HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Helsingin väestöennuste

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja Helsingin väestöennuste

2 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Pekka Vuori, p Petri Berglund, p JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts OSOITE ADRESS ADDRESS PL 5500, Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu A) PB 5500, Helsingfors stad (Broholmsgatan A) P.O.Box 5500, FI City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu A) PUHELIN TELELEFON TELEPHONE INTERNET TILAUKSET, JAKELU BESTÄLLNINGAR, DISTRIBUTION ORDERS, DISTRIBUTION p. - tel tietokeskus.tilaukset@hel.fi KÄTEISMYYNTI DIREKTFÖRSÄLJNING DIRECT SALES Tietokeskuksen kirjasto Siltasaarenkatu A, p Faktacentralens bibliotek Broholmsgatan A, tel City of Helsinki Urban Facts, Library, Siltasaarenkatu A, tel tietokeskus.kirjasto@hel.fi

3 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS tilastoja statistik statistics Helsingin väestöennuste

4 KÄÄNNÖKSET översättning Magnus Gräsbeck KUVIOT Pekka Vuori & Petri Berglund TAITTO OMBRYTNING Petri Berglund KANSI PÄRM Tarja Sundström-Alku Kuva / Bild: Joni Rousku /Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto PAINO TRYCKERI Edita Prima Oy, Helsinki 2009 painettu ISSN verkossa ISSN X

5 Sisällysluettelo Esipuhe 5 1. Johdanto 6 2. Ennusteen taustaa 6 3. Väestökehityksen viimeaikaisia piirteitä 7 Väestökehitys Helsingissä ja Helsingin seudulla 7 Muuttoliike alueittain 7 Muuttoliike äidinkielen mukaan 9 Muuttoliikkeen ikärakenne Väestökehitys aluetalouden osana 11 Väestökehityksen riippuvuudet 11 Muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden yhteys 12 Laman vaikutus muuttoliikkeeseen Asuntomarkkinat ja väestöennuste 14 Asuntomarkkinat ja asunto-tuotantomahdollisuudet 14 Tonttimaan tarjonta ja asuntotuotannon mahdollisuudet 14 Asumiskysynnän muutokset Väestöprojektion aluetaloudelliset oletukset Helsingin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 17 Helsinki 17 Helsingin seutu 18 Väestöprojektio ikä-ryhmittäin Alueittainen väestöennuste Ennustemenetelmä 20 Asuntotuotantoennuste Väestö uustuotannossa 22 Ennusteiden yhdistäminen 23 Ennuste alueittain ja ikäryhmittäin Ruotsinkielisten ennuste Prognosen för den svenskspråkiga befolkningen 27 Liitetaulukot 29 Taulukkoluettelo 77 Kuvioluettelo 78 Liitetaulukkoluettelo 80 Lähteet ja kirjallisuus 81 3

6 Innehållsförteckning Förord 5 1. Inledning 6 2. Bakgrund till prognosen 6 3. Befolkningsutvecklingen på sistone 7 Befolkningsutvecklingen i Helsingfors och Helsingforsregionen 7 Migrationen områdesvis 7 Migrationen enligt modersmål 9 Migrationens åldersstruktu Befolkningsutvecklingen och områdesekonomin 11 Befolkningsutvecklingens samband 11 Sambandet mellan migration och arbetsmarknaden 12 Recessionens inverkan på migrationen Bostadsmarknaden och befolkningsprognosen 14 Bostadsmarknaden och bostadsbyggpotentialen 14 Tomtutbudet och bostadsbyggpotentialen 14 Efterfrågan på bostäder Områdesekonomiska antagande Prognosalternativ för Helsingfors och Helsingforsregionen 17 Helsingfors 17 Helsingforsregionen 18 Prognos för åldersgrupperna i Helsingfors Prognos för områdena åren Prognosmetoden 20 Prognos för bostadsproduktionen Befolkningen i nybyggda bostäder 22 Kombinering av prognoserna 23 Prognosen för områden och åldersgrupper Prognosen för den svenskspråkiga befolkningen 27 Tabellbilaga 29 Tabellförteckning 77 Figurförteckning 78 Förteckning över tabellbilagor 80 Källor och litteratur 81 4

7 Esipuhe Förord Helsingin kaupunki on laatinut omia väestöennusteita 1940-luvulta asti, aluksi satunnaisemmin ja sittemmin vuosittain Vuosina ennusteen teko kytkeytyi kaupungin suunnitteluohjeiston laatimisaikatauluun ja se laadittiin joka toinen vuosi. Vuodesta 2005 lähtien ennuste on laadittu vuosittain. Tässä tietokeskuksen julkaisussa ovat yksityiskohtaiset väestöennustetiedot sekä myös kuvaus ennusteiden perusteista. Helsingin väestöennuste on laadittu vuodesta 1992 alkaen menetelmällä, jossa Helsingin seudulle laaditaan erilaisiin aluetaloudellisiin näkemyksiin perustuvat väestöprojektiot, jolloin Helsingin väestöennustevaihtoehdot riippuvat osaltaan seudun kehitysnäkymistä, osaltaan Helsingin kaupungin alueella tarjolla olevista ja rakennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista. Alueittainen ennuste on laadittu kymmeneksi vuodeksi vuosittain, ja se koskee Helsingissä vakituisesti asuvia asukkaita. Ikärakennetiedot ovat tämän julkaisun taulukoissa palvelujen suunnittelun kannalta merkittävistä ikäryhmistä. Ne ovat kuitenkin 1-vuotisikäryhmittäin alle 20-vuotiaista ja 5-vuotisryhmittäin näitä vanhemmista Internetissä Helsingin seudun Aluesarjat-tilastotietokannassa, tai linkki tietokeskuksen sivulta Ennustetaulukot ovat lisäksi Excel-muodossa Helsingin kaupungin HELI-intranetissa. Ennuste on laadittu Helsingin kaupungin tietokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä. Työryhmään kuuluivat strategiapäällikkö Marko Karvinen talous- ja suunnittelukeskuksesta, valtiot. tri. Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä, joka on laatinut koko kaupungin ennusteen, yliaktuaari Pekka Vuori, joka on laatinut alueittaisen ennusteen, suunnittelija Harri Kukkonen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä yleiskaavasuunnittelija Aimo Huhdanmäki kaupunkisuunnitteluvirastosta, jotka ovat vastanneet asuntotuotannon ennusteen laadinnasta. Julkaisun toteuttamisesta on vastannut yliaktuaari Pekka Vuori. Sen laadintaan on osallistunut tilastosihteeri Petri Berglund. Helsingissä lokakuussa 2009 Allt sedan 1940-talet har Helsingfors stad gjort upp egna befolkningsprognoser, till en början mera sporadiskt, och sedermera årligen åren Därefter, åren , var prognosen sammankopplad med den övriga bakgrundsinformationen för stadens planeringsväsende och uppgjordes vartannat år. Från 2005 började prognosen göras varje år. Föreliggande publikation innehåller detaljerade rön ur befolkningsprognosen samt en beskrivning av grunderna för prognosen. Sedan år 1992 har befolkningsprognosen för Helsingfors har gjorts enligt en metod som utgår från olika antaganden om dels allmännare regionekonomiska utvecklingsperspektiv, dels möjligheterna till bostadsproduktion i Helsingfors. Prognosen områdesvis uppgörs årligen för tio år framåt och gäller stadigvarande invånare i Helsingfors. Uppgifterna om åldersstruktur publiceras för de åldersgrupper som har betydelse för planeringen av servicen, men de kan fås 1-årsgruppsvis för personer under 20 år och 5-årsgruppsvis för 20-åringar och äldre på Internet under (dvs. Områdesdatabasen för Helsingforsregionen) eller via en länk på Faktacentralens hemsidor De statistiska tabellerna finns också i Excel-form på stadens intranet HELI. Prognoserna är uppgjorda i samarbete mellan Faktacentralen, Ekonomi- och planeringscentralen och Stadsplaneringskontoret. I arbetsgruppen ingick strategichef Marko Karvinen från Ekonomi- och planeringscentralen, pol.dr. Seppo Laakso från stadsforskningsfirman Kaupunkitutkimus TA, som gjort upp prognosen för hela staden, överaktuarie Pekka Vuori som gjort upp prognosen områdesvis, samt planerare Harri Kukkonen på Ekonomi- och planeringscentralen och generalplanerare Aimo Huhdanmäki på Stadsplaneringskontoret, vilka svarat för prognosen för bostadsproduktionen. Publikationen har uppgjorts under ledning av överaktuarie Pekka Vuori. Statistiksekreterare Petri Berglund har medverkat. Helsingfors, oktober 2009 Leila Lankinen Informationsförsörjningschef Leila Lankinen Tietohuoltopäällikkö 5

