisteen siirtyessä verkko- ja mobiiliympäristöön. Jos aiemmin lehdestä etsittiin verkko-osoite lisätietoja kertomaan, niin nyt verkosta siirrytään lehteen jos siirrytään ja verkkoa rauhallisempaan ympäristöön uutisen arvoa ja sisältöä punnitsemaan. Talouskustantajan näkökulmasta kasvava verkkopainotteisuus komeine kävijämäärälukuineen ei kuitenkaan välttämättä vie hyvään lopputulokseen, koska jakelukanavan muutos johtaa muutoksen myös ansaintalogiikassa. Vaikka verkkomainonta kasvaa, on selvää, että kovakaan kasvu mainonnassa ei aivan nopeasti korvaa levikkitulojen menetyksiä. Samalla on syytä myös huomata, että päivittäisessä uutisvirrassa pk-yritystiedolla on sijaa edelleen vain marginaalissa mm. siksi, että yhä harvemmalla toimituksella on kyky ja osaaminen pienyrityksiä koskevan, tai erityisesti pienyrityksille suunnatun tiedon tuottamiseen. Näin vastuu tämän yrityssektorin uutistuotannosta ja/tai informoimisesta on yhä enemmän jäämässä niille, jotka sen oikeasti hallitsevat ja osaavat. Suomalaiset yrittäjät perustivat tämän lehden 25 vuotta sitten vauhdittamaan osaltaan yrittäjien yhteiskunnallista nousukiitoa. Silloin yrittäjäliikkeen nousun aattona arvioitiin omistajayrittäjien tilanne ympäröivässä yhteiskunnassa ja muotoiltiin järjestön silloisen toimitusjohtajan Waldemar Bühlerin sanoin sanoma seuraavasti: Pienyrittäjien on itse tiedostettava merkityksensä kansantalouden kokonaisuudessa. Heidän on nyt kehitettävä itseään yksilöinä ja yritysjohtajina. On myös aika parantaa yritysten yhteistyökykyä suhteessa sidosryhmiin ja koko ympäröivään yhteiskuntaan. On vahvistettava yrittäjäidentiteettiä. Tänään Yrittäjä kertoo menestyjistä ja puurtajista, lajitovereista, jotka elävät yrittäjän värikästä arkea. Näin lehti puolustaa paikkaansa 2000-luvun yrittäjälukijoidensa sydämissä. Sisariensa Yrittäjäsanomien ja yrittäjäportaali yrittajat.fin tavoin Yrittäjä nojaa valtakunnallisuuteen, vankkaan pienyritysosaamiseen ja etuoikeuteen välittää yrittäjäjärjestön osaamistuella lukijoilleen, kuinka nykyinen, tai valmistelussa oleva lainsäädäntö vaikuttaa yrittämisen toimintaympäristöön nyt ja huomenna. Näin 25-vuotias Yrittäjä omistaa komeat lähtökuopat myös tuleville vuosikymmenille. Onnea ja eteenpäin. Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 25. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittaja Riikka Kovala riikka.kovala@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Merja Hirvonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 1/ x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Novatech Single Matt Sisus Novatech Single Matt Plus Kannen kuva Pekka Sipola Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

3 S I S Ä L T Ö > J O U L U K U U > J O H T A M I N E N Tietoa syistä ja seurauksista Henkilöstö haluaa ensi sijassa tietoa siitä, miten muutos vaikuttaa omiin työtehtäviin, organisaation rakenteeseen ja tavoitteisiin, Alpo Arasmo Mercuri Internationalista painottaa. > M A R K K I N O I N T I Potkua osaamiseen 1960-luvulla rovaniemeläinen Haavikko-Talot valmisti pieniä kesämökkejä. Tänä päivänä TE-keskuksen täsmäkurssien vauhdittamana rakentaja tekee mm. golf-keskuksia ja kylpylöitä. > M A R K K I N A T Arkkitehtitoimisto Helin & Co uskoo tavarakaupan ylivallan jääneen taakse. Pekka Helin > M A R K K I N A T Verkko tarjoaa markkinointimahdollisuuksia monenlaisille yrityksille. Taneli Tikka 20 P Ä Ä K I R J O I T U S 3 Neljännesvuosisata yrittäjyyden puolesta M A K A S I I N I 6 Poimintoja J O H T A M I N E N 8 Sauli Niinistö johtamisesta: Omalla esimerkillä 12 Henkilöstö haluaa tietoa syistä ja seurauksista Y R I T T Ä J Ä M A R K K I N A T 16 Arkkitehdit suunnittelevat jalostunutta arkea 19 Kolumni: Innovaatioyhteiskunta ei synny puhumalla 20 Asiakkaat löytyvät verkosta M A R K K I N O I N T I 26 Moppisota, osa 6: Loppu hyvin kaikki hyvin? 28 Potkua osaamiseen I N N O V O I N T I 34 Uitava aavalle merelle t i e t o & t e k n i i k k a 36 Matkapuhelin oppaana 38 Laskut verkkoon Y R I T T Ä J Ä T 42 Riskibisnestä koko sydämellä

4 40 48 > Y R I T T Ä J Ä & A U T O Automerkit herättävät tunteita Auton merkitys yrityksen ja yrittäjän imagoon on vahvasti sidoksissa toimialaan. IT-alalla hienolla autolla ajaminen on jo yleisesti hyväksyttyä, mainekonsultti Jouni Heinonen selvittää. > Y R I T T Ä J Ä T Riskibisnestä koko sydämellä Rakkaudesta teatteria kohtaan Tampereen Komediateatterissa touhutaan, Panu Raipia räväyttää. > V A P A A - A I K A Muodostelmakuvioita Lapsuuden harrastukseen voi löytyä uusi kipinä vielä vuosikymmenten päästä. 58 > U L K O M A A T Tytäryrityksemme Etelä- Afrikassa Köyhyydestä vapautumiseen tarvitaan yrittäjiä, joilla on rohkeutta lähteä liikkeelle Pitääkö myytti Hinta ratkaisee aina, kun tarjouksia verrataan paikkansa? 46 Pehmeää bisnestä kovaa tuottoa Y R I T T Ä J Ä & A U T O 48 Automerkit herättävät tunteita V A P A A - A I K A 58 Muodostelmakuvioita ja maratonkilometrejä M A U T 60 Erikoisen hyvää U L K O M A A T 62 Pushkarin ystävällisin mies 66 Kiitos Jumalalle K u l t t u u r i 68 Itsenäinen Suomi syntyi maailmanpolitiikan pyörteissä M a a i l m a N p y ö r ä 71 Uutisia ulkoa U U T I S M A A I L M A 72 Tuotteet ja palvelut J K 74 Mikä on ku ei ahrista Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

