HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Helsingin väestöennuste

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja Helsingin väestöennuste

2 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Pekka Vuori, p Petri Berglund, p JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts OSOITE ADRESS ADDRESS PL 5500, Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu A) PB 5500, Helsingfors stad (Broholmsgatan A) P.O.Box 5500, FI City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu A) PUHELIN TELELEFON TELEPHONE INTERNET TILAUKSET, JAKELU BESTÄLLNINGAR, DISTRIBUTION ORDERS, DISTRIBUTION p. - tel tietokeskus.tilaukset@hel.fi KÄTEISMYYNTI DIREKTFÖRSÄLJNING DIRECT SALES Tietokeskuksen kirjasto Siltasaarenkatu A, p Faktacentralens bibliotek Broholmsgatan A, tel City of Helsinki Urban Facts, Library, Siltasaarenkatu A, tel tietokeskus.kirjasto@hel.fi

3 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS tilastoja statistik statistics Helsingin väestöennuste

4 KÄÄNNÖKSET översättning Magnus Gräsbeck KUVIOT FIGURER Pekka Vuori & Petri Berglund TAITTO OMBRYTNING Petri Berglund KANSI PÄRM Tarja Sundström-Alku Kuva / Bild: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri PAINO TRYCKERI Edita Prima Oy, Helsinki 2010 painettu ISSN verkossa ISSN X

5 3 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Ennusteen taustaa Väestökehityksen viimeaikaisia piirteitä... 7 Väestökehitys Helsingissä ja Helsingin seudulla...7 Muuttoliike alueittain...8 Muuttoliike äidinkielen mukaan Muuttoliikkeen ikärakenne Väestökehitys aluetalouden osana Väestökehityksen riippuvuudet Muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden yhteys Laman vaikutus muuttoliikkeeseen Asuntomarkkinat ja väestöennuste Asuntomarkkinat ja asuntotuotantomahdollisuudet Tonttimaan tarjonta ja asuntotuotannon mahdollisuudet Asumiskysynnän muutokset Väestöprojektion aluetaloudelliset oletukset Väestöprojektion demogra set oletukset Helsingin ja Helsingin seudun väestöprojektiot Helsinki Helsingin seutu Väestöprojektio ikäryhmittäin Alueittainen väestöennuste Ennustemenetelmä Asuntotuotantoennuste Väestö uustuotannossa Ennusteiden yhdistäminen Ennuste alueittain ja ikäryhmittäin Ruotsinkielisten ennuste Prognosen för den svenskspråkiga befolkningen Liitetaulukot Taulukkoluettelo...84 Kuvioluettelo...85 Liitetaulukkoluettelo...87 Lähteet ja kirjallisuus Liite: Aluejakokartta

6 Innehållsförteckning 4 Förord Inledning Bakgrund till prognosen Befolkningsutvecklingen på sistone...7 Befolkningsutvecklingen i Helsingfors och Helsingforsregionen...7 Migrationen områdesvis...8 Migrationen enligt modersmål...10 Migrationens åldersstruktur Befolkningsutvecklingen och områdesekonomin...12 Befolkningsutvecklingens samband...12 Sambandet mellan migration och arbetsmarknaden...13 Recessionens inverkan på migrationen Bostadsmarknaden och befolkningsprognosen...15 Bostadsmarknaden och bostadsbyggpotentialen...15 Tomtutbudet och bostadsbyggpotentialen...15 Efterfrågan på bostäder Områdesekonomiska antagande Demogra ska antagande Prognosalternativ för Helsingfors och Helsingforsregionen...21 Helsingfors...21 Helsingforsregionen...22 Prognos för åldersgrupperna i Helsingfors Prognos för områdena åren Prognosmetoden...24 Prognos för bostadsproduktionen Befolkningen i nybyggda bostäder...26 Kombinering av prognoserna...27 Prognosen för områden och åldersgrupper Prognosen för den svenskspråkiga befolkningen...33 Tabellbilaga...35 Tabellförteckning...84 Figurförteckning...86 Förteckning över tabellbilagor...87 Källor och litteratur...88 Bilaga: Karta över områdesindelningen

7 5 Esipuhe Helsingin kaupunki on laatinut omia väestöennusteita 1940-luvulta asti, aluksi satunnaisemmin ja sittemmin vuosittain Vuosina ennusteen teko kytkeytyi kaupungin suunnitteluohjeiston laatimisaikatauluun ja se laadittiin joka toinen vuosi. Vuodesta 2005 lähtien ennuste on laadittu vuosittain. Tässä tietokeskuksen julkaisussa ovat yksityiskohtaiset väestöennustetiedot sekä myös kuvaus ennusteiden perusteista. Helsingin väestöennuste on laadittu vuodesta 1992 alkaen menetelmällä, jossa Helsingin seudulle laaditaan erilaisiin aluetaloudellisiin näkemyksiin perustuvat väestöprojektiot, jolloin Helsingin väestöennustevaihtoehdot riippuvat osaltaan seudun kehitysnäkymistä, osaltaan Helsingin kaupungin alueella tarjolla olevista ja rakennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista. Alueittainen ennuste on laadittu kymmeneksi vuodeksi vuosittain, ja se koskee Helsingissä vakituisesti asuvia asukkaita. Ikärakennetiedot ovat tämän julkaisun taulukoissa palvelujen suunnittelun kannalta merkittävistä ikäryhmistä. Ne ovat kuitenkin 1-vuotisikäryhmittäin alle 20-vuotiaista ja 5-vuotisryhmittäin näitä vanhemmista Internetissä Helsingin seudun Aluesarjat-tilastotietokannassa, tai linkki tietokeskuksen sivulta /tietokeskus/. Ennustetaulukot ovat lisäksi Excel-muodossa Helsingin kaupungin HELMIintranetissa. Ennuste on laadittu tietokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä. Työryhmään kuuluivat strategiapäällikkö Marko Karvinen talous- ja suunnittelukeskuksesta, valtiot. tri Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä, joka on laatinut koko kaupungin ennusteen, yliaktuaari Pekka Vuori, joka on laatinut alueittaisen ennusteen, suunnittelija Harri Kukkonen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä yleiskaavasuunnittelija Jussi Mäkinen kaupunkisuunnitteluvirastosta, jotka ovat vastanneet asuntotuotannon ennusteen laadinnasta. Julkaisun toteuttamisesta on vastannut yliaktuaari Pekka Vuori. Sen laadintaan on osallistunut tilastonlaatija Petri Berglund. Förord Allt sedan 1940-talet har Helsingfors stad gjort upp egna befolkningsprognoser, till en början mera sporadiskt, och sedermera årligen åren Åren var prognosen sammankopplad med den övriga bakgrundsinformationen för stadens planeringsväsende och uppgjordes vartannat år. Från 2005 började prognosen göras varje år. Föreliggande publikation innehåller detaljerade rön ur befolkningsprognosen samt en beskrivning av grunderna för prognosen. Befolkningsprognosen för Helsingfors har sedan år 1992 gjorts enligt en metod där befolkningsprognoser baserade på olika regionekonomiska antaganden uppgörs. Antagandena gäller dels allmännare utvecklingsperspektiv, dels möjligheterna till bostadsproduktion i Helsingfors. Prognosen områdesvis uppgörs årligen för tio år framåt och gäller stadigvarande invånare i Helsingfors. Uppgifterna om åldersstruktur publiceras för de åldersgrupper som har betydelse för planeringen av servicen, men de kan fås 1-årsgruppsvis för personer under 20 år och 5-årsgruppsvis för 20-åringar och äldre på Internet under dvs. Områdesdatabasen för Helsingforsregionen eller via länken på Faktacentralens hemsidor /tietokeskus. De statistiska tabellerna nns också i Excel-form på stadens intranät HELMI. Prognoserna är uppgjorda i samarbete mellan Faktacentralen, Ekonomi- och planerings-centralen och Stadsplaneringskontoret. I arbetsgruppen ingick strategichef Marko Karvinen från Ekonomi- och planeringscentralen, pol.dr. Seppo Laakso från stadsforsknings rman Kaupunkitutkimus TA, som gjort upp prognosen för hela staden, överaktuarie Pekka Vuori, som gjort upp prognosen områdesvis, planerare Harri Kukkonen på Ekonomi- och planeringscentralen samt generalplanerare Jussi Mäkinen och planerare Veera Miettinen på Stadsplaneringskontoret, vilka svarat för prognosen för bostadsproduktionen. Publikationen har uppgjorts under ledning av överaktuarie Pekka Vuori. Statistikförare Petri Berglund har medverkat. Helsingissä lokakuussa 2010 Helsingfors, oktober 2010 Leila Lankinen Tietohuoltopäällikkö Leila Lankinen Informationsförsörjningschef