8 1. Johdanto Väestöllä on kaupungissa keskeinen rooli. Kaupungin palvelut tuotetaan pääasiassa asukkaille, joten he muodostavat kaupungin merkittävimmän asiakasryhmän. He myös tuottavat kunnallisveron ja palvelumaksujen kautta suurimman osan kaupungin tuloista. Näin ollen väestön määrä, rakenne ja alueellinen sijoittuminen nyt ja tulevaisuudessa ovat kaupungin hallinnon, suunnittelun ja palveluiden tuottamisen keskeisintä tietopohjaa. Suomessa on hyvin toimiva ja laadukas väestötietojärjestelmä, jonka avulla asukkaiden määrästä ja perusominaisuuksista voidaan tuottaa luotettavia tilastoja ja monipuolisia analyyseja. Kaupungin talouden, palveluiden ja maankäytön suunnittelu edellyttävät nykytilanteen lisäksi perusteltuja arvioita siitä, miten väestön määrä ja rakenne kehittyvät tulevaisuudessa. Tätä varten Helsingin kaupungin tietokeskus laatii joka vuosi alueittaisen ja ikäryhmittäisen väestöennusteen, jonka aikajänne on 10 vuotta. Palvelu- ja perusrakenneinvestoinneissa sekä maankäytön suunnittelussa näkökulma ulottuu väistämättä pitemmälle, jopa vuosikymmenien päähän. Väestökehityksen taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden kehityksen ennustaminen on epävarmaa lyhyelläkin ajalla, puhumattakaan vuosista ja vuosikymmenistä. Näin ollen väestöennusteisiin liittyy erittäin paljon epävarmuutta. Silti väestökehityksen arvioiminen pitkän ajan päähän on erehtymisen riskin uhallakin perusteltua, sillä vaihtoehtona on, että päätöksiä pitkävaikutteisista investoinneista ja kaavoitusratkaisuista tehtäisiin pelkästään nykytilannetta koskevan tiedon perusteella. Tästä syystä Helsingin väestöennusteisiin on liittynyt myös pitemmän aikavälin väestökehitysvaihtoehtojen analyysi. 2. Ennusteen taustaa Raportissa esitellään keskeiset tulokset kesällä 2009 laadituista Helsingin ja Helsingin seudun väestöprojektioista, jotka ulottuvat vuoteen 2040 asti. Väestöprojektiolla tarkoitetaan erityisellä laskentamallilla laadittavaa ja tehtyihin oletuksiin perustuvaa laskelmaa, joka kuvaa tulevaa väestökehitystä siinä tapauksessa, että tehdyt oletukset toteutuvat. Suunnittelukäyttöön valittua väestöprojektiota nimitetään tässä raportissa ennusteeksi. Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksestä laadittiin kolme vaihtoehtoista projektiota: perusvaihtoehto, nopea vaihtoehto ja hidas vaihtoehto. Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä sekä Helsingin kaupungin alueella tarjolla olevista ja rakennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista. Projektioiden perusvaihtoehto vuosille valittiin Helsingin koko kaupungin väestöennusteeksi, joka toimii pohjana Helsingin kaupungin alueelliselle väestöennusteelle. Uusissa väestöprojektioissa on otettu huomioon Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn Östersundomin suurpiirin suunnittelu, rakentaminen ja tuleva väestökehitys. Liitetty alue oli mukana jo v laadituissa projektioissa ja niiden pohjalta laaditussa ennusteessa (Tietokeskus: tilastoja 2008/39). Sen sijaan aiemmissa ennusteissa se ei ollut mukana ja siitä syystä myöskään aiemmat projektio- ja ennusteluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia nykyisten kanssa. Östersundomin suurpiiri, jossa asui henkeä , tulee olemaan merkittävä rakentamisalue vuosien ajan. Myös muualla Helsingissä suunnitteilla olevien suurten asuntotuotantoalueiden rakentamista koskevat tiedot ovat tarkentuneet, mikä on vaikuttanut uusiin ennusteisiin. Kaiken kaikkiaan Helsingin rakentamismahdollisuudet ja vastaavasti Helsingin väestönkasvu on uusissa väestöprojektioissa arvioitu suuremmiksi kuin aikaisempina vuosina. Helsingin seudulla tarkoitetaan 14 kunnan muodostamaa aluetta, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä kehyskunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Helsingin ulommalla työmarkkinavyöhykkeellä tarkoitetaan Helsingin seudun ulkopuolista osaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnista sekä Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntia. Ulkomaalaisten muutolla tarkoitetaan ulkomaan kansalaisten muuttoa ulkomaiden sekä Helsingin / Helsingin seudun välillä. Muu kotimainen muutto sisältää muun maassamuuton sekä Suomen kansalaisten ulkomaisen muuton. Ennusteessa käytetty muuttoliikkeen jaottelu poikkeaa väestönmuutostilastoissa yleisesti käytetystä jaosta: kuntien välinen muutto / maahan- ja maastamuutto. 6

9 3. Väestökehityksen viimeaikaisia piirteitä Väestökehitys Helsingissä ja Helsingin seudulla Helsingin väestö kasvoi hengellä vuonna Tähän sisältyy Sipoosta ja Vantaalta liitetyn alueen väestö henkeä; ilman tätä Helsingin väestönkasvu oli henkeä. Edellisenä vuonna 2007 kaupungin asukasmäärä lisääntyi hengellä. Vuoden 2008 kasvu oli ilman liitosalueen vaikutustakin korkein 2000-luvulla ja lähestyi jo vuosien poikkeuksellisen korkeita kasvulukuja, joihin vaikutti vuonna 1994 voimaan tullut uusi kotikuntalaki. Helsingin väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen, kun sitä ennen vuosina Helsingin väestö väheni talouden taantumasta ja Helsingin seudun asunto-markkinoiden muutoksista johtuen. Väestönkasvun voimakkaat vaihtelut perustuvat ennen kaikkea muuttoliikkeeseen, jossa 1990-luvun alusta vuoteen 2001 asti jatkunut muuttovoitto kääntyi vakaana, mutta vuonna 2008 lapsia syntyi enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvulla. Kuolleiden määrässä vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suhteellisen vähäisiä ja trendi on ollut loivasti aleneva. Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) väestö kasvoi henkeä vuonna Edellisenä vuonna 2006 nousua oli henkeä. Koko seudun tasolla väestönkasvu ylti suunnilleen samalle tasolle kuin vuosina , jolloin kasvu oli huipputasolla. Seudun väestönkasvu on kiihtynyt tuntuvasti vuosiin verrattuna muuttovoiton kasvun vuoksi. Seutu sai muuttovoittoa henkeä viime vuonna. Vastaavasti kuin Helsingissä myös koko Helsingin seudun tasolla luonnollinen väestönkasvu on ollut vakaata nettomuuttoon verrattuna. Seudun väestönkasvun suurten vaihteluiden tärkein lähde on Helsinki ja erityisesti sen voimakkaasti vaihteleva muuttoliike. Helsinkiin verrattuna Espoon, Vantaan ja kehyskuntien väestönmuutosten vaihtelut ovat olleet pienempiä, vaikka niidenkin vuosittainen nettomuutto vaihtelee tuntuvasti Nettomuutto Luonn. kasvu Väestönmuutos Syntyneet Kuolleet Synt. enemmyys Kuvio 1. Väestönmuutos ja sen osatekijät Helsingissä (muutoksessa ei mukana Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn alueen väestö) Figur 1. Befolkningsförändringen och dess delfaktorer i Helsingfors (Befolkningen i det inkorporerade området från Sibbo och Vanda ej medräknad) Kuvio 2. Syntyneet ja kuolleet Helsingissä Figur 2. Födda och avlidna i Helsingfors Muuttoliike alueittain vuodesta 2002 alkaen muuttotappioksi ja vuodesta 2005 alkaen uudelleen muuttovoitoksi. Muuttoliikkeen voimakkaisiin vaihteluihin verrattuna luonnollinen väestönkasvu on ollut vakaata. Syntyneiden enemmyys oli henkeä vuonna 2008, joka oli enemmän kuin viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana keskimäärin. Syntyneiden määrä on pysynyt Helsingissä pitkään hyvin Helsingin nettomuutto on seuraavassa kuviossa jaettu osiin muuttoalueen mukaan. Nettomuutto on kehittynyt hyvin eri tavoin muuttoalueittain tarkasteltuna. Helsingin seudun sisäisessä muutossa Helsingin muuttotappio muualle seudulle supistui vuonna 2008 noin henkeen, kun se oli henkeä vuo- 7

