Japanin menetetty vuosikymmen. Juho Lehtoviita & Eero Nurmilaukas

Transkriptio

1 Japanin menetetty vuosikymmen Juho Lehtoviita & Eero Nurmilaukas

2 1980-luvun kuplasta pitkään taantumaan Ennen 1990-lukua Japanin taloutta pidettiin pitkään erittäin elinvoimaisena ja vahvana. Japani kykeni tuottamaan korkean kysynnän hyödykkeitä ja myymään niitä markkinoilla hyvällä katteella. Japani oli pitkään tunnettu erityisesti muovilelujen ja moottoriajoneuvojen laadukkaana valmistajamaana. Japanin pienet ja energiatehokkaat ajoneuvot olivat erityisen suosittuja myös öljykriisien aikaan. Lisäksi kulutuselektroniikan tuotteet olivat Japanissa laadukkaasti valmistettuja.

3 Jatkuu Vuosien 1950 ja 1973 välillä Japanin taloudellinen kasvu kaksinkertaistui seitsemän vuoden välein. Maassa saavutettiin yksi maailman korkeimmista elintasoista. Japanilaiset yritykset saivat käyttöönsä uusinta tuotantoteknologiaa, jonka johdosta talouskasvu pysyi vahvana. Edes 1970-luvun öljykriisit eivät tuntuneet Japanin taloudessa juuri lainkaan.

4 Jatkuu Japanin talous alkoi kuitenkin 1980-luvun toisella puoliskolla vahvistua, jo niin paljon, että jenin arvo dollariin nähden kasvoi ja siten myös alkoi heikentää talouden kilpailukykyä. Samalla Japanissa vapautettiin markkinoita sääntelystä, joka johtui lähinnä kansainvälisestä paineesta. Tämä päätös lisäsi kilpailua yritysten kesken ja kannusti niitä ottamaan entistä suurempia riskejä. Yleisesti on katsottu, että markkinoiden sääntelyn vapauttaminen sekä vapaa rahapolitiikka johti hyödykeinflaatioon 1980-luvun lopulla. Lopulta osakkeiden hinnat kaksinkertaistuivat seitsemässä vuodessa ja sama kävi maa-alueiden hinnoille. Kattavista elvyttämistoimista huolimatta Japanin talous kääntyi taantumaan 1990-luvun alussa

5 Vuodet : 1990-luvun alussa Japanin talouskasvu tippui huomattavan paljon luvun lopun nousevien varallisuushintojen ja matalien korkojen myötä tehtyjen ylilyöntien jälkeen yritysten investoinnit vähenivät ja varastoissa tapahtui selvä korjausliike alaspäin. Taloutta pyrittiin korjaamaan raha- ja finanssipolitiikalla. Keskuspankki alensi ohjauskorkoaan ja samanaikaisesti toimeenpantiin kolme mittavaa finanssipoliittista elvytyspakettia, jotka kattoivat suuruudeltaan 6 % Japanin sen hetkisestä BKT:sta. Elvytystoimet estivät Japanin talouden joutumista deflaatiokierteeseen ja pitivät maan talouden kunnossa. Koska elvytyspaketit olivat kuitenkin kertaluontoisia, niin niiden vaikutus jäi toivottua heikommaksi. Niiden vaikutusta heikensi myös heikko kysyntä markkinoilla.

6 Jatkuu Elvytyspakettien vähäistä vaikutusta on ihmetelty kansainvälisessä kirjallisuudessa: Vaikka maa käytti vuosien 1992 ja 1995 välillä 54 biljoonaa jeniä maan elvyttämiseen, niin se ei kyennyt siitäkään huolimatta saavuttamaan talouden tasapainoa. Japanin 1990-luvun pitkän ja syvän taantuman taustalla oli useita syitä, joista merkittävimmät olivat 1980-luvulla tapahtunut rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkaminen yhdistettynä alhaiseen korkotasoon. Tämä politiikka johti huomattavaan luottomäärien kasvuun etenkin kiinteistöja rakennusalalla ja lopulta myös talouden ylikuumenemiseen ja varallisuushintakuplan syntymiseen 1980-luvun lopulla.

