Pientaloalueiden ja -taajamien kaukolämpöön liittämisen kriteerit - KALPA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pientaloalueiden ja -taajamien kaukolämpöön liittämisen kriteerit - KALPA"

Transkriptio

1 Lämpö- ja virtaustekniikan laboratorio Piispankatu Turku Energiateollisuus ry Kaukolämpötoimiala Raportti selvityshankkeesta Pientaloalueiden ja -taajamien kaukolämpöön liittämisen kriteerit - KALPA Tiivistelmä Pientalovaltaisten alueiden liittäminen kaukolämpöverkkoon keskusta-alueen ulkopuolella on kaukolämmön laajenemisen suunta. Tärkeää on selvittää millä kriteereillä uusia pientaloalueita on liitettävissä kannattavasti kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöyhtiön olemassa oleva lämmöntuotantokapasiteetti, kaukolämpöverkon jo olemassa oleva rakenne ja sen käyttöparametrit ovat ratkaisevia tekijöitä potentiaalisen liitettävän alueen kannattavuutta arvioitaessa. Näiden lisäksi kannattavuuteen vaikuttaa suuri joukko tekijöitä kuten tarkasteltavan alueen pientalojen rakennustilavuudet, ominaislämmöntarpeet, rakennusten etäisyydet toisistaan, jakeluverkon rakennevaihtoehdot, lämpöhäviöiden vaikutus verkon kustannuksiin jne. Alueen verkkoon liittämisen kannattavuuteen vaikuttaa ratkaisevasti myös saavutettava liittymisaste. Selvityksessä on tarkasteltu pientaloalueen kaukolämpöön liittymisen kriteerejä esimerkkilaskelmilla. Hankkeessa on käyty keskusteluja ja saatu tietoja Loimaalla, Helsingissä ja Kuopiossa. Kannattavuuskriteereinä on käytetty sisäistä korkokantaa ja diskontattua takaisinmaksuaikaa. Tulokset on esitetty käyrästöinä. Keskeisenä avainlukuna on käytetty pientaloalueen vuotuisen lämmönkäyttötarpeen (MWh/a) ja siirtolinjojen ja talojohtojen yhteenlasketun pituuden mukaan laskettua lämpötiheyttä (MWh/m.a). Tarkasteluissa lämpötiheys on ollut välillä 0,3-0,7 MWh/m.a. Liittymisasteen vaikutusta on tarkasteltu eri tilanteissa %:n välillä ja liittymismaksun vaikutusta vastaavasti :n välillä. Putkilinjojen kustannusmuutosten vaikutusta on tarkasteltu eri hintatasoilla. Putkikoot ovat olleet välillä DN 25 - DN 65. Selvityksessä on tehty myös herkkyystarkasteluja, joissa eri parametrien prosentuaalista muutosta on verrattu valittuun perustapaukseen. Herkkyystarkastelut näyttävät, miten voimakkaasti eri parametrien muutokset vaikuttavat kannattavuuteen. Parametrit ovat olleet putkijohtojen pituus ja rakentamiskustannukset, liittymisaste ja liittymismaksu, energiamaksun suuruus, alueen vuotuinen lämmöntarve ja pitoaika. 1

2 Erillisenä osiona on laadittu Excel-pohjainen laskentatyökalu tapauskohtaisia tarkasteluja varten. Laskentatyökalulla voidaan tarkastella matalan lämpötiheyden alueita ja saada vastauksia mitä/jos-tyyppisiin kysymyksiin nopeasti. Työkaluun tuodaan tarkasteltavan alueen rakennustiedot, lämmöntarpeet eri ajanjaksoina, jne. Taloudelliset parametrit, jotka vaikuttavat päätöksentekoon, kuten verkon rakentamiskustannukset, laitekustannukset, haluttu takaisinmaksuaika/sisäinen korko, huoltokustannukset jne. määritellään työkalun työsivuilla. Research project District heating connection criteria in sparse heat density areas English summary Areas with mainly detached houses and low heat density are often classified as unprofitable to be connected to the available district heating (DH) network of an urban community. However, as in many communities in Finland large dwelling houses and office buildings are already connected to the DH network, the expansion of the network into the sparse density areas has been seen as an important option for the DH companies. Therefore it is important to study by which criteria sparse heat density areas could be connected to the network profitably. The heat production capacity of the DH company, the existing network structure and the operational parameters are the key factors in evaluating the profitability of the connection. Additionally there is a number of other factors influencing the profitability, like the volumes of the houses in the area, specific annual heat demands, distances between the houses, constructional choices for the transport lines, heat losses into the ground etc. A crucial factor in the profitability is naturally the percentage of houses that will join the DH network in the area. In this research project the profitability criteria were studied through a number of illustrative cases. Actual situations in some DH companies were clarified by discussions in Loimaa, Helsinki and Kuopio. Valuable information was obtained during the visits. As the profitability criteria the internal rate of return (IRR) and the discounted pay-back time (DPB) were chosen. The most important key figure in this study has been the area heat demand density (MWh/m.a), calculated as the ratio between the annual heat demand in the area (MWh/a) and the sum of the lengths of both the needed transport lines to connect the area into the DH network and the DH lines to the individual houses. The heat demand density has been 0,3-0,7 MWh/m.a in the studied cases. The DH joining percentage has been % and the connection payment per house between 3000 and The influence of the changes in the costs of the DH lines has been studied at different pipeline price levels and with pipeline diameters between DN 25 and DN 65. In the project a number of sensitivity analyses were made where the influence of percentual changes of the parameter values in the profitability was compared with a chosen base case. The parameters were the length and price of the pipelines, percentage of DH joining houses, the connection payments, energy prices paid by the customers, annual heat demands in the area and the predicted lifetime of the investment. 2

3 Additionally, an Excel-based tool (Kalpa-tool) for the profitability calculations was created. With the Kalpa-tool the profitability of a sparse heat density area can be evaluated and quick answers for different what/if questions obtained. In the tool the data for the houses in the area, like the volumes and heat demands, economic parameters, like the costs of pipelines, interest of rate for the payback time or lifetime of the investment for the IRR, heat loss calculations, operational and maintenance costs etc. can be defined and a comprehensive profitability analysis obtained. 3

4 1. Tausta Pientalovaltaisten alueiden liittäminen kaukolämpöverkkoon keskusta-alueen ulkopuolella on kaukolämmön laajentumisen kannalta keskeinen kehityssuunta. Kaukolämpö on pääasiallinen lämmitysmuoto taajamien kerrostaloissa ja toimistorakennuksissa. Sen sijaan pientaloalueilla kaukolämpö ei ole saanut samaa jalansijaa. Kuvassa 1 on esitetty eri rakennusryhmien kanta Suomessa vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksen mukaan. Omakotitalojen ja rivitalojen kerrosala on yhteensä n m 2 ja asuinkerrostalojen kerrosala n m 2. Rakennuskanta m okt rt as-kt palvelut teollisuus muut Kuva 1. Suomen rakennuskanta , [1] Kuvassa 2 on kuvattu eri lämmitysmuotojen osuuksia kiinteistöjen lämmityksessä. Erillisten pientalojen ryhmässä sähkön, öljyn ja puun pienkäyttö ovat olleet perinteisesti ja ovat edelleen tärkeimmät lämmitysmuodot, mutta huomiota kiinnittää erilaisten lämpöpumppuratkaisujen osuus, joka on suurempi kuin kaukolämmön. Kytkettyjen pientalojen ryhmässä sen sijaan kaukolämmöllä on lähes 60 %:n osuus ja asuinkerrostalojen ryhmässä yli 90 %:n osuus. 4

