Raha ja rahapolitiikka

Transkriptio

1 Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa VTT Juha Tarkka

2 Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu tiistaina klo 9-11 Porthania Suomen Laki Luentojen slidet tulevat verkkoon Oodin opinto-oppaan opestustapahtumasivulle

3 Maksujärjestelmä on koko rahoitusjärjestelmän infrastruktuuri Talouden putkisto Maksujärjestelmät ( Payment systems ): Retail payment systems: Pienten maksujen järjestelmät / vähittäismaksujärjestelmät (esim. STEP2), korttimaksujärjestelmät Large value payment systems: Suurten maksujen järjestelmät (esim. TARGET2) Arvopapereiden kaupankäynti-, selvitys- ja toimitusjärjestelmät ( Securities settlement systems ) Pörssit, keskusvastapuolet, arvopaperikeskukset (esim. Euroclear Finland)

4 Maksuinstrumenttien kehityksestä L ähde: Payment habits and trends in the changing e-landscape 2010+, Harry Leinonen, BoF A:111, 2008;

5 SE DK FI NL GB EE LU FR BE PT IE LV AT SI ES LT HR CY DE MT SK PL CZ HU IT RO GR BG Euro area EU 1. Retail payments in Europe Keskimäärin euroalueella tehdään 76 korttimaksua, 59 suoraveloitusta ja 52 tilisiirtoa asukasta kohti vuodessa (vuoden 2013 luvut) ECB-UNRESTRICTED Euroalueella 1,4 korttia per asukas ja korttipäätettä per miljoona asukasta card payments 59 direct debits 52 credit transfers 0 Card payments Credit transfers Direct debits Cheques Source: ECB, Statistical Data Warehouse 5

6 Maksujärjestelmän toiminta: Esimerkkinä tilisiirto maksajan aloitteesta

7 Maksuja on erilaisia: Push & pull payments Credit Transfer Direct Debit Cards 7

8 LU FI NL DK SE FR EE UK AT BE PT EU27 DE SI LV IE HU ES SK CZ CY PO LT MT IT RO BG GR Käteisen käyttö vaihtelee maittain Suomi pitkällä korttien käytössä Käteismaksujen lukumäärä, % kaikista maksuista % Source: ECB occasional paper; Social and private costs of retail payment instruments (Sep 2012) 8

9 Financial inclusion eli pääsy pankkipalveluihin Noin 58 miljoonalla yli 15-vuotiaalla EU-kansalaisella ei ole pankkitiliä Heistä noin 25 miljoonaa haluaisi sen saada => Maakohtaiset erot ovat suuret ECB-UNRESTRICTED 40% Share of all adults (15+) without a bank account (2014) 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 9 Source: Measuring Financial Inclusion, The Global Findex Database 2014, World Bank, April 2015

10 Elektroniset maksutavat kasvussa Maksutransaktioiden lukumääriä EU-alueella, miljoonaa kappaletta ECB-UNRESTRICTED Card payments Credit transfers Direct debits E-money Cheques Other Source: ECB, Statistical Data Warehouse 10

11 Keskuspankit maksuliikkeen keskuksina Pankit välittävät asiakkaiden maksuja pankista toiseen Yleensä maksuja kulkee molempiin suuntiin Pankeilla tilit keskuspankissa Maksut suoritetaan keskuspankkirahalla, siirto pankin A tililtä keskuspankissa pankin B tilille Aluksi pankit hoitivat keskinäiset velkansa kahdenvälisesti (ns. kirjeenvaihtajapankkijärjestelmä) Nykyisen keskuspankkien rooli maksuliikkeen keskuksina tärkeä Transaktiokustannusten säästämiseksi perustettiin 1800-luvulla kansallisia selvityskeskuksia Vuonna 1913 Suomen Pankki aloitti pankkien välisen päivittäisen maksujen selvityksen 1990-luvulla Suomen Pankki perusti pankkien välisiä suuria maksuja varten reaaliaikaisen järjestelmän