8 6 1. Johdanto Väestöllä on kaupungissa keskeinen rooli. Kaupungin palvelut tuotetaan pääasiassa asukkaille, joten he muodostavat kaupungin merkittävimmän asiakasryhmän. He myös tuottavat kunnallisveron ja palvelumaksujen kautta suurimman osan kaupungin tuloista. Näin ollen väestön määrä, rakenne ja alueellinen sijoittuminen nyt ja tulevaisuudessa ovat kaupungin hallinnon, suunnittelun ja palveluiden tuottamisen keskeisintä tietopohjaa. Suomessa on hyvin toimiva ja laadukas väestötietojärjestelmä, jonka avulla asukkaiden määrästä ja perusominaisuuksista voidaan tuottaa luotettavia tilastoja ja monipuolisia analyyseja. Kaupungin talouden, palveluiden ja maankäytön suunnittelu edellyttävät nykytilanteen lisäksi perusteltuja arvioita siitä, miten väestön määrä ja rakenne kehittyvät tulevaisuudessa. Tätä varten Helsingin kaupungin tietokeskus laatii joka vuosi alueittaisen ja ikäryhmittäisen väestöennusteen, jonka aikajänne on 10 vuotta. Palvelu- ja perusrakenneinvestoinneissa sekä maankäytön suunnittelussa näkökulma ulottuu väistämättä pitemmälle, jopa vuosikymmenien päähän. Väestökehityksen taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demogra set prosessit, joiden kehityksen ennustaminen on epävarmaa lyhyelläkin ajalla, puhumattakaan vuosista ja vuosikymmenistä. Näin ollen väestöennusteisiin liittyy erittäin paljon epävarmuutta. Silti väestökehityksen arvioiminen pitkän ajan päähän on erehtymisen riskin uhallakin perusteltua, sillä vaihtoehtona on, että päätöksiä pitkävaikutteisista investoinneista ja kaavoitusratkaisuista tehtäisiin pelkästään nykytilannetta koskevan tiedon perusteella. Tästä syystä Helsingin väestöennusteisiin on liittynyt myös pitemmän aikavälin väestökehitysvaihtoehtojen analyysi. 2. Ennusteen taustaa Raportissa esitellään keskeiset tulokset kesällä 2010 laadituista Helsingin ja Helsingin seudun väestöprojektioista, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. Väestöprojektiolla tarkoitetaan erityisellä laskentamallilla laadittavaa ja tehtyihin oletuksiin perustuvaa laskelmaa, joka kuvaa tulevaa väestökehitystä siinä tapauksessa, että tehdyt oletukset toteutuvat. Suunnittelukäyttöön valittua väestöprojektiota nimitetään tässä raportissa ennusteeksi. Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksestä laadittiin aikaisempaan tapaan kolme vaihtoehtoista projektiota: perusvaihtoehto, nopea vaihtoehto ja hidas vaihtoehto. Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä sekä Helsingin kaupungin alueella tarjolla olevista ja rakennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista. Projektioiden perusvaihtoehto vuoteen 2020 asti valittiin Helsingin koko kaupungin väestöennusteeksi, joka toimii pohjana Helsingin kaupungin alueelliselle väestöennusteelle. Helsingin seudulla tarkoitetaan 14 kunnan muodostamaa aluetta, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä kehyskunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Helsingin ulommalla työmarkkinavyöhykkeellä tarkoitetaan Helsingin seudun ulkopuolista osaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnista sekä Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen maakuntia. Ulkomaalaisten muutolla tarkoitetaan ulkomaan kansalaisten muuttoa ulkomaiden sekä Helsingin / Helsingin seudun välillä. Muu kotimainen muutto sisältää muun maassamuuton sekä Suomen kansalaisten ulkomaisen muuton. Ennusteessa käytetty muuttoliikkeen jaottelu poikkeaa väestönmuutostilastoissa yleisesti käytetystä jaosta: kuntien välinen muutto / maahan- ja maastamuutto.

9 3. Väestökehityksen viimeaikaisia piirteitä 7 Väestökehitys Helsingissä ja Helsingin seudulla Helsingin väestö kasvoi hengellä vuonna Edellisen vuonna 2008 kaupungin asukasmäärä lisääntyi hengellä, johon sisältyi Sipoosta ja Vantaalta liitetyn alueen väestö henkeä; ilman tätä Helsingin väestönkasvu oli henkeä. Vuosien 2008 ja 2009 kasvu oli poikkeuksellisen suurta ilman liitosalueen vaikutustakin viimeisen 40 vuoden kasvulukuihin verrattuna. Se on lähellä vuosien poikkeuksellisen korkeita kasvulukuja, joihin vaikutti vuonna 1994 voimaan tullut uusi kotikuntalaki. Helsingin väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen, kun sitä ennen vuosina Helsingin väestö väheni talouden taantumasta ja Helsingin seudun asuntomarkkinoiden muutoksista johtuen. Väestönkasvun voimakkaat vaihtelut perustuvat ennen kaikkea muuttoliikkeeseen, jossa 1990-luvun alusta vuoteen 2001 asti jatkunut muuttovoitto kääntyi vuodesta 2002 alkaen muuttotappioksi ja vuodesta 2005 alkaen uudelleen muuttovoitoksi Muuttoliikkeen voimakkaisiin vaihteluihin verrattuna luonnollinen väestönkasvu on ollut vakaata. Syntyneiden enemmyys oli henkeä vuonna 2009, joka oli enemmän kuin viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana keskimäärin. Syntyneiden määrä on pysynyt Helsingissä pitkään hyvin vakaana, mutta vuosina 2008 ja 2009 syntyneiden määrä nousi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kuolleiden määrässä vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suhteellisen vähäisiä Syntyneet Kuolleet Synt. enemmyys Kuvio 2. Syntyneet ja kuolleet Helsingissä Figur 2. Födda och avlidna i Helsingfors Nettomuutto Luonn. kasvu Väestönmuutos Kuvio 1. Väestönmuutos ja sen osatekijät Helsingissä (Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn alueen väestö ei mukana muutoksessa) Figur 1. Befolkningsförändringens delfaktor i Helsingfors (Befolkningen i det inkorpore rade området från Sibbo och Vanda är inte med) Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) väestö kasvoi henkeä vuonna Muutos oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna 2008, jolloin nousua oli henkeä. Lisäys oli silti toiseksi korkein 2000-luvulla ja lähes samalla tasolla kuin vuosina , jolloin kasvu oli huipputasolla. Seudun väestönkasvu on kiihtynyt tuntuvasti vuosiin verrattuna muuttovoiton kasvun vuoksi. Seutu sai muuttovoittoa 7813 henkeä viime vuonna, hieman vähemmän kuin edellisenä. Vastaavasti kuin Helsingissä myös koko Helsingin seudun tasolla luonnollinen väestönkasvu on ollut vakaata nettomuuttoon verrattuna. Seudun väestönkasvun suurten vaihteluiden tärkein lähde on Helsinki ja erityisesti sen voimakkaasti vaihteleva muuttoliike. Helsinkiin verrattuna Espoon, Vantaan ja kehyskuntien väestönmuutosten vaihtelut ovat olleet pienempiä, vaikka niidenkin vuosittainen nettomuutto vaihtelee tuntuvasti.