5 Kuva 2. Lämmitysmuotojen osuuksia eri kiinteistöryhmissä, [2]. Kuvassa 3 on kuvattu kiinteistö- ja rakennussektorin kehitystrendiä: sähkön käyttö per asukas on kasvanut voimakkaasti ja lämmitysenergian tarve rakennustilavuutta kohti on samaan aikaan pienentynyt. Viimeaikaiset tavoitteet matala- ja passiivienergiatalojen rakentamisesta tullevat pienentämään edelleen lämmitysenergian käyttöä. Kuva 3. Energian käyttö kiinteistö- ja rakennussektorilla , (Indeksi 100, vuonna 1985), [3]. 5

6 Kehitys on huomionarvoinen erityisesti voimalaitosyhtiöille, jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Kaukolämmön tuottaminen tukee merkittävästi sähkön tuotantoa. Jos siirtyminen yhä suurempaan sähköriippuvuuteen jatkuu, kaukolämmön sähköntuotantoa tukeva vaikutus heikkenee vastaavasti. Matalan lämpötiheyden alueiden liittämiselle kaukolämmön piiriin on pyritty kehittämään uusia teknologisia ratkaisuja. Tärkeää on samalla selvittää millä kriteereillä voidaan arvioida, onko jokin pientaloalue liitettävissä kannattavasti kaukolämpöverkkoon. Olemassa oleva lämmöntuotantokapasiteetti, verkon jo olemassa oleva rakenne ja sen käyttöparametrit ovat ratkaisevia tekijöitä potentiaalisen liitettävän alueen kannattavuutta arvioitaessa. Näiden lisäksi keskeisiä tekijöitä ovat myös tarkasteltavan alueen ominaisuudet, pientalojen rakennustilavuudet, ominaislämmöntarpeet, rakennusten etäisyydet toisistaan, tarvittavan lähijakeluverkon rakennevaihtoehdot, lämpöhäviöiden vaikutus verkon käyttökustannuksiin eri ratkaisuissa jne. Uuden liitettävän pientaloalueen osalta on myös otettava huomioon liittymisasteen vaikutus. 6

7 2.Toteutus Selvitystyön vaiheet ovat olleet: 1) Määritellään tekijät, jotka vaikuttavat kaukolämmön kannattavuuteen pientaloalueilla 2) Selvitetään näiden tekijöiden merkitys eri tilanteissa ja eri alueilla 3) Herkkyysanalyysit. Selvitystyössä on tarkasteltu erilaisia esimerkkitilanteita, joissa on vaihdeltu pientaloalueen rakennetta, liittymisastetta, kustannustekijöitä, tarkasteluajanjakson pituutta jne. Hankkeessa on käyty keskusteluja ja saatu tietoja Loimaalla, Helsingissä ja Kuopiossa. Pientaloalueen kaukolämpöverkkoon liittämisen kannattavuuteen vaikuttaa suuri määrä arvioitavia tekijöitä, mm. olemassa oleva lämmöntuotantokapasiteetti verkon olemassa oleva siirtokapasiteetti pientalojen rakennustilavuudet ja ominaislämmöntarpeet (kwh/m 3 ) eri ajanjaksoina (kk- ja vuorokausivaihtelut) rakennusten etäisyydet toisistaan lähijakeluverkon rakennevaihtoehdot lämpöhäviöt eri ratkaisuissa pumppauskustannukset energiakustannusten ja laitekustannusten muutosten vaikutukset Uuden pientaloalueen liittymisasteen ja liittymisaikataulun vaikutus. Kannattavuustekijät eivät ole irrallisia vaan voimakkaasti toisiinsa kytkeytyneitä. Kannattavuustarkastelu on hyvin moniulotteinen ja parhaiten toteutettavissa sopivan laskentatyökalun avulla. Tämän selvitystyön liitteeksi on laadittu Excel-pohjainen Kalpa-laskentatyökalu, jolla pientaloalueiden kannattavuutta voidaan tehokkaasti arvioida. Kuopion Energian käyttämä laskentatyökalu ja aikaisemmin kehitetty Lämpö- Excel-työkalu ovat olleet selvityksessä lähtökohtana. Lisäksi on käytetty tukena Ruotsissa toteutetun Värmegles-hankkeen Excel-laskentatyökalua, [5]. 2.1 Kannattavuuskriteerit Kaukolämpö on hyvin pitkän ajan investointi: talojen elinkaari ei pääty 10 tai 20 vuoden kuluttua, vaan alueet ikääntyvät paljon hitaammin. Voidaan ennustaa että pientaloalueita, joita nyt liitetään kaukolämpöön, on paikoillaan ja asumiskäytössä vielä sadan vuoden päästä. Investointi on pitkäaikainen sekä liittyvän kiinteistön että kaukolämpöyhtiön kannalta. Nähtävissä on myös tietty kumulatiivinen efekti: kun jokin pientaloalue liitetään kaukolämpöön, se edesauttaa seuraavan alueen liittämistä. Erilaisia lähestymistapoja pientalojen liittämisen kannattavuuteen esiintyy kaukolämpöyhtiöiden piirissä. Esimerkiksi Kuopion Energian kantana on ollut, että yhtiön toimialueella kaikki pientaloalueet tullaan liittämään vaiheittain kaukolämpöön. Joidenkin toisten kaukolämpöyhtiöiden linjana taas on ollut keskittyä vain korkean lämpötiheyden keskusta- ja lähiöalueisiin. Kannattavuuslaskelmien tulosten avulla voidaan arvioida valittujen kriteerien perusteella erilaisten alueiden liittämistä nykyhetken tilanteessa ja 7

8 alueen tuottoja tulevaisuuden tilanteessa, kun alue joidenkin vuosien kuluttua on linjojen rakentamiskustannukset maksanut. Investoinnin nykyarvo ja sisäinen korkokanta Investoinnin nettonykyarvo voidaan laskea yhtälöstä (1) NA 0 n kt = H + (1 + i) t= 1 t JAn + (1 + i) n (1) jossa NA 0 Nykyarvo, netto, H Perusinvestointi, n Pitoaika, vuotta k t Nettotulo kunkin ajanjakson t lopussa JA n Jäännösarvo pitoajan jälkeen i Sisäinen korkokanta, - (esim. 10 %, i = 0.1) Investoinnin sisäinen korkokanta on se laskentakorko i, jolla nettonykyarvo saa arvon nolla. KALPA-laskentatyökalu laskee sisäisen korkokannan yhtälön (1) mukaan. Jäännösarvo JA n oletetaan laskennassa nollaksi ja vuotuiset nettotulot kunakin vuonna saman suuruisiksi. Investoinnin sisäinen korkokanta on tässä selvityksessä valittu peruskriteeriksi kannattavuuden arviointiin. Kriteerin laskemisessa on käytetty 15 vuoden pitoaikaa. Todellinen kaukolämpölinjojen käyttöaika on huomattavasti suurempi. Kannattavuuskriteerinä sisäinen korko on hyvä, kun pitoaika on riittävän pitkä ja korkotavoite on mitoitettu maltillisesti. Kaukana tulevaisuudessa saatavien tulojen vaikutus jää pieneksi diskonttauksesta johtuen. Takaisinmaksuaika Selvityksessä on esitetty tuloksia myös kannattavuuskriteerillä diskontattu takaisinmaksuaika. Laskuissa on käytetty korkokantana 5 %. Takaisinmaksuaika ei ota huomioon lasketun takaisinmaksuajan jälkeen tulevia jäljellä olevan pitoajan aikana saatavia tuottoja, jotka sisäinen korko huomioi. Takaisinmaksuaika on käyttökelpoinen kriteeri, kun verrataan kahta kilpailevaa investointia keskenään. H = n kt t t= 1 (1 + i) (2) 8