10 desta 2002 vuoteen Tämä Helsingin muuttotappion supistuminen seudun sisäisessä muutossa oli merkittävin osatekijä Helsingin väestökasvun lisäyksessä vuonna Pienentynyt muuttotappio perustui lähtömuuton vähenemiseen Helsingistä seudun muihin kuntiin, sekä muualle pääkaupunkiseudulle että kehyskuntiin. Lähtömuutto Helsingistä muualle Helsingin seudulle koostuu pääasiassa lapsiperheiden muutosta. Tästä syystä seudun sisäisen lähtömuuton supistumisella oli merkittävä vaikutus lasten määrään Helsingissä. Sen sijaan tulomuutto muualta seudulta Helsinkiin pysyi edellisten vuosien tasolla. Seudun sisäinen tulomuutto painottuu nuoriin aikuisiin. Muuttoliike Helsingin ja pääkaupunkiseudun ulomman työmarkkina-alueen (Helsingin seudun ulkopuolella sijaitsevat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat) on ollut 2000-luvulla tasapainossa siinä mielessä, että nettomuutto vaihdellut nollan molemmin puolin. Vuonna 2008 muuttotase oli Helsingille marginaalisesti tappiollinen. Myös ulommalle työmarkkina-alueelle muuttaa Helsingistä paljon lapsiperheitä ja näiltä alueilta Helsinkiin nuoria aikuisia. Helsingin muu kotimainen muuttovoitto (Suomesta ulomman työmarkkina-alueen ulkopuolelta) on kasva- nut vähitellen vuodesta 2004 alkaen. Muuttovoitto tältä alueelta oli noin henkeä vuonna Muualta Suomesta muuttaa Helsinkiin pääasiassa nuoria aikuisia. Helsinki saa muualta Suomesta muuttovoittoa erityisesti nuorista aikuisista, mutta menettää muuttotappiona lapsia sekä yli 50-vuotiaita. Ulkomaalaisten muutto (tässä yhteydessä ulkomaan kansalaisten maahan- tai maastamuutto) on vaikuttanut merkittävästi Helsingin väestökehitykseen 2000-luvulla. Ulkomaalaisten muuttovoitto kasvoi voimakkaasti vuodesta 2005 vuoteen Ulkomaalaisten muuttovoitto Helsingissä oli henkeä vuonna 2008, hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Helsingin seudun nettomuutossa näkyvät osin samat kehityssuunnat kuin Helsingissä. Koko seudun tasolla muuttotappio ulommalle työmarkkina-alueelle on merkittävä tekijä, vaikka Helsingin osalta se on tasapainossa. Seudun muuttotappio supistui noin henkeen vuonna 2008, kun se oli yli henkeä vuosina Tämä muuttotappio kohdistuu kokonaan muualle pääkaupunkiseudulle ja kehysalueelle. Muutos perustui lähtömuuton vähenemiseen Helsingin seudulta sitä ympäröiville alueille. Ulommalle työmarkkina-alueelle suuntautuvan muuton lähtöalueet painottuvat kehyskuntiin sekä Espooseen ja Vantaalle, kun taas Helsingissä sen merkitys on vähäisempi. Muu ko Helsinki Espoo+Kaun. Vantaa Kehysalue Kuvio 3. Väestönmuutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) (Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn alueen väestö ei mukana Helsingin muutoksessa) Figur 3. Befolkningsförändring områdesvis i Helsingforsregionen (Befolkningen i et inkorporerade området från Sibbo och Vanda ej medräknad) 8

11 timainen (ulomman työmarkkina-alueen ulkopuolinen) muuttovoitto kasvoi noin henkeen, joka oli enemmän kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen. Tästä muuttovoitosta suurin osa, (85 %), tuli Helsinkiin, ja vastaavasti muun seudun osuus oli noin 600 henkeä. Ulkomainen muuttovoitto pysyi samalla korkealla tasolla kuin edellisenä vuonna, se oli Helsingin seudulla jo henkeä vuonna 2008, josta (57 %) tuli Helsinkiin Nettomuutto Luonn. kasvu Väestönmuutos Kuvio 4. Väestönmuutoksen osatekijät Helsingin seudulla (14 kuntaa) Figur 4. Befolkningsförändringens delfaktorer i Helsingforsregionen (14 kommuner) Seudun sisäinen Muu kotimainen Ulompi työmarkkina-alue Ulkomaalaiset Kuvio 5. Helsingin nettomuutto muuttoalueittain Figur 5. Helsingfors nettomigration enligt riktning (Seudun sisäinen) Muu kotimainen Ulompi työmarkkina-alue Ulkomaalaiset Kuvio 6. Helsingin seudun nettomuutto muuttoalueittain Figur 6. Helsingforsregionens nettomigration enligt riktning Muuttoliike äidinkielen mukaan Muuttoalueiden rinnalla muuttoliikettä voidaan tarkastella äidinkielen suhteen. Vieraskielisyys (muut äidinkielet kuin suomi ja ruotsi) on henkilön lähes pysyvä ominaisuus ja kuvaa maahanmuuttajataustaa paremmin kuin kansalaisuus, joka on muuttuvampi ominaisuus kansalaisuuden muutosten vuoksi. Vieraskielisiä muuttaa Helsinkiin ja Helsingin seudulle sekä suoraan ulkomailta että varsin paljon myös muualta Suomesta. Kuitenkin Helsingin seudun sisällä Helsingistä muuttaa huomattavasti enemmän vieraskielisiä Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin kuin näistä kunnista Helsinkiin, toisin sanoen Helsingin muuttotappio seudun sisäisessä muutossa kattaa myös vieraskielisen väestön. Helsinki on saanut muuttovoittoa yhteensä henkeä 2000-luvulla (v ). Vieraskielisten muuttovoitto on ollut henkeä, kun suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön muuttotappio on ollut samana aikana henkeä. Vieraskielisten muutto on ollut muuttovoitollista kaikkina 2000-luvun vuosina. Sen sijaan suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä Helsingille tuli muuttotappiota Vuonna 2008 Helsingin muuttovoitto oli henkeä, josta (77 %) vieraskielisiä ja (23 %) suomen- ja ruotsinkielisiä. Koko Helsingin seutu sai muuttovoittoa yhteensä henkeä vuosina , josta henkeä (80 %) oli vieraskielisiä ja (20 %) suomenja ruotsinkielisiä. Vieraskielisen ovat dominoineet muuttotasetta vuodesta 2002 alkaen. Koko Helsingin 9