5 > M A K A S I I N I Makasiinin kokoaja Helinä Hirvikorpi Pääomaa sijoittajalta n Pääomasijoittajan tulo yritykseen on aina iso muutos. Yrittäjävetoinen yritys laajenee ulkopuolelle. Hallituspaikka on yleensä napanuora yrityksen ja pääomasijoittajan välillä. Parhaassa tapauksessa yritys saa hallitukseensa liiketoimintaosaamista ja uutta näkökulmaa, oikeaa lisäarvoa. Pahimmassa tapauksessa pääomasijoittaja käyttää rahan valtaa, mutta ei ymmärrä yrityksestä tai toimialasta mitään, on esimerkiksi pelkästään kirjaviisas. Yrittäjien onkin syytä selvittää, miten pääomasijoittaja on aiemmissa sijoituksissaan selvinnyt, onko rahasto tehnyt jatkosijoituksia, miten se irtautuu. Jossakin vaiheessa pääomasijoittaja haluaa joka tapauksessa muuttaa sijoituksensa rahaksi. Yrittäjä pitää itsellään mieluusti enemmistön, ettei sanavalta mene. On taas pääomasijoittajia, joiden ehtona on enemmistöomistus. Tietoa pääomasijoittajista ja rahastoista saa pääomasijoitusyhdistyksen (Finnish Venture Capital Association) kotisivuilta ( Varsinaisia jäseniä siinä on 39 ja liitännäisjäseniä, jotka voivat myös kehittää pääomasijoitustoimintaa Suomessa, on 72. Mieli maassa n Masennus on syynä työkyvyttömyydelle yhtä usein kuin selkävaivat. Viime vuonna noin suomalaista joutui masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Kyse ei ole stressistä tai uupumisesta, vaan todella syvästä sairaudesta. Kumma juttu on se, että kyseessä ovat nuoret ja keski-ikäiset, joilla olisi vielä kymmeniä työvuosia edessään. Työhön paluu on monesti myös lääke. Ihminen saattaa tuntea itsensä tarpeettomaksi, syrjäytyneeksi, yksinäiseksi. Työyhteisössä hän kuuluu joukkoon, työ rytmittää elämää ja tarjoaa sosiaalisia suhteita. Moni paranee ja kuntoutuu hyvin, mutta kynnys palata työpaikalle on korkea. Siksi osa-aikatyökyvyttömyyseläke voi olla ratkaisu. Hoidon ja työhön paluun yhteensovittaminen vaatii kaikilta osapuolilta ennakkoluulotonta suhtautumista. Hyvä työyhteisö ottaa haasteen vastaan. Kun olet epävarma, mumise. Kun olet kusessa, delegoi. Butlerin periaate Ei kilise eikä kolise n Ikean perustaja Ingvar Kamprad kävi syksyllä Suomessa ja kehui kansaa, joka on maksanut sotakorvauksensa sekä Olvi-olutta. Maailman rikkaimpiin kuuluva Kamprad omistaakin jonkin verran savolaisen Olvin osakkeita. Nyt tämä suomalaispanimo on teettänyt uuden kierrätettävän muovipullon, johon pullotetaan ensin kivennäisvesiä, sitten virvoitusjuomia ja lonkeroa. Muovisen pullon on suunnitellut eturivin muotoilijoihimme kuuluva Harri Koskinen. Muovipullo tulee käyttöön ensi vuoden alusta. Pulloille on luotu kierrätysjärjestelmä ja pulloihin liittynyt haittavero poistuu. Materiaali voidaan käyttää uudelleen hyödyksi. Olutpullot kilisevät edelleen lasisena. Pörssiyhtiö Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho on voinut ilmoittaa osavuosikatsauksissaan tänä vuonna jo 20 prosentin kasvua ja tulos on kohonnut myös kiitettävästi. Viime vuoden liikevaihto oli 170 miljoonaa euroa. Panimokonserni työllistää noin 1100 ihmistä Suomessa ja Baltian maissa. Kun Olvi vuonna 1878 perustettiin Iisalmeen, Suomessa oli 78 panimoa. Suomalaisena niistä on säilynyt enää Olvi. Muotoilija Harri Koskinen suunnitteli uuden pullon kovaan kulutukseen. Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

6 Yksityisen ihmisen Kiina n Jari Vepsäläinen on oikeasti naimisissa Kiinan kanssa. Hän opiskeli siellä jo 1980-lvulla lakia, perusti sinne yrityksen ja löysi myös kiinalaisen vaimon. Alkujaan hän oli kielitaidoton Lapin korkeakoulusta valmistunut juristi ja lähti Kiinaan jatkoopiskelijaksi. Bisneshenkinen urheilijanuorukainen alkoi tehdä kaikenlaista kauppaa eikä hätkähtänyt muureja ja byrokratiaa. Nyt hänellä on menestyksekäs yritys Fintrade-Mercer, joka auttaa muita yrityksiä etabloitumaan Kiinan markkinoille. Fintrade-Merceriin kuuluu myös mm. ympäristöyhtiö Sino Environement. Ympäristönsuojelun teknologiaa Kiina todella tarvitsee. Kiina on Jari Vepsäläisen yritys Fintrade-Mercer kohdellut minua auttaa Kiinaan haluavia yrityksiä niin hyvin, kuin omaa Suomesta kuin muualtakin Euroopasta. poikaansa. Maa on antanut minulle mahdollisuuksia ja tukenut. usein olemme olleet mitä erinäisimmissä hankaluuksissa, mutta parin puhelinsoiton jälkeen asiat ovat olleet taas kunnossa, Vepsäläinen toteaa. Kiinalaisen perheen kautta hän on päässyt sisälle maan arkeen ja kult- tuuriin; oma kuusivuotias tytär puhuu mandariinia ja Kantonin kiinaa. Nykyisin Vepsäläinen asuu perheineen Hongkongissa, joka on hektinen, mutta viehättävä miljoonakaupunki meren ympäröimänä. Kiinalaisesta joustavuudesta kertoo, että jokainen saa itse päättää, miten omassa elämässään sekoittaa keskenään kansanuskomukset, kiinalaisen lääketieteen, Konfutsen moraaliopit, buddhalaiset rituaalit tai jopa taolaisuuden. Kiinalaisuuden ydin on kunnioitus ikivanhoja kiinalaisia perinteitä ja tapoja kohtaan, Jari Vepsäläinen sanoo. Millaista on ollut 22 vuotta elää ja toimia yrittäjänä Kiinassa? Siitä saa hyvän kuvan, kun lukee Aira Väisäsen kirjoittaman kirjan Naimisissa Kiinan kanssa (Tammi 2007). Maa ja sen toimintatavat avautuvat yksityisen ihmisen ja hänen kokemustensa kautta ihan eri tavalla kuin makrotason raporteissa. Toimittaja Aira Väisänen on päässyt lähelle haastateltavaansa ja välittää hänen värikkäästä elämästään kiinnostavia kohtauksia. Myy enemmän, lupaa vähemmän n Johtamiskirjoja kirjoittaneen Peter Druckerin mukaan bisneksen syvin tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan luoda asiakas. Myyjän ja asiakkaan välinen kohtaaminen on avaintekijä sille, mitä tapahtuu seuraavaksi. Syntyykö kauppa, onko asiakas tyytyväinen ja palaa kaupantekoon. Monet luulevat, että voi luvata mitä sattuu, ampua yli mainonnassa, johtaa harhaan markkinoinnissa. Katteettomista lupauksista jää kuitenkin kiinni ja asiakas muistaa sen. Elina Aalto ja Mika D. Rubanovitsch tekivät kirjan Myy enemmän, myy paremmin (WSOYpro 2007). Kirja käy läpi myyntiprosessin vaiheet askel askeleelta. Pienetkin parannukset myyntitekniikassa vaikuttavat myyntituloksiin. Kirja painottaa asiakkaan tarpeita; myyjän on otettava huomioon asiakkaan tilanne ja ratkaistava tarpeet kokonaisvaltaisesti. Tarkoitus on, että myyjällä olisi rohkeutta tehdä isompaa kauppaa jo ensikohtaamisella. Kun asiakas tarvitsee tuota, se tarvitsee varmaan myös tuota. Tiesitkö, että Henkilöauton keski-ikä Suomessa on 10,5 vuotta. Keskimääräinen romutusikä 18,4 vuotta. Enää 15 päivää jouluun, jos sitäkään. Rauhallisesti. Y R I T T Ä J Ä

7 Se, että suunta on kaikille selvä, ja että tiedetään tarkkaan mitä tavoitellaan, on kunkin yksilön työn mielekkyyden kannalta merkittävää, Sauli Niinistö toteaa. Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

8 > J O H T A M I N E N Sauli Niinistö johtamisesta Omalla esimerkillä Jouko Lantto ja Riikka Kovala kuvat Pekka Sipola Suomen itsenäisyyttä juhlittiin tällä kertaa ylimääräisen gloorian säihkeessä, sillä maan 90-vuotispäivän rinnalla saatoimme antaa asianmukaista arvostusta myös kansanedustuslaitoksemme 100-vuotistaipaleelle. Tosin varsinainen juhlapäivä oli jo viime toukokuun 23, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta yksikamarisen eduskuntamme ensimmäisestä täysistunnosta. Silloin ja tänään todettiin, että Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskunnan työtä tässä ajassa johtaa puhemies Sauli Niinistö, jonka johdettaviin ainakin periaatteessa kuuluu liki eduskunnassa työskentelevää; kansanedustajia, virkamiehiä ja -naisia, edustajien avustajia jne. Tämä on hyvin poikkeuksellinen talo siinä mielessä, että täällä on työskentelyn poliittinen traditio, joka heijastuu istuntosalista, ja sitten iso joukko väkeä tuottaa palveluja, joita kansanedustajat työssään tarvitsevat. Osin normaalia elämää Eduskunnassa työskentelevistä oman joukkueensa kansanedustajien ja heidän avustajiensa taustalle muodostavat vielä ne, jotka tuottavat hallintopalveluita. Puhemies Niinistön mukaan pyrkimyksenä on pitää heidän ympärillään tietynlaista palomuuria, mikä tarkoittaa sitä, että tilinpitoon ja henkilöstöhallintoon liittyvät henkilöt eläisivät talon ainutlaatuisuudesta huolimatta sitä normaalia elämää, mitä muillakin talousosastoilla eletään. Johtamisen näkökulmasta tämä on erikoinenkin asetelma, kun ajattelen johtamista suhteessa henkilöstöön. Itse olen kuitenkin valittu kansanedustaja, en siis johtava virkamies. Ehkä käynnissä olevan hallinnon uudistusprosessin puitteissa tulisi pohtia, miten eduskunnan poliittisesti valittujen henkilöiden osuus määritetään talon hallinnollisessa johtamisessa. Hallintoa uusiksi Puhemies Sauli Niinistö kuvaa itseään johtamisen alueella mieluimmin selfmade maniksi kuin alan asiantuntijaksi. Työn kuvan näkökulmasta puhe- > Paremman tehokkuuden vaatimus on tulossa eduskuntaankin, ja siinä hallinnonuudistus on yksi keskeisiä toimenpiteitä, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö sanoo. Samalla hän painottaa, että eri organisaatioissa tuloksellisuutta on haettava ennen kaikkea hyvän johtajuuden kautta. Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