9 Diskontattu takaisinmaksuaika on se lukumäärä vuosia n, jolla kunkin vuoden nykyhetkeen diskontatut nettotulot yhteenlaskettuna ovat yhtä suuret kuin perusinvestointi H. Yksinkertainen takaisinmaksuaika ilman diskonttausta antaa lyhyemmän takaisinmaksuajan kuin diskontattu takaisinmaksuaika. Kriteeri on hyvin helppokäyttöinen ja usein riittävä, kun verrataan vaihtoehtoisia investointeja toisiinsa, joiden tuotto-odotukset ovat tulevina vuosina samankaltaiset. Annuiteettikerroin H n = (3) k t Investoinnin kannattavuutta voidaan myös tarkastella käyttämällä annuiteettiperiaatetta, joka on laajasti käytössä mm. lainojen takaisinmaksuissa. Vuosittaiset lyhennykset ja korko, joka jäljellä olevalle pääomalle lasketaan, asetetaan siten, että niiden summa pysyy vakiona takaisinmaksuaikana. Annuiteettikerroin saadaan yhtälön (4) mukaan n i(1 + i) a = n (4) (1 + i) 1 Yhtälössä i on valittu korkokanta ja n valittu takaisinmaksuaika vuosina. Investoinnin aiheuttama vuotuinen kustannus takaisinmaksuaikana on c = a H = n i(1 + i) H n (1 + i) 1 (5) Annuiteettilaskentaa voidaan käyttää optimointitarkasteluissa, kun haetaan pienintä kokonaiskustannusta kaukolämpöverkolle. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät sekä investointi- että käyttökustannukset. Annuiteettikertoimen avulla kertainvestointi jaetaan investoinnin vuosikustannuksiksi. 9

10 2.2 Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Olemassa oleva lämmöntuotantokapasiteetti Uuden alueen liittämisen kannattavuus riippuu ratkaisevasti siitä, voidaanko nykyisille tuotantolaitoksille lisätä kuormaa. Jos yhtiön ennuste kaukolämmön kehityksestä yleisesti yhtiön toimialueella on kasvava kulutus, uusi liitettävä alue vähentää kapasiteettimarginaalia. Alueen liittäminen saattaa vielä mahtua nykyisten laitosten kapasiteettiin, mutta kapasiteettivara pienenee. Tässä tilanteessa tuleva laitosinvestointitarve tulisi huomioida kannattavuustarkasteluissa. Kalpa-excellaskentatyökalussa on mahdollisuus antaa laskennallinen kustannus laitoskapasiteettivaraukselle. Tilanne on toinen siinä tapauksessa, että yhtiön toimialueella kaukolämmön kehitysnäkymä on pienenevä kulutus. Uusi liitettävä alue kompensoi kulutusvähennystä, jolloin tuotannon käyttöaste säilyy ja välitöntä laitosinvestointitarvetta ei ole. Toinen seikka on olemassa olevien tuotantolaitosten elinkaaren vaihe. Korvaavien laitosinvestointien rahoitustarve huomioidaan ehkä joustavimmin kannattavuuskriteerien tavoitetason asetannassa, jolloin yksittäisen kohdealueen kannattavuuden tarkasteluun ei tarvita lisäkustannustekijää. Verkon olemassa oleva siirtokapasiteetti Vastaavasti kuin edellä, kannattavuustarkasteluissa on syytä arvioida, voidaanko runkolinjassa lisätä virtausta uuden liitettävän alueen tarvetta silmälläpitäen vai tarvitaanko rinnakkaislinjaa ym. Lisäkustannuksia voi myös aiheuttaa paineennostotarve, kun uusi alue liitetään verkkoon. Nämä voidaan Kalpa-excel-työkalussa ottaa huomioon lisäkustannuksina. Lämmöntarpeen vaihtelujen huomioiminen Peruslähtötietoina on kannattavuustarkasteluissa käytetty rakennusten vuotuista ominaislämmöntarvetta (kwh/m 3 ) ja tilausvesivirtaa (m 3 /h), joka määrittää talolle tarjottavan maksimilämpötehon. Kalpa-excel-työkalussa on lisäksi mahdollisuus antaa lämmöntarve eri ajanjaksoina (kuukausivaihtelut, yö/päivä-vaihtelut). Liittymisaste Kohdealueen arvioitu liittymisaste vaikuttaa ratkaisevasti uuden alueen kannattavuuteen. Jos liittymisaste arvioidaan jäävän alhaiseksi, kannattavuus jää tavoitetason alapuolelle ja kaukolämpöä ei rakenneta alueelle. Kaukolämmön kannalta tarvitaan uuden alueen liittymisasteen arvioimisen tueksi asukkaiden mielipiteitä liittymishalukkuudesta 10

11 liittymistarjoustietojen valossa. Liittymismaksun ja tulevien vuosien energiakustannusten tasolla on luonnollisesti suuri merkitys kilpailutilanteessa liittymishalukkuuteen. Sähkön hinta yhteistuotannossa Kaukolämmön hinnoittelu yhteistuotannossa riippuu yhtiöstä ja paikallisista olosuhteista. Yhteistuotanto parantaa yhtiön taloutta merkittävästi. Kalpa-excel-laskentatyökalussa on mahdollisuus antaa laskennallinen hyvitys kaukolämmölle yhteistuotannossa. Hyvitys määritellään yhtälön (6) mukaisesti P netto PQ Ph, s = (6) jossa P netto P Q P h,s kaukolämmön nettotuotantokustannus, /MWh kaukolämmön tuotantokustannus, /MWh yhteistuotantohyvitys, /MWh Hyvitys voidaan antaa suoraan lukuarvona, /MWh, tai hyvityskertoimena c h,s, suhteutettuna kaukolämmön tuotantokustannukseen yhtälön (7) mukaan P h, s = ch, s PQ (7) Putkijohtojen kustannukset Huolimatta laajasta tutkimus- ja kehitystoiminnasta kaukolämpöputkistojen rakenteisiin ei ole toistaiseksi löydetty käänteentekevää uuttaa tekniikkaa. Muovimateriaalien käyttö putkistoissa pienissä putkissa voi olla kannattavaa, jos liitostyöt vähenevät uuden tekniikan ansiosta ratkaisevasti. Uuden putkiratkaisun käyttöönotto lisää kuitenkin aina riskejä: uusi ratkaisu voi olla lyhytikäisempi tai vaatia enemmän huoltoa kuin rakennushetkellä oli arvioitu. Tässä selvityksessä on käytetty hintoja yleisesti käytössä oleville Mpuk-rakenteisille kaukolämpöjohdoille kokoluokissa DN 25 - DN 65. Lämpötiheys Lämpötiheys on tässä selvityksessä laskettu alueen vaatimaa koko putkipituutta kohti, jolloin kriteeri on riippuvainen sekä siirtolinjojen että talojohtojen pituudesta. Tällöin liittymisasteella on vaikutusta lämpötiheyden lukuarvoon sekä lämmönkäytön että kokonaislinjapituuden kautta. Tässä selvityksessä käytetään talojohtojen ja siirtolinjojen yhteispituuden mukaan lasketusta lämpötiheydestä merkintää Φ t+s ("kokonaislinjalämpötiheys"). 11