12 seudun vieraskielisten muuttovoitosta 2000-luvulla yli viidennes (23 %) on tullut maassamuutosta eli vieraskielisen väestön muutosta muualta Suomesta Helsingin seudulle. Vuonna 2008 Helsingin seudun hengen muuttovoitosta (83 %) koostui vieraskielisistä ja (17 %) suomen- ja ruotsinkielisistä Suomen- ja ruotsinkieliset 1) Vieraskieliset jakauma (ikäluokkien %-osuus kaikista muuttajista) eri jaksoilta 2000-luvulta 3 vuoden keskiarvoina sekä erikseen vuodelta Lähtömuutto Helsingistä seudun muihin kuntiin painottuu vuotiaisiin aikuisiin sekä pieniin lapsiin. Tulomuutossa vuotiaiden osuus on erittäin korkea huipun ollessa vuotiaissa. Vaikka sekä lähtö- että tulomuuton määrä on 2000-luvulla vaihdellut voimakkaasti, muuttajien ikäjakaumassa on ollut vain vähäisiä muutoksia. Erityisesti lasten ja alle 20-vuotiaiden nuorten osuus muuttajista on pysynyt lähes vakiona. Toisin sanoen, seudun sisäisen muuton vilkastuessa tai hiljentyessä, yleensä asuntomarkkinoihin liittyvien tekijöiden vuoksi, muutos kohdistuu suhteellisen tasaisesti ja samassa suhteessa kaikkiin ikäryhmiin. Sama johtopäätös koskee myös muuta kotimaista muuttoa sekä ulkomaista muuttoa. Tosin ulkomaisessa muutossa muuttajien ikäjakauman muutokset ovat suurempia, mutta syynä lienee muuttajien pienempi lukumäärä, joka saa aikaan enemmän satunnaisvaihtelua. Systemaattista trendiä ulkomaalaisten muuttajien ikäjakauman muutoksessa ei ole 2000-luvulla. Kuvio 7. Nettomuutto äidinkielen mukaan Helsingissä ) ml. saame Figur 7. Helsingfors nettomigration enligt modersmål ) mv. saame % muuttaneista 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Ikä Suomen- ja ruotsinkieliset 1) Vieraskieliset Kuvio 8. Nettomuutto äidinkielen mukaan Helsingin seudulla ) ml. saame Figur 8. Helsingforsregionens nettomigration enligt modersmål ) mv. saame Muuttoliikkeen ikärakenne Vaikka muuttoliikkeen kokonaismäärä ja erityisesti nettomuuton määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain kaikissa muuttosuunnissa, muuton ikärakenne pysyy vuodesta toiseen varsin samanlaisena. Seuraavissa kuvioissa on esitetty Helsingin lähtö- ja tulomuuton ikä- Kuvio 9. Muuttajien ikäjakauma (ikäluokkien %-osuus muuttajista); muutto Helsingistä muualle Helsingin seudulle Figur 9. Migrationen åldersgruppsvis (% av de flyttande). Utflyttningen från Helsingfors till övriga Helsingforsregionen % muuttaneista 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Ikä Kuvio 10. Muuttajien ikäjakauma (ikäluokkien %-osuus muuttajista); muutto muualta Helsingin seudulta Helsinkiin v Figur 10. Migrationen åldersgruppsvis (% av de flyttande). Inflyttningen från övriga Helsingforsregionen till Helsingfors

13 4. Väestökehitys aluetalouden osana Väestökehityksen riippuvuudet Aluetaloudella on keskeinen rooli seudun ja edelleen yksittäisten kuntien väestökehityksessä. Aluetalouden muutokset välittyvät väestökehitykseen ennen kaikkea alueiden välisen muuttoliikkeen kautta. Näitä yhteyksiä hahmotetaan seuraavassa kuviossa, joka on synteesi useista aluetalouden tutkimuksista. Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys (vientikysyntä, vientihinnat, kotimainen kysyntä, rahoitusmarkkinat ym.) sekä seudun vetovoima ja kilpailukyky suhteessa muihin alueisiin (osatekijöitä mm. infrastruktuuri, kustannustaso, palvelutaso, asuntomarkkinat ja työvoiman tarjonta) vaikuttavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen alueelle, investointeihin ja viime kädessä tuotannon määrään. Kansainvälisiin ja valtakunnallisiin tekijöihin liittyy lyhyelläkin ajalla suuria suhdannevaihteluita, sen sijaan seudun kilpailukykyyn ja vetovoimaan liittyvät tekijät muuttuvat yleensä hitaasti ja vaikuttavat ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Tuotannon määrä yhdessä tuotantorakenteen ja -teknologian kanssa vaikuttavat puolestaan työvoiman kysyntään. Työvoiman kysyntä yhdessä kantaväestön työvoiman tarjonnan kanssa heijastuvat muuttoliikkeeseen ja sen ohella myös seudun ulkopuolella asuvan työvoiman halukkuuteen työskennellä seudun työmarkkinoilla eli pendelöintiin. Yrityksistä lähtevien kysyntätekijöiden ohella asuntojen tarjonta vaikuttaa oleellisesti muuttoliikkeen toteutumiseen. Asuntojen saatavuus, laatu ja ominaisuudet sekä asunalueiden viihtyisyys ja palvelutaso ovat vetovoimatekijöitä, asuntojen hinta- ja vuokrataso toimivat rajoitteina. Asuntojen tarjonnalla on vaikutusta myös pendelöintiin, sillä Helsingin seudulla asuminen on osalle työllisistä vaihtoehto ulkopuolella asumiselle ja pendelöinnille. Asuntojen tarjonnan taustalla vaikuttaa tonttitarjonta uustuotannon tärkeimpänä edellytyksenä. Alueiden välinen muuttoliike vaikuttaa väestön määrään ja sen ikärakenteeseen. Mitä suurempaa on 1 Kuvio on luonteeltaan tyylitelty ja pelkistetty keskeisten vaikutussuhteiden kuvaus. Nuolet kuvaavat kausaalista vaikutussuuntaa. Kuvio 11. Seudun (asunto/työmarkkina-alueen) väestökehityksen riippuvuudet (S. Laakson synteesi, joka perustuu useisiin aluetaloudellisiin tutkimuksiin). Figur 11. Sambandsfaktorer för en regions (bostads/arbetsmarknadsområdes) befolkningsutveckling (S. Laaksos syntes, som bygger på flera olika regionalekonomiska undersökningar). 11