10 Helsinki Espoo+Kaun. Vantaa Kehysalue Kuvio 3. Väestönmuutos alueittain Helsingin seudulla (Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn alueen väestö ei mukana Helsingin eikä kehysalueen muutoksessa) Figur 3. Befolkningsförändringen områdesvis i Helsingforsregionen (Befolkningen i det inkorporerade området från Sibbo och Vanda är inte med) Nettomuutto Luonn. kasvu Väestönmuutos Kuvio 4. Väestönmuutoksen osatekijät Helsingin seudulla (14 kuntaa) Figur 4. Befolkningsförändringens delfaktor i Helsingforsregionen Muuttoliike alueittain Helsingin nettomuutto on seuraavassa kuviossa jaettu osiin muuttoalueen mukaan. Nettomuutto on kehittynyt hyvin eri tavoin muuttoalueittain tarkasteltuna. Helsingin seudun sisäisessä muutossa Helsingin muuttotappio muualle seudulle supistui edelleen vuonna 2009 alle henkeen, kun se oli (-5 000) henkeä vuodesta 2002 vuoteen Tämä Helsingin muuttotappion supistuminen seudun sisäisessä muutossa oli merkittävin muuttunut osatekijä Helsingin väestökasvun lisäyksessä vuosina 2008 ja Pienentynyt muuttotappio perustuu lähtömuuton vähenemiseen Helsingistä seudun muihin kuntiin. Tosin vuonna 2009 lähtömuutto kasvoi hieman vuodesta 2008, mutta oli edelleen selvästi pienempää kuin vuosina Lähtömuutto Helsingistä muualle Helsingin seudulle koostuu pääasiassa lapsiperheiden muutosta. Tästä syystä seudun sisäisen lähtömuuton supistumisella oli merkittävä vaikutus lasten määrään Helsingissä. Tulomuutto muualta seudulta Helsinkiin on pysynyt vakaana monen vuoden ajan, mutta vuonna 2009 se kasvoi huomattavasti ja nousi vuosikymmenen korkeimmalle tasolle.

11 9 Seudun sisäinen tulomuutto painottuu nuoriin aikuisiin. Muuttoliike Helsingin ja pääkaupunkiseudun ulomman työmarkkina-alueen (Helsingin seudun ulkopuolella sijaitsevat Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen maakunnat) on ollut 2000-luvulla tasapainossa siinä mielessä, että nettomuutto vaihdellut nollan molemmin puolin. Vuonna 2009 muuttotase oli Helsingille suunnilleen nolla. Myös ulommalle työmarkkina-alueelle muuttaa Helsingistä paljon lapsiperheitä ja näiltä alueilta Helsinkiin nuoria aikuisia. Helsingin muu kotimainen muuttovoitto (Suomesta ulomman työmarkkina-alueen ulkopuolelta) on kasvanut vähitellen vuodesta 2004 alkaen. Vuonna 2009 muuttovoitto kuitenkin väheni hieman edellisestä vuodesta ja oli noin henkeä. Muualta Suomesta muuttaa Helsinkiin pääasiassa nuoria aikuisia, joista Helsinki saa muuttovoittoa. Sen sijaan kaupunki menettää muualle Suomeen muuttotappiona lapsia sekä yli 50-vuotiaita. Muu kotimainen muuttoliike on vahvasti sidoksissa työmarkkinoihin. Ulkomaalaisten muutto (tässä yhteydessä ulkomaan kansalaisten maahan- tai maastamuutto) on vaikuttanut merkittävästi Helsingin väestökehitykseen 2000-luvulla. Ulkomaalaisten muuttovoitto kasvoi voimakkaasti vuosina Ulkomaalaisten muuttovoitto Helsingissä oli noin henkeä vuonna 2009, saman verran kuin edellisenä vuonna ja hieman vähemmän kuin Ulkomaalaisten sekä tulo- että lähtömuutto vähenivät hie- man edellisestä vuodesta. Talouden taantuma vaikutti kuitenkin vain vähän ulkomaalaisten muuttoliikkeen kokonaismäärään. Helsingin seudun nettomuutossa näkyvät osin samat kehityssuunnat kuin Helsingissä. Koko seudun tasolla muuttotappio ulommalle työmarkkina-alueelle on merkittävä tekijä, vaikka Helsingin osalta se on tasapainossa. Seudun muuttotappio oli noin henkeä vuonna 2009, saman verran kuin edellisenä vuonna, kun se oli yli henkeä vuosina Tämä muuttotappio kohdistuu kokonaan Helsingin ulkopuolelle, muualle pääkaupunkiseudulle ja kehys-alueelle. Muu kotimainen (ulomman työmarkkina-alueen ulkopuolinen) muuttovoitto väheni edellisestä vuodesta ja oli noin henkeä. Tämä muuttovoitto tuli viime vuonna lähes kokonaan Helsinkiin. Ulkomainen muuttovoitto väheni myös hieman edellisvuodesta noin henkeen, josta yli 60 % tuli Helsinkiin. Talouden taantuma ja sen myötä heikentynyt työvoiman kysyntä vähensi jonkin verran tulomuuttoa Helsingin seudulle sekä muualta Suomesta että ulkomailta, mutta vaikutus jäi suhteellisen pieneksi. Ilmeisesti taantuma vaikutti myös siten, että Helsingin osuus seudun muuttovoitosta kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna. Toisin sanoen muuttovoiton painopiste siirtyi seudulla sisäänpäin. Näin tapahtui myös 1990-luvun laman aikana Seudun sisäinen Ulompi työmarkkina-alue (Seudun sisäinen) Ulompi työmarkkina-alue Muu kotimainen Ulkomaalaiset Muu kotimainen Ulkomaalaiset Kuvio 5. Helsingin nettomuutto muuttoalueittain Figur 5. Nettomigrationen i Helsingfors enligt riktning Kuvio 6. Helsingin seudun nettomuutto muuttoalueittain Figur 6. Nettomigrationen i Helsingforsregionen enligt riktning