12 Yhtälössä (8) Φ t+s q k,a L t+s N k k N k q k, a k= 1 Φ t+ s = Lt + s (8) Lämpötiheys, MWh/m.a Vuotuinen kiinteistön lämmönkäyttö, MWh/a Linjapituus yhteensä talojohdot ja siirtolinjat, m Liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä kiinteistön tunnus Talojohtojen ottaminen mukaan linjapituuteen vastaa Ruotsissa käytettyä tapaa Värmegles-laskentatyökalussa, [5]. Kustannusryhmät Kuvassa 4 on kuvattu kustannusryhmittely, jolla kaukolämmön rakentamisen kustannukset on jaettu kahteen osaan. Kustannusosa 1 (K1) kattaa siirtolinjojen tuomisen alueelle, rajoina runkolinjan liityntähaara ja talojohtojen liityntähaarat. Kustannusosa 2 (K2) kattaa kustannukset talojohdon liityntähaarasta tekniseen tilaan sijoitettuihin mittareihin ja venttiileihin asti. Lämmönjakokeskuksen kustannukset eivät sisälly kustannusosaan 2, mutta ne voidaan haluttaessa ottaa mukaan laskentaan lisäkustannuksena. 12

13 Kustannus K1 Runkolinja Siirtolinjat Talojohtojen liityntähaarat Teknisen tilan laitteet Talojohdot Kustannus K2 Kuva 4. Kustannusten jako kahteen osaan. K1 voidaan katsoa kaukolämpöyhtiön investoinniksi tulevaisuuteen. Kustannukset ovat laskettavissa koko alueen suhteen ja liittymisasteen vaikutusta voidaan suunnittelussa ottaa suuruusluokkana huomioon. Linjat voidaan esimerkiksi suunnitella ja mitoittaa 100 %:n liittymisastetta silmällä pitäen, jos liittymisasteen voidaan arvioida nousevan korkeaksi. Toisaalta, jos tiedetään että liittymisaste jää varmasti pienemmäksi kuin 100 % eikä lämmöntarve alueella tule kasvamaan, voidaan mitoitusta vastaavasti tiukentaa. K2 on suoraan riippuvainen liittymisasteesta. K2 voidaan liittymismaksun avulla kattaa kokonaan. Jos liittymismaksu vastaa talokohtaista liittymiskustannusta, kaukolämmön energiamaksu ja vuosimaksu kattavat siirtolinjojen investoinnin takaisinmaksun ja lämmöntuotannon kustannukset lämpöhäviöineen ja huoltokustannuksineen. Asiakkaan suunnasta kaukolämpö edullisuus verrattuna johonkin vaihtoehtoiseen ratkaisuun on helppo todeta. Kun halutaan tarkastella alueen kaukolämpövaihtoehdon kilpailutilannetta kokonaisvaltaisesti kaikki kustannukset huomioiden, lämmönjakokeskuksen kustannukset ja talon sisällä tehtävät työt on helppo lisätä K2:een. Liittymismaksu Liittymismaksu voidaan jakaa kahteen osaan: kiinteään perusliittymismaksuun ja talojohtojen pituuteen suhteutettuun lisäliittymismaksuun. M = M K + M L (9) 13

14 jossa M K on kiinteä perusliittymismaksu ja M L talojohdon pituuteen suhteutettu lisäliittymismaksu. Maksujen keskinäinen suuruus voidaan valita vapaasti Kalpa-Exceltyökalussa. Putkilinjojen ominaiskustannukset Johtojen pituuteen suhteutetut ominaiskustannukset on määritelty tässä selvityksessä siten, että ominaiskustannus ( /m) kattaa kaikki linjan kaksisuuntaisen putkiston materiaalit ja työt siihen asti, että putkisto on otettu käyttöön. Käyttöönoton jälkeen putkijohtojen vuotuiset huoltokustannukset on määritelty rakennettua linjametriä kohti, ( /m.a). Lämmönjakokeskus Lämmönjakokeskus (LJK) kuuluu pientalossa yleensä asiakkaan omiin kustannuksiin. Tämän vuoksi LJK:n hankinta- ja asennuskustannuksia ei ole otettu mukaan vertailuissa. Jos kuitenkin halutaan verrata kaukolämmön edullisuutta johonkin vaihtoehtoiseen lämmitysratkaisuun on LJK:n kustannukset huomioitava liittymismaksun kaltaisena lisäkustannuksena. Samoin on huomioitava talossa tehtävät muutostyöt. KALPAtyökalussa voidaan LJK:n kustannusvaikutus ottaa mukaan tarkasteluun. Talon teknisen tilan kustannus Kaukolämmön LJK tarvitsee hyvin pienen tilan rakennuksessa. Tämä on huomionarvoinen kustannusetu kaukolämmön eduksi verrattuna vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Lämmönjakokeskus on tässä selvityksessä oletettu sijoitettavan talon tekniseen tilaan. Tilan rakentamiskustannukset on jätetty huomioimatta. Kun halutaan verrata eri vaihtoehtoisia ratkaisuja, pitää teknisen tilan kustannukset ottaa lisäkustannuksena huomioon. Asiakkaan hyöty, kun kaukolämpöyhtiö vastaa laitteista ja lämmön saatavuudesta Asiakkaan suunnasta katsoen kaukolämmön etuna on huolettomuus ja toimitusvarmuus. Tälle kilpailutekijälle olisi tarpeen määritellä hinta, jota kaukolämpöyhtiö voisi käyttää omissa tarkasteluissaan. Hyödylle voidaan Kalpa-Excel-työkalussa asettaa hinta ja saada näin laskennallista lisätuottoa. Vaihtoehtoisissa ratkaisuissa kiinteistö kantaa itse vastuun lämmön riittävyydestä ja laitteistojen toiminnasta ja korjauksista kaikissa tilanteissa. Kaukolämmön liittymismaksua voidaan mitoittaa niin, että liittyminen kaukolämpöön on asiakkaalle edullisempaa kuin investointi vaihtoehtoisiin energiajärjestelmiin. Lämmön yksikköhinta käyttövuosien aikana voisi toisaalta ehkä olla korkeampi kuin esimerkiksi lämpöpumpulla tuotetun lämmön hinta, kun otetaan huomioon huolettomuuden ja toimitusvarmuuden vaikutus. 14

15 Liittymisaikataulutus ja liittymistöiden organisointi Kaukolämmön liittymistyöt on yleensä aliurakoitu. Urakoiden joustavan toteuttamisen kannalta olennaiseksi kysymykseksi nousee liittymisaikataulutus, ei niinkään talojen samanaikainen liittyminen. Tapa, jolla kohdealueen pientaloja liitetään verkkoon, vaikuttaa merkittävästi taloudellisuuteen. Standardoitu, tuotteistettu liittymistapa, jossa samanlainen työvaihe toistetaan kussakin kohteessa samassa järjestyksessä alentaa kustannuksia ("liittymien valmistus liukuhihnalla"). Urakan pilkkominen osiin ja palveluyritysten/henkilöiden erikoistuminen kuhunkin osatehtävään lisää edelleen kannattavuutta. 15