14 muuttovoitto sitä nopeammin myös väestö kasvaa. Muuttoliike on iän ja väestön muiden ominaisuuksien suhteen valikoivaa; suurin osa alueiden välillä muuttavista on nuoria aikuisia. Tästä syystä muuttoliikkeellä on suuri vaikutus myös väestön ikärakenteeseen. Työikäinen väestö muodostaa perustan alueen oman kantaväestön työvoiman tarjonnalle. Muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden yhteys Muuttoliikkeen voimakkaat vaihtelut ovat yhteydessä seudun työmarkkinoihin. Koko Helsingin seudun tasolla työpaikkojen, työllisten määrän, työikäisen väestön sekä nettomuuton välillä on erittäin vahva keskinäinen riippuvuus. Tämä käy havainnollisesti ilmi seuraavasta kuviosta, jossa on esitetty työpaikkojen muutos sekä kumulatiivinen nettomuutto vuodesta 1971 vuoteen Viimeksi kuluneiden 38 vuoden aikana työpaikkojen määrän vaihtelut ovat olleet erittäin suuria verrattuna nettomuuton vaihteluihin, jotka nekin ovat olleet merkittäviä. Työmarkkinoiden ja muuttoliikkeen keskinäinen riippuvuus ei perustu siihen, että yksilötason muuttopäätökset olisivat aina välittömässä yhteydessä työnhakuun tai työpaikan saantiin. Monien tutkimusten mukaan yksilötason muuttopäätöksissä ihmissuhteisiin, opiskeluun ja ympäristön vaihtamisen haluun liittyvät syyt ovat yleisiä välittömästi työmarkkinoihin liittyvien tekijöiden rinnalla. Kuitenkin pitemmän ajan kuluessa työmahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, jäävätkö alueelle muuttaneet ihmiset sinne vai muuttavatko takaisin lähtöalueelleen tai edelleen muualle. Lyhyellä ajalla työvoiman tarjonta sopeutuu Helsingin seudulla työvoiman kysynnän muutoksiin sitä kautta, että seudun työikäisen väestön keskuudessa tapahtuu siirtymiä työllisyyden, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolisuuden välillä. Tämän ohella myös seudun ulkopuolelta tulevan pendelöinnin muutokset toimivat sopeutumismekanismina. Koska seudun omassa työikäisessä väestössä työvoimapotentiaali ja sen sopeutumisvara on rajallinen, työpaikkojen kasvu seudulla edellyttää työllisyysasteen nousua, muuttovoittoa työikäisistä tai nettopendelöinnin (työpaikat työlliset) kasvua. Käytännössä kaikki nämä tekijät muuttuvat samaan aikaan. Vuoden 1971 vuoteen 2007 Helsingin seudun työpaikkojen nettokasvu on ollut noin henkeä ja kumulatiivinen muuttovoitto on ollut samana aikana henkeä. Työpaikkojen määrä on kasvanut 38 vuodessa enemmän kuin ajanjakson kumulatiivinen nettomuutto. Nettopendelöinti Helsingin seudulle muualta maasta oli noin henkeä vuonna 2008 (työvoimatutkimuksen mukaan). Kuviosta käy ilmi, että vuosien taantuman jälkeen työpaikat ovat vuodesta 2004 alkaen kasvaneet jälleen vahvasti, mikä on kiihdyttänyt muuttovoiton kasvua ja sen ohella myös pendelöinnin lisäystä vuosina Vuoden 2008 lopulla alkaneen talouslaman vaikutusta työmarkkinoille ja muuttoliikkeeseen käsitellään seuraavassa kappaleessa. Seudullisten työmarkkinoiden muutokset heijastuvat voimakkaasti erityisesti Helsinkiin, koska Helsinki on työmarkkina-alueen ulkopuolelta kotimaasta ja ulkomailta muuttavien pääasiallinen sijoittumisalue. Henkeä Nettomuutto Työpaikkojen muutos Kuvio 12. Työpaikkojen muutos ja nettomuutto kumulatiivisesti Helsingin seudulla Figur 12. Korrelationen mellan arbetsmarknaden och nettomigrationen inom Helsingforsregionen Laman vaikutus muuttoliikkeeseen Kansainvälisestä finanssikriisistä käynnistynyt ja maailmanlaajuisesti reaalitalouteen vuonna 2008 levinnyt talouden lama tuli Helsingin seudulle viiveellä, sillä tuotanto kasvoi Helsingin seudulla ennakkoarvion 3 mukaan 3,4 % vielä vuonna 2008, kun koko maan kasvu hidastui 1 %:iin. Tuotannon kasvu alkoi hidastua Helsingin seudulla vuoden 2008 lopulla, mutta vasta vuoden 2009 alussa tuotanto seudulla kääntyi varsinaiseen laskuun, joka vuoden alkupuolella oli jo lähes yhtä jyrkkää kuin koko maassa. Helsingin seudun työmarkkinoilla korkeasuhdanne jatkui vuoden 2008 loppuun asti. Helsingin seudun työllisten määrä nousi 2,3 % ja työpaikat 2,9 % vuonna Kasvu oli lähes yhtä nopeata kuin 1990-luvun jälkipuolella ja 2000-luvun alussa. Vuoden 2009 alkupuolella myös seudun työmarkkinat ovat kääntyneet laskuun. Muuttoliikkeen kannalta on oleellista, että vuodesta 2006 vuoteen 2008 Helsingin seudun työpaikkojen kas- 12

15 vu oli nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin, mikä heijastui selvästi Helsingin seudun kotimaisen muuttovoiton kasvuun. Baltian maissa talous ajautui taantumaan jo vuonna 2008 lisäten sieltä käsin työntöä Helsingin seudun työmarkkinoille. Tämä vaikutti osaltaan maahanmuuton kasvuun. Kuitenkin alkuvuoden 2009 aikana tulomuutto seudulle on jossain määrin hiljentynyt sekä ulkomailta että muualta Suomesta. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja talouden lama ovat vaikuttaneet Helsingin ja koko seudun väestökehitykseen myös asuntomarkkinoiden kautta. Lapsiperheiden muutto Helsingistä seudun muihin kuntiin ja koko seudulta ulommalle työmarkkina-alueilla vähenivät tuntuvasti vuonna 2008, mutta käänne alaspäin tapahtui jo aikaisemmin. Laman myötä yleistynyt epävarmuus työllisyydestä ja tulokehityksestä on vähentänyt lapsiperheiden halukkuutta ottaa suuria asuntolainoja väljempää asumista varten ja vähentänyt muuttamista muun seudun pientaloasuntoihin. Tämä on saanut aikaan Helsingin muuttotappion supistumista seudun sisäisessä muutossa ja tämän kautta pitänyt yllä Helsingin väestönkasvua. 3 Lähde: Helsingin seudun toimialakatsaus 3/2009 (Helsingin seudun kauppakamari ja Kaupunkitutkimus TA Oy). 13