12 10 Muuttoliike äidinkielen mukaan Muuttoalueiden rinnalla muuttoliikettä voidaan tarkastella äidinkielen suhteen. Vieraskielisyys (muut äidinkielet kuin suomi ja ruotsi) ovat henkilön lähes pysyvä ominaisuus ja kuvaavat maahanmuuttajataustaa paremmin kuin kansalaisuus, joka on muuttuvampi ominaisuus kansalaisuuden muutosten vuoksi. Helsinkiin ja Helsingin seudulle muuttaa vieraskielistä väestöä paitsi suoraan ulkomailta myös varsin paljon muualta Suomesta. Helsingistä muuttaa kuitenkin huomattavasti enemmän vieraskielisiä Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin kuin näistä kunnista Helsinkiin, toisin sanoen Helsingin muuttotappio seudun sisäisessä muutossa kattaa myös vieraskielisen väestön. Helsinki sai 2000-luvulla muuttovoittoa yhteensä henkeä. Vieraskielisten muuttovoitto oli henkeä, kun suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön muuttotappio on ollut samana aikana henkeä. Vieraskielisten muutto on ollut muuttovoitollista kaikkina 2000-luvun vuosina. Sen sijaan suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä Helsingille tuli muuttotappiota vuosina Vuonna 2009 Helsingin muuttovoitto oli henkeä, josta (70 %) vieraskielisiä ja (30 %) suomen- ja ruotsinkielisiä Koko Helsingin seutu sai muuttovoittoa yhteensä lähes henkeä vuosina , josta henkeä oli (80 %) oli vieraskielisiä. Vieraskieliset ovat dominoineet muuttotasetta vuodesta 2002 alkaen. Koko Helsingin seudun vieraskielisten muuttovoitosta 2000-luvulla yli viidennes (23 %) on tullut maassamuutosta eli vieraskielisen väestön muutosta muualta Suomesta Helsingin seudulle. Vuonna 2009 Helsingin seudun hengen muuttovoitosta (87 %) koostui vieraskielisistä ja (13 %) suomen- ja ruotsinkielisistä Suomen- ja ruotsinkieliset 1) Vieraskieliset Kuvio 8. Nettomuutto äidinkielen mukaan Helsingin seudulla Figur 8. Nettomigrationen i Helsingforsregionen enligt modersmål Suomen- ja ruotsinkieliset 1) Vieraskieliset Kuvio 7. Nettomuutto äidinkielen mukaan Helsingissä ) ml. saame Figur 7. Nettomigrationen i Helsingfors enligt modersmål ) mv. saame Muuttoliikkeen ikärakenne Vaikka muuttoliikkeen kokonaismäärä ja erityisesti nettomuuton määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain kaikissa muuttosuunnissa, muuton ikärakenne pysyy vuodesta toiseen varsin samanlaisena. Seuraavissa kuvioissa on esitetty Helsingin lähtö- ja tulomuuton ikäjakauma (ikäluokkien %-osuus kaikista muuttajista) eri jaksoilta 2000-luvulta 3 vuoden keskiarvoina sekä erikseen vuodelta Lähtömuutto Helsingistä seudun muihin kuntiin painottuu vuotiaisiin aikuisiin sekä pieniin lapsiin. Tulomuutossa vuotiaiden osuus on erittäin korkea huipun ollessa vuotiaissa. Vaikka sekä lähtö- että tulomuuton määrä on 2000-luvulla vaihdellut voimakkaasti, muuttajien ikäjakaumassa on ollut vain vähäisiä muutoksia. Erityisesti lasten ja alle 20-vuotiaiden nuorten osuus muuttajista on pysynyt lähes vakiona. Toisin sa-

13 11 noen, seudun sisäisen muuton vilkastuessa tai hiljentyessä, yleensä asuntomarkkinoihin liittyvien tekijöiden vuoksi, muutos kohdistuu suhteellisen tasaisesti ja samassa suhteessa kaikkiin ikäryhmiin. Sama johtopäätös koskee myös muuta kotimaista muuttoa sekä ulkomaista muuttoa. Tosin ulkomaisessa muutossa muuttajien ikäjakauman muutokset ovat suurempia, mutta syynä lienee muuttajien pienempi lukumäärä, joka saa aikaan enemmän satunnaisvaihtelua. Systemaattista trendiä ulkomaalaisten muuttajien ikäjakauman muutoksessa ei ole 2000-luvulla. 7,0 6,0 % muuttaneista 5,0 4,0 3,0 2,0 1, , Ikä Kuvio 9. Muuttajien ikäjakauma (ikäluokkien %-osuus muuttajista); muutto Helsingistä muualle Helsingin seudulle Figur 9. Migrationen enligt ålder %. Ut yktningen från Helsingfors till Helsingforsregionen ,0 6,0 % muuttaneista 5,0 4,0 3,0 2,0 1, , Ikä Kuvio 10. Muuttajien ikäjakauma (ikäluokkien %-osuus muuttajista); muutto muualta Helsingin seudulta Helsinkiin v Figur 10. Migrationen enligt ålder %. Ut ytningen från Helsingforsregionen till Helsingfors

14 4. Väestökehitys aluetalouden osana 12 Väestökehityksen riippuvuudet Aluetaloudella on keskeinen rooli seudun ja edelleen yksittäisten kuntien väestökehityksessä. Aluetalouden muutokset välittyvät väestökehitykseen ennen kaikkea alueiden välisen muuttoliikkeen kautta. Näitä yhteyksiä hahmotetaan seuraavassa kuviossa, joka on synteesi useista aluetalouden tutkimuksista. Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys (vientikysyntä, vientihinnat, kotimainen kysyntä, rahoitusmarkkinat ym.) sekä seudun vetovoima ja kilpailukyky suhteessa muihin alueisiin (osatekijöitä mm. infrastruktuuri, kustannustaso, palvelutaso, asuntomarkkinat ja työvoiman tarjonta) vaikuttavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen alueelle, investointeihin ja viime kädessä tuotannon määrään. Kansainvälisiin ja valtakunnallisiin tekijöihin liittyy lyhyelläkin ajalla suuria suhdannevaihteluita, sen sijaan seudun kilpailukykyyn ja vetovoimaan liittyvät tekijät muuttuvat yleensä hitaasti ja vaikuttavat ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Tuotannon määrä yhdessä tuotantorakenteen ja -teknologian kanssa vaikuttavat puolestaan työvoiman kysyntään. Työvoiman kysyntä yhdessä kantaväestön työvoiman tarjonnan kanssa heijastuvat muuttoliikkeeseen ja sen ohella myös seudun ulkopuolella asuvan työvoiman halukkuuteen työskennellä seudun työmarkkinoilla eli pendelöintiin. Yrityksistä lähtevien kysyntätekijöiden ohella asuntojen tarjonta vaikuttaa oleellisesti muuttoliikkeen toteutumiseen. Asuntojen saatavuus, laatu ja ominaisuudet sekä asunalueiden viihtyisyys ja palvelutaso ovat vetovoimatekijöitä, asuntojen hinta- ja vuokrataso toimivat rajoitteina. Asuntojen tarjonnalla on vaikutusta myös pendelöintiin, sillä Helsingin seudulla asuminen on osalle työllisistä vaihto- 1 Kuvio on luonteeltaan tyylitelty ja pelkistetty keskeisten vaikutussuhteiden kuvaus. Nuolet kuvaavat kausaalista vaikutussuuntaa. Kuvio 11. Seudun (asunto/työmarkkina-alueen) väestökehityksen riippuvuudet (S. Laakson synteesi, joka perustuu useisiin aluetaloudellisiin tutkimuksiin). Figur 11. Beroendefaktorer för en regions (bostads/arbetsmarknadsområdes) befolkningsutveckling (S. Laaksos syntes, som bygger på era olika regionalekonomiska undersökningar).