16 3. Tulokset Esimerkki 1: Lämpötiheyden vaikutus Kohteena on vanha omakotialue. Alueen talokanta on modifioitu todellisesta pientaloalueesta kriteerien tarkastelua varten sopivaksi referenssialueeksi. Kohdealue käsittää 20 kpl pientaloja, joiden rakennustilavuudet ovat 10 kpl 500 m 3 ja 10 kpl 600 m 3. Talojohtojen pituus on kaikilla kiinteistöillä 15 m. Erillistä talojohdon pituuteen suhteutettua liittymismaksua ei peritä. Alueen kiinteistöille on laadittu liittymistarjous seuraavin ehdoin, Taulukko 1: Taulukko1: Liittymistarjoustiedot kohdealueen kiinteistöille Liittymistarjoustiedot (ilman alv.): Liittymismaksu: Tilausvesivirta: Perusmaksu: 500 m 3 : 600 m 3 : 500 m 3 : 600 m 3 : ,15 m 3 /h (Teho 9 kw) 0,20 m 3 /h (Teho 12 kw) 250 /vuosi 300 /vuosi Energiamaksu: 33 /MWh Kaukolämpöyhtiö tuottaa lämpöä ja sähköä. Yhteistuotannon ansiosta kaukolämmölle on yhtiössä sovittu laskennallinen yhteistuotantohyöty. Kaukolämmön tuotantokustannukset ja hyöty ovat kannattavuuslaskelmassa seuraavat, Taulukko 2: Taulukko2: Tuotantokustannustiedot Tuotantokustannustiedot: Tuotantokustannus: Yhteistuotannon hyöty: 25 /MWh 7 /MWh (28 %) 16

17 Erillistuotannon tarkastelut on tehty samoilla lähtöarvoilla jättämällä yhteistuotannon hyöty huomioimatta. Erillistuotannon tulokset on esitetty alla olevissa kaavioissa yhdessä yhteistuotannon kanssa. Vuotuinen lämmönkulutus on kaikissa taloissa 40 kwh/m 3. Jos kaikki alueen talot liittyvät, vuotuinen lämmönkulutus on 440 MWh. Alueen tilausvesivirta on tällöin yhteensä 3,5 m 3 /h ja liittymisteho 210 kw. Kannattavuuden riippuvuus lämpötiheydestä Tarkastellaan kolmea casetapausta, joissa tilanne on kaikissa yllä esitetyn mukainen, mutta siirtolinjojen pituus alueella vaihtelee. Kokonaislinjapituudet, kun kaikki talot liittyvät kaukolämpöön, ja näitä vastaavat lämpötiheydet on esitetty Taulukossa 3. Caset on nimetty kirjaimin A, B ja C. Taulukko3: Linjapituus ja lämpötiheys Case A B C Kokonaislinjapituus m Lämpötiheys, kun kaikki liittyvät MWh/m.a Siirtolinjoissa on alueella käytetty kolmea eri kokoluokkaa: DN 40, DN 50 ja DN 65. Linjojen eri kokoja vastaavat pituudet on esitetty Taulukossa 4: Taulukko4: Siirtolinjojen mitoitus ja yksikköhinnat Case DN 40 DN 50 DN 65 Yhteensä m m m m A B C Linjakustannukset 84 /m 138 /m 143 /m 17

18 DN 40 -linjojen kustannus on pienempi kuin muissa kokoluokissa. Kustannuksessa on huomioitu yhteisrakentamisen vaikutus (kaapeliasennus yhdessä siirtolinjan kanssa). Talojohtojen pituudeksi on otettu 15 m/talo. Talojohdot on mitoitettu kokoluokkaan DN 25. Linjakustannus on 132 /m eli investointi on 1980 /talo. Liittymisasteesta riippuen talojohtojen yhteenlaskettu linjapituus alueella on m. Lämpöhäviöt Lämpöhäviöt ovat käytön aikana huomattava kustannus, joka on otettava kannattavuuslaskennassa huomioon. Lämpöhäviöiden suuruuteen vaikuttavat putkien tyyppi ja koko, maaperän laatu, meno- ja paluuputken lämpötilat, ulkoilman lämpötila jne. Energiateollisuus ry on julkaissut vuonna 2006 kaukolämpökäsikirjan [4], jossa mm. lämpöhäviöiden laskentaa on kuvattu. Tässä selvityksessä on käytetty Kuopion Energian käyttämiä ominaislämpöhäviöitä Mpuk-2 putkijohdoille kokoluokissa DN 25 - DN 65, Taulukko 5. Taulukon luvut perustuvat menolämpötilaan 90 C, paluulämpötilaan 55 C ja ulkolämpötilaan 5 C. Taulukko5: Lämpöhäviöiden laskenta Putkikoko DN 25 DN 40 DN 50 DN 65 Lämpöhäviöt, W/m *) Kerroin, W/mK *) Lämpöhäviöt, kun menolämpötila 90 C, paluulämpötila 55 C ja ulkolämpötila 5 C. Taulukkoon 5 on laskettu lämpöhäviökerroin, jonka avulla lämpöhäviöt voidaan laskea muille lämpötiloille, yhtälö (10): jossa Q& h Tm + Tp = qh T0 2 Q & h Ominaislämpöhäviö, () W/m q h Lämpöhäviökerroin, () W/mK T m Menolämpötila, () C T p Paluulämpötila, () C T 0 Ulkolämpötila, () C (10) 18

19 Kohdealueen lämpöteho 210 kw ja lämpöhäviöteho 13,3 kw (6,7 %), kun liittymisaste 100 % ja kokonaislinjapituus 800 m, Case A. Lämpöhäviökustannus on tällöin 2906 /a (tuotantokustannus 25 /MWh). Case B:ssä vastaavasti lämpöhäviöteho on 11,5 kw (5,5 %), kun liittymisaste 100 % ja kokonaislinjapituus 700 m. Lämpöhäviökustannus on 2521 /a. Case C:ssä lämpöhäviöteho on 9,8 kw (4,6 %), kun liittymisaste 100 % ja kokonaislinjapituus 600 m. Lämpöhäviökustannus on 2136 /a. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset Selvityksessä on käytetty alueen kokonaislinjapituuteen suhteutettua ominaiskustannusta, joka on ollut kaikissa tarkasteluissa vakio: Käyttö- ja kunnossapitokustannus 1,4 /m.a Case A:ssa linjapituudella 800 m käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat 1120 /a, Case B:ssä linjapituudella 700 m vastaavasti 980 /a ja Case C:ssä linjapituudella 600 m 840 /a. Sisäinen korkokanta lämpötiheyden funktiona Seuraavissa käyrästöissä (Kuvat 3, 4 ja 5) on kuvattu kolmella eri kokonaislinjapituudella kaukolämpöön liittymisen vaikutus kannattavuuteen (Caset A, B ja C). Kannattavuuskriteerinä on sisäinen korkokanta (IRR), jonka tavoitetasoksi on tarkasteluissa valittu 10 %. Sisäisen korkokannan tavoitetaso vaikuttaa yhtiön kannattavuuden lisäksi välillisesti myös liittymisasteeseen. Liittymisaste näkyy käyrästöissä implisiittisesti lämpötiheyden kautta. Liittymisaste on välillä %. Sisäinen korko on esitetty sekä erillistuotannossa sekä yhteistuotannossa, jossa kaukolämmölle on laskettu 28 %:n yhteistuotantohyöty. Yhteistuotantohyöty nostaa merkittävästi sisäistä korkokantaa samalla lämpötiheydellä. 19