16 5. Asuntomarkkinat ja väestöennuste Asuntomarkkinat ja asuntotuotantomahdollisuudet Asuntomarkkinat vaikuttavat koko seudun tasolla aluetalouden ja väestön kehitykseen, koska asuntojen tarjonta on yksi koko seudun kilpailu- ja vetovoimatekijä, ja toisaalta asuntojen hinta- ja vuokrataso vaikuttaa mm. rajoitteena muuttoliikkeelle, kuten edellä todettiin. Vielä suurempi merkitys asuntomarkkinoilla on seudun sisäiseen väestökehitykseen, jossa seudun sisäinen muuttoliike toimii pääasiallisena sopeutumismekanismina. Seudullisilla asuntomarkkinoilla asuntojen tarjonta pohjautuu pääosin olemassa olevaan asuntokantaan, joka jakautuu segmentteihin omistus- ja vuokra-asumisen, sijainnin ja lukuisten muiden tekijöiden suhteen. Asuntojen uustuotanto määräytyy viime kädessä rakennuttajien tuotantopäätösten kautta. Niihin vaikuttavat asuntojen hinnat ja vuokrat, joiden perusteella rakennuttajat arvioivat valmistuvista asunnoista saatavaa tuloa. Kustannuspuolella vaikuttavat rakennuskustannukset, maan hankintakustannukset ja sen taustalla yhteiskunnalliset päätökset, kuten kuntien halukkuus ja mahdollisuudet kaavoittaa maata asuntotuotannolle. Myös yksittäisten kotitalouksien asunnonrakentamispäätöksiin vaikuttavat suurelta osin samat asiat. Näiden lisäksi asuntotuotantoon vaikuttaa myös yhteiskunnan tuki asuntotuotannolle siihen liittyvine ohjauksineen. Koska asuinrakennukset ovat pitkäikäisiä, asuntojen tarjonta perustuu pääasiassa olemassa olevaan asuntokantaan. Uustuotannon määrä suhteessa koko asuntokantaan on viime vuosina ollut Helsingin seudulla alle 2 % vuodessa. Tästä syystä asuntojen tarjonta sopeutuu hitaasti asumisen kysynnän muutoksiin. Asuntotuotanto pystyy vasta melko pitkällä ajalla vaikuttamaan merkittävästi asuntojen tarjontaan. Koko Helsingin seudulla on valmistunut viimeisen 25 vuoden aikana keskimäärin noin asuntoa vuodessa, josta pääkaupunkiseudulla noin ja Helsingissä noin asuntoa luvun puolivälistä alkaen asuntotuotanto on vähentynyt seudulla, ja vuonna 2008 valmistui poikkeuksellisen vähän asuntoja: koko Helsingin seudulla 7 400, pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä asuntoa. Asuntotuotannon aloitustietojen perusteella seudulla valmistuvien asuntojen määrä tulee edelleen supistumaan vuonna Koska väestönkasvu on jatkunut samaan aikaan, kun asuntotuotanto on ollut lamassa, asumisväljyyden kasvu on hidastunut. Asuntotuotannon väheneminen suunnilleen 1990-luvun laman jälkeisten vuosien tasolle perustuu rahoitusmarkkinoiden kriisistä käynnistyneeseen kiinteistömarkkinoiden ja rakentamisen lamaan, jonka ennakoidaan hellittävän loppuvuodesta 2009 alkaen. Väestönkasvu ja asumisen väljenemisen tarve pitävät yllä patoutuvaa kysyntää. Myös rakennettavissa olevan tonttimaan tarjonta on kasvanut eikä tonttien puute enää ole merkittävä pullonkaula asuntotuotannolle. Rahoitusmarkkinoiden voimakkaat muutokset sekä väestönkasvun, työllisyyden ja tulojen vaihtelut yhdistettynä tarjonnan hitaaseen sopeutumiseen saavat aikaan suuria vaihteluita asuntojen hinnoissa ja asuntotuotannon määrässä. Silti monista hyvin tunnetuista kitkatekijöistä huolimatta, pitkällä aikavälillä asuntojen tarjonta sopeutuu tutkimusten mukaan kohtuullisen hyvin asuntokysynnän muutoksiin. Väestöprojektioissa Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan sopeutuvan asuntotuotannon avulla väestönkasvun ja asumisväljyyden nousun aikaansaamaan kysynnän lisäykseen pitkän ajan kuluessa, vaikka lyhyellä ajalla ilmenee monenlaisia kitkatekijöitä. Tonttimaan tarjonta ja asuntotuotannon mahdollisuudet Helsingin seudun 14 kunnan yhteisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmassa (MAL 2017) asetetaan tavoitteeksi rakentaa Helsingin seudulla noin asuntoa vuodessa, josta pääkaupunkiseudun osuus on Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi asuntoa vuodessa Helsinkiin. Helsingin seudun osalta asunnon vuosituotannon tavoitetta voi pitää todennäköisesti toteutuvan rakentamisvolyymin ylärajana. Vuoden 2009 tilanteessa arvioituna on todennäköistä, että toteutuva tuotanto jää useiden vuosien ajan tavoitteen alle. Koko Helsingin seudulla on asemakaavoissa noin 9 milj. kem²:n ja yleiskaavoissa noin 20 milj. kem²:n, yhteensä 29 milj. kem²:n kaavavaranto asuntotuotantoa varten (Helsingin seudun MAL ohjelma, 2008). Tämä volyymi vastaa noin asunnon rakentamismahdollisuutta kaava-alueille. Lisäksi Helsingin seudun kehyskunnissa valmistuu vuosittain noin asuntoa hajarakentamisena kaava-alueiden ulkopuolelle. Teoriassa nykyisissä asemakaavoissa ja yleiskaavoissa osoitetut rakentamismahdollisuudet, lisättynä todennäköisesti toteutuvalla hajarakentamisel- 14

17 la, mahdollistaisivat keskimäärin asunnon vuosituotannon 23 vuoden ajan vuoteen 2031 asti. Edellisen 25 vuoden keskimääräisellä tuotantomäärällä ( /v.) kaavavaranto riittäisi 31 vuoden ajaksi eli vuoteen 2039 asti. Jos asuntotuotanto Helsingin seudulla pysyy korkealla tasolla pitkään, nykyisten yleiskaavojen rakentamismahdollisuudet alkavat ehtyä 2020-luvulla ja tonttimaan saatavuus alkaa väistämättä rajoittaa seudun kasvumahdollisuuksia. Kuitenkin on todennäköistä, että seuraavat yleiskaavoituskierrokset tulevat tarjoamaan uusia rakentamismahdollisuuksia, jotka voidaan ottaa käyttöön ja 2030-luvuilla. Yleiskaavatasolla Helsingin seudulla on tarjolla rakentamismahdollisuuksia huomattavaakin väestönkasvun ja asumisväljyyden nousun aikaan aikaansaamaa kysynnän kasvua varten. Rajoittavana epävarmuustekijänä on lähinnä se, sijaitsevatko rakentamismahdollisuudet sellaisilla alueilla, joihin kysyntä kohdistuu. Toinen riskitekijä on se, pystyvätkö kunnat asemakaavoittamaan ja toteuttamaan perusrakenteen yleiskaavoissa asumiseen osoitetuilla alueilla kysynnän edellyttämässä tahdissa. Helsingin kaupungin alueella voimassa olevissa asemakaavoissa ja yleiskaavoissa on varantoa noin 7 milj. kem². Tämä vastaa noin asunnon rakentamismahdollisuutta. Suurimmat rakentamismahdollisuudet ovat Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa ja Pasilassa. Tämä lisäksi Helsinkiin liitetty Östersundomin alue tuo Helsingille uusia rakentamismahdollisuuksia. Liitettävien alueiden kaavoituksen valmistelu on käynnistynyt vuonna Alueelle kaavoitettavan asuntokerrosalan kokonaisvolyymistä ei ole vielä tehty päätöksiä. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston alustavien arvioiden mukaan asunto-kerrosalan kaavoitusmahdollisuudet alueella ovat välillä 1,5 2,0 milj. kem². Alueen laajamittainen rakentaminen alkanee vuoden 2015 jälkeen, ja koko alueen rakentaminen tulee kestämään todennäköisesti vuotta. Kun liitettävän alueen todennäköiset rakentamismahdollisuudet lisätään kaavavarantoon, valmiiden ja valmisteltavien kaavojen mahdollistamat asuntotuotantomahdollisuudet ovat Helsingissä 8,5 9 milj. kem², joka vastaa noin asunnon rakentamismahdollisuutta. Tavoitteeksi asetetulla asunnon vuosittaisella tuotantotasolla kaavavaranto riittäisi teoriassa vuoden ajaksi eli vuoteen asti (kuitenkaan kaikki Helsingin rakentamismahdollisuudet eivät tule olemaan kokonaisuudessaan käytettävissä tähän mennessä). Helsingin viimeisen 25 vuoden keskimääräisellä tuotannolla (3 600 asuntoa/vuosi) varanto riittäisi vuodeksi eli vuoteen Jos Helsingin seudun kasvu jatkuu vahvana, Helsingin osalta tonttimaan saatavuus alkaa rajoittaa kasvu- mahdollisuuksia 2020-luvulla. Vähintään kohtuullisen nopean kasvun jatkuessa Sipoosta ja Vantaasta liitettävä alue ei yksin riitä kompensoimaan sitä, että vanhojen satama-alueiden valmistuessa nykyisen yleiskaavan tarjoamat rakentamismahdollisuudet ehtyvät nopeasti. Jos väestönkasvun halutaan jatkuvan myös Helsingin alueella, se edellyttää joko uusien alueiden varaamista asumiseen tai laajamittaista täydennysrakentamista. Asumiskysynnän muutokset Asumisväljyyden arvioidaan kasvavan Helsingissä tulotason noususta ja väestörakenteen muutoksesta johtuen nykyisestä (v. 2008) noin 34,2 m2:stä/henkilö noin 42 m2:iin/henkilö vuoteen 2030 mennessä. Asuntokuntien keskikoko supistuu nykyisestä 1,85 henkilöstä/ asunto 1,6 henkilöön/asunto vuoteen 2030 mennessä. Asumisväljyyden muutos arvioidaan keskimäärin suunnilleen samansuuruiseksi kaikissa projektiovaihtoehdoissa. Väestöprojektion asumisväljyyden muutosarvion taustalla on näkemys, että asukkaiden asuntokunnat pienenevät vähitellen edelleen Helsingissä. Tähän johtaa eläkeikäisten määrän kasvu, sillä Helsingissä yli 65-vuotiaiden viitehenkilöiden asuntokunnista 60 % koostuu yksinasuvista. Myös nuorten ja työikäisten elämäntapavalinnat johtavat asuntokuntien pienenemiseen. Nuorten muuttaminen vanhempien kotoa omaksi asuntokunnaksi aikaistuu jatkuvasti, esimerkiksi alle 20-vuotiaiden yksinasuvien määrä on 1,5-kertaistunut Helsingissä vuodesta 2000 vuoteen Helsingin seudun sisäisessä muuttoliikkeessä lapsiperheiden muuton Helsingin pienistä ja keskikokoisista kerrostaloasunnoista suurempiin pientaloasuntoihin pääasiassa Helsingin ulkopuolelle ennakoidaan jatkuvan edelleen. Muuttotappion ennakoidaan kuitenkin olevan pienempi kuin huippuvuosina , jolloin poikkeuksellisen alhainen korkotaso vauhditti lapsiperheiden omistusasuntojen hankintaa ja poismuuttoa Helsingistä. Vuonna 2007 lapsiperheiden muuttotappio muualle seudulle supistui jo jonkin verran. Kokonaisuudessaan asuntokuntien keskikoon pienenemisen ennakoidaan toteutuvan hitaammin kuin edellisinä vuosikymmeninä, mm. siksi että Helsingin asuntokunnista jo puolet koostuu yksin asuvista, joiden asuntokuntakoko ei enää voi pienentyä. Myös keskimääräistä ahtaammin asuvan maahanmuuttajataustaisen väestön kasvu hidastaa asumisväljyyden kasvua. Lisäksi kestävän yhdyskuntarakenteen vaatimukset ja sen edellyttämät toimet tulevat osaltaan hidastamaan asumisväljyyden kasvua. 15