15 13 ehto ulkopuolella asumiselle ja pendelöinnille. Asuntojen tarjonnan taustalla vaikuttaa tonttitarjonta uustuotannon tärkeimpänä edellytyksenä. Alueiden välinen muuttoliike vaikuttaa väestön määrään ja sen ikärakenteeseen. Mitä suurempaa on muuttovoitto sitä nopeammin myös väestö kasvaa. Muuttoliike on iän ja väestön muiden ominaisuuksien suhteen valikoivaa; suurin osa alueiden välillä muuttavista on nuoria aikuisia. Tästä syystä muuttoliikkeellä on suuri vaikutus myös väestön ikärakenteeseen. Työikäinen väestö muodostaa perustan alueen oman kantaväestön työvoiman tarjonnalle. Muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden yhteys Muuttoliikkeen voimakkaat vaihtelut ovat yhteydessä seudun työmarkkinoihin. Koko Helsingin seudun tasolla työpaikkojen, työllisten määrän, työikäisen väestön sekä nettomuuton välillä on erittäin vahva keskinäinen riippuvuus. Tämä käy havainnollisesti ilmi seuraavasta kuviosta, jossa on esitetty työpaikkojen muutos sekä kumulatiivinen nettomuutto vuodesta 1971 vuoteen Viimeksi kuluneiden 39 vuoden aikana työpaikkojen määrän vaihtelut ovat olleet erittäin suuria verrattuna nettomuuton vaihteluihin, jotka nekin ovat olleet merkittäviä. Työmarkkinoiden ja muuttoliikkeen keskinäinen riippuvuus ei perustu siihen, että yksilötason muuttopäätökset olisivat aina välittömässä yhteydessä työnhakuun tai työpaikan saantiin. Monien tutkimusten mukaan yksilötason muuttopäätöksissä ihmissuhteisiin, opiskeluun ja ympäristön vaihtamisen haluun liittyvät syyt ovat yleisiä välittömästi työmarkkinoihin liittyvien tekijöiden rinnalla. Kuitenkin pitemmän ajan kuluessa työmahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, jäävätkö alueelle muuttaneet ihmiset sinne vai muuttavatko takaisin lähtöalueelleen tai edelleen muualle. Lyhyellä ajalla työvoiman tarjonta sopeutuu Helsingin seudulla työvoiman kysynnän muutoksiin sitä kautta, että seudun työikäisen väestön keskuudessa tapahtuu siirtymiä työllisyyden, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolisuuden välillä. Tämän ohella myös seudun ulkopuolelta tulevan pendelöinnin muutokset toimivat sopeutumismekanismina. Koska seudun omassa työikäisessä väestössä työvoimapotentiaali ja sen sopeutumisvara on rajallinen, työpaikkojen kasvu seudulla edellyttää työllisyysasteen nousua, muuttovoittoa työikäisistä tai nettopendelöinnin (työpaikat työlliset) kasvua. Käytännössä kaikki nämä tekijät muuttuvat samaan aikaan. Vuodesta 1970 vuoteen 2009 Helsingin seudun työpaikkojen nettokasvu on ollut noin henkeä ja kumulatiivinen muuttovoitto on ollut samana aikana henkeä. Työpaikat ovat kasvaneet 39 vuodessa enemmän kuin ajanjakson kumulatiivinen nettomuutto. Nettopendelöinti Helsingin seudulle muualta maasta oli noin henkeä vuonna 2009 (työvoimatutkimuksen mukaan). Kuviosta käy ilmi, että vuosien taantuman jälkeen työpaikat ovat vuodesta 2004 alkaen kasvaneet jälleen vahvasti, mikä on kiihdyttänyt muuttovoiton kasvua ja sen ohella myös pendelöinnin lisäystä vuosina Vuonna 2009 taantuma vähensi työpaikkoja noin , mutta muuttovoitto jatkui lähes edellisten vuoden tahtiin, joten ero supistui hieman. Seudullisten työmarkkinoiden muutokset heijastuvat voimakkaasti erityisesti Helsinkiin, koska Helsinki on seudun suurin työpaikkakeskittymä sekä työmarkkina-alueen ulkopuolelta kotimaasta ja ulkomailta muuttavien pääasiallinen sijoittumisalue. Henkeä Nettomuutto Työpaikkojen muutos Kuvio 12. Työpaikkojen muutos ja nettomuutto kumulatiivisesti Helsingin seudulla Figur 12. Korrelationen mellan arbetsmarknaden och nettomigrationen inom Helsingforsregionen

16 14 Laman vaikutus muuttoliikkeeseen Kansainvälisestä nanssikriisistä käynnistynyt ja maailmanlaajuisesti reaalitalouteen vuonna 2008 levinnyt talouden taantuma tuli Helsingin seudulle viiveellä, sillä tuotanto kasvoi Helsingin seudulla arvion 2 mukaan 3,9 % vielä vuonna 2008, kun koko maan kasvu hidastui 1 %:iin. Vuonna 2009 tuotanto väheni Helsingin seudulla yhtä rajusti kuin koko maassa, lasku oli noin 8 %. Helsingin seudun työmarkkinoilla korkeasuhdanne jatkui vuoden 2008 loppuun asti, mutta vuonna 2009 seudun työlliset ja työpaikat vähenivät 1,7 % (koko maassa 2,9 %). Muuttoliikkeen kannalta on oleellista, että vuodesta 2006 vuoteen 2008 Helsingin seudun työpaikkojen kasvu oli nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin, mikä heijastui selvästi Helsingin seudun kotimaisen muuttovoiton kasvuun. Baltian maissa talous ajautui taantumaan jo vuonna 2008 lisäten sieltä käsin työntöä Helsingin seudun työmarkkinoille. Tämä vaikutti osaltaan maahanmuuton kasvuun. Vuonna 2009 työllisyys heikkeni Helsingin seudulla suhteellisesti vähemmän kuin muualla maassa. Tämä selittää osaltaan sen, että taantuma hiljensi muuttoliikettä melko vähän ja aiheutti suhteellisen pienen laskun seudun muuttovoittoon. 2 Lähde: Helsingin seudun toimialakatsaus 3/2010 (Helsingin seudun kauppakamari ja Kaupunkitutkimus TA Oy).