7 Jatkuu Japanin keskuspankki nosti korkotasoaan aivan luvun jälkipuoliskolle saakka nousevan inflaation takia, ja yhdistettynä asuntolainauksen säännöstelyn kiristymiseen, tämä johti kuplan puhkeamiseen 1990-luvun alussa. Japanin keskimääräinen talouskasvu putosi neljästä prosentista vuodessa reiluun prosenttiin vuodessa tultaessa 1980-luvulta 1990-luvulle. Samassa ajassa osakehinnat tippuivat Japanin pörssissä n. 60 % ja liiketonttimaan hinnat jatkoivat laskuaan lähes 15 vuotta.

8 Likviditeettiansa Rahapolitiikan perusteisiin kuuluu se, että kansantalouden kokonaiskysyntää voidaan elvyttää ohjauskorkoa laskemalla. Ohjauskoron laskemisella pyritään lisäämään rahan lainaamista, joka taas johtaa kuluttamisen ja investointien lisäämiseen. Rahapolitiikka on usein osoittautunut toimivaksi suhdanteiden "tasoittelussa." Kuitenkin on ollut sellaisia tilanteita, jossa rahapolitiikka ei toimikaan siitä huolimatta, että ohjauskorko on laskettu lähelle nollaa tai nollaan. Tätä tilannetta kutsutaan "likviditeettiansaksi." Tällöin tilanne voi johtaa deflaatioon, jolloin kuluttajat ja yritykset viivyttävät investoimista, sillä he odottavat hintojen laskevan yhä alemmaksi. Likviditeettiansa voi aktualisoitua erityisesti silloin, kun kuluttajat ja yritykset karttavat lainaamista pankeilta aiemmin kertyneen velkataakan takia. Voidaan todeta, että juuri tämän tapaiseen tilanteeseen ajauduttiin Japanissa 1990-luvulla.

9 Tilastoja 4 Consumer price index year on year growth, %

10 Kriisin kehittyminen: vuodet Japanin talous kääntyi alkoi kääntyä nousuun ylikapasiteetin vähittäisen korjaantumisen takia. Talouden nousua pyrittiin vahvistamaan aktiivisella talouspolitiikalla: Japanin keskuspankki laski ohjauskorkoa 1,25 prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiin vuonna Lisäksi taloutta elvytettiin mittavilla finanssipoliittisilla hankkeilla: Japani pani toimeen kaksi mittavaa elvytyspakettia, joiden suuruus oli yhteensä n. 6% bruttokansantuotteesta. Vaikka elvytyspakettien ja ohjauskoron tiputtamisen vaikutukset alkoivat näkyä vuoden 1995 toisella puoliskolla, ei kasvun elpyminen ollut kestävällä pohjalla. Maan hinnan lasku ja kiinteistösektorin ongelmat jatkuivat. Tämän lisäksi jenin vahvistuminen heikensi Japanin viennin kilpailukykyä. Samalla tuontihinnat laskivat ja tämä lisäsi entisestään deflaatiopaineita. 160 Valuuttakurssi, jeni/dollari