18 6. Väestöprojektion aluetaloudelliset oletukset Helsingille ja Helsingin seudulle esitetään kolme väestöprojektiovaihtoehtoa, joka perustuvat erilaisiin seudun taloudellisen kehityksen skenaarioihin. Projektioiden lähtökohtana on Helsingin ja seudun väestö ja projektiot on laadittu vuoteen 2040 asti. Vaihtoehdoille on annettu seuraavat nimitykset: Perusvaihtoehto, Nopean kasvun vaihtoehto ja Hitaan kasvun vaihtoehto. Projektiot ovat luonteeltaan tasaisen kasvun laskelmia, joissa ei pyritä ennakoimaan suhdannevaihteluiden ajoittumista ja suuruutta pitemmälle kuin nykyisen vuosille Todellisuudessa sekä talouden että väestön kehitys tulee tulevaisuudessakin olemaan Helsingin seudulla syklistä, kuten se on ollut myös aikaisemmin. Perusvaihtoehto perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen ja Helsingin seudun talouden vuonna 2008 käynnistynyt lama jatkuu vuoteen Sen jälkeen vuodesta 2011 alkaen talous palaa kasvu-uralle, mutta kasvuvauhdin odotetaan jäävän vaatimattomammaksi kuin vuosina Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun työpanoksen ennakoidaan tuotannon laskua seuraten alenevan vuosina 2009 ja 2010, mutta kääntyvän maltilliseen kasvuun vuodesta 2011 alkaen. Kasvun käynnistymisen jälkeen Helsingin seudun kasvulukujen ennakoidaan olevan työpanoksessa noin 0,5 %-yksikköä korkeampia kuin koko maassa. Jaksolla työpanoksen kasvuksi ennakoidaan noin 1 % vuodessa ja vuodesta 2013 alkaen noin 0,7 % vuodessa, josta kasvunopeuden arvioidaan edelleen alenevan 2030-luvulla. Perusvaihtoehdossa arvioidaan, että Helsingin seutu pysyy edelleen kohtuullisen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena ja pystyy ylläpitämään nykyisiä vahvuuksiaan sekä välttämään pahojen kansainvälisten ja kansallisten uhkien kärjistymisen. Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan pysyvän tulevaisuudessakin kireinä ja asuntojen hintaeron pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ennakoidaan säilyvän vähintään entisen suuruisena. Kuitenkin sekä tuotannon että työpanoksen kasvun ennakoidaan vähitellen hidastuvan mm. väestön ikääntymisestä johtuvan työvoiman tarjontarajoitteen vuoksi. Perusvaihtoehdossa koko Helsingin seudun asuntotuotannon arvioidaan olevan keskimäärin noin asuntoa vuodessa 2020-luvun loppuun asti ja sen jälkeen jonkin verran vähemmän. Hitaan kasvun vaihtoehdossa arvioidaan, että osa Helsingin seudun ilmeisistä uhkatekijöistä kärjistyy niin, että se heijastuu seudun talouskasvuun, joka jää heikoksi nykyisen laman jälkeen. Keskeiset vientialat, pääasiassa informaatioteknologia-sektori, ajautuvat pitkäaikaisiin vaikeuksiin kiristyvän kansainvälisen kilpailun sekä tuotannon ulkomaille siirtymisen vuoksi. Uusia kasvualoja ei ilmaannu Helsingin seudulle korvaamaan taantuvia aloja. Nämä kehityskulut johtavat hitaaseen talouskasvuun, jossa Helsingin seutu vetää perässään myös muuta Suomen pitkäaikaiseen hitaan kasvun jaksoon. Hitaan kasvun vaihtoehdossa koko Helsingin seudun asuntotuotannon arvioidaan olevan alle asuntoa vuodessa. Nopean kasvun vaihtoehdossa maailmatalouden oletetaan elpyvän meneillään olevasta lamasta suhteellisen nopeasti. Erityisesti Venäjän ja Aasian talouksien oletetaan kehittyvän suotuisasti. Helsingin seudun keskeiset vientialat pysyvät kilpailukykyisinä ja kasvattavat edelleen tuotantoaan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaansa Helsingin seudulla, vaikka toimintaa laajennetaan myös muissa maissa. Viennin ja investointien kasvu heijastuvat paitsi korkean teknologian alojen tuotantoon ja työllisyyteen, myös työvaltaisten palvelualojen kasvuun. Vaikka väestöennusteessa ei ennakoida suhdannevaihteluita, on todennäköistä, että nopean kasvun vaihtoehto toteutuisi toistuvina muutaman vuoden pituisina kasvujaksoina pikemmin kuin yhtäjaksoisena tasaisena kasvuna. Nopean kasvun vaihtoehdossa koko Helsingin seudun asuntotuotannon arvioidaan olevan keskimäärin asuntoa vuodessa 2020-luvun alkuun asti ja sen jälkeen jonkin verran vähemmän. Kaavoitetun asuntotonttimaan ja siihen liittyvän perusrakenteen riittävyys sekä liikennejärjestelmän toimivuus tulevat olemaan kriittisiä tekijöitä, joiden pullonkaulat voivat rajoittaa seudun kasvumahdollisuuksia. Taulukko 1. Helsingin seudun työpanoksen muutos projektiovaihtoehdoissa (%/v. keskimäärin) Tabell 1. Tillväxt i Helsingforsregionens arbetsinsats i prognosalternativen (% per år i medeltal) Työpanos Muutos (%/vuosi) Skenaariovaihtoehto Perus -2,0-0,5 1,0 0,7 0,3 Hidas -3,0-1,5 0,5 0,0 0,0 Nopea -1,0 0,0 1,4 1,0 0,5 16