12 Nettouttavat ja bruttomaksujärjestelmät Nettouttavat maksujärjestelmät: Maksujärjestelmään osallistuvien maksut kootaan tietyin aikavälein selvitettäviksi (esim. päivän päätteeksi), jolloin katteensiirrot Hyvä puoli: katteiden siirtoon tarvitaan vain pieni määrä rahaa (likviditettin säästö) Huono puoli: hallitsematon vastapuoliriski (mitä tapahtuu, jos joku osapuolista ei pysty suorittamaan selvityksessä todettua velkaansa?) Reaaliaikaiset bruttomaksujärjestelmät Hyvä puoli: Maksun reaaliaikainen lopullisuus (ei vastapuoliriskiä) Huono puoli: Mahdollisuus jumittua (gridlock) Vaatii osanottajiltaan paljon likviditeettiä tai Ylläpitäjän antamaa päivänsisäistä luottoa ja vakuuksia sitä varten Viime vuosina keskuspankit ovat yleisesti siirtyneet reaaliaikaisiin bruttomaksujärjestelmiin suurissa pankkien välisissä maksuissa Syynä pankkien välisten maksuvolyymien ja potentiaalisesti aiheutuvien vastapuoliriskien valtava kasvu

13 TARGET2 TARGET2 on Euroopan keskuspankin operoima reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system TARGET aloitti toimintansa kun euroalue muodostettiin vuonna 1999, nykyinen TARGET2 aloitti toimintansa 2007 Keskitetty maksujen prosessointi yhdellä alustalla Asiakaspankit ovat suoraan yhteydessä TARGET2-keskukseen Kaikilla asiakaspankeilla tili omassa kansallisessa keskuspankissaan Kansallisilla keskuspankeilla Target-tili EKP:ssä Vuonna 2014: Noin tuhat suoraan kytkeytynyttä osapuolta maksua päivässä Maksuvirta päivässä keskimäärin miljardia euroa Keskimääräinen maksun suuruus 5,5 milj. euroa

14 TARGET2- Suomen Pankki Suomen Pankin TARGET2-komponentti on nimeltään TARGET2- Suomen Pankki. Sen kautta TARGET2-järjestelmään on kytkeytynyt 19 osapuolta, mm. luottolaitoksia. TARGET2- Suomen Pankki järjestelmässä kulkee yli 37 miljardin euron verran maksuja päivittäin. Suomen Pankki tarjoaa asiakkailleen yhdenmukaistetut TARGET2- maksujärjestelmä- ja likviditeetinhallintapalvelut käyttöliittymineen eurojärjestelmän yhteiseltä laitealustalta.

15 Eri maiden Target-saldot v lopussa, mrd euroa Jos jäsenmaan X kansallisen keskuspankin asiakaspankit suorittavat enemmän maksuja muihin jäsenmaihin kuin mitä ne saavat muista jäsenmaista, maan X keskuspankin saldo TARGET-järjestelmässä muodostuu negatiiviseksi Target-saldot osoittavat jäsenmaiden kansallisten keskuspankkien kertynyttä velkaa tai saatavaa järjestelmän muita osia kohtaan, vastapuolena on EKP Eurokriisin aikana TARGETsaldot ovat olleet välillä kiihkeänkin poliittisen keskustelun kohteena

16 Euro Banking Association STEP2 : Esimerkki nettouttavasta maksujärjestelmästä Suomalaisten pankkien väliset maksut on vuodesta 2012 alkaen hoidettu STEP2:n kautta

17

18 Euroopan yhtenäinen maksualue SEPA Tavoitteena yhtenäiset maksamistuotteet ja että maksaminen tapahtuisi samalla tavalla maasta toiseen kuin maan sisällä Käytännössä näkyy mm. IBAN ja BIC-standardien käyttöönottona Euromaiden osalta deadline oli vuonna 2014 Muiden EU-maiden euromaksujen osalta tavoite on 2016

19 Inflaatio ja deflaatio

20 Kindebergerin kierre 1930-luvun alusta

21 Rahan arvon muutosten mittaaminen Tehtävä: erotettava rahan arvon muutokset suhteellisten hintojen muutoksista Rahan arvon muuttumista seurataan hintaindekseillä. Hintaindeksit ovat painotettuja keskiarvoja: Eri hyödykkeiden hintojen suhteelliset muutokset suhteessa tiettyyn perusvuoteen painotetaan käyttäen näiden hyödykkeiden arvo-osuuksia (esim. osuuksia kuluttajan kulutuskorin arvossa) Jos käytetään perusvuoden arvo-osuuksia, indeksiä kutsutaan Laspeyresin indeksiksi