17 5. Asuntomarkkinat ja väestöennuste 15 Asuntomarkkinat ja asuntotuotantomahdollisuudet Asuntomarkkinat vaikuttavat koko seudun tasolla aluetalouden ja väestön kehitykseen, koska asuntojen tarjonta on yksi koko seudun kilpailu- ja vetovoimatekijä ja toisaalta asuntojen hinta- ja vuokrataso vaikuttaa mm. rajoitteena muuttoliikkeelle, kuten edellä todettiin. Vielä suurempi merkitys asuntomarkkinoilla on seudun sisäiseen väestökehitykseen, jossa seudun sisäinen muuttoliike toimii pääasiallisena sopeutumismekanismina. Seudullisilla asuntomarkkinoilla asuntojen tarjonta pohjautuu pääosin olemassa olevaan asuntokantaan, joka jakautuu segmentteihin omistus- ja vuokra-asumisen, sijainnin ja lukuisten muiden tekijöiden suhteen. Asuntojen uustuotanto määräytyy viime kädessä rakennuttajien tuotantopäätösten kautta. Niihin vaikuttavat asuntojen hinnat ja vuokrat, joiden perusteella rakennuttajat arvioivat valmistuvista asunnoista saatavaa tuloa. Kustannuspuolella vaikuttavat rakennuskustannukset, maan hankinta-kustannukset ja sen taustalla yhteiskunnalliset päätökset, kuten kuntien halukkuus ja mahdollisuudet kaavoittaa maata asuntotuotannolle. Myös yksittäisten kotitalouksien asunnonrakentamispäätöksiin vaikuttavat suurelta osin samat asiat. Näiden lisäksi asuntotuotantoon vaikuttaa myös yhteiskunnan tuki asuntotuotannolle siihen liittyvine ohjauksineen. Koska asuinrakennukset ovat pitkäikäisiä, asuntojen tarjonta perustuu pääasiassa olemassa olevaan asuntokantaan. Uustuotannon määrä suhteessa koko asuntokantaan on viime vuosina ollut Helsingin seudulla alle 2 % vuodessa. Tästä syystä asuntojen tarjonta sopeutuu hitaasti asumisen kysynnän muutoksiin. Asuntotuotanto pystyy vasta melko pitkällä ajalla vaikuttamaan merkittävästi asuntojen tarjontaan. Koko Helsingin seudulla on valmistunut viimeisen 25 vuoden aikana keskimäärin noin asuntoa vuodessa, josta pääkaupunkiseudulla noin ja Helsingissä noin asuntoa luvun puolivälistä alkaen asuntotuotanto on vähentynyt seudulla ja vuonna 2009 valmistui poikkeuksellisen vähän asuntoja: koko Helsingin seudulla 5 900, pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä asuntoa. Väestönkasvun jatkuminen samaan aikaan, kun asuntotuotanto on ollut matalalla tasolla useita vuosia, on johtanut asumisväljyyden kasvun hidastumiseen. Kuitenkin asuntotuotannossa tapahtui käänne vuonna 2009, sillä seudulla myönnettiin rakennuslupia asunnolle ja aloituksia oli Tämän seurauksena valmistuvien asuntojen määrä tulee nousemaan merkittävästi vuosina 2009 ja Asuntojen rahoitus normalisoitui rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen jo vuonna Väestönkasvu ja asumisen väljenemisen tarve ovat pitäneet yllä patoutunutta kysyntää. Tämä näkyy nopeasti nousseina asuntojen vuokrina ja hintoina. Rakennettavissa olevan tonttimaan tarjonta on kasvanut eikä tonttien puute enää ole merkittävä pullonkaula asuntotuotannolle samalla tavalla kuin 2000-luvun puolivälissä. Rahoitusmarkkinoiden voimakkaat muutokset sekä väestönkasvun, työllisyyden ja tulojen vaihtelut yhdistettynä tarjonnan hitaaseen sopeutumiseen saavat aikaan suuria vaihteluita asuntojen hinnoissa ja asuntotuotannon määrässä. Silti, monista hyvin tunnetuista kitkatekijöistä huolimatta, pitkällä aikavälillä asuntojen tarjonta sopeutuu tutkimusten mukaan kohtuullisen hyvin asuntokysynnän muutoksiin. Väestöprojektioissa Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan sopeutuvan asuntotuotannon avulla väestönkasvun ja asumisväljyyden nousun aikaansaamaan kysynnän lisäykseen pitkän ajan kuluessa, vaikka lyhyellä ajalla ilmenee monenlaisia kitkatekijöitä. Tonttimaan tarjonta ja asuntotuotannon mahdollisuudet Helsingin seudun 14 kunnan yhteisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmassa (MAL 2017) asetetaan tavoitteeksi rakentaa Helsingin seudulla noin asuntoa vuodessa, josta pääkaupunkiseudun osuus on Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi asuntoa vuodessa Helsinkiin. Helsingin seudun osalta asunnon vuosituotannon tavoitetta voi pitää todennäköisesti toteutuvan rakentamisvolyymin ylärajana. Vuoden 2010 tilanteessa arvioituna on todennäköistä, että tälle tasolle ei päästä vuosiin, mahdollisesti yksittäistä tuotantohuippua lukuun ottamatta. Koko Helsingin seudulla on asemakaavoissa noin 9 milj. kem 2 :n ja yleiskaavoissa noin 20 milj.

18 16 kem 2 :n, yhteensä 29 milj. kem 2 :n kaavavaranto asuntotuotantoa varten 3 (Helsingin seudun MAL ohjelma, 2008). Nämä luvut eivät ole oleellisesti muuttuneet vuoteen 2010 mennessä. Tämä volyymi vastaa noin asunnon rakentamismahdollisuutta kaava-alueille. Lisäksi Helsingin seudun kehyskunnissa valmistuu vuosittain noin asuntoa hajarakentamisena kaava-alueiden ulkopuolelle. Teoriassa nykyisissä asemakaavoissa ja yleiskaavoissa osoitetut rakentamismahdollisuudet, lisättynä todennäköisesti toteutuvalla hajarakentamisella, mahdollistaisivat keskimäärin asunnon vuosituotannon 23 vuoden ajaksi. Edellisen 25 vuoden keskimääräisellä tuotantomäärällä ( / v.) kaavavaranto riittäisi 31 vuoden ajaksi. Jos asuntotuotanto Helsingin seudulla pysyy korkealla tasolla pitkään, nykyisten yleiskaavojen rakentamismahdollisuudet alkavat ehtyä 2020-luvulla ja tonttimaan saatavuus alkaa väistämättä rajoittaa seudun kasvumahdollisuuksia. Kuitenkin on todennäköistä, että seuraavat yleiskaavoituskierrokset tulevat tarjoamaan uusia rakentamismahdollisuuksia, jotka voidaan ottaa käyttöön ja 2030-luvulla. Yleiskaavatasolla Helsingin seudulla on tarjolla rakentamismahdollisuuksia huomattavaakin väestönkasvun ja asumisväljyyden nousun aikaansaamaa kysynnän kasvua varten. Rajoittavana epävarmuustekijänä on lähinnä se, sijaitsevatko rakentamismahdollisuudet sellaisilla alueilla, joihin kysyntä kohdistuu. Toinen riskitekijä on se, pystyvätkö kunnat asemakaavoittamaan ja toteuttamaan perusrakenteen yleiskaavoissa asumiseen osoitetuilla alueilla kysynnän edellyttämässä tahdissa. Helsingin kaupungin alueella voimassa olevissa asemakaavoissa ja yleiskaavoissa on varantoa noin 7 milj. kem 2. Tämä vastaa noin asunnon rakentamismahdollisuutta. Suurimmat rakentamismahdollisuudet ovat Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa ja Pasilassa. Tämä lisäksi Helsinkiin liitetty Östersundomin alue tuo Helsingille uusia rakentamismahdollisuuksia. Liitettävien alueiden kaavoituksen valmistelu on käynnistynyt vuonna Alueelle kaavoitettavan asuntokerrosalan kokonaisvolyymistä ei ole vielä tehty päätöksiä. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston alustavien arvioiden mukaan asunto-kerrosalan kaavoitusmahdollisuudet alueella ovat välillä 1,5 2,0 milj. kem 2. Alueen laajamittainen rakentaminen alkanee vuoden toteutunut asuntotuotanto ja kaavoitus huomioiden kaavavaranto on suunnilleen samansuuruinen v jälkeen ja koko alueen rakentaminen tulee kestämään todennäköisesti vuotta. Kun liitettävän alueen todennäköiset rakentamismahdollisuudet lisätään kaavavarantoon, valmiiden ja valmisteltavien kaavojen mahdollistamat asuntotuotantomahdollisuudet ovat Helsingissä 8,5 9 milj. kem 2, joka vastaa noin asunnon rakentamismahdollisuutta. Tavoitteeksi asetetulla asunnon vuosittaisella tuotantotasolla kaavavaranto riittäisi teoriassa vuoden ajaksi eli vuoteen asti (kuitenkaan kaikki Helsingin rakentamismahdollisuudet eivät tule olemaan kokonaisuudessaan käytettävissä tähän mennessä). Helsingin viimeisen 25 vuoden keskimääräisellä tuotannolla (3 600 asuntoa/vuosi) varanto riittäisi vuodeksi. Jos Helsingin seudun kasvu jatkuu vahvana, Helsingin osalta tonttimaan saatavuus alkaa rajoittaa kasvumahdollisuuksia 2020-luvulla. Vähintään kohtuullisen nopean kasvun jatkuessa Sipoosta ja Vantaasta liitettävä alue ei yksin riitä kompensoimaan sitä, että vanhojen satama-alueiden valmistuessa nykyisen yleiskaavan tarjoamat rakentamismahdollisuudet ehtyvät nopeasti. Jos väestönkasvun halutaan jatkuvan myös Helsingin alueella, se edellyttää joko uusien alueiden varaamista asumiseen tai laajamittaista täydennysrakentamista. Asumiskysynnän muutokset Asumisväljyyden arvioidaan kasvavan Helsingissä tulotason noususta ja väestörakenteen muutoksesta johtuen nykyisestä (v. 2008) noin 34,2 m 2 :stä / henkilö noin 42 m 2 :iin / henkilö vuoteen 2030 mennessä. Asuntokuntien keskikoko supistuu nykyisestä 1,85 henkilöstä / asunto 1,6 henkilöön / asunto vuoteen 2030 mennessä. Asumisväljyyden muutos arvioidaan keskimäärin suunnilleen samansuuruiseksi kaikissa projektiovaihtoehdoissa. Väestöprojektion asumisväljyyden muutosarvion taustalla on näkemys, että asukkaiden asuntokunnat pienenevät vähitellen edelleen Helsingissä. Tähän johtaa eläkeikäisten määrän kasvu, sillä Helsingissä yli 65-vuotiaiden viitehenkilöiden asuntokunnista 60 % koostuu yksinasuvista. Myös nuorten ja työikäisten elämäntapavalinnat johtavat asuntokuntien pienenemiseen. Nuorten muuttaminen vanhempien kotoa omaksi asuntokunnaksi aikaistuu jatkuvasti, esimerkiksi alle 20-vuotiaiden yksinasuvien määrä on 1,5 kertaistunut Helsingissä vuodesta 2000 vuoteen Helsingin seudun sisäisessä muuttoliikkeessä lapsiperheiden muuton Helsingin pienistä ja keski-

