VL Myrsky II:n entisöinti - yhteistyössä IMY ry, K-SIM ja SIM - Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenilta

Transkriptio

1 Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto, väritys Timo Niiranen VL Myrsky II:n entisöinti - yhteistyössä IMY ry, K-SIM ja SIM - Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenilta

2 Illan ohjelma 1. Jäsenillan avaus Janne Salonen 2. VL Myrskyn historia Reino Myllymäki 3. VL Myrsky II:n entisöintiprojektit Janne Salonen Kahvitauko 4. VL Myrsky II:n entisöinnin eteneminen Matti Patteri 5. VL Myrsky II:n entisöinnin viestintä Reino Myllymäki 6. Kiitos ja kysymykset Janne Salonen

3 Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto VL Myrsky II:n historia Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenilta

4 Tarvitaan ajanmukaisia hävittäjiä Kesällä 1938 oli hävittäjälaivueiden tilanne vielä hyvä: kahdella Fokker D.XXI:t ja yhdellä Bristol Bulldog IV:t Syksyllä Mannerheim esitti hävittäjähankintoja ulkomailta Keväällä 1939 esiteltiin selvitys ulkomaisista hävittäjätyypeistä ja käynnistettiin kotimaisen hävittäjäkoneen esisuunnittelu. Selvitystyön tulokset esiteltiin Tiukat suorituskykyvaatimukset (mm. huippunopeus 540 km/h) selvitti vain Hawker Hurricane, Supermarine Spitfire, Heinkel He 112, Messerschmitt Bf 109 ja Seversky EP-1, jotka katsottiin teknisesti hyväksyttäviksi Kaikki viisi kotimaisen hävittäjäkoneen vaihtoehtoa (A-E) Muuten listalla oli kaikkiaan noin 20 vaihtoehtoa, mm. Fokker D.XXI, Morane-Saulnier M.S.406, Fiat G.50, Curtiss Hawk 75A jne.

5 Miksi kotimainen vaihtoehto? Valtion Lentokonetehdas oli rakentanut lisenssillä 35 Fokker D.XXI -hävittäjää (II ja III sarjat) valmistuivat marraskuun 1938 ja heinäkuun 1939 välisenä aikana VL:n osuuden hinta oli puolet halvempi kuin Fokkerilla VL Pyry lensi ensilentonsa Yleisvaikutelma oli positiivinen Ilmavoimien komentaja Lundqvist korosti, että Kotimaassa voidaan suunnitella ja rakentaa ulkolaisten veroisia koneita. Kotimaista vaihtoehtoa puolsivat hinta, raakaaineiden saatavuus ja suksiasennusmahdollisuus.

6 VL Myrsky Valmistuivat VL:n viisi ehdotusta (A-E) Myrskyn suunnittelu tilattiin Kuin terästetty Pyry puolielliptisine 19 m 2 siipineen Moottorina Bristol Taurus III -luistiventtiilimoottori tilattiin prototyyppi prototyyppin ensilento tilattiin kolmen koneen koesarja tilattiin 47 koneen suursarja valmistuivat koesarjan koneet (VL Myrsky I) valmistui ensimmäinen suursarjan kone (VL Myrsky II)

7 VL Myrsky Heinäkuussa 1944 Tiedustelulentolaivue 12 aloitti tyyppikoulutuksen Myrskyyn torjuntalentoja, tiedustelulentoja ja maataistelulentoja Tiedustelulentolaivue 12 osallistui Lapin sotaan 7 Myrskyllä lakkautettiin ja yhdistettiin laivueita; Myrskyt Poriin ja Vesivehmaalle Vesivehmaan Myrskyt määrättiin siirrettäviksi Poriin vastaanotettiin viimeinen Myrsky lentokonetehtaalta. Elokuussa 1945 kumottiin lentokielto. Myrskyä käytettiin pitkän lentokieltoajan jälkeen harjoituksissa välityyppinä. 3 h/kk lentokiintiöillä toiminta johti vaurioihin lentokieltoon ohjaajan hengen vaatineen onnettomuuden seurauksena viimeinen lento (MY-50) Kauhavalta Tampereelle VL Myrsky II:n entisöinti alkoi

8 Lupaava prototyyppi Prototyyppi viivästyi Jatkosodan takia heinäkuusta joulukuuhun 1941 Ensilento Lupaava: yhtä nopea kuin Brewster kg arvioitua painavampi - yhdessä pienen siiven kanssa kaartokyky kärsi Konetta kehitettiin kolmessa vaiheessa syksyllä-talvella Kolmannen muutoksen jälkeen kone lensi jo 518 km/h 3 kilometrissä Puutteita jäi suuntavakavuuteen ja kaartokykyyn. Laivuekokeilun kokemukset MY-4:llä (päivätty ) olivat positiivisia. Myös TLv 12:n ohjaajat pitivät koneesta ja sen aseistuksesta.