22 Euroalueen inflaation mittaaminen Euroalueella inflaatiota mitataan yleensä yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin avulla (YKHI, engl. HCPI) Sen laskutapa on sama kaikissa jäsenmaissa, mutta käytetyn hyödykekorin painot määräytyvät kunkin jäsenmaan oman kulutustutkimuksen perusteella (painot kansalliset) Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä on keskeinen merkitys rahapolitiikassa: Euroopan keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi on EU:n perussopimuksissa määrätty hintavakauden turvaaminen EKP:n neuvosto on päättänyt, hintavakauden kvantitatiivisesta määritelmästä, joka perustuu YKHI:n nousuun: Hintavakaudella tarkoitetaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuotuista nousua alle 2 prosentilla, mutta lähellä sitä

23

24

25 Hintaindeksien inflaatioharha Substituutioharha (substitution bias) Ostopaikkaharha (outlet substitution bias) Laadunmuutosharha (quality change bias) Uusien tuotteiden harha (new product bias) Boskin report (1996, Yhdysvalloissa): Virallinen hintaindeksi liioittelee hintojen nousua jopa 1,1 prosenttia vuodessa Euroopassa päädytty hieman pienempiin arvioihin inflaatioharhasta Indekseihin liittyvää inflaatioharhaa voidaan vähentää Ketjuttamalla (usein tapahtuva hyödykeosuuksien päivitys), EU:ssä nykyisin kerran vuodessa Hedonisilla mittausmenetelmillä (hyödykkeiden laadunmuutoksen vaikutus indeksiin poistetaan käyttäen hyväksi mitattuja hinta-laatu riippuvuuksia)

26 Inflaation kustannukset Miksi rahan arvon vakaus on tärkeää? Inflaatio vaikeuttaa taloudellista suunnittelua ja ohjausta yrityksissä sekä vääristää verotusta Hinnat ohjaavat taloudellista päätöksentekoa, inflaatio vääristää niiden informaatioarvoa Kirjanpito, budjetointi ja verojärjestelmä toimivat nimellisin rahamäärin Inflaatio alentaa velkojen reaaliarvoa ja siirtää varallisuutta velkojilta velallisille Mitä eroa on odotetulla ja odottamattomalla inflaatiolla tässä suhteessa? Korkeampi inflaatio on samalla vaihtelevampi Taloudellinen epävarmuus lisääntyy Rahan hallussapitokustannukset lisääntyvät nimelliskoron noustessa Johtaa rahan hallussapidon ekonomisointiin, vähentää taloudenpitäjien makuvalmiutta ja lisää transaktiokustannuksia

27 Deflaation kustannukset Miksi deflaatio on vaarallinen? Deflaatio nostaa velkojen reaaliarvoa ja voi aiheuttaa ongelmia velkaantuneille yrityksille ja kotitalouksille (ja valtioille) Mikä ero tässä on yllättävän ja odotetun deflaation tapauksessa? Deflaatio nostaa reaalikorkoa hallitsemattomasti, jos deflaatio on suurempi kuin talouden tasapainon edellyttämä reaalikorko Reaalikorko r = i - π Jos talouden tasapainon vaatima reaalikorko r * < - π, niin se vaatisi, että i < 0 Jos nimelliskorko ei voi olla neratiivinen, r = - π, jolloin r * < r eli reaalikorko on liian suuri

28 Kurssin sisältö: 1. Rahatalouden peruskäsitteet 2. Rahajärjestelmien kehitys 3. Pankit ja rahan tarjonta 4. Keskuspankkien tehtävät 5. Rahoitusmarkkinat 6. Pankkitoiminnan perusteet 7. Maksutase ja valuuttakurssit 8. Rahan määrä ja kysyntä 9. Klassista rahateoriaa 10. Inflaatio ja deflaatio 11. Maksujärjestelmä luvun suuri lama 13. Valuuttajärjestelmä ja IMF luvun suuri inflaatio 15. Odotukset ja rahapolitiikka 16. Valtiontalous ja rahapolitiikka 17. Moderni keskuspankki 18. Rahapolitiikan strategia 19. Euroopan rahaintegraatio 20. EKP:n rakenne ja politiikka 21. Pankki- ja valuuttakriisit 22. Viime vuosien finanssikriisi 23. Pankkitoiminnan sääntely 24. Nollakorkoraja ja rahapolitiikka