9 Mielestäni olisi täydellinen virhe koko tasaarvo-ajattelun kannalta erehtyä näkemään suuria ja ratkaisevia sukupuolesta johtavia eroja organisaatioiden tai ihmisten johtamisessa, Sauli Niinistö arvioi. > mies on kuitenkin johtaja paitsi eduskunnan täysistunnoissa, niin myös monessa muussa julkisuudessa vähemmän näkyvässä. Puhemiehen mukaan salityöskentely on itse asiassa hyvin ohut puoli koko toimenkuvassa. On tässä paljon muutakin, tapaamisia ja kokouksia, eduskunnan kiinteistöjen laajaa peruskorjaushanketta, sitten ihan puhtaasti tämän talon kannanottoja siihen, miten se missäkin tilanteessa toimii. Aika paljon sotkeutumista taloushallintoon, kuten on näkynyt, mutta yleensä kuitenkin aika laaja-alaista johtamista. Meneillään olevan hallinnon uudistuksen perustyö on tarkoitus saattaa Niinistön mukaan loppuun vielä tänä vuonna, mikä mahdollistaa jatkovalmistelut ensi syksynä. Hallintouudistuksen valmistelussa on tarkoitus ottaa huomioon mm. talon henkilöstön eläköitymis- Muutu muuttaaksesi Jokaisen pitää olla oman itsensä johtaja, eikä johtajuus saa olla asemasta kiinni, kansainvälisen Leadership Management Internationalin pääjohtaja Randy Slechta sanoo. Jouko Lantto Randy Slechtan mukaan johtaminen on asennetta ja käyttäytymistä. Muutos vaatii puolestaan esimieheltä uskoa ihmisiin ja heidän kehittymiskykyihinsä. Saadaksemme aikaan pysyviä muutoksia emme voi vain muuttaa asioita, kuten tuotantolinjoja tai organisaatiokaavioita. Meidän on muutettava ajattelutapojamme, joka on paljon haasteellisempaa. Jo kauan sitten Socrates sanoi: Jos haluat muuttaa maailman, sinun on muututtava ensin itse. Maailma muuttuu nopeasti ja se tuo haasteita johtamiselle. Tutkimukset osoittavat, että henkilöstön luottamus organisaatioiden johdon kykyyn toteuttaa tarvittavat muutokset on ollut laskussa koko tämän vuosikymmenen ajan. Vaikka tapa tehdä työtä on muuttunut, organisaatiomallit ovat edelleen ne samat vanhat, kontrolliin perustuvat, Slechta arvioi. Viime vuosituhannella käytettiin 80 prosenttia ajasta manageeraamiseen, eli budjetointiin, ohjaamiseen, kontrolliin jne. ja vain 20 prosenttia ihmisten johtamiseen eli leadershipiin. Tällä vuosituhannella luvut tulevat olemaan päinvastaiset. Nyt tarvitaan visionääristä johtajuutta, motivointia, valmennusta ja kehittämistä. Itse itseään johtamalla Leadership Management Internationalin pääjohtaja Randy Slechtan mukaan tällä ei tarkoiteta, että tulevaisuuden johtajan pitäisi olla yliihminen. Hänen pitää sen sijaan koota ympärilleen ihmisiä, jotka ovat itsensä johtajia, eli oma-aloitteisia ja itsenäiseen työhön pystyviä. 1 0 Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

10 seikkoja, ja muitakin toimia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia rationalisointiin. Henkilöstövähennyksiä ei välttämättä ole tiedossa, mutta uudistus jättää tällaiseenkin mahdollisuuksia. Politiikka erikseen Poliittisen siiven johtamisen kehittämiseksi puhemies Niinistö ei suuria muutoksia kaipaa, ehkä kuitenkin yhteydenpidon lisäämiseen olisi varaa. Eduskuntaryhmien ryhmänjohtajat johtavat lähinnä poliittista toimintaa ja oman ryhmänsä organisaatiota. Meillä on kuitenkin puhemiesneuvosto ja kansliatoimikunta, jotka käyttävät päätösvaltaa ja joissa on ryhmien valitsemia edustajia. Puhemiehen mukaan eduskunnan yleiseen kulkuun liittyvät tehtävät hoidetaankin rakentavasti, sillä intressi asioiden sujumiseksi on yhteinen. Sitten on tietysti eri asia, kun mennään siihen, mitä mieltä kukin on. Kaikki suhtautuvat kuitenkin rakentavasti siihen, että eduskunnan mielipide saadaan mahdollisimman mutkattomasti muodostettua. Samalla Sauli Niinistö kuitenkin huomauttaa, että kansanedustajien työn ja tehokkuuden arvioinnissa ainoat oikeat mittarit ovat vaalit ja oikeat mittaajat ovat äänestäjät. Kansanedustajat työskentelevät sen mukaan kuin hyväksi näkevät. Heidän poliittisen työnsä arviointi ei kuulu muulle kuin äänestäjälle. Usein yhteisö näyttää pitkälti keulakuvaltaan. Hyvä johtaminen Johtaminen on ihan inhimillistä toimintaa ja tapahtuu aika pitkälle johtajan oman persoonan kautta, puhemies Sauli Niinistö tiivistää johtamisnäkemystään. Hänestä johtajan oma esimerkki on se, joka vaikuttaa. Ja siinä on aika annos etikkaa mukana myös. Usein yhteisö näyttää siltä kuin sen keulakuva näyttää. Toisaalta johtamisessa on kysymys myös tekniikasta, jonka rinnalla on tietysti aivan selvä asia, että viimeisimmän osaamisen ja tiedon varassa tapahtuu itse suorittaminen, Niinistö lisää. Kaikki asiantuntemus on hyväksi, eikä voida sanoa kategorisesti, että asiantuntijoilla ei olisi johtamistaitoja. Kai niitäkin on moneen lähtöön. Johtaminen on yksi motivoinnin tärkeimpiä elementtejä, Sauli Niinistö sanoo. Johtamisen tärkeäksi sisällöksi hän määrittää tarkan käsityksen siitä, mihin ollaan pyrkimässä, ja lopulta tavoitteen johdonmukaista läpivientiä omassa organisaatiossa. Se miten tavoitteeseen ollaan pyrkimässä, siinä johdolla on paljon merkitystä. Omalla esimerkillä johtaminen on silloin esillä. Ja siten ihmisten asettaminen oikeisiin tehtäviin. Uskon, että ihmisillä on paljon erilaisia ominaisuuksia, en sen sijaan ahtaaseen asiantuntija-käsitteeseen. Luotan pikemminkin siihen, että moni ihminen herää uuteen hehkuun, kun tehtäväkuva vähän muuttuu. n Sellaiset ihmiset ovat motivoituneita ja aikaansaavia. Heitä täytyy myös kehittää jatkuvasti. Keskivertojohtaja käyttää vain 6 minuuttia päivässä ammatilliseen kehittämiseen. Hävettävän pieni määrä älypääoman aikakautena. Slechtan mielestä mielenkiintoinen tutkimushavainto on myös se, että yritykset, joihin asiakkaat luottavat, ovat niitä samoja yrityksiä, joissa henkilöstökin parhaiten viihtyy. Eli perustana on oikeanlainen johtaminen. Asiakasuskollisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan, vaikka eletäänkin e-bisneksen aikaa. n Randy Slechta on Leadership Management Internationalin pääjohtaja. Vuonna 1966 perustettu valmennuksen ja coachauksen uranuurtaja toimii 66 maassa 24 kielellä. Suomessa LMI-Finland on toiminut vuodesta 1990, tällä hetkellä jo 20 valmentajan voimin. Johtamisen faktoja by LMI 70 % organisaatioiden muutosohjelmista epäonnistuu 80 % organisaatioiden teknologiainvestoinneista menee hukkaan tai hylätään yli 70 % organisaatioiden strategisista suunnitelmista epäonnistuu johtajavaihdoksia on nyt enemmän kuin koskaan 72 % organisaatioista tulee seuraavien 5 vuoden aikana tarvitsemaan lisää johtajia 76 % organisaatioista ei ole tyytyväisiä tapaansa kehittää johtajia vain 5 % henkilöstöstä ymmärtää yhtiönsä strategian vain 10 % organisaatioista toteuttaa menestyksekkäästi strategiaansa Y R I T T Ä J Ä