11 Vuodet Varallisuusarvojen lasku pahensi entisestään pankkien hoitamattomia luottosaatavia. Monet pankkeihin tiivisti kytköksissä olevat rahoituslaitokset, kuten asuntoluottoyhtiöt menivät konkurssiin ja tätä kautta vakavoittivat pankkisektorin tilaa. Kuitenkin ongelman vakavuutta ei tuolloin vielä tajuttu täysin: elvytystoimilla aikaansaatu orastava noususuhdanne antoi valheellisen hyvän kuvan Japanin talouden tilasta. Kriisille pitkittymiselle ja hitaalle talouskasvulle on todettu monenlaisia syitä. Yksi näistä syistä on yritysten ja pankkisektorin halvaantuminen. 80-luvun nousukauden lopussa otetut suuret luotot jäivät suurelta osin hoitamatta laman iskettyä. Varallisuusarvojen lasku 90-luvun alusta heikensi vakuusarvoja huomattavasti ja tällä tavoin moni 80-luvun aikana luottoja ottanut yritys joutui ongelmiin velkojensa kanssa. Vakuusarvot eivät enää kattaneet yrityksen velkapääomaa. Hoitamattomien luottojen takia pankit olisivat joutuneet tekemään huomattavia alaskirjauksia taseisiinsa. Luottojen alaskirjaukset olisivat aiheuttaneet pankeille vakavaraisuuskriisin. Pankit halusivat välttää vakavaraisuuskriisiä ja jatkoivat luotonantoa maksukyvyttömille yrityksille. Tämän ne tekivät siinä toivossa, että yritykset elpyisivät ajan myötä tai valtio tulisi maksumieheksi. Tässä yhteydessä voidaan viitata moral hazard -ongelmaan, joka on yleisesti tunnettu pankkien yhteydessä. Moral hazard -ongelma viittaa siihen, että vakavaraisuusriskin partaalla oleva pankki ottaa ison riskin ja jatkaa luotonantoa, vaikka tämä voi johtaa pankin konkurssiin. Tämän pankki tekee siksi, että se tietää valtion takaavan osan yleisön talletuksista. Moral hazard -ongelma tulee hyvin esille Japanin kriisissä.

12 Vuodet Pankkien jatkama luotonanto vääristi markkinoita, sillä elinkelpoiset yritykset joutuivat kilpailemaan lainoista ns. zombieyritysten kanssa, jotka olivat jo konkurssikypsiä. Pankkien huonon lainanannon takia Japanin yrityssektorin rakennemuutos hidastui. Vaikka Japanin talouspolitiikka elvyttivätkin tilapäisesti Japanin taloutta 1995 vuodesta eteenpäin, Japani ajautui uudelleen taantumaan vuosikymmenen lopussa. Hallitus teki epäonnistuneen päätöksen nostaessaan kulutusveroa kolmesta viiteen prosenttiin. Muitakin veronkorotuksia tehtiin ja julkisia menoja leikattiin. Tosin tällä pyrittiin kattamaan 90-luvulla kertyneitä velkoja. Vuosikymmenen lopussa Japanin velka oli yli 100% bruttokansantuotteesta. Huolia lisäsivät väestön ikääntyminen Aasian talouskriisistä aiheutuneet rahamarkkinoiden epävakaudet. Valtionvelka, % BKT:stä

13 Vuodet Pankkien hoitamattomat luotot rasittivat edelleen voimakkaasti Japanin taloutta. Hoitamattomat luotot ajoivatkin monet rahoituslaitokset konkurssiin vuonna Japanin hallitus päätti yli miljardin jenin tukipaketeista halukkaille pankeille miljardia jeniä oli talletustakuita varten ja loput pankkien pääoman lisäämiseen. Kuitenkaan rahamarkkinoiden rakenteellinen uudistus ei edennyt ja Japanin hallitus laajensi tukiohjelmaa miljardilla jenillä, joka vastasi 12% bruttokansantuotteesta. Tästä tukipaketista miljardia jeniä oli talletustakuita varten, miljardia jeniä elinkelpoisten pankkien pääoman lisäämiseen ja miljardia kaatuvien pankkien uudelleenjärjestelyihin. Japanin keskuspankki otti virallisesti käyttöön ns. nollakorkopolitiikan vuonna Nollakorkopolitiikan idea on laskea ohjauskorko lähellä nollaa tai nollaan, jolla pyritään kasvattamaan lainaamista ja tätä kautta kokonaiskysyntää kansantaloudessa. Nollakorkopolitiikassa on keskeistä, että keskuspankki sitoutuu noudattamaan sitä tarpeeksi pitkän aikaa. Nollakorkopolitiikka vaikutti myönteisesti Japanin talouden kehitykseen. Myös samaan aikaan tapahtuneella ICT-buumilla oli suuri myönteinen vaikutus Japanin talouden kehitykseen. Japanin talous alkoikin elpyä 2000-luvun alussa näiden ansiosta. Japani luopui väliaikaisesti nollakorkopolitiikasta, mutta joutui palaamaan siihen ICT-buumin loputtua. Japanin kestävämpi taloudellinen elpyminen alkoi vasta 2000-luvulla Kiinan talousimun myötä. Pankkien hoitamattomat luotot ovat kuitenkin vaivanneet Japanin taloutta aivan viime vuosiin asti.