19 17 kokoisista kerrostaloasunnoista suurempiin pientaloasuntoihin pääasiassa Helsingin ulkopuolelle ennakoidaan jatkuvan edelleen. Muuttotappion ennakoidaan kuitenkin olevan pysyvästi pienempi kuin huippuvuosina , jolloin poikkeuksellisen alhainen korkotaso yhdessä muiden tekijöiden kanssa vauhditti lapsiperheiden omistusasuntojen hankintaa ja poismuuttoa Helsingistä. Tämä oli nykyisen näkemyksen mukaan poikkeuksellinen periodi Helsingin seudun asuntomarkkinoilla. Vuosina lapsiperheiden muuttotappio muualle seudulle on ollut selvästi pienemmällä tasolla. Kokonaisuudessaan asuntokuntien keskikoon pienenemisen ennakoidaan toteutuvan hitaammin kuin edellisinä vuosikymmeninä, mm. siksi että Helsingin asuntokunnista jo puolet koostuu yksin asuvista, joiden asuntokuntakoko ei enää voi pienentyä. Myös keskimääräistä ahtaammin asuvan maahanmuuttajataustaisen väestön kasvu hidastaa asumisväljyyden kasvua. Lisäksi kestävän yhdyskuntarakenteen vaatimukset ja sen edellyttämät toimet tulevat osaltaan hidastamaan asumisväljyyden kasvua.

20 6. Väestöprojektion aluetaloudelliset oletukset 18 Helsingille ja Helsingin seudulle esitetään kolme väestöprojektiovaihtoehtoa, joka perustuvat erilaisiin seudun taloudellisen kehityksen skenaarioihin. Projektioiden lähtökohtana on Helsingin ja seudun väestö ja projektiot on laadittu vuoteen 2050 asti. Vaihtoehdoille on annettu seuraavat nimitykset: Perusvaihtoehto, Nopean kasvun vaihtoehto ja Hitaan kasvun vaihtoehto. Projektiot ovat luonteeltaan tasaisen kasvun laskelmia, joissa ei pyritä ennakoimaan suhdannevaihteluiden ajoittumista ja suuruutta pitemmälle kuin vuosille Todellisuudessa sekä talouden että väestön kehitys tulee tulevaisuudessakin olemaan Helsingin seudulla syklistä, kuten se on ollut tähänkin asti. Perusvaihtoehto perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen ja Helsingin seudun talouden vuonna 2008 käynnistynyt lama jäi suhteellisen lyhytkestoiseksi ja talous elpyy vuodesta 2010 alkaen. Sen jälkeen vuodesta 2011 alkaen talous palaa noin 3 %:n kasvu-uralle, mutta kasvuvauhdin odotetaan jäävän vaatimattomammaksi kuin vuosina Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun työpanoksen laskun ennakoidaan pysähtyvän vuonna 2010 ja kääntyvän maltilliseen kasvuun vuodesta 2011 alkaen. Kasvun käynnistymisen jälkeen Helsingin seudun kasvulukujen ennakoidaan olevan työpanoksessa noin 0,5 %-yksikköä korkeampia kuin koko maassa. Vuodesta 2012 alkaen työpanoksen kasvuksi ennakoidaan noin 1,5 % vuodessa, jolta tasolta kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan vähitellen vuosikymmenen jälkipuolella noin 0,7 %:iin vuodessa ja edelleen siitä jonkin verran alemmaksi 2030-luvulla. Perusvaihtoehdossa arvioidaan, että Helsingin seutu pysyy edelleen kohtuullisen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena ja pystyy ylläpitämään nykyisiä vahvuuksiaan sekä välttämään pahojen kansainvälisten ja kansallisten uhkien kärjistymisen. Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan pysyvän tulevaisuudessakin kireinä ja asuntojen hintaeron pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ennakoidaan säilyvän vähintään entisen suuruisena. Kuitenkin sekä tuotannon että työpanoksen kasvun ennakoidaan vähitellen hidastuvan mm. väestön ikääntymisestä johtuvan työvoiman tarjontarajoitteen vuoksi. Perusvaihtoehdossa koko Helsingin seudun asuntotuotannon arvioidaan olevan keskimäärin noin asuntoa vuodessa 2020-luvun loppuun asti ja sen jälkeen jonkin verran vähemmän. Hitaan kasvun vaihtoehdossa arvioidaan, että osa Helsingin seudun ilmeisistä uhkatekijöistä kärjistyy niin, että se heijastuu seudun talouskasvuun, joka jää heikoksi nykyisen laman jälkeen. Keskeiset vientialat, pääasiassa informaatioteknologia-sektori, ajautuvat pitkäaikaisiin vaikeuksiin kiristyvän kansainvälisen kilpailun sekä tuotannon ulkomaille siirtymisen vuoksi. Uusia kasvualoja ei ilmaannu Helsingin seudulle korvaamaan taantuvia aloja. Nämä kehityskulut johtavat hitaaseen talouskasvuun, jossa Helsingin seutu vetää perässään myös muuta Suomen pitkäaikaiseen hitaan kasvun jaksoon. Hitaan kasvun vaihtoehdossa koko Helsingin seudun asuntotuotannon arvioidaan olevan alle asuntoa vuodessa. Nopean kasvun vaihtoehdossa maailmantalouden oletetaan elpyvän meneillään olevasta lamasta suhteellisen nopeasti. Erityisesti Venäjän ja Aasian talouksien oletetaan kehittyvän suotuisasti. Helsingin seudun keskeiset vientialat pysyvät kilpailukykyisinä ja kasvattavat edelleen tuotantoaan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaansa Helsingin seudulla, vaikka toimintaa laajennetaan myös muissa maissa. Helsingin seutu pystyy houkuttelemaan alueelle kansainvälisiä investointeja sekä uusia kasvavia toimialoja korvaamaan kypsien toimialojen kasvun hiipumisen. Viennin ja investointien kasvu heijastuvat paitsi korkean teknologian alojen tuotantoon ja työllisyyteen, myös työvaltaisten palvelualojen kasvuun. Vaikka väestöennusteessa ei ennakoida suhdannevaihteluita, on todennäköistä, että nopean kasvun vaihtoehto toteutuisi toistuvina muutaman vuoden pituisina kasvujaksoina pikemmin kuin yhtäjaksoisena tasaisena kasvuna. Nopean kasvun vaihtoehdossa koko Helsingin seudun asuntotuotannon arvioidaan olevan keskimäärin asuntoa vuodessa 2020-luvun alkuun asti ja sen jälkeen jonkin verran vähemmän. Kaavoitetun asuntotonttimaan ja siihen liittyvän perusrakenteen riittävyys sekä liikennejärjestelmän toimivuus tulevat olemaan kriittisiä tekijöitä, joiden pullonkaulat voivat rajoittaa seudun kasvumahdollisuuksia.

21 19 Taulukko 1. Helsingin seudun työpanoksen muutos (% vuodessa keskimäärin) projektiovaihtoehdoissa Tabell 1. Tillväxt (% per år i medeltal) i Helsingforsregionens arbetsinsats i prognosalternativen Työpanos Muutos (% / vuosi) Skenaariovaihtoehto Perus -1,7-0,7 1,1 0,7 0,3 Hidas -1,7-0,7 0,5 0 0 Nopea -1,7-0,7 1,4 1,0 0,5

22 20 7. Väestöprojektion demogra set oletukset Syntyneiden määrän laskenta perustuu hedelmällisyysikäisten (15 49-v.) naisten ikäkohtaisiin erikoishedelmällisyyslukuihin, joina käytetään viimeisen kolmen vuoden ( ) keskimääräisiä lukuja, jotka on laskettu erikseen Helsingistä ja muualta Helsingin seudulta. Samoja lukuja käytetään muuttumattomina koko ennusteperiodin ajan. Kuolleiden määrän laskenta perustuu ikä- ja sukupuolikohtaisiin kuolemanvaaralukuihin, joiden perusluvut on laskettu viiden vuoden ( ) keskiarvoina erikseen Helsingille ja muualle seudulle. Kuolemanvaarojen oletetaan alenevan tasaisesti koko ennusteperiodin ajan samaa tahtia kuin edellisen 20 vuoden aikana kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa sukupuolissa. Aikaisemmissa ennusteissa on oletettu, että kuolemanvaaralukujen alenema hidastuu periodin kuluessa. Tässä ennusteessa on Tilastokeskuksen käytäntöä myötäillen luovuttu hidastumaoletuksesta ja korvattu se tasaisen aleneman oletuksella. Tämän seurauksena väestöennuste tuottaa enemmän asukkaita ja erityisesti enemmän yli 65-vuotiaita asukkaita kuin aikaisempien vuosien ennusteet.

23 8. Helsingin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 21 Helsinki Helsingissä oli asukasta vuoden 2010 alussa. Perusvaihtoehdon mukaisen väestöprojektion mukaan väestö kasvaa asukkaaseen vuonna 2020 sekä asukkaaseen vuonna Vuoden 2008 alusta Helsingin väestö kasvaa vuoteen 2020 mennessä asukkaalla ja vuoteen 2050 mennessä asukkaalla. Helsinkiin vuoden 2009 alussa liitetyn Östersundomin suurpiirin rakentamisella on tärkeä rooli Helsingin väestökasvun mahdollistajana, erityisesti ja 2040-luvulla. Väestönkasvusta vähän yli puolet on muuttovoittoa ja vajaa puolet luonnollista väestökasvua koko ennustejakson ajan. Väestön ennakoidaan kasvavan noin asukkaalla vuonna 2010, 5 000:lla vuonna 2011 ja sen jälkeen asukasta vuodessa vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen väestönkasvu hidastuu vähitellen. Helsingin arvioidaan saavan muuttovoittoa suunnilleen yhtä paljon ulkomaalaisista sekä työmarkkina-alueen ulkopuolelta kotimaasta tulevista muuttajista. Helsingin seudun sisäisen muuttoliikkeen arvioidaan pysyvän Helsingille tappiollisena. Seudun sisäisen muuttotappion ennakoidaan pysyvän suhteellisen pienenä vielä vuonna 2010, mutta lähtevän kasvuun 2011 alkaen. Kuitenkin Helsingin muuttotappion arvioidaan jäävän koko ennustejakson ajan pienemmäksi kuin se oli vuosina , koska Helsingin uusien asuntotuotantoalueiden ennakoidaan ottavan vastaan osan lapsiperheiden muutosta muun Helsingin seudun sijasta. Luonnollinen väestönkasvu nousee vuoteen 2020 asti syntyvien lasten määrän lisääntymisen ansiosta. Luonnollinen kasvu alkaa vähentyä kuolleisuuden kasvun vuoksi 2020-luvulla, mutta sen arvioidaan pysyvän positiivisena koko periodin ajan. Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin väestön arvioidaan kasvavan henkeen vuonna 2020 ja henkeen vuonna Hitaassa vaihtoehdossa Helsingin väestön arvioidaan kasvavan henkeen vuonna 2020 ja asukkaaseen vuonna Väkiluku Nopea kasvu Perusvaihtoehto Hidas kasvu Kuvio 13. Helsingin väestö ja väestöprojektion vaihtoehdot vuoteen 2050 Figur 13. Helsingfors folkmängd och prognosalternativ för 2050 Östersundomin alueen Helsinkiin liittämisen vuoksi muuttunut näkemys Helsingin asuntotuotantomahdollisuuksista on heijastunut laadittuihin väestöprojektioihin vuodesta 2008 alkaen. Sen sijaan talouden taantuman vaikutus väestökehitykseen arvioitiin etukäteen melko vähäiseksi ja tämä näyttää toteutuneen. Uuden väestöprojektion suurimmat muutokset kahteen edelliseen verrattuna perustuvat kuolemanvaaralukuja koskevaan oletukseen. Sen muutoksen vuoksi väestön kokonaismäärä ja eläkeikäisten määrä ovat suurempia kuin aikaisemmissa ennusteissa.