11 Ihmiset kaipaavat ensi sijassa tietoa muutoksen syistä ja vaikutuksista omaan työhönsä, Alpo Arasmo sanoo. 1 2 Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

12 > J O H T A M I N E N Henkilöstö haluaa tietoa syistä ja seurauksista Muutosjohtaminen on tärkeä esimiestyön osa-alue. Muutostilanteessa henkilöstölle tulee perustella kehittämistoimenpiteet riittävän hyvin. Taru Mälkiä kuva Mercuri International Hyvällä kommunikoinnilla ja johtamisella vähennetään parhaiten muutokseen kohdistuvaa epätietoisuutta ja muutosvastarintaa, sanoo seniorikonsultti Alpo Arasmo Mercuri Internationalista. Arasmolla on edessään uunituore kysely, jossa selvitettiin johtamista ja esimiestyöskentelyä muutostilanteessa. Huoli omasta itsestä Henkilöstö haluaa ensi sijassa tietoa siitä, miten muutos vaikuttaa omiin työtehtäviin, organisaation rakenteeseen ja tavoitteisiin. Muutostilanne herättää helposti luopumisen, pelon ja turvattomuuden tunteita. Ei siis ihme, että suhtaudumme muutoksiin epäluuloisesti jopa kielteisesti. Muutosvastarinnan voi herättää myös todellinen tai kuviteltu uhka oman aseman menettämisestä, tai pelko siitä, että emme omaa riittäviä edellytyksiä selvitä tilanteesta kunnialla. Yritysjohdolle ja omistajille on tärkeää, että henkilöstön toimintakyky ja tuloksellisuus eivät vähene muutoksen aikana. Arasmo pitääkin kynnyskysymyksenä sitä, paljonko johto käyttää ajastaan muutoksen toteuttamiseen ja siitä viestimiseen. Henkilöstön tulisi olla mukana mahdollisimman paljon muutoksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Ihmisille on annettava ajoissa myös edellytykset toimia muutoksen vaatimalla tavalla. On varmistettava, että osaaminen ja ammattitaito riittävät selviytymään uudessa tilanteessa. Kepillä ei kannata kokeilla jäätä. Ajoita oikein Arasmon mukaan henkilöstö ottaa muutoksen paremmin vastaan, kun se ajoitetaan tilanteeseen, jossa yrityksellä menee huonosti. Esimerkiksi kun tuotteen kysyntä loppuu, on ihmisten helpompi ymmärtää vaikkapa uuden tilanteen vaatima tuoteportfolion kehittäminen. Vähennä vastustusta Muutosvastarinta vähenee, kun ihminen: on selvillä muutokseen johtaneista syistä ymmärtää, mitä muutoksella tavoitellaan ymmärtää, mitkä olisivat olleet vaihtoehdot saa riittävästi tietoa siitä, mitä muutos merkitsee sekä henkilöstölle että hänelle itselleen saa riittävät edellytykset toimia muutoksen edellyttämällä tavalla. > Y R I T T Ä J Ä

13 > Ne johtajat, jotka ovat taitavia ennakoimaan markkinoiden toimintaa, tekevät kuitenkin muutoksia tilanteessa, jossa organisaatiolla menee hyvin. Näin varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Tällainen muutostilanne saattaa olla kuitenkin vaikeampi perustella henkilöstölle, joten muutosjohtajalta vaaditaankin erityisen hyvää taitoa johtaa muutosta. Mercurin selvityksessä vastaajat arvostivat erityisesti sitä, että henkilöstölle perustellaan muutokset riittävän hyvin, yrityksen strategiat ja tavoitteet kerrotaan selkeästi ja henkilöstö saa tietoa siitä, miten omat työtehtävät ja tavoitteet sekä organisaatio muuttuvat. Keskusteleminen kunniaan Vastaajat saivat esittää myös ehdotuksia siitä, miten muutokset toteutettaisiin aiempaa paremmin. Keskeisin sanoma oli se, että asioista tulisi keskustella riittävästi, uudet vastuualueet määriteltävä selkeästi ja asioista kerrottava henkilöstölle ajoissa. Henkilöstö mukaan muutoksen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Syksyllä 2007 toteutettuun kyselyyn johtamisesta ja esimiestyöstä muutostilanteessa vastasi runsaat viisisataa henkilöä. He arvioivat kymmentä väittämää asteikolla 1 7. Vastaajaryhmistä myönteisimmät arviot antoivat henkilöstöjohtajat ja -päälliköt sekä johto, kielteisimmät arviot antoivat it-ala ja muut toimihenkilöt. Vastausten keskiarvo oli 3,85. Arasmo pitää lukua huolestuttavana. Vasta kun keskiarvo sijoittuu viiden yläpuolelle, ollaan ns. hyvällä tasolla. Hänen mukaansa kyselyn tulos kertoo siitä, kuinka vaativaa muutoksen läpivienti ylipäätään on. Myönteistä on se, että asian eteen voidaan paljon tehdä. Muutosjohtaminen on yksi tärkeimmistä esimiestyön osa-alueista. Menestyvät yritykset kiinnittävät siihen paljon huomiota. n Kysy lisää Muutoksen johtaminen ja esimiestyöskentely -selvityksestä, Alpo Arasmo Mercuri International Oy, puh. (09) Cramo yhtenäisti myyntikulttuurinsa Cramo Finland Oy:ssä on toteutettu onnistuneesti laaja muutos- ja kehittämisohjelma yhteistyössä Mercurin kanssa. Tavoitteena on ollut myynnin johtamisen ja asiakastyöskentelyn yhtenäistäminen ja tehostaminen. Tässä olemme myös onnistuneet, maajohtaja Tatu Hauhio toteaa tyytyväisenä. Henkilöstö mukana Kymmenhenkinen projektiryhmä lähti suunnittelemaan muutosta olemassa olevaan myyntitapaan keväällä Ryhmässä oli edustettuna niin myynnin johtoa, myyjiä kuin asiakaspalveluhenkilöstöäkin. Se loi selkeät raamit ja tavoitteet Suomen Ykköseksi -nimetylle ohjelmalle. Kun kaikki osapuolet ovat mukana rakentamassa myynnin systematiikkaa, aiemmat kokemukset ja parhaat käytännöt saadaan parhaiten esiin. Se puolestaan edesauttaa muutoksen toteuttamista. Hauhio pitää onnistumiselle välttämättömänä myös sitä, että henkilöstö saadaan alusta asti aktiivisesti kehittämään itseään. Asioista ja niiden taustoista on myös tiedotettava ajoissa. Myyntiprosessi selville Ensimmäinen tehtävä oli kuvata myyntiprosessi ja myynnin tapa toimia. Vaativa mutta tavoitteiden saavuttamiselle välttämätön työ kesti muutaman kuukauden. Toimintatavan kuvaamisella on jo nyt saavutettu monia etuja. Sen avulla voidaan muun muassa varmistaa, että myynnin johtamista koskevat päätökset ovat oikeita. Osa esimiehistä valmennettiin myös sisäisiksi kouluttajiksi. Näin huolehditaan siitä, että kaikki asiakas- ja myyntityöskentelystä vastaavat ihmiset toimivat myös jatkossa uuden toimintamallin mukaisesti. Lisäpotkua muutosohjelmaan antoi myyntikilpailu. Siinä mitattiin myyjien tekemät asiakaskäyntien ja tarjousten määrät sekä myyntitulos. Valmennuksella uusiin tapoihin Toimintatapaa juurrutetaan jatkuvasti sekä myyjien että esimiesten valmennuksella. Cramo-konserniin kuuluva Cramo Finland Oy on rivakasti laajentanut toimintaansa muun muassa yritysostoin. Kehittämisohjelma on ollut erinomainen keino saada henkilöstö työskentelemään yhteisten käytäntöjen ja yhteisen myyntikulttuurin mukaisesti myös muutostilanteessa. Laakereilla ei ole varaa jäädä lepäämään, vaikka alan markkinoilla on nyt imua. Alallamme on perinteisesti kilpailtu hinnalla. Tarkoitus on jatkossa kilpailla muillakin keinoilla, kuten palvelulla, Hauhio kertoo. Yhtiö tarjoaa vuokralle laajaa valikoimaa rakentamisessa tarvittavia koneita ja laitteita sekä erikoisosaamista ja palveluja. Asiakkaina ovat rakennusliikkeet ja rakentajat, kunnat ja teollisuus sekä kuluttajat. n 1 4 Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