14 Yhteenvetoa Japanin menetetystä vuosikymmenestä Japanissa 1990-lukua on kutsuttu menetetyksi vuosikymmeneksi ja pitkittänyttä taantumaa pidetään osittain epäonnistuneen talouspolitiikan syynä. Keskuspankkia on kritisoitu liian hitaasta ja huonosta reagoinnista 1980-luvun aikana muodostuneen kuplan puhkeamiseen. Lisäksi pankkien huolimaton luotonanto (ja siihen puuttumattomuus) voidaan nähdä taantuman pitkittymisen syynä. Halpakorkoisen lainan aiheuttaman kupla puhkesi 1980-luvun lopussa, kun keskuspankki nosti korkoja. Tämä johti siihen, että kuluttajille ja yrityksille syntyi suuri velkataakka 1990-luvulle. Tämä taas vähensi huomattavasti kulutusta ja investointeja. Lisäksi pankkien myöntämät "zombielainat" maksukyvyttömille yrityksille pitkittävät taantumaa huomattavasti. Lainojen alaskirjauksien sijasta, pankit jatkoivat luotonantoa. Japanissa ei tapahtunut juurikaan talouskasvua 1990-luvulla, kun taas monissa muissa maissa 1990-luku oli talouskasvun aikaa. Kuitenkaan Japani ei missään vaiheessa vajonnut syvään lamaan, vaikka talouskasvu hidastuikin huomattavasti 1990-luvun aikana. Esimerkiksi työttömyysaste ei kohonnut missään vaiheessa merkittävästi 1990-luvun aikana. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin tärkeää huomata, että maan hinta alkoi nousta vasta 15 vuotta 1980-luvun lopun romahduksen jälkeen. Lisäksi hoitamattomat luotot ovat nakertaneet Japanin talouskehitystä aivan viime vuosiin asti. Kriisin seuraukset ovat siis olleet hyvin pitkäaikaiset

15 Japanin työttömyyden kehittyminen 6 Japanin työttömyysaste, %

16 Japani vs. USA Japanin BKT:n muutos edellisvuoteen verrattuna USA:n BKT:n muutos edellisvuoteen verrattuna

17 Tilastoja 9 Short term interest rate, %

18 Olisiko kriisi voitu ehkäistä? Mitä Japanin menetetystä vuosikymmenestä opittiin? Japania on kritisoitu siitä, että pankkien pääomittaminen oli liian hidasta. Vasta vuonna 1998 Japani alkoi puuttumaan pankkien taseongelmiin lisäämällä heikkojen pankkien pääomaa. Pankit ovat elintärkeässä roolissa "luottoperustaisessa" talousjärjestelmässä, joten toimiva ja luotettava pankkisektori välttämätön. Toisaalta Japanin menetetyn vuosikymmenen taustalla on nähty myös monia muitakin vaikuttajia kuin huolimattomasta lainanannosta johtuneet pankkien taseongelmat. Kriisin pitkittymisen taustalla on nähty myös jenin vahvistumisen myötä seuranneet vientiongelmat, väestön ikääntyminen, huonot finanssipoliittiset ratkaisut ja monet muutkin tekijät. Japanin menetetty vuosikymmen osoittaa hyvin sen, että bruttokansantuotteen ainoa oikea ja kestävä lähde on työn tuottavuuden kasvaminen. Lainarahalla synnytetty hintakupla ei ole todellista taloudellista kasvua.

19 Lähteet: _Online_4_2009.pdf Japan's lost decade / Hiroshi Yoshikawa.