9 Vastoinkäymisiä voimaan tullut Yhdysvaltojen sotatarvikkeiden vientikielto esti Twin Wasp -moottorien saannin - prototyypin moottori ehdittiin kuitenkin hankkia tuhoutui MY-2 ja ohjaaja loukkaantui vaikeasti. Syy: polttoaineen loppuminen vaurioitui MY-3. Syy: laskuteline petti alta tuhoutui MY-3 ja ohjaaja menehtyi. Syy: kone hajosi ilmassa tuhoutui MY-4 ja ohjaaja menehtyi. Syy: Takapainoisten siivekkeiden (työvirhe) aiheuttama siivekeflutteri MY-6 menetti toisen korkeusperäsimen puolikkaan - kone tuotiin ehjänä alas. Flutterin perussyy selvisi: korkeusohjaimista löytyi kolme flutterimuotoa, joista kaksi esiintyi rajanopeutta pienemmällä ja yksi hieman suuremmalla nopeudella. myös siivekkeet värähtelivät samalla ominaistaajuudella, jolloin pyrstöstä alkanut värähtely saattoi siirtyä siipeen selvisi, että MY-3:n tuhoutuminen alkoi todennäköisesti pyrstöstä.

10 Keskeytyksiä ja viivästyksiä Talvisota noin lokakuu Aseidenvientikielto esti moottorien ostamisen Yhdysvalloista Elokuussa 1940 käydyt kauttakulkusopimusneuvottelut herättivät toiveen saada ajanmukaista kalustoa Saksasta Lokakuussa 1940 selvisi, että saadaan vain 29 Curtiss Hawkia ja 24 Moranea tieto, että Saksasta saadaan moottorit Prototyyppi tilattiin heti VL:n johdon vaihtumisen ( ) jälkeen. Liekö tälläkin jotain merkitystä? Jatkosodan alkaminen myöhästytti prototyypin valmistumista viisi kuukautta vuonna 1941 Toiset viisi kuukautta menetettiin siiven vahvistamisen takia vuonna 1944.

11 Monien muutoksien projekti Syyskuussa 1939 alkoi toinen maailmansota ja se jäädytti Bristol Taurus - moottorin hankinnan. Tilalle valittiin hv Pratt & Whitney R-1830 S3C3-G Twin Wasp. Keväällä 1940 spesifikaatiota muutettiin Talvisodan kokemusten perusteella nopeammaksi. Prototyyppi suunniteltiin tämän spesifikaation mukaan (16,7 m 2 siipi). Alettiin etsiä tehokkaampaa moottoria. Esillä olivat mm. Pratt & Whitney R-2800 Double Wasp, BMW 801 ja DB 605. DB 605 johti toiseen projektiin, josta syntyi VL Pyörremyrsky Tammikuussa 1942 selvisi, että Saksasta saadaan Twin Waspeja (SC3-G). Keväällä 1942 Jatkosodan alun kokemukset johtivat toiseen spesifikaatiomuutokseen, joka painotti kaartokykyä. Siipeä suurennettiin (18 m 2 ) ja konetta kevennettiin. Spesifikaatioon lisättiin myös lisäpolttoainesäiliöt. Kesällä 1944 siipeä vahvistettiin (neljä siipiversiota A, B, BI ja C) ja peräsimiä muutettiin (kuusi vakautinversiota -> kolme pääversiota) koneeseen tilattiin 2 kpl 100 kg:n pommiripustinta kokeiltiin solasiipeä MY-50:ssä

12 Pula-ajan hävittäjä Lähtökohdiltaan ei pula-ajan hävittäjä, vaan vaihtoehto ulkomaisille hankinnoille. Koneen sekarakenne oli VL:n hyväksi havaittu rakennetapa, sama kuin Fokkerilla. Fenoliformaldehydihartsin (bakeliitin) saanti vaikeutui liittoutuneiden pommitettua tehtaan Saksassa Suomeen oli tuotu vaneriteollisuutta varten ennen sotia suuria määriä Tego-filmiä (silkkipaperiin uutettua bakeliittia), mutta se loppui vuonna Tammer kehitti Kaurit-pohjaisen Tammer-filmin Vaneri ei ollut kuitenkaan Tegofilmillä liimatun veroista. Muut liimat (kaseiini ja Kaurit) olivat kestävyydeltään huonoja. Myöhemmin liimat ja lakat huononivat entisestään, kun ainesosia vaihdettiin korvikkeisiin. Myrskyssä oli puuosia paikoissa, joissa puuta ei perinteisesti käytetty: esim. lisäpolttoainesäiliön puinen imuputki, kaasuvivun vanerilaakeri Moottori ja mittarit olivat suurelta osin sotasaalistavaraa. Samaan moottoriin päätyivät ruotsalaiset (J22) ja australialaiset (Boomerang).