19 7. Helsingin ja Helsingin seudun väestöprojektiot Helsinki Helsingissä oli asukasta vuoden 2009 alussa. Perusvaihtoehdon mukaisen väestöprojektion mukaan väestö kasvaa asukkaaseen vuonna 2020 sekä asukkaaseen vuonna Vuoden 2008 alusta Helsingin väestö kasvaa vuoteen 2020 mennessä asukkaalla ja vuoteen 2040 mennessä asukkaalla. Helsinkiin vuoden 2009 alussa liitetyn Östersundomin suurpiirin rakentamisella on tärkeä rooli Helsingin väestökasvun mahdollistajana, erityisesti ja 2030-luvulla. Väestönkasvusta yli puolet on muuttovoittoa ja vajaa puolet luonnollista väestökasvua koko ennustejakson ajan. Väestön ennakoidaan kasvavan noin asukkaalla vuonna 2009, 5 000:lla vuonna 2010 ja sen jälkeen asukasta vuodessa vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen väestönkasvu hidastuu vähitellen. Helsingin arvioidaan saavan muuttovoittoa suunnilleen yhtä paljon ulkomaalaisista sekä työmarkkinaalueen ulkopuolelta kotimaasta tulevista muuttajista. Helsingin seudun sisäisen muuttoliikkeen arvioidaan pysyvän Helsingille tappiollisena. Seudun sisäisen muuttotappion ennakoidaan pysyvän suhteellisen pienenä vuosien 2009 ja 2010 ajan, mutta kasvavan uudelleen vuodesta 2011 alkaen, kun talouden odotetaan lähtevän kasvuun ja sen myötä lapsiperheiden muuton seudun muihin kuntiin vilkastuvan. Kuitenkin Helsingin muuttotappion arvioidaan jäävän koko ennustejakson ajan pienemmäksi kuin se oli vuosina , koska Helsingin uusien asuntotuotantoalueiden ennakoidaan ottavan vastaan osan lapsiperheiden muutosta muun Helsingin seudun sijasta. Luonnollinen väestönkasvu nousee vuoteen 2020 asti syntyvien lasten määrän lisääntymisen ansiosta. Luonnollinen kasvu alkaa vähentyä kuolleisuuden kasvun vuoksi 2020-luvulla ja se kääntyy negatiiviseksi 2030-luvun lopulla. Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin väestön arvioidaan kasvavan henkeen vuonna 2020 ja henkeen vuonna Vuosittainen väestönkasvu on henkeä vuodessa vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen kasvu hidastuu vähitellen noin henkeä/vuosi -tasolle. Asuntotuotannon Helsingissä arvioidaan olevan pysyvästi korkealla tasolla, mikä edellyttää uusia rakentamisalueita liitettävän alueen ja voimassa olevien yleiskaavojen lisäksi. Hitaassa vaihtoehdossa Helsingin väestön arvioidaan kasvavan henkeen vuonna 2020 ja asukkaaseen vuonna Tässä vaihtoehdossa väestönkasvu hidastuu voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen ja vuoden 2030 jälkeen asukasmäärä kääntyy laskuun. Väestönkasvu perustuu pääosin luonnolliseen kasvuun 2020-luvun loppuun asti, jonka jälkeen luonnollinen muutos muuttuu negatiiviseksi. Hitaassa vaihtoehdossa Helsingin asuntotuotantomahdollisuudet riittävät hyvin tyydyttämään vaatimattoman väestönkasvun aikaansaama kysyntä Väkiluku Nopea kasvu Perusvaihtoehto Hidas kasvu Kuvio 13. Helsingin väestö ja ennustevaihtoehdot Figur 13. Helsingfors folkmängd och prognosalternativ för Östersundomin alueen Helsinkiin liittämisen vuoksi muuttunut näkemys Helsingin asuntotuotantomahdollisuuksista on heijastunut väestöprojektioon. Myös talouden laman vaikutukset väestökehitykseen vaikuttavat projektioihin ensimmäisinä vuosina. Vuonna 2007 laaditun väestöprojektion perusvaihtoehdossa väestön määräksi vuonna 2040 arvioitiin henkeä. Eroa uuden projektion perusvaihtoehtoon on henkeä, josta pääosa selittyy liitosalueen vaikutuksella, mutta sen lisäksi myös luonnollista väestönmuutosta ja muuttoliikettä koskevia oletuksia on korjattu väestönkasvua lisäävään suuntaan. Sen sijaan uudet projektiot ovat muuttuneet koko kaupungin tasolla melko vähän edellisistä, vuonna 2008 tehdyistä projektioista. 17

20 Väkiluku Perus 2009 Perus 2008 Perus 2007 Perus 2006 Kuvio 14. Helsingin väestö ja väestöprojektion perusvaihtoehto laadintavuosilta 2009, 2008, 2007 ja 2006 Figur 14. Helsingfors folkmängd och prognosens basalternativ gjorda år 2009, 2008, 2007 och Väkiluku Nopea kasvu Perusvaihtoehto Hidas kasvu Kuvio 15. Helsingin seudun väestö ja väestöprojektion vaihtoehdot Figur 15. Helsingforsregionens folkmängd och prognosalternativ för Helsingin seutu Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) oli asukasta vuoden 2009 alussa. Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan seudun väestö kasvaa asukkaaseen vuonna 2040, joten väestön arvioidaan kasvavan asukkaalla 31 vuodessa. Nopeassa vaihtoehdossa seudun väestö kasvaa asukkaaseen (muutos ) ja hitaassa vaihtoehdossa asukkaaseen (muutos ) vuonna Uusi asuntotuotantonäkemys on heijastunut myös koko Helsingin seudun projektioon, sillä Helsingin ohella myös Espoon, Vantaan ja kehyskuntien asuntotuotantomahdollisuudet arvioidaan suuremmiksi kuin aikaisempina vuosina laadituissa projektioissa. Östersundomin alueen rakentamisen arvioidaan toteutuvan nopeammin ja volyymiltaan suurempana kuin se olisi toteutunut Sipoon osana. Espoon metron ja kehäradan rakentamisen arvioidaan parantavan asuntotuotannon edellytyksiä Espoossa ja Vantaalla. Toisaalta Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun suurten projektialueiden arvioidaan syrjäyttävän jossain määrin kehyskuntien rakentamista. Väestöprojektioiden rakentamista koskevan näkemyksen muutoksesta huolimatta Helsingin väestön arvioidaan kasvavan selvästi hitaammin kuin muun seudun väestön. Vastaavasti Helsingin osuuden Helsingin seudun väestöstä ennustetaan supistuvan edelleen. Muun seudun väkiluku ylitti Helsingin väkiluvun vuonna Helsingin osuus seudun väestöstä oli 44 % vuo- den 2009 alussa. Perusvaihtoehdossa arvioidaan, että Helsingin osuus on 39 % vuonna Helsinki Muu seutu Kuvio 16. Helsingin ja muun Helsingin seudun väestö sekä väestöprojektion perusvaihtoehto Figur 16. Folkmängden och prognosens basalternativ för i Helsingfors och resten av regionen 18