20 Sisäinen korko, siirtolinjat 500 m, talolinjat m 35 IRR % Yht eist uot ant ohyöt y 28 % Erillist uot ant o Lämpötiheys, MWh/m.a Kuva 3. Sisäinen korkokanta lämpötiheyden funktiona kun siirtolinjapituus on 500 m, (Case A). Case A:ssa lämpötiheys on välillä 0,34-0,55 MWh/m.a, kun liittymisaste on %. Siirtolinjojen pituus on 500 m, talojohdot 15 m/talo. Siirtolinjojen ja talojohtojen yhteenlaskettu pituus on 40 m/talo, kun liittymisaste on 100 % ja 65 m/talo, kun liittymisaste on 50 %. 10 %:n sisäinen korko saavutetaan yhteistuotannossa n. 70 %:n liittymisasteella, kun lämpötiheys on 0,42 MWh/m.a. Erillistuotannossa sisäinen korko 10 % saavutetaan, kun lämpötiheys on 0,49 MWh/m.a. ja liittymisaste n. 80 %. 20

21 70 IRR % Sisäinen korkokanta, siirtolinjat 400 m, talojohdot yht m Yhteistuotantohyöty 28 % Erillistuotanto MWh/m.a Kuva 4. Sisäinen korkokanta lämpötiheyden funktiona kun siirtolinjapituus on 400 m, (Case B). Case B:ssa siirtolinjojen pituus on 400 m, talojohdot 15 m/talo, Kuva 4. Lämpötiheys on välillä 0,40-0,63 MWh/m.a, kun liittymisaste on %. Yhteenlaskettuna siirtolinjojen ja talojohtojen pituudet ovat 100 %:n liittymisasteella 35 m/talo ja 50 %:n liittymisasteella 55 m/talo. 10 %:n sisäinen korko saavutetaan yhteistuotannossa n. 50 %:n liittymisasteella ja erillistuotannossa n. 65 %:n liittymisasteella. 21

22 Sisäinen korkokanta, siirtolinjat 300 m, talojohdot yht. 150 m m IRR % 150 Yhteistuotantohyöty 28 % Erillistuotanto MWh/m.a Kuva 5. Sisäinen korkokanta lämpötiheyden funktiona kun siirtolinjapituus on 300 m, (Case C). Case C:ssa siirtolinjojen pituus on 300 m, talojohdot 15 m/talo, Kuva 5. Lämpötiheys on välillä 0,48-0,69 MWh/m.a, kun liittymisaste on %. Yhteenlasketut linjapituudet ovat 100 %:n liittymisasteella 30 m/talo ja 50 %:n liittymisasteella 45 m/talo. 50 %:n liittymisasteella sisäinen korko on n. 10 % erillistuotannossa ja n. 20 % kun yhteistuotannon hyöty otetaan huomioon. Kuvassa 6 on yhdistetty Kuvat 3, 4 ja 5. Lämpötiheys on kuvassa välillä 0,34-0,69. 22

23 Sisäinen korkokanta, linjapituudet m IRR % Lämpötiheys, MWh/m.a Kuva 6. Sisäinen korkokanta lämpötiheyden funktiona erillis- ja yhteistuotannossa, Caset A, B ja C. Lämpötiheys Yhteenvetona Esimerkki 1:n kolmesta casesta voidaan todeta, että lämpötiheys Φ t+s, on käyttökelpoinen kriteeri arvioitaessa alueen kannattavuutta kaukolämpöön liittämisessä. Sisäinen korko kasvaa eksponentiaalisesti, kun Φ kasvaa. Esimerkin lähtöarvojen mukaisessa tilanteessa sisäinen korkokanta on10 %, kun Φ t+s >0,5 MWh/m.a ilman yhteistuotantohyvitystä ja Φ t+s >0,4 MWh/m.a, kun yhteistuotantohyvitys 28 % on mukana. 23

24 Esimerkki 2: Liittymismaksun vaikutus Esimerkki 2:n lähtötiedot ovat samat kuin Esimerkki 1:ssä, mutta muuttujana on liittymismaksu. Liittymismaksun vaihteluväli on tässä selvityksessä Siirtolinjapituus on Case A:n mukainen eli 500 m. Sisäinen korko, Liittymisaste %, Siirtolinjat 500 m, Erillistuotanto 120 IRR % Liittymisaste 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Liittymismaksu, Kuva 7. Sisäinen korkokanta liittymismaksun funktiona erillistuotannossa. Esimerkin mukaisessa tilanteessa alueella saavutetaan erillistuotannossa sisäisen korkokannan tavoitetaso 10 %, kun liittymismaksu on n ja kaikki alueen talot liittyvät kaukolämpöön. Liittymismaksun pitää alueella olla 5000, jos liittymisaste on 70 %, jotta 10 %:n sisäinen korko saavutetaan. Jos liittymisaste on alle 70 %:n, sisäinen korkokanta jää alle 10 % koko liittymismaksuvälillä Vastaavat diskontatut takaisinmaksuajat on esitetty Kuvassa 8. Takaisinmaksuaika 10 vuotta vastaa n. n. 10 %:n sisäistä korkokantaa, kun pitoaika on 15 vuotta ja laskentakorko 5 %. Alle 10 vuoden takaisinmaksuaika saadaan, kun liittymismaksu on yli 3300 liittymisasteella 100 %. Vastaavasti 10 vuoden takaisinmaksuaika saavutetaan 70 %:n liittymisasteella, kun liittymismaksu on yli Jos liittymisaste on alle 70 % takaisinmaksuaika on yli 10 vuotta annetulla liittymismaksuvälillä

25 Diskontattu takaisinmaksuaika, Liittymisaste %, Siirtolinjat 500 m, Erillistuotanto 50 vuotta Liittymisaste 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Liittymismaksu, Kuva 8. Diskontattu takaisinmaksuaika liittymismaksun funktiona erillistuotannossa. Liittymismaksun vaikutusta sisäisen korkokannan suuruuteen yhteistuotannossa on esitetty Kuvassa 9. Kaksi liittymisastetasoa on esitetty, 70 ja 80 %. Lämpötiheys 70 %:n liittymisasteella on MWh/m.a ja 80 %:n liittymisasteella MWh/m.a. 25

26 Sisäinen korko, kun liittymismaksu Siirtolinjat 500 m, yhteistuotantohyöty 28 % 45 IRR % % % Liittymismaksu, Kuva 9. Sisäinen korkokanta liittymismaksun funktiona yhteistuotannossa. Yhteistuotannon hyöty 28 %. Esimerkissä 10 %:n sisäinen korko saadaan liittymismaksulla 3000, kun liittymisaste kohdealueella on 80 % ja vastaavasti liittymismaksulla 3600, kun liittymisaste on 70 %. 80 %:n liittymisasteella linjapituus on 46,3 m/talo ja 70 %:n liittymisasteella 50,7 m/talo. Liittymismaksu ja kustannusosat K1 ja K2 Liittymismaksua voidaan myös arvioida aiemmin Kuvassa 4 esitetyn kahden liittymiskustannusosan avulla. Minimikriteeriksi voidaan asettaa, että liittymismaksut kattavat talokohtaiset kustannukset eli kustannusosan K2. Jos liittymiskustannus on suurempi kuin talokohtainen K2-kustannus, liittymismaksu vähentää osaksi siirtolinjojen nettoinvestointia eli kustannusosaa K1, joka jää maksettavaksi tulevina vuosina perusmaksujen ja energiamaksujen kautta. Kustannusosa K1 voidaan nähdä kaukolämpöyhtiön investointina tulevaisuuteen, jolla haetaan yhtiölle pitkänajan tuottoa. Taulukossa 6 on verrattu liittymismaksuja K1- ja K2-kustannuksiin eri siirtolinjapituuksilla, Case A, B ja C. 26

27 Taulukko 6: Talojohtojen ja siirtolinjojen investoinnit liittymismaksuun suhteutettuna, kun liittymisaste on 100 %. Esimerkki 1 Case A Case B Case C Liittymismaksut, Talokohtainen investointi K2, *) K1-kustannusten kattamiseen, Siirtolinjainvestointi K1, Nettoinvestointi K1, *) 2556 /talo, sisältää talojohdon tuonnin tekniseen tilaan asti, mittari- ja venttiilikustannukset. Case A:ssa siirtolinjojen investointi on 53277, Case B:ssä ja Case C:ssä Kunkin talon liittymisen kustannukset ovat 2556, joka sisältää talojohdon siirtolinjan haarasta talon tekniseen tilaan sekä venttiili- ja mittarikustannukset eli K2-kustannukset. Liittymismaksulla 4000 voidaan kattaa kohdealueen K1-kustannukset ja osa K2- kustannuksista. Jos kaikki talot liittyvät, liittymismaksut ovat yhteensä ja talojen liittymiskustannukset 51120, joten siirtolinjojen kustannusten kattamiseen jää Siirtolinjojen nettoinvestointi on näin Case A:ssa 24397, Case B:ssä ja Case C:ssä Jos liittymisaste on pienempi, pienenee luonnollisesti liittymismaksun siirtolinjojen nettoinvestointia alentava vaikutus. Taulukossa 7 on esitetty vastaavat luvut, kun liittymisaste on 80 % ja Taulukossa 8, kun liittymisaste on 70 %. Taulukko 7: Talojohtojen ja siirtolinjojen investoinnit liittymismaksuun suhteutettuna, kun liittymisaste on 80 %. Esimerkki 1 Case A Case B Case C Liittymismaksut, Talokohtainen investointi K2, *) K1-kustannusten kattamiseen, Siirtolinjainvestointi K1, Nettoinvestointi K1, *) 2556 /talo, sisältää talojohdon tuonnin tekniseen tilaan asti, mittari- ja venttiilikustannukset. 27

28 Taulukko 8: Talojohtojen ja siirtolinjojen investoinnit liittymismaksuun suhteutettuna, kun liittymisaste on 70 %. Esimerkki 1 Case A Case B Case C Liittymismaksut, Talokohtainen investointi K2, *) K1-kustannusten kattamiseen, Siirtolinjainvestointi K1, Nettoinvestointi K1, *) 2556 /talo, sisältää talojohdon tuonnin tekniseen tilaan asti, mittari- ja venttiilikustannukset. Liittymismaksun suuruudella voidaan arvioida olevan käänteinen vaikutus liittymisasteeseen, jos alueella on vapaa kilpailutilanne. Pitämällä liittymismaksu kohtuullisen alhaisena voidaan ohjata mahdollisimman suuri osa alueen taloista liittymään kaukolämpöön. 28

29 Esimerkki 3: Linjakustannusten ja laitoskapasiteettivarauksen vaikutus. Linjakustannukset Putkilinjojen hinnalla on merkittävä vaikutus kohdealueen kannattavuuteen. Kuvassa 10 on kuvattu Esimerkki 1, Case A:n mukaisessa yhteistuotantotilanteessa linjakustannusten vaikutusta. Sisäinen korkokanta, siirtolinjapituus 500 m KL-linjojen keskihinta /m 35 IRR % /m 140 /m 160 /m Base Case, 114 /m MWh/m.a Kuva 10. Linjakustannusten vaikutus kannattavuuteen. Jos linjojen keskihinta nousee esimerkki 1:n tilanteessa, kun siirtolinjapituus on 500 m, tasolta 120 /m tasolle 160 /m (nousua 33,7 %) 10 %:n sisäisen korkokannan saavuttamiseksi tarvitaan n. 70 %:n liittymisasteen sijasta 100 %:n liittymisaste. Laitoskapasiteettivaraus Kuvassa 9 on esitetty, miten laitoskapasiteettivaraus vaikuttaa sisäiseen korkokantaan. Laitoskapasiteettivarauksella tarkoitetaan tässä kaukolämpöyhtiön tekemää varausta tulevia laitosinvestointeja silmällä pitäen. Varaus on laskennallinen rahamäärä, joka varataan kohdealueen aiheuttaman kapasiteettivaran pienentymisen kompensoimiseksi. Kuvassa 9 on esimerkin 3 mukaiset putkihinnat. Linjakustannustasolla 120 /m sisäinen korko on 28,7 % kun liittymisaste on 100 % eikä laitoskapasiteettivarausta tehdä. Sisäinen korko putoaa yli 20 prosenttiyksikköä 7,9 %:iin, jos tehdään laitoskapasiteettivaraus 200 /kw. 29

30 35 IRR % Sisäinen korkokanta, siirtolinjapituus 500 m KL-linjojen keskihinta /m 120 /m 140 /m 160 /m Perustapaus, 114 /m Laitoskapasiteettivarauksen vaikutus: IRR 28,7 % ilman varausta; IRR 7,9 % jos varaus 200 /kw MWh/m.a Kuva 11. Laitoskapasiteettivarauksen vaikutus kannattavuuteen. Uudisalueet Uudisalueen linjakustannuksia arvioitaessa voidaan olettaa, että kaavoituksen ja kokonaissuunnittelun ansiosta kaukolämmön linjapituudet voidaan optimoida paremmin kuin vanhoilla alueilla. Samoin linjojen kaivuutyö tulee usein olemaan hankalampaa vanhoilla alueilla kuin kokonaan uudella alueella. Kalpa-Excel-työkalussa voidaan uudisalueille ja vanhoilla alueille antaa erikseen linjakustannukset kullekin putkikoolle tai käyttää prosentuaalista eroa. Kuopio Energian antamien lähtötietojen mukaan linjakustannukset uudisalueilla ovat n. 20 % pienemmät kuin vanhoilla alueilla. 30

31 4. Herkkyystarkastelut Seuraavassa on tarkasteltu eri parametrien muutosten vaikutusta kannattavuuteen verrattuna perustapaukseen. Perustapaukseksi on valittu Esimerkki 1, Case A. Tulokset on yhdistetty kaavioihin, joissa sisäinen korko on esitetty eri parametrien prosentuaalisten muutosten suhteen. Kuvassa 12 parametrit ovat liittymisaste, linjapituus ja liittymismaksu. Herkkyystarkastelu Liittymisaste, yhteistuotanto Liittymisaste, erillistuotanto Linjapituus, yhteistuotanto Linjapituus, erillistuotanto Liittymismaksu IRR % Muutos % Kuva 12. Liittymisasteen, linjapituuden ja liittymismaksun muutosten vaikutukset sisäiseen korkokantaan. Linjapituuden muutoksia on kuvattu perustapausta pienemmillä pituuksilla. Pituuden pieneneminen 15 % kaksinkertaistaa sisäisen korkokannan. Liittymisasteen pieneneminen perustapauksesta 20 % pienentää sisäisen korkokannan puoleen yhteistuotannossa ja vie koron negatiiviseksi erillistuotannossa. Liittymismaksun vaikutus on hieman loivempi: 20 %:n liittymismaksun pieneneminen pienentää sisäistä korkoa 12 %:stä 8 %:iin. Kuvassa 13 parametrit ovat putkistojen keskihinta, lämmönkäyttö ja energiamaksu. Kuvassa on vertailun vuoksi myös liittymismaksun muutosten vaikutus (Kuvasta 12). 31

32 Herkkyystarkastelu Liittymismaksu Putkistohinta Lämmönkäyttö Energiamaksu IRR % Muutos % Kuva 13. Liittymismaksun, putkistohinnan, lämmönkäytön ja energiamaksun muutosten vaikutukset sisäiseen korkokantaan.(yhteistuotanto, perustapaus Esimerkki 1, Case A). Energiamaksun muutokset vaikuttavat perustapauksessa suunnilleen samoin kuin liittymismaksun muutokset. 20 %:n nousu energiamaksuun nostaa sisäisen korkokannan 20 %:iin. Putkistojen keskihinta perustapauksessa on 114 /m. Jos putkistojen keskihinta on 100 /m nousee sisäinen korko 12 %:sta 20 %:iin. Lämmönkäytön ennustetaan vähenevän pientaloalueilla, kun ilmasto lämpenee ja talojen eristyksiä ja ikkunoita parannetaan ym. Kaukolämmön kannattavuus laskee loivasti lämmönkäytön pienentyessä. Jos lämmönkäyttö vähenee 10 % suhteessa perustapaukseen, sisäinen korko laskee 12 %:sta 10 %:iin. Pitoaika 32

33 Herkkyystarkastelu Perustapaus IRR % Pitoaika, vuotta Kuva 14. Pitoajan vaikutus sisäiseen korkokantaan. Pitoaika on ollut edellä esitetyissä esimerkeissä 15 vuotta. Kuvassa 14 on esitetty pitoajan vaikutus sisäiseen korkokantaan. Perustapauksessa, Esimerkki 1, Case A, sisäinen korko on 12 %. Jos pitoaika kaksinkertaistuu 30 vuoteen, vaikutus sisäiseen korkoon on suhteellisen pieni: sisäinen korko kasvaa 12 %:sta 14,5 %:iin. Pitoajan lyhentäminen pienentää sisäistä korkokantaa voimakkaasti: 10 vuoden pitoajalla sisäinen korko on 8 %, 7,5 vuoden pitoajalla n. 2 %. 33

34 5. KALPA-laskentatyökalu Erillisenä osiona on laadittu Excel-pohjainen Kalpa-laskentatyökalu tapauskohtaisia tarkasteluja varten. Kannattavuustarkasteluissa vaikuttavat lähtöarvot määritellään Kalpa-excellaskentatyökalussa. Työkalussa voidaan tehdä nopeasti erilaisia mitä/jos-tarkasteluja uusille alueille. Laskentatyökalulla voidaan tarkastella tapauskohtaisesti matalan lämpötiheyden alueita ja saada vastauksia mitä/jos-tyyppisiin kysymyksiin nopeasti. Työkaluun tuodaan tarkasteltavan alueen rakennustiedot, lämmöntarpeet eri ajanjaksoina, jne. Taloudelliset parametrit, jotka vaikuttavat päätöksentekoon, kuten verkon rakentamiskustannukset, haluttu takaisinmaksuaika/sisäinen korko, huoltokustannukset jne. määritellään työkalun työsivuilla. 34

35 6. Lähdeluettelo [1] Tilastokeskus. Rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan päivitetty Luettu [2] Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali, Gaia, I. Vehviläinen et al. 2007; Energiatilasto, vuosikirja [3] Teknologiapolut Rakennussektori VTT, P. Tuomaala, Luettu [4] Energiateollisuus ry. Kaukolämmön käsikirja s.helsinki ISBN [5] Värmegles-projekt 2005:18. Kalkylhandbok för investeringsbedömningar av värmeglesa fjärrvärmeprojekt. Kalkylmodell för värmeglesa fjärrvärmeinvesteringar. Excel-verktyg. Ladattu Yhteystiedot Åbo Akademi, Lämpö- ja virtaustekniikan laboratorio Piispankatu 8, Turku Yhteyshenkilö: TkT Jarmo Söderman puh fax sähköposti: 35

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Investoinnin takaisinmaksuaika

Investoinnin takaisinmaksuaika Investoinnin takaisinmaksuaika Takaisinmaksuaika on aika, jona investointi maksaa hintansa takaisin eli nettotuottoja kertyy perushankintamenon verran Investointi voidaan tehdä, jos takaisinmaksuaika

Lisätiedot

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5) 21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Uudet ominaisuudet: Invest for Excel 3.6

Uudet ominaisuudet: Invest for Excel 3.6 Uudet ominaisuudet: Invest for Excel 3.6 Microsoft Excel versiot... 2 Käyttöoppaat... 2 Sähköinen allekirjoitus... 2 Mallikansiot... 2 Liikearvon poisto ja tuloverotus... 4 Sisäinen korkokanta ennen veroja...

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010

Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Piisilta 1 Micropolis 91100 1(4) Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Laatija Osoite Puh./ fax Sähköposti Planora Oy PL 43 (Voudintie 6) 044 7819 310 etunimi.sukunimi@planora.fi

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin. Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen Jukka Pirttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Nykyarvo ja investoinnit, L14 Nykyarvo ja investoinnit, L14 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n netto 0 1 2 3 4 5 6...

Lisätiedot

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010 » Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Investointipäätöksenteko

Investointipäätöksenteko Investointipäätöksenteko Ekstralaskuesimerkkejä Laskentatoimen Perusteet, Syksy 2015 Katja Kolehmainen KTT, Apulaisprofessori Neppi Oy valmistaa neppejä ja nappeja. Käsityöpiireissä se on tunnettu laadukkaista

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti:

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti: EURAJOEN KUNNAN KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU Teknltk 46 Eurajoen kunnanvaltuusto on 13.04.2004 :ssä 16 määrännyt kauko lämmön liittymismaksutaksasta ja :ssä 17 määrännyt kaukolämpömaksusta. Em. maksujen päivittäminen

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Raportti 16ENN0271-E0001 Toukokuu 2014

Raportti 16ENN0271-E0001 Toukokuu 2014 Raportti Toukokuu 2014 Energiateollisuus ry Kaukolämmitysjärjestelmien keventämismahdollisuudet matalan energian kulutuksen alueilla Pöyry Finland Oy PL 4 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka

Lisätiedot

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10 Sisäinen ja investoinnin, L10 1 Määritelmä: i sis on se laskentakorko, jolla nettonykyarvo on nolla. Jos projekti on normaali siinä mielessä, että alun negatiivisia nettoeriä seuraa lopun positiiviset

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota

Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu Kiikoisten taksa ilman kunnan 60 000 kompensaatiota Kompensaatio 60 000 on tarkastelussa jaettu tasan vesi- ja viemäritaksoihin 30 000 ja laskettu käyttömaksuun

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Alustavat tulokset 3.1.214 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa):

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa): Kunnanhallitus 164 27.10.2014 Kunnanhallitus 184 10.11.2014 Kunnanvaltuusto 45 09.12.2014 Vesimaksutaksan tarkistaminen 2015 169/02.05.00/2011 Kh 27.10.2014 164 Kyyjärven kunnan voimassaolevaa vesimaksutaksaa

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2.

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2. PIRKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON LIITTYMISMAKSUTAKSA Yleiset periaatteet Liittymismaksut koskevat uusia liittyjiä, jotka liitetään vesihuoltoverkostoihin. Rakennusten lisärakentamista koskee ns. lisäliittymismaksu.

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.1.2015 alkaen Arvonlisäverollinen hinta on noin hinta. Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Raportti 6.11.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Raportti 6.11.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Raportti 6.11.2014 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

HINNASTO 1. Käyttömaksun yksikköhinta on 1,11 / m3 (alv 0 %) 1,38 / m3 (alv 24 %).

HINNASTO 1. Käyttömaksun yksikköhinta on 1,11 / m3 (alv 0 %) 1,38 / m3 (alv 24 %). HINNASTO 1 HINNASTO 1.1.2015 ALKAEN Vesi- ja viemärilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Vihdin Vesi perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä

Lisätiedot