14

15 > M A R K K I N A T Arkkitehdit suunnittelevat jalostunutta arkea Kauppakeskus Skanssin suunnitteluun osallistui mm. kulutuskäyttäytymistä tutkinut Mika Pantzar. Kauppakeskus ei ole vain kuluttamista varten, ihmisten toivotaan myös viihtyvän siellä. Katja Holopainen Arkkitehti Pekka Helin ryhmineen on pyrkinyt ottamaan ihmisten tulevaisuuden tarpeet huomioon suunnitellessaan uuden ajan kauppakeskusta Skanssia Turkuun. Ihmisten vapaa-aika sekä vähenee että lisääntyy sen mukaan, millaisessa työssä he ovat. Yritimme löytää kaikkien käyttäjäryhmien tarpeet. Lähellä on hautausmaa, niinpä Skanssiin saattaa tulla hautaustoimistokin. Koko hanke käynnistyi Turun kaupungin tarpeesta. Tulevan Skanssin lähistöllä on jo nyt hieman keskeneräinen Biolaakso ja omakotitaloja. Asemakaavaa alueelle suunniteltiin vuosia. Skanssi on seudullinen palvelukeskus, joka kerää asiakkaat laajalti Turusta ja sen ympäristöstä. Lisäksi lähialueelle on suunniteltu suuri määrä uutta asuntorakentamista. Vuonna 2004 kaupunki järjesti suunnittelu- ja rakennuskilpailun alueesta. Arkkitehtitoimisto Helin Oy:n ja Hartela Oy:n suunnitelma voitti kaksiosaisen kilpailun ja kauppakeskusta siihen liittyvine asuinkortteleineen ryhdyttiin suunnittelemaan toden teolla. Pitkä ideointijakso Suunnittelu poikkesi tavanomaisesta. Liikkeelle lähdettiin syvällisestä pohdinnasta, johon osallistui monen alan ihmisiä, muun muassa elämäntapojen muutosta ja kulutuskäyttäytymistä tutkinut Mika Pantzar. Skanssille ei ole olemassa esikuvaa tai mallia. Asuminen on oleellinen osa kauppakeskusta. Ihmiset ym- Moderni kauppakeskus kaipaa palvelulle syvyyttä. pärillä luovat sille pysyvän käyttäjäkunnan. Mutta ei Skanssikaan elä vain ympäristönsä ihmisistä, myös muita on houkuteltava asiakkaiksi. Mietimme kuinka ihmiset ovat eriytyneet erilaisiin ryhmiin harrastusten, iän, elämäntavan mukaan. Analysoimme mitä he haluavat arjeltaan, mitä tarpeita ja toiveita eri ryhmillä on. Miten juhlat ja eri sesongit liittyvät Skanssiin. Sisä- ja ulkotilat suunniteltiin ajan viettämiseen kaikkina vuodenaikoina. Mietimme miten ihmisten elämäntapa muuttuu ja saimme hyvinkin yllättäviä tuloksia. Tavaraa meillä jo on, mitä siis haluamme, jotta elämä olisi miellyttävää? Otimme huomioon ympäristön, alueen, suhteen Turun keskustaan ja tuleviin asukkaisiin kauppakeskuksen ympärillä, kertoo Pekka Helin. Turun kaupunkia ja suunnittelukilpailua varten piti olla jotain konkreettista jo suunnitteluvaiheessa: kolmiulotteisia kuvia visioiden tueksi. Fyysistä kokonaisuutta suunniteltiin arvo- ja tulevaisuuspohdinnan lomassa. Suunnitelmat täsmentyvät Skanssia ei rakennetta aukealle pellolle, vaan mäelle. Alueen luoto; kalliot, männyt ja lehtipuut, säilyvät. Keskuksen ovista pääsee suoraan lenkkipoluille. Suunnittelun edetessä arkkitehdit saivat lisää tietoa liikennejärjestelyistä, maaperästä, melun torjunnasta sekä keskuksesta kiinnostuneista yrittäjistä. Kaikki tämä vaikuttaa hankkeen talouteen. Helinillä on selkeä näkemys yrityksistä, jotka sopisivat Skanssiin. > 1 6 Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

16 k u v a H e l i n & C o A r k k i t e h d i t Skanssin suunnittelussa pyrittiin välttämään kauppakeskusten ongelmat: ruuhkat, huono ilmastointi, vähäiset pysäköintipaikat, likaisuus. Y R I T T Ä J Ä

17 R o n i L e h t i Rakennusprosessi sekä siihen usein liittyvät kärhämät ovat yhdentekeviä, jos lopputulos on hyvä, arkkitehti Pekka Helin toteaa. Tilat Skanssissa on suunniteltu yleispäteviksi ja niihin voidaan sijoittaa vaikka kirjasto, seurakuntatilat tai terveysasema, jos kaupunki niin haluaa. Elokuvateatteri ja lääkärikeskus olisivat myös tervetulleita Skanssiin. Attraktioita turisteille Skanssin toivotaan houkuttelevan turisteja myös ympäri maailmaa. Siellä tulee vierailemaan arkkitehtejä ja arkkitehtiopiskelijoita joka puolelta maailmaa, uskoo Helin. Tulevaisuuden arvomuutos pyörittää bisnestä. Esteettiset arvot korostuvat. Erilaisten kunto-, kauneudenhoitoja kodinsisustuspalveluitten kysyntä kasvaa. Tässä on linkki myös arkkitehtuuriin. Rakennusten ulkomuodon ja sisällön täytyy olla tulevaisuuden kestävää. Energiansäästöön on kiinnitetty huomiota, samoin muihin kestävää kehitystä edistäviin ratkaisuihin. > Skanssista ei haluta ostoskeskuskloonia. Toivomme saavamme pieniä, monipuolisia ja tavanomaisesta poikkeavia yrittäjiä. Jotain, joka toisi palvelulle syvyyttä. Tavarakaupan ylivalta alkaa olla ohi. Nyt ja etenkin tulevaisuudessa kulutus suuntautuu enemmän palveluihin, Helin uskoo. Kaupallisten palveluitten lisäksi ihmiset tarvitsevat julkisia palveluita. Talous ohjaa luovaa mieltä Helin toteaa, että liiketalous ja rakennustaiteelliset tavoitteet joutuvat usein ristiriitaan. Jos taloudellinen lähtökohta olisi vapaampi, luova mieli tuottaisi hieman erilaista arkkitehtuuria laadukasta teemme joka tapauksessa. Arkkitehdit käyttävät suuria aineellisia ja henkisiä resursseja, johon liittyy suuri vastuu myös taloudesta. Helin kertoo olevansa ensi sijassa luova suunnittelija toissijaisesti yrittäjä. Jätän mielelläni toimistoni talouden osaavampien hoidettavaksi, realiteetit kulkevat kuitenkin mukana. n Hyvään hankkeeseen löytyy aina rahoittaja Kauppakeskus Skanssin rahoituksesta vastasi alkuvaiheessa hankkeen urakoitsija, Hartela Oy. Rahoitusvastuu siirtyi CapMan Real Estatelle, kun kauppakirjat allekirjoitettiin heinäkuussa. Hyvään ja turvalliseen hankkeeseen ei ole vaikea saada pääomaa, toteaa kaupallinen johtaja Henrik Winberg. Kunnollisuus ja tunnollisuus palkitaan. Henrik Winberg pitää rahoituksen saamista suuriinkin hankkeisiin lähinnä kotiläksy-kysymyksenä. Rahoitus on rutiinia, jolle on luotu tarkat mallit. CapMan Real Estatelle tarjotaan vuosittain satoja kohteita, noin viisi prosenttia läpäisee seulan. Viime vuosina vähittäiskauppa on pärjännyt hyvin. Suunnitelmat ovat läpinäkyviä: niissä on kuvailtu rehel- lisesti ja tarkasti se, mistä kassavirta tulee. Realismia tulee olla enemmän kuin toiveikkuutta. Ennustettavuus, oikea mitoitus ja kaikenlaisen kähminnän puuttuminen ovat avainasemassa, kun hankkeille etsitään rahoitusta. Skanssin rahoituksesta osa on CapManin rahaston pääomaa, jonka taustalla on institutionaalisia suursijoittajia, kuten eläkeyhtiöitä. Osa on lainaa suomalaisilta ja ulkomaalaisilta pankeilta. CapMan Real Estate vastaa sekä rahoituksesta että yrittäjien etsimisestä vuonna 2009 avautuvaan kauppakeskus Skanssiin. Tämä hanke on jo useamman vuoden ikäinen. Kuuntelemme arkkitehdin näkemyksiä myös yrittäjiä etsiessämme. Kaikki yksityiskohdat eivät ehkä toteudu, mutta suunnitelmasta tulee luojansa näköinen, Winberg vakuuttaa. n 1 8 Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

18 > J U K K A K E I T E L E Innovaatioyhteiskunta ei synny puhumalla Melkein neljännesvuosisata sitten jouduin tekemisiin innovaationeron kanssa rahoituskysymyksissä. Edesmennyt professori Pertti Puumalainen, kolmen tieteen tohtori, oli kehittänyt paperiteollisuuden prosessinohjauksen anturijärjestelmiä Ensolla. Nyt hänellä oli oma Puumalaisen Tutkimuslaitos ja sillä tytäryhtiö Roibox, joka valmisti Kuopiossa paperiradan röntgenoptisia mittapalkkeja valvomaan kemikaalien syöttöä ja estämään sutta. Innovaattori sai jonkin verran julkista ja yksityistä rahaa, joka meni Enson maksamiseen ulos tietyistä patenteista. Matkan varrella opin, että pääkilpailijoiden Measurexin ja Accurayn teknologia perustui suomalaisten 50-luvulla kehittämiin innovaatioihin, joihin kotimaassa ei ollut uskottu. Ja että ilmatyynyalus oli ollut suomalainen keksintö. Monien vaikeuksien jälkeen Measurex sitten aikanaan osti Roiboxinkin, kun emo oli ensin mennyt konkurssiin. Myöhemmin on kärsivällistä T&K-rahaa ollut enemmän tarjolla. Sitralla liiankin kanssa näkemykseen verrattuna. Paljon rahaa vaativa T&K onnistuu parhaiten suuryhtiöissä. Niin syntyi ksylitoli, jota yhä myydään suomalaisuudella. Tanskalainen Danisco jo ajat sitten osti takana olleen Suomen Sokerin eli Cultorin, mutta ihmeeksi ksylitolin luomat suomalaiset työpaikat ovat säilyneet, 175 kappaletta. Ksylitolin tuotanto alkoi 1972 ja sen globaali läpimurto kesti yli 30 vuotta. Pääministeri ja muut herrat puhuvat paljon innovaatioyhteiskunnasta. On kaikenlaista Innosuomi-kilpailua ja muuta mielialalääkettä. Esiintyy lievää huolta että osataanko sitten suomalaiset innovaatiot täällä hyödyntääkin, vai käykö niille kuten ksylitolille ja Puumalaiselle. Eräs tietoalan järjestöjohtaja, ICT Suomen toimitusjohtaja Ture Tähtinen, on muotoillut ongelman seuraavasti: Julkista rahoitusta suunnataan bittitason innovaatioihin, mutta kun jatkotaito puuttuu, tulee iso monikansallinen yhtiö ja ostaa innovaation. Suomeen syntyy uusi nörttimiljonääri, mutta työpaikat syntyvät Kiinaan ja katteet Amerikkaan. On onnenkauppaa, jatkuuko Suomessa T&K-toimintakaan. Tästä ongelmasta on puhunut ministeri Pekkarinenkin. Verorahoillamme koetetaan luoda pohjaa oman kansantalouden kehitykselle, mutta hedelmät korjataan muualla. Suomessa kaupallistamisen taidot ovat lapsenkengissä. Tämä on myönnetty jopa hallitusohjelmatasolla. Innovaatiopolitiikan käsitettä on laajennettava bitti- ja molekyylitasolta kattamaan koko liiketoiminta. Onhan se innovointia sekin, että olemassaolevasta teknologiasta tai tuotteesta saadaan siihen liittyvää palvelua kehittämällä, siis esimerkiksi uusilla asiakaspalvelumetodeilla, enemmän laskutusta, ja tietenkin verotuloja. Innovaatioita voi ilmetä johtamisessa, palkkauksessa, kannustimissa, mittauksessa, ohjauksessa, rationoinnissa. Ehkä Innosuomi-kilvat lievässä lapsekkuudessaan ovat oikeansuuntaisia siinä, että ne rohkaisevat ajattelemaan ja luomaan joka tasolla. Jos kysymys on innovatiivisesta Suomesta, kyse on mentaliteetista ja asenteista. Avoin, freeshi, palkitseva. Ei kade ainakaan. Palveluinnovaatiot, joita ovat myös aiempia sympaattisemmat laskutusperiaatteet tai maksuehdot, ovat tietenkin aina olleet tärkeä osa yrittämistä. En ole ehdottamassa valtion rahaa palvelun T&K-toimintaan. Tukiaisia pitää mieluummin karsia kuin lisätä. Sen sijaan voisi harkita rahaohjausta ja ennen kaikkea henkistä ohjausta koulutukseen, tähän olemassa olevaan ammatti- ja yrittäjyyskoulutukseen, jotta sen painopiste siirtyisi pikkuisen bittitasolta businesstason suuntaan. Jos Suomi tyytyy tuottamaan valmiita hyödyntämiskelpoisia innovaatioita, se on raaka-ainekauppaa jossa myydään selluna tai raakaöljynä maan parhaiden aivojen ja käsien työpanos. Eikö olisi parempi että tässä maassa olisi mahdollisimman paljon ravintoketjujen yläpäitä ja suurta lisäarvoa tuottavia työpaikkoja? Ei Nokian ylivoima perustu ylivertaiseen tuotekehitykseen, vaan logistiikan, palvelun ja markkinoinnin osaamiseen sekä ilmeisen nerokkaaseen johtamisjärjestelmään. Nämä ovat niitä elementtejä, joiden luomiseen Tekes, Sitra ja neuvontaorganisaatiot kuten TE-keskukset saisivat osallistua nykyistä enemmän. Perinteinen T&K on vain pieni osa todellisesta innovaatiopolitiikasta, jota ei vielä ole. n Kirjoittaja Jukka Keitele on helsinkiläinen toimittaja. Y R I T T Ä J Ä

19 > M A R K K I N A T Asiakkaat löytyvät verkosta Yhteisöpalvelut tehokkaita mainostamisessa Verkkoyhteisöpalvelujen kehittäjä, sarjayrittäjä Taneli Tikka, 29, on tunnettu nuorten nettiyhteisö IRC-Galleriasta ja hän on mukana marraskuussa avatun liikematkailijoille tarkoitetun yhteisöpalvelun johtoporukassa. Teksti ja kuva Riikka Kovala Verkkoyhteisöpalveluissa piilee bisneksentekomahdollisuuksia muillekin kuin verkkosivustojen perustajille. Miksi sitten yhteisöpalvelujen verkkosivut ovat parempia paikkoja markkinoida yrityksen tuotteita tai palveluja kuin mikä tahansa verkkomedia? Tikan mukaan yhteisöpalveluissa, mm. Facebookissa ja MySpacessa viestien tarkka kohdentaminen on mahdollista ja käyttäjäkunta on valmiiksi vastaanottavassa mielentilassa viettämässä aikaa palvelussa olevien ystävien kanssa. Verkkoyhteisöjen perusideahan on verkostoituminen, jolloin kaverit myös suosittelevat itse hyväksi havaitsemiaan tuotteita kavereille. Näiden mainontakanavien tuloksia on jo vertailtu jonkin verran ja yhteisöinternetsivuilla olevista mainoksista ja kampanjoista on tullut hyviä tuloksia. Kun yritys haluaa mainostaa nuorille, niin verkko on ehdottomasti parempi kanava kuin televisio, Tikka kertoo ja jatkaa, että IRC-Galleriassa huomattiin jokunen vuosi sitten, että aina tiettyihin aikoihin illasta Gallerian kävijämäärät ryöpsähtivät kasvuun. Sitten kun asiaa tutkittiin, selvisi, että nuoret siirtyvät lempisarjaohjelmiensa taukojen ajaksi nettiin chattailemaan ja tapaamaan kavereita. Kuitenkin vain kolme prosenttia koko mainoskakusta on verkkomediamainontaa. Mediamainonnasta sen osuus on neljä prosenttia. Verkkomediamainonnan myynti viime vuonna oli 47 miljoonaa TNS Gallup 2007:n Yhteisöpalveluista tuloksia mainoskampanjoille. mukaan. Verkkomainonnan määrä on kasvanut viime vuosina hyvää vauhtia ja internet vie mainoskakusta jo suuremman siivun kuin radiokanavat. Mitä ovat verkkoyhteisöpalvelut? Keskustelufoorumit olivat yhteisöpalveluiden esiaste, ensimmäiset newsgroupit olivat yliopistoilla ja korkeakouluilla. Sosiaalinen media, verkkoyhteisöpalvelut tai web 2.0 kaikki tarkoittavat verkkosivustoja, joissa käyttäjät voivat tavata ystäviään ja luoda itselleen sivustolle profiilin. Suomessa tällä hetkellä puhutuin verkkoyhteisöpalvelu on Facebook, eli naamakirja, jota voisi kutsua ystäväpäiväkirjaksi. Facebookin käyttäjät ovat suurimmaksi osaksi aikuisia, kun taas esimerkiksi IRC-Galleria on profiloitunut enemmän nuorten foorumina, tosin sielläkin enemmistö käyttäjistä on täysi-ikäisiä. Facebook-sivuston suosiota on siivittänyt avoin ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi tehdä sovelluksia sivustolle. Parhaimmillaan käyttäjien Facebookiin tuomat testi ja muut viihteelliset sovellukset tuovat lisäarvoa verkostolle. Verkostopalvelu Facebookissa oli marraskuussa noin suomalaista käyttäjää ja määrä on kasvanut nopeasti. Muita suosittuja yhteisöpalveluja Suomessa ovat mm. Myspace ja Linkedin, jota käytetään etupäässä työkontaktien kanssa verkostoitumiseen. Yhteisöpalveluissa on erilaisia ryhmiä, joissa samanhenkiset ihmiset voi- 2 0 Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

20 Dopplr n liiketoiminnan johtajalla Taneli Tikalla on vuosien kokemus verkkoyhteisöpalvelujen kehittämisestä. Dopplr toimii samoissa tiloissa brändiasiantuntija Liisa Sounion yrityksen Sonay Oy:n kanssa. > Y R I T T Ä J Ä

21 > vat verkottua. Ei ole tavatonta, että verkkoyhteisöpalvelun kautta löytyy työpaikka. Dopplr liikematkailijoiden verkostoitumispalvelun liiketoiminnan johtaja Tikka on kehittänyt verkkoyhteisöpalveluja jo vuodesta Tikan ensimmäinen oma yritys oli yhteisöpalvelutekniikoita kehittävä Taika Technologies, joka sittemmin myytiin pörssiyritykselle. 29-vuotias Tikka on tähän mennessä toiminut 13 eri yhtiön hallituksessa. Hän on mm. muslimien yhteisöpalvelu Muxlim Oy:ssä hallituksessa ja enkelisijoittajana sekä Relevant Point Oy:n hallituksessa, joka jakaa ja mittaa internetmainoksia. Yhteisöpalvelun ansaintalogiikka Joku voisi kysyä, että miten ihmeessä Facebookin perustaja pääsee tienesteille tarjoamalla yhteisöllisen foorumin ihmisille. Malli on hieman monimutkainen. Sellainen yhdistelmä, joka näyttää toimivan kulttuureista riippumatta on mainos- ja markkinointipohjainen malli, jossa on mukana lisäarvopalveluja. On olemassa paljon verkostopalveluja, jotka käyttävät lähes ainoastaan vain toista näistä. Facebook tuottaa lisäarvoa käyttäjille tarjoamalla lahjoja, joita ihmiset voivat ostaa ja antaa toisilleen verkossa. IRC-Galleriassa palvelumalleja on lukuisia, on premium account -tilejä, jollaisen asiakas saa maksua vas- Nuoret netissä On sanottu, että sähköposti on yli 25-vuotiaiden viestintätapa. Nuoremmat käyttävät kommunikointiin mieluummin chattia, eli reaaliaikaisia pikaviestejä ja yhteisöpalveluja. Nuorten verkon käyttö on usein multimodaalista eli useita sivustoja ja chatteja on auki samaan aikaan ja nuori liikkuu vaivattomasti paikasta toiseen verkkosivuilla. Online-verkostoitumisen ideana ei ole ainoastaan pitää yhteyttä reaalimaailman ystäviin, vaan verkon kautta käyttäjille avautuu mahdollisuus laajempaan kaveripiiriin. Yhteisöpalvelussa tai verkkopelissä voi tutustua ihmisiin eri puolilta maapalloa. Kun aikuiset hoitavat pankkiasioitaan ja etsivät tietoa, vuotiaat nuoret etsivät netistä sosiaalisen elämän jatketta, joko ollaan yhteydessä kavereihin tai sitten etsitään selkeästi viihdettä. Yhteisöpalvelualan yrittäjä, Dopplr n liiketoiminnan johtaja Taneli Tikka ennustaakin, että nuorten keskuudessa yleinen nettipelien pelaaminen tulee muuttamaan näppäimistön fyysistä ulkoasua optimaaliseksi pelaamista varten. Näppiksiin on tulossa mm. lisänappuloita. Tikan oma nettikäyttäytyminen on hyvin yhteisöllistä, hän käyttää sekä chattia että vähemmän reaaliaikaisia yhteisöpalveluja käytännössä 24 tuntia vuorokaudessa. n taan käyttöönsä ja virtuaalisten tavaroiden kauppaa, Tikka havainnollistaa. Facebook julkisti uusia mainontakonsepteja marraskuussa. Yritykset voivat mm. rakentaa räätälöityjä sivustoja Facebookin sisälle, missä käyttäjillä on mahdollisuus arvostella ja suositella ystävilleen kyseisen yrityksen tuotteita. Facebookin perustaja Mark Zuckerberg, 23, kertoi mainontakonseptien tiedotustilaisuudessa, että Autamme brändejänne pääsemään ihmisten päivittäisten keskustelujen aiheiksi. Mikään ei vaikuta ihmisiin niin kuin luotetun ystävän suositus. Sarjayrittäjä Taneli Tikan uusimman sitoumuksen Dopplr-palvelun käyttäjäksi pääsee vain kutsusta tai kuulumalla Dopplr 100 -listan yrityksiin tai organisaatioihin. Leijonan kita -ohjelmastakin tuttu brändi- ja designasiantuntija Lisa Sounio on Dopplr n toimitusjohtaja, yrityksessä työskentelee myös Marko Ahtisaari. Palvelun kehittäminen on kovassa vauhdissa. Tällä hetkellä käyttäjiä on alle Tikka kertoo selvästi innostuneena Dopplr n tulevista palvelumuodoista. Dopplr ssa on arvokas asiakasprofiilipohja, on maailmanmatkaajia ja korkeatuloisia ihmisiä, joille on suuret potentiaalit mainostaa. Ansaintalogiikan suhteen käytämme mainontaa ja maksullisia palveluja. Palvelun ideana on tallentaa käyttäjän matkaajaverkosto. Dopplr osaa kertoa, ketkä henkilön ystävistä asuvat matkakohteessa, matkustaako sinne samaan aikaan joku kyseisen henkilön tuttava jne. Palvelu myös kertoo, mitä lounastai ostospaikkoja verkoston jäsenet suosittelevat. Sivustolla on tietysti myös kuvia kohteista. Tikan mukaan aktiivien lentomatkustajien porukassa on helposti miljoonan kuluttajan markkinat kansainvälisesti. Dopplr n on ennustettu tuovan sivustolle lentomatkojen hiilidioksipäästömittarin ja mahdollisuuden päästötasaukseen lahjoittamalla päästöjä hyvittävän summan rahaa tarkoituksenmukaiseen hyväntekeväisyyteen. Markkinointia ja tuotekehitystä verkossa Lähes yritys kuin yritys voi mennä mukaan verkkoon ja yhteisöpalveluihin markkinoimaan tuotteitaan ja keräämään palautetta. Tuotteiden kehittäminen verkossa olevan käyttäjäkunnan kanssa on arkipäivää joillekin lähinnä suurille yrityksille. Markkinointitoimenpiteiden kohdistaminen on verkossa samaa luokkaa kuin erikoislehdissä ilmoitettaessa. Verkon tarjoamat markkinointimahdollisuudet lähtevät siitä, että oli tuote tai palvelu mikä tahansa, niin tuotteella on innokas käyttäjäkunta, joka puhuu siitä tuotteesta ja muista samanlaisista tuotteista kavereidensa kanssa. Tikka kannustaa yrityksiä menemään mukaan siihen verkkokeskusteluun, jota esimerkiksi sukeltajat käyvät sukellusmittareista jne. Keskusteluja käydään kaikesta maan ja taivaan väliltä. Yritysten pitää tiedostaa se, että nämä aktiiviset tuotteen käyttäjät käyvät sitä keskustelua, vaikka itse yritys ei siihen osal- 2 2 Y R I T T Ä J Ä 6 0 7

22 listuisikaan, Tikka muistuttaa. Kuluttajat ottavat yrityksen edustajan helpoimmin vastaan, kun yritys tulee avoimena omalla nimellään kertomaan tuotteistaan ja toiveistaan kuluttajille. Aluksi yrityksen pitää tunnistaa keitä ne tuotteiden tai palvelujen käyttäjät ovat ja millaisiin verkostoihin he kuuluvat. Ensin on hyvä miettiä, että mikä on oikea tapa mennä mukaan; haluaako yritys tarjota kokoamalleen ryhmälle uusia tuotteita testattavaksi vai informoida porukkaa uusien tuotteiden ominaisuuksista. Joka tapauksessa valikoitua ryhmää kohdeltaisiin ns. erikoisryhmänä. Sieltä voi yrittää etsiä sellaisia mielipidejohtajia, jotka sitten kertovat tuotteesta kavereilleen. Polar onnistui markkinoinnissaan hyvin aikanaan, kun se tunnisti, että valmentajat ovat tärkeä käyttäjäryhmä heidän sykemittareilleen. Polar jakoi valmentajille ilmaisia sykemittareita ja pyysi heitä käyttämään niitä ja kertomaan kokemuksistaan. Tänä päivänä tulos on se, että sykemittaria käytetään korkean tason valmennuksessa. Seuraamalla sopivan ryhmän keskusteluja yhteisöpalveluissa yrittäjä voi haistella tulevia trendejä ja käyttäjäryhmän mielialoja. Esimerkiksi Facebookissa ja IRC-Galleriassa on satoja ryhmiä, yleensä yksi käyttäjä kuuluu useampaan ryhmään. IRC-Galleriassa on mm. äkkiseltään melko marginaaliselta tuntuva ryhmä R-kioskin myyjät. Ryhmiin voi tutustua etsimällä niitä sopivien hakusanojen avulla yhteisöpalveluissa. Jos sopivaa ryhmää ei ole, sellaisen voi perustaa ja kutsua sinne tuotteen mielipidejohtajiksi soveltuvia henkilöitä, Tikka neuvoo. Yhteisöpalveluiden ryhmien läpi kahlaamisen ja markkinoinnissa hyödyntämisen uskoisi olevan puhelinmarkkinointia helpompi tapa saada palautetta käyttäjäkunnalta. Hyvä keino havainnollistaa sitä verkossa käytävien keskustelujen määrää on se, että kuluttajat saavat nykypäivänä usein nopeammin ja enemmän tietoa jostakin tuotteesta yhteisöistä kuin yrityksen asiakaspalvelusta. n Lämmitä etukäteen, jos et halua raaputtaa! Hydronic-autonlämmitin Mukavuutta ja turvallisuutta Eberspächer-autonlämmittimellä. SULAT IKKUNAT LÄMMIN SISÄTILA HELPPO KÄYNNISTYS Lisää käyttömukavuutta: EasyStart-radiokauko-ohjain. Eberspächer lämmittää Maahantuoja: WIHURI OY AUTOLA puh eberspacher@wihuri.fi EBERI-PISTEITÄ SUUR-HELSINKI: Alppilan Autohuolto Oy , Huoltorep Oy , Oy Finnklima Ab , Autohuolto Nykänen Oy , Trans-Huolto Oy Forsström , Autotekniikka Finland Oy , El-Car Oy , AKH-Auto Oy TAMPERE: Toyota Autotalot Oy , Lempisen Autosähkö Ky , M Vänttinen Ky , Syrjälän Autosähkö Ky TURKU: TD-Autosähkö Oy , Turun Autosähkö Oy , Raskassähkö Oy , Autosähkö Kaarilahti Varsinais-Suomen Autosähkö Oy ALAVUS: Autosähkö Arto Ala-Vannesluoma FORSSA: Forssan Sähködiesel Oy HOLLOLA: Autohuolto Järvinen Oy HUITTINEN: Huittisten Autohuolto Oy HÄMEENLINNA: Hämeen Autosähkö Oy IISALMI: Iisalmen Vaunu ja Sähköhuolto Oy , Iisalmen Autoala , Autosompa Oy IMATRA: Vuoksen Akkuja Autosähkö Oy JOENSUU: Joensuun Dieselhuolto Oy , Ampi-Autosähkö Oy JYVÄSKYLÄ: Jyväskylän Autostartti , Autotyö Partanen KAJAANI: AP Hyvärinen Caravan Service KARJAA: Auto-Din Ky KAUHAJOKI: Varaosalinna Oy KEMI: Kemin Autohuolto Oy KEMINMAA: Pörhön Autoliike Oy KEMIJÄRVI: Tunturi Auto Oy , Kemijärven Auto-Apu Oy KERAVA: Keravan Autosähkö Oy KOKKOLA: Linnus-Auto Oy , Oy Scan-Auto Ab , Autokuvio KOLPPI (PIETARS): Bilelektra Ab Oy KOTKA: Autosähkö Parkkinen Ky KOUVOLA: Autosähkö P. Manninen , Kouvolan Autosähkö Oy , Kouvolan Autosompa Oy KUOPIO: Savon Diesel Oy , Hira Oy , Puijon Autohuolto , Kuopion Autosähkö Oy KUUSAMO: Autosähkökorjaamo Pesonen Ay KUUSANKOSKI: Autosähkö J. Salmi Tmi LAHTI: Lahden Varaosaexpert Oy , Autokorjaamo Pertti Hermunen LAPPEENRANTA: Hevistar Oy LAPUA: Seppälän Autosähkö LOHJA: Autohuolto Team Malmberg Oy LOIMAA: Autosähköpiste Ky MARIEHAMN: Kalmers Ab MIKKELI: Autosompa Oy , Mikkelin Autotarvike Oy , Autosähkö Misra Oy , Mikkelin MotoPaja MUONIO: Autohuolto Sadinmaa Oy NASTOLA: Thermo-Tek Oy NÄRPIÖ: Käyttöauto Oy OULU: Pörhön Autoliike Oy , Tullin Varaosa Oy , Wihelän Konepaja Oy PELLO: Autokorjaamo Olli Jolma PUNKAHARJU: Punkaharjun AM-Asennus Oy RAAHE: Hakalan Koneklinikka , Pörhön Autoliike Oy RAUMA: Rauman Diesel ja Autosähkö Oy RIIHIMÄKI: HF-Autohuolto Oy ROVANIEMI: Autosähkö Huhtanen Oy , Pörhön Autoliike Oy SALO: Salon Autosähkö Oy SAVONLINNA: Diesel-Pertit Ay , Autokorjaamo Erkki Makkonen Ky SEINÄJOKI: Seinäjoen Käyttöauto Oy , Oy Scan-Auto Ab , Auto-Sähkö M & I Matalamäki , Autotarvike P. Salo Ky SODANKYLÄ: TunturiAuto Oy SOINI: Soinin Auto J & J Kataja-aho Ky SUNDOM (VAASA): Sundom Bilel Ab TAMMISAARI: Diesel Korpela TESJOKI: Rekka-Help Ky TORNIO: Pörhön Autoliike Oy VAASA: Oy Elektroparts Ab , Hartman Auto Oy , Käyttöauto Oy VAMMALA: Vammalan Autosähkö VARKAUS: Auto-Sähkö-Diesel-Huolto Patronen Ky , Varaosatalo Vitikainen Oy VIITASAARI: Vesan Auto ja Traktoritarvike Oy YLIHÄRMÄ: Autosähkö Keijo Saarimaa YLIVIESKA: Vieskan Autosähkö Oy ÄÄNEKOSKI: Autohuolto H Kinnunen