13 VL Myrskyn tilinpäätös Yli miljoona työtuntia vs lentotuntia on toki suhteeton panostus Neljä ohjaajaa ja kaksi siviiliä menehtyi onnettomuuksissa Vertailun vuoksi: ruotsalaisten J22:n molemmat prototyypit tuhoutuivat vaatien ohjaajan hengen. VL Myrsky on hieno suomalaisen insinööritaidon näyte Nopeampi ja nousukykyisempi kuin samalla moottorilla varustettu Curtiss Hawk (MY-3 lensi 538 km/h 4 kilometrissä, Curtiss Hawk 429 km/h 3 kilometrissä) Kestää vertailun muihinkin verrokkeihinsa (J22, Boomerang) Flutteri-ilmiö oli uusi ja sen eliminointi vaati syvällistä matemaattista osaamista. Ja ongelmia kokivat muutkin (esim. Messerschmitt Bf 109 F). Flutteri oli perimmältään seurausta äärimmilleen kevennetystä rakenteesta, joka oli taas seurausta alitehoisesta moottorista. Sota-ajan huonot liimat ja lakat suurimmat kompastuskivet

14 Lopuksi Lopuksi on muistettava, että niin Myrskyä koskevat kuin muutkin tässä esityksessä käsitellyt päätökset tehtiin aikana, jonka vaikeutta on nykyisin, jolloin pieninkin riittävästi resursoitu tulevaisuuden tehtävä julistetaan haasteeksi, lähes mahdoton sisäistää. Jukka Raunio Myrsky - suomalaisen hävittäjäkoneen tarina Suomen Ilmailuhistoriallisen lehden erikoisnumero 1, 2002 Muut esityksen lähteet ovat Jukka Raunion kirjat: Lentäjän näkökulma (1991), Lentäjän näkökulma II (1993), Valtion lentokonetehtaan historia, osa 2 (2007).

15 Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto VL Myrsky II:n entisöintiprojektit Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenilta

16 Entisöinnin tavoite Tämän projektin tarkoituksena on entisöidä Myrsky näyttelykuntoon ja sijoittaa se arvonsa mukaiseen paikkaan osana kotimaisten ilmailumuseoiden kokoelmia. Kuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto

17 Aikataulu Työkohde Materiaalikartoitus Entisöinti- ja työsuunnitelma Materiaalihankinnat Peräsimet Runkokehikko Siiven sisärakenne Moottori Rungon varustelu Ohjaamo Laskuteline Siipien kokoonpano Loppukokoonpano Viimeistely Yhteensä Arvioidut työtunnit 640 h 640 h 80 h 960 h 960 h 2560 h 640 h 320 h 320 h 1000 h 2560 h 640 h 640 h h Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4

18 TALOUSARVIO Kustannuslaji Euroa Vaneri ja siipikaarien leikkaustyö Puutavara, työstökoneet ja ostettu työ Piirustusten digitointi Vektorointi Dokumentointi Maalit Maalaustyö Alumiinilevyt Teräslevyt muotoonleikattuna Puuvillakankaat 500 Laskuteline Moottorin muotosuoja Muut tarvikkeet, ostotyöt ja työkalut Hiekkapuhallus Muut kulut Projektikulut Yhteensä

19

20 PROJEKTIORGANISAATIO IMY ohjausryhmä: Janne Salonen, projektinjohto Matti Patteri, tuotanto Toni Nyström, projektisihteeri Vesa Vierimaa, prosessiohjaus Reino Myllymäki, tiedotus IMY hallitus Johtoryhmä Janne Salonen - IMY Kai Mecklin K-SIM Matias Laitinen - SIM 1 jäsen - Patria Oyj Entisöintiryhmä IMY Matti Patteri Entisöintiryhmä KSIM Harri Huopainen Entisöintiryhmä TIISTAIKERHO n henkilöä Entisöintiryhmä KSIM 3,5 konservaattoria

21 Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto VL Myrsky II:n entisöinnin eteneminen Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenilta

22 Malli 1:4 Kuvat: Reino Myllymäki

23 Kuvat: Reino Myllymäki

24 Malli 1:4 Kuvat: Reino Myllymäki

25 Entisöinnin työlistaa Kuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto

26 Malli 1:1 Kuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto

33 Kuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto VL Myrsky II:n entisöinnin viestintä Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenilta

34 Entisöinnin viestintä Reino Myllymäki aloitti projektitiedottajana Viestintäsuunnitelman 1. versio valmis sidosryhmäanalyysi Tiedotuskanavat Pääasiallinen kanava verkkosivut Feeniksissä juttu mahdollisuuksien mukaan joka numerossa Juttuja tarjotaan sekä kotimaiselle että ulkomaiselle lehdistölle Artikkelivarasto, kuvapankki Kohdeviestintä: tiedotteet, tapahtumat, esitteet

35 MUISTOJEN SIIVET kalenteri 15,- euroa/kpl

36 Kiitos ja kysymykset Kuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto